Kuopion asuntoalueiden hyvinvoinnin seuranta vuonna 2005

Transkriptio

1 KUOPION ASUNTOALUEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Kuopion asuntoalueiden hyvinvoinnin seuranta vuonna 2005 Kuopion kaupunki Hallinto ja kehittämiskeskus

2

3 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2006:2 ISSN KUOPION ASUNTOALUEIDEN HYVINVOINNIN SEURANTA VUONNA 2005

4

5 SISÄLTÖ ESIPUHE TIIVISTELMÄ JOHDANTO...3 KUOPION KAUPUNKIRAKENTEEN PIEN JA KERROSTALOALUEET VUONNA VÄESTÖ ALLE KOULUIKÄISET KOULUIKÄISET VUOTTA TÄYTTÄNEET VUOTTA TÄYTTÄNEET ULKOMAALAISET ASUMINEN JA ASUNTOKUNNAT YKSINASUVAT LAPSIPERHEET YKSINHUOLTAJAT ASUMISVÄLJYYS SISÄINEN MUUTTOLIIKE KOULUTUS TYÖTTÖMYYS TYÖTTÖMÄT PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT NUORISOTYÖTTÖMÄT TOIMEENTULO ANSIO JA PÄÄOMATULOT JA VARALLISUUS TOIMEENTULOTUKI VÄESTÖN TERVEYDESTÄ VÄESTÖN TERVEYS, ELINTAPOJEN SOSIOEKONOMISET EROT JA NIIDEN MUUTOKSET KOULUIKÄISTEN ELINOLOT, KOULUTYÖ, TERVEYS JA TERVEYSTOTTUMUKSET OSALLISTUMINEN RIKOLLISUUS...27 RIKOLLISUUDEN KOKONAISTILANTEEN KEHITYS KUOPIOSSA...27 LÄHTEET...31 LIITTEET...32

6 Esipuhe Kuopion asuntoalueiden, pien ja kerrostaloalueiden, hyvinvointia on edellisen kerran tarkasteltu erilaisin indikaattorein vuosina 1999 ja 2003 (ks. Liite). Tämä ja aikaisemmat selvitykset löytyvät Kuopion kaupungin internet sivuilta kohdasta Kuopion kaupunki/ Virastot ja laitokset/ Hallinto ja kehittämiskeskus/ Talous ja strategiapalvelu/ Julkaisut. Tässä selvityksessä kuvataan hyvinvointikertomusta 1 tarkemmalla tasolla hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutosta vuodesta 1999 ja nykytilannetta Kuopion keskeisen kaupunkialueen pien ja kerrostaloalueilla (ks. Kuva 1). Pääosa käytetystä tilasto ja tietokanta aineistoista on vuodelta Selvityksessä tarkastellaan asuntoalueilla tapahtuneita muutoksia mm. väestö, muuttoliike, työttömyys ja sosiaali (mm. tulotaso, varallisuus, toimeentulotuki), osallistumisindikaattoreiden osalta. Selvityksessä mukanaolevien indikaattoreiden valintaperusteet ja muuta lisätietoa seurannan toteuttamisesta löytyy tarkemmin vuosien 1999 ja 2003 raporteista. Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on kuvattu myös Kuopion Hyvinvointikertomuksessa. Karttatulosteita on jokaisesta muuttujasta yleensä kaksi. Ensimmäisessä tulosteessa on kuvattu ilmiön nykytilannetta vuonna 2005 ja toisessa tulosteessa vastaavasti muutosta vuosina Kaikista muuttujista ei ole tehty muutosta kuvaavaa karttatulostetta. Karttatulosteiden tarkoituksena on antaa mielikuva Kuopion keskeisen kaupunkialueen pien ja kerrostaloalueiden tilanteesta. Mielikuvan syntymistä on pyritty helpottamaan käyttämällä karttatulosteissa selkeää väritystä. Esimerkiksi punainen= paljon tapauksia, enemmän muutosta , sininen= vähän tapauksia, vähän muutosta v ja keltainen= keskiarvotilanne. Asuntoalueiden hyvinvoinnin seuranta toteutettaneen seuraavan kerran viiden vuoden kuluttua vuonna Kuopiossa toteutettiin poikkihallinnollisena yhteistyönä (Kuopion kaupungin toimialat, Kuopion yliopisto, Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos ja Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä) vuoden 2005 aikana hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on kuvaus kuopiolaisten hyvinvoinnin nykytilanteesta. Kertomuksessa kuvataan kuopiolaisten hyvinvointiin vaikuttavien taustatekijöiden kehitystä ja nykytilannetta sekä lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyvien hyvinvoinnin ilmenemistä. Hyvinvointikertomus toteuttaa STAKESin Terve Kunta ja WHO:n Healthy Cities verkoston tavoitteita.

7 Tiivistelmä 1 Kuopion keskeisen kaupunkialueen asuntoalueiden hyvinvoinnin seurantaa on tehty vuosina 1999, 2003 ja Asuntoalueiden hyvinvointia on tarkasteltu hyvinvoinnin ominaisuuksia kuvaavin indikaattorein. Asuntoalueiden hyvinvoinnin seurannan tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa pien ja kerrostaloalueiden asukkaiden hyvinvointiin keskeisesti liittyvistä tekijöistä ja tapahtuneista muutoksista. Raportista käy ilmi, että väestörakenteeltaan Kuopion keskeinen kaupunkialue on jakautunut siten, että lapsiperheistä 52% asuu pientaloalueilla ja vastaavasti loput eli lähes saman verran kerrostaloalueilla. Lapsiperheissä yksinhuoltajuus on kerrostaloalueilla jonkin verran yleisempää kuin pientaloalueilla. Kerrostaloalueilla yksinhuoltajia lapsiperheistä oli keskimäärin reilu kolmannes, kun taas pientaloalueilla yksinhuoltajia lapsiperheistä oli noin neljännes. Lapset ja lapsiperheet asuvat pääosin keskeisen kaupunkialueen eteläisissä osissa. Alle kouluikäisten ja kouluikäisten kokonaislukumäärissä ei ole juurikaan ollut kasvua Kuopiossa vuosina Alueittain lasten määrissä on kuitenkin tapahtunut muutoksia. Lasten määrät ovat alentuneet keskeisen kaupunkialueen luoteisosissa ja etelässä Petosella. Asuntoalueista rajuimmat muutokset lapsimäärän vähenemisessä vuoteen 1999 nähden ovat kokeneet Neulamäki ja Petonen. Lapsiperheitä asuntokunnista on paljon Petosella ja Saaristokaupungissa. Kuopio ikääntyy. Kuopiolainen ikääntynyt väestö (75 ja 85 v. täyttäneet) on keskittynyt keskustaan ja keskustan lähialueille. Ikääntyneiden kuopiolaisten määrä on kasvanut juuri keskustassa ja sen lähialueilla. 75 ja 85 vuotta täyttäneitä asuu kerrostaloalueilla pientaloalueita enemmän. Ikääntyneiden osuus pientaloalueilla on noussut kerrostaloalueita hieman enemmän vuodesta Yksinasuminen on yleistynyt Kuopiossa. Yksinasuvia asuu kerrostaloalueilla pientaloalueita enemmän. Yksinasuvista kuopiolaista noin 80% asuu kerrostaloalueilla. Yksinasuminen on yleistä Kuopion keskustassa ja keskustan välittömässä läheisyydessä. Kuopiolaisten asumisväljyys on noussut hitaasti vuodesta Vuonna 2005 kuopiolaisten asumisväljyys oli keskimäärin 33m 2 henkilöä kohti. Pientaloalueilla asuttiin hieman kerrostaloalueita väljemmin. Väljimmin asuttiin Puijonlaakson pientaloalueella ja kerrostaloalueista väljimmin keskustassa. Ahtaimmin asuttiin uusilla kerrostaloalueilla Petosella ja Saaristokaupungissa sekä Saaristokaupungin ja Päivärannan pientaloalueella. Lapsiperheiden asumisväljyys on noussut hieman vuodesta Kuopion keskeisellä kaupunkialueella asumisväljyys henkilöä kohti lapsiperheessä oli n. 23m 2 / henkilö ja keskimääräinen lapsiperheen asuntohuoneiston koko oli n. 83 m 2 vuonna Pientaloalueiden lapsiperheet asuivat kerrostaloalueiden lapsiperheitä hieman väljemmin. Pientaloalueista väljimmin (m 2 / hlö) lapsiperheet asuivat Rönössä ja ahtaimmin Niiralassa. Kerrostaloalueista lapsiperheet asuivat väljimmin keskustassa ja ahtaimmin Linnanpellolla. Kuopiolaisten koulutustaso on maan keskimääräistä korkeampi. Kuopiolaisten koulutustaso on noussut vuodesta Kuopiolaisista 15 vuotta täyttäneistä kolmanneksella oli korkea asteen tutkinto vuonna Asuntoalueittain tarkasteltuna pientaloalueiden koulutustaso on korkeampi kuin kerrostaloalueiden. Koulutustaso oli korkein pientaloalueista Puijonlaaksossa ja matalin Niiralassa ja vastaavasti kerrostaloalueista korkein koulutustaso oli Särkilahdessa ja matalin Jynkän kerrostaloalueella. Työllä on iso merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Kuopiolaisten työttömyystilanne on kohentunut vuodesta Vuoden 2005 huhtikuussa Kuopion työttömyysaste oli 11,6% (koko maa 10,1%) ja työttömänä oli noin 5100 kuopiolaista, joista pitkäaikaistyöttömiä oli n Nuorisotyöttömiä oli n Pientaloalueiden työttömyystilanne kaikin puolin on kohentunut kerrostaloalueita hieman enemmän vuodesta Työttömyystilanne on pientaloalueilla parempi kuin kerrostaloalueilla. Työttömyystilanne oli vuoden 2005 huhtikuussa heikoin Jynkän ja Petosenmäki Maunolanmäki alueella ja paras Puijonlaakson pientaloalueella. Työikäisestä väestöstä työttömien osuus kerrostaloalueista korkein Jynkässä ja matalin Haapaniemellä ja vastaavasti pientaloalueilla työttömien osuus oli korkein Rönössä ja matalin Puijonlaaksossa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli kerrostaloalueista korkein Rypysuolla ja matalin Saaristokaupungissa ja vastaavasti pientaloalueista korkein pitkäaikaistyöttömyys oli Jynkän pientaloalueella ja matalin Peipposenrinteellä. Nuorisotyöttömyys (% v) kohdistui kerrostaloalueista Jynkän kerrostaloalueelle ja oli matalimmillaan kerrostaloalueista Haapaniemellä. Pientaloalueista korkein nuorisotyöttömyys vallitsi Rönössä ja matalin Puijonlaaksossa. Kuopiolaisten tulotaso on koko maan keskiarvoa hieman matalampi. Kuopiolaisten tulo ja varallisuustaso on kuitenkin noussut vuodesta Kuopion keskeisen kaupunkialueen pientaloalueilla on korkeampi ansio ja pääomatulotaso asuntokuntaa kohti kuin kerrostaloalueilla. Myös varallisuustaso on kerrostaloalueita korkeampi pientaloalueilla. Asuntokuntaa kohti laskettuna ansio ja pääomatuloissa sekä varallisuudessa on paljon vaihtelua

8 2 alueittain. Pientaloalueista korkein tulotaso vuonna 2005 oli Rönössä ja matalin Niiralassa ja vastaavasti korkein tulotaso kerrostaloalueista oli Haapaniemellä ja matalin Jynkässä. Pientaloalueista varallisuus asuntokuntaa kohti oli korkein Rönössä ja matalin Leväsellä ja vastaavasti kerrostaloalueista korkein asuntokuntaa kohti laskettu varallisuus oli Haapaniemellä ja matalin Saaristokaupungin kerrostaloalueella. Toimeentulotukea saavien asuntokuntien määrä on vähentynyt Kuopiossa sekä pien että kerrostaloalueilla vuodesta Noin 12% kuopiolaisista eli noin kuopiolaista sai toimeentulotukea vuonna Valtaosa toimeentulotuensaajista on kerrostaloalueilla asuvia ja lapsiperheitä. Asukkaiden osallistumista ja kiinnostusta kaupungin asioiden hoitoon voidaan kuvata äänestysaktiivisuudella. Kuopiolaiset äänestivät vuoden 2004 kunnallisvaaleissa edellisiä kunnallisvaaleja hieman innokkaammin. Vuonna 2000 äänestämässä kävi 48,8 % äänioikeutetuista ja vuonna ,5 %. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat edellisten kunnallisvaalien tapaan Kettulanlahden ja passiivisimpia keskustan ja Pyörön vaalipiirien asukkaat. Rikollisuustilanteessa kokonaisuutena (rikoslakirikokset) ei ole tapahtunut Kuopiossa merkittäviä muutoksia vuosina Kuopiossa tehtiin vuoden 2005 tammi marraskuun aikana poliisin rikostilaston mukaan keskimäärin 91 rikosta 1000 asukasta kohti asukasta kohti laskettuna rikoksia tehtiin eniten em. ajankohtana keskustassa ja Neulamäessä. Vähiten rikoksia tehtiin Julkulassa ja Niiralassa.

9 1. Johdanto 3 Kuopion kaupunkirakenteen pien ja kerrostaloalueet vuonna 2005 Päiväranta 4_03 Julkula Rypysuo 3_01 Rahusenkangas Kettulanlahti Kelloniemi 4_02 4_04 3_02 3_03 3_04 Saarijärvi Puijonlaakso 4_05 3_06 2_01 3_05 2_03 2_02 2_06 Männistö Neulamäki Niirala Keskusta 4_06 3_07 2_04 1_01 2_05 3_08 4_07 Särkiniemi Haapaniemi 4_08 Rönö 3_88 Särkilahti Keskusta (I) Levänen 4_09 3_09 4_10 3_12 Keskustan lähialue (II) Kerrostaloalue (III) Pientaloalue (IV) Petosenmäki Maunolanmäki Jynkkä Pyörö (Petosen keskusta) 4_44 Saaristokaupungin pientaloalue 3_11 3_10 3_33 Petosen Puistokaupungin pientaloalue 4_11 Pirtin kerrostaloalue Km 1 Kuopion kaupunki keskushallinnon suunnittelutoimisto 6/ 2003 Kuva 1. Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet Kuopion kaupunkirakenteen vyöhykkeet ovat samat kuin vuonna 2003 toteutetussa seurannassa. Särkilahden ja Saaristokaupungin alueet (ml. Pirtti) ovat uusia alueita vuoteen 1999 verrattuna, mikä on huomioitava tietoja tarkasteltaessa. Uusien alueiden muutosluvut eivät ole vertailukelpoisia muiden alueiden kanssa. Taulukko 1. Kuopion kaupunkirakenteen pien ja kerrostaloalueet vyöhyketunnuksineen v _01 Keskusta 2_01 Peipposenrinne pt 2_02 Männistö Itkonniemi kt 2_03 Linnanpelto Itkonniemi pt 2_04 Niirala pt 2_05 Haapaniemi kt 2_06 Linnanpelto kt 3_01 Päiväranta kt 3_02 Länsi Puijo kt 3_03 Inkilänmäki kt 3_04 Saarijärvi Kelloniemi kt kt= kerrostaloalue 3_05 Tiihotar kt 3_06 Puijonlaakso kt 3_07 Neulamäki kt 3_08 Särkiniemi kt 3_88 Särkilahti kt 3_09 Levänen kt 3_10 Pyörö kt 3_11 Petosenmäki Maunolanmäki kt 3_12 Jynkkä kt 4_01 Sorsasalo pt 4_02 Julkula Rypysuo pt pt= pientaloalue 4_03 Päiväranta pt 4_04 Kettulanlahti Rahusenkangas Kelloniemi pt 4_05 Puijonlaakso pt 4_06 Neulamäki pt 4_07 Särkiniemi pt 4_08 Rönö pt 4_09 Levänen Särkilahti pt 4_10 Jynkkä pt 4_11 Petonen Puistokaupunki pt 4_44 Saaristokaupunki pt 3_33 Pirtti kt

10 2. Väestö 4 Kuopiossa asui vuoden 2005 alussa asukasta. Väestömäärä on kasvanut vuodesta 1999 hieman yli 4300 asukkaalla, mistä Vehmersalmen kuntaliitoksen osuus on pari tuhatta asukasta 2.1 Alle kouluikäiset Kuvat 2a ja b. Alle kouluikäiset (% väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (1.1.) sekä alle kouluikäisten määrän muutos (lkm, % yks.) vuosina Alle kouluikäisiä eli 0 6 vuotiaita lapsia oli Kuopiossa vuoden 2005 alussa yhteensä 6724 (7,4% väestöstä). Alle kouluikäisten lasten määrä on kokonaisuudessaan laskenut Kuopiossa vuosina lähes 600 lapsella. Alle kouluikäisten lasten määrä on laskenut vuodesta 1999 Kuopion pien ja kerrostaloalueilla selvimmin Petosen alueella (Petosenmäki Maunolanmäki ja Pyörön kerrosalueet ja Petosen pientaloalue) noin 950:lla lapsella. Myös muilla asuntoalueilla lasten määrässä on nähtävissä selkeää vähenemistä. Kuopiosta löytyy vain muutamia asuntoalueita, missä alle kouluikäisten määrä on kasvanut vuodesta 1999 vuoteen Selkeimmin alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut Saaristokaupungissa (n. 950 lasta) ja Särkiniemi Särkilahden alueella sekä Rönössä, määrät tosin ovat Saaristokaupunkiin verrattuna pienempiä em. kahdella alueella. Eniten alle kouluikäisiä oli vuoden 2005 alussa Saaristokaupungin (n. 610) ja Jynkän (n. 440) pientaloalueella sekä Pyörössä (n. 430). Vähiten alle kouluikäisiä oli pienillä kerrostaloalueilla Linnanpellolla, Jynkässä ja Leväsellä. Alle kouluikäisten osuus väestöstä oli korkea pääosin Kuopion eteläisillä asuntoalueilla. Saaristokaupungissa lähes viidennes väestöstä on alle kouluikäisiä.

11 2.2. Kouluikäiset 5 Kouluikäisiä eli 7 15 vuotiaita oli Kuopiossa vuoden 2005 alussa yhteensä 9395 (10,4% väestöstä). Koululaisten määrä on kutakuinkin pysynyt ennallaan Kuopiossa vuodesta Kasvua koululaisten kokonaismäärässä on vain noin 60 nuoren verran. Asuntoalueittain tarkasteltuna tilanne koululaisten ja alle kouluikäisten kohdalla on samansuuntainen: selvimmin kouluikäisten määrä on laskenut (noin 430 nuorta) Petosen pien ja kerrostaloalueilla ja vastaavasti kouluikäisten määrä on kasvanut vuodesta 1999 Saaristokaupungin alueella (noin 690 nuorta). Eli kaiken kaikkiaan koululaisia on tullut lisää Petoselle ja Saaristokaupunkiin yhteensä noin 250 nuorta vuosina Kuopiossa koululaisten määrä on laskenut huomattavasti vuodesta 1999 myös Neulamäen pien ja kerrostaloalueilla (n. 320 nuorta) ja Saarijärven kerrostaloalueella ( 127 nuorta). Vastaavasti koululaisia on muuttanut Särkilahden asuntoalueelle alueen rakentumisen myötä. Kuvat 3a ja b. Kouluikäiset (% väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (1.1.) sekä kouluikäisten määrän muutos (lkm, % yks.) vuosina Eniten kouluikäisiä oli vuoden 2005 alussa Saaristokaupungin (n. 770), Jynkän (n. 680), Petosen (n. 540) sekä Julkula Rypysuon (n.520) pientaloalueella. Vähiten kouluikäisiä oli pienillä kerrostaloalueilla Linnanpellolla, Jynkässä ja Leväsellä. Kouluikäisten osuus väestöstä oli korkea pääosin Kuopion keskeisen kaupunkialueen eteläisillä asuntoalueilla sekä Päivärannan ja Puijonlaakson pientaloalueilla.

12 vuotta täyttäneet 6 Kuopiolaiset ikääntyvät. Vuoden 2005 alussa Kuopiossa 6,7% väestöstä oli 75 vuotta täyttäneitä (n=6056). Kuopiolaisten 75 vuotta täyttäneiden määrä on noussut vuodesta 1999 lähes 1400 henkilöllä (n= 4666; 5,4% väestöstä). 75 vuotta täyttäneiden määrä on noussut selvimmin keskustassa ja Puijonlaaksossa, mutta myös useimmilla ns. vanhoilla asuntoalueilla esim. Särkiniemessä ja Kettulanlahti Rahusenkangas alueella. Palvelukeskuksia on rakennettu Leväselle ja Puijonlaaksoon, mikä selittää osaltaan näiden alueiden ko. ikäluokan kasvua. Kuvat 5a ja b. 75 vuotta täyttäneet (% väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (1.1.) sekä 75 vuotta täyttäneiden määrän muutos (lkm, % yks.) vuosina Asuntoalueilla yli 75 vuotiaiden osuus väestöstä on korkein keskustassa (15%), Linnanpellon (12%) ja Männistö Itkonniemen (11%) sekä Puijonlaakson (11%) kerrostaloalueilla. 75 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2005 alussa eniten keskustassa (n. 1810) ja sen lähialueilla, Puijonlaakson kerrostaloalueella (n. 550) ja Männistö Itkonniemen pientaloalueella (n. 270). Vähiten 75 vuotta täyttäneitä oli Kuopion keskeisen kaupunkialueen eteläisillä asuntoalueilla.

13 vuotta täyttäneet 7 Vuoden 2005 alussa Kuopiossa 1,3% väestöstä oli 85 vuotta täyttäneitä (n. 1200). Kuopiolaisten 85 vuotta täyttäneiden määrä on noussut vuodesta 1999 n. 200 henkilöllä (yht. n hlöä; 1,2% väestöstä). 85 vuotta täyttäneiden määrä on noussut vuodesta 1999 Inkilänmäen kerrostaloalueella, Peipposenrinteellä, Itkonniemi Männistön kerrostaloalueella sekä Puijonlaaksossa ja Leväselle, jonne on rakennettu palvelukeskuksia, mikä selittää osaltaan näiden alueiden ko. ikäluokan kasvua. Vuonna 2005 asuntoalueilla yli 85 vuotiaiden osuus väestöstä on korkein keskustassa (2,9%), Linnanpellon (2,4%) ja Männistö Itkonniemen (2,1%) ja Puijonlaakson (1,9%) kerrostaloalueilla. 85 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2005 alussa eniten keskustassa (n. 350) ja sen lähialueilla, Puijonlaakson (n. 97) ja Männistö Itkonniemen kerrostaloalueella (n. 51). 85 vuotta täyttäneitä ei aineiston mukaan asunut lainkaan Saaristokaupungin alueella, eikä Neulamäen pientaloalueella. Kuvat 6a ja b. 85 vuotta täyttäneet (% väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (1.1.) sekä 85 vuotta täyttäneiden määrän muutos (% yks.) vuosina Ulkomaalaiset Kuopio haluaa kansainvälistyä. Ulkomaalaisten määrä on kuitenkin laskenut Kuopiossa vuodesta Kuopiolaisista ulkomaalaisten osuus oli vuoden 2005 alussa vain 1,1%. Ulkomaan kansalaisia oli yhteensä 1012 henkilöä. Ulkomaalaisista miehiä oli 506 ja naisia 499. Kuopiossa asuu useiden maiden kansalaisia, suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat Irakista ja Venäjältä. 2 ulkomaalaisten määrää voi myös laskea se, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden vuosien aikana.

14 8 Asuntoalueilla ulkomaalaisten osuus on selvimmin laskenut vuodesta 1999 vuoteen 2005 Petosenmäki Maunolanmäen ja Neulamäen kerrostaloalueilla. Määrällisesti eniten ulkomaalaisten määrä on laskenut Neulamäen ja Pyörön kerrostaloalueilla. Asuntoalueista ulkomaalaisten osuus väestöstä on korkein Jynkän kerrostaloalueella, missä joka kymmenes oli ulkomaalainen. Eniten ulkomaalaisia oli vuoden 2005 alussa Neulamäen ja Pyörön kerrostaloalueilla sekä keskustassa ja Saarijärvi Kelloniemen kerrostaloalueella. Ulkomaalaisten osuudet väestöstä vaihtelivat asuntoalueilla alle 1%:sta 10%:in. Kuvat 7a ja b. Ulkomaalaiset (% väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (1.1.) sekä ulkomaalaisten määrän muutos (% yks.) vuosina

15 3. Asuminen ja asuntokunnat 9 Kuopiossa oli vuonna 2005 yhteensä asuntokuntaa. Asuntokuntien määrän on noussut vuosittain vuodesta Yksinasuvat Vuonna 2005 Kuopion kaikista asuntokunnista yhden henkilön asuntokuntia oli 42 % (n kpl). Yhden henkilön asuntokuntien määrä on noussut vuosittain vuodesta 1999, jolloin yhden henkilön asuntokuntia kaikista asuntokunnista oli 39%. Yksinasuminen on yleistä Kuopiossa keskustassa ja keskustan välittömässä läheisyydessä. Yksinasuminen on lisääntynyt kerrostaloalueilla, erityisesti Jynkässä, Leväsellä, Rypysuolla ja Pyörössä. Yksinasuvia oli eniten keskustassa n. 4800, Puijonlaakson kerrostaloalueella n ja Niiralassa n henkilöä. Suhteellisesti eniten (yli 60% asuntokunnista) yksinasuvia oli kuitenkin Linnanpellon kerrostaloalueella ja keskustassa. Yksin asuvien osuus oli korkea (yli 50% asuntokunnista) myös Tiihottaren ja Jynkän kerrostaloalueilla. Yksin asuvia 75 ja 85 vuotta täyttäneitä oli suhteellisesti eniten keskustassa, Tiihottaressa, Leväsellä, Linnanpellolla ja Puijonlaaksossa. (Huom. em. alueilla sijaitsee julkinen tai yksityinen vanhustenpalvelukeskus tai talo, mikä selittää osaltaan 75 ja 85 vuotta täyttäneiden yksinasuvien korkeaa suhteellista osuutta) Kuva 11. Yksinasuvat ja yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005

16 3.2. Lapsiperheet 10 Vuonna 2005 Kuopion asuntokunnista 24% oli lapsiperheitä 3 (n lapsiperhettä). Lapsiperheiden määrä ja osuus asuntokunnista on laskenut vuodesta Asuntoalueittain tarkasteltuna lapsiperheiden osuuksissa on kuitenkin tapahtunut muutosta. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista on pienentynyt tasaisesti vuodesta 1999 lähes kaikilla muilla paitsi ns. uusilla asuntoalueilla (Saaristokaupunki ja Särkilahti). Kuvat 12a ja b. Lapsiperheet (% asuntokunnista) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu) sekä lapsiperheiden määrän muutos (% yks.) vuosina Vuosien aikana lapsiperheiden osuus asuntokunnista on laskenut selvimmin Neulamäen ja Petosen pientaloalueilla (yli 10% yks.). Kuopion keskeisen kaupunkialueen eteläiset kaupunginosat (Petonen ja Saaristokaupunki) ovat edelleen Kuopion lapsivaltaisimpia alueita, missä lapsiperheiden osuudet asuntokunnista ovat nousseet jopa 80%:iin (Saaristokaupungin kerrostaloalue) vuonna Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli korkea (yli 50%) vuonna 2005 (huhtikuu) myös Jynkässä, Päivärannan pientaloalueella ja Rönössä. Lapsiperheitä kaikista asuntokunnista oli määrällisesti että suhteellisesti vähiten Linnanpellon kerrostaloalueella. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli alhainen (alle 20%) myös keskustassa. Lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli alhaisin keskustassa ja Linnanpellon kerrostaloalueille vuoden 2005, missä lapsiperheiden osuus asuntokunnista oli kuitenkin noin viidennes. 3 Lapsiperhe = Asuntokunta, jossa asuu alle 18 vuotiaita.

17 3.3. Yksinhuoltajat 11 Vuonna 2005 Kuopion lapsiperheistä lähes kolmannes oli yksinhuoltaja asuntokuntia (n yksinhuoltajaa). Yksinhuoltajien määrä ja osuus lapsiperheistä on noussut lähes kaikilla asuntoalueilla vuodesta Yksinhuoltajuus on lisääntynyt pientaloalueilla kerrostaloalueita enemmän vuosien aikana. Yksinhuoltajien osuus on laskenut Neulamäen ja Saarijärvi Kelloniemen kerrostaloalueella sekä keskustassa. Kuvat 13a ja b. Yksinhuoltajat (% lapsiperheistä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu) sekä yksinhuoltajien määrän muutos (% yks.) vuosina Yksinhuoltajuus on kerrostaloalueilla jonkin verran yleisempää kuin pientaloalueilla. Kerrostaloalueilla yksinhuoltajia lapsiperheistä oli keskimäärin reilu kolmannes, kun taas pientaloalueilla yksinhuoltajia lapsiperheistä oli noin neljännes. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2005 eniten Pyörössä, keskustassa sekä Jynkän ja Petosen pientaloalueilla. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä oli korkea (lähes tai yli 40%) ns. vanhoilla kerrostaloalueilla Rypysuolla, Päivärannassa ja Jynkässä. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä vaihteli asuntoalueilla 16,4 44,3%:in.

18 3.4. Asumisväljyys 12 Kuopiolaisten asumisväljyys on noussut vuodesta Vuonna 2005 kuopiolaisten asumisväljyys oli keskimäärin 33m 2 henkilöä kohti. Huoneistoittainen pinta ala oli keskimäärin 62,1m 2. Pientaloalueilla asuttiin hieman kerrostaloalueita väljemmin (keskimäärin +1,1m 2 / hlö). Pientaloalueista väljimmin asuttiin Puijonlaaksossa, Rönössä ja Peipposenrinteellä (n. 38m 2 /hlö). Kerrostaloalueista väljimmin asuttiin keskustassa, Haapaniemellä (n. 36m 2 / hlö) sekä Tiihottaressa, Puijonlaaksossa ja Särkiniemessä (n. 34m 2 / hlö). Ahtaimmin asuttiin uusilla kerrostaloalueilla Petosella ja Saaristokaupungissa (n. 29m 2 / hlö) sekä Saaristokaupungin ja Päivärannan pientaloalueella (n. 31m 2 / hlö), mitä selittää osaltaan suuri perhekoko. Kuva 10. Asumisväljyys ja lapsiperheiden asumisväljyys (m 2 / hlö) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu). Lapsiperheiden asumisväljyys on noussut hieman (+1m 2 /hlö) vuodesta Kuopion keskeisellä kaupunkialueella asumisväljyys henkilöä kohti lapsiperheessä oli vuonna 2005 n. 23m 2 / henkilö ja keskimääräinen lapsiperheen asuntohuoneiston koko oli n. 83 m 2. Pientaloalueiden lapsiperheet asuivat kerrostaloalueiden lapsiperheitä väljemmin (+3m 2 / hlö). Rönössä, Puijonlaaksossa, Peipposenrinteellä ja Saaristokaupungissa lapsiperheet asuivat muita pientaloalueita väljemmin. Kerrostaloalueilla lapsiperheiden asumisväljyys oli muita alueita korkeampi keskustassa, Haapaniemellä ja Tiihottaressa.

19 4. Sisäinen muuttoliike 13 Sisäinen muuttoliike jatkuu Kuopiossa edelleen vilkkaana. Kuopion sisäisessä muuttoliikkeessä asuntoa vaihtaa vuosittain n kuopiolaista. Lähtömuuttovilkkaus on vilkastunut vuodesta 1998 (keskimäärin n. 4 % yksikköä). Lähtömuuttovilkkaus on edelleen kerrostaloalueilla pientaloalueita vilkkaampaa. Lähtömuuttovilkkaus on kasvanut (noin 6 % yksikköä) kerrostaloalueilla ja vastaavasti heikentynyt (noin 2% yksikköä) pientaloalueilla vuodesta Erityisesti lähtömuutto on kasvanut Rypysuon, Neulamäen ja Leväsen kerrostaloalueilla. Vuonna 2004 lähtömuutoltaan muuttovilkkainta (muuttovilkkaus yli 30% väestöstä) oli Neulamäen kerrostaloalueella. Myös Rypysuon, Jynkän, Leväsen sekä Petosen ja Saaristokaupungin kerrostaloalueiden muuttovilkkaus oli korkea eli yli 30% väestöstä muutti alueelta pois vuoden aikana. Vuonna 1998 lähtömuutoltaan vilkkaimmat olivat Neulamäen, Pyörön ja Jynkän kerrostaloalueet. Lähtömuutto oli hitainta Peipposenrinteen, Päivärannan ja Kettulanlahti Rahusenkankaan pientaloalueilla. Muuttovilkkaus on korkeampi sellaisilla alueilla, missä on runsaasti opiskelija ja vuokrataloja. Muuttovilkkauden kasvuun vaikuttaa mm. uusien asuntoalueiden rakentaminen. Lähtömuuttovilkkaus voi kertoa myös siitä kuinka hyvin asukkaat viihtyvät asuinalueellaan ja kuinka tyytyväisiä he ovat kaupunkinsa tarjoamiin olosuhteisiin. Kuva 9. Muuttovilkkaus (lähtömuuttajat % väestöstä) pien ja kerrostaloalueilla sekä muuttovilkkaimmat korttelit Kuopiossa 2004 (31.12.).

20 5. Koulutus 14 Kuopiolaisten koulutustaso on korkeampi kuin maassa keskimäärin. Kuopiolaisten koulutustaso on noussut vuodesta Esimerkiksi keskiasteen tutkintojen määrä on kasvanut reilulla 2500 ja tutkijakoulutusasteen tutkinnoissa on tapahtunut nousua parin sadan tutkinnon verran. Tilastokeskuksen mukaan 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista noin 69% (n hlöä) oli suorittanut tutkinnon vuonna 2003 (koko maa 61,9%). Kuopiolaisista 15 vuotta täyttäneistä keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 40 %. Korkea asteen tutkinto oli kolmanneksella 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista. Vuonna 2003 kuopiolaisista 15 vuotta täyttäneistä noin henkilöä oli vailla tutkintoa. Kuva 14. Korkeasti koulutetut (% 15 v. täyttäneistä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa v (31.12.). (Lähde: Tilastokeskus) Pientaloalueiden koulutustaso on korkeampi kuin kerrostaloalueiden. Pientaloalueilla keskimäärin 40% 15 vuotta täyttäneistä on suorittanut korkea asteen tutkinnon ja kerrostaloalueilla hieman yli viidennes. Korkea asteen tutkinnon suorittaneita oli Kuopiossa vuonna 2003 eniten keskustassa (n. 3500), Petosella ja Saaristokaupungissa (yht. 2800) ja Puijonlaaksossa (n. 1800). Vuonna 1997 Puijonlaakson pientaloalueella, Rönössä ja Peipposenrinteellä korkeasti koulutettujen osuus oli korkein. Vuonna 2003 korkeasti koulutettujen osuus 15 vuotta täyttäneistä oli korkea edelleen Puijonlaakson pientaloalueella (56%) ja Rönössä (49%). Myös Saaristokaupungin pientaloalueella korkeasti koulutettujen osuus oli korkea (45%). Vastaavasti 15 vuotta täyttäneistä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus oli korkea (yli 40%) muutamilla Kuopion vanhoilla kerrostaloalueilla: Linnanpellolla, Jynkässä ja Tiihottaressa.

21 6. Työttömyys 15 Työllä on suuri merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Tilastokeskuksen Elinolotutkimuksen mukaan suomalaisperheissä työttömyysjaksot lyhyitä. Vuosina suomalaislapsista lähes 30 prosenttia eli ainakin kuukauden ajan kotitaloudessa, jossa ei ollut ainuttakaan työssäkäyvää henkilöä. Suomalaislasten perheiden kokemat työttömyysjaksot päättyvät kuitenkin usein nopeasti: keskimääräinen työttömyyden kesto on viisi kuukautta. Runsasta neljäsosaa lapsista työttömyys koskettaa yli vuoden. Yksinhuoltajien lapset elävät muita useammin työttömässä kotitaloudessa kaikissa vertailumaissa. Vähiten työttömyyttä kokevat kahden vanhemman kotitalouksissa asuvat lapset. Suomessa yksinhuoltajatalouksien työttömyys on kuitenkin muihin maihin verrattuna vähäisempää. (Tilastokeskus 2005) Työttömät Kuopiossa työttömyys on laskenut 1990 luvulta alkaen. Koko maahan verrattuna Kuopion työttömyysaste on kuitenkin pysynyt maan keskiarvoa korkeampana, tosin ero on kaventunut. Vuoden 1999 huhtikuussa Kuopion työttömyysprosentti oli 16,2% ja työttömänä oli lähes 6500 kuopiolaista. Kuopion työttömyysaste oli huhtikuun 2005 lopulla 11,6 % (koko maa 10,1%). Kuopiolaisista työttömänä oli n henkilöä. Kuva 19. Työttömät Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu).

22 16 Kuvat 20a ja b. Työttömät (% v.) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu) sekä työttömien määrän muutos (% yks.) vuosina Kuopion asuntoalueilla vuonna 2005 työikäisestä väestöstä eli vuotiaista työttömänä oli noin 8,3 % 4. Työttömien osuus työikäisestä väestöstä vaihteli asuntoalueilla 2,0 19,2 %:in. Pientaloalueilla työttömänä oli keskimäärin 5,1% ja vastaavasti kerrostaloalueilla 10,6% vuotiaista. Työttömyystilanne on kohentunut pientaloalueilla kerrostaloalueita enemmän vuodesta Työttömyystilanne oli vuoden 2005 huhtikuussa heikoin Jynkän ja Petosenmäki Maunolanmäki alueella ja paras Puijonlaakson pientaloalueella. Eniten työttömiä oli keskustassa, Pyörön, Neulamäen ja Saarijärvi Kelloniemen kerrostaloalueilla Pitkäaikaistyöttömät Vuosina pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt Kuopiossa 2000:sta 1100:an. Vuonna 1997 työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli kolmannes ja vuonna 2005 viidennes. Kuopiolaisista työttömistä 21,1% oli pitkäaikaistyöttömiä huhtikuussa Asuntoalueilla pitkäaikaistyöttömien osuudet työttömistä vaihtelivat 7,7 38,7%:in. Pientaloalueiden pitkäaikaistyöttömien osuudet ovat vähentyneet kerrostaloalueita hieman voimakkaammin vuodesta Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli korkein Rypysuolla ja matalin Peipposenrinteellä. Eniten pitkäaikaistyöttömiä oli Pyörön, Neulamäen ja Saarijärvi Kelloniemen kerrostaloalueilla. 4 Huom! ei ole Tilastokeskuksen tai Työministeriön käyttämä työttömyysaste. Kuopion työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli huhtikuussa ,6%.

23 17 Kuvat 21a ja b. Pitkäaikaistyöttömät (% työttömistä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu) sekä pitkäaikaistyöttömien määrän muutos (% yks.) vuosina Nuorisotyöttömät Nuorisotyöttömien eli alle 25 vuotiaiden kuopiolaisten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuodesta Nuorisotyöttömiä oli vuoden 2004 aikana keskimäärin n. 900, mikä 300 vähemmän kuin vuonna Kuopion vuotiaista 6,1% oli työttömänä. Asuntoalueilla nuorisotyöttömien osuudet vuotiaista vaihtelivat 1,5 12,4%:in. Nuorisotyöttömyystilanne on kohentunut sekä pien että kerrostaloalueilla yhtälaisesti vuodesta 1999 vuoteen Nuorisotyöttömyys kohdistui Jynkän kerrostaloalueelle ja oli matalimmillaan pientaloalueella Puijonlaaksossa. Nuorisotyöttömiä oli eniten keskustassa, Neulamäen kerrostaloalueella ja Pyörössä

24 18 Kuvat 22a ja b. Nuorisotyöttömät (% työttömistä) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (huhtikuu) sekä nuorisotyöttömien määrän muutos (% yks.) vuosina Toimeentulo Tilastokeskuksen Elinolotutkimuksen mukaan köyhiin kotitalouksiin kuuluvien määrä kasvoi Suomessa vuodesta 1996 vuoteen Uusimpien tietojen mukaan köyhiä on 11 prosenttia kaikista suomalaisista. Nuorten ja erityisesti nuorten yksinasuvien naisten köyhyys on muita kotitalouksia yleisempää: nuorista yksinasuvista naisista yli puolet lukeutuu köyhiin. Nuorten köyhyys liittyy kuitenkin usein itsenäistymisen alkuvaiheeseen ja opiskeluun ja on ohimenevää. Eniten köyhien osuus kasvoi yli 64 vuotiaiden naisten keskuudessa ja myös samanikäisten miesten köyhyys yleistyi hieman. Kuopiossa yksinasuminen on yleistä. Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvilla köyhyys jatkuu usein muita pidempään. Joka neljäs yksinasuva nainen ja joka kuudes yksinasuva mies on pitkittyneesti köyhä. Erityisesti yli 64 vuotiaiden naisten köyhyys kestää kauemmin kuin muilla. Tämä johtuu siitä, että heidän joukossaan on pienituloisia eläkeläisiä, joiden tulot eivät muutu. Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheillä pitkittynyt köyhyys on hyvin harvinaista. Lapsiperheiden suurempi subjektiivinen eli itse koettu köyhyys voi johtua siitä, että tuloihin perustuvat köyhyyslaskelmat eivät ota huomioon esimerkiksi asuntolainojen lyhennyksiä tai muita pakollisia suuria menoeriä. EU maista pitkittyneessä köyhyydessä eläviä on eniten Etelä Euroopassa ja Irlannissa ja vähiten Pohjois Euroopassa ja Keski Euroopan pohjoisosissa. (Tilastokeskus 2005).

25 19 Kuvio 1. Henkilöitä pitkittyneesti köyhissä kotitalouksissa 5 kotitaloustyypin mukaan , % 7.1. Ansio ja pääomatulot ja varallisuus Kuopiolaisten tulotaso on koko maan keskiarvoa hieman matalampi. Kuopiossa, kuten koko maassa, palkkatulot ansiotulon saajaa kohti ovat nousseet tasaisesti vuodesta Tosin Kuopion palkkatulotaso on ollut koko ajan koko maan tasoa alhaisempi. Vuonna 2002 palkkatulot ansiotulonsaajaa kohti Kuopio olivat euroa, kun koko maassa vastaava luku oli euroa tulonsaajaa kohti. Pääomatulojen kehitys on Kuopiossa seurannut myös valtakunnallista kehitystä. Tosin myös tulonsaajien pääomatulot ovat koko maan keskitasoa alhaisemmat. Pääomatulot tulonsaajaa kohti kasvoivat koko maassa ml. Kuopiossa vuodesta Kasvu kääntyi laskuun vuonna Kuopiossa tulonsaajien pääomatulojen määrä pääomatuloja saanutta kohti on laskenut hieman muuta maata voimakkaammin. Vuonna 2002 tulonsaajaa kohti pääomatuloja oli Kuopiossa vain 2490, kun koko maassa tulonsaajaa kohti pääomatuloja kertyi 3969 euroa. Vuonna 2002 Kuopiossa ansiotulot tulonsaajaa kohti olivat euroa, kun koko maassa ansiotuloja tulonsaajaa kohti kertyi euroa. Tulonsaajia tuloluokittain tarkasteltaessa vuonna 2002 Kuopiossa alle euroa ansaitsevien osuus tulonsaajista oli koko maan tasoa eli 30 %. Korkeimman tuloluokan eli yli euroa ansaitsevien tulonsaajien osuus oli Kuopiossa vuonna 2002 noin 3%, kun koko maassa vastaava luku oli noin 4 %. Kuopion työvoimasta yrittäjiä on kymmenisen prosenttia, ylempiä toimihenkilöitä noin viidennes, alempia toimihenkilöitä noin 40 % ja työntekijöitä sekä muita hieman yli kolmannes. (Kuopion hyvinvointikertomus 2005). 5 Köyhyysmääritelmä: köyhä vuonna 2001 ja kaksi vuotta kolmesta sitä ennen. Köyhyysraja: 60% ekvivalenttitulon mediaanista, muunnettu OECD:n kulutusyksikkö. Itse arvioitu pitkittynyt köyhyys: ollut erittäin vaikeata tai vaikeata saada kotitalouden rahat riittämään menoihin vuonna 2001 ja kahtena vuotena kolmesta sitä ennen.

26 20 Kuva 15 a ja b. Ansio ja pääomatulot sekä varallisuus ( ) asuntokuntaa kohti pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna Vuonna 2004 ansio ja pääomatuloilla asuntokuntaa kohti mitattuna pientaloalueilla oli korkeampi tulotaso kuin kerrostaloalueilla, kuten vuonna Asuntokuntaa kohti laskettu ansio ja pääomatulotaso vaihteli kerrostaloalueilla / asuntokunta ja keskimääräinen tulotaso kerrostaloalueilla oli / asuntokunta. Pientaloalueilla ansio ja pääomatulotaso vaihteli / asuntokunta ja keskimääräinen tulotaso asuntokuntaa kohti oli Vuonna 2004 ansio ja pääomatulotaso asuntokuntaa kohti oli korkein Rönössä, Puijonlaakson ja Peipposenrinteen pientaloalueella, kuten vuonna Matalin tulotaso Kuopiossa vuonna 2004 oli Jynkän ja Linnanpellon kerrostaloalueilla. Myös varallisuustaso oli korkeampi pientaloalueilla kuin kerrostaloalueilla samaan tapaan kuin vuonna Vuonna 2004 Kuopiossa asuntokuntaa kohti laskettu varallisuus oli korkein Rönössä ja Peipposenrinteen pientaloalueella. Asuntokuntaa kohti laskettu varallisuus vaihteli kerrostaloalueilla euroon ja pientaloalueilla euroon. Matalin asuntokuntaa kohti laskettu varallisuustaso oli Saaristokaupungin kerrostaloalueella ja Pyörössä.

27 7.2. Toimeentulotuki 21 Toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteeseen, jossa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tuen maksaminen perustuu lakiin ja asetukseen ja toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea voi saada mm. ravinto ja vaatemenoihin, vähäisiin terveydenhuoltomenoihin, lasten harrastustoiminnan menoihin, paikallisliikennemaksuihin, televisiolupa ja sanomalehden tilausmaksuihin, puhelimen käyttömenoihin. Kuva 16. Toimeentulotuki ( ) kortteleittain Kuopiossa vuonna 2005 (maaliskuu). Toimeentulotukea saavien asuntokuntien määrä on vähentynyt Kuopiossa sekä pien että kerrostaloalueilla vuodesta Pientaloalueilla toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt kerrostaloalueita enemmän. Vuonna 2004 koko kaupungissa kuopiolaisista sai toimeentulotukea 11,7% (n hlöä, v ,3% n hlöä). Toimeentulotukimenot (brutto) ovat nousseet vuodesta Vuonna 1999 toimeentulotukimenot perhettä kohti

28 22 olivat 1397 ja asukasta kohti 134. Vuonna 2004 toimeentulotukea saaneet perheet saivat keskimäärin 1931 ja asukasta kohden toimeentulotukimenot olivat 143 (Kuopion sosiaali ja terveyskeskus 1999 ja 2004). Vuoden 2005 maaliskuussa toimeentulotukea maksettiin pientaloalueilla keskimäärin 362 ja kerrostaloalueilla 339 toimeentulotuensaajaa kohti. Toimeentulotuensaajia oli kerrostaloalueilla kolme kertaa enemmän kuin pientaloalueilla. Kuva 17. Toimeentulotuensaajat (% asuntokunnista) ja toimeentulotukea saavat perheet (% asuntokunnista pl. 1 hlön asuntokunnat) pien ja kerrostaloalueilla Kuopiossa vuonna 2005 (maaliskuu). Vuoden 2005 maaliskuussa toimeentulotuensaajia oli Kuopiossa n Toimeentulotuensaajia oli määrällisesti eniten (yli 250 toimeentulotukea saavaa asuntokuntaa) Pyörössä, keskustassa ja Neulamäen kerrostaloalueella. Toimeentulotuen saajien osuus asuntokunnista oli korkea (yli 20% asuntokunnista) Saaristokaupungin, Jynkän ja Petosenmäki Maunolanmäen kerrostaloalueilla. Vastaavasti suhteellisesti vähiten (alle 1% asuntokunnista) toimeentulotuensaajia oli Puijonlaakson ja Kettulanlahti Rahusenkankaan pientaloalueilla. Toimeentulotuensaajien osuus on laskenut kaikilla pien ja kerrostaloalueilla 6 vuodesta Toimeentulotukea saavia perheitä oli vuoden 2005 maaliskuussa Kuopiossa n eli valtaosa toimeentulotuensaajista Kuopiossa on perheellisiä. Toimeentulotukea saavia perheitä oli eniten Pyörössä, Neulamäen kerrostaloalueella ja keskustassa. Jynkän kerrostaloalueella yli puolet perheasuntokunnista sai toimeentulotukea. Kolme kymmenestä perheasuntokunnasta sai toimeentulotukea Petosenmäki Maunolanmäen, Saaristokaupungin, Pyörön ja Linnanpellon kerrostaloalueilla. Toimeentulotukea saavien perheiden osuus on kasvanut jonkin verran Petosenmäki Maunolanmäen, Neulamäen ja Linnanpellon kerrostaloalueilla vuodesta Vuoden 2005 maaliskuussa toimeentulotuensaajien osuus asuntokunnista vaihteli asuntoalueilla 0,6 26,4 %:in. Toimeentulotukea saavien perheiden osuus asuntokunnista vaihteli asuntoalueilla 0,4 53,0 %:in. 6 Huom. ns. uudet asuntoalueet (Saaristokaupunki ja Särkilahti), ei vertailutietoja v. 1999, muutos näyttää nykytilanteen.

29 8. Väestön terveydestä Väestön terveys, elintapojen sosioekonomiset erot 7 ja niiden muutokset Ikävakioidun sairastavuusindeksin mukaan kuopiolaisten työikäisten sairastavuus on yleisempää muihin kuntiin verrattuna. Indeksillä mitattuna työikäisten sairastavuudessa ei ole tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana suuria muutoksia. Kuopiolaisten eliniän odote on korkea ja terveydentila kohentunut, mutta pitkäaikaissairaiden osuus nuorissa ikäryhmissä on lisääntynyt. Mielenterveys ja päihdeongelmat ovat yhä yleistyviä terveysongelmia myös Kuopiossa. Kuopiossa sairauspäivärahaa ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudet ovat vertailukaupunkeihin nähden suurimpia. Itä Suomen yli 75 vuotiailla sydän ja verisuonisairaudet sekä dementiaa aiheuttavat sairaudet ovat yleisempiä kuin maassa keskimäärin. Dementiaa sairastavia yli 65 vuotiata kuopiolaisia on noin 1000 ja määrän ennustetaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana. (Kuopion hyvinvointikertomus 2005) Alueittain (keskinen, koillinen, eteläinen, läntinen ja Pyörö) tarkasteltuna Kuopiossa yleisimmät (sosiaali ja terveyskeskuksen tilastoihin kirjatut) pitkäaikaisdiagnoosit ovat verenpainetauti, diabetes ja sepelvaltimotauti. Kolesterolimittauksia kirjattiin vuonna 2005 noin kappaletta, keskiarvo oli tasan 5,0. Alueittain tarkasteltuna väestön (ikä)rakenteella ja sosioekonomisella taustalla on tietty yhteys asukkaiden terveydentilaan. Prättälän (2006) mukaan hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat elävät pitempään ja terveempinä kuin muut. Asukkaiden elintavoilla on yhteys terveyserojen syntyyn: Ruokatottumukset sekä liikunta ja nukkuminen Pitkän koulutuksen saaneet suomalaiset, niin nuoret aikuiset, keski ikäiset kuin vanhemmatkin syövät terveellisemmin kuin lyhyen koulutuksen saaneet. Selvimmin koulutuserot näkyvät tuoreiden kasvisten käytössä. Kasvisten käyttö on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta ryhmien väliset erot eivät toistaiseksi ole hävinneet. Aiemmin koulutuseroja todettiin myös maitorasvan saannissa vähän koulutetut käyttivät muita useammin rasvaisia maitolaatuja ja voita mutta nämä erot ovat selvästi kaventuneet. Liikunnan sosioekonomisista eroista ja varsinkin erojen muutoksista on vähän tutkimustietoja. Tähänastisen tutkimustiedon valossa koulutusryhmäerot ovat suuria erityisesti nuorilla; lukiolaiset ja pitkälle koulutusuralle hakeutuvat harrastavat liikuntaa enemmän kuin perus tai ammattikoululaiset. Nukkumistottumusten ja unihäiriöiden sosioekonomisista eroista on vielä vähemmän tutkimustietoja kuin liikunnasta. On viitteitä siitä, että työttömillä ja vähän koulutetuilla olisi enemmän unihäiriöitä eli unettomuutta sekä pitkä ja lyhytunisuutta kuin työssäkäyvillä ja pitkän koulutuksen saaneilla. Tupakointi ja alkoholinkäyttö Tupakoinnin sosioekonomiset erot ovat koko kansanterveyden kannalta huolestuttava tosiasia. Suomalaisten, erityisesti miesten, tupakointi on vähentynyt 1970 luvulta lähtien, mutta tupakointia ovat vähentäneet ensisijaisesti pitkälle koulutetut miehet. Naisilla lyhyen koulutuksen saaneiden tupakointi on lisääntynyt, muiden pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tupakoinnin koulutusryhmäerot ovatkin parinkymmenen vuoden aikana selvästi kasvaneet. Pitkälle koulutettujen on yleensä todettu käyttävän alkoholia useammin kuin lyhyen koulutuksen saaneiden. Alkoholinkulutus on Suomessa kokonaisuudessaan lisääntynyt. Viime vuosina kulutusta ovat erityisesti kasvattaneet vähän koulutetut miehet. Uusimpien tutkimusten mukaan vähän koulutettujen alkoholinkäyttö on kasvanut samalle tasolle kuin pitkälle koulutettujen. Vaikka alkoholin käyttötiheyden sosioekonomiset erot vaikuttavat tutkimusten mukaan pieniltä, alkoholihaitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä. Tämä näkyy esimerkiksi alkoholikuolemissa. On arvioitu, että 35 vuotialla miehillä alkoholikuolemat selittävät noin 1,5 vuotta suorittavan työn tekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuuden vuoden erosta jäljellä olevissa elinvuosissa. Kuolleisuuserojen taustalla ovat mm. erilaiset juomatavat: humalakulutusta havaitaan enemmän alemmissa sosiaaliryhmissä, joissa myös suuret kerta annokset ovat tavallisempia. 7 Sosioekonominen asema sisältää useita yksilön yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen asemaan liittyviä asioita, kuten tulot, asumistason, koulutuksen, ammatin ja aseman työelämässä. Tässä käsitellään ensisijaisesti koulutusryhmien välisiä eroja, koska niistä on parhaiten saatavilla ajankohtaista ja vertailukelpoista tutkimustietoa (Prättälä 2006).

30 Kouluikäisten elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset Stakesin kouluterveystutkimuksen (2004) mukaan kuopiolaisnuorten elinolot, arvio opiskeluympäristöstä ja koulutyöstä olivat maakunnan keskitasoa. Koulun fyysisten työolojen puutteet ja sisäilman ongelmat olivat maakuntaa hieman harvinaisempia. Kouluterveydenhuollon vastaanotolle pääsy oli yläluokilla maakunnan keskitasoa vaikeampaa ja lukiossa helpompaa. Lukiossa myös tyytyväisyys kouluterveydenhuoltoon oli maakuntaa yleisempää. Kuopiolaisnuorten terveystottumukset ovat parantuneet viime vuosina. Kuitenkin yöuni jäi puutteelliseksi viidesosalla yläkoululaisista ja kolmasosalla lukiolaisilla. Lisäksi yläkoululaista 15 % tupakoi, 7 % oli kokeillut huumausaineita ja 17 % oli ollut tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa. Lukioissa humalajuominen lisääntyi ja neljännes (27%) joi itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Yläkoululaista 28 prosentilla oli niska ja hartiakipuja sekä päänsärkyä viikoittain (Kuopion hyvinvointikertomus 2005). Stakesin kouluterveystutkimuksessa kuopiolaiset 8. ja 9. luokkalaiset arvioivat elinolojaan, koulutyötä, terveyttään ja terveystottumuksiaan vuonna Alueittain tarkasteltuna tutkimustuloksia oppilaat olivat tyytyväisimpiä elinoloihinsa Niiralan, Särkiniemen sekä Petosen ja osin Saaristokaupungin alueella ja tyytymättömimmät oppilaat löytyivät Linnanpelto Itkonniemi Männistön alueelta sekä Saarijärveltä. Koulutyöhön tyytyväisimpiä olivat keskustan alueen koulua käyvät ja tyytymättömimpiä olivat oppilaat Jynkässä ja Päivärannassa. Kyselyn mukaan terveytensä kokivat parhaimmaksi koululaiset keskustan ja Saarijärven alueelta ja huonoimmaksi Päivärannan, Julkula Rypysuo Puijonlaakso alueen ja Petosen sekä osin Saaristokaupungin oppilaat. Terveystottumukset olivat kuitenkin kohdallaan Julkula Rypysuo Puijonlaakso alueen koululaisilla, sen sijaan parantamista terveystottumuksissa oli Särkiniemen ja Niiralan sekä Neulamäen alueen koululaisilla. Kuva 4a d. Kuopiolaisten 8. ja 9. luokkalaisten tyytyväisyys elinoloihin, koulutyöhön, terveyteen ja terveystottumuksiin vuonna (Lähde Kouluterveystutkimus 2004) 8 Summamuuttujat: Elinolot: vanhemmuuden puutetta, vanhemmat eivät tiedävkl iltojen viettopaikkaa, perherakenteena muu kuin ydinperhe, väh. yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana, ainakin yksi vanhemmista tupakoi, ei yhtään läheistä, toistuvasti rikkeitä vuoden aikana, kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, käyttövarat yli 17 euroa viikossa. Koulutyö: koulun fyysisissä työoloissa puutteita, koulun huono sisäilma haittaa, koulun työilmapiirissä ongelmia, ei koe tulevansa kuulluksi, koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri, opiskeluvaikeuksia, koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta, ei pidä lainkaan koulunkäynnistä, lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, koulukiusattuna väh. kerran viikossa. Terveys: lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, terveydentila keskinkertainen tai huono, niskatai hartiakipuja viikoittain, päänsärkyä viikoittain, väsymystä lähes päivittäin, päivittäin väh. kaksi oiretta, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla, vaikea päästä kouluterveydenhuollon vastaanotolle, tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht.asioissa. Terveystottumukset: ei syö kouluruokaa, epäterveellisiä välipaloja väh. 2 kertaa viikossa, hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä, huonot tiedot seksuaaliterveydestä, nukkumaanmenoaika myöh. kuin klo 23, liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa, tupakoi päivittäin, tosi humalassa väh. kerran kuukaudessa, kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, käyttää väh. kahta päihdettä. Karttatulosteet (s. 7) on tehty siten, että Stakesin määrittelemät elinolot, koulutyö, terveys ja terveystottumukset osioiden koulukohtaiset yksittäiset vastausprosentit on muutettu pisteiksi ja pisteet summattu yhteen. Esim. Kallaveden koulu: Elinolot: vanhemmuuden puutetta 18% = 18 pistettä, vanhemmat eivät tiedä viikonloppuiltojen viettopaikkaa 42% =42 pistettä, jne. Elinolot yhteensä= 194 pistettä (maksimi olisi 900 pist., koska elinolot sisältää 9 eri muuttujaa), mikä tarkoittaa 194/ 900 pisteestä eli tilanne alueella hyvä vrt. Pohjantie 297/ 900 pistettä, mikä on Kuopion koulujen elinolot osion maksimi.

31 25

32 26 9. Osallistuminen Asukkaiden osallistumista ja kiinnostusta kaupungin asioiden hoitoon voidaan kuvata äänestysaktiivisuudella. Kuopiolaiset äänestivät vuoden 2004 kunnallisvaaleissa edellisiä kunnallisvaaleja hieman innokkaammin. Vuonna 2000 äänestämässä kävi 48,8 % äänioikeutetuista ja vuonna ,5 %. Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus vaihteli Kuopion äänestysalueilla 30,0 69,5 %:in. Kuva 23. Äänestysaktiivisuus (%) lokakuun kunnallisvaaleissa äänestysalueittain Kuopiossa vuonna Aktiivisimpia äänestäjiä olivat edellisten kunnallisvaalien tapaan Kettulanlahden, Väinölänniemen tyven sekä Taka Niiralan vaalipiirin asukkaat. Lamperilan ja Kurkimäen äänestysaktiivisuus oli myös korkea. Matalin äänestysinto keskustan 9 lisäksi oli Pyörössä ja Etelä Neulamäessä. Taulukko 2. Kuopiolaisten äänestysaktiivisuus eri vaaleissa vuosina 1999, 2000,2004 ja Äänestysaktiivisuus (%) Äänestäneet (lkm) Äänioikeutetut (lkm) 1999 Eduskuntavaalit 61, Kunnallisvaalit 48, Kunnallisvaalit 52, Lähde: Keskusvaalilautakunta 9 keskusta alueen alhaista äänestysaktiivisuutta selittää osaltaan se, että alueelle on kirjattu laitosväestö, vailla vakituista asuinpaikkaa olevat sekä tilapäisesti muualla ja/ tai ulkomailla asuvat henkilöt.

33 Rikollisuus Rikollisuuden kokonaistilanteen kehitys Kuopiossa Kuopion hyvinvointikertomuksen (2005) mukaan rikollisuuden kokonaistilanteen kehityksellä on merkitystä paitsi rikoksen uhriksi joutumisen riskien kannalta, myös rikollisuuden yleisesti aiheuttaman pelon ja turvattomuuden tunteen vuoksi. Rikollisuustilanteessa kokonaisuutena (rikoslakirikokset) ei ole tapahtunut Kuopiossa merkittäviä muutoksia vuosina (Taulukko x). Taulukko 3. Kuopion rikollisuustilanteen kehitystä osoittavia lukuja Kaikki rikokset (ml. liikenne) Rikoslakirikokset* Omaisuusrikokset Varkaudet *) v liikenneturvallisuuden vaarantaminen siirrettiin rikoslakiin Vuonna 2003 tehdystä kansallisen turvallisuustutkimuksen aineistosta ilmenee Kuopion osalta joitakin eroavuuksia vertailtaessa mm. turvattomuuden tunnetta ja rikoksen uhriksi joutumista eräisiin muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin (yht. 26 kaupunkia 10 ). Aineiston mukaan asuinalueella turvattomaksi olonsa tunteneita oli eniten Vantaalta 32,6%, Turussa 27,7% ja Kuopiossa 27,2% (3.sija). Vastaavasti asuinkunnan keskustassa turvattomaksi olonsa tunteneita oli eniten Porissa 59,0% ja Vantaalla 57,4% (Kuopio 43,4%, sijalla 15). Turvallisuustutkimuksen mukaan asuinkunnassaan väkivaltarikoksen uhriksi joutuneita viimeisen kolmen vuoden aikana oli eniten Helsingissä 20,1% ja Varkaudessa 11,6% ja vähiten Joensuussa 5,1% (Kuopio 11,2%, 6.sija). Eniten rikoksen uhriksi joutuneita oli Helsingissä 61,0% ja vähiten Imatralla 35,4% (Kuopio 43,5%, 15.sija, ja omaisuusrikoksen uhriksi joutuneita oli eniten Kouvolassa 49,7% ja vähiten Imatralla 29,8% (Kuopio 3,5%, 21.sija). Perheväkivallan kohteeksi joutuneita oli eniten Hämeenlinnassa 6,9% ja vähiten Savonlinnassa 2,2% vastaajista (Kuopio 5,0%, 9.sija). Tutkimuksen mukaan asukkaita huolestuttivat eniten tulevaisuudessa rikollisuuden lisääntyminen, liikennekäyttäytyminen ja holtittomat autoilijat sekä huumausaineiden käyttö. Keskeisiksi turvallisuutta parantaviksi tekijöiksi nähtiin nuorisolle tarkoitetun toiminnan ja poliisipartioiden näkyvyyden lisääminen sekä koulun ja vanhempien tiiviimpi yhteistyö. Asuntoalueittain tarkasteltuna vuoden 2005 tammi marraskuun aikana Kuopiossa tehtiin rikostilaston mukaan keskimäärin 91 rikosta 1000 asukasta kohti asukasta kohti laskettuna rikoksia tehtiin eniten em. ajankohtana keskustassa ja Neulamäessä 11. Vähiten rikoksia tehtiin Julkulassa ja Niiralassa. Vuoteen 1998 nähden tilanne (rikosten lkm/ 1000 as) on huonontunut Neulamäessä, Saarijärvellä, Linnanpellolla ja Puijonlaakson sekä Petosen ja Saaristokaupungin alueella. Vastaavasti tilanne on parantunut Jynkässä, Särkiniemi Särkilahden, Niiralan ja Haapaniemen alueella. Keskustan ja Puijonlaakson, Inkilänmäen, Päivärannan ja Julkulan tilanne on pysynyt vuoden 1998 tasolla. 10 Turvallisuustutkimuksessa mukanaolleita kaupunkeja: Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu Pori, Lahti, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Rovaniemi, Seinäjoki, Vaasa, Rauma, Kokkola, Kouvola, Hämeenlinna, Porvoo, Kajaani, Kotka, Joensuu, Mikkeli, Imatra, Varkaus ja Savonlinna 11 Neulamäen rikosilmoitustilastossa näkyy runsas kauppaliikkeiden läheisyys, mikä nostaa erit. omaisuusrikoksien määrää.

34 28 ALUE Rikokset/ 1000 as Keskusta Rönö 200,8 Neulamäki 99,3 Haapaniemi 92,6 Männistö Itkonniemi Linnanpelto 84,1 Puijonlaakso Rypysuo 77,0 Petonen Saaristokaupunki 73,0 Päiväranta 59,1 Kelloniemi 55,3 Saarijärvi 53,9 Jynkkä 53,1 Kettulanlahti 52,3 Särkiniemi Särkilahti 51,3 Inkilänmäki 50,0 Niirala 48,1 Julkula 44,1 Kuopio (keskeinen kaupunkialue) 90,8 Kuopio (ml. maaseutualueet) 89,3 (Lähde: Rikostilasto ) Kuva 23. Rikosilmoitukset suunnittelualueittain Kuopiossa Lopuksi Näyttäisi siltä, että asuntoalueiden hyvinvoinnin seurannassa nyt tarkasteltavana olleet vuodet 1999 ja 2005 ovat ajallisesti riittävän kaukana toisistaan, jotta voidaan nähdä onko muutoksia tapahtunut ja onko muutoksia tapahtumassa hyvinvoinnin saralla. Hyvinvoinnin taustatekijöitä kuvaavat indikaattorit ovat nyt tehdyssä vuoden 2005 seurannassa pääosin samat kuin vuonna Joitakin muutoksia on tehty aluejaoissa vuoteen 1999 nähden. Uusia alueita on rakennettu Särkilahteen ja tietenkin yhä keskeisenä rakennuskohteena olevaan Saaristokaupunkiin, mikä on hyvä pitää mielessä raportin karttatulosteita katsottaessa. Uutta tässä raportissa ovat olleet alueittaiset kouluterveystutkimuksen (2004) tulokset. Seuraavan kerran seuranta toteutettaneen vuonna 2010, jolloin mukaan yritetään saada Kuopion sosiaali ja terveystoimen järjestelmistä kuopiolaisten terveyttä kuvaavia muuttujia. Vuonna 1999 asuntoalueiden hyvinvoinnin seurantajärjestelmän toteuttamisen tavoitteena oli löytää väline asukkaiden hyvinvoinnin ja syrjäytymiskehityksen havaitsemiseksi. Tuolloin toteutettiin vielä lisäksi asiantuntijaarvioihin pohjautuva hyvinvointibarometri ja asukaskysely Petosella, jolloin saatiin hyvinvoinnista ja alueen kehittämistarpeista kokonaisvaltainen (faktat, asiantuntijat, asukkaat) kuva. Nyt valmistunut asuntoalueiden hyvinvoinnin seurantaraportti 2005 yhdessä Kuopiossa vuoden 2005 lopulla valmistuneen Kuopion hyvinvointikertomuksen kanssa antaa hyvät lähtökohtatiedot millaisessa Kuopiossa nykyiset kuopiolaiset asuvat ja elävät ja millaisia merkkejä hyvinvoinnin muutoksista on nähtävissä. Valmistuneet raportit antavat vinkkejä siihen suuntaan mitä Kuopiossa ja asuntoalueilla pitäisi tehdä ja mihin projekteja suunnata hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kuopio ja Suomi on muuttunut vuodesta Viime vuosituhannen lopussa käytiin vielä vilkasta keskustelua syrjäytymisestä ja huono osaisuudesta. Puhuttiin huono osaisuuden eriytymisestä ja syrjäytymisestä yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä, syrjäytymisestä ja syrjäyttämisestä inkluusiosta ja eksluusiosta, mihin Kuopion asuntoalueiden hyvinvoinnin seurannalla myös haettiin vastausta. Lähiöt ja lähiöiden uudistaminen, asukastuvat, asukkaiden osallistuminen, kolmas sektori ja yhteisöllisyys olivat nykyistä enemmän tuolloin esillä