Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 348/2012 vp Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijan sairauspäivärahaa laskettaessa huomioidaan tällä hetkellä vain opintotuki tai ansiotulot. Opintolainaa ei huomioida opintotukea tarkasteltaessa, vaikka opintolaina on virallisesti osa opintotukea. Tavoitteena tulisi olla, että opiskelijat sairastaessaan nostaisivat sairauspäivärahaa eivätkä opintotukea. Näin opiskelija välttäisi opintotuen takaisinperinnän, mikäli opinnot eivät etene opintotuen edellyttämällä tavalla. Opiskelija ei myöskään kuluttaisi opiskeluun tarkoitettuja tukikuukausia sairastamiseen sillä seurauksella, että tukikuukaudet myöhemmin loppuvat kesken. Suurena ongelmana ja mahdollisena esteenä sairauspäivärahalle siirtymisessä on päivärahan merkittävästi huonompi taso suhteessa opiskelijan aikaisempaan toimeentuloon. Järjestelmässä opiskelijoita ei oteta huomioon erillisenä ryhmänä, vaan sairauspäivärahan laskenta perustuu joko työssäkäyvän tai työttömän toimeentulon rakenteeseen. Opintotuessa on kuitenkin työssäkäyvistä poiketen tuloraja, jota korkeampia tuloja opiskelijalla ei saa olla. Lisäksi opintoraha on sidottu opintojen etenemiseen ja tulorajoihin toisin kuin esimerkiksi toimeentulotuki, joka on vastikkeetonta. Opiskelija on tulonsaannin jakauman suhteen erilaisessa asemassa kuin muut palkansaajat tai muita etuuksia nostavat ryhmät. Opiskelijan sairauspäiväraha lasketaan siis ainoastaan jommankumman, usein lähes samansuuruisen toimeentulon osan perusteella. Tilastojen mukaan opiskelijoiden tuloista 40 prosenttia koostuu opintotuesta ja 42 prosenttia ansiotuloista. Olisi perusteltua tarkastella opiskelijan tulojen kokonaisuutta, eli opintotukea kokonaisuudessaan ja ansiotuloja, eikä vain jompaakumpaa niistä. Sairauspäivärahalle siirryttäessä opiskelijan tulot pienenevät merkittävästi, vaikka kiinteät kustannukset eivät muutu. Tämän vuoksi harva opiskelija uskaltaa siirtyä sairauspäivärahan varaan, vaan nostaa opintotukea ilman, että opintopisteet karttuvat. Kelan arvion mukaan vuosittain opintotuelta sairauspäivärahalle siirtyy vain noin opiskelijaa. Opiskelija saa 55 ensimmäiseltä sairauspäivältä tulojensa, siis joko opintotuen tai ansiotulojen, mukaan laskettua sairauspäivärahaa. Vähimmäissairauspäiväraha muille kuin opiskelijoille on noin kaksinkertainen suhteessa opiskelijan opintotuesta laskettuun sairauspäivärahaan. Opiskelija siirtyy tälle normaalille, suuremmalle päivärahalle vasta 55 päivän jälkeen. Lain perusteluissa todetaan, että sairauspäivärahaa laskettaessa tuloksi katsotaan palkkatulot ja muut siihen verrattavat henkilökohtaiset tulot. Mikäli halutaan, että siirtyminen opintotuelta sairauspäivärahalle on opiskelijalle realistinen vaihtoehto, laskentatapaa on muutettava vastaamaan opiskelijoiden nykyistä toimeentulon muotoutumistapaa. Opiskelija saa ensimmäisten 55 sairauspäivän ajan sairauspäivärahaa opintorahan 25. osan ver- Versio 2.0

2 ran (opintoraha on 298 euroa kuukaudessa). Tämä tarkoittaa 11,92 euroa päivässä. Vähimmäissairauspäiväraha on 22,04 euroa päivässä eli 551 euroa kuukaudessa. Vähimmäissairauspäiväraha on siis noin puolet enemmän kuin opiskelijan opintotuesta laskettu sairauspäiväraha. Kiinteät kustannukset, kuten vuokra, pysyvät sairastaessakin samoina, joten ilman opiskelijan sairauspäivärahan laskentatavan muuttamista sairauspäiväraha ei välttämättä ole yhtään sen realistisempi vaihtoehto opiskelijalle kuin tähänkään asti. Lisäksi oikeus rajalliseen opiskeluun sairauden aikana tulee sallia. Pitkä poissaolo opinnoista nostaa kynnystä opiskelujen jatkamiselle. Opiskelu edistäisi monien opiskelijoiden tervehtymistä ja helpottaisi paluuta kokopäiväisen opiskelun pariin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä aikataululla hallitus korottaa korkeakouluopiskelijoiden sairauspäivärahan tasoa vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasolle ja millä toimenpiteillä ja millä aikataululla hallitus huolehtii siitä, että laskennassa otetaan huomioon sekä opintoraha että ansiotulot ja että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla mahdollistetaan? Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2012 Aino-Kaisa Pekonen /vas Silvia Modig /vas Eila Tiainen /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 348/2012 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 348/2012 vp: Millä aikataululla hallitus korottaa korkeakouluopiskelijoiden sairauspäivärahan tasoa vähintään vähimmäissairauspäivärahan tasolle ja millä toimenpiteillä ja millä aikataululla hallitus huolehtii siitä, että laskennassa otetaan huomioon sekä opintoraha että ansiotulot ja että osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla mahdollistetaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamista parannettiin viimeksi 1 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleella lainmuutoksella (1640 ja 1641/2009). Uudistuksella muutettiin opintotuen ja sairauspäivärahan ensisijaisuusjärjestystä siten, että sairauspäiväraha estää opintotuen myöntämisen eikä kuten aikaisemmin päinvastoin. Aikaisemmin opiskelijalla oli oikeus sairastuttuaan sairauspäivärahaan, jos hän lakkautti opintotuen. Tästä saattoi usein olla seurauksena katkos opiskelijan toimeentuloon. Uudistus yksinkertaisti ja selkeytti etuuksien toimeenpanoa, koska opiskelija voi sairastuttuaan hakea sairauspäivärahaa ja hänelle maksetaan opintotukea siihen saakka, kunnes päätös sairauspäivärahasta on tehty. Jos sairauspäiväraha myönnetään samalle ajalle, jolta opintorahaa on maksettu, opintoraha vähennetään sairauspäivärahasta. Opiskelija voi hakea sairauspäivärahan ajalle yleistä asumistukea asumiskustannusten korvaamiseksi. Uudistus oli tärkeä myös sen vuoksi, että opiskelijan kannalta on tarkoituksenmukaista, että hän hakee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sairauspäivärahaa, joka on nimenomaisesti tarkoitettu korvaamaan työkyvyttömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahan mahdollisimman varhainen hakeminen on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että Kansaneläkelaitos voi ajoissa selvittää, olisiko hakijan kuntouttaminen mahdollista. Sairauspäivärahan alkamisajankohdalla on merkitystä myös määriteltäessä mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa. Lisäksi opiskelijan kannalta on tärkeää, ettei hän sairastuessaan kuluta opintorahaan oikeuttavia tukikuukausia. Uudistuksen perusteena olleella hallituksen esityksellä (HE 182/2009 vp) ei ehdotettu muutettavaksi sairauspäivärahan määräytymisperusteita. Sairauspäiväraha on korvausta ansionmenetyksestä sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa säädetään. Päivärahaetuus määräytyy työtulojen perusteella. Sosiaaliturvaetuuksia, jollaiseksi myös opintotuki luetaan, ei katsota työtuloksi sairauspäivärahan määrää laskettaessa. Jos opiskelija on neljän kuukauden aikana ennen sairastumistaan nostanut opintorahaa, sairauspäiväraha on vähintään opintorahan suuruinen. Opintoraha on itsenäisesti asuvilla korkeakouluopiskelijoilla 298 euroa kuukaudessa, josta laskettuna sairauspäiväraha on 11,92 euroa päivässä, kunnes oikeus vähimmäismääräiseen sairauspäivärahaan alkaa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa (22,96 euroa/päivä vuonna 2012) maksetaan sen jälkeen, kun sairaudesta johtuva työky- 3

4 Ministerin vastaus vyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Opiskelijat työskentelevät usein opintojensa ohella. Opintorahaa suuremmaksi päiväraha nousee noin euron vuosituloilla. Opiskelijan tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa hän voi opintotukea nostaa. Tuloja, jotka vaikuttavat opintotuen saamiseen, ovat muun muassa veronalaiset ansiotulot. Yhdeksän kuukautta vuodessa opintotukea nostavalla opiskelijalla vuosituloraja on euroa. Tämän suuruinen vuositulo oikeuttaa noin 27 euron suuruiseen sairauspäivärahaan. Vähimmäismääräisen päivärahan opiskelija saa noin euron vuosituloilla. Edellä mainittuun hallituksen esitykseen on kirjattu, että hallituksen esityksen valmisteluhetkellä suurimmalla osalla opintotukea saavista opiskelijoista olivat työtulot enintään noin euroa vuodessa. Opintotuelta sairauspäivärahalle siirtyvän opiskelijan sairauspäiväraha oli arvion mukaan keskimäärin vähimmäismääräisen päivärahan suuruinen, eli noin 22 euroa päivässä ja noin 551 euroa kuukaudessa. Sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden aiheuttaman ansionmenetyksen korvaamiseksi. Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, jonka kestäessä vakuutettu on sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti rinnastettavaa. Omana työnä pidetään muun muassa päätoimista opiskelua. Osa-aikaisen opiskelun mahdollistaminen sairauspäivärahalla merkitsisi opiskelijoiden osalta poikkeusta yleisistä työkyvyttömyyden arviointiperusteista. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa sairauspäivärahan ensisijaisuutta koskeneen uudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden sairauden aikaiseen toimeentuloturvaan. Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4

5 Ministerns svar KK 348/2012 vp Aino-Kaisa Pekonen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 348/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Aino-Kaisa Pekonen /vänst m.fl.: Hur ser regeringens tidsplan ut när det gäller att höja nivån på högskolestuderandes sjukpenning till minst samma nivå som minimidagpenningen och hur och enligt vilken tidsplan kommer regeringen att se till att man i beräkningarna beaktar såväl studiepenningen som förvärvsinkomsterna och att det blir möjligt att studera på deltid med sjukpenning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Samordningen av studiestödet och sjukpenningen förbättrades senast genom en lagändring (1640 och 1641/2009) som trädde i kraft den 1 augusti Genom revideringen ändrades prioritetsordningen mellan studiestöd och sjukpenning så att sjukpenningen hindrar att studiestöd beviljas och inte såsom tidigare tvärtom. Tidigare hade studerande vid sjukdom rätt till sjukpenning om de avbröt studiestödet. Detta kunde ofta leda till avbrott i studerandens försörjning. Ändringen förenklade och skapade klarhet i verkställigheten av förmånerna, eftersom studerande vid sjukdom kan ansöka om sjukpenning och få studiestöd ända tills beslutet om sjukpenning har fattats. Om sjukpenning beviljas för samma tid som studiepenning har betalats ut, dras studiepenningen av från sjukpenningen. För att ersätta boendekostnaderna under sjukpenningperioden kan studerande ansöka om allmänt bostadsbidrag. Ändringen är viktig också av den anledningen att det för studerande är ändamålsenligt att så tidigt som möjligt ansöka om sjukpenning som uttryckligen ska kompensera inkomstbortfallet vid arbetsoförmåga. Att ansöka om sjukpenning så tidigt som möjligt är viktigt i synnerhet för att Folkpensionsanstalten i tid ska kunna utreda om det är möjligt att rehabilitera sökanden. Dagen när sjukpenningen börjar betalas ut är relevant också när begynnelsetidpunkten för en eventuell sjukpension fastställs. För studerande är det dessutom viktigt att de under sjukdomstiden inte förbrukar stödmånader som berättigar till studiepenning. I regeringens proposition (RP 182/2009 rd) som ligger till grund för ändringen föreslås inga ändringar i de grunder enligt vilka sjukpenningen bestäms. Sjukpenningen ska kompensera inkomstbortfall på det sätt som anges i sjukförsäkringslagen. Sjukpenningsförmånen bestäms utifrån arbetsinkomsten. Sociala trygghetsförmåner, till vilka också studiestödet räknas, betraktas inte som arbetsinkomster när sjukpenningen fastställs. Sjukpenningen för studerande som under fyra månader före insjuknandet har lyft studiepenning uppgår till minst samma belopp som studiepenningen. Ensamboende högskolestuderande får en studiepenning på 298 euro per månad, och på basis av den är sjukpenningen 11,92 euro per dag, tills rätten till den lägsta sjukpenningen inträder. När den arbetsoförmåga som sjukdomen orsakat har pågått utan avbrott i minst 55 dagar betalas sjukpenningen till minimibelopp (22,96 euro/dag 2012). Studerande arbetar ofta vid sidan av studierna. När årsinkomsten uppgår till cirka euro 5

6 Ministerns svar stiger sjukpenningen till ett belopp som ligger över studiepenningen. Studerandens inkomster avgör för hur många månader per år han eller hon får lyfta studiestöd. Till de inkomster som påverkar beviljandet av studiestöd räknas bland annat skattepliktiga förvärvsinkomster. För studerande som lyfter studiestöd under nio månader av året är gränsen för årsinkomsterna euro. En årsinkomst av den storleken berättigar till en sjukpenning på cirka 27 euro. Med en årsinkomst på cirka euro har studerande rätt till den lägsta sjukpenningen. Enligt den nämnda regeringspropositionen hade merparten av de studerande som fick studiestöd vid tidpunkten för beredningen av propositionen en arbetsinkomst på högst cirka euro per år. Sjukpenningen för studerande som övergick från studiestöd till sjukpenning var enligt uppskattning i genomsnitt lika stor som den lägsta dagpenningen, dvs. cirka 22 euro per dag och omkring 551 euro per månad. Sjukpenning betalas för att kompensera inkomstbortfall som beror på arbetsoförmåga. Försäkrade har rätt till sjukpenning för den tid de är förhindrade att arbeta grund av arbetsoförmåga till följd av sjukdom. Med arbetsoförmåga avses ett sådant av sjukdom framkallat tillstånd under vilket den försäkrade, medan sjukdomen varar, är oförmögen att utföra sitt vanliga arbete eller därmed nära jämförbart arbete. Som eget arbete betraktas bland annat studier på heltid. Att möjliggöra studier på deltid med sjukpenning innebär för studerandenas del att man frångår de allmänna grunderna för bedömning av arbetsoförmåga. Vid social- och hälsovårdsministeriet följer man effekterna av sjukpenningens ändrade prioritet på studerandes utkomstskydd vid sjukdom. Helsingfors den 23 maj 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 6