Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 900/2006 vp Kuntoutuspäivärahan maksaminen myös arkipyhäpäiviltä Eduskunnan puhemiehelle Eräs joensuulainen henkilö oli Kelan järjestämässä kuntoutuksessa viikot 43 ja 44 meneillään olevana vuonna. Kelan lähettämän kirjeen mukaan hän tulisi saamaan kuntoutuksen ajalta reilut kymmenen prosenttia korkeamman kuntoutustuen verrattuna työmarkkinatukeen. Kun henkilö oli ollut työttömänä jo hyvin pitkään ja rahavarat olivat tiukalla, moinen lupaus antoi toivoa jopa lisärahasta, kun lähtee kuntoutukseen. Mutta miten kävikään. Kun viikon 44 lauantaille sattui pyhäinpäivä, haaveet yli kymmenen prosentin lisäyksestä tuloihin haihtuivat taivaan tuuliin siitäkin huolimatta, että pyhäinpäivä oli samanlainen kuntoutuspäivä kuin mitkä tahansa muutkin päivät. Kyseinen henkilö tunsi tulleensa petetyksi: miksi hänelle luvattiin Kelan kirjeessä sellaista, mikä ei pitänytkään paikkaansa? Vaikka kyse on vain yhden päivän kuntoutuspäivärahasta, asia on periaatteellinen. Eikö mihinkään voi luottaa, niin kuin hän asian kuvasi. Väkisinkin asian yhteydessä nousee esille kysymys siitä, miksi almanakkaan punaisella merkityltä arkipyhäpäivältä ei kuulu kuntoutuspäivärahaa samalla tavalla kuin muiltakin päiviltä. Eihän punamerkintä almanakassa vähennä sentilläkään rahantarvetta, jos kerran ohjelmapuolella kuntoutusprosessi on sama kuin normaalina arkipäivänäkin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että pyhäinpäivältä niin kuin myös muilta arkipyhäpäiviltä maksetaan jatkossa kuntoutustuki, jos kerran sinäkin päivänä ollaan ohjelman mukaisessa kuntoutuksessa? Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2006 Esa Lahtela /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 900/2006 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että pyhäinpäivältä niin kuin myös muilta arkipyhäpäiviltä maksetaan jatkossa kuntoutustuki, jos kerran sinäkin päivänä ollaan ohjelman mukaisessa kuntoutuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuntoutukseen osallistumisen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta säädetään Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005). Kuntoutujalla on oikeus kuntoutusrahaetuuteen ajalta, jona hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuaika lukuun ottamatta kuntoutukseen osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä, jona kuntoutus matkoineen edellyttää vähintään kuusi tuntia kestävää työstä poissaoloa tai jona kuntoutus muutoin tosiasiallisesti estää kuntoutujaa tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Myös lauantaita pidetään arkipäivänä, jolloin kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti kuudelta päivältä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta sunnuntailta, arkipyhiltä, vapunpäivältä eikä itsenäisyyspäivältä. Vuodessa on vappu ja itsenäisyyspäivä mukaan lukien yhteensä enintään 11 arkipyhää. Sunnuntait mukaan lukien vuodessa on siis enintään 63 sellaista päivää, joilta ei makseta kuntoutusrahaa. Työttömyysetuuden maksupäiviä taas on viikossa enintään viisi. Kuntoutusraha on määrältään vähintään yhtä suuri kuin se sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha, johon hänellä olisi oikeus, jos hän kuntoutuksen alkaessa olisi tullut työkyvyttömäksi. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan määrä päivältä on kuitenkin hieman sairauspäivärahan määrää korkeampi, eli 75 prosenttia sairausvakuutuslaissa tarkoitetun työtulon kolmassadasosasta. Jos kuntoutuja on kuntoutusrahan alkamista edeltäneiden neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea tai työllistämistukea työelämävalmennukseen taikka opintotukilain (65/1994) mukaista opintorahaa, kuntoutusrahana maksetaan kuntoutuksen alkaessa vähintään näiden etuuksien perusteella määritelty sairauspäivärahan määrä lisättynä 10 prosentilla. Tämä laskennallinen prosenttimääräinen lisäys siis korottaa päiväkohtaista kuntoutusrahaetuutta suhteessa vastaavaan sairauspäivärahan määrään. Kuntoutusraha, kuten sairauspäivärahakin, määritellään vakuutetun työtulojen perusteella siten, että kuntoutusrahan perusteena oleva vuosityötulo jaetaan päiväpalkaksi käyttämällä jakajana lukua 300. Tämä jakajana käytetty luku on pienempi kuin vuodessa olevien päivien määrä. Näin ollen kuntoutusrahan tasossa on otettu huomioon se, että sitä maksetaan vain arkipäiviltä. Jos kuntoutusrahaa maksettaisiin myös arkipyhiltä, ilman että laskukaavaa muutettaisiin, se merkitsisi arkipyhien huomioon ottamista sekä kuntoutusrahan korvaustasossa että maksupäivien lukumäärässä. Muutoksesta aiheutuisi sairausvakuutukselle huomattavat lisäkustannukset. Tällaista lainsäädäntömuutosta ei myöskään ole vireillä. 2

3 Ministerin vastaus KK 900/2006 vp Esa Lahtela /sd Jos siirryttäisiin maksamaan kuntoutusrahaa myös arkipyhiltä, ilman että kustannukset nousisivat, tulisi kuntoutusrahan määrää vahvistettaessa jakajana käyttää lukua 311. Tämä merkitsisi useimmille kuntoutusrahan saajille kuntoutusrahan pienenemistä nykyisestä, koska kuntoutusrahaa maksetaan yleensä lyhyitä jaksoja. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 900/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta så att rehabiliteringsstöd i fortsättningen kan betalas såväl för helgdagar som för andra söckenhelger, om nu klienten deltar i programenlig rehabilitering också dessa dagar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om rehabiliteringspenning som betalas för den tid klienten deltar i rehabilitering finns i lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005). Rehabiliteringsklienter har rätt till rehabiliteringspenningförmån för den tid som de på grund av rehabiliteringen är förhindrad att arbeta för egen eller annans räkning. Med undantag för karenstiden betalas rehabiliteringspenning för varje vardag som klienten har deltagit i rehabilitering, om rehabiliteringen jämte resor förutsätter minst sex timmars frånvaro från arbetet eller då rehabiliteringen annars de facto hindrar klienten från att arbeta och få utkomst för den dagen. Också lördagar betraktas som vardagar, vilket innebär att rehabiliteringspenning i regel betalas för sex dagar i veckan. Rehabiliteringspenning betalas inte för söndagar, söckenhelger, första maj eller självständighetsdagen. Om man räknar med första maj och självständighetsdagen finns det sammanlagt högst elva söckenhelger i året. Söndagarna medräknade finns det således högst 63 sådana dagar som det inte betalas någon rehabiliteringspenning för. Arbetslöshetsförmåner däremot betalas för högst fem dagar i veckan. Rehabiliteringspenningen uppgår till minst beloppet av den dagpenning som rehabiliteringsklienten hade varit berättigad till enligt sjukförsäkringslagen om han eller hon hade blivit arbetsoförmögen när rehabiliteringen började. För yrkesinriktad rehabilitering är rehabiliteringspenningen per dag emellertid något högre än sjukdagpenningen, nämligen 75 procent av en trehundradedel av den arbetsinkomst som avses i sjukförsäkringslagen. Om en rehabiliteringsklient under fyra månader innan rehabiliteringspenning börjar betalas ut har fått arbetslöshetsförmån enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa, utbildningsstöd eller sysselsättningsstöd för arbetslivsträning enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice eller studiepenning enligt lagen om studiestöd (65/1994), skall rehabiliteringspenning som uppgår till minst det eurobelopp som avses i sjukförsäkringslagen ökat med tio procent betalas när rehabiliteringen börjar. Denna beräknade procentuella förhöjning gör alltså att den rehabiliteringspenningförmån som betalas per dag blir högre än motsvarande sjukdagpenning. Rehabiliteringspenningen liksom sjukdagpenningen bestäms på grundval av den försäkrades arbetsinkomster. Dagslönen fastställs genom att man delar den arbetsinkomst som ligger till grund för rehabiliteringspenningen med 300. Denna divisor är mindre än antalet dagar per år. Följaktligen har man vid fastställandet av nivån på rehabiliteringspenningen beaktat att rehabiliteringspenning betalas endast för vardagar. Att betala rehabiliteringspenning också för söckenhelger utan att ändra beräkningsschemat skulle innebära att man beaktade söckenhelgerna 4

5 Ministerns svar KK 900/2006 vp Esa Lahtela /sd såväl i ersättningsnivån för rehabiliteringspenningen som i antalet dagar för vilka rehabiliteringspenningen betalas ut. Ändringen skulle orsaka sjukförsäkringen betydande merkostnader. Men ingen sådan ändring av lagstiftningen är aktuell för närvarande. Om man vill övergå till att betala rehabiliteringspenning också för söckenhelgerna utan att kostnaderna för den skull ökar, bör talet 311 användas som divisor när man fastställer beloppet av rehabiliteringspenningen. För de flesta stödtagare skulle detta betyda en minskning av rehabiliteringspenningen, eftersom rehabiliteringspenning i regel betalas för korta perioder. Helsingfors den 8 december 2006 Social- och hälsovårdsminister Tuula Haatainen 5