Julkisen tiedon saatavuus ja käyttö

Transkriptio

1 Julkisen tiedon saatavuus ja käyttö Taru Rastas

2 Arjen tietoyhteiskunnan organisaatio Neuvottelukunnan sihteeristö Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta Pj. Viestintäministeri Suvi Linden Valtioneuvosto asetti Kansallisen politiikan koordionointi Sektorikohtaiset vastuut Toimintaohjelma strategian käytännön toteuttamiseen Tietoturva Sähköinen tunnistaminen Viestinnän elinkeinopolitiikka TVT koulussa Sähköinen laskutus Lasten ja nuorten mediafoorumi Julkisen tiedon saatavuus NFC-ryhmä 2

3 Julkisen tiedon saatavuus linjoja, ohjelmia ja työryhmiä Mari Kiviniemen hallituksen ohjelma Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma (VNK) EU:n digitaalistrategia ml. PSI- ja INSPIRE-direktiivit Tuottava ja uudistuva Suomi - digitaalinen agenda vuosille Julkisen datan opas (LVM) Työryhmät Julkisen tiedon saatavuus (LVM) Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen (VM) Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (VM) Tutkimuksen tietoaineistot selvityshanke (OKM/CSC) 3

4 Julkisen tiedon saatavuus työryhmä (LVM) Tehtävät: arvioida julkisen informaation saatavuuteen liittyvät keskeiset tarpeet ja haasteet tehdä esitykset julkisen informaation käytön edistämiseksi ja määrittää tätä tukevat periaatteet edistää PP- sekä kolmannen sektorin yhteistyötä vaikuttaa julkisen sektorin tiedon uudelleen käytön helpottamiseen EU:ssa sekä ottaa EU:n linjaukset huomioon kansallisessa työssä Aikataulu: Alustavat ehdotukset toukokuun 2010 loppuun Loppuraportti vuoden 2010 loppuun mennessä 4

5 Työryhmän kokoonpano Taru Rastas (pj)neuvotteleva virkamies, lvm Antti Eskola (siht.), kaupallinen neuvos, työ- ja elinkeinoministeriö Yrjö Benson, valtion IT-johtaja, valtiovarainministeriö Pekka Nurmi, ylijohtaja, oikeusministeriö Jorma Waldén, hallitusneuvos, opetusministeriö Risto Yrjönen, tietohallintojohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Elisa Kettunen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tarja Riihisaari, Ilmatieteen laitos Heli Mikkelä, tietopalvelujohtaja, Tilastokeskus Pirkko Saarikivi, toimitusjohtaja, Foreca Consulting Asta Manninen, johtaja, Helsingin kaupunki Jukka Andersson, johtaja, Digita Karri Salminen, johtaja, Logica/ITS Finland Juhani Strömberg, johtaja, Itella Merja Malkki, tietopalvelupäällikkö, FiCom Juha Hulkkonen, johtaja, IBM Kari Kyttälä, johtaja, Fujitsu Jouni Backman, johtava neuvonantaja, Tieto Antti Rainio, johtava asiantuntija, Maanmittauslaitos Pirjo-Leena Forsström, johtaja, CSC Minna Karvonen, pääsihteeri, Kansalliskirjasto 5

6 Käsitteistä Julkiset tietoaineistot: Julkinen hallinto kokoaa, ylläpitää ja päivittää suuria määriä eri aloja koskevaa, viranomaisten tehtävissä tarpeellista tietoa tietokantoihin, rekistereihin ja tilastointiin sekä tuottaa yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön mm. kartta- sekä muuta paikkatietoa ja säätietoa. Saatavuus: tietoaineistot ovat käytettävissä ja löydettävissä rajapintojen kautta uudelleenhyödynnettävässä muodossa (konekielisyys) 6

7 Visio Suomessa on selkeä avoimen julkisen tiedon tietopolitiikka ja yhteiset tiedon hyödyntämistä avustavat sähköiset palvelut Tietoaineistot ovat lainsäädännön ja selkeiden yhtenäisten käyttöehtojen ohjaamina pääsääntöisesti maksutta yhteiskunnan eri toimijoiden hyödynnettävissä. Julkisessa hallinnossa on omaksuttu avoimen tiedon kulttuuri, jossa hallussa olevia tietovarantoja tarjotaan jatkojalostettavaksi Luodaan tiedon käyttöä lisääviä yhteistyön malleja Tietoinfrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon rahoitusjärjestelmä takaa tietoaineistojen laatua Tietoaineisto kuvaillaan ja ovat helposti löydettävissä ja otettavissa käyttöön tietoverkossa olevien palveluiden avulla. Kansalaiskehittäjät ja yritykset kehittävät tietojen pohjalta innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä ratkaisuja, joilla on kotimaisen hyödynnettävyyden lisäksi laajat kansainväliset markkinat. Suomi toimii kansainvälisessä yhteistyössä mm. EU:n Digitaalisen Agendan puitteissa esimerkkinä avoimella tietopolitiikallaan sekä lisää julkisen tiedon avoimuuden vaikuttavuutta osallistumalla ja luomalla kumppanuuksia rajat ylittävään palvelukehitykseen tietovarantoja hyödyntäen ja yhdistäen. 7

8 Ehdotuksia (1) Lainsäädäntö ja ohjaus Valmistellaan nykyisen hallituksen hyväksyttäväksi esitys korkean tason poliittiselle tahdonilmaukselle ja siihen pohjautuville päätöksille periaatelinjaukset hallitusohjelman mukaisesti valmisteilla Hallitus arvioi maksulainsäädännön puitteissa maksuperusteiden soveltuvuutta ml. suositukset lain tulkinnaksi tai lainsäädännön selkeyttämiseksi, nettobudjetoinnin käytänteet VM:n työryhmä Tunnistetaan ja käydään vastuuministeriöissä läpi julkisen tiedon saatavuuteen keskeisesti vaikuttavat lait ml. käsitys tarvittavien lainsäädännöllisistä muutoksista Taustaselvitys Huolehditaan siitä, että tiedon saatavuutta edistävät palvelut toimivat turvallisesti Julkisen ja yksityisen sektorin välinen raja datan tuottamisen, ylläpidon ja jakamisen tehtävissä 8

9 Valtioneuvoston periaatepäätös Taustaa Tavoite Linjaukset ja toimenpiteet 1. Tietopolitiikan ja lainsäädännön selkeyttäminen 2. Avoin tietoinfrastruktuuri 3. Palvelu- ja sovelluskehityksen edistämistoimet 9

10 Keskeistä lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö Kiinteistörekisterilaki (392/1985) Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta (453/2002) Oikeusministeriö Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Henkilötietolaki (523/1999) Kaupparekisterilaki (129/1979) Opetus- ja kulttuuriministeriö Tekijänoikeuslaki (404/1961) Arkistolaki (831/1994) Sisäasiainministeriö Kuntalaki (365/1995) Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys- ja yhteisötietolaki (244/2001) Valtiovarainministeriö Valtion maksuperustelaki (150/1992) Tilastolaki (280/2004) Valtion maksuperusteasetus (211/1992) Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) Lakiehdotus julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisestä (tietohallintolaki) Erityislainsäädäntöä. 10

11 Ehdotuksia (2) Tietoinfrastruktuuri Julkinen hallinto huolehtii rajapintapalvelujen toteut(ta)umisesta ja toimivuudesta Rakenteet, yhteistoimintamalli, käytänteet ja tukiprosessi tietovarantojen hyödyntämiseen Yhtenäiset ja vähälukuiset käyttöehdot esim. Helsinki Region Infoshare Lähde: 11

12 Ehdotuksia (3) Käytön edistäminen Käynnistetään pilottiprojekteja ja kohdistetaan seurantaa jo käynnistettyihin julkisen sektorin tiedon edistämiskokeiluihin tiedon käytön ja käytettävyyden aktiivinen edistäminen toimintaa ja tuloksia esimerkkien kautta kokeilujen kautta saatava tieto vaikutuksista käytänteiden kehittäminen (esim. lisensointimalli) pilotit esim. Data.suomi.fi-portaali ja opengov.fi kehitysympäristö Helsinki Region Info Share hanke Paikkatietoikkuna-portaali 12

13 13

14 Ehdotuksia (4) Tutkimusta ja kv toimintaa Vahvistetaan tutkimusta julkisen tiedon avaamisen taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisessä julkisen tiedon avaamista ja hyödyntämistä edistävässä yhteistyössä EU:n digitaalistrategia 14

15 Kansainvälinen sääntely ja kehitys INSPIRE direktiivi (2007/2/EY) paikkatietojen käytön tehostaminen, viranomaisten yhteistyön lisääminen ja monipuolisten kansalaispalvelujen syntyminen. Suomessa direktiivin toteuttamisesta on säädetty laissa (421/2009) ja asetuksessa (725/2009) paikkatietoinfrastruktuurista. PSI (Public Sector Information) direktiivi (2003/98/EY) julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä julkisen datan kaupallisen hyödyntämisen lisäämiseen. EU:n digitaalistrategia uudistaa direktiivejä Mm PSI:n uudelleentarkastelu vuoteen 2012 OECD:n suositukset 15

16 16

17 Oppaan tarkoitus Tietämyksen lisääminen ja käytäntöjen luominen Kannustaa hallintoa avaamaan harkitusti tietovarantojaan kaikkien käyttöön - hyödyt Hallinto tuottaa jatkuvasti suuren määrän dataa, joka voisi olla tehokkaamminkin käytössä huomioiden tietovarantojemme laadukkuus. 17

18 Datan avaamisen hyödyt Palvelut ja innovaatiot Hallinnon tehokkuus Läpinäkyvyys ja demokratia Esimerkkejä Tilannehuone.fi, Paikkatietoikkuna.fi, Duunitori.fi, Open Streetmap, Veropuu jne jne. 18

19 Julkisen datan saatavuus laaja määritelmä Aineistot, joita eivät koske yksityisyydensuoja-, turvallisuus- tai muut rajoitteet Aineisto on löydettävissä ja kokonaisena saatavilla Aineisto on vapaasti tarjolla internetissä: kuka tahansa saa lukea, ladata, kopioida, muokata, jakaa, tulostaa, etsiä, linkittää dataan, indeksoida, antaa data tietokoneohjelman syötteeksi tai käyttää sitä mihin tahansa muuhun lainmukaiseen toimintaan Käyttöehdoilla turvataan aineiston käyttäjälle varmuus aineiston alkuperästä ja aineiston tuottajalle oikeus tulla asianmukaisesti nimetyksi sen hyödyntämisen yhteydessä. Aineiston yhteyteen sisällytetään tiedot aineiston alkuperästä ja käyttöehdoista 19

20 Avoimuuden mittarit löydettävyys kokonaisuus käyttöehtojen tasa-arvoisuus alkuperäisyys ja ajantasaisuus laillinen ja vapaa uudelleenkäytettävyys maksuttomuus koneluettavuus formaatin avoimuus ymmärrettävyys 20

21 Datan avaaminen prosessina Omien datavarantojen tunnistaminen Mitä aineistoja meillä ylipäätään on? Mitkä niistä ovat julkisia? Kuinka avoimia eri aineistot nykyisin ovat? Eteneminen mm. Mitkä aineistot ovat teknisesti helposti avattavissa? Minkälaisin käyttöehdoin niitä halutaan julkaista? Ketkä organisaatiossa vastaavat eri aineistojen sisällöstä ja ketkä teknisistä järjestelmistä? Millaisia tiedontarpeita, käyttäjäryhmiä ja käyttötapauksia eri aineistojen nykyiseen käyttöön liittyy? Minkälaisiin järjestelmäuudistuksiin tietovarantojen avoimuuden parantaminen liittyy? Aineistot koneluettavassa muodossa julki Vuorovaikutus käyttäjien kanssa 21

22 22

23 Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille Uusi tietoyhteiskuntastrategia : julkaistaan joulukuussa 2010 Strateginen tavoite: Tieto tuottavassa käytössä Tietovarannot ovat vapaasti ja helposti kaikkien käytettävissä Tarvittavat toimenpiteet tietoinfrastruktuurin rakentaminen lainsäädännön uudistaminen edellytykset ihmistä itseään koskevan tiedon saamiseksi omaan käyttöön tietovarantojen kuvaaminen metadata-standardit avoimien rajapintojen ja standardien toimivuus rahoitusta kehittämiseen 23

24 Kysymyksiä ja keskustelua Lisätiedot 24