Päiväkodin kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus rikkautena. Arniika Kuusisto Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Päiväkodin kielellinen, kulttuurinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus rikkautena Arniika Kuusisto Helsingin yliopisto

2 Taustaa: Monikulttuuriset lapset ja aikuiset päiväkodeissa (MUCCA) -hanke Tutkimus- ja kehittämishanke 10/2008 3/2010 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston (Hake/Kehi, kehittämispäällikkö Eija Bergman) & Helsingin yliopiston Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen tutkimuskeskuksen (Prof. Mikko Ojala) yhteishanke Lähtökohtana monikulttuurisen toimintakulttuurin kehittäminen (lapset, vanhemmat, henkilökunta) Toimintatutkimuksellinen työtapa: Kehittämisteemat kohdennettu kunkin pk:n (n=4) ja lapsiryhmän tarpeisiin Toimivien käytäntöjen näkyväksi tekeminen ja levittäminen

3 Hankkeen toimintamallin kuvaus

4 Aineistonkeruun ajankohta Tutkimushenkilöiden lukumäärä (n) Aineisto Analyysi Tutkimushankkeessa kerätty aineisto Ryhmähaastattelut (henkilökunta) marrasjoulukuu 2008 neljä työyhteisöä (n=noin 50) litteroitua tallennetta 1,5-2,5h/ keskustelu, yht. n. 8 h Yksilöhaastattelut (vanhemmat) joulukuu helmikuu 2010 lasten vanhemmat (n=10) litteroitua tallennetta min / haastattelu Havainnointi (5-6v lasten /ryhmien toiminta) maalis-huhtikuu 2009 (1 viikko /päiväkoti, yht. 4 viikkoa) n. 80 lasta ja ryhmien kasvatushenkilökunta (tutkimuspäiväkotien viskari/eskariryhmät) Kenttäpäiväkirja, valokuvat oppimisympäristöistä Haastattelut / keskustelut / sadutus (5-6v lapset) maalis-huhtikuu 2009 n. 80 lasta (tutkimuspäiväkotien viskari/eskariryhmät) Kirjalliselle aineistolle sisällönanalyysi ATLAS.ti ohjelmalla Kyselyt (henkilökunta ja seminaarien osallistujat) joulukuu 2008, toukokuu 2009, elo-lokak 2009 muistiinpanot /kenttäpäiväkirja (1) Yksilökyselyt henkilökunnalle (2) Kyselyt seminaarien osallistujille (joulukuu 08; toukokuu 09) (3) Tiimikyselyt henkilökunnalle Kyselylomakkeet

5 Vanhempien haastatteluaineisto: Perheiden kotikielet ja katsomukset Kotikielet Vanhempien lähtömaat / Perheen pitkäaikaiset asuinmaat / uskonnot/katsomukset perheessä vaikuttavat kulttuurit englanti Aasia, Yhdysvallat / Suomi Katolinen / Ev.lut. suomi Suomi / Suomi Evankelis-luterilainen suomi, somali, uzbekki Suomi / Somalia / Uzbekistan Islam suomi Suomi / Suomi uskonnoton somali Eritrea / Somalia Islam suomi, englanti, turkki, (espanja) Suomi, Espanja, Kreikka / Turkki Kreikkalais-ortodoksinen / Islam somali Somalia / Somalia Islam somali Somalia / Somalia Islam urdu, punjabi, suomi, (englanti) Pakistan, Saudi-Arabia / Islam Pakistan turkki Kosovo / Kosovo Islam

6 PÄIVÄKODIN KASVUYMPÄRISTÖ Arvot läsnä kaikessa kasvatustoiminnassa Tukeeko oppimisympäristö monimuotoisuutta? Millaisen ensivaikutelman päiväkodista saa? Rikkaus vai rajoite? Kasvatuskumppanuus; Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä vanhempien kanssa

7 Suomalainen varhaiskasvatus uusien haasteiden edessä Pk yhä monikulttuurisempi, monikielisempi, moniuskontoisempi kasvu- ja kasvatusympäristö Kielten (S2 & erit. koulussa myös kotikielet) tukeminen jo hyvällä mallilla tukee myös kotikulttuureita Keskustelusta vielä usein unohtuu maailmankuvien ja katsomusten diversiteetti, sekä näiden merkitys perheille, lapsille ja työntekijöille identiteetin rakentajana Moninaisuus toimintakulttuurissa negaatioiden kautta Identiteetit jäävät tukematta; jopa ulossulkevat Diversiteetin tarjoama potentiaali hyödyntämättä

8 Ympäristön moninaisuus lisää lapsen tarvetta saada tietoa omasta ja muiden taustoista Monimuotoisessa, moniarvoisessa ympäristössä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen taustan merkitys identiteetille korostuu Samalla korostuu lapsen oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen sekä tiedon saaminen ympäröivästä maailmasta Erilaisuuden ymmärtämiseen kasvattaminen Kommunikaatiovalmiuksien tarjoaminen erilaisia taustoja edustavien ihmisten kohtaamisessa (Kuusisto 2009; 2010; Kallioniemi 2000; 2005; 2008a; Komulainen 2008; Kuusisto & Lamminmäki-Vartia 2010a; 2010b)

9 HAASTEITA MONIKULTTUURISESSA PÄIVÄKODISSA Kulttuurisen kuvaston ja päiväkodin toimintatapojen yksipuolisuus ulossuljetuksi tuleminen Sosiaalinen syrjintä, kiusaaminen, rasismi puuttuminen ja ennaltaehkäisy Lapsiryhmien heterogeenisuuden huomioiminen Erilaiset tuen tarpeet (kielitaidon tasot, sosiaaliset taidot, jne.) Miten tukea kieli-, kulttuuri- ja katsomuksellisten identiteettien kirjoa? Perheiden pahoinvointi, sosiaaliset ongelmat Kasvatustoiminnan suunnittelu ja toteutus; pienryhmät/eriyttäminen S2-opetus, kotikielten tukeminen Katsomuskasvatus; yhteinen & oman uskonnon/katsomuksen tuokiot Muu resursoinnin kohdentaminen ja sen riittävyys mm. Kasvatuskumppanuuden rakentaminen kun yhteistä kieltä ei ole Haasteet työyhteisössä, mm. työnjako Vanhemmilla joskus huolta kantasuomalaisten lasten kielenkehityksestä

10 Katsomuskasvatus varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa: Vasu Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. (Vasu 2005, 29)

11 Katsomuskasvatus varhaiskasvatusta ohjaavissa asiakirjoissa: EOPS Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Tähän liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä, mahdollisuus kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin (...) Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. (EOPS 2000, 12-13)

12 Kulttuurit ja katsomukset varhaiskasvatuksessa Katsomuskasvatus mielletään vanhojen (1980) linjausten kautta luterilaiseen uskontoon tutustumisena? Monikulttuurisissa konteksteissa toteuttaminen nähdään usein vaikeana Karsimisen kulttuuri (Kalliala 2001; 2005) Päiväkodin kulttuurisen kuvaston ja kasvatustoiminnan sisältöjen yksipuolisuus: Sisällöt ja menetelmät ohenevat koko ryhmän osalta! Yksilöiden ja monimuotoisuuden ulossulkeminen Jotta varhaiskasvatuksen sisällöllinen laatu pysyisi linjausten mukaisena (Vasu, EOPS), tarvitaan uusia ajattelumalleja sekä monimuotoiseen kontekstiin soveltuvia työtapoja!

13 Esimerkki 1: Päiväkodin kulttuurinen kuvasto Kun ollaan monikulttuurisessa ympäristössä, vältetään uskonnollisten kuvien / piirrosten esilläpito[a]. (tutkimuskysely 12/08; lto 35-44v)

14 Esimerkki 2: Monimuotoisuus nähdään usein negaatioiden kautta K5: Joo. Ja sitten tulee tietenkin ne, ettei saa mennä kirkkoon ja. Ei saa kuunnella Jeesus- ja Jumalamusiikkia. Ei mitään virsiä, kun vaan lastenlauluja. Ja ei saa askarrella enkeleitä. Että me kysytään sitten siitä. (ryhmähaastattelu, 11/08)

15 Esimerkki 3: Karsimisen kulttuuri Vältämme esim. islaminuskoisia loukkaavia satuja ja kuvia. Emme anna lasten askarrella kiellettyjä asioita vaan eriytämme. Musiikkituokion ajaksi jotain muuta toimintaa. (tutkimuskysely; lastenhoitaja, 55-64v)

16 Esimerkki 4: Sosiaalinen ulossulkeminen ja marginalisaatio Lasten vertaisryhmässä ja keskinäisissä suhteissa: Sä et oo mikään oikea muslimi jos sä meet mukaan sinne [joulu]kirkkoon! (eskari-viskariryhmän muslimityttö toiselle /AK / havainnointi) Aikuisten suunnalta: - eriyttämisen ja ulossulkemisen ongelmat - tasa-arvo suunnitellun kasvatustoiminnan tarjonnassa?

17 Tutkimusraportti (Hki SOSV Tutkimuksia 2010:3) + Päivähoidon toimijoille suunnattu käsikirja (2009:3)

18 Monimuotoinen kasvuympäristö Pienikin lapsi tulee päiväkotiin monisyisen arvomaailman kanssa (koti vs. pk?) Arvostava kohtaaminen - aikaa tutustumiseen: Millaista tukea tämän lapsen kehitykselle? Avoin suhtautuminen taustoja kohtaan! Monimuotoisuuden tiedostaminen (kantaväestö/vähemmistöjen sis.) Sisältöjen ja toimintatapojen ohentuminen, vs. Monimuotoisuus mahdollisuutena! Lasten kanssa: maailmankartta, Maailma kylässä, levyraati..

19 Kuka minä olen? Moniarvoisessa ympäristössä lapsen oman taustan (mm. kulttuuri, kieli, katsomus) merkitys identiteetille korostuu Samoin korostuu tiedon saamisen tärkeys Miksi Sahra ja Liina eivät syö sianlihaa? Miksi päiväkodin tädillä on aina huivi päässä? Miksi toisilla on joulu ja toisilla Id? Kaverit on Jehovan Todistajia, helluntailaisia, muslimeja Entäs minä? Juuret & Siivet Lasten kanssa: Omakuva

20 Arvostava kohtaaminen Vuorovaikutuksen osapuolina aina kaksi erilaista yksilöä Arvot ja asenteet välittyvät äänensävyistä tai hiljaisuudesta No en varmana oo! (S L-V) Pienilläkin padoilla on korvat Arvostava puhetapa myös aikuisten keskinäisessä keskustelussa Ikärasismi vs. kunnioittava asenne! Sukupuoli-, uskonto-, kulttuurisensitiivinen kasvatusote erilaisuuden tunnistaminen ja aktiivinen huomioiminen JOKAINEN kohdatuksi myönteisellä tavalla joka päivä ei vain prinsessat! Toista arvostavan käytöksen huomioiminen vs. toruminen Lasten kanssa: VIIKON HENKILÖ

21 Tuntosarvet käyttöön! Suvaitsevaisuus ei yksin riitä Antirasistinen kasvatusote! Kiusaamiseen, myös hienosyiseen, puuttuminen HETI kiireestä huolimatta! Erityishuomiota tarvitsevat lapset; mm. perheiden sosiaaliset ongelmat Mun isi aina juo : Milloin & miten puuttua? Myös se, ettei ota kantaa, voi olla kannanotto: ei voi puhua Omien virheiden myöntäminen: Lapsilla vahva oikeustaju! Syytä EI saa vierittää lapselle: Otan vain hiljaisia käsiä.. Lasten kanssa: Jesse Jänis tai Vaarallinen juhannus, luku 4

22 Juhlat päiväkodissa Kulttuuriperinteen siirtäminen Yhteisiä juhlahetkiä arjen keskelle Monikulttuurinen pk usein myös moniuskontoinen yhteisö Katsomuskasvatuksen tulee sisältää kaikki lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot (Vasu 2005; EOPS 2000) Moniarvoisessa ympäristössä oman taustan merkitys identiteetille korostuu Lasten kanssa: Juhlakalenteri, eri perinteiden kertomukset Kotka, R Kaiken maailman juhlat : Juhlia, leikkejä ja askartelua lapsille. Pieni Karhu. Kuukka & Lehtinen, Oikeat vaakakupit kertomuksia kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden piiristä. Helsinki: Lasten Keskus

23 Väriä, rytmiä ja liikettä! Itsensä ilmaiseminen: taito- ja taidesisällöt Monipuolinen kasvatustoiminta tuo tasa-arvoa ja onnistumisen kokemuksia vertaisryhmässä erilaisille oppijoille, myös kieltä vasta opetteleville Yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen lapsiryhmässä, aikuisten / perheiden kanssa Retket, ympäristötaide lähiluonnon suojeleminen, eläimistö, lähiympäristö haltuun Lasten kanssa: Rumputyöpaja, maalausprojekti, urheilupäivä johon jokainen perhe tuo yhden lajin

24 Pääseeks mukaan leikkiin? - Jokainen haluaa mukaan! - Välillä tarvitaan aikuisten apua, jotta yhteisleikki sujuu Yhdessä alkuun, havainnointi - Leikkisanaston perusteet avaimena vertaisryhmän sosiaaliseen jäsenyyteen! Kotikielten huomioiminen päiväkodissa - Vanhempien tukeminen kotikielen ylläpitoon - Fraasit kotikielellä Virallinen asema; positiivinen taito! identiteetin ja itsetunnon tukeminen Kotikielten tuokiot jos henkilöstöllä kielitaitoa Lasten kanssa: kaveriarvonta; ohjattu leikki; sääntöleikit

25 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuuden luominen ja luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa jos yhteistä kieltä ei ole Vanhemmille avataan yhdessä kasvattamisen mallia: toimimme yhdessä lapsenne parhaaksi! Vanhempien rohkaiseminen mukaan päiväkotiin pehmeä lasku, muutoksen silloittaminen Projektit, tapahtumat verkosto Connected Day / valokuvat Juhlien sisällön avaaminen Tietoa luottamus lisänä Talvilaulajaiset? Lasten kanssa: runoja / sadutus (iso)vanhempien kirjaamina Sadutusohjeet eri kielillä: Karlsson, Levamo & Siukonen, 2006

26 Makuja maailmalta Ruokaperinne tärkeä osa kulttuuria: kurkistuksia erilaisiin perinteisiin ja kotien herkkumaailmaan Suomalaiset perinneruuat; juhlien yhteydessä tms. Mitä lapset söivät isovanhempien aikaan? Mitä syödään jouluna? Entä mitä lapset syövät eri maissa? - Herkkuja kalakukosta baklavaan Nyyttikestit tai grillijuhlat perheiden kanssa Keittiön teemaviikot; välipalat (n.b. hygieniasäädökset) Lasten kanssa: Matkustan ympäri maailmaa leivän ja piimän ohelle myös muut herkut

27 Pienryhmätoiminta Etuja kaikkien lasten kannalta Matala kynnys osallistua; oma vuoro useammin Vuorovaikutuksen määrä ja laatu tukevat oppimista paremmin Erilliseen eriyttämiseen ei tarvetta sosiaalinen ulossulkeminen ja kategorisointi (ruskea vs. kultainen) vähenee ( Ai niin, Abridahmanhan ei saa osallistua tähän.. / S L-V) Taustojen huomioiminen (kielet, katsomukset) tukeminen luontevaa Pienryhmätoiminnan ei tarvitse kulkea S2 (tms.) alla Materiaaleista ja menetelmistä hyötyä koko ryhmälle

28 Arvojen vaikutus lapsen kasvuympäristöön on aikuisten päätettävissä, onko moninaisuus positiivinen vai negatiivinen asia lasten elämässä!

29 Elintilaa moninaisuuden tarjoamille mahdollisuuksille päiväkodin oppimisympäristössä

30 Monimuotoinen oppimisympäristö: työvälineitä 1. Katsomuksellisen (Abu-Nimer 2001) ja kulttuurisen (Bennet 1993) sensitiivisyyden lisääminen (lapset ja aikuiset) e.g. Bennett (1993) työskentelymalli 2. Kulttuurisen (Harry 1992) ja katsomuksellisen itsetuntemuksen lisääminen e.g. Arvojen selkiyttämisen työskentelymalli (Values Clarification Model / Simon, Howe, Kirchenbaum 1972) 3. Äänen antaminen moninaisuudelle: Lasten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Rohkaiseminen elämänkysymysten esiintuomiseen sekä tilan antaminen näistä keskustelemiselle 4. Kulttuurisen ja katsomuksellisen lukutaidon kehittäminen esim. monikulttuurinen & -uskontoinen juhlakalenteri; eri perinteiden kertomukset; kotikielet osaksi arkea

31 Internet-sivusto mucca.fi

32 Kiitos!

33 Tapahtuu itähelsinkiläisen päiväkodin pihalla eräänä keväisenä päivänä.. Kolme eskarilaista tyttöä istuu lootus-asennossa, jalat ristissä ruohikolla, kädet kohotettuina sivuilla, etusormet koukussa, muuten käsi nyrkissä. He hymisevät hiljaa. Kun tulen lähemmäksi, he selittävät minulle: Me kuunnellaan humalaisia jotka on taivaassa! Myöhemmin yhden tytöistä jo lähdettyä leikki jatkuu: A: Se sano mulle että haista kenkää! Jumala sano! [naurua] B: Jumala sano mulle et mä joudun vankilaan ja kuolen! [naurua] A: Jumala sano mulle et ei saa jättää ketään pois leikistä! [hiljaisuus] B: [vakavana] Se oli hyvä juttu!