Kohdealueena on koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER - toiminta-alueeseen.

Transkriptio

1 1 HANKESUUNNITELMA 1. Hankkeen nimi Kylien Salo kehittämishanke 2. Hakija Salon kaupunki 3. Hakijan yhteystiedot ja yhteyshenkilö Salon kaupunki, hallinto-osasto Tehdaskatu 2, Salo puh. (02) 7781 s-postiosoite: Yhteyshenkilö: erityisasiantuntija Marjatta Ticklén puh s-postiosoite: 4. Aikataulu Hankkeen kohderyhmät, hyödynsaajat ja kohdealue Hankkeen kohderyhmänä ovat Salon kaupungissa toimivat asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset, ja hyödynsaajina ovat kylien ja taajamien asukkaat sekä kaupunki. Kohdealueena on koko Salon kaupunki lukuun ottamatta Salon keskusta-aluetta, joka ei sisälly LEADER - toiminta-alueeseen. 6. Hankkeeseen osallistuvat tahot Hanketta koordinoi Salon kaupungin konsernihallinto. Hankkeen toteutukseen osallistuvat kaupungin muut toimialat, asukas-, kotiseutu-, kylä- ja vastaavat yhdistykset, Varsinais-Suomen Kylät ry, toimintaryhmät ja muut paikalliset toimijat. Hankkeen varsinaisina kumppaneina toimivat Kuusjoki-seura ry. Kuusjoelta ja Meripirtin kerho Särkisalosta, jotka osallistuvat hankkeen tilaisuuksista tiedottamiseen ja järjestämiseen alueellaan.

2 2 7. Hakijan nykytilanne Salon seudulla tehtiin vuoden 2009 alussa kuntaliitos, jossa 10 Salon seudun kuntaa lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi kunta, Salo. Salon pinta-ala on 2168 km 2, josta maapinta-alaa 1987 km 2. Salossa on asukasta ( ). Salon väestöllinen rakenne koostuu useista hajallaan olevista asemakaavataajamista, kylistä ja muista taajaan asutuista väestökeskittymistä sekä maaseutumaisesta haja-asutuksesta. Salon väestöstä 72 % eli noin henkilöä asui asemakaavoitetuissa taajamissa vuoden 2010 alussa. Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysnetin mukaan ( ) Salossa toimii 18 rekisteröityä kyläyhdistystä, joista kolme on perustettu kuntaliitoksen jälkeen. Näiden lisäksi toimii rekisteröimättömiä kyläyhdistyksiä ja yhdistyksiä, jotka toimivat kyläyhdistysten tapaan. Muutamien kylien kyläyhdistykset ovat erittäin aktiivisia, mm. Teijon alueen kylät ry nimettiin vuonna 2011 vuoden kyläksi. Joissakin toiminta on ollut viime vuosina vähäistä. Vain muutamaan kylään on tehty kyläsuunnitelma. Salon kylillä ei tällä hetkellä ole yhdistystä tai muuta tahoa, joka voisi olla hankkeen hakijana ja toteuttajana.

3 3 Salon kaupunki kuuluu kolmeen eri LEADER toimintaryhmän alueeseen (Kuusjoki Jokivarsikumppanit; Särkisalo I samma båt Samassa veneessä ry; muut kaupunginosat - Ykkösakseli ry). Tätä hanketta toteutetaan kaikkien kolmen LEADER -toimintaryhmän alueella. Kuusjoen ja Särkisalon alueilla tehtävät toimenpiteet pyritään toteuttamaan kumppaneina toimivien yhdistysten ja alueiden asukkaiden kanssa tehtävällä aktiivisella yhteistyöllä. 8. Hankkeen tausta, tarpeellisuus, tavoitteet ja tulokset Tausta Salon seutu osallistui vv Koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan (KOKO) omalla ohjelmallaan. Yhtenä ohjelman vaikuttavuustavoitteena oli aluerakenteen kehittämisroolin vahvistaminen ja tämän tavoitteen yksi seurantakriteeri oli kyläsuunnitelmat (osallistujat, käyttö). Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto toteutti osana KOKO:a Toiminnallinen kyläsuunnitelma ja maankäytön suunnittelu pilottihankkeen yhteistyössä Someron kaupungin kanssa. ( ). Suunnittelussa painotetaan asukaskeskeistä yhteistyötoimintamallia niin toiminnallisessa suunnittelussa kuin kyläkaavan laadinnassa. Suunnittelun lähtökohdaksi otettiin asukkaiden ja maanomistajien näkemykset. Kaupungin roolina oli tuoda suunnitteluun oma asiantuntemuksensa. Pilottihanke onnistui hyvin, sillä pilottiin osallistuneen Hajalan kylän toimijat saatiin aktiivisesti mukaan miettimään ja priorisoimaan alueensa kehittämistarpeita. Pilotissa rakennettu malli todettiin osallistavaksi ja toimivaksi. Tällä hankkeella pyritään levittämään toimintamallia koko Saloon. Salon kaupungissa toimi vuosina viisi aluetoimikuntaa, joiden tehtävänä oli valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistettiin viherkaupungin rakentamista. Viherkaupunki-ideassa lähdettiin siitä, että kaupunkialueiden ja maaseutualueiden välillä on tiivis yhteys, jossa kunnan osa alueet täydentävät toisiaan ja synnyttävät sillä tavoin synergiaetuja. Aluetoimikuntien jäsenet muodostivat tiiviin verkoston ja osallistuivat monella tavoin omien asuinyhteisöjensä kehittämiseen mm. toimimalla yhdistyksissä. Vuoden 2012 lopulla hyväksytyn hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto tekee päätöksen lähidemokratian toteuttamista koskevasta organisoinnista. Tarpeellisuus Kuntaliitoksen myötä entisistä kuntakeskuksista Halikkoa lukuun ottamatta tuli laajan kaupungin taajamia ja kirkonkyliä. Uudessa Salossa asukkaiden toiveet ja odotukset eivät välttämättä välity hallintoon ja päättäviin toimielimiin, varsinkin kun luottamushenkilöiden määrä väheni kuntaliitoksen seurauksena huomattavasti. Vuoden 2012 kunnallisvaalien äänestysaktiivisuuden alhaisuus on ehkä yksi merkki asukkaiden passivoitumisesta oman alueensa asioista. Yleiskaavallisen ohjelmatyön edetessä on todettu, että alueellisen vaikuttamisen yhtenä mahdollisuutena on kaupungin ja kylätoimintayksiköiden välinen yhteistyö- ja lähidemokratiamalli. Kaupungin ja kylien asukkaiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen on edellytys sille, että yhteistyö voisi olla suunnitelmallista ja asukkaiden mielipiteet huomioiva. Tavoitteet Aktivoida ja kehittää kylä-, asukas-, kaupunginosa- ja vastaavanlaisten yhdistysten toimintaa Vahvistaa kaupungin ja paikallisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja syventää yhteistyötä Voimistaa osallisuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä Tukea asukkaiden toimia lähidemokratian vahvistamiseksi Edistää elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia

4 4 Lisätä kylien turvallisuuteen liittyvää tietoutta ja liittää turvallisuussuunnitelmat kyläsuunnitelmien osaksi Lisätä kylätoimintatietoisuutta erityisesti Salon kirkonkylissä ja vahvistaa alueellisten toimijoiden (kotiseutu-, kylä- ja asukasyhdistykset, paikalliset yhdistykset) valmiutta kumppanuuteen julkisten toimijoiden kanssa Selvittää Salon kylien kehittämissuunnitelmien tilanne Laatia Salon kylien kehittämisstrategia Ottaa huomioon Salon kaupungin Yleiskaavallisen ohjelmassa hyväksyt tavoitteet (Maankäytön rakennemalli 2030, Tulokset Vakiintunut, Toiminnallinen kyläsuunnitelma ja maankäytön suunnittelu - pilottihankkeeseen pohjautuva yhteistyö ja toimintatapa Tavoitteellinen yhteistyö kylien ja kaupungin välillä tarkoituksena kyläsuunnitelmien huomioiminen kunnan suunnitteluprosessissa Laaditut kylä- ja taajamasuunnitelmat, joissa on kehitetty uusia osoita, esim. turvallisuus-, liiketoiminta- ja palvelusuunnitelmat Aktivoituneet ja sekä keskenään että muiden yhdistysten ja kaupungin kanssa yhteistyötä tekevät kylät ja taajamat Alueellinen kylä- ja paikallistoimijoiden verkosto ja mahdollisesti yhteistyöelin Kaupungin hallinnon ja kylien tai taajamien asukkaiden välille luotu uusi sopimus- ja neuvottelumenettely; tai uusi virkamiesten ja luottamushenkilöiden jalkautumiskäytäntö Salon kylien kehittämisstrategia 9. Hankkeen sisältö, toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet jakautuvat a) koko aluetta koskeviin yhteisiin toimenpiteisiin, b) kylä- tai taajamakohtaisiin toimenpiteisiin, ja c) bonustavoitteet a) Yhteiset toimenpiteet Koordinaattorin palkkaaminen Hankkeen tavoitteita tukevien henkilöiden (mm. asiantuntijoiden) työpanoksen hyödyntäminen Työryhmä: o kyläkoordinaattorin työn tukemiseksi perustetaan tarvittaessa suunnitteluryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa erityiskysymysten käsittelemiseksi (teematiimimäinen työtapa) Viestintä: o järjestetään itse tai toimitaan alustajana paikallisessa tai alueellisessa seminaarissa, tavoite neljä (4) seminaaria o osallistutaan sosiaalisen mediaan tuottamalla ja välittämällä tietoa, tavoite oma ryhmä tai sivusto Facebook tai muussa sosiaalisen median sovelluksessa ja/ tai hankkeella oma blogi o toteutetaan www-sivut mahdollisesti osana tai linkitettynä osaksi kaupungin kotisivuja (toteutus avoin) o Salon kaupunkitiedotteessa ilmoittelu o paikallislehdet, radio (ilmoittelut, haastattelut, jutut) Yhteistyö:

5 5 o yhteistyö kaupungin kanssa (esim. kaupunkisuunnittelu: maankäytön suunnittelu, liikunta: liikuntapaikat, puisto-osasto: viheralueet; turvallisuudesta vastaavat toimialat, kaupungin muut samanaikaisesti toteutettavat kehittämishankkeet ) o Varsinais-Suomen Kylät ry, jossa erityisesti Kansalaiskunta yhteissuunnittelulla ja - toiminnalla parempaan lopputulokseen -hankkeen kanssa o kylien yhteenliittymät, erityisesti naapurikuntien Lohjan, Raaseporin ja Someron kylien yhteenliittymät o kyläkoordinaattorin osallistuminen kylien kehittämisestä käytävään kansalliseen keskusteluun o koulutuksiin, seminaareihin yms. osallistuminen hankkeen oman osaamisen päivittämiseksi o yleisötilaisuuksiin, messuille, markkinoille tms. osallistuminen osastolla tai ohjelmalla, tavoite yksi (1) tilaisuus/v. o alueen toimijoille suunnattu Suomessa tutustumis- ja opintomatka, kohteena vastaavantyyppiset hankkeet tai alueet, tavoite yksi (1) matka /v. Mallit: o KOKO rahoituksella Saloon ja Somerolle kehitetyn kylien kehittämisen pilottimallin soveltaminen ja kehittäminen ( Salo_kuka_kylaa_kehittaa_2012.pdf) Salossa toimivien kyläyhdistysten ja vastaavien yhdistysten sääntöjen kartoitus o o uusien luovien menetelmien hyödyntäminen kehittämistyössä, mm. Kestävä kylä suunnittelukortit, erilaiset fasilitointimenetelmät o hyvien käytäntöjen tuonti arviointiin ja levitykseen b) Kylä- tai taajamakohtaiset toimenpiteet kirkonkylien ja muiden taajamien kehittämisestä vastuuta ottavien yhdistysten ja toimijoiden kartoittaminen, taajamissa, tavoite yksi (1) tilaisuus / kirkonkylä, taajama ( aluekeskus tai palvelukylä ) avustaminen uusien, paikallisesta kehittämisestä vastaavien yhdistysten perustamisessa, tavoite viisi (5) uutta yhdistystä kylä-, alue- tai asiakohtaista aktivointi-, ohjaus- tai yhteistyökäynnit, keskustelu- tai teematilaisuudet, tavoite 30 tilaisuutta toiminnallisten kyläsuunnitelmien tekeminen tai päivittäminen, tavoite 8 kyläsuunnitelmaa c) Bonustavoitteet Bonustavoite 1.: Kyläyleiskaavatyön käynnistäminen yhdellä alueella ( koulukylä ) Bonustavoite 2.: Maaseutuvaikutusten arvioinnin pilotointi

6 6 10. Hankkeen talous Kustannusarvio v. 2013, euroa v. 2014, euroa Yhteensä Koordinaattori palkka 2700 /kk sivukulut 30 % Muiden henkilöiden palkat*) palkat sivukulut 30 % Muut palkat ja palkkiot ohjausryhmä (2/v, à 38 x 6 ) suunnitteluryhmä (5/v, à 38 x 3) sivukulut 30 % Matkakulut koordinaattori (500 /kk, 11 kk) hankkeen muut henkilöt (100 /kk, 6 kk) ohjausryhmä suunnitteluryhmä asiantuntijat omatoimiset tutustumismatkat omilla autoilla Toimistokulut puhelinkulut (12x45) materiaali, monistus, postitus, kopiopap. ym muut sekalaiset Ostopalvelut kirjanpito ja palkanlaskenta (Kunnan Taitoa) opintomatkat (2 pv/v) asiantuntijat, mm. fasilitointi lehti-ilmoitukset, markkinointi www-sivut muut sekalaiset Vuokrat tilavuokrat (kylätilaisuudet ym.) tietokone, puhelin Yhteensä *) Muiden hankkeen tavoitteita tukevien henkilöiden palkat, laskettu työaika keskim. 2 pv/kk, 24 pv/v.

7 7 Rahoitussuunnitelma Syntyvät kustannukset rahoitetaan 100 %:sti LEADER rahoituksella. Omarahoitusosuus Hankesuunnitelmassa oletetaan, että tukeen saadaan maksimitukitaso (100 %). Kumppanit osallistuvat toimimalla yhteistyössä hankkeen toteutuksen aikana. Likviditeettisuunnitelma Hanke toteutetaan osana kaupungin toimintaa. Tarvittavat hankinnat kilpailutetaan hakijan toimesta, kuten suoritetaan myös hintavertailut. 11. Organisaatio ja johtaminen sekä ohjausryhmän kokoonpano Hanke toteutetaan osana kaupungin toimintaa konsernihallinnossa ja tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Hankkeeseen palkataan kokopäiväinen koordinaattori, joka vastaa mm. raportoinnista. Palkataan hanketyöntekijä 6-9 kuukaudeksi kyläsuunnittelun ja aktivoinnin tueksi. Paikkatietojärjestelmien tunteminen sekä valmius kyläsuunnitelmien taittoon ja digitaaliseen esittämiseen on eduksi. Konsernihallinnossa työskentelevä erityisasiantuntija toimii hankkeessa osa-aikaisesti (keskim. 1 pv / vko). Hänen tehtävänsä on toimia olemassa olevan lähidemokratiantyön asiantuntijana ja välittäjänä tämän hankkeen ja kaupungin organisaation välillä. Salon kaupunki ostaa talous- ja palkkahallinnon Kunnan Taitoa Oy:ltä. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, jonka muodostavat hankkeen hakijan ja kumppaneiden edustajat, rahoittajan edustajat, Varsinais-suomen Kylät ry:n edustaja, Salon kylien edustajat, kotiseutuyhdistysten edustaja ja mahdollisesti asukasyhdistysten edustaja, yhteensä n. 10 henkeä. Ohjausryhmä kokoontuu n. 2 kertaa vuodessa. Ohjausryhmän kokoonpano: Varsinainen jäsen Varajäsen Hakija Salon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto Jarmo Heimo Timo Alhoke Salon kaupunki hallinto-osasto Marjatta Ticklén Kirsti Lepistö (luottamustoimielimen edustus) (päätetään myöhemmin) (päätetään myöhemmin) Kumppanit Meripirtin Kerho ry Heikki Liede Seppo Willgren Salo, Särkisalo Kuusjoki-Seura ry, Kuusjoki Anu Taivainen Tea Tikka Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset Suomusjärvi-Seura Päivi Reponen-Koitto Juha Mielikäinen Hajalan kyläyhdistys ry Jouni Väkiparta Pia Nummila-Väkiparta

8 8 Tieksmäki Metolan kyläyhdistys Jaana Joutsen nimetään myöhemmin ry Rahoittajat Ykkösakseli ry Maarit Teuri Anu Gustafsson I samma båt Samassa veneessä yhdistys nimeää yhdistys nimeää ry Varsinais-Suomen yhdistys nimeää yhdistys nimeää Jokivarsikumppanit ry Uudenmaan elinkeino-, liikenne nimetään myöhemmin nimetään myöhemmin ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Muut sidosryhmät Varsinais-Suomen Kylät ry Tauno Linkoranta Pia Prost Toiminnan tueksi perustetaan suunnitteluryhmä, jonka tehtävänä on auttaa ja tukea hankekoordinaattoria hankkeen toteutuksen aikana. Suunnitteluryhmän kokoonpano voi vaihdella hankkeen kuluessa ja olla myös toimenpidekohtainen teemasta ja/tai alueesta riippuen. 12. Hankkeen seuranta, raportointi ja tiedottaminen Hankkeen etenemistä seurataan säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeesta raportoidaan suunnitelmallisesti rahoittajan ja hankkeen toteuttajan edellyttämillä tavoilla. Raportoinnista vastaa koordinaattori. Tiedottaminen tapahtuu Salon kaupungin www-sivujen, kaupunkitiedotteen, paikallislehtien ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi järjestetään tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia alueilla ja olemalla yhteydessä kylätoimijoihin. Viestinnässä pyritään mahdollisimman avoimeen toimintatapaan. 13. Ehdollisuus Hanke aloitetaan ja toteutetaan, mikäli rahoitus toteutuu rahoitussuunnitelman mukaisena. Salossa Henrik Hausen, hankekoordinaattori