SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT"

Transkriptio

1 SOIDEN LUONNONTILAISUUSASTEIKON SOVELTAMINEN JA SOIDEN ERITYISET LUONTOARVOT Työpaja , Suomen ympäristökeskuksessa Muistio Siht.: Kaisu Aapala ja Aira Kokko (SYKE), Matti Kahra ja Jaana Kaipainen (MMM), Kirsi Kalliokoski (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Luonnos TYÖPAJAN YHTEENVETOA Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus järjestivät asiantuntijatyöpajan aiheesta 'Soiden luonnontilaisuusasteikon soveltaminen ja soiden erityiset luontoarvot' (liite 1). Työpajan tavoitteena oli perehtyä luonnontilaisuusasteikkoon ja sen soveltamiseen, selvittää luokittelun toimivuutta sekä käydä ensimmäinen sidosryhmäkeskustelu erityisistä luontoarvoista. Työpajan järjestämisestä päätettiin soiden ja turvemaiden jatkovalmisteluryhmässä ( Ryhmän tehtävänä on tukea luonnontilaisuusasteikon yhdenmukaista käyttöä, siihen liittyvää erityisten luontoarvojen määrittämistä sekä tukea muita suostrategiaehdotuksen pohjalta käynnistettäviä toimenpiteitä. Lausunnot soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön sekä suojelun strategiaehdotukseen on pyydetty mennessä. Ministeriöt viimeistelevät soiden ja turvemaiden strategian saatujen lausuntojen perusteella. Työpajan keskusteluja ja muistiinpanoja hyödynnetään strategian toimeenpanossa ja erityisten luontoarvojen jatkovalmistelussa. Luonnontilaisuusluokittelu on keskeinen osa soiden ja turvemaiden strategiaa. Luokittelun asema vahvistuu, jos luokittelua ryhdytään käyttämään osana yleispiirteistä maankäytön suunnittelua. Luokittelulla ei ole varsinaista juridista statusta. Strategiaehdotuksen liitettä 12 kehitetään edelleen selkeämmäksi luonnontilaisuusluokittelua tukevaksi ohjeistukseksi. Liitteessä olevia havainnekuvia selkiytetään ja niihin liitetään luokitteluperusteet, kartta-aineisto sekä muu mahdollinen luokittelua selventävä materiaali. Luonnontilaisuusasteikon soveltamiseen ja käytännön tilanteita ratkaisemaan perustetaan ympäristöministeriön johdolla toimiva asiantuntijoista ja toimijoista koostuva työryhmä. Työryhmää avustaa turvetuotantoasioissa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, jolle ympäristöministeriö on antanut turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun valtakunnallisen koordinointitehtävän. Suoalueen rajaus on erittäin merkittävä tekijä suoalueen luonnontilaisuutta arvioitaessa. Rajauksen perusteet ja kriteerit pitää päättää sekä laatia niistä mahdollisimman yksiselitteinen ohjeistus. Pohjois-Pohjanmaan ELYn ja maakuntaliiton yhteistyönä toteutetaan kesän 2011 aikana pilotti, jossa muun muassa kehitetään menetelmiä tarkasteltavan suoalueen rajaamiseksi. Työpajassa käytiin ensimmäinen sidosryhmäkeskustelu erityisistä luontoarvoista. Ehdotus erityisiksi luontoarvoiksi on valmisteltu LuTU-suoryhmässä. Ehdotuksessa käsiteltyjä teemoja ja asioita pidettiin pääsääntöisesti tärkeinä tarkastella erityisinä luontoarvoina. Ehdotus erityisiksi luontoarvoiksi valmistellaan ympäristöministeriön johdolla vuoden 2011 aikana asiantuntijatyönä keskeisiä sidosryhmiä kuulleen. Työpajan yhteydessä saatua palautetta hyödynnetään valmistelutyössä. Erityisistä luontoarvoista järjestetään työpaja vuoden 2011 syksyllä. (1/6)

2 TYÖPAJAN AVAUS JA TAVOITTEET Työpajan avannut Pekka Salminen ympäristöministeriöstä korosti, että työpajan päätavoitteena on perehtyä luonnontilaisuusasteikkoon ja sen soveltamiseen, selvittää luokittelun toimivuutta ja mahdollisia ongelmakohtia sekä käydä ensimmäinen sidosryhmäkeskustelu erityisistä luontoarvoista. Soiden ja turvemaiden kansallisen strategiatyön keskeisen linjauksen mukaan soita merkittävästi muuttava maankäyttö kohdennetaan jatkossa ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le. Eero Kaakinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta esitteli soiden ja turvemaiden strategiatyössä ( käytön kohdentamisen tueksi kehitettyä soiden luonnontilaisuusasteikkoa ja sen soveltamista. Eero Kaakinen esitteli myös lyhyesti alustavaa ehdotusta erityisiksi luontoarvoiksi, joita laaditaan asiantuntijatyönä YM:n johdolla vuoden 2011 aikana. Alustava ehdotus on valmisteltu LuTUsuoryhmässä 1. Työpajaan osallistui 59 henkilöä (liite 2). Työpajan ryhmätöissä (liite 3) keskityttiin luonnontilaisuusasteikkoon ja sen soveltamiseen soiden käytön kohdentamisessa (tehtävät 1 ja 2) sekä erityisiin luontoarvoihin (tehtävä 3). Yhteenvedot tehtävien 1 ja 2 ryhmätöiden tuloksista ovat liitteessä 4. RYHMÄTYÖT JA NIIDEN PURKU Tehtävä 1 ja tehtävä 2: Luonnontilaisuusasteikko sekä yleissuositus käytön kohdentamisesta Tehtävien 1 ja 2 yhteenvedot löytyvät liitteestä 4. Lisäksi keskusteluissa nousi esille seuraavia keskeisiä näkökohtia: - Ryhmien esille nostamat luokittelun perustelut kartoista ja ilmakuvista olivat samansuuntaisia, vaikka yksityiskohdissa oli eroja ja ehdotetuissa luokissa oli hajontaa. Jonkin verran keskustelu ryhmissä oli lähentänyt tulkintoja. Selkeämpi ja yksiselitteisempi ohjeistus voisi jatkossa vähentää tulkintaeroja luokittelussa. - Johtopäätökset käytön suhteen olivat pääosin samoja, koska alueet sijaitsivat runsaasti ojitetuilla alueilla. Johtopäätökset olisivat voineet muuttua tilanteessa, jossa alueet olisivat sijainneet vähemmän ojitetussa seutukunnassa tai kyseessä olisi ollut yhteiskunnallisesti tärkeä hanke. - Suoalueen rajauksen merkitys sen luonnontilaisuusluokan arvioinnissa nousi esille lähes kaikissa ryhmissä. Rajauksen perusteet ja kriteerit pitää päättää sekä laatia niistä mahdollisimman yksiselitteinen ohjeistus - Koska luonnontilaisuusluokitus on liukuva, luokittelua ehdotettiin täydennettäväksi väliluokilla eli + ja - -merkinnöillä. - Strategiaehdotuksessa olevan liitteen 12 havainnekuvien laatua kritisoitiin ja niihin myös kaivattiin perusteluja luokittelusta sekä välttämätöntä lisätietoa, muun muassa karttoja. Luonnontilaisuuden luokittelusta ja sen soveltamisesta tulisi tehdä ohje tai käsikirja, jossa on selkeät esimerkkitapaukset eri luokista, luokitteluperustelut sekä muu mahdollinen lisämateriaali. 1 Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi -hankkeen yhteydessä perustettu suoasiantuntijaryhmä, joka on jatkanut työtään arvioinnin valmistumisen jälkeen jatkotyöryhmänä SYKEn vetämän hankkeen 'Luontotyyppien tilan parantaminen' puitteissa. (2/6)

3 - Luokittelulla ei ole varsinaista juridista statusta. Luokittelu on keskeinen osa soiden ja turvemaiden strategiaa. Suostrategia viimeistellään ja hyväksytään lausuntojen käsittelyn jälkeen syksyllä. Luokittelun asema vahvistuu, jos luokittelua ryhdytään käyttämään osana yleispiirteistä maankäytön suunnittelua. Tehtävä 3: Erityiset luontoarvot Erityisiä luontoarvoja käsiteltiin ryhmissä LuTU-suoryhmän laatiman luonnoksen pohjalta (liite 5). Kaikki ryhmät eivät ehtineet käsitellä koko paperia. Yleisesti vaikutti siltä, että esitetyssä paperissa käsiteltyjä teemoja ja asioita pidettiin pääsääntöisesti tärkeinä tarkastella erityisinä luontoarvoina. Jopa joitain lisäysehdotuksia nousi keskusteluissa esille. Todettiin, että erityisten luontoarvojen määrittämisessä on vielä paljon haastetta. Paitsi, että tulee listata olennaiset luontoarvot ja määrittää, millä maankäytön suunnittelutasolla tietoa voidaan edellyttää, erityisen haastavaa on pohtia, miten eri tekijöitä painotetaan keskenään ja miten niitä pisteytetään. Määritelmät kaipaavat myös vielä selkeyttämistä (esim. mikä on yleistason suunnittelu). Erityisten luontoarvojen pitää olla selkeästi määriteltäviä ja ennakoitavia. Varsin paljon keskustelua herätti se, mitä ja minkä tasoista tietoa tulee kerätä eri tilanteissa kuten yleispiirteisessä suunnittelussa/kaavoituksessa tai kohdekohtaisissa lupaprosesseissa. Asia liittyy myös siihen, missä vaiheessa ja millaisilla kohteilla (kuten eri luonnontilaisuusluokan kohteet) tarvitaan maastotöitä. Ryhmissä nousseita mielipiteitä kuvataan tarkemmin alla luontoarvokohtaisesti. Useammassa ryhmässä tuli esille, että kaikkein keskeisintä on selvittää jo yleispiirteisellä tasolla luontotyypit, erityisesti suoluontotyypit ja pienvedet, koska luontotyypit indikoivat hyvin muita luontoarvoja. Osassa ryhmiä korostettiin myös luonnontilaisia vaihettumisvyöhykkeitä metsien kanssa. Esitettiin myös, että maakuntakaavoituksessa tulisi tunnistaa alueita, joilla on vielä mahdollisuus turvata soiden ja metsien kokonaisuuksia. Ekologiset yhteydet/kytkeytyneisyys nousi merkittävänä esille monessa ryhmässä, joskin sen määrittämistä ja arvottamista pidettiin vaikeana. Lajitiedon kokoamisen tärkeydestä jo yleistason suunnittelussa esitettiin erilaisia mielipiteitä, ehkä yleisimmin oltiin kuitenkin sitä mieltä, että kohtuudella saatavissa oleva tieto tulee käyttää (tai ainakin linnut, kasvit) ja tarkemmat laji-inventoinnit tulee suorittaa toiminnanharjoittajan toimesta mahdollisessa lupavaiheessa. Merkittävin muutosehdotus liittyen eri suunnittelutasolla edellytettäviin inventointeihin liittyi siihen, että useissa ryhmissä katsottiin, että vesistövaikutukset kohdealueen ulkopuolisiin vesiin tulee selvittä jo yleistason suunnittelussa ainakin merkittävimpien vesistöalueiden ja Natura-vesien osalta (tätä edellyttää jo VAT ja vesienhoitosuunnitelmat). Perimmiltään on kysymys myös siitä, onko käytettävissä riittävästi resursseja ja monipuolisia osaajia maastoinventointeihin. Todettiin, että keskustelua vaatii edelleen se, kenen toimesta selvitystyöt tulee kulloinkin toteuttaa ja maksaa; mikä kuuluu valtion, mikä maakuntaliittojen/kuntien, mikä toiminnanharjoittajien maksettavaksi. Kaivattiin myös koulutusta luonnontilaisuusluokittelusta ja ehdotettiin luokittelijoille sertifiointimenettelyn tapaista menettelyä. Varsin yleisesti oltiin sitä mieltä, että erityisten luontoarvojen selvittäminen maastoinventoinnein jo yleistason suunnittelussa on olennaisinta 2 ja 3 luokan soilla. Keskusteluissa nostettiin myös esiin, että myös 1 ja 2 luokkien raja on merkittävä. Toisaalta nousi esiin myös mielipide, jonka mukaan olennaisinta olisi selvittä kunnolla 0-1 luokan kohteet, jotta voitaisiin osoittaa turpeenottoon (3/6)

4 kohteita ja näin pienentää paineita säilyvimpiin kohteisiin. Maastoinventoinnit ovat kalliita, joten yleisesti oltiin sitä mieltä, että maakuntatason suunnittelussa ei ole mahdollista tutkia kaikkia soita ja esim. niiden lajistoa tarkasti. Yhdessä ryhmässä esitettiin kuitenkin, että rajakohteiden luontoarvot tulisi selvittää mahdollisimman tarkasti myös yleispiirteisessä maankäytön suunnittelussa. Toisaalta todettiin, että on vaikea löytää "moniosaajia", jotka hallitsisivat kaikki erityiset luontoarvot. Keskusteltiin siitä, minkälaisia tietolähteitä on käytettävissä esim. kaavoituksen edellyttämissä selvityksissä. Todettiin, että viranomaisten käytössä olevissa tietokannoissa, kuten uhanalaisten lajien tietokanta, on puutteita. Nousi esiin myös mahdollisuus käyttää muita, internetissä avoimesti käytettävissä olevia rekistereitä (esim. hyönteistietokanta). Todettiin, että käytettävissä olevan tiedon tulee olla paikkaan sidottua, avointa ja kaikkien toimijoiden käytössä. Myös erityisiä luontoarvoja koskevassa keskustelussa nousi esille tarkasteltavan kohteen rajaus. Tarvitaan yhteinen käsitys siitä, miten tarkasteltava alue rajataan, koska se vaikuttaa arvoihin. Arvotettavan alueen rajaus tulee olla sama kuin luokittelussa. Seuraavassa on listattu eri ryhmissä (yhdessä tai useammassa) ja loppukeskustelussa esiin nousseita näkökohtia liittyen luonnoksessa esitettyihin erityisiin luontoarvoihin (myös kaikkia ryhmien tarkempia keskustelumuistiinpanoja tullaan hyödyntämään jatkovalmistelussa). I Luontotyypit - Prioriteetti korkea, indikoi muita luontoarvoja. - Uhanalaiset ja lakikohteet keskeisimmät tarkastella. Luontodirektiivin luontotyypitkin otettava huomioon, pohdittava vielä miten. EU:sta (ja luonnonsuojelulaista) tuleva velvoite parantaa suojelutasoa. Nyt kaikkien luontodirektiivin (liite I) suoluontotyyppien suojelutaso epäsuotuisa Suomen boreaalisella alueella. - Myös luontotyypin määrä ja laatu tulisi ottaa huomioon. - Suoluontotyypit keskeisimpiä. Myös kohdealueen pienvedet ja luonnontilaiset vaihettumisvyöhykkeet metsien kanssa nostettiin useammassa ryhmässä esille. - Lisättävinä nousi esiin yhdessä ryhmässä paikalliset suoyhdistymät, rinnesuot ja suometsämosaiikit. - Syytä tarkentaa, että sisävesillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kohdealueen vesiä. - Vesiluontotyypit tulee ottaa huomioon jo yleistason suunnittelussa ainakin siltä osin, kun ovat selvitettävissä karttatarkasteluna ja maastossa käytäviltä kohteilta tarkemminkin. Lupaprosessissa otettava viimeistään huomioon. - Soihin liittyvien metsien tärkeys erityisenä luontoarvoina jakoi jossain määrin mielipiteitä ryhmissä. Usein pidettiin kuitenkin tärkeänä. Luonnontilaisen metsän määritelmää tulisi selventää määrittely METSO-kriteerien mukaisesti? - Jo yleistason kaavoituksessa tulisi selvittää ja ottaa huomioon säilyneet suo-metsämosaiikit. II Geomorfologiset arvot - Olisi määritettävä selkeämmin. Kaikki suot liittyvät johonkin moreeni- ym. muodostumaan. - Luonnontilaisuus ja geologisen kokonaisuuden edustavuus kannattaisi ottaa huomioon. III Lajiarvot - Epätasaisempaa tietoa käytettävissä kuin esim. luontotyypeistä. Maakuntatasolla tulisi hyödyntää ainakin kaikki kohtuudella saatavissa oleva tieto viranomaisrekistereistä ja erilaisista käytettävissä olevista kirjallisista ym. lähteistä. Ympäristöhallinnon rekistereissä kuitenkin puutteita. Nostettiin esille myös muut mahdolliset internetissä olevat julkiset rekisterit (esim. hyönteistietokanta). (4/6)

5 - Kasvillisuus/kasvilajsto olisi tärkeä selvittää myös maakuntatasolla, indikoi muitakin lajiarvoja (esim. perhoset suosii karuja, varpuisia soita). Toinen maakuntatasolla erityisesti esiin nostettu eliöryhmä oli linnut. - Myös sisävesissä huomioitava uhanalaisten lisäksi silmälläpidettävät lajit. - Myös maakunnallinen tilanne tulisi ottaa huomioon, samoin FINIBA sekä kansainväliset vastuulajit. - Arvokkaita myös muuttohaukan ja maakotkan potentiaaliset pesimä- tai reviirin oleellisena osana toimivat suot sekä metsähanhen sulkimissuot. Perusteluna mm., että ko. direktiivilajien kanta ei ole suotuista ja siksi on oltava soita, joille voivat laajentaa levinneisyysaluettaan. - Mistä resurssit ja osaajat selvityksiin, kuka maksaa selvitykset? Kaikkien kohteiden lajistoa ei voi maakuntatason suunnittelussa selvittää tarkasti maastoinventoinnein, miten priorisoidaan selvitettävät kohteet? Esitettiin mm. että rajakohteilta lajistoa voisi selvittää tarkemmin myös kaavoitusselvityksissä. Nousi esiin myös ehdotus, että lajistoselvityksissä priorisoitaisiin säilyneitä pienkohteita (1-2 ha). Suuremmat ojituksilta säilyneet kohteet todettaisiin arvokkaiksi jo automaattisesti (suurimmat kohteet, esim. Etelä-Suomessa yli 1 km 2 ) ja hieman niitä pienemmiltä selvitettäisiin vain luontotyypit. Esitettiin myös, että yleispiirteissä selvityksessä tulisi keskittyä selvittämään niitä asioita, joita ei selvitetä lupavaiheessa (esim. kytkeytyneisyys). IV Ojittamattoman suon pinta-ala/verkostorakenne - Ojittamattoman suon pinta-alan tulee olla erityinen luontoarvo. - Tarkat hehtaarirajat eivät hyviä. - Myös tunnistettava yleispiirteisessä suunnittelussa alueet, joilla säilynyt luonnontilaisten soiden ryppäitä. - Jäljellä olevan suon koko suhteessa maa-/seutukunnan keskimääräiseen suon kokoon. V Kytkeytyneisyys - Pitää ottaa huomioon jo maakuntatason suunnittelussa. Tulisi kuitenkin täsmentää, miten käytetään työkaluna. On hankala mitata ja ohjeistaa. - Asian merkitys nousemassa yhä tärkeämmäksi myös kansainvälisellä tasolla. - Tärkeää tunnistaa kytkeytyneisyyden kannalta tärkeät suot, mutta myös korostaa säilyneiden soiden keskittymiä. - Vaikutukset Natura-verkostoon, suhde Natura-arviointiin? VI Merkitys alapuolisille vesistöille - Tulisi ottaa huomioon jo yleistason suunnittelussa, ainakin merkittävimpien vesistöjen ja vaikutusten osalta. Tätä edellyttää myös VAT sekä vesipuitedirektiivi (vesienhoidon suunnittelu) ja luotodirektiivi (vaikutukset Natura-vesiin). Lisäarvot 1. Ennallistamistarve ja -mahdollisuudet - Olisi parempi ilmaista ennallistamisen helppous. Ehdotettiin myös nimeä ennallistamispotentiaali. - Perusteita käyttää lisäarvona esim. jos: Ennallistaminen on kustannustehokasta Suo liittyy suoraan arvokkaaseen suohon Suo on keskeinen osa erityissuojellun lajin saalistusaluetta/elinpiiriä Alueen omistaja haluaan ennallistaa suon Ojat ovat jo umpeen kasvamassa ja suo on alkanut palautua (vettymä). (5/6)

6 Tärkeää alapuolisen vesistöalueen ekologisen tilan parantamiseksi 2. Monikäyttöarvot - Esitettyjä pidettiin tärkeinä. Voisi lisätä listaan kulttuurihistorialliset arvot. - Kaikilla kouluilla tulisi olla lähisuo. - Porojen kesälaitumina tärkeät suot on jo poronhoitolainkin perusteella huomioitava. 3. Maisemalliset arvot - Lisäarvo jos näkyvällä paikalla, lähellä taajamaa. - Arviointi ja arvottaminen subjektiivista. - Maisemalla on myös juridinen arvo (VAT, LSL). - Luonnonrauha ja erämaisuus alueella, jolla lisääntyvä melu muuttaisi äänimaisemaa on lisäarvo. 4. Turpeen kertyminen (hiilen sitominen) - Tässä yhteydessä mahdoton arvioida suokohtaisesti. Vaihtelee erilaisilla soilla/eri ojitustilanteissa. - Pitäisi olla hiilen varastointi ei sitominen. Hiilen sitominen hankala asia, eikä siitä saa lyhyen aikavälin mittaria. TYÖPAJAN LOPETUSPUHEENVUORO Pekka Salmisen totesi työpajan lopetuspuheenvuorossa, että ryhmien välinen hajonta oli vähäistä: Kohteet oli tarkoitus valita osoittamaan, että luokittelua pystytään tekemään pääosin johdonmukaisesti ja siten, että luokittelijat voivat päästä samaan tulokseen, jos käytettävä aineisto on riittävä. Eri ryhmien keskustelut olivat rakentavia ja samansuuntaisia, ja siltä osin työpaja on täyttänyt etukäteen asetetut odotukset. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön sekä suojelun strategiaksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Ministeriöt viimeistelevät strategian saatujen lausuntojen perusteella. Syksyllä selviää lopullisesti, millaista suostrategiaa lähdetään toimeenpanemaan. (6/6)

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot 18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12. Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Valtioneuvoston periaatepäätös (30.8.2012) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö 28.11.2012 1 Soiden ja turvemaiden käyttö

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n

Lisätiedot

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke

Lisätiedot

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto

onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto onation-analyysi soidensuojelun täydentämisen apuna Santtu Kareksela Metsähallitus, luontopalvelut Jyväskylän yliopisto Zonation Työkalu paikkatietoa hyödyntävään suunnitteluun Asettaa maiseman palaset

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE Suoseuran seminaarissa 23.3.2011 Projektipäällikkö Ismo Karhu Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hanke SOIDEN MAAKUNTAKAAVOITUKSEEN KOHDISTUU MONENTASOISIA HAASTEITA MRL 1 edistetään ekologisesti,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Lausunto Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa oppaan luonnoksesta Ympäristöministeriölle Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta Pyydettynä lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntahallitus toteaa opasluonnoksesta sen sisällön mukaisessa järjestyksessä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Suoseuran esitelmätilaisuus

Suoseuran esitelmätilaisuus SUOT KAAVOITUKSESSA Suoseuran esitelmätilaisuus 7.4.2016 Erityisasiantuntija Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu 7.4.-16 Mitä kaavoitus on? Kunnallista suunnittelua, jolla järjestetään alueiden

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön

Lisätiedot

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS

KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA Kommenttipuheenvuoro soidensuojelun täydennysohjelman aloitusseminaarissa 29.1. 2013 Projektipäällikkö Ismo Karhu Ismo Karhu 29.1.2013 Soiden käytön

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola

Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät. Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke - tavoitteet ja menetelmät Soidensuojelutyöryhmä 3/12 Leena Rinkineva-Kantola Tavoitteet Kerätä riittävä aineisto maakuntakaavoitusta varten Maakuntakaavalla sovitetaan

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY

Vesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Suosta on moneksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN 24.5.2016 Laatija: Mari Väänänen, Antti Saartenoja Suota on piisannut moneen käyttöön Suota (metsätieteellinen

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen Suoseura 18.3.2015 Säätytalo Esityksen sisältö: Yleiskatsaus soiden/turvemaiden maankäyttöön ja maankäyttöpaineisiin Soidensuojelu Ennallistaminen Maakuntakaavoitus

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus 25.11.2014 Kansainväliset ja kansalliset velvoitteet Kansainvälisen biologista monimuotoisuutta

Lisätiedot

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista

Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Älyäkkönääenergiaa 11.-12.11.-13; energiaa biomassoista Maakuntakaavalla tehoa turvetuotantoon mitä uutta suo- ohjelma toi? Projektipäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto SOIDEN KÄYTÖSSÄ LAAJA

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa Teemu Ulvi, SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli 22.9.2015 Sisältö Purojen tila arviointimenetelmien tarve

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari 29.1. 2013 Soidensuojelutyöryhmä 4.9.2012-31.12.2014 Ympäristöneuvos Metsäneuvos Vanhempi

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien

Lisätiedot

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Suo, luonto ja turve näkökulmia maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan liitto Leena Ruokanen, Lapin ELY-keskus 25.5.2016 Tarkoitus löytää maakuntakaavoituksessa yhteen sovitettu

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Suostrategian toteutus, kommentteja

Suostrategian toteutus, kommentteja Suostrategian toteutus, kommentteja Markus Nissinen Ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Riittääkö suot? Suoseuran kevätseminaari 18.3.2015 MTK:n uusi metsäedunvalvonta 2-portainen edunvalvontaorganisaatio

Lisätiedot

Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011. WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011. WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 www.wwf.fi, www.panda.org Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011 ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta WWF kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot