Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa. Heli Virkkunen SYKE

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa. Heli Virkkunen SYKE"

Transkriptio

1 Toppilansaaren maisemasuunnittelun idealuonnos - Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa Heli Virkkunen SYKE 11/2002

2

3 Toppilan maisemasuunnitelman idealuonnos Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa Heli Virkkunen

4

5 Toppilan maisemasuunnitelman idealuonnos Huomioitavia osa-alueita maisemasuunnittelussa 1. MAISEMAN PERUSRUNKO SUUNNITELMAN RAKENTEENA MAISEMASUUNNITTELUN JA -RAKENTAMISEN PÄÄKOHTIA Vanhan ja uuden rakentamisen sijoittuminen Maastonmuotoilu ja maankäyttö Vaihtomaa-alueet Taltioitava pintamaa ja luonnonkivet Väliaikaiset läjitysalueet ja pintamaan sijoitusalueet Pysyvät läjitysalueet, pintamaan sijoitus ja maaston muotoilu Kaivuu-uomien maamassat Kadunvarsien ja teiden viheralueiden pintamulta Hulevesien imeytys ja johtaminen - mahdollisia kohdealueita Holstinsalmi kokoojauomana ja kosteikkoalueena Hulevesien mahdollisia valumauomia asuinalueilta... 6 Pohjoisen puoliavoimet valumauomat ja lumen kaatopaikka...6 Entisen peltoalueen avoin purouoma ja kosteikko...6 Hedmanin ympäristön metsäinen kosteikkouoma...7 Lindströmin alueen kosteikko...7 Eteläinen valumauoma Hannalan alueella Vanha rantaviiva EKOLOGISET KÄYTÄVÄT JA REITIT Avoimet ja suljetut alueet Viherakselit Reittiverkosto Kevyenliikenteen väylät...11 Virkistysaluereitistö...12 Pitkospuupolut ja luontopolku SÄILYTETTÄVÄT LUONTOALUEET JA BIOTOOPIT Kuivat niityt ja hiekkapaljastumat Tuomi-, leppä-, koivu- ja sekalehtipuulehdot Tuoreet niityt, ruovikot, kosteikot ja vesikasvillisuus Selänteen merkittävät maisemapuut Kulttuurikasvillisuus Ruderaattikasvillisuus Painolasti- ja muu tulokaskasvillisuus

6

7 5. UUSI JA SIIRRETTÄVÄ KASVILLISUUS Vastikebiotoopit Kulttuuri- ja niittyjen tulokaskasvillisuus Siirtokasvien koeluontoiset istutusalueet ja kotoperäiset lajit Siemen- ja taimipankin kerääminen Poistettava haitallinen kasvillisuus PUISTOJEN, LEIKKIKENTTIEN JA PIHOJEN SUUNNITTELU HOITO JA SEURANTAOHJELMAN LAATIMINEN SUUNNITELMALUONNOKSET PIIRROKSENA 1: Nykytilanne -analyysi Maisemanperusrunko Uusi maisemanperusrunko Maisemasuunnitelman idealuonnos LOPPUPUHEENVUORO

8

9 1. MAISEMAN PERUSRUNKO SUUNNITELMAN RAKENTEENA Toppilan saari on korkeussuhteiltaan hyvin matalaa aluetta, jossa korkeimmatkin pienialaiset maastokohdat ulottuvat vain vajaaseen 4 mmpy. Saaren kasaantumisrannat (akkumulaatiorannat) ja koko merialueen pohja on alavaa aluetta. Pinta-alaa lisää nopeasti alueella voimakas maakohoaminen (8,6 mm vuodessa). Paikoin rantavyöhykkeellä on selvästi havaittavissa vanhan rantaviivan vallit. Vanhat hiekkavallit ovat pääosin peittyneet kasvillisuuden alle. Paikoin niiden tuntumaan on muodostunut pieniä kuivia niittylaikkuja tai vallit ovat muodostaneet merestä rajautuneita soistuvia alueita, kosteikkoniittyjä ja lehtoja. Toppilan tasaiselle merestä palajastuneelle rantaviivalle on muodostunut erivaiheittaina kehittyneitä sukkessiovyöhykkeitä, jotka ovat alkaneet kasvaa vaihtelevaksi rantametsäksi. Toppilan maiseman hierarkisina pisteinä toimii selänteen lakialueet, joita havannoivat vanhat suurikokoiset ikimännyt, siperianlehtikuuset ja muu suurikokoinen puusto sekä vanha korkeimmille alueille sijoittuva huvilaasutus. Toppilansalmi toimii alueen keskeisenä hallitsevana elementtinä ja alue viehätysvoimana. Alueen eteläpuoliset voimavarat ovat Holstinuoma ja rannan runsaat luontaisesti syntyneet kosteikkoalueet sekä lehdot. Alavuudesta huolimatta Toppilan saaressa on selvä selännelinja, jonka muodostaa 2-3 metrin korkeuskäyrien linja. Rakennetulla, satama- ja maantäyttöalueilla ihminen on muuttanut maaston rakennetta muodostaen tasaista rakennettua selännettä. Selännelinjan yhteneväisyys tulee huomioida myös jatkossa rakennettavilla alueilla ja täyttömaan muokkaamalla uudella käyrälinjalla. Maiseman olevaa perusrunkoa tukien on mahdollista rakentaa maastoa muokattavilla alueilla myös purkautumispainanteita, joiden valumavedet voidaan johtaa Holstinsalmeen. Toppilan saaren ja Hietasaaren välissä oleva Holstinsalmi muodostaa alueella laaksopainanteen. 2. MAISEMASUUNNITTELUN JA -RAKENTAMISEN PÄÄKOHTIA 2.1 Vanhan ja uuden rakentamisen sijoittuminen Vanha Toppilan saaren huvilarakentaminen on sijoittunut alueen korkeimpiin kohtiin, jotka ovat edullisempia maastoltaan ja ilmastoltaan. Myöhempi teollisuus- ja varastoaluerakentaminen on sijoittunut paikoin myös alavampiin kohtiin. Uusi rakentaminen tulee sijoittumaan myös monin paikoin korkeimmille selänteille ja metsäiselle alueelle. Alavimmilla alueilla ja saastuneiden pintamaiden kohteissa luontaisten selänteiden linjaa voidaan luontaisesti jatkaa täyttömaalla, jolloin rakentaminen sijoittuu kokonaisuudessaan korkeimmalle kohdalle maastossa. Täyttömaan käyttö tukee myös alueen laaksomaista Holstinuomaa ja luonnonmukaista hulevesisuunnitelmaa koko suunnittelualueella. Vaikka moninpaikoin tuleva rakentaminen rikkoo maisemaa ja muuttaa luontaista kasvillisuuspohjaa, on mahdollista taltioida olemassa olevaa ympäristöä muualle asuinaluetta ympäröiville viheralueille. Saastuneiden maiden takia pintamaan vaihto on pakollinen toimenpiden valtaosalla rakennettavaa aluetta, joka myös omalta osalta tuhoaa alueen pohjakasvillisuutta. Rakentamisen ja luonnon yhteensulauttamisessa 3

10 tulee tarpeen tehostaa siirtoistutuksia, taimiaineiston taltioimista ja uusien luonnonmukaisten biotooppien rakentamista keinotekoisesti alueelle. 2.2 Maastonmuotoilu ja maankäyttö Vaihtomaa-alueet Valtaosin saastuneet Toppilan satama- ja varastoalueet joudutaan vaihtamaan. Saastuneiden alueiden maa poistetaan suositusten mukaisesti alueelta ja sijoitetaan ongelmajätekäsittelyyn ja kaatopaikalle. Vähäisesti saastuneita pintamaita voidaan sijoittaa tarvittaessa merkitylle läjitysalueelle täyttömaaksi tutkimustulosten ja ohjearvojen salliman määrän mukaisesti. Läjitys tulisi suorittaa välittömästi lopulliselle siirtoalueelle Taltioitava pintamaa ja luonnonkivet Rakennusalueilta, joilla pintamaa kuoritaan pois ja joilla ei ole saastunutta maa-ainesta, voidaan taltioida arvokasta pintamaata Toppilan läjitysalueiden viimeistelyyn. Pintamaan sisältämät arvokkaat kasvinsiemenet voidaan pelastaa ja säilyttää Toppilan maisemassa. Myös rakennusalueen kaivauksissa paljastuvat luonnonkivet ja mahdolliset siirtolohkareet pitää tallentaa ja käyttää läjitysalueen tai kadunvarsimaiseman rakentamiseen. Kivillä voi myös ilmentää alueen maiseman perusrunkoa, toisin sanoen käyttää niitä etenkin selännemuotojen korostamiseen Väliaikaiset läjitysalueet ja pintamaan sijoitusalueet Rakennusalueiden vaihtomaa ja kuorittava pintamaa voidaa läjittää erillisille väliaikaisille läjitysalueille, jotka eivät kuitenkaan saa olla säilytettäviä arvokkaita luontoalueita. Läjitysalueina käytetään vain alueita, joilla kuoritaan tai vaihdetaan maata tai missä maanläjityksellä ei aiheuteta säilytettävälle kasvillisuudelle haittaa Pysyvät läjitysalueet, pintamaan sijoitus ja maaston muotoilu Uudet maastonmuotoilut voidaan toteuttaa mahdollisimman pitkälle alueelta kerättävillä puhtailla saastumattomiksi todetuilla pintamailla. Ekologisen periaatteen mukaan maakuljetukset toteutetaan ja käytetään hyväksi kohdealueella. Alueen pohjoisosassa voidaan toteuttaa voimakkaammpaa maastonmuotoilua rakentamalla kukkuloita ja kumpuja virkistysalueen rungoksi. Maastonmuotoilulla noudatetaan luontaista Toppilan selänteen linjaa. Myös rakennettavalla asuinalueella selänteen linjaa voi korostaa ja korottaa paikoitellen hieman muuta tasoa korkeammalle. Vastaavasti pysyvä läjitysalue palvelee alueelle tehtäviä kasvien siirtoistutuksia. Saastumattomilta alueilta kerätyt pintamaat ja niiden sisältämät kasvillisuuden siemenvarastot voidaan sijoittaa läjitysalueen pintaverhoiluksi, jotta Toppilan alueen poikkeuksellinen kasvillisuus säilyy rakentamisesta huolimatta Kaivuu-uomien maamassat Luonnonmukaisen hulevesirakentamisen ja vesiuomien muotoilussa maastoa joudutaan muokkaamaan paikoin runsaasti. Alueen ruoppausmassat tulee säilyttää paikallisesti ja käyttää ympäristön maaston 4

11 muokkaukseen. Ruoppausalueen puustoa tulee säilyttää mahdollisimman tarkoin. Suurimmat yksittäiset puut tulee merkitä ja suojata erikseen runkovaurioilta Kadunvarsien ja teiden viheralueiden pintamulta Toppilan rakennusalueen katujen ja teiden varsilla olisi hyvä käyttää paikallista pintamaata kasvualustana. Vahvan ruokamullan sijaan käytetään paikallista niukkaravinteista, hiekka- ja sorapitoista niittykasveille soveltuvaa kasvualustaa pinnan verhoiluun. Samalla voidaan laajentaa niittykasvillisuuden elinaluetta ja tuoda niittykasvillisuus voimakkaasti esille maisemassa. Kadun varsien kasvualusta voidaan ottaa käyttöön nilltä alueilta, jossa rakennetaan ja pintamaa ei ole saastunutta. 2.3 Hulevesien imeytys ja johtaminen - mahdollisia kohdealueita Toppilan saaressa on mahdollista toteuttaa monipuolista ympäristö ja viherrakentamista maaston tasaisuudesta huolimatta. Rakentamisalueilla maantäytön kautta päästään esimerkiksi vähintään lukemiin 2-2,5 mmpy, jotka riittävät antamaan sopivia kallistuksia ja viettoja myös viher- ja puistoalueiden vesiuomiin. Rakentaminen alueella tulee sijoittumaan korkeimpiin kohtiin 2-4 mmpy, joista voidaan johtaa luontaisia uomia ja uusia uomia rakentamalla hulevedet merenrantakosteikkoon ja alueen pienvesien runkona toimivaan Holstinuomaan. Kosteikko toimii paikallisena veden imeytysalueena ja veden virtauksen hidasteena, josta vesi lopullisesti päätyy mereen. Vesiuomien ympäristössä on tärkeää myös kehittää ympäristöä monipuoliseksi elinympäristöksi säännöllisellä hoidolla sekä nopeasti kasvavan taimikon raivauksella ja heinäkasvien niitolla Holstinsalmi kokoojauomana ja kosteikkoalueena Holstinsalmen toimii alueella luontaisena laaksopainanteena, jonka vesiuomaan voidaan luontaisesti johtaa lähiympäristön asuinaluiden sade- ja hulevedet ja mahdollisuuksien mukaan perustusten kuivatusvedet. Holstinsalmi on tällä hetkellä pääsääntöisesti umpeenkasvanut kapea oja. Nallikarin leirintäalueen yhteydessä uomaan on ruopattu myös pieniä avovesipintoja sekä istutettu kosteikkokasvillisuutta, joka muodostaa ympäristöä rikastuttavan kokonaisuuden leirintäalueen yhteydessä. Holstinsalmen tiheikköistä uomaa voisi paikoitellen avata ja muodostaa lisää avonaisia lampia ja laajempaa vesiuomaa. Pääasiassa oja voisi säilyttää vaikutelman luonnontilaisesta, paikoitellen kuivuvasta ja osin kosteikkoisesta alueesta. Holstinuomassa ei olisi tarkoitus säilyttää pysyvästi laajaa vesipintaa, vaan se mukautuisi sateiden ja kuivan kauden mukaan luontaisesti. Tarkoitus on rakentaa pieniä vesipintoja, joiden kautta vaiheittain vettä valuu lähemmäs meren rantaa. Pienet vesialueet ja niiden ympärillä olevat kosteikot toimivat myös tulvavesialueina. Holstinsalmea ympäröivää tiheää lehtomaista kasvillisuutta pitäisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon, mutta paikoin sinne avattaisiin näkymälinjoja asuinalueelta ja teiltä. 5

12 Kuva 1: Holstin salmen rehevältä lampi- ja kosteikkoalueelta Hietasaaren leirintäalueen tuntumasta Hulevesien mahdollisia valumauomia asuinalueilta Pohjoisen puoliavoimet valumauomat ja lumen kaatopaikka Toppilan pohjoisosan asuntomessualueen ympäristössä olisi mahdollista muodostaa olemassa olevien maastonmuotojen ja kosteikkojen kautta kaksi selvää valumauomalinjaa, jotka johtaisivat ranta-alueen luontaiselle kosteikko- ja tulvaniittyalueelle ( 0.5 mppy). Kosteikkoalue toimisi valumavesien biologisena suodattimena. Asuntoalueen nostaminen täyttömaalle parantaisi valuma-alueelle saatavia kallistuksia. Vesien reitti vaihtelisi avoimesta ojauomasta ja lehdosta ranta-alueen soistuvaan ja kosteaan niittyyn. Rannan pajukkoa ja vesaikkoa tulisi pääsääntöisesti avonaistaa erityisesti näkymäaukkojen ja linjojen kohdalla. Toinen uomista kulkisi nykyisin Nallikarista tulevan kevyenliikenteen tien lähellä. Alueen tuomilehdot tulee säilyttää kuitenkin tiiviinä ja koskemattomina. Rantavallien tuntumaan muodostuisi soistuvia painanteita ja kosteaa metsäpohjaa. Pohjoisemman kosteikkoalueen yhteyteen voitaisiin luontevasti perustaa myös Toppilan alueen lumen kaatopaikka, jonka sulamisvedet voitaisiin johtaa kosteikon kautta mereen. Lumen kuormauspaikka palvelisi samalla kosteikkojen olemassaoloa ja toimintaa. Entisen peltoalueen avoin purouoma ja kosteikko Nallikarin leirintäaluetta vastapäätä on 1940-luvulla sijainnut peltoviljelyä, josta jäänteenä maastossa on vielä avo-ojia. Alue on kuintenkin kasvanut nyt voimakkaasti umpeen ja metsittynyt. Peltoalue näkyy maiseman perusrungossa alavana painanteena (1.0 mmpy), joka laskee Holstinuomaan. Entiselle kosteikkoiselle peltoalueelle olisi mahdollista rakentaa mutkitteleva kosteikkouoma ja pieniä avovesilampia, joihin ympäröiviltä 6

13 asuinalueilta voitaisiin johtaa hulevesiä myös putkissa tai pieninä avouomina. Peltoalueen puustoa harvennetaan. Osaan aluetta voidaan palauttaa myös niittyä tai raivata palstaviljelyaluetta asukkaille. Kuvat 2 ja 3: Vanhoja ojan ja vesiuoman jäänteitä umpeen kasvaneella peltoalueella. Hedmanin ympäristön metsäinen kosteikkouoma Osittain vanhaa peltoaluetta ja luontaista kosteikkopainannealuetta (1.0 mppy), jonka hienovaraisella muokkauksella saisi säilytettyä mahdollisimman runsaspuustoisena ja tiheänä kosteikkoalueena. Alueella on kookas lehtipuuvaltainen paikoin kuusikkoinen metsä. Alueella on paikoin myös vanhan rantaviivan jäänteenä kivikkoa. Holstinuoman yhteyteen voidaan ruopata suurempi avonainen vesialue, joka voi säilyä lampena tai kuivua hetkellisesti saateettomina aikoina. Uomaan voidaan johtaa valumia lähtien Toppilan saaren korkeimmilta maastokohdilta (3,5 mmpy) hulevesiuomia pitkin Lindströmin alueen kosteikko Lindströmin talon ympärillä sijaitsee suurempi viheraluekokonaisuus, johon voidaan muodostaa monihaarainen valumauoma. Entinen peltoalue on korkeuskäyrien 1-1,5 mppy alueella. Kostean niityn keskellä on myös lähteikköisiä kohtia. Luonnonvesiuoma on mahdollista ottaa erilliseksi suunniteluaiheeksi myös ympärille tulevassa leikkipuistossa. Myös ns. Valkovuokkolehto sijaitsee osana alueen viherverkostoa. Lähteikköisen alueen tuntumassa on luontainen paikka myös erilliselle pienelle lammelle, josta vedet voidaan edelleen johtaa Holstinuomaan, joka näillä kohdin on vain kapea tiheikköinen uoma. Aluetta leimaa nuori lehtomainen leppä- ja tuomimetsä. 7

14 Kuva 4: Nuorta lepikkoa ranta-alueella. Eteläinen valumauoma Hannalan alueella Hannalan alueen ympäristön kostea niitty tarjoaa mahdollisuuden eteläisen pienen valumauoman rakentamiselle. Alueen luonne voidaa säilyttää niittymäisenä puoliavoimena tilana, johon yksittäiset puut ja pienet metsikköalueet liittyvät. Itse uoma on pieni painanne, jossa on runsas ruohovartinen kasvillisuus. Alueella joudutaan saatuneen pintamaan vuoksi tekemään laajoja maamassan vaihtoja, jonka yhteydessä voidaan perustaa ja muotoilla uusi hulevesipainanne ja vesiuoma Vanha rantaviiva Toppilan salmen pohjoisosassa on säilynyt monin paikoin vanhan satamanaikaista paalutusta vesirajassa. Satamapaalutusta ei ole syytä poistaa kaikkialta salmen rantaviivalta, vaan siitä voidaan muodostaa mielenkiintoinen suunniteluaihe ja historiallinen ihmisiä kiinnostava jäänne alueelle. Lahonnut paalutus on myös toisaalta vaarallinen aihe yleisen rantaviivan tuntumassa ja sen poistamista on useissa kohdin on syytä harkita turvallisuussyistä. Pohjoisosassa saasta rantaviiva tulee säilyttää valtaosin luonnonmukaisena kivipengermänä vastineena salmen keski- ja eteläosien urbaanille alueille. Pohjoisosissa rantapengertä on syytä loiventaa vietoltaan ja rakentaa yhteys vesirajaan turvallisemmmaksi. 8

15 Kuva 5: Toppilan salmen puupaalun jäänteitä, jotka paikoitellen ovat koristeellisia historiallisia jäänteitä. Kuva 6: Salmen rantaviiva on suurelta osin jyrkkä ja vaarallinen tuettu seinämä. 9

16 3. EKOLOGISET KÄYTÄVÄT JA REITIT 3.1 Avoimet ja suljetut alueet Toppilan alueella hahmottuu sankka sukkession myötä kasvanut lehtimetsä ja toisaalta laajat avonaiset täyttömaiden niittyalueet. Merinäkymä ja näköyhteys Toppilansalmelle on kuitenkin suurimmaksi osaksi estynyt. Vesakoitunut ja tiheäkasvuinen metsä estää monin paikoin ympäristön ja suunnan hahmottamisen. Metsittynyt alue tulee rakentamisen myötä muuttumaan ja avautumaan, mutta toisaalta myös rakennukset sulkevat näkymiä. Jäljelle jäävään rannan metsävyöhykkeeseen on tarppeelista avata avoimia näkymäakseleita teiltä ja asutusalueilta merelle. Avoimet linjat eivät saa olla kuitenkaan suuria eivätkä saa pilkkoa suuria metsäkokonaisuuksia harkitsemattomasti. Avoimet väylät voivat yhdistyä luontevasti vesistöuomiin ja niittyihin vaihtelevina laajuuksina. Vastaavasti olevat avoimet alueet pyritään säilyttämään edelleen avoimina ja luontevima näkymäalueina. Kuivat ja paikoin hiekkapintaiset niityt ja karukot ovat osa Toppilan tiheälle metsikölle vastakkaista maisemaa. Avoimilla niityillä voidaan sallia pieniä puuryhmiä tai yksittäisiä maisemapuita, jotka eivät sulje näkymiä. Ranta-alueella olennaista on säilyttää vyöhykkeinen luontainen kasvillisuus, jossa siirrytään tiheäkasvuisessta metsävyöhykeesstä rannan pajukkoon ja vesaikkoon ja edelleen ruovikkoalueelta muille vesikasvillisuusvyöhykkeille. Kuva 7: Holstinsalmen tuntumassa olevan vanhan peltoalueen viimeisetkin avoimet kohdat ovat kasvamassa umpeen. 10

17 Kuva 8: Pohjoinen Toppilan alueen kärki edustaa vielä pääasiassa avoimen maiseman aluetta. 3.2 Viherakselit Toppilan rakennettavien alueiden välille tulee kaavan mukaan jäämään luonnontilaisia ja rakennettuja vaihtelevia viheralueita. Viheralueiden liittämiseksi toisiinsa on tarpeen kehittää toimiva viherakseli, jossa vaihtelee suljettu ja avointila, näkymät, liikkuminen ja toiminta-alueet. Ne toimivat alueen tukirankana ja ympäristön viihtyisyyden luojina. Viherakseli tulee näkyä maisemassa selvästi kontrastoituvana alueena rakennettuun asuinympäristöön. Niillä voidaan myös korostaa alueen kasvillisuudeen vaihtelevuutta, säilyttää luontaisia kasvillisuusesiintymiä alueella ja luoda vastineeksi ihmisen käsittelmää ympäristöä. Alueiden rakentaminen voidaan toteuttaa sekä luonnonmukaisesti säilytettävänä alkuperäisenä alueena, luonnonmukaista jäljittelevänä rakennettuna alueena vaihtomaa alueilla tai täysin rakennettuna puisto- tai puistometsäalueena. Viherakselilta on tarpeellista säilyttää yhteys myös vesimaisemaan. Olennaisena yhteystekijänä tässä toimivat hulevesiuomat, jotka noudattavat viherakselien runkoa. Vastaavasti viherakselit yhdistyvät talojen pihaalueisiin hulevesiuomien kautta. Meren ja Toppilan salmen välinen viheralueiden poikkiyhteys kehittää Toppilassa ja Hietasaaressa liikkkumista. Vastaavasti viherakselin yhteyteen liittyy täkeät reittiyhteydet. 3.3 Reittiverkosto Kevyenliikenteen väylät Toppilassa pääasiallinen kevyen liikenteen reitti kulkee asuinalueen kautta saaren kärkeen. Siitä johdetaan sujuvat yhteydet eri osiin alueella sekä yhteydent Toppilan ulkopuoliseen kevyen liikenteen reitistöön. Kevyen liikenteen tiet ovat selvästi urbaania, päällystettyä tierakennetta, jossa voidaan myös käyttää erityistä 11

18 koristekivirakentamista paikoin ilmentämässä alueen rakentamista. Myös muut esteettiset rakenteet kuten aidat ja pylväät sekä valaisimet esittävät reitin luonnetta. Kevyen liikenteen tiestön viheralueet ja reunapengereet pyritään täyttämään alueen paikallisella pintamaalla tai muuten niukkaravinteisella hiekkamaalla, joka edistää alueen niittykasvillisuuden säilymistä. Virkistysaluereitistö Rinnakkaisena vastineena viheralueilla liitetään olemassa olevan polkuverkoston kautta samassa linjassa toinen yhteys Toppilan saaren kärkeen. Siitä on yhteys viheralueille, meren rantaan ja saaren pohjoiseen kärkeen. Virkistyaluereitti kulkee Holstinuoman tuntumassa. Uomaan laskevat sadevesiuomat, pienet lampiaiheet ja vaihtelevat luonnonbiotoopit palvelevat myös reitin varren viihtyvyyttä. Olennaista on erottaa yleisen kevyen liikenteen ja virkistysalueen reitin luonne toisistaan. Virkistysalueella ei ole tarpeen rakentaa asfaltoitua tietä, vaan käyttää esim. sorapäällystettä ja esittää reitti luontaisena vastineena. Pitkospuupolut ja luontopolku Virkistysalueen yhteyteen merenrantaniittyjen yhteyteen olisi mielenkiintoista rakentaa myös pieniä kokonaisuuksia pitkospuureittejä, joihin olisi yhteys myös suoraan asfaltoidulta kevyen liikenteen tieltä. Pitkospuupolut voidaan rakentaa yli metrin levyisinä reitteinä, jotta niissä voi liikkua myös pyörätuolilla tai vastaavalla. Pitkospuut voitaisiin viedä paikoitellen aivan vesirajan tuntumaan, ruovikkoon sekä johtaa vanhoja rantapengermiä pitkin, niin että syntyy mielekkäitä reittejä. Polun varteen voidaan rakentaa myös oleskelupisteitä ja penkkejä levähdyskohdiksi. Polkuverkosto toimii myös Nallikarin leirintäalueen ja turismin kehittämisen tukena. Leirintäalueen virkistys- ja luontopolkualueelta voidaan jatkaa yhteys edelleen Toppilan sukkessiometsiin, rantakosteikkoon ja kuivillle nitty- ja ketoalueille. Luontopolku voi erityisesti keskittyä antamaan tietoa maankohoamisrannikon vaiheista ja luonnon muotoutumisesta sen mukaan. Kuva 9: Holstinuoman tuntumassa oleva vanha polku. 12

19 4. SÄILYTETTÄVÄT LUONTOALUEET JA BIOTOOPIT 4.1 Kuivat niityt ja hiekkapaljastumat Toppilan saaren pohjoisosissa on mahdollisuus säilyttää hyviä kokonaisuuksia kuivia luontaisia niittyalueita ja hiekkapaljastumia sellaisenaan myös hyönteisten ja perhosten elinalueena. Paikoin alueella on saastuneita pintamaita, joiden haitallisuusasteen mukaan joudutaan niistä mahdollisesti poistamaan pintamaata. Vaihtoalueilla pyritään palauttamaan niittyolosuhteet takaisin uudella niukkaravinteisella ja hiekkaisella maaperällä sekä ylläpitämään niittyjen alkuperäistä kasvillisuutta ja avoinaisuutta. Niittyalueet liittyvät luontevasti virkistysalueverkkoon ja säilytettäviin rantametsiin. Niittyalueiden tuntumaan sijoittuisi myös jatkeena maisemalle luontevasti sijoittuva kumpuilevaksi muotoiltava läjitysalue, jonne voidaan istuttaa paikaillista ruderaattiruoho- ja niittykasvillisuutta. Myös asuinalueiden alle jäävistä niittyalueista voidaan säilyttää pienempiä kokonaisuuksia viheralueiden reunalla pieninä nittyinä. Kuiville hiekka-alueille ei näillä viheralueilla tule levittää ruokamultaa tai muuta vahvempaa pintamaata. Tavoitteena on käyttää paikallista pintamaata niin paljon kuin mahdollista. Niittyalueilla voidaan kokeilla myös kasvien siirtoistutuksia. Rakentamisen allle jäävän alueen arvokasta kasvillisuutta voidaan sijoittaa uusille kasvupaikoille taimina ja siemenpankin materiaalin muodossa. Kuva 10: Kuivalla niittyalueella on arvokkaita perhosten ja hyönteisten elinympäristönään suosimia hiekkapaljastumia 13

20 Kuva 11: Kukkakedot ja niityt ovat osatoppilan arvokasta ympäristöä. Kuva 12: Kedot ja kuivat karukkoalueet ovat Toppilassa monimuotoisia. 14

21 4.2 Tuomi-, leppä-, koivu- ja sekalehtipuulehdot Alueen länsireunalla ja Holstinsalmen varrella sijaitsee arvokkaat kokonaisuudet reheviä tuomi-, leppä-, koivuja muiden lehtipuiden muodostamaa tiheää metsää. Niiltä osin kuin rakennettava alue ei riko niiden kokonaisuutta pyritään rikas lehtipuumetsä ja lehtomaisema säilyttämään ranta-alueen ja laakson alavien kohtien tunnusmerkkinä ja tiheänä kasvillisuusmassana kontrastina avoimille niityille. Kyseiset metsät ovat myös arvokkaita muun eliöstön elinpiirinä ja monien harvinaisten kääpälajien kasvupaikkoja. Avattavien luonnovesiuomien ympäristössä tapahtuvan maamuokkauksen yhteydessä puustoa joutuu paikoitellen harventaan ja poistamaan. Osassa aluetta avonaistaminen ja näkymälinjojen avaaminen on metsäalueella tarpeen. Paikoin kuitenkin metsäpohja ja puusto tulee säilyttää täysin alkuperäisessä muodossaan luonnollisen sukkession synnyttämänä. Kuva 13: Tiheässä tuomilehdossa aluskasvillisuus on paikoin vähäistä. 4.3 Tuoreet niityt, ruovikot, kosteikot ja vesikasvillisuus Toppilan saaren metsäalueiden kätkössä on runsaasti myös kosteikkoisia tuoreita suurruohoniittyjä tai muun runsaan rehevän kasvillisuuden leimaamaa puoliavointa aluetta. Kosteat niittyalueet ovat pääosin jäämässä rakentamisen ulkopuolelle, mutta niiden ylläpito ja hoitaminen avonaisena tai puoliavonaisena vaatii hoitotoimenpiteitä. Valtaosin kosteat niityt ovat kuitenkin metsittymässä ja kasvamassa umpeen järviruo osta. Ruovikon vuosittainen niitto on tarpeellinen hoitotoimenpide, koska alueelle voi muuten olla hankala järjestää esimerkiksi laiduntavia lehmiä tai lampaita. Nykyisellään ruovikko valtaa vahvasti alaa rantaviivalta syrjäyttäen heikommin selviävät lajit. Rakennettavat valumavesiuomat sijoittuvat luontevasti olevien kosteiden niittyjen yhteyteen, jolloin luonnonmukaisesta vesiuomasta kehittyy maisemaan luontevasti sijoittuva. Kosteikkojen ja tuoreiden niittyjen elintila tulee säilyttää ja hoitaa hulevesiuomien avulla. Myös alueiden avonaistaminen ja vesakon perkaus on tarpeellista. 15

22 Rantavyöhykkeen ruovikkoalueella ja luhtaisella tulvaniityllä esiintyvien arvokkaiden kasviesiintymien säilymiseksi alueella on tarpeen suorittaa vuoden tai parin vuoden välein niitto, joka avaa paremmat elinolosuhteet heikommille kasveille. Vesirajan vesikasvillisuuteen kuuluu monia harvinaisia tai jopa uhanalaisia kasvilajeja, kuten upossarpio ja paunikko, joiden kasvunpaikan ylläpitämiseksi tarvitaan myös niittoa, rannan umpeenkasvun ehkäisyä ja veden rehevöitymisen estämistä. Kuva 14: Läntisen merenranta-alueen ruovikkoa. 4.4 Selänteen merkittävät maisemapuut Toppilan saaren selänteellä on merkkinä vanhat suurikokoiset ikimännyt ja kulttuurikasvillisuuden jäänteenä mm. siperiansembrat ja siperianlehtikuuset. Selänteiden arvokas kulttuurikasvillisuus toimii alueen tunnusomaisena merkkinä ja kulttuurihistoriallisena piirteenä, jota pitäisi vaalia. Monin paikoin puut ovat jäämässä rakentamisen alle, mutta niillä alueilla, joilla puut voidaan säilyttää uusien rakennusten pihapiirissä, puut täytyy suojella runko- ja juuristovaurioilta jo varhaisessa vaihessa maansiirtotöiden alkaessa. Männyt ja lehtikuuset ovat pitkäikäisiä puita, ja jo vanhoillakin yksilöillä on vielä useiden vuosikymmenten mittainen jatkuva elinkaari edessään, mikäli ne voidaan suojella rakennusten alta. Paikoitellen sembramännnyt ja lehtikuuset ovat tuottaneet siementaimia lähiympäristöön. Hyvänä ekologisena ja puiden historiallisen lajiperimän säilyttämisen malliesimerkkinä toimisi nuorten taimien kerääminen rakennusalueelta turvaan ja niiden siirtäminen uudelle istutusalueelle. Myös niistä puista, jotka joudutaan kaatamaan, voidaan kerätä suoraan siemeniä siemenpankkiin taimiaineiston myöhempään kasvatusta varten. 16

23 Arvokkaat maisemapuut on suojattava jo ennen maansiirtotöiden aloitusta, jotta työmaan koneet ei vaurioita niiden juuristoa ja runkoa. Suojaukset säilytetään rakennusvaiheen loppuun asti. Maisemapuiden lähimmällä juuristoalueella tulee välttää myös lyhytaikaista maan varastoimista. Kuva 15: Vanhan asutuksen jäänteenä Toppilassa on arvokkaita maisemassa erottuvia vanhoja ns. maisemapuita. 4.5 Kulttuurikasvillisuus Toppilan saaren kulttuurikasvillisuuden joukossa on monia mielenkiitoisia kasvilajeja ja esiintymiä, joiden kasvupaikka saaressa tulisi säilyttää. Vanhaa rakentamista ja niiden pihapiiriä ilmentävät monet suuret maisemapuut sekä ympäristöön villiytyneet koristepensaat ja perennat. Suurten pihtojen, siperianlehtikuusten ja sembramäntyjen ohella säilytettäviä koristepuita ovat lehmukset ja vuorijalavat. Erityisesti lehmusten ja jalavien esiintymät ovat arvokkaita kohteita ja maisemapuita alueella. Myös muut tavalliset kookkaat pihaympäristöjen metsäpuut, kuten hieskoivu, tuomi, pihlaja, halava kuusi sekä männyt, ovat alueen kulttuurikasvillisuutta. Piha- ja puistosyreenit, ruusupensaat, terttuselja, angervot, herukkapensaat ja siperianhernepensaat ovat osa vanhaa kulttuuriperintöä, jota voidaan paikoin säilyttää sellaisenaan tai siirtoistutuksina. Kyseisistä kasveista on myös tarpeen kerätä aineistoa taimi- ja siemenpankkiin. Myös perennoista ritarinkannusta ja suopayrttiä voidaan kerätä siemenpankkiaineistoon. Todennäköisesti kulttuurikasvillisuuden myötä on Toppilaan levinnyt myös valkovuokko, joka on viihtynyt alueella ja muodostunut mielenkiintoiseksi lehtoalueeksi. Myös muiden kulttuurikasvien muodossa voidaan alueella säilyttää mielenkiintoisia kohteita alueen asukkaille ja alueella vieraileville. Alueella esiintyvää kulttuurikasvillisuutta olisi hyvä käyttää myös alueen uusien pihojen viherrakentamisessa. 17

24 Kuva 16: Lehtikuuset ja siperiansembramännyt edustavat Toppilassa kulttuurikasvillisuutta. 4.6 Ruderaattikasvillisuus Toppilan saaren pohjoisosissa ja satama-alueelle levittynyt ruderaattiruohokasvillisuus on leimallinen piirre alueella. Pääosin se on painolastikasvillisuutena saapunut alueelle. Lähinnä yksi- tai kaksi- tai monivuotiset heinäkasvit ja yleensä rikkaruohoiksi luettavat nopeakasvuiset ja leviävät kasvit ovat osa alueen tärkeää historiaa. Useimmat ruderaattikasvit ovat kauniita kukkivia ja hyönteisiä sekä perhosia kerääviä kasvilajeja. Joutomailla ja niukkaravinteisessa maaperässä viihtyvät kasvit ovat helposti siirrettävissä kylvön tai pintamaakeräämisen kautta. Toppilan tärkeimpiä ruderaattikasveja ovat sirppimailanen, valko- ja rohtomesikkä, jotka muodostavat jo nykyisellään laajoja kasvustoja pohjoisen täyttö- ja joutomaa-alueella. Niiden ohella alueelle on levinniyt myös muuta tyypillistä pohjoisuomalaista ruohostokasvillisuutta kuten pietaryrriä, kultapiiskua, maitohorsmaa ja sarjakeltanoa. Alueen ruderaattikasvillisuutta tulisi säilyttää, siirtää mahdollisille uusille täyttömaa-alueille. Lajistoa voisi paikoitellen rikastuttaa muilla yleisillä kukkivilla itsestään kylväytyvillä kasveilla, kuten esimerkiksi päivänkakkara, sinimailainen ja ruiskaunokki. 18

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy

Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma Kalavesi Konsultit Oy 1 Sisällysluettelo: 1. Tausta 3 2. Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet 3 3. Alueen kuvaus 4 3.1 Kosteikkoalue 4 3.2

Lisätiedot

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin

Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Iloranta 22.10.2009 Kuis sit tehdään -ohjeita kyliin Sirkka Köykkä 1. MAISEMARAKENNE Maisema rakentuu ekologisista perustekijöistä: kallio- ja maaperästä, vesistöistä, ilmastosta ja elollisesta luonnosta.

Lisätiedot

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.)

PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) Porin kaupunkisuunnittelu 31.12.2006 Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006 PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN

Lisätiedot

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma

Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Hiidenveden lähialueen kosteikkojen yleissuunnitelma Esko Vuorinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 234/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU

Lisätiedot

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa Ennallistajan opas. Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa. 2006 Ennallistajan opas Kokemuksia ja esimerkkejä elinympäristöjen ennallistamisesta Kolin kansallispuistossa

Lisätiedot

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys

Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaava alueen hulevesiselvitys 82120257 7.11.2008 Riihimäen kaupunki Kalmun osayleiskaavaalueen hulevesiselvitys Viite

Lisätiedot

Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014

Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014 Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirko/Tredu kiinteistö Oy:n alueen lisärakentamisen vaikutukset Ahtialanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011

Lisätiedot

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä

Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa. Suomen metsäkeskus 2015. Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Metsälain 10 lehtolaikkujen määrittely ja käsittelytarve Lounais-Suomessa Suomen metsäkeskus 2015 Timo Silver, Sirke Kajava ja Hannu Heikkilä Luonnonhoitohankeraportti 2015 { 2 } Metsälain 10 lehtolaikkujen

Lisätiedot

Oma maa mansikka. - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi

Oma maa mansikka. - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi Oma maa mansikka - neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi Hyvä lukija Maatalousympäristö on niin maisemallisesti kuin luonnon monimuotoisuudeltaankin Suomen arvokkaimpia elinympäristöjä. Maatalousympäristön

Lisätiedot

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS

LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS LAHELANPELTO II, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOS Erillinen liikenneosioiden vastaus: Tehtyjen liikenneselvitysten perusteella voidaan todeta, että Lahelanpellon liikenne pystytään järjestämään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Palopuron osayleiskaava YK HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.08.2014 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI... 2 2 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS... 2 3. TAVOITTEET

Lisätiedot

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS)

Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan liitto Maanvastaanotto- ja kierrätysalueselvitys Tampereen ja sen kehyskuntien alueella 2015 (LUONNOS) Pirkanmaan POSKI-hanke Anne Lindholm ja Nina Nenonen 18.5.2015 Pirkanmaan liitto ISBN Kansikuva:

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011

Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011 Hyvinkään kaupunki HYVINKÄÄN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN ETELÄOSIEN EKOLOGINEN VERKOSTO 11.02.2011 2 Sisältö HYVINKÄÄN KAUPUNKI 1 1. JOHDANTO 3 2. KAAVOITUKSEN TAVOITTEET LUONNON KANNALTA 4 3. EKOLOGINEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo osa 2

Sisällysluettelo osa 2 Sisällysluettelo osa 2 Punaisella korostetut alueet näyttävät ko. suunnitelman osan sisällön. Kaikkien osien sisällysluetteloissa on mukana myös koko suunnitelman sisältö kokonaisuuden hahmottamiseksi.

Lisätiedot

Takapelto, Kulmakorpi

Takapelto, Kulmakorpi Ramboll Finland Oy Espoon kaupunki Takapelto, Kulmakorpi Maankaatopaikan yleissuunnitelma [LUONNOS] Ramboll PL 3, Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 www.ramboll.fi Sivu 1 1. HANKKEEN

Lisätiedot

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ

KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ KOSTEIKOT VESIENSUOJELUN APUVÄLINEENÄ Kosteikot ovat yksi uhanalaisimmista, ja samanaikaisesti rikkaimmista, ekosysteemeistä maailmassa. Arvioiden mukaan Euroopassa vielä viime vuosisadan alussa olleista

Lisätiedot

- luonnon prosesseihin sitoutuva asuinaluesuunnitelma Mikkelin Riuttaan

- luonnon prosesseihin sitoutuva asuinaluesuunnitelma Mikkelin Riuttaan ELÄMÄÄ METSÄSSÄ - luonnon prosesseihin sitoutuva asuinaluesuunnitelma Mikkelin Riuttaan Diplomityö Maiju Suomi 2013 Valvoja: Pekka Heikkinen Ohjaaja: Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie Kaavatunnus: 2-231 Asianumero: 779/10.02.03/2013 Kaav.ltk: nn.nn.nnnn Kh: nn.nn.nnnn ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS (LUONNOS) 15.10.2013 Kirkonkylä, Mahlamäentie 1 Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven

Lisätiedot

3 Hoidon ja käytön tavoitteet

3 Hoidon ja käytön tavoitteet HOITO JA KÄYTTÖ 3 Hoidon ja käytön tavoitteet Hossan retkeilyalue on vuonna 2012 valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen valtion retkeilyalue, jossa alueen virkistyskäyttö, luonnonsuojelu ja aktiivinen

Lisätiedot

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA

Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 30.11.2010 LÄHTÖKOHDAT LIMINGAN KUNTA 1 1 Johdanto Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet muodostavat ainutlaatuisen,

Lisätiedot

WWF Suomen raportteja 32

WWF Suomen raportteja 32 RAPORTTI 2014 WWF Suomen raportteja 32 Saaristomme on suojeltava Esitys Saaristomeren, Tammisaaren saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuistojen suojelun kehittämiseksi ja Porkkalan kansallispuiston

Lisätiedot

Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma

Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Yli-Vuokin virkistysmetsän hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2020 Heidi Kontiokari Heikki Juntunen Ari Holappa Kerttu Härkönen Kari Sarajärvi

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA

HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA HANHIKIVEN YDINVOIMA- MAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI - RAAHE Kaavaselostus Maakuntavaltuusto 22.2.2010 YHTEYSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A, 90100 Oulu puh. 08-3214 000, fax 08-3214 013. Sähköposti:

Lisätiedot

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi

ALUKSI. Opetuspaketin kokoaja, Sirkka Hippi 3 ALUKSI Ähtävänjoen vesistö tutuksi opetuspaketti on laadittu osana EU:n aluekehitysrahaston tukemaa Ympäristöystävällinen Järviseutu hanketta. Idea koulujen käyttöön sopivasta tietopaketista syntyi jo

Lisätiedot

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13.

Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9. 10. 11. 12. 13. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 109 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 1 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja suojelu asemakaavalla Rakennettu ympäristömme koostuu eri ikäisistä

Lisätiedot

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma

Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma PIRKANMAAN ELY-KESKUS Tykölänjärven kunnostuksen yleissuunnitelma Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25791 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti LUONNOS 1 (30) Sisällysluettelo 1 Hankkeen

Lisätiedot

Liminganlahden osayleiskaava. Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY

Liminganlahden osayleiskaava. Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY Liminganlahden osayleiskaava Luonnos 15.10.2010 SELOSTUS LIMINGAN KUNTA ARKKITEHTUURITOIMISTO YLIPAHKALA OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...4 Osayleiskaavan lähtökohdat...5 Osayleiskaavan tavoitteet...6

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe 4. 1 Alkusanat 6. 2 Määritelmiä 9. 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18. 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 20

Sisällys. Esipuhe 4. 1 Alkusanat 6. 2 Määritelmiä 9. 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18. 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 20 Hulevesiopas 1 Sisällys Esipuhe 4 1 Alkusanat 6 Määritelmiä 9 3 Taajamahydrologia ja hulevesijärjestelmät 18 4 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet 0 5 Hulevesien hallinnan suunnitteluprosessi 6 Hulevesien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Turku Lieto selvitys valtatien 10 linjausvaihtoehdoista liedossa Valtatie 10 toimii Turun seudulla pitkämatkaisen ja seudullisen liikenteen välittäjänä. Se on Varsinais- Suomen ja Hämeen keskusten välinen

Lisätiedot

ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ

ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ VIITTEELLINEN SUUNNITELMA ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusohjelma Miljöösuunnittelu Tutkintotyö Syksy 1999 Hanna Kuisma SISÄLLYS

Lisätiedot