PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.)"

Transkriptio

1 PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) Porin kaupunkisuunnittelu Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006

2

3 PORIN METSÄN MONITAVOITTEINEN LUONNONHOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Nella Mikkola & Heli Nukki (toim.) Ympäristöministeriö on hankerahoituksella tukenut tämän julkaisun tuottamiseksi tehtyä tutkimusta ja julkaisun painatusta. Porin kaupunkisuunnittelu Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006

4 Painos 500 kpl Julkaisija Porin kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4, Pori Puh. (02) , fax (02) sähköposti: ISBN ISSN X Kehitys Oy 2006

5 Saatteeksi Keväällä 2002 perustettu Porin kansallinen kaupunkipuisto käsittää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, arvokasta rakennusperintöä ja puistoarkkitehtonisesti ja esteettisesti merkittäviä puistoja. Ne muodostavat yhtenäisen viherkäytävän kaupunkirakenteen sisällä. Kaupunkipuiston luonnetta korostaen ydinkeskustan puistot ja arvokkaat rakennetut alueet yhdistävät Kokemäenjoen suiston ja Porin metsän. Porin metsä on luonnollinen osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Vuosien mittaan Porin metsä on erilaisissa valintatilanteissa pyhittynyt arvostetuksi virkistäytymispaikaksi. Siellä tehdyt toimenpiteet ovat nostaneet voimakkaita tunteita ja reaktioita. Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittämistoimenpiteitä varten laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Osana valmistelutyötä käynnistettiin vuonna 2005 kaksivuotinen Porin metsän tutkimus- ja kehittämishanke, joka tähtää metsäluonnon monimuotoisuuden, maisemanhoidon ja virkistyskäytön yhteen sovittamiseen. Työn ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Porin kaupunki. Tehtävä on täsmentynyt Porin metsän hoidon, intensiivisen virkistyskäytön, alueen maisema-arvojen, kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittamiseen. Tutkimus- ja kehittämistyö jaettiin kolmeen eri teemaan ja alueen metsänhoidollisena lopputuotteena laadittiin Porin metsän monitavoitteinen luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma vuosina Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuoteen 2055 asti ja kuviolla toteutettavat hoitotoimenpiteet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle Luonnonhoito- ja käyttösuunnitelman teki Porin kaupungin kaavoitusosastolla metsäsuunnittelija Nella Mikkola ja julkaisun on toimittanut raportiksi FM Heli Nukki Porin kaupunkisuunnittelusta. Porin kansallinen kaupunkipuisto turvaa asukkaille ja Porissa vieraileville monimuotoisen ja monipuolisen ympäristön. Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittämiseen liittyvänä tavoitteena on koettu tärkeäksi kasvattaa asukkaiden tietoisuutta omasta ympäristöstään ja nostaa samalla ympäristön arvostamista ja lisätä myönteisiä luontokokemuksia. Nella Mikkolan laatima luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma antaa pohjaa Porin metsän luonnon monimuotoisuuden kokemiseen ja ymmärtämiseen. Porissa joulukuussa 2006 Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä

6 Sisältö Saatteeksi 1. Johdanto Suunnittelun toteutus Maastoinventoinnit Hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta Alueen ominaispiirteet Kasvillisuus Puusto Tavoitteet ja hoitoperiaatteet Porin metsän aluejako käytön pääpiirteiden mukaan Toiminnallinen jako Vyöhykejako Isomäen kansanpuisto Lentokentän turva- ja näkymäalue ns. ruderaattialue Vähämäen ulkoilupuisto Lehtipuuvyöhyke Tekomäet Porin metsän reunavyöhyke Katinkuru Välivyöhyke Korpivyöhyke Kuvioittainen jako Yleisperiaatteet Hoitotoimenpiteet Ulkoilureittien varret Suojavyöhykkeet Arvokkaat elinympäristöt Kuvioittaiset hoito-ohjeet Yhteenveto Lähteet...40 Liitteet...42

7 PORIN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO Kuva 1. Porin metsä kuuluu lähes kokonaisuudessaan Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Porin kaupunki, mittaustoimi 2006.

8 1. Johdanto Luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Porin metsän Porin kansallisen kaupunkipuistoon kuuluvalle alueelle (kuva 1). Pinta-alaltaan noin 260 hehtaarin suuruinen Porin metsän luonnonhoidon suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Isomäentiehen, lännessä Raumantiehen, idässä Porin lentokenttään ja etelässä ympäristön peltoalueisiin. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuoteen 2055 asti ja kuvioilla toteutettavat hoitotoimenpiteet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle eli vuosille Julkaisussa esiintyvät käsitteet on koottu sanastoksi julkaisun loppuun liitteeseen Suunnittelun toteutus Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisessa tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja virkistyskäyttömuotojen yhteensovittaminen Porin metsässä. Virkistyskäyttäjien näkökulmia on kartoitettu luonnonhoitosuunnitelman laadinnan kanssa samaan aikaan toteutetussa kävijäkyselyssä. Lisäksi tutkittiin Porin metsän maiseman historiaa ja alueen kulttuuriperintöä. Saadut tulokset on otettu huomioon hoito- ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Metsien monimuotoisuuden tarkastelussa ja hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa on myös otettu huomioon Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) luonnonsuojelubiologisten kriteerien toteutuminen sekä luontokartoituksessa saadut tulokset arvokkaiden luontokohteiden sijainnista ja lajistosta. Tavoitteena on eri näkökulmien kokonaisvaltainen huomioiminen läpi koko suunnitteluprosessin Maastoinventoinnit Metsäalueen maastotyöt perustuvat metsätalouden kehittämiskeskus Tapion SOLMU -maasto-ohjeisiin. Lisäksi kunkin kuvion kohdalla on käytetty tarpeen mukaan myös erillistä sanallista elinympäristön erityispiirteitä kuvaavaa selitettä. Metsäsuunnitelmassa on painotettu luonto- ja virkistysarvoja. Maastoinventoinnit tehtiin Porin metsä alueelle kesällä Maastoinventoinnissa käytiin läpi koko Porin metsäalue reitistöineen. Suunnitelma laadittiin paikkatietojärjestelmää ja maastotietokonetta hyväksikäyttäen. Kultakin kuvioilta mitattiin puuston keskitunnukset: läpimitta, keskipituus sekä puuston ikä, arvioitiin puuston kunto sekä määritettiin kasvupaikkatyyppi ja pääpuulaji. Kukin kuvio valokuvattiin ja kuviorajat tarkastettiin GPS-paikannuksen avulla. Kuviokohtaiset metsäkuviotiedot laskettiin Silva Gis -metsäsuunnitteluohjelman avulla. Kuviointi perustui puuston ikä- ja lajivaihteluihin, kankaiden ja soiden sekä metsätyyppien rajoihin Hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta Hoitosuunnitelma laadittiin syksyn 2005 aikana. Suunnitelman laadinnassa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa sekä konsultoitiin alan asiantuntijoita. Toimenpideohjeita laadittaessa perehdyttiin myös muihin Suomessa laadittuihin luonnonhoitosuunnitelmiin, sekä tutustuttiin maastokäynnein erityiskohteisiin mm. ennallistamisaloihin Porin läheisyydessä. 2. Alueen ominaispiirteet 2.1. Kasvillisuus Porin metsä kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa karut ja viljavat metsätyypit vaihtelevat. Yleisimpiä ovat rehevämmät mustikkatyypin tuoreen kankaan ja lehtomaisen kankaan kuusi-sekametsät sekä kuivahkot puolukkatyypin mäntykankaat (kuva 2). 2

9 2.2. Puusto Pääpuulajeja alueella ovat mänty ja kuusi (kuva 3). Lähes puolet eli 46 % puustosta on mäntyä ja kolmannes kuusta. Mäntyvaltaisia (Pinus sylvestris) metsiköitä löytyy pääosin Porin metsän pohjoisosasta Isomäen ja Vähämäen alueelta. Kuusivaltaisia (Picea abies) metsiä löytyy Vähämäen eteläpuolelta, Porin metsän lounaisosasta sekä korpivyöhykkeeltä, jossa maaperä on rehevää. Kuusi-sekametsissä oleva lehtipuu on pääosin koivua (Betula sp.), haapaa (Populus tremula) ja pihlajaa (Sorbus aucuparia). Tervaleppää (Alnus incana), harmaaleppää (Alnus glutinosa), tuomea (Prunus padus) ja raitaa (Salix caprea) kasvaa satunnaisesti, pääosin lehtomaisilla kankailla ja lehdoissa. Alueelta löytyy myös istutettuja douglaskuusia (Pseudotsuga menziesii) sekä makedonian mäntyjä (Pinus peuce). Alikasvoksessa esiintyy runsaasti lehtipuiden taimia. Iältään puusto on keskimäärin yli 60-vuotiasta (kuva 4). Alueella on runsaasti tasa-ikäisiä yhden puulajin metsiköitä, mikä asetti haasteita luonnonhoitosuunnitelman laadinnalle. Kuva 2. Metsämaan kasvupaikat. % Mänty Kuusi Koivu Muut Kuva 3. Puulajijakauma. 3

10 % alle 30 v v v. yli 100 v. Kuva 4. Puuston ikäjakauma. 3. Tavoitteet ja hoitoperiaatteet Porin metsän alueelle ei ole asetettu puuntuotannollisia odotuksia, vaan alueen hoidollisena tavoitteena on virkistysarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä parantaminen. Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edellytykset sekä vaatimukset on pyritty ottamaan huomioon kolmitasoisella toimenpide-, vyöhyke- sekä kuviotarkastelulla. Kolmitasoisen tarkastelun kautta suunnitelmassa on pystytty huomioimaan monimuotoisuuden sekä virkistyskäytön tavoitteet niin alue- kuin kuviotasollakin. Toimenpiteet sekä monimuotoisuusresurssien sijainti on koordinoitu yli yksittäisten kuviorajojen. Tällä suunnittelumallilla pystytään paremmin hahmottamaan virkistysja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen, ekologisten käytävien muodostuminen sekä arvokkaiden avainbiotooppien sijainti suhteessa toisiinsa koko suunnittelualueella. 4. Porin metsän aluejako käytön pääpiirteiden mukaan 4.1. Toiminnallinen jako Alue on jaettu käytön ja hoidon tavoitteiden mukaan yleispiirteisellä jaolla luonnontilaiseen aarniosaan, puisto-osaan ja lentokentän turva-vyöhykkeen ruderaattialueeseen (kuva 5). Yleispiirteisellä jaolla pyritään ohjaamaan Porin metsän eri osa-alueiden hoitoa, sekä ylläpitämään ja lisäämään alueen monimuotoisuutta. Aarniosan metsänhoidollisena tavoitteena on vanhojen, järeiden hongikoiden ja kuusimetsien tunnelma. Osa alueen metsistä jätetään kehittymään luontaisesti. Tarvittaessa kuviolla voidaan tehdä ennallistamishakkuita, joilla pyritään palauttamaan alueen alkuperäinen kasvillisuus sekä puusto. Tavoitteena on säilyttää Porin metsän luontainen mosaiikkimainen erilaisten kasvupaikkojen esiintyminen, luonnon monimuotoisuus ja elinvoimainen puusto. Aarniosa jaetaan edelleen kahteen vyöhykkeeseen: korpivyöhyke ja Mäntymäen alue. Puisto-osan hoitotavoitteena on virkistys- ja ulkoilukäyttöön soveltuvien metsäalueiden ylläpitäminen. Puisto-osa jaetaan kuuteen vyöhykkeeseen: Isomäen kansanpuistoon, Vähämäen ulkoilupuistoon, välivyöhykkeeseen, reunavyöhykkeeseen, tekomäkiin, lehtimetsävyöhykkeeseen, sekä luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokkaisiin luonnonarvometsiköihin. Ruderaattialueen tavoitteena on avoin nummimainen tila, jossa on mahdollisuuksia uhanalaisten ja arvokkaiden lajien kasvupaikkojen ja elinympäristöjen muodostumiselle. 4

11 Kuva 5. Porin metsän jako toiminnallisiin alueisiin. Violetti raja on Porin kansallisen kaupunkipuiston rajaus. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/

12 4.2. Vyöhykejako Vyöhykkeittäisellä jaolla pyritään kohdentamaan resursseja siten, että monimuotoisuuden turvaamisen sekä virkistysarvojen lisäämisen tavoitteet toteutuvat (kuva 6). Vyöhykejako mahdollistaa myös arvokkaiden elinympäristöjen alueellisen sijoittumisen tarkastelun, ja helpottaa edelleen ekologisten käytävien sijoittelua näiden alueiden välille Isomäen kansanpuisto (n. 33 ha) Ympäristöstään selvästi kohoavan Isomäen maisemallinen merkitys on erittäin suuri ja se voidaankin lukea kaupungin merkittävimpien maamerkkien joukkoon. Isomäki ja sitä kiertävä ulkoilupolkuverkosto sekä maauimalan ympäristö muodostavat professori Yrjö Lindegrenin yleissuunnitelmassa esitetyn kansanpuistoalueen. Aluetta hoidetaan puistometsänä. Tavoitteena on säilyttää metsän maisemaprofiili mahdollisimman yhtenäisenä sekä ylläpitää alueen luonnetta kansanpuistona. Virkistykseen tarkoitetut polut säilytetään, samoin kuin muut toiminnot kuten maauimala ja kesäteatteri. Puuston kiertoaikaa nostetaan vuoteen. Tavoitteena on terve, hyväkuntoinen hongikko Porin metsän maisemallisesti arvokkaimmalla paikalla. Näkymä metsän sisällä on avoin. Pensaita ja alikasvostaimia poistetaan tarvittaessa Lentokentän turva- ja näkymäalue ns. ruderaattialue (n. 20 ha) Virkistyskäytön lisäämistä alueella voidaan parantaa muokkaamalla aluetta paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Nykytilassaan alue on ihmisen muokkaama, osin läjitetty ja paikoitellen paljas sekä maaperältään köyhä kasvupaikka. Kasvillisuus koostuu lähinnä männyn taimista. Ilmailumääräykset edellyttävät alueen pitämistä avoimena, mikä edellyttää jatkuvaa puuston poistamista. Alueen hoitotarpeet ja lisääntyneet virkistyskäyttöpaineet huomioon ottaen lentokentän turva-alue voidaan muokata paremmin virkistyskäyttöä palvelevaksi, muokkaamalla alueesta ns. luonnonpuisto joutomaita hyödyntäen. Alueelle tulisi läjittää hieman lisämaata siten, että alueelle saataisiin multa-turvesekaista pintamaata, joka on erinomainen kasvualusta sekä luontainen siemenpankki varpu- ja heinäkasveille. Tulevaisuuden tavoitteena olisi avoin nummimainen, loivasti kumpuileva maasto, jossa kasvillisuus koostuisi varvuista, katajista, jäkälistä sekä erilaisista heinäkasveista. Tällaisista laajoista, avoimista ruderaattialueista on hyötyä uhanalaisten perhos- ja hyönteislajien asuinpaikkoina. Tämän kaltaisten keinotekoisten elinympäristöjen avulla voidaan lisätä alueen lajiston monimuotoisuutta sekä tarjota monille arvokkaille lajeille niille ominaisia elinalueita. Alueen pitäminen avoimena, ilmailumääräysten mukaisesti puustottomana, palvelisi sekä virkistyskäyttäjiä, että vastaisi kansallisen kaupunkipuiston luonnon monimuotoisuuden tavoitteisiin. Ihmiset voisivat käydä alueella tarkkailemassa lentokoneita ja ihailemassa maisemia. Tavoitetilana on luonnontilaisenkaltainen avoin tila, jota ei juurikaan tarvitsisi hoitaa Vähämäen ulkoilupuisto (n. 38 ha) Suuri osa virkistyskäytöstä on keskittynyt Vähämäen ulkoilupuiston alueelle ja siellä risteileekin erittäin tiheä ulkoiluteiden ja valaistujen kuntoratojen verkosto. Ulkoilureittien runsaus asettaa erityisvaatimuksia alueen hoidolle. Aluetta hoidetaan virkistysmetsänä. Polkujen varrelta luodaan paikoitellen näkymiä metsän sisälle raivaamalla pensaistoa polkujen reunasta noin metriä metsän sisäpuolelle. Pääosin alue säilytetään kuitenkin maisemakuvaltaan sulkeutuneena. Aktiivinen virkistyskäyttö edellyttää, että metsänhoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain pieni kuvio kerrallaan. Erityistä huomiota kiinnitetään ulkoilureittien turvallisuutteen ja mahdolliset vaaralliset puut poistetaan. Tavoitteena on terve, hyväkuntoinen eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa vaihteleva puuston rakenne ja puulajikoostumus rikastuttavat reitistön varrelta avautuvaa maisemakuvaa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta metsikön sisällä. Metsä harvennetaan ja uudistetaan pienaukkottamalla ja kevyin harvennuksin jatkuvan kasvatuksen periaatteella. 6

13 Kuva 6. Porin metsän jako vyöhykkeisiin. Violetti raja on Porin kansallisen kaupunkipuiston rajaus. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/

14 Lehtipuuvyöhyke (n. 11 ha) Kapea lehtipuuvyöhyke sijoittuu Porin metsän keskivaiheille Vähämäen ulkoilupuiston ja Korpivyöhykkeen väliselle alueelle. Valtaosin lehtipuustoinen alue on muusta metsästä poiketen kasvupaikkana kosteampi ja ravinteikkaampi. Alueella on runsaasti virkistys- ja ulkoilureitteja. Aluetta hoidetaan virkistysmetsänä, jolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Polkujen varsilta luodaan paikoitellen näkymiä metsän sisälle. Tavoitteena on lehtipuuvaltainen, avoin ja valoisa lehtipuuvyöhyke, joka lisää Porin metsän lajiston monimuotoisuutta ja tarjoaa pesimäalueita linnustolle. Aktiiviliikkuja voi nauttia maisemakuvaa rikastuttavista mosaiikkimaisesti sijoittuvista lehtipuustoisista metsiköistä, joiden lajisto poikkeaa muusta ympäröivästä metsäalueesta. Metsä uudistetaan lehtipuulle pienaukottamalla seuraavan 50 vuoden aikana Tekomäet (n. 4 ha) Alue, joka muodostui ylijäämämaamassojen läjittämisen seurauksena ja -90 lukujen vaihteessa. Alue on aktiivisessa virkistyskäytössä erityisesti talvisin. Alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia parannetaan poistamalla osa istutetuista männyistä ja varaamalla avointa tilaa esim. pulkkamäkeä ja lumilautailua varten. Puustoa poistetaan mäen länsipuolelta ja mäen päältä avaten näkymää pelloille. Näin satunnainen ulkoilija voi levähtää mäen päällä ja ihastella kaunista kaukomaisemaa. Tavoitteena on pitää puusto matalana ja harvana siten, että istutetuista männyistä syntyy kauniita tuuheita maisemapuita. Puustoa harvennetaan, mikä parantaa osaltaan näkyvyyttä mäellä liikkuessa. Luoteis- ja pohjoisrinteet pidetään avoimina luonnonkasvillisuuden peittäminä alueina Porin metsän reunavyöhyke (n. 30 ha) Porin metsän läntinen reunavyöhyke, joka rajautuu pohjoisessa valtatie 8:aan ja etelämpänä Pinomäentien varren peltoihin, on suojametsää. Hoidon tavoitteena on näkö- ja melusuojan ylläpitäminen ja luoda sulkeutuneen metsän tunnelma metsän sisällä liikkuessa. Alueella on myös luonnonsuojelullisia arvoja. Tekomäkien luoteispuolinen vanha metsäalue ns. luonnonarvometsikkö on erityisen arvokas suojelukohde iäkkään puustonsa takia. Reunavyöhykkeen pellon lähellä sijaitsevat kulttuurivaikutteiset kuviot sopisivat metsälaidunnukseen. Reunavyöhykkeellä on runsaasti reittejä hevosurheilulle. Myös osa veteraani- ja maastolenkistä kulkee alueen kautta. Tavoitteena on terve, hyväkuntoinen eri-ikäisrakenteinen metsä, joka antaa näkösuojan tielle ja vähentää valtatie 8:lta tulevaa melua ja mahdollistaa reunavyöhykkeen virkistyskäytön. Lounaisosassa on noin viiden hehtaarin suuruinen metsäalue, joka suositellaan kulotettavaksi. Kulotuksella pyritään lisäämään metsän luontaista häiriödynamiikkaa, luonnon monimuotoisuudelle arvokasta lahopuuta ja ennallistamaan huonokuntoisia taimikoita. Alikasvosta ja pensaita säästetään erityisesti tien tuntumassa. Pinomäentien varressa oleva kapea peltoalue suositellaan liitettäväksi kansalliseen kaupunkipuistoon Katinkuru (n. 13 ha) Alue on ampumarata-aluetta. Säilytetään nykyisessä käytössä. Alueella tehdään ampumaratatoiminnan harjoittamisen edellyttämät toimenpiteet tarpeen mukaan Välivyöhyke (n. 37 ha) Vähämäen ja Katinkurun väliin jäävä alue, joka rajoittuu lännessä Porin metsän reunavyöhykkeeseen ja idässä korpivyöhykkeeseen. Aluetta halkoo Katinkurun ulkoilupolku. Polun merkitys kaupunkilaisten ulkoilumahdollisuuksien kannalta on erityinen, koska se on kaupungin yksi merkittävimmistä valaistuista ulkoilureiteistä. Alue on virkistysmetsää, johon kohdistuu ulkoilureittien laajentamispaine. Tavoitteena on sovittaa yhteen alueen metsänhoidossa virkistyskäyttötarpeet ja luonnon monimuotoisuus. Metsän hoidossa tavoitellaan tervettä, eri-ikäisrakenteista metsää jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Vaihtelevat metsäkuviot luovat metsän sisälle mosaiikin, joka rikastuttaa, niin metsän monimuotoisuutta kuin 8

15 myös maisemakuvaa. Polkujen varrelta raivataan paikoitellen alikasvosta ja pensaikkoa metrin leveydeltä ja luodaan näin näkymään metsikön sisälle. Suunniteltu luonnonsuojelualue tulisi sijoittumaan osin välivyöhykkeen eteläosaan Korpivyöhyke (n. 88 ha) Korpivyöhyke Katinkurun polun ja Ilmailuopiston tien välissä muodostaa yhden luonnonsuojelullisesti merkittävimmän kohteen Porin kansallisessa kaupunkipuistossa. Alue on yhtenäinen osin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen boreaalinen eri sukkessiovaiheita käsittävä metsäalue. Alueella on useita erityisen arvokkaita luontokohteita, reheviä korpia tai niitä lähellä olevia korpimuuttumia sekä joitain lehtolaikkuja. Alueen vanhan metsän luonteesta ja häiriöttömyydestä kertoo iäkäs puusto, vähäinen hakkuukantojen määrä ja luontainen eri-ikäinen metsikkörakenne. Suunniteltu luonnonsuojelualue sijoittuu suurelta osin korpivyöhykkeelle (liite 7). Alueen luonnonsuojelullista arvoa voidaan lisätä mahdollisin ennallistamistoimenpitein. Luonnonsuojelualueelle sijoittuvat kohteet hoidetaan arvokkaiden elinympäristöjen säilymisen edellyttämällä tavalla tai jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Luonnonsuojelualuetta perustettaessa kuvioille laaditaan oma hoito- ja käyttösuunnitelma. Muistona sota-ajasta Porin metsässä risteilee edelleen lentokoneiden käyttöön rakennettuja rullausteitä, joiden varsilla sijaitsee lukuisia lentokoneiden sirpalesuojiksi tehtyjä vallituksia. Rakenteilla on merkitystä alueen historiasta kertovina monumentteina ja ne ovat rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin. Näille laaditaan oma hoito- ja käyttösuunnitelma museoviraston toimesta. Parhaiten säilyneitä sirpalesuojia on Porin metsän eteläosissa. Muutamia näistä sirpalesuojista voidaan tuoda esille ja niiden yhteyteen rakennetaan sirpalesuojien käytöstä ja historiasta kertova infotaulu alueella retkeileviä varten. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää vanhan metsän jatkumoa. Luonnon monimuotoisuutta pyritään turvaamaan säilyttämällä alueella jo olevat arvokkaan elinympäristöt sekä palauttamalla mahdollisin ennallistamistoimenpitein alueella olevat arvokkaiden elinympäristöjen muuttumat takaisin luonnontilaisiksi. Virkistys- ja ulkoilukäytössä olevat osat hoidetaan virkistysarvot huomioon ottaen Kuvioittainen jako Yleisperiaatteet Alueen metsät on jaettu suunnitelmassa metsäkuvioihin (kuva 7). Metsäkuvio on puuston rakenteeltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue, jolle voidaan soveltaa samoja luonnonhoitotoimenpiteitä. Porin metsän luonnonhoitosuunnitelman metsäkuviotiedot kertovat kuviosta yleiskuvauksen, pinta-alan, metsätyypin, kasvillisuuden, puuston, tavoitteen ja kuvion hoitotoimenpiteet. Alueen yleiskuvaus kertoo millainen on kuvion kasvupaikka, kasvillisuus sekä puusto. Tavoitteena on selvittää, mikä on kuvion tavoiteltu tila pitkällä aikajänteellä eli noin 50 vuoden päästä. Kuvionhoidossa kerrotaan mitä hoitotöitä metsäkuviolla tehdään suunnitelmajaksolla eli vuoteen 2015 asti. Alueen luonteesta johtuen hoitotoimet kohdistuvat pääosin puustoon. Suunnittelun perustana on puuston kiertoajan pitäminen mahdollisimman korkeana, noin vuotena Hoitotoimenpiteet Ehdotetut hoitotoimenpiteet ovat pääosin samoja kuin talousmetsien hoidossa, mutta ne toteutetaan kevyemmin ja kohdistetaan pienemmille aloille kerrallaan. Tavoitteena on elinvoimainen ja maisemallisesti kaunis virkistysmetsä, jossa on mahdollisuuksia uhanalaisen ja arvokkaan lajiston esiintymiselle. Luonnonhoidossa jäljitellään luonnontilaisen metsän rakennetta ja kerroksellisuutta. Harvennuksilla pyritään luomaan vaihtelevuutta nyt hyvin yksipuoliseen metsäkuvaan. Metsän kiertoaikaa lisätään ja uudistamisessa käytetään pääsääntöisesti luontaista uudistamista ja pienialaisia aukkohakkuita eli ns. pienaukottamista. 9

16 Ulkoilureittien varret Turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota reittien varsilla. Näkyvyys pidetään avoimena erityisesti Katinkurun polun varrella. Risteyksien ja sisäkaarteiden näköyhteys tulee säilyä ja pienpuustoa sekä pensaikkoa raivataan polkujen varrelta. Avaamalla näkymää metsikön sisälle saadaan maisemakuvaan (lähi- ja kaukomaisema) vaihtelua, millä on suuri vaikutus ulkoilijan viihtymiseen alueella. Metsänhoitotoimenpiteiden avulla on mahdollista luoda lajistollista ja rakenteellista vaihtelua metsän sisälle. Hoidetut ja hallitusti hoitamattomat metsät rikastavat maisemakuvaa ja antavat liikkujalle elämyksiä, joita on muualta vaikea saada. Alueilla joilla on tiheä polkuverkosto, vältetään näkymiä polulta toiselle. Samoin vilkkaasti liikennöidyille teille ei tulisi olla näköyhteyttä Suojavyöhykkeet Koskee alueita, joilla on tiheä ulkoilureittiverkosto. Suojavyöhykkeen puusto säilytetään tiheänä ja rakenteeltaan kerroksellisena. Näin saadaan vaimennettua tuulen, melun ja häiritsevän valon määrää metsän sisällä. Melulta suojaavat metsävyöhykkeet sijoitetaan mahdollisimman lähelle melulähdettä ja niiden leveyden tulee olla metriä leveitä Arvokkaat elinympäristöt Arvokkailla elinympäristöillä tarkoitetaan metsälaissa määriteltyjä luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä pienialaisia avainbiotooppeja sekä muita arvokkaita luontokohteita, jotka poikkeavat puuston rakenteeltaan ja lajistoltaan muusta ympäröivästä metsäluonnosta. Jättämällä arvokkaat elinympäristöt hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle kunnioitetaan luonnon omaa kehitystä ja alueen luontaista eliöstä sekä kasvistoa. Tarvittaessa uhanalaisten ja harvinaisten lajien elinolosuhteita pyritään parantamaan hoitotoimenpitein. Arvokkaat elinympäristöt jaetaan kolmeen alaluokkaan: 1. Luonnonvaraisesti kehittymään jätettävät alueet Luonnonvaraisesti kehittymään jätettävien alueiden tavoitteena on lisätä Porin metsän lahopuun määrää ja turvata lahopuuta vaativan eliölajiston elinolosuhteet tulevaisuudessa. Tämän lisäksi luonnonvaraisesti kehittymään jätettävät alueet rikastuttavat Porin metsän maisemakuvaa ja toimivat yksittäisinä esimerkkeinä metsän luontaisesta kehityksestä. Luontaisen kehityksen kautta osa nyt ihmistoiminnan seurauksesta muokatuista alueista tulee palautumaan luonnontilaan. 2. Arvokkaan luontokohteen tavoitteiden mukaisesti hoidettavat alueet Arvokkaiden luontokohteiden hoitamisen tavoitteena on niiden luonnontilaisuuden säilyttäminen ja lisääminen. Arvokkaan luontokohteen tavoitteiden mukaisesti hoidettavia alueita ovat mm. lehdot, jotka halutaan pitää kyllin valoisina niiden ominaista kasvilajistoa varten. Hoitotoimenpiteitä ovat mm. varjostavan puuston poistaminen ja lehtipuuston suosiminen. 3. Hoidon ulkopuolelle jätettävät alueet - luonnonsuojelualue Alueet jätetään suunnitelmakaudella hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja annetaan kehittyä luontaisesti. Tulevaisuudessa alueet mahdollisesti muodostavat Porin metsän luonnonsuojelualueen. Näille kohteille laaditaan tarkempi luonnonhoitosuunnitelma, jossa tarkastellaan ennallistamisen mahdollisuuksia ja tarpeita. 10

17 Kuva 7. Porin metsän jako metsäkuvioihin. Metsäkuvio on puuston rakenteeltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue, jolle voidaan soveltaa samoja luonnonhoitotoimenpiteitä. Violetti raja on Porin kansallisen kaupunkipuiston rajaus. Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/

18 4.4. Kuvioittaiset hoito-ohjeet Kartat kuviottaisista hoitotoimenpiteistä ja hoitotoimenpiteiden aikatauluista on esitetty liitteissä 2-7. Vähämäki Kuvion nro 97 Pinta-ala: 1,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 80-vuotiasta männikköä. Kuvio on maisemaulkoilu- ja virkistysmetsä ja sillä on merkitystä kaukomaisemassa. Mäen päällä kulkee ulkoilureitti. Kasvillisuutta on mm. kanerva, mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Maisemallisesti arvokkaan kuvion säilyttäminen, puuston järeyttäminen ja liiallisen kulutuksen estäminen. Luonnonhoito: Tehdään lievä harvennushakkuu. Muutamia isoja mäntyjä kaulataan maisemapuiksi ja lahopuun lisäämiseksi. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 98 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 40-vuotiasta mäntymetsää, seassa joitain hieskoivuja (kuva 8). Kuvio on ulkoilu-, virkistys- ja maisemametsä. Kasvillisuutta ovat mm. kanerva, mustikka ja oravanmarja. Tavoite: Valoisa, helppokulkuinen mäntyvaltainen rinnemetsä. Luonnonhoito: Kuviolla tehdään ensiharvennushakkuu. Harvennuksessa säästetään hieskoivuja. Hakkuutähteet kerätään pois kuntopolun varrelta. Kuva 8. Kuviolla 98 tehtävien hoitotoimepiteiden tavoitteena on luoda valoisa, helpppokulkuinen ja valoisa metsä. Kuva 9. Isomäen kuvio 99 on arvokasta maisema-, ulkoilu- ja virkistysmetsää. Isomäki Kuvion nro 99 Pinta-ala: 16,3 ha Yleiskuvaus: Kuvio sijaitsee Porin metsän korkeimmalla kohdalla, mäen harjalla (kuva 9). Kasvupaikka on kuivahko kangas, jossa kasvaa järeää 130-vuotaista mäntymetsää. Kuvio on maisema-, ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kuvio rajoittuu idässä Isomäen virkistysalueeseen sekä kaakossa lentokentän turvaalueeseen. Ilmailumääräykset rajoittavat kaakkoisosan puuston latvuskorkeutta. Alueella on merkitystä kaukomaisemassa. Lisäksi kuviolla on arvokas mäkimaisema. Kasvillisuutta on mm. kanerva, puolukka ja kielo. Tavoite: Maisemallisesti arvokkaan kuvion säilyttäminen. Luonnonhoito: Erikoishakkuilla voidaan poistaa huonokuntoisia tai vaarallisia puita. Kuvion länsiosassa lievillä hakkuilla voidaan antaa alla olevalla taimikolle kasvutilaa. Alla oleva taimikko harvennetaan. Korjuu tehdään kesällä ja kuvio raivataan hakkuun jälkeen. Polun varrelta avataan näkymää metsän sisälle. Lehtipuuta säästetään kuvion sisällä niin että se estää näkyvyyden metsän läpi ja antaa kuvan suljetusta tilasta kaukomaisemassa. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 12

19 Isomäki Kuvion nro 100 Pinta-ala: 1,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 125-vuotiasta järeää mäntyvaltaista metsää. Metsikkö on tiheä ja alikasvoksena on kuusia, pihlajaa sekä joitain kitukasvuisia mäntyjä. Kulkureitti kulkee läpi kuvion. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa. Toimii suojametsänä urheilukentän ja Isomäentien välissä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve ja hyväkuntoinen iäkäs männikkö. Näkösuoja tielle säilytetään. Luonnonhoito: Alikasvoskuusia voidaan vapauttaa poistamalla joitain huonokuntoisimpia suuria mäntyjä. Kuvion itäosassa olevat kuolleet alikasvos männyt poistetaan. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 101 Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa ylispuustoinen taimikko. Alikasvos muodostuu pääosin 20-vuotiaista kuusista, joiden seassa on jonkin verran mäntyä ja douglaskuusta. Ylispuut ovat 130- vuotiaita mäntyjä. Taimikonhoito työt ovat viivästyneet ja kuviolla on runsaasti lehtipuustoa mm. pihlajaa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen taimikko, jossa pääpuulajina on kuusi. Luonnonhoito: Poistetaan pihlajia, sekä muuta nuorta lehtipuuta. Annetaan kasvutilaa kuusen ja douglaskuusen taimille. Isomäki Kuvion nro 102 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Ulkoilu- ja virkistysalue, petanque-kenttä. Alue näkyy suoraan tielle. Tavoite: Tienvarsimäntyjen järeyttäminen. Luonnonhoito: Kentän reunoilta poistetaan paikka paikoin lehtipuuvesaikkoa ja avataan näkymää metsän sisälle. Näkymä tielle pyritään saamaan suljetummaksi ja tunnelmaa kentällä suojaisammaksi suosimalla luontaisesti tienreunaan syntyviä lehtipuita ja mäntyjä. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 103 Pinta-ala: 0,2 ha Yleiskuvaus: Virkistysalue, koripallokenttä. Kentän ympärillä harvakseltaan n. 50-vuotiaita mäntyjä. Tavoite: Kentän kunnossapitäminen ja kenttää ympäröivien mäntyjen järeyttäminen. Luonnonhoito: Kuvion reunalla olevien mäntyjen annetaan kasvaa ja järeytyä luontaisesti. Tarvittaessa huonokuntoisimpia mäntyjä voidaan poistaa. Kuvionhoito: Ei kuvionhoitotöitä 10-vuotiskaudella Isomäki Kuvion nro 104 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa kaksijaksoinen sekapuumetsikkö. Valtapuuna ovat eri ikäiset kuuset, joiden seassa kasvaa jonkin verran mäntyä. Mänty ja kuusi muodostavat 130-vuotiaan ylispuuston. Välikerroksen muodostavat kuusi, mänty ja iäkkäät tervalepät. Pensaskerroksessa kasvaa melko runsaana pihlajaa sekä tuomea. Pohjakasvillisuutta ovat mm. käenkaali, suo-orvokki, meriangervo, vadelma ja hiirenporras. Kuvion keskivaiheilla on pienialainen tervalepikkö, johon valuu vettä jäähallin suunnalta tulevasta ojasta. Tavoite: Luonnontilainen vanha sekametsä, jossa on runsaasti tervaleppää. Luonnonhoito: Iäkkään puustonsa vuoksi, erityisesti vanhojen tervaleppien takia, alueella on luonnonsuojeluarvoa. Alue jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja annetaan kehittyä luonnontilaisena. Pyörätien varrelta voidaan tarvittaessa poistaa huonokuntoisimmat puut. Kuvionhoito: Ei kuvionhoitotöitä suunnittelukaudella. Isomäki Kuvion nro 105 Pinta-ala: 1,4 ha Yleiskuvaus: Jäähalli, jonka ympäristössä muutamia suuria mäntyjä. Tavoite: Alueen säilyttäminen nykytilaisena Luonnonhoito: Huonokuntoisten puiden tai näkyvyyttä haittaavan pensaikon poisto tarvittaessa. Kuvionhoito: Hoitotöitä tarvittaessa. 13

20 Isomäki Kuvion nro 106 Pinta-ala: 1,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 80-vuotias mäntymetsä. Kuvio on maisema- ja ulkoilumetsää. Kuvio on heinittynyt. Alue on telttailukäytössä osan aikaa vuodesta. Tavoite: Arvokas vanha mäntymetsä, joka on valoisa ja helppokulkuinen. Luonnonhoito: Alue jätetään hoitotöiden ulkopuolelle. Tarvittaessa voidaan poistaa huonokuntoisimmat puut. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä suunnittelukaudella. Isomäki Kuvion nro 107 Pinta-ala: 2,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka tuore kangas, jolla on vallitsevana puulajina 90-vuotias mänty. Alikasvoksessa on kuusia, pihlajia sekä joitain paatsamia. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Kuvio on melu- ja näkösuojametsä. Ulkoilureitti kulkee kuvion halki. Tavoite: Valoisa ja helppokulkuinen eri-ikäisrakenteinen sekametsä. Paatsamien kasvu turvataan. Luonnonhoito: Kuviolla tehdään erikoishakkuu, jossa poistetaan ylispuita ja annetaan tilaa alikasvokselle erityisesti kuusille ja paatsamille. Kuvionhoito: Hoitotöitä 20-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 108 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Virkistysalue, maauimala. Alueella muutamia järeitä 100-vuotaita mäntyjä sekä 50- vuotiaita koivuja. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen puusto. Luonnonhoito: Huonokuntoiset puut poistetaan tarvittaessa. Kuvionhoito: Hoitotöitä tarvittaessa. Isomäki Kuvion nro 109 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Virkistysalue, tenniskenttä. Tavoite: Valoisa pelikenttä jonne on paikoin näkyvyys polun varrelta. Luonnonhoito: Luodaan näkyvyyttä kentälle polun varrelta raivaamalla lehtipuustoa kentän ympäriltä ja samalla vähennetään kenttien roskaantumista syksyisin. Isomäki Kuvion nro 110 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore lehtomainen kangas, jolla kasvaa järeää 130-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Välipuina kasvaa koivua, joitain suuria tervaleppiä sekä runsaasti pihlajaa. Kuvio on maisema- ja virkistysmetsä, jolla on merkitystä kuvioon rajautuvien metsälakikohteiden säilymiselle. Kasvillisuutta ovat mm. mustikka, käenkaali, oravanmarja, korpi-imarre, metsäimarre, hiirenporras ja metsäalvejuuri. Paikoitellen alueella kasvaa myös rahka- ja karhusammalta. Kuviolla on säilynyt joitain ruohokorpilaikkuja. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen, luonnontilaisen kaltainen metsä, jossa lahopuuta on runsaasti. Luonnonhoito: Polkujen reunoilta avataan näkymää metsän sisälle poistamalla alikasvosta. Muilta osin kuvio jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja annetaan kehittyä luontaisesti. Mahdollinen ennallistamiskohde. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä suunnittelukaudella. Isomäki Kuvion nro 111 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on hiirenporras-käenkaalityypin kostea lehto, jossa kasvaa 50-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Seassa kasvaa koivua, pihlajaa sekä joitain tervaleppiä. Kasvillisuutta ovat mm. hiirenporras, käenkaali, korpi-imarre ja metsäimarre. Pensaskerroksessa kasvaa siellä täällä punaherukkaa ja tuomea. Kuvio on arvokas elinympäristö eli avainbiotooppi. Tavoite: Arvokkaan metsäkuvion säilyttäminen. Luonnonhoito: Erikoishakkuu, jossa poistetaan varovasti kuusia ja näin estetään kuvion kuusettuminen. Lehtomainen vaikutelma säilytetään. Kuvion korjuu suoritetaan talvella metsurityönä. Kaadettuja kuusia jätetään muodostamaan lahopuuta. Kuvionhoito: Ei kuvionhoitotöitä suunnittelukaudella. 14

21 Isomäki Kuvion nro 112 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on hiirenporras-käenkaalityypin kostea lehto, jossa kasvaa vanhaa 130- vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Seassa kasvaa useita iäkkäitä tervaleppiä. Välipuusto muodostuu tervalepästä, pihlajista sekä tuomesta. Kasvillisuutta ovat mm. punaherukka, käenkaali, hiirenporras, mesiangervo, korpi-imarre ja metsäimarre. Kuvio on arvokas elinympäristö eli avainbiotooppi. Tavoite: Luonnontilainen eri-ikäisrakenteinen kostea lehto, jossa on runsaasti lahopuuta. Luonnonhoito: Jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei kuvionhoitotöitä suunnittelukaudella. Isomäki Kuvion nro 113 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikkana on luonnontilainen ruohokorpi. Kuvio on rehevä ja paikoitellen hyvin märkä. Puusto muodostuu iäkkäistä 130-vuotiaista kuusista sekä vanhoista tervalepistä. Alikasvoksessa on runsaasti koivua, tervaleppää, pihlajaa sekä kuusta. Kuvio on ryteikköinen. Kasvillisuutta ovat mm. vehka, terttualpi, suo-orvokki ja rantakorte. Mätäspinnoilla kasvaa mm. käenkaali, hiirenporras, isoalvejuuri ja korpi-imarre. Kuvio on arvokas elinympäristö eli avainbiotooppi. Tavoite: Arvokkaan metsäkuvion säilyttäminen. Luonnonhoito: Jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei kuvionhoitotöitä suunnittelukaudella. Isomäki Kuvion nro 114 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 40-vuotiasta kuusivaltaista metsää (kuva 10). Lisäksi kuviolla kasvaa koivua ja joitain mäntyjä. Alikasvoksessa on runsaasti tervaleppää ja pihlajaa. Kuviolla on merkitystä viereisten metsälakikohteiden säilymiselle. Kasvillisuutta on mm. mustikka, käenkaali, oravanmarja, korpi-imarre, metsäalvejuuri ja hiirenporras. Paikoitellen kuviolla on joitain rahka- ja karhusammallaikkuja. Tavoite: Elinvoimainen ja monimuotoinen puuston rakenne. Pääpuulajina kuusi, järeät koivut ja alikasvoksen tervalepät huomioidaan. Luonnonhoito: Harvennushakkuu. Järeytetään kuusia ja tehdään kasvutilaa tervalepälle. Korjuu tehdään talvella. Kuvioon rajoittuvat metsälakikohteet otetaan huomioon harvennusta tehdessä. Kuva 10. Kuviolla 114 on kuusivaltaista metsää.. 15

22 Isomäki Kuvion nro 115 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jossa kasvaa harvassa muutamia 40-vuotiaita kuusia ja mäntyjä. Pääosin kuvio on ryteikköistä nuorta koivikkoa. Alueella on merkitystä kuvion reunaan rajoittuvien avainbiotoppien säilymiselle. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, suo-orvokki ja mesiangervo. Tavoite: Monimuotoinen metsä. Turvataan sekapuutaimikon kasvu ja luodaan kuusille kasvutilaa. Luonnonhoito: Taimikonhoito. Luodaan kasvutilaa kuusen taimille. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 116 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohokorpimuuttuma, jossa kasvaa 50-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Välipuusto koostuu tervalepästä, koivusta ja pihlajasta. Lisäksi kuviolla on melko yleisesti virpapajuja sekä paatsamia. Kuvio rajautuu lentokentän turva-alueeseen. Kasvillisuus on vaihtelevaa välipintojen ja mättäiden mosaiikin seurauksesta. Välipinnat ovat rahkasammalpeitteisiä ja niiden kasvillisuutta on mm. suo-orvokki, mesimarja, tettualpi, kurjenjalka ja nurmilauha. Mätäspinnoilla kasvaa mm. korpi-imarre, metsätähti, oravanmarja, mustikka ja metsäalvejuuri. Kuviolla on runsaasti tuulen kaatamia kuusia. Kuvio on arvokas elinympäristö eli avainbiotooppi. Tavoite: Ruohokorven luontaisen puustorakenteen palauttaminen. Luonnonhoito: Kuvio on mahdollinen ennallistamiskohde. Kuvio jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Kuvionhoito: Ei hoitotoimenpiteitä. Isomäki Kuvion nro 117 Pinta-ala: 1,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on soistunut tuore kangas, jolla kasvaa 130-vuotaista mäntymetsää. Alikasvoksena on 25-vuotiasta mäntyvaltaista taimikkoa, jonka seassa on joitain kuusia, rauduskoivuja sekä pihlajia. Soistumasta kertovat mm. juolukka ja hanhenpaju sekä kuvion eteläpuolen rahkasammallaikut. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa pääpuuna on mänty. Luonnonhoito: Vanhasta puustosta poistetaan huonokuntoiset yksilöt ja alikasvosta harvennetaan. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 118 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 40-vuotias harva mäntyvaltainen sekametsä. Ilmailumääräykset asettavat rajoituksen kuvion puuston latvuskorkeudelle. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen eri-ikäisrakenteinen metsä, jossa pääpuulajina on mänty. Eri-ikäisellä puustolla pyritään minimoimaan maisemakuvaan syntyvät haitat, jotka aiheutuvat suurimpien puiden poistamisesta. Suurimmat puut joudutaan poistamaan ilmailumääräysten johdosta. Luonnonhoito: Yksittäisten suurimpien puiden poisto tarvittaessa. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Isomäki Kuvion nro 119 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kuivahko kangas, jossa kasvaa harvassa nuorta mänty-kuusi sekametsää. Kuviolta on poistettu suuret puut. Ilmailumääräykset edellyttävät, että alue pidetään avoimena. Kasvillisuutta on mm. kanerva ja puolukka. Tavoite: Avoin kuvio jolla kasvaa vain matalaa taimikkoa. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Puuston latvusrajan korkeutta säädellään poistamalla suurimmat puut tarvittaessa. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä suunnittelukaudella. 16

23 Lentokentän turva-alue Kuvion nro 120, 121, 123 Pinta-ala: 19,5 ha Yleiskuvaus: Alue on avoin, paikoitellen paljas ja osin läjitetty maa-alue, jossa kasvaa heinää sekä nuoria männyn taimia (kuva 11). Tavoite: Ns. ruderaattialue, joka on avoin nummimainen, loivasti kumpuileva maasto, missä kasvaa varpuja, katajia, jäkäliä sekä erilaisia heinäkasveja. Luonnon monimuotoisuuden sekä virkistyskäytön lisääminen. Luonnonhoito: Alueelle laaditaan erillinen hoitosuunnitelma. Kuvionhoito: Erillisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Kuva 11. Kuvio 123 on lentokentän turva-aluetta ja tulee sen vuoksi säilyttää puustoltaan matalakasvuisena. Lentokentän turva-alue Kuvion nro 122 Pinta-ala: 0,9 ha Yleiskuvaus: Urheilukenttä Tavoite: Säilytetään nykyisessä käytössään, urheilutoiminnassa. Luonnonhoito: Kentän hoito ja ylläpito. Poistetaan kentän reunustalla olevat puut ilmailumääräysten vaatimuksista johtuen. Kuvionhoito: Hoitotöitä tarvittaessa. Isomäki Kuvion nro 124 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohokorpimuuttuma, jolla kasvaa 50-vuotiasta kuusikkoa. Korvessa kasvaa lisäksi koivuja sekä tervaleppiä. Kasvillisuutta on mm. terttualpi, suo-orvokki, mustikka ja korpiimarre. Kuviolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Tavoite: Annetaan soistua uudelleen. Tätä kautta kuvio palaa entiseen luonnontilaiseen muotoonsa. Luonnonhoito: Ei tehdä hakkuita. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 17

24 Vähämäki Kuvion nro 125 Pinta-ala: 0,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 40-vuotias mäntymetsä. Alikasvoksessa kasvaa runsaasti koivua ja pihlajaa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen männikkö. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa suositaan koivua. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 126 Pinta-ala: 21,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kuivahko kangas, jossa puusto koostuu pääosin varttuneista noin 70-vuotiaista männyistä (kuva 12). Lisäksi kuviolla on jonkin verran pihlajia sekä kuusia. Kuvio on osin soistunut virkistys- ja ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. kielo, hanhenpaju ja juolukka. Tavoite: Puuston kiertoaikaa lisätään 200 vuoteen. Tavoitteena on järeä, elinvoimainen männikkö. Luonnonhoito: Taimikkoa poistetaan, siten että männyt saadaan näkyville. Taimien poisto tehdään osissa laikuittain. Kuviolla tehdään väljennyshakkuu joka tähtää elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Kuvion harvennus tehdään osissa. Harvennuksen yhteydessä kuviolle jätetään paikoitellen tiheämpiä kohtia. Puustoryhmät lisäävät luonnon monimuotoisuutta toimien mm. lintujen pesäpuina. Erityistä huomiota tulee kiinnittää reitin lähellä oleviin puihin ja reitiltä metsään olevaan näkymään. Kuva 12. Kuviolla 126 on tavoitteena järeä elinvoimainen männikkö, jonka saavuttamiseksi kuviolla tehdään mm. väljennyshakkuu. Vähämäki Kuvion nro 127 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kuivahko kangas, jolla kasvaa järeää 115-vuotiasta männikköä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsää ja sillä on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mustikka, oravanmarja ja kanerva. Tavoite: Arvokkaan järeän mäntymetsän säilyttäminen ja näkyvyyden parantaminen. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maisemakuvan elävöittäminen. Kuvio muodostaa aikanaan runsaan lahopuukeskittymän. Luonnonhoito: Ei tehdä hakkuita suunnitelmakaudella. Alikasvosta raivataan pois kevyesti polun varrelta, jotta näkymä metsän sisälle saadaan avattua. Lehtipuuvesakkoa raivataan pois polun varsilta ja avataan näkymä metsän sisälle. Maisemapuita tuodaan paremmin esille. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 128 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Kostea pienialainen painanne, jossa kasvaa mm. raitaa. Pohjalla on Porin metsän ainoa ruohokanukkakasvusto. Kuviolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Tavoite: Arvokkaan luontokohteen säilyttäminen. Luonnonhoito: Jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Kuvion esille tuominen. Infotaulu arvokkaasta lajistosta ulkoilureitin varteen. Kuviolle suuntautuvaa kulkua vältetään. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 18

25 Vähämäki Kuvion nro 129 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 40-vuotiasta nuorta mänty-kuusisekametsää. Lisäksi kuviolla on rauduskoivuja, pihlajia ja haapoja. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä. Kuvion pohjoispuolella on ratsutalli ja kuvion länsireunalla kulkee vilkkaasti liikennöity Rauman tie. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri sekä erilaiset heinät. Tavoite: Kaunis männikkö, jossa on seassa kuusia ja koivuja. Valoisa ja avara metsä. Luonnonhoito: Puoliavoimen näkymän säilyttäminen metsikön sisälle. Melun torjunta: tien vieressä oleva puusto pidetään tiheänä. Kuvionhoito: ei kuvionhoitotöitä suunnittelukaudella Reunavyöhyke/Vähämäki Kuvion nro 130 Pinta-ala: 5,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa varttunut mäntyvaltainen 55-vuotias metsä. Seassa kasvaa joitain koivuja sekä pihlajia. Alikasvoksessa kasvaa runsaasti nuorta lehtipuustoa; haapaa, koivua ja pihlajaa. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Kuvion eteläosa on osin soistunut. Soistumasta kertoo melko runsaana esiintyvät rahka- ja karhunsammalet sekä pallosara. Tavoite: Terve ja elinvoimainen puusto. Suojapuuston säilyttäminen tien reunassa. Luonnonhoito: Kunnostusojitus. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 131 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 50-vuotias tiheä männikkö. Alikasvoksessa kasvaa joitain nuoria kuusia. Kuvio on virkistysmetsä, jolla on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Puuston järeyttäminen ja lähimaiseman rikastaminen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu ja mahdollinen kunnostusojitus. Harvennushakkuussa jätetään kuviolle tiheämpiä puustoryhmiä rikastamaan maisemakuvaa ja avataan tilaa kuusen taimille. Muutamia maisemallisesti arvokkaita puuyksilöitä tuodaan esille polun varrella. Harvennushakkuu toteutetaan 5 vuoden kuluessa ja kunnostusojitus tarvittaessa 10 vuoden kuluessa. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 132 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Vanha läjitysalue. Kuvio on virkistysalue, jonka halki kulkee ulkoilureitti. Polun varrella näyttävä koivukuja. Tavoite: Koivukujan ja heinäkasvillisuuden säilyttäminen. Luonnonhoito: Huonokuntoiset koivut poistetaan tarvittaessa. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 133 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kuivahko kangas, jossa kasvaa 45-vuotias männikkö. Kuvio on virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. kanerva, kielo ja puolukka. Tavoite: Valoisa ja helppokulkuinen metsä. Maisemakuvan elävöittäminen. Luonnonhoito: Ensiharvennus. Vähämäki Kuvion nro 134 Pinta-ala: 3,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 50-vuotias tiheä mäntyvaltainen sekametsä. Seassa kasvaa joitain kuusia, koivuja sekä haapoja. Kuvio on osittain soistunut. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä, jonka läpi kulkee useita polkuja. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. 19

26 Tavoite: Monimuotoisen metsikkörakenteen lisääminen. Tiheän suojapuuston säilyttäminen tienvarressa. Luonnonhoito: Harvennushakkuu. Puustoa jätetään paikoin tiheämpiin ryhmiin ja paikoitellen avataan tilaa kuusille, koivuille ja haavoille monimuotoisemman metsikkörakenteen muodostamiseksi. Vähämäki Kuvion nro 135 Pinta-ala: 0,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on paikoin soistunut tuore kangas, jossa kasvaa 50-vuotias tiheä mäntymetsä. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Puuston järeyttäminen ja maisemakuvan rikastaminen. Luonnonhoito: Kuviolla tehdään harvennushakkuu, joka tähtää elinvoimaisuuden säilyttämiseen. Kuvion harvennus tehdään kahdessa vaiheessa. Puusto jätetään tiheämmäksi kuin harvennusohjeet suosittelevat. Tavoitteena on rikastuttaa kuvion koillisreunassa sivuavalta ulkoilureitiltä metsikön sisään avautuvaa maisemakuvaa. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella. Vähämäki Kuvion nro 136 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa istutettua 35-vuotiasta makedonianmäntyä. Seassa kasvaa runsaasti koivua ja pihlajaa. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa. Ulkoilureitti sivuaa metsäkuviota. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Avoin, valoisa ja hyväkuntoinen makedonianmäntymetsä. Luonnonhoito: Ensiharvennus ja lehtipuun poisto. Avataan tilaa makedonianmännylle. Luodaan polun varrelta näkyvyyttä metsikön sisälle. Erikoinen puulaji tuodaan esille. Ulkoilureitin varteen voidaan pystyttää infotaulu, jossa kerrotaan tarkemmin puulajista. Reunavyöhyke Kuvion nro 137 Pinta-ala: 1,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jossa kasvaa 70-vuotiasta mäntyvaltaista metsää. Seassa kasvaa joitain kuusia. Alikasvoksessa on runsaasti pihlajia ja koivuja. Kuvio on virkistys- ja suojametsä. Hiihtoreitti sivuaa kuviota. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. Tavoite: Maisemallisesti ja toiminnallisesti keskeisellä paikalla olevan puuston järeyden säilyttäminen ja maisemakuvan rikastuttaminen. Luonnonhoito: Alikasvoksen poistaminen paikoin polun varrelta ja näkymän avaaminen metsikön sisälle. Harvennushakkuu, jossa avataan tilaa kuusille. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 138 Pinta-ala: 3,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on käenkaali-oravanmarja tyypin lehto, jossa kasvaa järeää 140-vuotiasta kuusivaltaista metsää (kuva 13). Seassa on joitain vanhoja, järeitä mäntyjä ja varttuneita tervaleppiä. Kuvio on maisema- ja virkistysmetsä, jossa kasvaa luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa puustoa. Kuviolla on lahopuuta melko runsaasti. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, kurjenjalka, mesiangervo, isoalvejuuri ja taikinamarja. Kuvio on arvokas luontokohde eli avainbiotooppi. Tavoite: Arvokkaan vanhan puuston säilyttäminen ja lahopuuston lisääminen. Kuvion liittäminen luonnonsuojelualueeseen. Luonnonhoito: Kuvio jätetään hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Mahdolliset tuulenkaadot jätetään metsään muodostamaan lahopuuta. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 20

27 Kuva 13. Kuvion 138 lehtoalue ehdotetaan liitettäväksi luonnonsuojelualueeseen (ks. liite 7). Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 139 Pinta-ala: 2,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa 60-vuotias sekametsä. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja rauduskoivusta. Kuvio on virkistysmetsä ja sillä on vaikutusta lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve ja hyväkuntoinen lehtipuuvaltainen metsä. Näkyvyyden parantaminen metsikön sisälle. Polun yllä olevan latvuksen pitäminen avoimena siten, että luonnonlumi pääsee satamaan ladulle. Luonnonhoito: Polun varrella olevan pensaikon poistaminen paikoitellen näkymän avaamiseksi metsän sisälle. Muutamien isolatvuksellisten puiden poistaminen polun varrelta. Poistettava puulaji on mänty. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 140 Pinta-ala: 0,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jossa kasvaa nuorta 30-vuotiasta mäntyvaltaista sekametsää ja seassa runsaasti hieskoivua. Ojan varrella on runsaasti kuusen taimia. Ojien umpeen kasvun takia kuvion itäpuoli on osin soistunut. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Luonnontilaisen vesitalouden ja kasvupaikalle ominaisen puuston palauttaminen. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Ojaa ei avata, jolloin kuviolle syntyy aikanaan kuusi-lehtipuuvaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Ensiharvennus, jossa poistetaan mäntyjä ja suositaan kuusta sekä koivua. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5-vuotiskaudella Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 141 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jossa kasvaa varttunutta 50-vuotiasta kuusivaltaista metsää. Seassa runsaasti hieskoivuja. Kuvio on osin soistunut. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. 21

28 Tavoite: Luonnontilaisen vesitalouden ja kasvupaikalle ominaisen puuston palauttaminen. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Ojaa ei avata, jolloin kuviolle syntyy aikanaan kuusi-lehtipuuvaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Ei hoitotoimenpiteitä. Annetaan kehittyä luonnontilaisena. Kuvionhoito: Ei hoitotoimenpiteitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 142 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa paikoin aukkoinen, 50-vuotias kuusivaltainen sekametsä sekä joitain järeitä 70-vuotiaita mäntyjä. Kuvio on osin soistunut maisemaja virkistysmetsä. Kuviota halkoo ulkoilureitti, jonka varrella kasvillisuus on mosaiikkimaista. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Virkistysreitin maisemakuvan elävöittäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Poistetaan mäntyjä ja avataan kasvutilaa koivuille. Annetaan kehittyä eteenpäin luontaisesti polun varsia lukuun ottamatta. Polun varret pidetään avoimina ja luodaan näkymää kuvion sisälle. Polun varrella nostetaan esille yksittäisiä maisemapuita ja annetaan lehtipuiden muodostaa polun ylle suojaavan, maisemakuvaan elävöittävän katon. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 143 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa 15-vuotias tiheä rauduskoivuvaltainen taimikko, seassa kasvaa runsaasti kuusta ja hieskoivua. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, suo-orvokki ja mesiangervo. Tavoite: Terve ja elinvoimainen lehtimetsä. Luonnonhoito: Taimikonhoito. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 144 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa kaksijaksoinen kuusivaltainen sekametsä. Ylispuina kasvaa 130-vuotiaita järeitä kuusia ja välipuina 50-vuotiaita terveleppiä, pihlajia ja raitoja. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, suoorvokki ja mesiangervo. Tavoite: Arvokas ja monimuotoinen vanha metsä. Valoa ja varjoa antava seikkailumetsä Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hakkuutoimenpiteitä 10-vuotiskaudella. Ainoastaan polun läheisyydessä olevaa alikasvosta raivataan tarpeen mukaan. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 145 Pinta-ala: 1,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 60-vuotias tiheä kuusi-mäntysekametsä. Seassa kasvaa jonkin verran rauduskoivua. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. Tavoite: Terve ja hyväkuntoinen kuusivaltainen metsä. Näkyvyyden parantaminen metsän sisälle. Peikkometsän tunnelma polun varrella. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan mäntyä ja avataan tilaa kuusille ja koivuille. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 146 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa tiheä ylispuinen taimikko. Ylispuusto muodostuu 130-vuotiaista männyistä ja kuusista. Alikasvos muodostuu pääosin kuusesta, seassa joitain hieskoivuja sekä tervaleppiä. Kuvio on virkistys- ja suojametsä. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, suo-orvokki ja mesiangervo. Tavoite: Terve, eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen sekametsä, johon muodostuu järeää lahopuuta. 22

29 Peikkometsän tunnelman luominen polun varrelle. Tiheän suojapuuston säilyttäminen tienvarressa. Luonnonhoito: Poistetaan alikasvosta ulkoilureittien varrelta ja parannetaan näkyvyyttä metsän sisälle. Tehdään pari pienaukkoa metsän sisälle poistamalla mäntyjä ja avataan kasvutilaa alikasvostaimille. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 147 Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa harvapuustoinen lehtimetsä. Puusto muodostuu muutamista järeistä 70-vuotiaista tervalepistä, sekä runsaasta pihlajista ja raidoista muodostuvasta alikasvoksesta. Kuvio on osin ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpiimarre, käenkaali, suo-orvokki ja mesiangervo. Tavoite: Kasvupaikalle luontainen terve lehtipuuvaltainen metsä. Luonnonhoito: Annetaan taimettua ja kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 148 Pinta-ala: 1,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 60-vuotiasta kuusimetsää. Puusto on harvennettu hiljattain. Kuvio rajoittuu länsireunalla pääulkoilureitteihin ja sillä on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen lehtipuuvaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Väljennyshakkuu, jossa avataan tilaa lehtipuille. Uudistetaan aikanaan koivulle. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 149 Pinta-ala: 3,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 80-vuotias mäntyvaltainen metsä. Puusto on vähän aikaa sitten harvennettu. Kuvion halki kulkee hevosurheilureitti. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Terve, hyväkuntoinen ja valoisa metsä. Avoin näkymä hevosurheilureitiltä metsän sisälle. Luonnonhoito: Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuu-/korpivyöhyke Kuvion nro 150 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 60-vuotias mäntyvaltainen metsä. Kuvion halki kulkee hevosurheilureitti ja kävelypolkuja. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. sini- ja valkovuokko, sananjalka, mustikka, käenkaali ja metsämaitikka. Tavoite: Valoisa ja avoin, helppokulkuinen metsä. Kasvupaikalle ominaisen kasvillisuuden ja puuston palauttaminen. Luonnonhoito: Uudistetaan koivulle. Harvennushakkuu useassa vaiheessa seuraavan 20 vuoden aikana. Hevosurheilureitin eteläpuolinen osa kuviosta liitetään suojelualueeseen. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Lehtipuuvyöhyke Kuvion nro 151 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore lehto, jolla kasvaa tiheä 50-vuotias lehtipuuvaltainen sekametsä. Pääosa puustosta on harmaaleppää, seassa kasvaa joitain kuusia, hieskoivuja, tervaleppiä, raitoja sekä mäntyjä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Lisäksi kuvio on arvokas elinympäristö eli avainbiotooppi. Kuvio on länsiosasta ojituksen kuivattama. Lahopuita on kohtalaisesti. Lehtoalue on osin kulttuurivaikutteinen (sodanaikaisia sirpalesuojia). Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, ojakellukka, käenkaali ja punaherukka. Tavoite: Luonnon monimuotoisuudelle arvokkaan kohteen ennallistaminen, sekä kasvupaikalle ominaisen kasvillisuuden ja puuston palauttaminen. Luonnonhoito: Kasvupaikalle sopimattoman puuston (männyn) poistaminen. Rungot jätetään metsään muodostamaan järeää lahopuuta. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 23

30 Korpivyöhyke Kuvion nro 152 Pinta-ala: 3,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa vanhaa järeää 140-vuotaista kuusimetsää. Seassa kasvaa joitain vanhoja mäntyjä sekä tervaleppiä. Alikasvoksessa on runsaasti kuusia ja hieskoivuja. Kuvion eteläreunalla kulkee alueen pääulkoilureitti ja kuviolla on vaikutusta lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Arvokas ja monimuotoinen vanha metsä. Luonnonhoito: Poistetaan kuvion eteläpuolella kulkevan polun mutkasta pienimpiä kuusia pois. Tuodaan paremmin esille näyttäviä isoja mäntyjä ja kuusia. Samalla polun mutkaan muodostuu valoisa kohta. Välivyöhyke Kuvion nro 153 Pinta-ala: 0,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 140-vuotiasta järeää mänty-kuusisekametsää. Seassa kasvaa joitain isoja tervaleppiä sekä raitoja. Alikasvoksessa on runsaasti kuusen ja hieskoivun taimia. Kuvio on virkistys- ja ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Puoliavoin arvokas ja monimuotoinen vanha metsä. Luonnonhoito: Alikasvoskoivujen perkaus. Kuvion halki kulkevan polun eteläpuoleiselta osalta poistetaan nuoria lehtipuita ja kuusia polun varrelta näkyvyyden parantamiseksi. Reunavyöhyke Kuvion nro 154 Pinta-ala: 0,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 30-vuotias ylispuustoinen taimikko. Alikasvos muodostuu pääosin hieskoivusta sekä haavasta, seassa kasvaa joitain kuusia ja pihlajia. Kuviolla on muutamia raitoja sekä vuorijalavia. Kuvio on ulkoilu-, virkistys- ja suojametsä. Kasvillisuutta on mm. vadelma, käenkaali, mesiangervo, metsäimarre sekä punaherukka. Tavoite: Lehtipuuvaltainen ja elinvoimainen sekapuumetsikkö. Alkuperäisen lehtipuuvaltaisen puuston ja laidunkasvillisuuden palauttaminen. Mahdollinen metsälaidunalue 20-vuoden kuluttua. Luonnonhoito: Kuviolla tehdään taimikon harvennus, jossa suositaan lehtipuita ja säästetään raitoja, vuorijalavia sekä haapoja. Ulkoilupolun reunat harvennetaan siten, ettei puusto varjosta liiaksi reittiä. Hakkuu tehdään talvella, jonka jälkeen hakkuutähteet kerätään pois polun varsilta. Tekomäki Kuvion nro 155 Pinta-ala: 4,6 ha Yleiskuvaus: Vanha läjitysalue, jolle on istutettu mäntyjä (kuva 14). Puusto on iältään 20-vuotias, mutta harvalukuinen. Mäenlaki on osin paljas. Kuvion pohjoisosa on avointa niittyä. Kuvion halki kulkee useita ulkoilureittejä. Kasvillisuus muodostuu pääosin männystä sekä erilaisista heinistä ja lupiinista. Tavoite: Terveiden ja kauniiden maisemapuiden säilyttäminen. Näkyvyyden parantaminen mäen harjalta kohti kansallisen kaupunkipuiston länsireunaa. Avoimen heinärinteen muuttaminen niityksi. Luonnonhoito: Tekomäen länsireunalta poistetaan mäntyjä ja avataan näkyvyyttä mäen laelta kohti länttä. Luonnonkasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen. Mahdollinen ristikukkaislajien kylvö kuvion pohjoisreunalla olevalle heinärinteelle. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 24 Kuva 14. Kuvion 155 eli Tekomäen länsireunalta avataan näkyvyyttä mäen laelta kohti länttä poistamalla nuoria mäntyjä.

31 Väli-/korpivyöhyke Kuvion nro 156 Pinta-ala: 8,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa tiheä 70-vuotias mäntymetsä. Alikasvoksessa on runsaasti kuusen taimia. Kuvio on maisemametsä. Kuvio on paikoin soistunut. Kasvillisuutta on mm. puolukka, oravanmarja, metsälauha ja kevätpiippo. Tavoite: Mosaiikkimainen eri sukkessiovaiheen metsäkuvioista koostuva alue. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Rikotaan tasaikäinen metsikkörakenne pienaukkohakkuin, jotka toteutetaan seuraavan 50-vuoden aikana. Osa alueesta jätetään kehittymään luonnontilaisesti. Hakkuissa avataan tilaa kuusiryhmille, jotka elävöittävät maisemakuvaa. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 157 Pinta-ala: 4,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70 -vuotais mäntyvaltainen metsä. Seassa kasvaa verrattaen paljon hieskoivua. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä. Kuvio on osin soistunut, rahkasammal peittää kolmasosan maa-alasta. Kasvillisuutta mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti, kevätpiippo ja pallosara. Tavoite: Avoin ja valoisa metsä. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen ja maisemakuvan elävöittäminen. Kasvupaikalle ominaisen kasvillisuuden palauttaminen. Luonnonhoito: Erikoishakkuu, jossa suositaan lehtipuita. Kiertoaikaa pidennetään. Kuvion annetaan soistua, jolloin maisemakuva elävöityy kasvupaikalle luontaisen kasvuston ja lehtipuuston lisääntyessä. Muutamia lehtipuita kaulataan ja tehdään tekopökkelöitä lahopuun lisäämiseksi. Korpivyöhyke Kuvion nro 158 Pinta-ala: 4,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on I-tyypin mustikkaturvekangas, jolla kasvaa 75-vuotias kuusivaltainen sekametsä. Kuviolla on runsaasti pieniä rahkasammallaikkuja. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsäalvejuuri, metsimarre ja pallosara. Tavoite: Vanha eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen metsä. Puuston järeyttäminen ja metsikkörakenteen elävöittäminen. Lahopuun lisääminen. Luonnonhoito: Metsän kiertoaikaa lisätään. Kuviolla tehdään erikoishakkuu, jolla tähdätään puuston järeytymiseen ja rikotaan tasaikäinen metsikkörakenne. Pienaukoin avataan tilaa uudelle puusukupolvelle. Hakkuissa poistetaan kasvupaikalle sopimaton puulaji mänty. Lehtipuita säästetään. Kaadettuja järeitä mäntyjä jätetään maahan. Yksittäisiä koivuja kaulataan ja tehdään tekopökkelöiksi lahopuu määrän lisäämiseksi. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 159 Pinta-ala: 4,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa 80-vuotias kuusivaltainen metsä. Seassa kasvaa joitain mäntyjä sekä hieskoivuja. Puusto on pääosin luonnontilaisen kaltainen. Kuvion pohjoisosassa erittäin paljon lahopuuta. Porin metsän arvokkaimpia luontoalueita. METSO-kohde. Kasvillisuus muistuttaa kostean ja paikoin tuoreen lehdon kasvillisuutta. Valtalajeja ovat mm. käenkaali, saniaiset, paatsama, terttuselja sekä punaherukka. Tavoite: Vanha kuusivaltainen metsä. Luonnonhoito: Alueelle tehdään oma hoitosuunnitelma. Liitetään luonnonsuojelualueeseen. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 160 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 75-vuotias mäntyvaltainen metsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen ja avoin metsä. Metsikkörakenteen elävöittäminen kuusen ja lehtipuun määrää lisäämällä. Luonnonhoito: Kiertoajan pidentäminen. Uudistaminen kahdessa vaiheessa, joissa suositaan kuusta ja lehtipuita. Kuviolle jätetään tiheitä kuusi- ja koivupuuryhmiä elävöittämään maisemakuvaa. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 25

32 Korpivyöhyke Kuvion nro 161 Pinta-ala: 1,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 65-vuotias mäntymetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Kasvupaikalle luontaisen puuston palauttaminen. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Kuviolla tehdään ennallistamishakkuu, missä rikotaan metsikön tasaikäisrakenne kaatamalla puolet puustosta jäljitellen myrskyvaikutelmaa. Rungot jätetään maahan muodostamaan merkittävä lahopuukeskittymä. Tien varteen jätetään puustoa näkösuojaksi. Alueen annetaan taimettua luontaisesti. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 162 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 35-vuotias harmaaleppä- ja hieskoivuvaltainen taimikko. Kuvio on entinen ampumarata. Kuvion reunalla muutamia isoja koivuja. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen ja elinvoimainen koivikko, ympäristöstä poikkeava metsikkö. Luonnonhoito: Taimikonhoito, jossa suositaan koivua ja säästetään yksittäiset kuuset. Korpivyöhyke Kuvion nro 163 Pinta-ala: 6,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa järeää 130-vuotiasta kuusikko. Välikerroksessa on runsaasti tervaleppiä ja hieskoivuja. Kuvio on luonnonsuojelullisesti arvokas vanha metsä, jossa on erittäin paljon lahopuuta. Kuvio on METSO-kohde ja yksi Porin metsän arvokkaimmista luontokohteista. Alkuperäiseltä suotyypiltään kuvio on lehtokorpea, ruohokorpea ja ruohokangaskorpea. Kasvillisuus muistuttaa paikoin kostean ja tuoreen lehdon kasvillisuutta. Valtalajeja ovat mm. käenkaali, saniaiset, paatsama, tettuselja sekä punaherukka. Tavoite: Arvokkaan vanhan puuston säilyttäminen. Alkuperäisen kasvillisuuden ja kasvupaikkatyypin palauttaminen. Luonnonhoito: Alue liitetään suojelualueeseen. Selvitetään ennallistamismahdollisuudet. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 164 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohokorpimuuttuma, jolla kasvaa kaksijaksoinen kuusivaltainen metsä. Päällikerroksessa kasvaa 115-vuotiaita järeitä kuusia. Alla on 50-vuotiasta hieskoivuvaltaista metsää, jossa on seassa harmaaleppiä ja kuusia. Kuvio on osin hyvin kostea. Mättäiden ja painanteiden vaihtelu on selvää. Kuviolla on runsaasti lahopuuta. Kuvio on METSO-kohde. Kasvillisuutta on mm. mesiangervo, ojakellukka, nokkonen, hiirenporras, isoalvejuuri sekä kurjenjalka. Tavoite: Kaksijaksoinen kolopuumetsikkö. Luonnonhoito: Ei hoitotoimenpiteitä. Suuret kuuset jätetään kasvamaan ja lopulta lahoamaan kolopuiksi. Liitetään suojelualueeseen. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 165 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on korpimuuttuma, jolla kasvaa 50-vuotiasta hieskoivuvaltaista sekametsää. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. metsäkorte, metsäalvejuuri, metsätähti ja mustikka. Tavoite: Maisemallisesti kaunis koivikko. Ympäristöstä poikkeava metsikkö. Maisemakuvaa rikastuttava koivukuja polun varteen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan männyt. Hakkuu suoritetaan talvella ja hakkutähteet kerätään pois. Polun varrella olevat isot koivut säästetään. Polun itäpuoleiselta osalta raivataan alikasvosta noin 20 metrin etäisyydeltä polun varrelta ja avataan näkymää metsän sisälle. 26

33 Väli-/korpivyöhyke Kuvion nro 166 Pinta-ala: 4,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 50-vuotiasta tiheää mäntyvaltaista sekametsää. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Männikön järeyttäminen. Maisemakuvan elävöittäminen. Luonnonhoito: Tehdään harvennushakkuu, jossa suositaan mäntyä. Hakkuissa jätetään paikoitellen tiheitä puustoryhmiä (kuusia ja koivuja) elävöittämään maisemakuvaa. Kuvion eteläosassa erikseen merkityllä kosteammalla alueella polun varrelta poistetaan mäntyä ja suositaan lehtipuita. Tällä elävöitetään maisemakuvaa polun varrella ja lisätään puuston monimuotoisuutta. Välivyöhyke Kuvion nro 167 Pinta-ala: 1,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 30-vuotiasta tiheää sekametsää. Pääpuulajeja ovat kuusi ja hieskoivu, seassa kasvaa joitain mäntyjä. Kuvio on ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. sananjalka, metsämaitikka ja mustikka. Tavoite: Terve ja elinvoimainen nuori kuusi- ja koivusekametsä. Maisemallisesti kaunis koivukujanne polun varteen. Luonnonhoito: Ensiharvennushakkuu, jossa poistetaan männyt. Korjuu tehdään talvella. Kuviolle jätetään tiheämpiä puuryhmiä lintujen pesimistä varten. Häiritsevät harvennusjätteet korjataan pois polun varrelta. Polun varrella avataan tilaa koivuille. Reunavyöhyke Kuvion nro 168 Pinta-ala: 2,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 55-vuotiasta hieskoivikkoa. Osa alueesta on mahdollisesti vanhaa pelto- tai laidunaluetta. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä. Kuviolla on paikoitellen kosteita painanteita. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, mesiangervo ja ojakellukka. Tavoite: Puuston järeyttäminen ja kulttuurivaikutteisen kasvillisuuden palauttaminen metsälaiduntamisen avulla. Luonnonhoito: Avataan paikoitellen näkymiä polun varrelta kuvion länsireunalla olevalle peltoalueelle. Mahdollinen metsälaidunnuskohde tulevaisuudessa. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 169 Pinta-ala: 2,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 75-vuotias kuusivaltainen metsä. Alue on mahdollisesti vanhaa pelto- tai laidunaluetta. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, mesiangervo ja ojakellukka. Tavoite: Maisemallisesti näyttävä ja järeä kuusivaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Kuviolle tehdään erikoishakkuu, jossa poistetaan yksittäisiä vanhoja kuusia ja luodaan valoaukkoja nuorilla puille, varsinkin rauduskoivuille. Tien ja polkujen reunat säilytetään avoimina ja näyttäviä maisemapuita esim. mäntyjä tuodaan esille polun varrelta. Tiheä puusto säilytetään pellon reunassa näkösuojana. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 170 Pinta-ala: 4,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias tiheä männikkö. Kuvio on osittain soistunut. Kosteimmissa painanteissa on luontaisesti syntyneitä kuusiryhmiä ja kuusitaimikoita. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. metsätähti, oravanmarja ja käenkaali. Tavoite: Avoin ja valoisa järeä männikkö. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa kosteimmilla alueilla suositaan sinne luontaisesti syntyneitä kuusiryhmiä. Säästetään koivuja sekä pihlajia rikastuttamaan maisemakuvaa. Kuvio pidetään pääosin alikasvoksesta vapaana. Tienvarressa puusto pidetään tiheänä. 27

34 Välivyöhyke Kuvion nro 171 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 35-vuotias tiheä männikkö. Kuvio on ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsätähti ja oravanmarja. Tavoite: Terve kasvatusmetsä. Luonnonhoito: Ensiharvennus. Reunavyöhyke Kuvion nro 172 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen tuore kangas, jolla kasvaa 60-vuotias hieskoivuvaltainen metsä. Seassa kasvaa runsaasti isoja haapoja. Alikasvoksessa on tiheä kuusitaimikko. Alue on mahdollisesti vanhaa pelto- tai laidunaluetta. Kuvio on virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, käenkaali ja metsätähti. Tavoite: Valoisa ja järeä lehtipuuvaltainen metsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan männyt ja avataan paikoitellen tilaa alikasvoskuusentaimille. Isot haavat säästetään ja yksittäisiä koivuja kaulataan muodostamaan lahopuuta. Polulta avataan näkymää metsän sisällä poistamalla polun varrelta kuusen ja lehtipuun taimia. Välivyöhyke Kuvion nro 173 Pinta-ala: 1,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on mustikkaturvekangas, jolla kasvaa tiheä 25-vuotias mäntyvaltainen metsä. Kuvio on metsäneuvos Pauli Siljamäen muistometsä, jonka vierestä kulkee ulkoilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka ja metsäalvejuuri. Tavoite: Elinvoimainen mäntymetsä. Muistokilven ympäristön pitäminen avoimena. Luonnonhoito: Ensiharvennus, jossa suositaan mäntyä. Muistokilven ympäristön raivaus. Korpivyöhyke Mäntymäki Kuvion nro 174 Pinta-ala: 7,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 65-vuotiasta männikköä (kuva 15). Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä, jolla on merkitystä lähimaisemassa. Lounaispuoli on paikoin soistunut. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsälauha, oravanmarja, metsätähti ja puolukka. Tavoite: Valoisa ja järeä männikkö, jossa maisemakuvaa elävöittävät yksittäiset näyttävät koivut. Luonnonhoito: Kiertoaikaa pidennetään. Kuviolla tehdään harvennushakkuu, jolla pyritään puuston järeyttämiseen. Hakkuissa säästetään isot koivut. Hakkuutähteet siivotaan pois polun varrelta. Polun varrelta avautuvaa näkymää elävöitetään poistamalla kuvion pohjoisosan rinteestä alikasvostaimet. Kuva 15. Kuvion 174 tuoreella kankaalla kasvaa 65- vuotiasta männikköä. Kuviolla tehdään harvennushakkuu, jolla pyritään puuston järeyttämiseen. Korpivyöhyke Mäntymäki Kuvion nro 175 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa tiheä 40-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Kaunis männikkö, jossa on seassa yksittäisiä kuusia ja koivuja. Luonnonhoito: Ensiharvennus, jossa suositaan mäntyä. Polun varrelta näkymä metsään säilytetään puoliavoimena (polun varrella olevat kuuset ja koivut säästetään). Lisäksi polun varrella olevat runsasoksaiset männyt pystykarsitaan talvella. 28

35 Korpivyöhyke Kuvion nro 176 Pinta-ala: 1,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 55-vuotiasta sekametsää. Pääpuulajeja ovat kuusi, hieskoivu ja harmaaleppä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kuviolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri ja erilaiset heinät. Tavoite: Terve kuusivaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Suunnitelmakaudella ei tehdä hakkuita. Kuvio liitetään osaksi suojelualuetta. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 177 Pinta-ala: 2,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 55-vuotias mäntyvaltainen metsä. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä, jonka halki kulkee hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen sekametsä. Lahopuun lisääminen. Luonnonhoito: Vaiheittainen uudistaminen pienaukkohakkuin, joissa poistetaan mäntyä ja avataan tilaa koivuille ja kuusille. Kuusen ja lehtipuiden alikasvokset säästetään. Yksittäisiä järeitä mäntyjä kaulataan muodostamaan keloja ja näin elävöittämään maisemarakennetta, sekä lisäämään lahopuun määrää. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 178 Pinta-ala: 0,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 45-vuotiasta sekametsää. Pääpuulajeja ovat kuusi ja hieskoivu, joiden seassa kasvaa joitain raitoja. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä, jolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuutta ovat mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti, metsäalvejuuri sekä erilaiset heinät. Tavoite: Elinvoimainen kuusivaltainen sekametsä. Luonnon monimutoisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Suunnitelmakaudella ei tehdä hakkuita. Kuvio liitetään osaksi suojelualuetta. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 179 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa harva 70-vuotias kuusikko. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria hieskoivuja ja harmaaleppiä. Kuvio on osin soistunut ja alueella on runsaasti heinäkasvillisuutta. Kasvillisuutta on mm. nurmilauha, viitakastikka, korpikastikka ja metsälauha. Paikoitellen esiintyy myös käenkaalia, metsäalvejuurta ja metsäkortetta. Tavoite: Terve ja valoisa sekametsä. Luonnonhoito: Suunnitelmakaudella ei tehdä hakkuita. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 180 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 35-vuotias mäntyvaltainen metsä. Seassa kasvaa runsaasti rauduskoivuja. Kuvio on osin soistunut ja puustoltaan aukkoinen. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen lehtipuuvaltainen metsä. Kuvio liitetään osaksi suojelualuetta. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan mäntyjä ja suositaan koivuja sekä kuusia. Korjuu tehdään talvella. Koivujen annetaan luontaisesti siementää nykyiset avoimet aukot. Hakkuissa säästetään nuoret kuuset. 29

36 Korpivyöhyke Kuvion nro 181 Pinta-ala: 2,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohokorpimuuttuma, jolla kasvaa kaksijaksoinen sekametsä. Ylispuusto on 110-vuotiaita järeitä kuusia ja mäntyjä. Välipuusto muodostuu 65-vuotiaista tervalepistä sekä rauduskoivuista. Lahopuuta on kohtalaisesti. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Iäkkään puustonsa takia kuvio on arvokas luontokohde. Kasvillisuus muistuttaa kosteiden lehtojen lajistoa; isoalvejuuri, metsäimarre, nokkonen, punakoiso, käenkaali, ojakellukka ja punaherukka. Tavoite: Kuvion ennallistaminen ja ruohokorpikasvillisuuden palauttaminen. Arvokkaan vanhan puuston säilyttäminen. Kuvio liitetään osaksi suojelualuetta. Luonnonhoito: Kuviolla ei suoriteta hakkuita. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 182 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheä 75-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Kuvio on vanhaa laidunaluetta/pellonpohjaa. Kuvion halki kulkee hevosurheilureitti. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Keskellä kuviota on kaksi umpeutunutta vesikuoppaa, jotka ovat mahdollisesti vanhoja eläinten juottokuoppia. Kosteissa kuopissa kasvillisuutena on mm. järvikorte ja kurjenjalka, muualla kuviolla yleisimpiä lajeja ovat mm. mesiangervo, ojakellukka, suo-orvokki sekä ronsyleinikki. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen sekametsä. Nykyisen puuston järeyttäminen ja metsälaidunnuksen seurauksena syntyneen kasvilajiston säilyttäminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Ennallistaminen ja alkuperäisen puuston palauttaminen. Metsä uudistetaan pienaukkohakkuin useassa vaiheessa. Poistetaan alueelle sopimattomat männyt ja avataan tilaa kuusille ja koivuille. Mahdollinen metsälaidunalue tulevaisuudessa. Korpivyöhyke Kuvion nro 183 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 90-vuotias kuusivaltainen metsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanamarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen kuusivaltainen sekametsä. Nykyisen puuston järeyttäminen ja maisemallisesti kaunis tienvarsimetsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa suositaan kuusta ja koivua. Yksittäisiä isoja mäntyjä säästetään maisemapuina tienvarressa. Hakkuutähteet korjataan pois tien varrelta. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 184 Pinta-ala: 0,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 50-vuotias sekametsä. Puusto on pääosin mäntyä ja kuusta, seassa kasvaa joitain rauduskoivuja. Kuvio on tien varressa ja sillä on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Puuston järeyttäminen ja valoisuuden lisääminen. Avoin, helppokulkuinen sekametsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu. Tien varrella olevaa alikasvosta raivataan ja avataan näkymää metsän sisälle. Korpivyöhyke Kuvion nro 185 Pinta-ala: 2,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa tiheä 45-vuotias sekametsä. Pääpuulajeja ovat mänty ja kuusi. Hoitotyöt ovat myöhästyneet ja puuston latvukset ovat osittain huonokuntoisia. Kuvio on paikoitellen soistunut. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsätähti ja oravanmarja. Tavoite: Elinvoimainen kuusivaltainen metsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu tehtävä välittömästi kahdessa vaiheessa. Hakkuissa poistetaan huonokuntoisia mäntyjä ja avataan tilaa kuusille. Rauduskoivut säästetään. Hakkuissa jätetään tiheitä kuusi-lehtipuuryhmiä lintujen pesimäpuiksi. Hakkuutähteet kerätään pois polun varrelta. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella. 30

37 Korpivyöhyke Kuvion nro 186 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 55-vuotias mäntyvaltainen metsä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä, jota sivuaa hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Avoin ja valoisa metsä. Luonnonhoito: Kuviolla ei tehdä hoitotoimenpiteitä suunnitelmakaudella. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 187 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 55-vuotias tiheä mäntyvaltainen metsä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä, jota sivuaa hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen ja avoin mäntymetsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa suositaan mäntyä. Hakkuutähteet kerätään pois polun varrelta. Korpivyöhyke Kuvion nro 188 Pinta-ala:0,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 50-vuotias harva sekametsä. Kuvio on virkistys- ja ulkoilumetsä, jota sivuaa hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja, metsätähti ja metsäalvejuuri. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen tiheä lehtipuuvaltainen sekametsä. Luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Liitetään osaksi suojelualuetta. Toimii ekologisena käytävänä suojelualueiden välillä. Luonnonhoito: Erikoishakkuu, jossa männyt poistamalla avataan tilaa lehtipuille ja kuusille. Säilytetään tiheäpuustoisena. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 189 Pinta-ala: 0,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa ylispuustoinen taimikko. Ylisipuina on hieskoivuja sekä harmaaleppiä. Alikasvos muodostuu kuusesta sekä harmaalepästä. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, mesiangervo sekä ojakellukka. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen lehtimetsä. Liitetään osaksi suojelualuetta. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 190 Pinta-ala: 5,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kangaskorpi, jossa kasvaa 70-vuotias kuusimetsä. Kuvio on paikoitellen soistunut ja rahkasammal peittää noin 85 prosenttia maa-alasta. Kuvion länsireunaa sivuaa ulkoilureitti. Kuviolla on merkitystä lähimaisemassa. Kasvillisuutta on mm. mustikka, pallosara, oravanmarja ja metsäalvejuuri. Kuviolla on erityistä merkitystä Porin metsän luonnon monimuotoisuudelle. Tavoite: Vanha kuusimetsä. Arvokkaan elinympäristön säilyttäminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Kuviolla ei suoriteta hakkuita suunnitelmakaudella vaan puuston annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 191 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on soistuva tuore kangas, jolla kasvaa 60-vuotiasta kuusivaltaista metsää. Kuviolla on runsaasti hieskoivua. Kuvion länsireunaa sivuaa virkistysreitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsäalvejuuri. Paikoitellen runsaana esiintyviä rahkasammallaikkuja. Tavoite: Korpikasvillisuuden palauttaminen. Maisemakuvan elävöittäminen. Luonnonhoito: Ennallistetaan antamalla kuvion soistua ja kehittyä luontaisesti. Puusto säilytetään tiheänä. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 31

38 Välivyöhyke Kuvion nro 192 Pinta-ala: 5,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa 75-vuotias kuusivaltainen metsä. Kuviolla kasvaa paikoitellen runsaasti hieskoivua. Kuvio on virkistys- ja ulkoilumetsä. Lahopuuta on jonkin verran. Kasvillisuutta on mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, suo-orvokki ja mesiangervo. Rahkasammalia noin neljäsosa maa-alasta. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen maisemallisesti kaunis sekametsä. Vanhan puuston säilyttäminen ja lahopuun lisääminen. Luonnonhoito: Erikoishakkuu useassa vaiheessa. Tasa-ikäinen metsikkörakenne rikotaan pienaukkohakkuin. Aukkojen annetaan taimettua luontaisesti. Polun varrella olevia näyttäviä maisemapuita nostetaan esille. Polun varrelta raivataan paikoitellen noin 25 metrin etäisyydeltä alikasvosta ja avataan näkymää metsän sisälle. Tiheän metsän tunnelma pyritään kuitenkin säilyttämään. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5-vuotis- ja 10-vuotiskaudella. Välivyöhyke Kuvion nro Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on mustikkakangaskorpi, jolla kasvaa 75-vuotias kuusivaltainen metsä. Kuviolla kasvaa paikoitellen runsaasti hieskoivua. Lahopuuta on jonkin verran. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja pallosara. Rahkasammalpeitettä on yli 90 prosenttia maa-alasta. Tavoite: Luonnontilainen kangaskorpi. Luonnonhoito: Jätetään kehittymään luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 193 Pinta-ala: 0,6 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheä 80-vuotias sekametsä. Pääpuulajit ovat mänty ja kuusi, joiden seassa kasvaa joitain yksittäisiä rauduskoivuja. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä, jonka halki kulkee hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Maisemallisesti näyttävä vanha kuusimetsä. Lahopuun lisääminen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan mäntyjä. Yksittäisiä kaadettuja mäntyjä voidaan jättää muodostamaan lahopuuta. Tienvarren puusto säilytetään tiheänä. Reunavyöhyke Kuvion nro 194 Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 55-vuotias kuusivaltainen metsä. Kuvio on suojametsä, jonka koillisreunaa sivuaa hevosurheilureitti. Kuvio on paikoitellen aukkoinen ja harvapuustoinen. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Elinvoimainen kaksijaksoinen kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Aukkojen annetaan taimettua luontaisesti. Tienvarsipuusto säilytetään tiheänä. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 195 Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 50-vuotias tiheä kuusivaltainen metsä. Hoitotyöt ovat viivästyneet ja kuusien latvukset ovat huonokuntoisia. Kuvio on suojametsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Terve ja elinvoimainen kuusimetsä. Puuston järeyttäminen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen harvennus tulisi tehdä heti. Suojapuusto säilytetään tiheänä tien reunassa. Tien varressa säästetään erityisesti lehtipuita rikastuttamaan maisemakuvaa ja suojaamaan kuusia liialliselta valon määrältä. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5-vuotis ja 10-vuotiskaudella. 32

39 Reunavyöhyke Kuvion nro 196 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 35-vuotias tiheä kuusimetsä. Ensiharvennus on jäänyt tekemättä ja puiden latvukset ovat huonokuntoisia. Kuvio on suojametsä, jonka halki kulkee hevosurheilureitti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Elinvoimainen ja tunnelmallinen kuusimetsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu kahdessa vaiheessa. Pyritään säilyttämään suljetun metsän tunnelma. Kunnostusojituksen tarve kartoitetaan 5 vuoden kuluttua. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5-vuotis ja 10-vuotiskaudella. Välivyöhyke Kuvion nro 197 Pinta-ala: 0,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 65-vuotias hieskoivuvaltainen metsä. Seassa kasvaa runsaasti isoja mäntyjä. Kuvio on ulkoilumetsä. jolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsäalvejuuri. Tavoite: Valoisa koivikko, joka rikastuttaa omaleimaisuudellaan maisemakuvaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta alueella. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan männyt ja avataan tilaa uudelle koivusukupolvelle. Muutamia kuusia säästetään kuvion reunoilla. Polun varrelta poistetaan alikasvosta ja avataan näkymää koivikon sisälle. Yksittäisiä koivuja kaulataan pystyyn lintujen pesimäpuiksi. Välivyöhyke Kuvion nro 198 Pinta-ala: 4,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias tiheä männikkö. Kuvio on ulkoiluja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Valoisa vanha mäntymetsä. Puuston järeyttäminen. Luonnonhoito: Kiertoajan pidentäminen. Kuviolla tehdään väljennyshakkuu, jolla pyritään puuston järeyttämiseen. Hakkuissa säästetään isoja koivuja. Yksittäisiä koivuja kaulataan muodostamaan lintujen pesimäpuita. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 199 Pinta-ala: 1,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias mäntymetsä. Kuviolla kasvaa yksittäisiä järeitä haapoja. Kuvion länsireunaa sivuaa ulkoilureitti ja kuviolla on merkitystä lähimaisemassa. Kuvio on vähän aikaa sitten harvennettu. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Lisäksi kuviolla on heinäkasvillisuutta mm. metsälauhaa paikoitellen. Tavoite: Valoisa ja avoin mäntymetsä. Luonnonhoito: Järeät haavat säilytetään. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 200 Pinta-ala: 3,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 65-vuotias sekametsä. Puusto on pääosin hieskoivua sekä mäntyä, joiden seassa kasvaa yksittäisiä nuoria haapoja. Kuvio on juuri hakattu ja paikoitellen soistunut. Kuvio on virkistys- ja ulkoilumetsä ja sillä on merkitystä kuvion pohjois- ja itäpuolella olevien arvokkaiden luontokohteiden säilymisen kannalta. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen lehtipuuvaltainen metsä haaparyhmineen. Luonnonhoito: Metsän uudistaminen pienaukoin useassa vaiheessa. Suositaan lehtipuuta ja säästetään haavat. Aukkojen annetaan taimettua luontaisesti. Kuvion pohjois- ja itäreunoilla säilytetään leveä puustoltaan tiheä suojavyöhyke suojelualueeseen kuuluvien kuvioiden tuntumassa. Kunnostusojituksen vaikutukset suojelualueeseen selvitetään ennen kunnostusojituksen tekemistä. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskauden loppupuolella. 33

40 Korpivyöhyke Kuvion nro 201 Pinta-ala: 3,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa eri-ikäisrakenteinen sekametsä. Ylispuusto on pääosin 130-vuotiaita kuusia sekä mäntyjä. Välikerros muodostuu 70-vuotiaista rauduskoivuista ja tervalepistä. Alikasvoksessa kasvaa runsaasti kuusen ja hieskoivun taimia. Lahopuuta on vähän. Kuviolla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuutta on mm. metsäalvejuuri, käenkaali, metsäimarre, korpi-imarre ja riidenlieko. Rahka- ja karhunsammalia on laikuittain. Tavoite: Arvokkaan luontokohteen säilyttäminen. Liitetään suojelulaueeseen. Luonnonhoito: Ei hoitotoimenpiteitä suunnittelukaudella. Alueelle laaditaan oma hoitosuunnitelma. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 202 Pinta-ala: 0,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtokorpi, jolla kasvaa 55-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Muita puulajeja ovat kuusi, harmaaleppä, hieskoivu sekä raita. Välipinnat ovat hyvin märkiä. Kuvion reunoilla on lehtokorpimuuttumaa. Kuvio on avainbiotooppi eli erityisen arvokas luontokohde. Kasvillisuutta on käenkaali, metsä ja isoalvejuuri sekä punakoiso ja ronsyleinikki. Tavoite: Arvokkaan luontokohteen säilyttäminen. Mahdollinen ennallistamiskohde. Liitetään suojelualueeseen ja kuviolle laaditaan oma hoitosuunnitelma. Luonnonhoito: Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 203 Pinta-ala: 1,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa 55-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Kuviolla kasvaa runsaasti kuusia sekä lehtipuita mm. terveleppää, hieskoivua sekä raitaa. Lahopuuta on jonkin verran. Kasvillisuus on monipuolista. Yleisinä esiintyvät mm. suo-orvokki, käenkaali, mesiangervo, ojakellukka, hiirenporras ja metsäalvejuuri. Tavoite: Lehtipuuvaltainen metsä. Luonnon monimuotoisuudelle arvokkaan kohteen säilyttäminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Erikoishakkuu metsurityönä talvella. Hakkuussa poistetaan mäntyjä ja avataan tilaa lehtipuille. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Välivyöhyke Kuvion nro 204 Pinta-ala: 1,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa tiheää 85-vuotiasta mäntymetsää. Kuvio on virkistys- ja ulkoilumetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Järeä ja avoin pylväsmännikkö. Luonnonhoito: Väljennyshakkuu, jolla pyritään puuston järeytymiseen. Puuston kiertoaikaa pidennetään 200 vuoteen. Metsä pidetään alikasvoksesta vapaana. Korpivyöhyke Kuvion nro 205 Pinta-ala: 1,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 70-vuotias kuusivaltainen sekametsä. Kuviolla kasvaa joitain isoja haapoja sekä rauduskoivuja. Lahopuuta on jonkin verran. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Vanha kuusisekametsä. Lahopuun lisääminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 34 Kuva 18. Kuvion 205 annetaan kehittyä luontaisesti.

41 Korpivyöhyke Kuvion nro 206 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheä 50-vuotias kuusivaltainen sekametsä. Lahopuuta on jonkin verran. Kuvio on suojametsä, jolla on merkitystä lähimaisemassa sekä viereisen arvokkaan luontokohteen säilymiselle. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Puuston järeyttäminen. Vanha kuusivaltainen metsä, jossa seassa kasvaa koivua ja leppää. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Varovainen harvennushakkuu, jossa poistetaan yksittäisiä mäntyjä ja avataan tilaa kuusille ja lehtipuille. Hakkuu tehdään talvella. Hakkuun jälkeen metsän annetaan kehittyä luontaisesti. Siivotaan polun varresta vanhat metalliromut. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 207 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on suurruoholehto, jolla kasvaa 45-vuotiasta lehtipuuvaltaista sekametsää. Pääpuulajeja ovat harmaa- ja tervaleppä, sekä kuusi. Nuorta lehtilahopuuta on runsaasti. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä sekä erityisen arvokas luontokohde eli avainbiotooppi. Kasvillisuutta on mm. mesiangervo, ojakellukka, käenkaali, tettuselja, mustaherukka sekä vadelma. Tavoite: Arvokkaan elinympäristön turvaaminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Alueelle laaditaan oma hoitosuunnitelma. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 208 Pinta-ala: 2,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on ruohoturvekangas, jolla kasvaa kaksijaksoinen kuusivaltainen metsä. Ylispuina on 130-vuotiaita kuusia ja mäntyjä. Välipuusto muodostuu 50-vuotiaista kuusista ja lehtipuista. Kuviolla on runsaasti lahoa lehtipuuta. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä ja sillä on merkitystä viereisen arvokkaan elinympäristön säilymiselle. Kuvio on arvokas vanha metsä ja METSO-kohde. Kasvillisuutta on mm. metsäalvejuuri, käenkaali, ojakellukka sekä mustaherukka. Paikoitellen alueelta löytyy myös vadelmaa. Tavoite: Arvokkaan vanhan puuston säilyttäminen. Lahopuun lisääminen. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Kuviolle laaditaan oma hoitosuunnitelma. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 209 Pinta-ala: 2,1 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa vanhaa 120-vuotiasta havumetsää. Pääpuulaji on kuusi. Alikasvoksessa runsaasti pihlajia sekä koivuja. Kuvio on suojametsä ja samalla arvokas vanha metsä. Kuvion itäreunalta hakattu isoimmat puut pois. Lahopuuta on jonkin verran. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tavoite: Turvataan miellyttävä ensivaikutelma Porin metsään saapuvalle. Tavoitellaan suljetun peikkometsän tunnelmaa. Arvokas vanha puusto säilytetään. Kuvio liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Reittiopas-taulu polun alkuun. Pensaikkoa raivataan kuvion länsireunasta polun alkuvaiheesta valoisuuden lisäämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Tienvarsipuusto säilytetään kuitenkin tiheänä. Katinkurun ampumarata Kuvion nro 210 Pinta-ala: 12,9 ha Yleiskuvaus: Katinkurun ampumarata. Tavoite: Turvallisuuden takaaminen ampumaradan ympäristössä olevilla ulkoilureiteillä. Luonnonhoito: Puuston säilyttäminen tiheänä ampumaradan ympärillä. Ampumaratatoiminnan ja sen kehittämisen kannalta tärkeät hoitotyöt. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 35

42 Korpivyöhyke Kuvion nro 211 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 75-vuotias havumetsä. Vallitseva puujakso muodostuu männystä ja kuusesta. Kuvio on ulkoilureitin varrella. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen vanha havumetsä, jossa on runsaasti lahopuuta. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 212 Pinta-ala: 0,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 65-vuotias kuusimetsä. Kuvio on vähän aikaa sitten harvennettu. Alue on paikoin soistunut ojien tukkiutumisen seurauksesta. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Terve elinvoimainen jylhä kuusikko. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kunnostusojitus tarpeen. Ojituksen vaikutus viereiseen suojelualueeseen selvitettävä ennen ojien avaamista. Kuvionhoito: Hoitotöitä mahdollisesti 10-vuotiskaudella. Urheilukenttä Kuvion nro 213 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Urheilukenttä. Tavoite: Valoisa kenttä, johon luonnonlumi pystyy satamaan. Luonnonhoito: Poistetaan kentän ympärillä olevaa pensaikkoa näkyvyyden parantamiseksi. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 214 Pinta-ala: 0,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheä 75-vuotias kuusivaltainen metsä. Ylispuina kasvaa muutamia järeitä 120-vuotiaita mäntyjä. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä, jonka läheisyydessä on nuorten leiripaikkana käytössä oleva vanha koulu. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, metsäalvejuuri ja metsäimarre Tavoite: Valoisa kuusikko. Turvallisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa säästetään isot männyt ja tiheitä puuryhmiä maiseman elävöittämiseksi. Tienvarsipuusto säilytetään tiheänä. Koulu Kuvion nro 215 Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Vanha koulu, joka on kesäisin nuorten leirikäytössä. Tavoite: Turvallisuuden lisääminen. Luonnonhoito: Poistetaan päätien varresta pensaikkoa ja parannetaan näkyvyyttä koulun pihatielle. Koulun urheilukentän viereinen tienvarren pensaikko säilytetään tiheänä luoden näkösuojaa urheilukentälle. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 216 Pinta-ala: 0,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 40-vuotias kuusivaltainen sekametsä. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä, joka rajoittuu läheisen koulun pihaan. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Kuvio on osin soistunut ja rahkasammal peittää kolmasosan maa-alasta. Tavoite: Maisemakuvan rikastuttaminen. Helppokulkuinen kuusikko, jossa on peikkometsän tunnelmaa. Luonnonhoito: Harvennushakkuu kahdessa vaiheessa. Hakkuissa poistetaan mäntyjä. Hakkuu suoritetaan talvella. Tienvarsipuusto säilytetään tiheänä. Koulun pihan ympäristössä oleva alikasvos raivataan ja avataan näkymää metsän sisälle. Kuvionhoito: Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella. 36

43 Reunavyöhyke Kuvion nro 217 Pinta-ala: 2,2 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias mäntyvaltainen sekametsä. Kuviolla on useita isoja koivuja sekä haapoja, joissa on runsaasti tikankoloja. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Länsiosa kuviosta on harvennettu jokin aika sitten. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsätähti ja oravanmarja. Tavoite: Lehtipuuvaltainen sekametsä. Linnustolle arvokkaan järeän lehtipuuston säilyttäminen (itäosa). Luonnon monimuotoisuuden ja lahopuun määrän lisääminen. Luonnonhoito: Kuvion länsiosan uudistaminen kulottamalla. Ennen kulotusta isoimmat puut poistetaan. Muutamia yksittäisiä kaadettuja maapuita jätetään palamaan ja muodostamaan järeää maalahopuuta. Kuvion itäosa jätetään siementämään kulotusalue. Itäosa voidaan myöhemmin harventaa kevyesti poistamalla mäntyjä ja suosimalla lehtipuita. Haavat ja muut kolopuut säästetään. Harvennettaessa jätetään tiheitä puuryhmiä lintujen pesimistä varten. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro 218 Pinta-ala: 0,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on tuore kangas, jolla kasvaa tiheä 40-vuotias mäntymetsä. Ensiharvennus on jäänyt tekemättä ja puiden latvukset ovat huonokuntoisia. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Terve ja hyväkuntoinen mäntymetsä. Luonnonhoito: Ensiharvennus ja polun varrella olevien runsasoksaisten mäntyjen pystykarsinta talvella. Korpivyöhyke Kuvion nro 219 Pinta-ala: 1,1 ha Yleiskuvaus: Tuore kangas, jolla kasvaa 70-vuotias tiheä mäntyvaltainen sekametsä. Kuviolla kasvaa joitain isoja haapoja. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen sekametsä. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Korpivyöhyke Kuvion nro Pinta-ala: 0,4 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on luonnontilainen kangaskorpi, jolla kasvaa 70-vuotias tiheä kuusivaltainen metsä. Lahopuustoa on niukasti. Kasvillisuutta on mm. mustikka, metsätähti, oravanmarja, käenkaali ja pallosara. Tavoite: Arvokkaan luontokohteen säilyttäminen ja lahopuuston lisääminen. Luonnonhoito: Annetaan kehittyä luontaisesti. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Välivyöhyke Kuvion nro 220 Pinta-ala: 0,7 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lehtomainen kangas, jolla kasvaa 60-vuotias hieskoivuvaltainen sekametsä. Kuviolla on useita isoja haapoja, joissa on tikankoloja. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, metsätähti ja oravanmarja. Tavoite: Valoisa lehtipuuvaltainen metsä. Luonnonhoito: Kevyt harvennushakkuu, jossa suositaan lehtipuita. Kuusia jätetään ryhmiin elävöittämään maisemakuvaa ja antamaan suojaa pikkulinnuille. Haavat ja muut kolopuut säästetään. Männyt poistetaan. Hakkuu tehdään talvella ja hakkutähteet kerätään pois. Myöhemmin alue uudistetaan kulottamalla ja annetaan uudistua luontaisesti. 37

44 Reunavyöhyke Kuvion nro 221 Pinta-ala: 1,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa tiheää 65- vuotiasta kuusimetsää. Kuusen seassa kasvaa paikoitellen koivuryhmiä. Lahopuuta on kohtalaisesti. Harvennushakkuut ovat jääneet tekemättä ja latvukset ovat huonokuntoisia. Kuvio on suoja- ja virkistysmetsä, jonka halki kulkee hevosurheilureitti. Kuvio on mahdollisesti vanhaa peltoa tai laidunaluetta. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Elinvoimainen kuusimetsä. Liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jonka tavoitteena on puuston järeyttäminen. Kuvio uudistetaan kulottamalla kahdenkymmenen vuoden kuluessa. Yksittäisiä järeitä kuusia ja lehtipuita poltetaan tarkoituksena lisätä järeän lahopuun määrää. Välivyöhyke Kuvion nro Pinta-ala: 0,8 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on korpi, jolla kasvaa tiheä 65-vuotias kuusikko. Kuvio on ulkoilu- ja virkistysmetsä. Kuviolla on erityistä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, mahdollinen METSOkohde. Kasvillisuutta on mm. mustikka, käenkaali ja metsätähti. Rahkasammal peittää yli 90 prosenttia maa-alasta. Tavoite: Luonnontilainen kuusimetsä, jossa on runsaasti lahopuuta. Muusta metsäluonnosta poikkeavan elinympäristön säilyttäminen. Liitetään suojelualueeseen. Luonnonhoito: Jätetään kehittymään luontaisesti. Uudistetaan noin 20 vuoden kuluttua kulottamalla yhdessä kuvion 221 kanssa. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 222 Pinta-ala:0,9 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 90-vuotias kuusivaltainen sekametsä. Ojat ovat kasvaneet umpeen. Kuvio on suojametsä, jolla on merkitystä kaukomaisemassa. Kuvio on mahdollisesti vanhaa peltoa tai laidunaluetta. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Järeä ja elinvoimainen vanha kuusivaltainen sekametsä. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan männyt ja säästetään lehtipuut. Tienvarren puusto säilytetään tiheänä. Kunnostusojitus 10-vuoden kuluessa. Reunavyöhyke Kuvion nro 223 Pinta-ala: 0,5 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa 60-vuotias kuusimetsä. Kuvio on suojametsä, jolla on merkitystä kaukomaisemassa. Kuvio on mahdollisesti vanhaa peltoa tai laidunaluetta. Hoitotöitä ei ole tehty ja puiden latvukset ovat suppeat. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Kuusivaltainen eri-ikäisrakenteinen sekametsä. Luonnonhoito: Ennallistamishakkuu. Voimakas pienaukoin toteutettu harvennushakkuu, jossa puusto harvennetaan niin harvaksi että tuuli voi sen mahdollisesti kaataa. Saadaan eri-ikäisrakennetta metsään ja lisätään lahopuun määrää. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. Reunavyöhyke Kuvion nro 224 Pinta-ala: 1,3 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on kulttuurivaikutteinen lehtomainen kangas, jolla kasvaa ylispuustoinen taimikko. Ylispuusto on pääosin hieskoivua, jonka seassa kasvaa joitain kuusia. Alikasvoksessa on runsaasti kuusen taimia. Kuvio on mahdollisesti vanhaa peltoa tai laidunaluetta. Kasvillisuutta on mm. käenkaali, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen sekametsä, jossa on runsaasti kolopuita. Luonnonhoito: Ylispuiden harvennus, jossa poistetaan hieskoivua. Kuusiryhmiä säästetään. Hakkuu tehdään talvella. Avataan kasvutilaa alikasvokselle. Koivuja kaulataan ja yksittäisiä kaadettuja runkoja jätetään metsään muodostamaan lahopuuta. Hakkuissa tehdään tekopökkelöitä lintujen pesimistä varten. Kuvionhoito: Hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 38

45 Reunavyöhyke Kuvion nro 225 Pinta-ala: 1,0 ha Yleiskuvaus: Kasvupaikka on lievästi muuttunut mustikkakorpi, jolla kasvaa 45-vuotias tiheä kuusivaltainen sekametsä. Kuvion länsiosassa on polku, jota ympäröi koivukuja. Kuvio on suoja- ja ulkoilumetsä, jolla on merkitystä lähimaisemassa. Lahopuuta ei ole. Kasvillisuutta on mm. mustikka, oravanmarja ja metsätähti. Tavoite: Eri-ikäisrakenteinen valoisa ja avoin kuusi-lehtipuuvaltainen sekametsä, jossa on helppo liikkua. Lahopuun lisääminen. Luonnonhoito: Harvennushakkuu, jossa poistetaan mäntyjä ja avataan tilaa kuusille sekä koivuille. Kuvion länsiosassa olevaa polkua ympäröivä koivukuja säästetään ja koivuille avataan lisää kasvutilaa poistamalla niitä ympäröiviä isoja kuusia. Pieni koivikko lisää luonnon monimuotoisuutta ja elävöittää maisemakuvaa. Tien varren puusto säilytetään tiheänä. Kaadettuja puita jätetään metsään muodostamaan lahopuuta. Yksittäisiä isoja kuusia ja koivuja voidaan kaulata pystyyn. Välivyöhyke Kuvion nro 226 Pinta-ala: 0,1 ha Yleiskuvaus: Märkä rahkasammalepeitteinen soistuma, jonka valtalaji on ojasorsimo. Painanteen reunoilla kasvaa jokapaikansaraa, virpapajua, juolukkaa, pallosaraa sekä suopursua. Tavoite: Ympäristöstä poikkeavan kuvion säilyttäminen. Luonnonhoito: Kuviolle syntyvien puun taimien poistaminen. Yksittäisten polun varrella olevien maisemallisesti kauniiden puiden tuominen esille. Infotaulu kasveista. Kuvionhoito: Ei hoitotöitä 10-vuotiskaudella. 5. Yhteenveto Porin metsän monitavoitteinen hoito- ja käyttösuunnitelma on osa Porin kansallisen kaupunkipuiston hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelman tavoitteena on maisema- ja virkistysarvojen säilyttäminen ja parantaminen sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Porin metsän luonnonhoitosuunnitelman metsänhoitotoimenpidesuosituksissa yhdistyvät perinteisten puustotietojen lisäksi alueelle tehdyn luontokartoituksen, maisema ja historia -selvityksen sekä virkistyskävijäkyselyn tulosten hyödyntäminen. Metsänhoitotoimenpiteitä suunniteltaessa on kiinnitetty erityisesti huomiota luonnon monimuotoisuuden sekä virkistyskäytön edellytysten ja vaatimusten toteutumiseen. Moninaisten tavoitteiden kokonaisvaltaiseen huomioimiseen läpi koko suunnitteluprosessin, on pyritty kolmitasoisen (alue-, vyöhyke- ja kuviotasontarkastelun) avulla. Porin metsä on jaettu käytön ja hoidon tavoitteiden mukaan yleispiirteisellä jaolla kolmeen alueeseen: puisto-osaan, aarniosaan sekä ruderaattialueeseen. Yleispiirteisellä aluejaolla on pyritty ohjaamaan Porin metsän eri osa-alueiden käyttöä siten, että kunkin tavoitteen mukaiset tarpeet ja lähtökohdat pystytään ottamaan huomioon. Virkistyskäyttö painottuu puisto-osaan, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen aarniosaan sekä monimuotoisuuden lisääminen ruderaattialueeseen. Tavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavien hoitotoimenpiteiden kohdentamista ja resurssien keskittämistä laajalla suunnittelualueella pyrittiin helpottamaan jakamalla suunnittelualue edelleen yhdeksään vyöhykkeeseen. Samalla kyettiin edistämään arvokkaiden elinympäristöjen säilymistä, kun näiden arvokohteiden alueellinen sijoittuminen ja ekologisten käytävien huomioon ottaminen vyöhykkeiden välillä helpottui. Tarkimmat ohjeet tavoitteiden toteuttamiseksi annettiin kuviotasoisen ohjeistuksen kautta, missä kultakin metsäkuviolta tehtiin selvitys puuston nykytilasta, esitettiin tavoitetila 50 vuoden päähän ja ohjeistettiin tarvittavat toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi. Tämän kolmitasoisen tarkastelun avulla Porin metsän monimuotoisuuden ja virkistyskäytön tavoitteet saatiin huomioiduksi parhaalla mahdollisella tavalla yli perinteisten kuviorajojen. Käytetty tarkastelumalli edesauttoi virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittumisen, ekologisten käytävien muodostumisen sekä arvokkaiden avainbiotooppien sijainnin havaittavuutta suhteessa toisiinsa koko suunnittelualueella. 39

46 6. Lähteet Alanen, A., Leivo, A. Lindgren, L. & Piri, E Lehtojen hoito-opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B: s. Aulangon luonnonhoitosuunnitelma Hämeenlinnan kaupunki. Tekninen virasto. Luonnonhoitotoimisto. 21 s. + liitteet Heinilehto, M-L. & Leinonen, P Liimanninnkosken lehdon kasvillisuus. Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen tutkimusasema. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien julkaisusarja 9/1996. Oy Edita Ab. 24 s. + liitteet Hyvän metsänhoidon suositukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Libris Oy. Helsinki. 95 s. Hämeen liitto Kulttuuriympäristön käsitteitä. Internetlähde: php?id= Häyrynen, M., Eskola, T., Granö, P., Mattila, O. & Sotka-Siira, J Suistolaisten puisto. Porin kansallisen kaupunkipuiston historia ja maisema. Finepress Oy. Turku. 160 s. Kakkuri, E., Piri, E., Pohjola, S. & Kubin, E Liimanninkosken lehtojensuojelualue. Hoito- ja käyttösuunnitelma. Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusmetsäpalvelut ja Muhoksen tutkimusasema. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsien julkaisusarja 20/ s. + liitteet Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/ s. Karjalainen, E., Verhe, I. & Suomen latu ry Ulkoilureitti, opas ulkoilureittien suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. Rakennusalan Kustantajat RAK. Helsinki. 208 s. Karkalin luonnonpuiston hoidon ja käytön erityissuunnitelmat Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusmetsäpalvelut. Vantaa. 34 s. Kolehmainen, I. & Savolainen, R Sveitsin puiston metsäsuunnitelma vv ja harjualueen metsänuudistamisen runkosuunnitelma vv Hyvinkään kaupunki. Tekninen virasto. 96 s. + liitteet. Lindberg, E Porin metsä - neuvoteltu maisema. Porin kaupunkisuunnittelu Porin kaupunkisuunnittelusarja C59/2006. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 9/ s. Metsänhoitoyhdistys Metsäalan sanastoa. Internetlähde: etusivu/ Mäntysaari, M. & Nukki H.(toim.) Porin metsän luontoselvitys Porin kaupungin kaavoitusosasto Porin kaupunkisuunnittelusarja C58/2006. Meriluoto, M. & Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Helsinki. 192 s. 40

47 Piri, E., Sieppi, P. & Välimaa, J. (toim.) Aulankokeskus. Toimenpide-ehdotus Aulangon ja Hämeenlinnan suunnitellun kansallisen kaupunkipuiston luonto- ja toimintakeskuksen perustamiseksi. Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusmetsäpalvelut 19/2000. Piri, E., Juvakka, M., Yrjänä-Ketola, L, Mikkola, A. & Venäläinen, M Punkaharjun luonnonsuojelualue. Luonnonhoitosuunnitelma. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusarja 15/ s. + liitteet Pouta, E. & Heikkilä, M. (toim.) Virkistysalueiden suunnittelu ja hoito. Ympäristöministeriön Ympäristöopas 40. Sinari Oy. Vantaa. 151 s. Punkaharjun luonnonsuojelualue. Hoidon ja käytön runkosuunnitelma Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusmetsäpalvelut 4/ s. + liitteet Rihtniemi, A Taajamametsän metsäkuvaa rikastava hoito. Lisensiaattitutkimus. Helsingin yliopisto, Maatalaous-metsätieteellinen tiedekunta. Metsänhoitotiede. 61 s. + liitteet Siitonen, J. (toim.) Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Suomen luonnonsuojeluliitto Suomen luonnonsuojeluliiton lähiluonto-ohjelma. Internetlähde: Tapion taskukirja Metsälehti kustannus. Tapio. 555 s. Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S., Portin P Biologian sanakirja. 607 s. Vaisakon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusaluetoimisto. Valtion painatuskeskus. Helsinki. 65 s. Ympäristöministeriö Luonnonsuojelu, Luontotyyppien suojelu. Internetlähde: ymparisto.fi/default.asp?node=473&lan=fi

48 Liitteet 1. Sanastoa 2. Kartta kuvioittaisista hoitotoimenpiteistä 1 3. Kartta kuvioittaisista hoitotoimenpiteistä 2 4. Kartta kuvioittaisista hoitotoimenpiteistä 3 5. Kartta kuvioittaisista hoitotoimenpiteiden erikoiskohteista 6. Kartta kuvioittaisten hoitotoimenpiteiden aikataulusta 7. Kartta luonnonsuojelualueeksi ehdotettavista alueista 8. Monitavoitteinen luonnonhoitosuunnitelma Porin kansallisen kaupunkipuiston metsäalueelle. Porin kaupunginhallituksen suunnittelukokous Nella Mikkola. 42

49 Sanastoa aarniosa Aarniosaan kuuluvat suojelullisesti arvokkaimmat alueet. Näitä ovat esimerkiksi lajistoltaan arvokkaat elinympäristöt ja vanhat metsät, joissa puusto on luonnontilaisen kaltaista. Aarniosa on pääosin omatoimisen retkeilyn aluetta. Sinne ei aktiivisesti ohjata kävijöitä, eikä palveluvarustusta ja reitistöä kehitetä samalle tasolle kuin puisto-osalle. alikasvos Varttuneen metsän suojassa kasvanutta, pääpuustoa pienempää ja selvästi nuorempaa puustoa. Vrt. kaksijaksoinen metsä. avainbiotooppi Ympäristö, jonne vaateliaampien lajien esiintyminen keskittyy, esimerkiksi rehevä suo ja lehtolaikku. Metsälaissa on määritelty metsien monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotoopit eli erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnonsuojelulaissa ovat ns. suojellut luontotyypit. boreaalinen eli pohjoinen havumetsävyöhyke Tunnetaan myös nimellä taiga. Kasvillisuusvyöhyke, jonka perustana on halki pohjoisen pallonpuoliskon ulottuva yhtenäinen havumetsäalue. Jaetaan Suomessa esiintyvien vyöhykkeiden mukaisesti etelästä pohjoiseen mentäessä edelleen hemi-, etelä-, keski- sekä pohjoisboreaaliseen metsävyöhykkeeseen. ekologia Ekologia on oppi eliöiden ja niiden elollisen ja elottoman ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista. Ekologia voidaan ryhmittää esim. eläin-, kasvi- ja bioekologiaan. ekologinen käytävä Tarkoittaa luonnonmukaista viheryhteyttä laajojen eläimistöltään rikkaiden alueiden välillä. Käytäviä pitkin eläimet voivat siirtyä alueelta toiselle tai asuttaa uusia alueita. ekosysteemi Luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävien toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevien eliöiden ja niiden elottoman ympäristön muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Liite 1 elinympäristö Tietty alue, joka täyttää eliölajin menestymiseksi vaadittavat tekijät, kuten ravinnon tai ravinteiden, valon ja veden saannin vaatimukset. ennallistaminen Ennallistaminen on luonnonsuojelussa käytettävä menetelmä, jossa erilaisilla toimenpiteillä käynnistetään ekosysteemin palautuminen kohti luonnontilaa. Yleensä ennallistaminen on kertaluonteinen toimenpide, jossa joko käynnistetään luontotyypin muuttuminen luonnontilaiseksi tai nopeutetaan hitaasti tapahtuvaa luonnontilaistumista. Sitä tehdään alueilla, missä sen hyöty luonnon monimuotoisuudelle on suurin ja riskit pienimmät. Ennallistamisen avulla luonnonsuojeluun varatuista alueista saadaan nopeutetusti täysimääräinen luonnonsuojelullinen hyöty, mikä vähentää lisäsuojelun tarvetta. ensiharvennus Metsikössä tehtävä ensimmäinen hakkuu, joka tuottaa myös myyntikelpoista puutavaraa. erikoishakkuu Alueella on muutamia kohteita joihin ei voida suoraan käyttää mitään yleisistä metsänhoidollista hakkuumenetelmää. Näillä kohteilla kuvion puustoa hoidetaan ja uudistetaan erityisohjeiden mukaisesti. eteläboreaalinen kasvillisuusvyöhyke kts. boreaalinen kasvillisuusvyöhyke hakkuutähteiden korjaus ja haketus Tässä julkaisussa tarkoitetaan: Hakkuissa syntynyt hakkuutähde kerätään pois pääulkoilureittien varrelta. Hakkuutähteet voidaan tarvittaessa hakettaa ja syntyvä hake käyttää kuluneilla metsäkuvioilla polkujen pinnoittamiseen. harvennushakkuu Harvennushakkuu antaa kasvutilaa metsikön parhaille puille, kun heikkokasvuiset ja sairaat puut poistetaan. Metsikkö harvennetaan kasvuolosuhteista ja puulajista riippuen 1-3 kertaa ennen uudistamista. Harvennushakkuussa poistetaan keskimäärin 30 prosenttia metsän puustosta. Sen tarkoitus on parantaa jäljelle jäävien puiden kasvua ja laatua, mistä johtuen sitä kutsutaan myös kasvatushakkuuksi.

50 häiriödynamiikka Boreaalisten metsien eliölajit ovat evoluutionsa kuluessa sopeutuneet tavalla tai toisella pohjoisille havumetsille tyypilliseen rakenteeseen ja häiriödynamiikkaan. Lajit voivat olla riippuvaisia sekä laajan mittakaavan häiriöistä, kuten metsäpaloista tai myrskytuhoista, että pienen mittakaavan aukkohäiriöistä. Häiriöt pitävät yllä metsän sukkessiota ja luovat eri lajeille sopivia elinpaikkoja. Esimerkiksi tuli on ekosysteemin sisäisistä tekijöistä johtuva häiriö ja tärkeä osa mäntymetsien ekologiaa. jatkuva kasvatus Metsän hoitomalli, jossa metsiä kasvatetaan erirakenteisina ja eri-ikäisinä. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä, joiden tilalle uudistuu uusia puita. Tavoitteena on matkia sellaisen metsän luontaista kehitystä, jossa ei esiinny laaja-alaisia häiriöitä kuten voimakkaita metsäpaloja. Jatkuva kasvatus takaa avohakkuisiin ja alaharvennuksiin perustuvaa perusmetsätaloutta paremmin esimerkiksi metsäisyyden ja maisemaarvojen säilymisen. jättöpuu Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävä puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Käytetään myös nimitystä säästöpuu. kaksijaksoinen metsä Metsä on kaksijaksoinen, kun siellä kasvaa kahta eri ikäluokkaa olevaa puustoa, esimerkiksi kuusentaimikko ja sen suojana oleva varttuneempi lehtipuusto. kansallinen kaupunkipuisto Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvät säännökset kansallisista kaupunkipuistoista kansallisesti merkittävien, kaupunkiseuduilla sijaitsevien laajojen puisto-, virkistys- ja viheraluekokonaisuuksien säilyttämisen turvaamiseksi ja hoidon edistämiseksi. Aloitteen kaupunkipuiston perustamisesta tekee kunta, joka valmistelee asiaa yhdessä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Puiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. kaulata Kaulatessa puusta poistetaan kuori noin senttimetrin leveydeltä ympäri rungon, jonka jälkeen puu kuivaa pystyyn. Kaulaamista käytetään pystylahopuun lisäämiseksi alueilla, joilla syntyvästä lahopuustosta ei aiheudu turvallisuusriskiä virkistyskäytölle. Lahopuun lisäämisellä on luonnonsuojelullista merkitystä. vrt. lahopuu kasvupaikkatyyppi Kasvupaikkojen jako metsämaan viljavuuden ja puuntuotantokyvyn mukaan. Kasvupaikkatyyppejä ovat lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat kankaat ja karukkokankaat. Luokitus kattaa koko maan. kulotus Hakkuutähteiden, jättö- ja säästöpuiden, pintakasvillisuuden ja humuksen suunnitelmallista polttamista päätehakkuun jälkeen. Kulotuksen tarkoitus on helpottaa uuden puusukupolven kasvuun lähtöä tai jäljitellä metsäpaloja, jotta niihin sopeutuneilla eliölajeilla olisi paremmat mahdollisuudet selvitä. kulttuurivaikutteinen Alue jonka erityisiin arvoihin kuuluu maankäytön pitkään jatkuvuuteen pohjautuva kulttuurivaikutteinen luonto. Tällaiset ns. perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia luontotyyppejä eli niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Ne ovat kulttuurihistoriallisten, maisemallisten ja biologisten arvojen keskittymiä, joiden suojelulla on erityistä merkitystä mm. uhanalaisen lajiston säilyttäjinä. Maatalouden suurten muutosten myötä perinnebiotoopit ovat Suomessa vähentyneet. Perinnebiotooppeja on 2000-luvulla vain murto-osa vuoden takaisesta tilanteesta. kunnostusojitus Aikaisemmin ojitetun alueen vesitalouden parantamista vanhoja ojia perkaamalla ja täydennysojia kaivamalla. lahopuu Kaikissa tehtävissä hakkuissa jätetään lahopuuta metsiin luonnonsuojelullisista syistä. Pystypökkelöt ja maapuut ovat tärkeitä elinympäristöjä metsien lahottajaeliöstölle ja metsien ekologialle. Erityisesti lahopuusta hyötyvät erilaiset lahopuilla elävät hyönteiset. Lahopuita jätetään pystyyn ja maahan erityisesti luonnonmukaisemmilla alueilla. Myös osa hakkuissa kaadetuista rungoista jätetään metsiin tulevaksi lahopuuksi. Lahopuiden jättäminen metsiin on tärkeä osa luonnonsuojelua. Lahopuita jätetään virkistysalueilla kohtiin, joissa

51 niistä ei ole vaaraa ulkoilijoille tai rakennuksille. Jätetyillä lahopuilla voidaan tarvittaessa ohjata ja kanavoida metsässä kulkemista ja näin ennaltaehkäistä maaperän kulumista. luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa eliölajien perinnöllistä vaihtelua eli geneettistä monimuotoisuutta, eliölajien määrän ja runsauden vaihtelua eli lajistollista monimuotoisuutta sekä erilaisten elinympäristöjen ominaisuuksien ja runsauden vaihtelua eli ekosysteemitason monimuotoisuutta. luonnonarvometsikkö Muusta ympäristöstä poikkeava, erityisiä luontoarvoja sisältävä metsikkö. Erityisiä luontoarvoja ovat esimerkiksi iäkäs puusto, runsas lahopuun määrä, uhanalaiset tai arvokkaat lajit. Luonnonarvometsikkö säilytetään ja sen arvoa voidaan parantaa hoitotoimenpitein. luonnonhoito- ja käyttösuunnitelma Erilaisten tavoitteiden mm. virkistyskäytön, luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon huomioonottava Porin metsää koskeva hoitosuunnitelma. luonnonsuojelualueet Ryhmitellään suomessa kansallis- ja luonnonpuistoiksi sekä luonnonsäästiöiksi. Tavoitteena on suojella luontoa ihmistoiminnalta alueilla, joilla joiden eliömaailmalla ja eliöyhteisöllä tai maankamaran muodostolla on erityistä arvoa tieteellisesti, opetuksellisesti tai virkistyskäytön kannalta tai jotka halutaan säilyttää alkuperäisen luonnon tukialueena ja nähtävyytenä. luonnonsuojelulaissa suojellut luontotyypit Luonnonsuojelulaissa suojeltuja luontotyyppejä ovat jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot, tervaleppäkorvet, hiekkarannat, merenrantaniityt, hiekkadyynit, katajakedot, lehdesniityt ja yksittäiset suuret maisemapuut. Suojeltavien luontotyyppien tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia. Ne ovat harvinaisia ja usein pintaalaltaan pieniä, mutta silti arvokkaita luonnon monimuotoisuudelle ja maisemansuojelulle. Luonnonsuojelulain luontotyyppien suojelu poikkeaa perinteisistä luonnonsuojelualueista perustamistavan ja suojelutavan suhteen. Suojelulla pyritään säilyttämään luontotyyppien ominaispiirteet, eikä tavoitteena ole aina alueen täydellinen koskemattomuus. Monien luontotyyppien säilyminen jopa edellyttää jatkuvaa hoitoa ja käyttöä. luonnonsäästiöt luonnonsuojelualueita kansallis- ja luonnonpuistojen ohella. Käytännössä luonnonsäästiöt ovat pienialaisia ja useimmiten yksityisillä mailla ja niiden tarkoituksena on suojella erilaisia kasvillisuustyyppejä sekä uhanalaisia eliölajeja. luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Luonnontilaisen kaltaisessa metsässä on useita luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä, mutta ihmistoiminnan vaikutus on joko suoraan tai välillisesti näkyvissä; esimerkiksi lahopuumäärä saattaa olla vähäisempi kuin täysin koskemattomilla alueilla. Täysin luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä voivat olla luonnonsuojelullisesti yhtä arvokkaita. METSO-ohjelma Valtioneuvoston (2002) hyväksymä toimintaohjelma metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsissä. Metso-ohjelma täydentää Kansallista metsäohjelmaa Etelä- Suomen metsien monimuotoisuusohjelma on 17- kohtainen toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on nykyistä paremmin turvata metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. Toimenpiteillä pyritään sekä luomaan erityyppisiä uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja että tehostamaan suojelua nykyisillä suojelualueilla mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ohjelmaa johtavat yhdessä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. metsälaki Metsänkäyttöä ja -hoitoa säätelevä laki. Metsälaissa säädetään muun muassa hakkuista, tuholaistorjunnasta sekä hakkuiden yhteydessä säästettävistä arvokkaista elinympäristöistä. Kts. tarkemmin

52 metsälakikohde Tässä yhteydessä metsälakikohde on metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Metsälakikohteilta vaaditaan, että ne ovat ympäristöstään selvästi erottuvia, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia ja yleensä pienialaisia. Erittäin tärkeät elinympäristöt on määritelty metsälaissa, -asetuksessa ja metsälain perusteluissa. Ks. metsälaki metsän uudistaminen Uudistamisen tavoitteena on metsien jatkuvuuden turvaaminen. Uudistamisessa otetaan huomioon alueen tavoitetila. Uudistaminen keskittyy pääsääntöisesti alueille, jotka on osoitettu virkistyskäyttöön. Uudistamisajankohdan kriteerinä on puuston elinvoimaisuus eli kunto ja kasvukyky. Puuston uudistamisajankohta (ikä) puulajista riippuen on seuraava: mänty v, kuusi v ja rauduskoivu v. Uudistamismenetelmien valinnassa on kiinnitetty erityistä huomiota hakkuun sovittamiseen maisemaan. metsätyyppi Metsämaiden luokittelu maan viljavuuden ja kasvillisuusvyöhykkeen mukaan. Maastossa metsätyyppien määrittelyssä käytetään pintakasvillisuutta. perinnebiotooppi Perinnebiotooppeja ovat kulttuurivaikutteiset luontotyypit, joilla on arvokasta, uhanalaista kasvillisuutta. Niitä ovat esim. kuivat ja kosteat niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Perinnebiotooppi on tarkasti rajattu käsite. Perinnebiotooppialueella on aina arvokasta kasvillisuutta. pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuulla pyritään metsän uudistamiseen ja metsikkörakenteen monipuolistamiseen. Pienaukkohakkuussa metsäkuvioilta poistetaan uudistettavat puut erillisen ohjeen mukaisesti joko koko kuviolta kerrallaan (pienialaiset kuviot) tai pienialaisin vaiheittaisin aukkohakkuin. Vaiheittainen pienaukkohakkuu sopii laajemmille metsäkuvioille ja ulkoilumetsiin. Puut poistetaan uudistettavalle kuviolle rajatuilta n m halkaisijaltaan olevilta ympyröiltä/soikioita. Muodostuneiden aukkojen avulla metsään saadaan tarpeeksi valoa pioneeripuiden uudistamiseen (koivu, mänty) luontaisen taimiaineksen avulla. Muodostettavien aukkojen sijoittaminen suunnitellaan ennen hakkuiden toteuttamista erikseen. Pienaukkojen välinen osa metsästä voidaan hakata, kun taimikko on varttunut n vuotiseksi. Suurilla kuvioilla pienaukkoja tehdään useammassa erässä vuoden välein. pystykarsita Kuolleiden ja kasvussa taantuneiden oksien karsinta kasvavista puista. Pystykarsinnalla parannetaan kasvatettavan puiden laatua. päätehakkuu Uudistuskypsän metsän hakkuu, jonka tarkoituksena on saada alueelle uusi puusukupolvi. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Päätehakkuusta käytetään myös nimitystä uudistushakkuu. ruderaattialue lähinnä joutomaata muistuttava alue, jossa normaalisti ei toivottuina pidetyt lajit kasvavat. Ruderaattialue on toistuvasti häiriöille altistuva alue, esimerkiksi maankaatopaikka, varastoalue, radanvarsialue. Usein sillä kasvaa typensuosijakasveja. Ruderaattialue on arvokkaiden ja uhanalaisten perhos-, lintu- ja kovakuoriaislajien elinympäristö, jonka suojelulla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Silva Gis Paikkatieto- ja karttaohjelmisto, joka on tarkoitettu ensisijaisesti metsänhoitoyhdistysten metsäsuunnittelun apuvälineeksi.ohjelmistokokonaisuus pystyy tuottamaan metsätoimihenkilölle kaikki keskeiset raportit sekä työ- ja teemakartat, joita hän jokapäiväisessä työssään tarvitsee. SOLMU-maasto-ohjeet Solmu - Metsäsuunnittelun Maastotyöopas (Tapio 1997) sisältää kuvaukset ja luokitukset SOLMUmuuttujille. Maastotyöopas on yksityiskohtainen ja kattava kuvaus Solmumuotoisen maastotiedon keräämisestä metsäsuunnittelujärjestelmään. Oppaassa on määritelty kerättävät tiedot, niiden luokitukset ja merkitys metsäsuunnitelman laadinnassa.

53 sukkessio Ekologinen sukkessio eli seuraanto tarkoittaa, että eri eliöyhteisöt seuraavat toisiaan tietyssä järjestyksessä. Saman paikan eliöyhteisö muuttuu ajan kuluessa, koska tietyn hetken eliöyhteisö itse muuttaa omaa elinympäristöään. Yleensä ensimmäiset sukkessiovaiheet ovat nopeita, sitten muutokset hidastuvat, kunnes lopulta saavutetaan ns. kliimaksiyhteisö, jossa muutokset ovat hitaita. Kliimaksiyhteisö on pitkäikäinen, mutta muuttuu sekin vähitellen. Ekologinen sukkessio vaihtelee ja on erilainen eri paikoilla. suojametsä Pääväylien reuna-alueella sijaitseva metsä, joka toimii suojavyöhykkeenä lieventäen melu-, pöly-, tuuli- ja saastehaittoja. Alueen halki voi johtaa polku. Hoidon tavoitteena on kasvillisuuden monikerroksellisuuden, peittävyyden ja suojavaikutuksen ylläpitäminen. suojelualue Alue jonka hoidon tavoitteena on turvata alueella oleva alkuperäinen arvokas eliölajisto. Suojelun tarkoituksena on tehdä luonnonhoitotoimenpiteet suojellun lajin hyväksi. Tämä voi edellyttää toimenpiteitä, joiden avulla ihmistoiminnan seurauksena muuttunut elinympäristö palautetaan alkuperäiseen tilaansa. vrt. ennallistaminen. Kohde vaatii oman hoitosuunnitelman. säästöpuu Tavallisesti päätehakkuun yhteydessä hakkuualueelle jätettävä puu tai puuryhmä, jolla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta. Käytetään myös nimitystä jättöpuu. taimikonhoito Taimikonhoidolla luodaan perusta hyväkuntoiselle ja elinvoimaiselle metsälle. Parhaiden taimien kasvua autetaan poistamalla kitukasvuiset ja huonolaatuiset puut sekä ylitiheys. Taimikkoa on hoidettava, jotta taloudellisesti ja virkistyksellisesti arvokkailla puilla olisi tilaa kasvaa. Taimikonhoidon tarkoituksena on kehityskelpoisten puiden kasvua haittaavien puiden poisto. Sopivan tiheyden ohella tavoitteena on siis myös puulajisuhteiden ohjaaminen. Taimikonhoito tehdään puuston pituuden ollessa 3-8 metriä. uhanalainen laji Eliölaji, joka lyhyellä tai pidemmällä ajanjaksolla on vaarassa hävitä Suomesta. Uhanalaiset lajit jaetaan luokkiin sen perusteella, miten nopeasti niiden arvioidaan häviävän, jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä. Luokat ovat äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen ja vaarantunut. Lisäksi määritellään silmälläpidettävät sekä alueellisesti uhanalaisia lajeja; jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Etelä-Suomessa harvinaistuneet metsälajit, jotka vielä menestyvät pohjoisempana. ulkoilureitti Maastoon merkitty väylä, joka ohjaa kulkemista ulkoiluun tarkoitetulla alueella. ulkoilu- ja virkistysmetsä Asutuksen liepeillä sijaitseva metsä, jota käytetään virkistystoimintaan; ulkoiluun, retkeilyyn, sienestykseen ja marjastukseen. Virkistyskäyttö on osittain ohjattu poluille. Alueella voi olla avoimiakin luonnonalueita kuten mäenlakia. Hoidon tavoitteena on metsämaiseman ja alkuperäisen luonnon, kasvillisuuden sekä eläimistön säilyttäminen sekä ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen. väljennyshakkuu Hakkuu, jonka tavoitteena on runkojen järeytys. yksittäisten puiden poisto Hakkuu jossa poistetaan puita yksitellen. Käytetään yleisimmin huonokuntoisten tai lahojen puiden poistamisessa virkistysalueilla tai vieraan puulajin poistamisessa ennallistamiskohteilla sekä pienaukon muodostamista varten arvokkailla elinympäristöillä mikäli elinympäristön hoito sitä edellyttää. ylispuu Edellisestä puusukupolvesta taimikon päälle jääneet puut. Ylispuuhakkuussa poistetaan ylispuut. Ylispuuhakkuu Hakkuu, jossa poistetaan taimikosta edellisen puusukupolven puut, esimerkiksi siemenpuut.

54 HOITOTOIMENPITEITÄ 1 Liite 2 Taimikonhoito (4) Nuorten lehtipuiden ja/tai pensaikon poisto (5) Alikasvos- ja/tai huonokuntoisten puiden poisto (13) Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/

55 HOITOTOIMENPITEITÄ 2 Liite 3 Ennallistamishakkuu (2) Erikoishakkuu (12) Pienaukkohakkuut (6) Yksittäisten puiden poisto (6) Kulotus (1) Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/2006.

56 HOITOTOIMENPITEITÄ 2 Liite 4 Ensiharvennus (9) Harvennushakkuu (30) Väljennyshakkuu (4) Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/2006.

57 ERIKOISKOHTEET Liite 5 Lentokentän turva-alue Kunnostusojitus (5) Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/2006.

58 HOITOTOIMENPITEIDEN AIKATAULU Liite 6 Hoitotöitä 5-vuotiskaudella, v Hoitotöitä 10-vuotiskaudella, v Hoitotöitä 5- ja 10-vuotiskaudella, v Hoitotöitä tarvittaessa Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/2006.

59 LUONNONSUOJELUALUEIKSI EHDOTETTAVAT ALUEET Liite 7 Ehdotetaan luonnonsuojelualueeksi Ilmakuva Maanmittauslaitos, lupa nro 23/ILMA/2006.

60 Liite

61

62

63

64

65

66

67

68 Porin kaupunkisuunnittelu Porin kaupunkisuunnittelusarja C60/2006 ISBN ISSN X

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma

Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Nokian Hasselbackan alueen ulkoilureittien ja niitä ympäröivien metsien hoitosuunnitelma Taajama ja Lähiympäristön luonnonhoito Lepaa 14.11.2008 Kari Yli-Muilu Sisällys 1 JOHDANTO 2 ALUEEN KUVA JA HOITOTOIMENPITEET

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma

Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Luonnos 14.12.2009 / Virpi Sahi Träskendan kartanopuiston (luonnonsuojelualueen) hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnitelman ja toteutuksen vertailua kuvioittain joulukuu 2009 Yleistä hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla Metsäkuviot 1.-4. sijoittuvat Meijerialueen ja Tyrnäväjoen välimaastoon. Koko alue rajautuu pohjoisessa Vanhatiehen, idässä Meijerialueeseen,

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

PORIN METSÄ. kaupunkilaisten pyhittämää luontoa

PORIN METSÄ. kaupunkilaisten pyhittämää luontoa PORIN METSÄ kaupunkilaisten pyhittämää luontoa Porin kaupunki, mittaustoimi 2006, lupa nro 280. Porin metsä osana Porin kansallista kaupunkipuistoa Porilainen virkistysalue Porin metsä on polkujen ja ulkoiluteiden

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET

TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET 1 TAAJAMAMETSIEN HOITOPERIAATTEET Kouvolan kaupunki Kaupunkikehitys/Tekniikka- ja ympäristöpalvelut versio 0.8 2 SISÄLLYS Johdanto 1. Taajamametsät ovat viihtyisiä ja elinvoimaisia 2. Taajamametsien hoidolla

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015 Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-

Lisätiedot

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3.

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3. KUVIOKOHTAISET KOMMENTIT POHJOIS-ESPOON METSÄSUUNNITELMAN LOHKOJEN 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 HAKKUU- JA HOITOESITYKSIIN SEKÄ METSO-LUOKKIIN (& MUUTAMA TÄYDENNYS LOHKON 6 OSALTA) Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

ALTIA OYJ RAJAMÄEN LUONTOSELVITYS

ALTIA OYJ RAJAMÄEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Altia Oyj Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 7.6.2012 Viite 82140395-05 ALTIA OYJ RAJAMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 7.6.2012 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kirsi Lehtinen Kaisa Torri Luontoselvitys

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon 23.10.2015 Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon Keskuspuisto on Helsingin tärkein ja suosituin ulkoilualue.

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki

Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Nummelan eteläosien osayleiskaava 1A:n Täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 Rytömäki, Syrjämäki, Alhonpää ja Järvenpäänmäki Espoo 2007 Nummelan täydentävät kasvillisuusselvitykset 2007 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 20.8.2014 Viite 1510014465 NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola

Lisätiedot

METSÄNHOIDON PERIAATTEET Metsäsuunnitelmakausi 2008-2017

METSÄNHOIDON PERIAATTEET Metsäsuunnitelmakausi 2008-2017 METSÄNHOIDON PERIAATTEET Metsäsuunnitelmakausi 2008-2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta 13 11.10.2006 Tarkastettu 18.3.2015 YLEISPERIAATTEET KAIKILLE METSILLE Luonnon monimuotoisuus Kaikessa metsänhoidossa

Lisätiedot