Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma. Kalavesi Konsultit Oy"

Transkriptio

1 Itä-Siitolan kosteikon ja Vuoksen ranta-alueen hoitosuunnitelma Kalavesi Konsultit Oy 1

2 Sisällysluettelo: 1. Tausta 3 2. Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet 3 3. Alueen kuvaus Kosteikkoalue Vuoksen ranta-alue 5 4. Ehdotelmat toteutettaville hoitotoimenpiteille Rakenteiden sijoitus Pitkospuut kosteikolla Lintulava Vuoksen ranta-alue Vuoksen laituri Infotaulut Parkkipaikat Kasvillisuuden hoito Kasvillisuuden hoito kosteikkoalueella Muokattavat alueet, toimenpiteet ja rajaus Lintulavan alue Kasvillisuuden hoito Vuoksen ranta-alueella Niityn hoito Seuranta ja tulevaisuuden hoitotoimenpiteet Vesiensuojelullinen näkökulma Lähdeluettelo 20 Liite 1. Lintulavan piirustukset ja materiaalimenekki 21 2

3 1. Tausta Imatran kaupungin ympäristötoimi on tilannut hoitosuunnitelman Itä-Siitolassa sijaitsevalle kosteikkoalueelle sekä kosteikon läheisyydessä olevalle Vuoksen ranta-alueelle. Suunnittelukohteet kuuluvat osana laajempaan Vuoksi-Kruununpuisto hankkeeseen, jonka tavoitteena on Vuoksen luonto- ja kulttuurimatkailun toimintaedellytysten parantaminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kehittäminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ja rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna Hoitosuunnitelman tarve ja tavoitteet Itä-Siitolan kosteikko ja sitä ympäröivä niittyalue yhdessä Vuoksen ranta-alueen kanssa muodostavat kauniin sekä luonto- ja virkistyskäyttöarvoiltaan merkittävän ja lähiluonnon tarkkailuun hyvin soveltuvan kohteen Imatran kaupungin keskustan läheisyydessä. Alueen luontoja virkistysarvojen säilyttäminen ja edistäminen edellyttävät alueelle soveltuvia hoitotoimia nyt ja tulevaisuudessa. Virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi alueella kulkua on syytä tehdä helpommaksi ja alueen luontoarvojen säilyminen edellyttää kasvillisuuden hoitoa. Hoitosuunnitelman keskeisenä tavoitteena on osoittaa sellaisia alueelle soveltuvia hoitotoimia, jotka lisäävät kohteiden matkailu- ja virkistyskäyttöarvoja ilman, että alueen luontoarvot kärsivät. Luontoarvoissa keskitytään etenkin kasvillisuuden monimuotoisuuteen sekä linnuston levähdys- ja pesimismahdollisuuksiin. Virkistyskäyttöä pyritään edistämään rakentamalla alueelle kulkua helpottavat pitkospuut sekä lintujen ja muun luonnon tarkkailua varten lintulava. Kasvillisuuden monimuotoisuutta ja rakennetta ylläpidetään kosteikkoympäristöille soveltuvin keinoin, kuten raivaamalla, niittämällä ja poistamalla yksittäisiä puita. Kasvillisuuden muokkaus itsessään lisää virkistyskäyttöarvoa, kun näkyvyys kosteikolle paranee ja muun muassa lintujen elintila lisääntyy. Sekä rakenteiden sijoituksessa että kasvillisuuden hoidossa otetaan huomioon alueen lähiasutus. Luontoarvojen säilyttämisen suhteen lähtötietoina käytetään alueella vuonna 2010 tehtyjä luonto- ja linnustoselvityksiä (Kuitunen 2010) ja hoitosuunnitelmassa noudatetaan selvityksissä esitettyjä ohjeistuksia alueen hoidon suhteen. Hoitosuunnitelmassa ohjeistetaan alueella mahdollisesti toteutettavia hoitotoimenpiteitä sekä osoitetaan mahdolliset paikat rakenteiden sijoitukselle. Lisäksi suunnitelma sisältää ehdotuksia siitä, mitä alueille voidaan tulevaisuudessa tehdä alueen luonto- ja virkistyskäyttöarvojen säilyttämiseksi. Suunnitelmassa esitettyjen hoitotoimenpiteiden toteutuksen jälkeen on tärkeää seurata alueen 3

4 eliöstön kehitystä (mm. kasvillisuus, linnut), sillä näin voidaan havainnoida hoitotoimenpiteiden onnistumista ja ohjata jatkotoimia haluttuun suuntaan. Hoitosuunnitelmassa esitetään kahta erilaista mahdollisuutta pitkospuiden sijoitukselle. 3. Alueen kuvaus 3.1. Kosteikkoalue Itä-Siitolan kosteikko on Vuoksen itäpuolella sijaitseva erillinen noin 2,7 ha:n laajuinen kosteikko (Kuva 1). Kosteikon avovesialuetta reunustaa muun muassa sarojen, osmankäämin, kurjenjalan ja järvikortteen muodostava rantaluhta sekä tiheä pensaikkovyöhyke. Ruohovartisen rantaluhtakasvillisuuden leveys pensaikkovyöhykkeen ja vesirajan välillä vaihtelee 0 30 metrin välillä. Alueen etelä- ja itäreunoja ympäröi niitty ja etelänpuoleisella niityllä on laiduntavia lampaita aitauksessa. Itäreunan niityllä asutusalueen edustalla laidunnusta ei ole ja niitylle on kasvanut jonkin verran pajukkoa. Itäreunan niitty rajoittuu korkeampaan puustoon ennen tiheämpää pensaikkoa ja kosteikon rantaluhtaa. Kosteikon koilliskulmassa ja pohjoisreunalla on niin ikään korkeampaa puustoa ja metsäisempi vyöhyke. Korkeamman puuston vyöhyke erottuu pohjoisreunalta selkeästi ja se kulkee koillis-luoteis suunnassa. Pohjoisreunalla on kaiken kaikkiaan huomattavasti leveämpi tiheämmän kasvuston ja pensaikon vyöhyke verrattuna muuhun alueeseen. Pohjoisreunalla ennen vanhaa golfkenttää kulkee polku, joka on jonkinlaisessa käytössä tälläkin hetkellä. Länsipuolella kosteikko rajoittuu Vuoksentiehen. Tien reunassa ennen vesirajaa on paikoitellen kapea ruohovartisten kasvien vyöhyke ja paikoin pensaikkoa. Lisäksi tieltä ulottuu tiheäkasvustoinen saareke keskelle kosteikkoa. Vuonna 2010 kosteikolla tehdyissä linnusto- ja kasvillisuusselvityksissä kohteelta löydettiin 13 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia sekä 46 putkilokasvilajia (Kuitunen 2010). Uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia lajeja ei havaittu. Selvityksissä kohteen yleispiirteiden todetaan pysyneen ennallaan verrattuna vuonna 2000 tehtyyn luontoselvitykseen, jossa mainitaan suojelukohteeksi kosteikko, jolla on merkitystä vesilintujen levähdys- ja pesimäalueena. Kosteikon kuitenkin mainitaan menettäneen mahdollisesti merkitystään vesilintujen pesimisalueena reuna-alueiden pensoittumisen takia. Vesilinnuista alueella havaittiin vuonna 2010 pesintä yhdellä sinisorsapoikueella ja lisäksi mahdollisesti yksi tavin pesintä. Joutilaita vesilintuja havaittiin pieni määrä (taveja, sinisorsia, telkkiä). Muut pesivät lajit olivat pääasiassa rantaluhdassa ja sitä ympäröivässä pensaikossa sekä metsävyöhykkeessä viihtyviä pikkulintulajeja. 4

5 Kuva 1. Itä-Siitolan kosteikko. Ilmakuva on vuodelta 2008 ja siihen nähden etenkin rantaluhdan pensaskasvillisuus on lisääntynyt jonkin verran (Lähde: Vuoksen ranta-alue Kohde sijaitsee Vuoksen varressa Itä-Siitolan kosteikon eteläpuolella. Vuoksen ranta-alueella kasvaa rehevää varttunutta lehtimetsää (tuore lehto) ja -pensaikkoa. Kapean rantaluhtavyöhykkeen kasveja ovat muun muassa sarat, osmankäämi ja järviruoko. Alueella on myös yksityinen tonttialue, jolla sijaitsee pieni vapaa-ajan mökki. Kohteella vuonna 2010 tehdyissä linnusto- ja kasvillisuusselvityksissä alueelta löydettiin 11 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia sekä 75 putkilokasvilajia (Kuitunen 2010). Uhanalaisia ja erityisesti suojeltavia lajeja ei havaittu. Selvityksessä alueella todetaan olevan merkitystä lintujen levähdys- ja pesimisalueena. Pesivät lintulajit muodostuivat pääosin rantametsän ja luhtavyöhykkeen pikkulintulajeista. Vesilinnuista alueella pesi yksi telkkäpoikue. 5

6 4. Ehdotelmat toteutettaville hoitotoimenpiteille 4.1. Rakenteiden sijoitus Pitkospuut kosteikolla Pitkospuiden sijoitukselle esitetään kahta eri vaihtoehtoa (Kartat 1 ja 2). Ensimmäisessä vaihtoehdossa pitkospuut kulkevat koko kosteikkoalueen ympäri muodostaen lenkin, joka alkaa ja päättyy Vuoksentielle. Toisessa vaihtoehdossa pitkospuut eivät kulje kosteikon pohjoisreunan tiheämmän kasvillisuuden läpi, vaan jatkavat kulkuaan pohjoisreunalla ennen vanhaa golfkenttää kulkevalle polulle, jota pitkin pääsee takaisin Vuoksentielle tai vaihtoehtoisesti Itä-Siitolan kartanon suuntaan. Alla olevissa reittiselosteissa pitkospuiden kulku kuvataan lähteväksi kosteikon eteläreunasta Vuoksentien varresta. Vaihtoehto 1. (Pitkospuureitin pituus noin 510 m) Pitkospuut alkavat Vuoksentien varresta kosteikkoalueen eteläkulmasta (Kartta 1). Katkoviivalla on merkitty vaihtoehdoksi alku, jossa pitkospuu menee jo eteläkulman pensaikon läpi niitylle. Tällöin reitin alku olisi myös hieman lähempänä lintulavaa ja suojatietä. Alueen eteläreunalla pitkospuut kulkevat kosteikon reunamuotoja mukaillen niityllä olevan lammasaitauksen ja pensaskasvillisuuden välissä. Pensaskasvillisuutta ja puustoa poistetaan paikoitellen sen verran, että pitkospuilta saadaan näkymäkohtia rantaluhtavyöhykkeelle sekä veteen. Näkymäkohdat on merkitty karttaan. Tieltä katsottuna ensimmäiseltä tai toiselta näkymäkohdalta voidaan tehdä myös erillinen lyhyt pistos rantaluhdalle, mikäli näkyvyyttä luhdalle halutaan parantaa. Pistoksia ei kuitenkaan suositella tehtäväksi kuin yhteen kohtaan, jotta luhdalla liikkuminen ei aiheuta häiriötä. Näkymäkohdat voivat toimia myös ohituspaikkoina reitillä, mutta tarvittaessa ohituspaikkoja voidaan tehdä muuallekin esimerkiksi katkaisemalla pitkospuut lyhyesti (yhteensä reitillä 3 5 ohituskohtaa). Lammasaitausta voidaan siirtää paikoitellen, mikäli pitkospuut eivät muuten mahdu kulkemaan pensasvyöhykkeen ja aitauksen välissä. Myös pensaikkoa ja nuorta puustoa voidaan kevyesti poistaa reitiltä, jos on tarpeen. Lampaat sopivat hyvin alueen yleisilmeeseen ja tuovat osaltaan lisäarvoa reitille. Alueen itäreunalla pitkospuut kulkevat niin ikään niityn reunassa puustoisemman vyöhykkeen vieressä. Myös itäreunalta poistetaan puustoa ja pensaikkoa niin, että pitkospuilta muodostuu näkymä kosteikolle (Kartta 1). Koko niityn matkalla niittykasvillisuutta täytyy niittää pitkospuiden reitiltä, jotta pitkospuut pysyvät esillä ja kulku on helppoa. Mikäli niittykasvillisuuden ja -eliöstön seurantaa halutaan helpottaa, voidaan myös johonkin kohtaa niitylle rakentaa erillinen pistos pitkospuureitiltä. 6

7 Alueen koilliskulmassa pitkospuut kulkevat niityltä korkeamman puuston läpi metsäisempään vyöhykkeeseen (koivuja ja leppiä) ja pohjoisreunalla pitkospuut jatkavat kulkua suuremman puuston keskellä (pääosin koivikkoa). Metsäisemmän vyöhykkeen loppuessa pitkospuut kulkevat pensaikkoisessa/tiheämmässä vyöhykkeessä kaartuen kohti pohjoisempaa ojalinjaa. Ojalinjan kohdalla pitkospuut kulkevat sen reunaa myöden yhdistyen pohjoisreunalla kulkevalle polulle, joka johtaa Vuoksentielle kosteikon luoteiskulmaan. Pitkospuut voidaan rakentaa polkupohjaa pitkin Vuoksentielle asti. Metsäisemmän vyöhykkeen ja pohjoisreunan polun välissä pitkospuut ylittävät kaksi pienehköä ojalinjaa. Pohjoisreunalla kasvillisuus on niin tiheää, että kosteikko ei näy pitkospuupolulle. Tarkka reitin kulku tulee tarkistaa maastossa. Tarkoituksena on jättää pohjoisreunan rantavyöhyke rauhaan, joten ihan rantaan asti reittiä ei tule viedä. Pitkospuiden reitiltä täytyy raivata pois kasvillisuutta ja paikoin mahdollisesti myös kaataa puita. Pohjoisreunalla on lisäksi paikoin muun muassa tiheitä maitohorsmalaikkuja, joita voidaan niittää avoimuuden lisäämiseksi. Tässä kulkureitti on ehdotettu rakennettavaksi pitkospuureittinä, mutta osa reitistä (etenkin niityn reunalla kulkeva osuus) voidaan rakentaa myös muulla tavoin (kivituhka, sora, kivimurske). Esimerkiksi sorapoluista on hyviä kokemuksia ulkoilureiteillä, sillä ne ovat hyvin rakennettuina pitkäikäisempiä kuin pitkospuut eivätkä ne ole liukkaita sateella tai pakkasella. Vuoksentien varteen kosteikon puolelle ehdotetaan rakennettavaksi leveämpi piennar helpottamaan kävelyä tien varressa sekä siirtymistä lavalle ja pitkospuille (Kartta 1 ja 2). Piennarlevennys voi jatkua koko kosteikon matkan tien reunassa, jolloin se lisää oleellisesti alueella liikkuvien turvallisuutta. Lisäksi piennar yhdessä pitkospuureitin ja pohjoisreunalla kulkevan polun kanssa muodostavat yhtenäisen kulkureitin alueen ympäri. Reitin alkupisteenä voisi toimia lintulavan kohta (katso kohta Lintulava). 7

8 Kartta 1. Pitkospuiden kulkureitti ja lintulavan sijoituspaikka kosteikolla (Vaihtoehto 1). Sininen viiva on pitkokset ja lavalle johtava kulkusilta, mustat viivat näkymäkohdat, keltainen viiva jo olemassa oleva polku, valkoinen viiva tien piennarlevennys ja punaiset lintulava (lavan sijoitus pitkäsivu tien suuntaisesti) sekä Vuoksen laituri. Vaihtoehto 2. (Pitkospuureitin pituus noin 350 m) Toisessa vaihtoehdossa pitkospuut kulkevat etelä- ja itäreunan matkalla samalla tavoin kuten vaihtoehdossa 1, mutta pitkospuut eivät jatka enää läpi pohjoisreunan metsäisemmän ja tiheämmän vyöhykkeen (Kartta 2). Tällöinkin reitistä on kuitenkin mahdollista muodostaa lenkki ohjaamalla pitkospuut koilliskulman koivikon läpi alueen pohjoisreunalla ennen vanhaa golfkenttää kulkevalle polulle, jota pitkin pääsee Vuoksentielle tai Itä-Siitolan kartanon suuntaan. Tässä tapauksessa kosteikon pohjoisreuna voidaan jättää lähelle nykyistä kuntoaan ja luonnontilaisemmaksi. Tällöin se 8

9 on tosin myös vaikeampi tavoittaa. Tiheitä maitohorsmakasvustoja voidaan raivata pois avoimuuden ylläpitämiseksi. Kartta 2. Pitkospuiden kulkureitti ja lintulavan sijoituspaikka kosteikolla (Vaihtoehto 2). Sininen viiva on pitkokset ja lavalle johtava kulkusilta, mustat viivat näkymäkohdat, keltainen viiva jo olemassa oleva polku, valkoinen viiva tien piennarlevennys ja punaiset lintulava (lavan sijoitus pitkäsivu tien suuntaisesti) sekä Vuoksen laituri Lintulava Lintulavan sijoituspaikaksi esitetään Vuoksentieltä kosteikon keskelle ulottuvaa pensaikkoista vyöhykettä (Kartta 1 ja 2). Tästä kohtaa saadaan hyvä näkymä koko kosteikon alueelle rantaluhtavyöhykkeeseen sekä veteen ilman, että häiritään liikaa linnustoa. Mikäli lava sijoitetaan saarekkeen oikeaan laitaan, on siitä mahdollista saada näkymä myös Vuokselle. Vuoksentien 9

10 vieressä kulkevan pyörätien varresta voidaan myös poistaa kasvillisuutta näkymän parantamiseksi. Näkymä lavalta Vuokselle ei kuitenkaan ole täysin välttämätön, sillä Vuoksen linnustoa on mahdollista tarkastella Vuoksen rannassa kulkevalta pyörätieltä sekä Vuoksen ranta-alueelta (katso kohta ). Vuoksentien reunasta on myös mahdollista rakentaa leveämpi ja helppokulkuinen kaiteellinen kulkusilta saarekkeeseen ja lavalle liikuntarajoitteisia varten. Liikenne Vuoksentiellä on suhteellisen vilkasta, mikä täytyy huomioida lavalle kulkevan kulkusillan alkua rakennettaessa. Vuoksentielle kulkusillan alun kohdalle on tarpeen rakentaa suojatie ja lisäksi kulkusillalle johtava turvallinen luiska. Myös jonkinlainen liikenteen hidastin suojatien kohdalla voi olla tarpeen. Lavan tarkka paikka tulee määrittää sijoitusvaiheessa. Lavan pitkän sivun tulee olla lähes Vuoksentien suuntaisesti. Saarekkeen kärjessä maa on kohtalaisen pehmeää ja kosteaa ja keskemmällä saareketta kovempaa. Pehmeähköllä maaperällä lavan perustuksina voidaan käyttää niin sanottuja tassuperustuksia, jolloin lava kelluu hetteikön päällä Vuoksen ranta-alue Vuoksen ranta-alue on melko pieni alue eikä sinne esitetä rakennettavaksi erillisiä pitkospuita tai lintulavaa. Tämä johtuu siitä, että Vuokselle saadaan hyvä näkymä rannasta ilman lavaakin ja lisäksi Vuokselle on erittäin hyvä näkyvyys Vuoksentien varressa kulkevalta pyörätieltä. Vuoksen ranta-alueelle menee alueen pohjoispäässä polku, joka johtaa rantaan asti (Kartta 3). Alueen virkistyskäytön helpottamiseksi ja lisäämiseksi polku olisi syytä raivata ja niittää avoimemmaksi, jotta kulku rantaan helpottuu. Polun alku tulee raivata avoimemmaksi, jotta se on helppo havaita. Polun päässä rannassa pensaikkoa ja nuorta puustoa on syytä raivata sen verran, että saadaan tilaa ja hyvä näkymä Vuokselle. Polkupohjaa ja ranta-alueen maaperää voidaan myös parantaa lisäämällä niihin esimerkiksi soraa ja kivimursketta, mikäli tämä raivauksen jälkeen koetaan tarpeelliseksi. Rantaan on mahdollista myös rakentaa pieni grillikatos tai laavu, mikäli alueen asukkaat sellaista toivovat ja sille katsotaan olevan tarvetta. Tästä ei saa kuitenkaan aiheutua haittaa yksityiselle alueelle. Muutenkin näkymäeste kärjestä saunarakennukselle tulee säilyttää. Muilta osin ranta-alueen kasvillisuus ja puusto tulisi säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. 10

11 Kartta 3. Vuoksen ranta-alueen polku ja kasvillisuuden raivauskohdat Vuoksen laituri Vuoksen varressa kosteikon kohdalla on aiemmin ollut mattolaituri. Tähän kohtaan on mahdollista rakentaa uusi laituri Vuoksen varren virkistyskäyttöä lisäämään (Kartta 1 ja 2). Laituri tulee saada nostettua pois vedestä talveksi, jotta jäät eivät riko sitä. Myös Vuoksen vedenkorkeuden vaihtelut täytyy huomioida laituria suunniteltaessa Infotaulut Info-/luontotauluilla voidaan lisätä alueen virkistyskäyttöarvoa. Pitkospuiden reitistä voidaan muodostaa lyhyt luontopolku, jossa on muutama infotaulu kertomassa esimerkiksi alueen eliöstöstä ja luontotyypeistä. Taulujen aihealueita voivat olla muun muassa laidunnus niittyjen hoidossa, kosteikoiden merkitys elinympäristöinä ja vesiensuojelussa, alueen luontotyypit sekä alueella esiintyvä linnusto ja kasvillisuus. 11

12 Parkkipaikat Mikäli alueen virkistyskäyttö hoitotoimenpiteiden seurauksena selvästi lisääntyy, tulee parkkipaikkatilaa lisätä. Tällä hetkellä Vuoksentien varressa kosteikon kohdalla olevalle levennykselle mahtuu 4-5 autoa. Parkkipaikkoja voidaan lisätä laajentamalla valmista tielevennystä pidemmäksi ja merkitsemällä alue parkkipaikaksi. Lisäksi Vuoksentietä kosteikolta pohjoiseen mentäessä Kartanonkadun jälkeen tulee valmis levennys, joka voitaisiin merkitä parkkipaikaksi Kasvillisuuden hoito Kasvillisuuden hoito kosteikkoalueella Pitkospuiden reitiltä tulee poistaa koko matkalta pitkospuiden kulkua häiritsevää kasvillisuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa niityltä heinän niittoa ja mahdollisesti pensaikon raivausta. Pohjoisreunalla raivataan pensaskasvillisuutta ja todennäköisesti on tarpeellista kaataa myös yksittäisiä puita. Pitkospuiden kulkureitin tulisi olla leveydeltään noin 1 1,5 metriä (pitkospuiden leveys cm). Näkymäkohdilta kasvustoa poistetaan sen verran, että saadaan hyvä näkymä rantaluhdalle ja osittain myös veteen. Tämä edellyttää todennäköisesti sekä raivausta, niittoa että yksittäisten puiden kaatoa. Kulkureitti täytyy pitää selkeänä ja kasvillisuudesta vapaana myös jatkossa, jotta kävely reitillä on helppoa ja turvallista. Kosteikon alueella kasvillisuutta on syytä poistaa paikoitellen myös muulta kuin kulkureitiltä. Kasvillisuuden hoidolla estetään alueen umpeenkasvu ja se kuuluu kosteikoiden perushoitotoimenpiteisiin. Hoitamattomaan kosteikkoon kehittyy ennen pitkää yhden tai muutaman kasvilajin muodostama kasvusto, joka tukahduttaa muut lajit ja heikentää kosteikon maisemallista näkyvyyttä. Kasvillisuutta muokkaamalla pystytään myös ohjaamaan sen kehitystä haluttuun suuntaan ja luomaan erilaisia vyöhykkeitä muun muassa eri lintulajeja ajatellen. Erilaisten kasvillisuusvyöhykkeiden vaihtelu tekee kosteikosta myös kauniimman näköisen. Pääsääntöiset toimenpiteet kosteikkokasvillisuuden hoidossa ovat pensaskasvien ja nuoren puuston raivaus sekä ruohovartisten kasvien niitto. Lisäksi paikoitellen voidaan kaataa suurempia puita näkyvyyden lisäämiseksi. Korkeat puut toimivat myös tähystyspuina petolinnuille, jotka tuhoavat etenkin maassa pesivien lintujen pesiä. Itä-Siitolan kosteikolla tärkeimmässä osassa on pensaskasvillisuuden ja nuoren puuston osittainen poistaminen raivaamalla, jotta rantaluhdan ruohovartinen kasvillisuus ja siinä viihtyvä eliöstö saa 12

13 tilaa. Kosteikon umpeenkasvu muun muassa pajukon takia näkyy jo nyt alueen pesimälinnustossa, joka muodostuu pääosin pensasvyöhykkeessä viihtyvistä pikkulintulajeista. Esimerkiksi vesilinnusto ja lokit eivät viihdy liian tiheässä pensaskasvillisuudessa, vaan ne tarvitsevat myös avoimempia alueita. Itä-Siitolan kosteikolla on aiemmin pesinyt muun muassa naurulokkikolonni (Kuva 2) ja kolonnin häviäminen kuvastaa osaltaan alueen kasvillisuuden kehitystä. Poistamalla pensaskasvustoa paikoitellen voidaan alueelle muodostaa pensaikon ja avoimempien alueiden mosaiikkia, joka tarjoaa vaihtelevia elinympäristöjä monipuoliselle eliöstölle. Pensaskasvillisuuden poistaminen rantaviivasta voi myös lisätä veden kulkua rantaluhdalla. Kaikki kasvillisuuden muokkaustoimenpiteet tulee tehdä lintujen pesimä- ja muuttoaikojen ulkopuolella ja aikaisintaan elokuussa. Loppukesästä tehtävä raivaus/niitto on siinäkin mielessä järkevin, että suurin osa kasvin ravinteista on tuolloin kasvin vihreissä osissa ja ne saadaan samalla tehokkaimmin poistettua. Tämä hillitsee parhaiten kasvin kasvua seuraavana vuonna. Puustoa ja pensaikkoa voi raivata hyvin talvellakin. Raivattava ja niitettävä kasvillisuus tulee aina poistaa alueelta. Kuva 2. Kosteikko ja naurulokkikolonni 2000 luvun alusta (Lähde: 13

14 Muokattavat alueet, toimenpiteet ja rajaus Kasvillisuuden muokkausalueet kosteikolla on esitetty kartassa 4. Kartassa eri värit kuvaavat erilaisia toimenpiteitä; punainen tarkoittaa pensaskasvillisuuden raivausta, vihreä ruohovartisten kasvien niittoa ja oranssi yksittäisten puiden kaatoa. Muokkausalueilla eri toimenpiteet menevät tietysti osittain myös päällekkäin ja kartassa olevat värirajaukset ovat sikäli vain suuntaa antavia. Hoitoalueiden tarkka rajaus täytyy myös päättää vasta toimenpiteitä tehdessä, mutta lähtökohtaisesti suositellaan tehtäväksi pienialaisia toimenpiteitä ja seuraamaan niiden vaikutusta eliöstöön. Raivaus Punaisilla pisteillä täplitetyillä alueilla tarkoituksena on poistaa pensaskasvillisuutta ja nuorta puustoa raivaamalla. Raivauskohdat ovat kartassa suunnattu pääosin rantaluhtavyöhykkeelle, minkä tarkoituksena on antaa tilaa ruohovartiselle kasvillisuudelle ja lisätä avointa tilaa myös linnuille. Raivaus hidastaa luhdan umpeenkasvua. Raivatessa ei ole tarkoitus poistaa jokaista pensasta, vaan niitä saa myös jäädä luhdalle suoja-alueiksi. Laajin raivattava rantaluhta-alue on sijoitettu kosteikon itälaidalle, jotta siihen on hyvä näkyvyys lintulavalta. Tämän lisäksi pohjoisreunalle Vuoksentien ja kosteikon kulmaan on ehdotettu muodostettavaksi avointa aluetta, jolta tulisi myös poistaa pensaikkoa. Tältä alueelta voidaan kaiken kaikkiaan poistaa runsaammin kasvillisuutta, jotta saadaan muodostettua avoimuutta linnuille. Kyseinen alue oli tärkeä muun muassa vielä 2000 luvun alussa alueella pesineelle naurulokkikolonnille. Näiden alueiden lisäksi tulee lavan sijoituspaikka ja sille johtavan kulkusillan ympäristö raivata pensaskasvillisuudesta. Muita rantoja ei suositella toistaiseksi juurikaan raivattaviksi, jotta myös pensasvyöhykkeessä viihtyvälle lajistolle jää elintilaa. Myös vesilinnut tarvitsevat suojapaikkoja. Kosteikkoa ympäröivälle niitylle on kasvanut jonkin verran pensaskasvillisuutta ja nuorta puustoa, mikä suositellaan poistettavaksi alueen metsittymisen ehkäisemiseksi. Niitto Vihreä täplitys tarkoittaa niitettäviä alueita. Niittoa tarvitaan muun muassa näkymäkohdilla, jotta saadaan hyvä näkyvyys rantaluhtaan ja veteen. Kosteikon itäreunalle rantaluhtaan on myös sijoitettu pienialainen niittoalue (noin 30 m x 15 m), jotta saadaan matalakasvuista kasvillisuutta lähelle vesirajaa. Rantaluhdassa tehtävä niitto muuttaa maisemaa melko paljon, minkä takia sitä kannattaa aluksi kokeilla pienellä alueella. Mikäli sen havaitaan olevan hyvä esimerkiksi vesilintuja ajatellen, voidaan niittoa tehdä pienialaisesti muuallakin. Itäluhdan lisäksi pohjoisreunalle ehdotetulla avoimella alueella täytyy niittää jonkin verran, jotta kasvillisuus säilyy matalana. 14

15 Pensaskasvillisuuden raivaus myös kiihdyttää luhdan ruohovartisten kasvien kasvua, mikä voi tulevaisuudessa lisätä niiton tarvetta. Niittoa suositellaan tehtäväksi myös kosteikkoa ympäröivällä niityllä siellä, missä laidunnusta ei ole. Niitolla voidaan jäljitellä laidunnuksen vaikutusta ja pitää alue avoimena. Lisäksi niittäminen ylläpitää niityille tyypillistä kasvillisuutta ja estää niityn hitaan metsittymisen. Niitettävä kasvillisuus tulisi aina poistaa alueelta, jotta kasvien sisältämät ravinteet saadaan pois alueelta. Puiden kaato Oranssit rajaukset ja pisteet tarkoittavat puuston poistoa. Puustoa tulee poistaa etenkin näkymäkohdilta sen verran, että saadaan hyvä näkyvyys rantaluhtaan ja veteen. Samoilla alueilla tarvitaan todennäköisesti myös raivausta. Alueen itäreunalta talojen edustalta puista voidaan kaataa noin 30 %. Nuorta puustoa tulee kuitenkin jättää niin, että suojavyöhyke pitkospuiden ja rantaluhdan välillä säilyy. Myös eteläreunalta voidaan poistaa yksittäisiä puita, jotta näkymä taloilta Vuokselle säilyy. Toisaalta ei ole myöskään tarkoitus avata suoraa näköalaa lintulavalta kohti itäreunan taloja. Pohjoisreunalle muodostettavalta avoimemmalta alueelta tulee myös korkeat puut poistaa. Poistettavat puut täytyy tarkistaa paikan päällä. Puiden kaato lisää näkyvyyttä alueella ja korkeat puut toimivat myös tähystyspuina petolinnuille, jotka tuhoavat etenkin maassa pesivien lintujen pesiä. Alueen puihin on sijoitettu linnunpönttöjä, jotka tulee siirtää, mikäli puu kaadetaan. Ruoppaaminen ja kaivuu Ruoppaamalla ja kaivamalla voidaan poistaa kosteikon vesialueen pohja-ainesta sekä vesirajan maaperää kasveineen. Ruoppaus on tehokas keino esimerkiksi vesisyvyyden lisäykseen ja veden virtausten ohjaamiseen. Kaivamalla rantaviivan vesikasveja pois juurineen (esimerkiksi osmankäämikasvustoa) voidaan lisätä vesipinta-alaa ja ehkäistä umpeenkasvua. Kaivamalla voidaan myös tehdä vedelle virtauskanavia ja muodostaa saarekkeita/niemekkeitä, mikä lisää alueen mosaiikkimaisuutta. Saarekkeet muodostavat lisäksi linnuille suojapaikkoja pienpetoja vastaan. Kosteikolle ei suositella toistaiseksi tehtäväksi ruoppausta tai kaivamista. Niitä ei tule kuitenkaan täysin sulkea pois tulevaisuudessa, mikäli vesipinta-ala pienenee ja umpeenkasvu on nopeaa. Itä- Siitolan kosteikon veden virtausta, vaihtuvuutta sekä veden korkeuden vaihtelua lisää Vuoksen veden pinnan muutokset. Tämä osaltaan hidastaa alueen umpeenkasvua. 15

16 Kartta 4. Kasvillisuuden muokkausalueet. Punainen kuvaa pensaikon raivausta, oranssi puiden kaatoa/raivausta ja vihreä niittämistä. Katso tarkemmat ohjeistukset tekstistä Lintulavan alue Lintulavalle kulkevan polun alku tulee raivata sen verran avoimeksi, että siitä on turvallista siirtyä tielle ja että polku erottuu. Pitkospuiden kulkureitin leveyden tulee olla noin 1,5 2 metriä, jotta siihen on mahdollista rakentaa liikuntarajoitteisille soveltuva kulkusilta. Lavan ympäristöstä raivataan pensaskasvillisuutta sen verran, että lavalle saadaan tilaa ja lavalta on hyvä näkyvyys kosteikon eri osiin. Kaikkea pensaskasvillisuutta ja nuorta puustoa ei tarvitse poistaa, sillä ne lisäävät lavan maastoutumista. Jatkohoidossa tulee huolehtia hyvästä näkyvyydestä lavalta kosteikkoalueelle. 16

17 Lintulavan sijoituksessa tulee huomioida maaperän kantavuus eikä lavaa tule sijoittaa liian lähelle vesirajaa Kasvillisuuden hoito Vuoksen ranta-alueella Virkistyskäytön lisäämiseksi ja helpottamiseksi Vuoksen ranta-alueelle johtava polku tulisi pitää avoimena raivaamalla ja niittämällä. Myös polun alku on syytä pitää selkeänä, jotta se on helposti havaittavissa. Polun pohjoispuolelta voidaan nuorta puustoa ja pensaikkoa poistaa näkyvyyden lisäämiseksi, mutta polun eteläpuoli tulee pitää mahdollisimman luonnontilaisena. Rannasta täytyy raivata nuorta puustoa sen verran, että saadaan hyvä näkyvyys Vuokselle. Vanhempaa puustoa alueelta ei suositella poistamaan, lukuun ottamatta pyörätielle mahdollisesti kaatumassa olevia puita. Polun päässä on yksi kaatunut maapuu, joka voidaan poistaa, mikäli se haittaa liikkumista rannassa liikaa. Alueella sijaitseva yksityinen alue suositellaan niin ikään säilyttämään mahdollisimman luonnontilaisena. Tontilla vaaraa aiheuttavat puut tulee toki poistaa. Lisäksi kasvillisuutta voidaan poistaa sen verran, että näkyvyys Vuokselle säilyy ja kulku tontille on esteetöntä Niityn hoito Niitty ei kokonaisuudessaan varsinaisesti kuulu suunnittelualueeseen, mutta koska se muodostaa oleellisen osan suunnitellusta pitkospuureitistä, otetaan tässä lyhyesti kantaa sen hoitoon. Laidunnus on erittäin hyvä tapa niittyalueiden hoitoon ja sen jatkaminen myös Itä-Siitolassa on suositeltavaa. Lampaat ovat hyviä laiduntajia, vaikkakin ne syövät mieluiten matalakasvuisia lajeja, mikä saattaa johtaa alueen heinittymiseen. Mikäli mahdollista, niin lampaille ei tulisi antaa ylimääräistä rehua, sillä se rehevöittää alueen kasvillisuutta, jolloin niityille tyypilliset lajit kärsivät. Alueita, joilla laidunnusta ei ole, tulisi niittää vuosittain, jotta niitty-ympäristöille tyypillinen kasvillisuus ei häviä ja alueen avoimuus säilyy. Pajukot ja muut nuoret puut tulisi poistaa raivaamalla. Niitetty ja raivattu kasvimateriaali tulisi poistaa alueelta. Osaa niitystä voidaan käyttää kotipuutarha-alueena, jos sellaiselle on tarvetta. 17

18 5. Seuranta ja tulevaisuuden hoitotoimenpiteet Tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet toimivat ohjeistuksena siihen, miten suunnittelukohteiden virkistyskäyttöä voidaan lisätä ja alueiden kasvillisuutta muokata kestävällä tavalla. Alkuhoitotoimenpiteiden jälkeen on tärkeää seurata alueen ja sen eliöstön kehitystä. Kasvillisuuden ja linnuston kehitystä havainnoitaessa tulee ilmi, tarvitaanko suunniteltua enemmän tai kenties vähemmän niittoa ja pensaikon raivausta. Tarkkailemalla eliöstön kehitystä pystytään myös kohdentamaan jatkohoitotoimenpiteet tärkeimmille alueille. Sopivalla kasvillisuuden muokkauksella voidaan alueen kasvillisuus ja sen rakenne pitää monipuolisena myös jatkossa. Kosteikon hoitotoimia ja havaintoja voi kirjata hoitopäiväkirjaan, mikä helpottaa huomattavasti kehityksen seurantaa. Eliöstön kehityksen seurantaa on hyvä tehdä yhteistyössä alueen luontoharrastajien kanssa (mm. kasvi- ja lintuharrastajat). Itä-Siitolan kosteikon kasvillisuuden jatkohoidossa lähtökohtana voidaan pitää tässä esitettyjen toimenpiteiden ylläpitoa. Tämä tarkoittaa vuosittaista kasvillisuuden seurantaa, jolla turvataan avoimempien alueiden säilyminen. Pensas- ja rantaluhtakasvillisuutta voidaan poistaa alueelta jatkossa rajoitetusti muiltakin osin, mikäli avoimuuden lisäyksellä havaitaan olevan selkeä positiivinen vaikutus esimerkiksi linnustoon. Kevyttä raivausta voidaan pitää sikälikin perusteltuna, että alueen umpeenkasvu ei kiihdy ja lajisto yksipuolistu. Muun muassa pajut ja osmankäämi voivat vallata runsaasti alaa, jos niitä ei lainkaan poisteta. Pensaskasvillisuuden poisto kiihdyttää ruohovartisten kasvien kasvua, mikä voi lisätä niiton tarvetta. Kasvillisuutta suositellaan kuitenkin aina poistamaan vähitellen ja suhteellisen pienialaisesti, jolloin pystytään seuraamaan toimenpiteiden vaikutuksia. Kaikkea ranta-alueen pensaikkoa ei esimerkiksi kannata poistaa kokonaan, sillä pensaskasvillisuus myös luo suojaa linnuille. Esimerkiksi vesilintukantaa alueella ei yleensä rajoita aikuisten lintujen ravinnon saanti vaan hyvien poikue-elinympäristöjen puute. Mikäli alue kasvaa selvästi umpeen niin, että myös vesipinta-ala kutistuu, voidaan talviaikaista kaivuutakin vesirajassa harkita. Tällöin poistetaan sekä rantaviivan maa-ainesta että siinä kasvavaa kasvillisuutta. Kaivamalla voidaan myös muokata vesialueen rakennetta monipuolisemmaksi rakentamalla saarekkeita, niemiä ja veden kulkua ohjaavia kannaksia. Tätä ei kuitenkaan toistaiseksi koeta tarpeelliseksi. 18

19 Kosteikon reunoilla olevia korkeita puita voidaan poistaa näkyvyyden parantamiseksi. Itäreunan puita poistamalla voidaan säilyttää näkyvyys asutusalueelta Vuokselle. Korkeat puut toimivat myös tähystyspuina petolinnuille, jotka tuhoavat etenkin maassa pesivien lintujen pesiä. Vuoksentien varresta on toistaiseksi hyvä näkyvyys kosteikolle ja näkyvyys on hyvä säilyttää myös jatkossa. Aivan kaikkea tien reunaan kasvavaa kasvillisuutta ei tule kuitenkaan poistaa, sillä kasvillisuus ehkäisee tehokkaasti liikenteen aiheuttamaa häiriötä. Kaikki kasvillisuuden poistotoimet tulee tehdä lintujen pesimäajan ulkopuolella ja aikaisintaan elokuussa. Raivausta ja puiden kaatoa voi tehdä talvellakin. Kosteikon kävelyreitin ja rakenteiden suhteen tärkeimpiä seuranta- ja hoitotoimia ovat reitin ja pitkospuiden pitäminen auki kasvillisuudesta, näkymäkohtien pitäminen avoimina sekä rakenteiden (pitkospuut, kulkusilta, lintulava) kuntoseuranta. Lintulavan suhteen on tärkeää varmistaa sen pysyminen perustuksillaan suorassa ja tukevana. Tarkistus on hyvä tehdä etenkin keväisin lumen ja jään sulamisen jälkeen. Lintulavalle johtavan kulkusillan kunto luiskineen ja kaiteineen tulee niin ikään varmistaa vuosittain. Myös pitkospuiden kuntoa tulee seurata, jotta niiden käyttö on turvallista. Mikäli alueelle kerääntyy roskia, täytyy aluetta siivota tarvittaessa. Roska-astioiden lisääminen voi myös olla tarpeen. Lintujen pesinnän onnistumiseen vaikuttaa huomattavasti pienpetojen (mm. minkki, supi, kettu, mäyrä, kärppä, kissa) määrä alueella. Pienpetojen määrää ja kehitystä tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä poistotoimiin, jos niiden havaitaan tuhoavan pesiä ja poikueita. 6. Vesiensuojelullinen näkökulma Kosteikot ovat nykyään keskeisessä asemassa, kun pyritään vähentämään vesistöihin päätyvää ravinnekuormitusta. Hyvin suunnitellut ja toimivat kosteikot pidättävät hyvin sekä ravinteita että orgaanista ainesta. Itä-Siitolan kosteikkoon laskee useampi ojalinja yläpuoliselta valuma-alueelta. Ojat kosteikolla ovat suhteellisen umpeenkasvaneita. Maastokäyntien aikaan elokuussa 2012 veden virtaus ojissa oli hyvin pientä, mutta saman vuoden syyskuussa sateisena jaksona vettä virtasi kosteikkoon huomattavasti enemmän. Tämä näkyi myös lammen veden huomattavana samentumisena. Pääojalinja laskee kosteikon länsikulmaan Vuoksentien varteen, josta vesi päätyy 19

20 kosteikkoon ja edelleen Vuokseen. Kosteikolla on näin ollen merkitystä myös paikallisena taajamahulevesien kerääjänä. Vedenvaihto kosteikolla on kuitenkin todennäköisesti melko nopeaa, sillä virtaussuunta kosteikon ja Vuoksen välillä vaihtelee jatkuvasti riippuen Vuoksen voimalaitosten veden juoksutuksesta ja näin ollen Vuoksen pinnan korkeudesta. 7. Lähdeluettelo Hagelberg, E., Karhunen, A., Kulmala, A, & Larsson, R. 2012: Käytännön kosteikkosuunnittelu. TEHO -hankeen julkaisu 1/2012 (www.ymparisto.fi/teho) Imatran Arkkitehtuuritoimisto, 2010: Vuoksen virkistyskäytön rakenteet. Karjalainen, E. & Verhe, I. 1995: Ulkoilureitti: opas suunnittelijoille, rakentajille ja hoitajille. 208 s. Kuitunen, K. 2010: Imatran luontoselvityksen päivitys Vuoksen kohteet. Kuitunen, K. 2010: Imatran Vuoksen pesimälinnustoselvitys. Maaseutuverkosto, Varsinais-Suomen ELY keskus. 2010: Kosteikkokortti: Monivaikutteisen kosteikon hoito. (http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestinta/esitteet.html) Puustinen, M., Koskiaho, J., Jomola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. & Vikberg, P. 2007: Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristökeskus 21/

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma

MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 1 Tavoite Mustaojan kunnostamisen tavoitteena on luoda asukkaille ja ohikulkijoille mahdollisuus nauttia maisemasta sekä virkistäytyä ulkoilemalla Mustaojan ja

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011 Niittotarvekartoitus Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki Iina Remonen 08/2011 Yleiskuvaus: Suurijärven pohjoisosassa rannat ovat pääosin matalahkoja ja hiekkapohjaisia. Rannat kuitenkin syvenevät melko nopeasti

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,

Lisätiedot

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT

UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA LUONTO- JA MAISEMATYÖ- PALVELUT UPM SILVESTA UUDENLAINEN TAPA HOITAA YMPÄRISTÖÄ UPM Silvesta tarjoaa kattavan ja ammattitaitoisen palveluverkoston huolehtimaan yritysten ja yhteisöjen luonto-

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen

MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT. Vuoksen yleissuunnitelma- hanke. Marja Jääskeläinen MATTOLAITURIT JA AUTOJEN PESUPAIKAT Vuoksen yleissuunnitelma- hanke Marja Jääskeläinen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...2 2 MATTOLAITURI SELVITYS...3 2.1 "Liippilahdentien" mattolaituri...3 2.2. Lossituvan ranta...4

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen yleissuunnitelma ja hoito- ja ja käyttösuunnitelma, vaihe I lähtö- vaihe I lähtökohdat

Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen yleissuunnitelma ja hoito- ja ja käyttösuunnitelma, vaihe I lähtö- vaihe I lähtökohdat S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 1 ESPOON KAUPUNKI Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen yleissuunnitelma ja hoito- ja ja käyttösuunnitelma, vaihe I lähtö- vaihe I lähtökohdat TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero: Huom: Kokonaan uudet ympäristösopimukset

Lisätiedot

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue

Puoliavoimena hoidettava tai puoliavoimeksi raivattava alue. Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue Avoimena hoidettava tai avoimeksi raivattava alue Pusikoituminen ja umpeenkasvu ovat kulttuurimaiseman pahimpia ongelmia. Raivaus ja avoimena säilyttäminen ovat peltojen viljelyn jälkeen tärkeimmät kulttuurimaisemaa

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Suolijärvi: Reittikartta

Suolijärvi: Reittikartta Suolijärvi: Reittikartta Juoksureitin rajat määrittyvät koko matkalla ulkoilureitin reunojen mukaan. Jumi 55 Kataja (kävelytien pohjoispuolella sisäkaarteessa käännyttäessä sähkölinjalle) Pirkan Hölkän

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma 15-6-2012 Licons Oy Mika Lindroos Kalkki-Petteri 2/10 Väylä 1 Uudet teepaikat ja suuntaukset. Väylän pidennys ja ennen viheriötä olevan ojan uudelleen linjaus

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila

WSC7 analysointia. 24.2.2013 Vanha-Ulvila WSC7 analysointia 24.2.2013 Vanha-Ulvila Rastiväli 1 Lyhin valinta on sininen Sininen vai Punainen: sininen voi olla pari sekuntia nopeampi. Kesällä keltainen oikaistaisiin katkoviivalla merkittyä reittiä

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys

Kalimenkyläntie 212. Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 9 0 8 0 0 O U L U Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen luontoselvitys Liminka, Tupos, asemakaavoitettavan Ankkurilahden laajennusalueen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Lammi 23.11 Mikko Alhainen Projektipäällikkö Kotiseutukosteikko-Life 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1 Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen

Lisätiedot