Natura-arvioinnin tarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Natura-arvioinnin tarveselvitys 11.10.2011 6.6.2013 28.4.2014"

Transkriptio

1 Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan ja Pirko/Tredu kiinteistö Oy:n alueen lisärakentamisen vaikutukset Ahtialanjärven alueen NATURA-suojeluarvoille Natura-arvioinnin tarveselvitys

2 2 Lempäälän kunta Tekninen toimi 2012, 2013 ja 2014 Taitto: Marita Palokoski Kannen kuvat: Ahtialanjärvi, Marita Palokoski Selostuksen kuvat: Ilmakuvat: SkyFoto Group Marita Palokoski Tredu:n suunnitelmakuvia: Arkkitehtitoimisto Helamaa/Heiskanen Hakevoimalan suunnitelma: Arkkitehtitoimisto J10 Hakevoimalan ympäristöselvitykset: Sito Oy

3 johdanto 3 Lempäälän kunta laatii Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaa, joka sijoittuu Ahtialanjärven Natura 2000 alueen länsipuolelle ja pohjoispuolelle. Natura alueen lähituntumaan sijoittuvalla uudella maankäytöllä saattaa olla vaikutuksia suojeluarvoille välillisesti ja näiden vaikutusten laatu, laajuus ja merkittävyys katsottiin tarpeelliseksi tutkia kaavasuunnittelun yhteydessä. Keskeisiä arvioitavia vaikutuksia alueella aiheuttavat kaavassa osoitetut toiminnot ovat: ulkoilureitit Ahtialanjärven ympäristössä ja lisääntyvän virkistyskäytön ohjautuminen Natura-alueelle sekä tiivistyvän maankäytön aiheuttama muutos Ahtialanjärveen johtuvassa huleveden määrässä ja laadussa seä vaikutukset linnustoon. Luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetään, että jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon ehdottoman tai verkostoon sisällytetyn alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Virkistyskäytön aiheuttamia vaikutuksia Natura alueen luonnonarvoihin tutkitaan ja tarkasteluun otetaan mukaan hulevesien vaikutukset Natura alueelle. Lisäksi tarkastellaan olemassa olevan seututien 190 ja Saarentien nimen eli Pirkon alueen mahdollisen täydennysrakentamisen vaikutuksia Natura alueelle. Natura arvioinnin tarveselvitys voidaan laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura arvioinnin tarpeellisuuden selvittämiseksi. Selvityksessä sekä Natura alueen että hankkeen tietojen perusteella tehdään vaikutusarviointi ja johtopäätös siitä, onko hankkeella todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia ja onko varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tarpeen. Arviointi on laadittu olevan kirjallisen aineiston pohjalta ja lähtöaineiston tarkkuuden tarkastelutasolla. Arvioinnin ovat laatineet kunnan puutarhuri Kari Laamanen ja projektipäällikkö Marita Palokoski.

4 4 sisällysluettelo Johdanto...3 Arvioinnin menetelmät...5 Osayleiskaavahankkeen kuvaus ja vaikutusten määrittely...6 Vaikutusten tunnistaminen...7 VAIKUTUKSET... 7 VIRKISTYSKÄYTTÖ... 7 HULEVEDET... 8 MelU...8 Käytetyt lähtötiedot...8 Ahtialanjärven natura-alue...9 YLEISKUVAUS... 9 AHTIALANJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEIDENPERUSTAMINEN...11 OSAYLEISKAAVOJEN VAIKUTUKSET AHTIALANJÄRVEN ALUEEN LUONTOARVOIHIN...14 VAIHETTUMIS- JA RANTYASUOT...14 Lajikohtainen arviointi Lintudirektiivin liitteen l lajeihin...15 säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut...16 Luontodirektiivin liitteen ll lajiin...16 AHTIALANJÄRVEN KASVILLISUUSVYÖHYKKEET..17 ERITYISET LUONTOTYYPIT...18 TREDU -HANKKEEN LÄHTÖTIETOJA TREDU -hankkeen vaikutuksia...23 LEMPÄÄLÄN HAKEVOIMALA...24 Hakevoimalan hulevesien vaikutuksia...24 Epävarmuustekijät johtopäätökset ja suositukset natura 2000-alueisiin liittyvät säädökset... 27

5 arvioinnin menetelmät 5 Natura-arvioinnin tarveselvityksessä pyritään arvioimaan, muodostuuko osayleiskaavan mukaisista maankäyttöratkaisuista ja Saarentien niemen lisärakentamisesta todennäköisesti Ahtialanjärven Natura 2000-alueen suojeluarvoille merkittäviä heikentäviä vaikutuksia vai ei. Työssä otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritelty milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission (2000) julkaisemassa ohjeessa todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Arvioitaessa häiriön merkittävyyttä voidaan käyttää lähtökohtana Neuvoston direktiivin 92/43/ETY määritelmää luontotyypin ja lajin suotuisan suojelun tasoa Lempäälän keskusta ja taustalla Ahtialanjärvi. Suotuisa suojelun taso tarkoittaa luontotyypeillä: luontotyypin luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla sitä esiintyy tällä alueella ovat vakaita tai laajenemassa, erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen luontotyypin säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, ovat olemassa ja säilyvät todennäköisesti ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja alueelle luonteenomaisten lajien suojelun taso on suotuisa. Suotuisa suojelun taso tarkoittaa lajeilla: lajin kannan kehittymistä koskevat tiedot osoittavat, että laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään luonnollisten elinympäristöjensä elinkelpoisena osana, lajin luontainen levinneisyysalue ei pienene eikä ole vaarassa pienentyä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa ja lajin kantojen pitkäaikaiseksi säilymiseksi on ja tulee todennäköisesti olemaan riittävän laaja elinympäristö. Vaikutusten merkittävyyttä koko alueen kannalta arvioidaan alueen koskemattomuuskäsitteen kautta. Luontodirektiivissä ja komission tulkintaohjeissa korostetaan, että hanke ei saa uhata alueen koskemattomuutta ts. koko Natura-alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinkelpoisena, joiden vuoksi alue on valittu Natura verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään niihin luontoarvoihin, joiden perusteella arvioinnin kohteena oleva Natura alue on valittu Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Ahtialanjärvi

6 6 osayleiskaavahankkeen kuvaus ja vaikutusalueen määrittely Lempäälän - Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavalla luodaan puitteet maankäytön kehittämiselle kaava-alueella 2040-luvulle asti. Osayleiskaavan maankäyttöratkaisut tiivistävät ja eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Alueen asukaspohjan vahvistaminen täydennysrakentamisen avulla mahdollistaa mm. tehokkaan joukkoliikenteen järjestämisen. Uusille asukkaille on tarjolla asuinympäristö palveluineen ja erinomaisine liikenneyhteyksineen. Osayleiskaavan valmisteluvaihe sisältää kaksi maankäytön vaihtoehtoa, joiden pohjalta kaavasuunnittelua jatketaan. Ahtialanjärven länsi- ja pohjoispuolelle osoitettujen luonnosvaiheen maankäyttövarausten määräykset lähellä 190 tietä ovat seuraavat: MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alueella tulee ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokkaan peltoalueen luonne avoimena maisematilana. MU MAA- JA METSÄTALOUALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARETTA Suunnitteluohje: Arvokkaidenluontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Nykyisen latu - ja polkuverkoston osien kehittämis- ja kunnostustoimet tulee suunnitella siten, että niistä metsäkasvillisuudelle, eläimistölle ja maankamaralle aiheutuvat vauriot ovat mahdollisimman vähäiset. Jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvia käyttömuotoja ei alueella rajoiteta. Liito-oravan elinympäristö ja kulkureitti alueen läpi tulee turvata. Puuston käsittely tulee toteuttaa liito-oravan elinympäristön edellytykset huomioon ottaen. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE Alue voidaan asemakaavalla soittaa matkailukeskuksille, hotelleille, majataloille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Suunnitteluohje: Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen suunniteltaessa ja rakennettaessa vaalitaan luonnon monimuotoisuutta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. A/res ASUNTOALUE RESERVI Alue asemakaavoitetaan asuinalueeksi siinä vaiheessa kun alue on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, kun alueelle rakennetaan turvallinen kevyenliikenteen reitti keskustasta ja kun alue saadaan joukkoliikenteen piiriin. Saarentien niemen eli käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen alueen itäpuolinen ranta on lehtipuuvaltaista rantametsää. Rannassa on hyvin kapea alue isosorsimovaltaista avoluhtaa. Alueen mahdollinen täydennysrakentaminen ei uhkaa ranta-aluetta. Alueen paikoitusalueen hulevedet tulee johtaa niin, että niistä ei aihedu haittaa suojeluarvoille. Saarentien niemen ruovikkoa Saarentien niemen rannan puustoa Niemestä johtaa silta pieneen saareen

7 vaikutusten tunnistaminen 7 Vaikutukset Hankkeiden ja suunnitelmien arviointitarvetta mietittäessä tulee tarkastella kyseisen Natura 2000 alueen niihin luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia, joiden mukaan alue on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Luonnonarvoja ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I lajit. Luontotyyppi heikentyy, jos sen pinta-ala supistuu tai sen ekosysteemin rakenne tai toimivuus huonontuu. Lajin elinympäristö heikentyy tai laji häiriintyy, jos lajin elinympäristön pintaala supistuu tai laji ei ole alueella enää elinkelpoinen. Hankkeen tai suunnitelman vaikutus on merkittävä, jos muutos on laaja-alainen. Vaikutusta on tarkasteltava suhteessa alueen kokoon sekä luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen. Hankkeen vaikutusten laajuus ei ole ratkaisevaa, vaan hankkeen vaikutusten merkittävyys. Vaikutusten todennäköisyyttä tulee tarkastella varovaisuusperiaatteella. Vaikutusten arviointiin on syytä ryhtyä, vaikka vaikutuksia ei pidettäisikään varmoina. Hanke tai suunnitelma voidaan hyväksyä vasta kun on voitu varmistua, että haitallisia vaikutuksia ei ole. Valtioneuvoston päätöksellä hanke tai suunnitelma voidaan toteuttaa kuitenkin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä ja kun vaihtoehtoista ratkaisua ei ole (luonnonsuojelulain 66 ). Virkistyskäyttö Ahtialanjärvi on erittäin matala. Järven länsiosan läpi kulkevaa Liuhanvuolletta lukuun ottamatta veden syvyys on keskimäärin noin yksi metri. Liuhanvuolteen kohdalla veden syvyys on useissa paikoissa 4 5 m. Ahtialanjärvi kuuluu kasvillisuuden perusteella rehevään osmankäämi ratamosarpio tyyppiin. Kasvillisuus vyöhykkeet ovat leveimmät itärannalla, jossa sijaitsee laaja luhta-alue. (Lammi, Lempäälän Ahtialanjärven hoito- ja käyttösuunnitelman perusselvitys, 2000) Lempääläläiset käyttävät jo olemassa olevia uimarantoja ja venerantoja. Alueella sijaitsee Hääkiven ja Ahtialanjärven uimapaikat. Havaslahden rannalla on venepaikka ja uudelle satama-alueelle on osoitettu paikka Havaslahteen kanavan suulle. Edelleen virkistysaluesuunnittelussa suunnitellaan virkistysreittiä, joka kulkisi Ahtialanjärven ympäri, mutta kuitenkin niin etäällä ranta-alueesta, ettei eliöstä ja kasvisto vaarannu. Talvisin on Laasonportista latuyhteys Ahtialanjärvelle. Ahtialantieltä johtaa polku ja pitkospuut lintutornille Ahtialanjärven rannalle. Keskustan lainvoimaisen osayleiskaava-alueen nykyinen asukasmäärä n. 2000, ja osayleiskaavan mukainen asukasta 2030 mennessä, riippuen rakentamisen tehokkuudesta eri alueilla ja asumisväljyyden kasvusta. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa Hääkiven alueelle suunnitellaan mm. matkailupalveluja ja 190 tien varren Ahtialan alueelle on kaavailtu n. 200 ihmisen asuntoaluetta VE B:ssä. Ahtialan luontopolulle ohjautuu kaava-alueelta virkistyskäyttöä. Keskustan osayleiskaavan-alueen ja Ahtialan alueen asukasmäärän lisäys aiheuttaa todennäköisesti kasvavaa virkistyskäyttöä Ahtialanjärven rannoille ja uimarannoille varsinkin keskustan tuntumassa. Todennäköisesti merkittävin osa lisääntyvästä virkistyskäytöstä ohjautuu kuitenkin Kanavan rannoille, Myllyrantaan ja Haljasten alueelle sekä laajemmille ulkoilualueille, mm. Hakkariin. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tarkoitus kehittää ranta-alueiden virkistyskäyttöä mm. Haljasten alueen rannat ja Kirkkojärven ympäristö. Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavassa tarkastellaan virkistys- ja viheryhteyksiä Hakkarin ja Herralan vuoren alueille. Virkistyalueiden mitoitus on todennäköisesti riittävä; lisäksi kevyen liikenteen väylät toimivat virkistysreitteinä ja ohjaavat virkistyskäyttöä Natura-alueen ohi muille alueille. Selostuksessa olevaan karttaan n:o 2 on merkitty nykyiset uimapaikat, venerannat, lintutorni ja suunnitteilla oleva lintutorni ja venesatama. Lisäksi virkistyskäytöstä aiheutuvaa häiriövaikutusta voidaan lieventää selkeällä reittiopastuksella ja infotauluilla, joissa kerrotaan muiden luontoarvojen ohella linnustollisista arvoista ja kehotetaan pysymään merkityillä reiteillä pitäen koirat kytkettyinä.

8 8 Hulevedet Ahtialanjärveen keskusta alueelta ohjautuu Hääkiven alueen kautta nykyistä enemmän hulevesiä. Enemmän hulevesiä ohjautuu Ahtialanjärven itäosaan Laasonportin alueelta ja Myllyojan kautta laajoilta peltoalueilta, sekä Vuolteen alueelta. Hulevesillä voi olla vaikutuksia vedenlaatuun ja eroosio vaikutuksia valumauomissa ja sen kautta kasvillisuusmuutoksia uomien läheisyydessä. Hulevesien hallinnoimiseksi onsuunniteltu viivytysalueita, jotka sijaitsisivat Natura-alueen ulkopuolella mm. keskustassa. Kuokkala - Hakkari - Herralan osayleiskaavan yhteydessä suunnitellaan myös hulevesien viivytysalataita. Melu Keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheessa laaditussa meluselvityksessä (Trafix 2009) ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavan meluselvityksessä (Sito 2012) on mallinnettu kaava-alueen liikennemelutilanne nykyisen ja tulevan maankäytön mukaisessa tilanteessa. Kaavan toteuttamiseen liittyvissä rakennustöissä Natura-alueen läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat työvaiheet ja työmaaliikenne saattavat aiheuttaa väliaikaista häiriövaikutusta linnustolle, mikäli tällaisia rakentamistöitä tehdään litujen herkimpään pesimäaikaan tai muuttoaikaan. Tulevaisuudessa mahdollisen virkistysreitin rakentamistöiden ajoittamisella on merkitystä linnuille aiheutuvan häiriön kannalta. Käytetyt lähtötiedot Osayleiskaavaan liittyvät tiedot, Natura-aluetta koskevina lähtötietoina on käytetty ELY keskuksen Natura-alueen virallista tietolomaketta ja Natura-alueelta aiemmin laadittuja arviointeja ja selvityksiä, joita ovat: Pirkanmaan Natura 2000 verkoston hoidon ja käytön yleissuunnitelma, 2005, Marja-Liisa Pitkänen, Ahtialanjärven hoitoja käyttösuunnitelma on laadittu vuosille Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä ja Keskustan osayleiskaavan ja Kuokkala-Hakkari-Herrala osayleiskaavan luontoselvitys. Pirkanmaan ELY-keskuksen selvitys, viitasammakot ja korennot Lempäälän hakevoimalan ympäristöselvitys, Sito Oy ja TREDU/hankesuunnittelu Hulavesien viivyttäminen. Tien 190 liikenne aiheuttaa väliaikaista häiriötä.

9 ahtialan järven natura-alue 9 Yleiskuvaus Ahtialanjärvi (F ) kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Alue on mukana lintudirektiivin mukaisena SPA alueena, jonka yhteispintaala on ilmoituslomakkeen mukaan 159 ha. Ahtialanjärvi on matala, rehevä lintujärvi keskustan läheisyydessä. Järven vedenkorkeuteen vaikuttaa Vanajavesi Pyhäjärvi reitin säännöstely. Linnuston kannalta järven saaret ovat erityisen tärkeitä mm. pesimärauhan kannalta. Ahtialanjärvi on tärkeä lintujen muuttoaikainen levähdysalue etenkin sisämaassa harvoin pysähtyville kahlaajille. Ahtialanjärvi Ahtialanjärvi on tärkeä opetus- ja luontoharrastuskohde. Luontodirektiivin luontotyyppien Vaihettumissuot ja rantasuot osuus on 14 %. Ne sijoittuvat Ahtialanjärven eteläosiin. Kasvisto on edustavaa, alueen erikoisuutena on ojakaali. Järvellä kasvaa mm. isosorsimoa, leveä- ja kapeaosmankäämiä sekä näiden risteymää, vaateliasta sarjarimpeä, vesinenättiä, isohierakkaa, muatyrttiä, kiehkuraärviää, kurjenmiekkaa, pikkuja isovesihernettä, karvalehteä, kilpukkaa, pikku- ja isolimaskaa sekä maksasammalia, kelluhankasammal ja sorsansammal. Ahtialanjärven hoitoja käyttösuunnitelma on laadittu vuosille Suomen ympäristökeskuksen, Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen yhteistyönä.

10 10 ahtialan järven natura-alue Lisäksi alue kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Ohjelma perustuu ministeriön asettaman lintuvesityöryhmän vuonna 1981 valmistuneeseen mietintöön (komiteamietintö 1981:32) ja siitä annettuihin lausuntoihin. Lintuvesien suojeluohjelman tavoite on alueiden säilyminen mahdollisimman luonnonvaraisina. Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkinnällä nat eli Natura 2000 alue. Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset Natura 2000 ohjelman alueet. Suunnittelumääräys kuuluu seuraavasti: Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule suunnitella toimenpiteitä, jotka merkityksellisesti heikentävät niitä lintu- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Natura-alueen suojelun toteuttamiskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella on metsästys ja kalastus sallittuja, mikäli niitä ei muun syyn perusteella kielletä. Ahtialanjärven Natura-ilmoituslomakkeella mainitaan seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: kalatiira, kaulushaikara, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, niittysuohaukka, räyskä, ruskosuohaukka, suokukko, suopöllö, uhanalainen laji, uhanalainen laji, uivelo, valkoposkihanhi päivätyssä salaisessa listassa on mainittu lisäksi muutama laji. Muita alueelta ilmoituslomakkeella mainittuja lajeja ovat lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen, rytikerttunen. Nämä lajit eivät ole perusteena Natura 2000 verkoston kannalta, mutta ne kertovat alueen linnustollisesta arvosta. Luontodirektiivin liitteen II lajina on mainittu saukko (Lutra Lutra), rahoitettu vuonna 1974 ja kuuluu uhanalaisiin eläinlajeihin.

11 12 ahtialan järven natura-alue Rauhoitetuilla alueilla on kielletty: ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, metsänhakkuu, lahopuiden poistaminen, kasvien ja kasvienosien ottaminen ja vahingoittaminen marjojen ja sienien poimimista lukuun ottamatta, rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen, kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedellisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Vesialuetta RN:O 3:0 ja maa-aluetta RN:O 3:1 sekä vesialuetta RN:O 876:1 koskee seuraavat rauhoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen, ojien kaivaminen, kuivattaminen ja muut vesirakennushankkeet, liikkuminen saarta reunustavalla kasvillisuusvyöhykkeellä lintujen pesimäaikana Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu: metsästys, kalastus ja laiduntaminen, olemassa olevien kaivantojen ja venepaikkojen kunnossapito niin, että kunnostustyössä kertyvä kasvijäte ja ruoppausmassat sijoitetaan kovan maan puolelle, olemassa olevien ojien ja niiden laskeutusaltaiden kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi tarvittavat toimet ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla, vesihuoltolaitoksen paineviemärin huolto- ja kunnostustyöt ja ympäristökeskuksessa erikseen hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säilyttämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Rahoitus ei estä vedenottamoiden toimintaan liittyviä toimenpiteitä. Lempäälän Ahtialan jakokunnan yhteistä vesialuetta RN:O 6:0 koskee seuraavat rahoitusmääräykset: 1.Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen, ojien kaivaminen ja vesien perkaaminen, kuivattaminen ja muut vesirakennushankkeet, metsästys, lukuun ottamatta minkin ja supikoiran pyyntiä, sekä muu selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen keräilyä varten, leiriytyminen ja avotulen teko lukuun ottamatta (sinisellä ympyrällä karttaan merkittyä Ahtialan yhteistä uima- ja venerantaa, moottoriveneily ja vesiskootterilla ajelu, moottorikelkkailu keväällä 15.3 alkaen, liikkuminen muulla moottoriajoneuvolla ranta- ja luhta-alueella, veneellä liikkuminen Myllyojan suulla vinoviivoituksin karttaan merkityllä alueella lintujen pesimäaikaan , samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

12 ahtialan järven natura-alue Sallitut toimet ja hoitosuunnitelma Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua: edellä mainitun Ahtialan yhteisen uimaja venerannan kunnossapito niin, että ruoppausmassat sijoitetaan suojelualueen ulkopuolelle, olemassa olevien ojien kunnossapito ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi, muut ympäröivien alueiden kuivatustilanteen ylläpitämiseksi tarvittavat toimet Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla, ympäristökeskuksessa erikseen hyväksyttävän hoitosuunnitelman mukaiset toimet, jotka ovat tarpeellisia alueen säilyttämiseksi sopivana linnustolle ja muulle suojeltavalle eliölajistolle. Kartta n:o 2

13 14 ahtialan järven natura-alue OsayleiskaavOJEN JA PIRKON ALUEEN LISÄRAKENTAMISEN vaikutukset ahtialanjärven alueen luontoarvoihin Vaihettumis- ja rantasuot Osayleiskaavoitettaville alueille Ahtialanjärven länsi- ja pohjoispuolelle ei sijoitu vaihettumissuot ja rantasuot luontotyyppiä. Luontotyypin alueille ei sijoitu sellaisia valumareittejä, joita pitkin kaava-alueilta johtuisi hulevesiä. Osayleiskaavoista ei siten aiheudu luontotyypille suoria pinta-alan menetyksiä. Koska Ahtialanjärven vedenlaadulle ei aiheudu merkittäviä hulevesivaikutuksia, eivät vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypin ominaispiirteet ole vedenlaadun kautta välisesti uhattuina. Osayleiskaavat lisännevät virkistyskäyttöä tulevalle Ahtialanjärveä kiertävälle kevyenliikenteen reitille, mutta tämän ei voida katsoa merkittävästi heikentävän luontotyyppien ominaispiirteitä, sillä kevytliikenne ohjataan omalle reitille lähelle nykyistä tietä, joka sijaitsee etäällä Ahtialanjärven rantavyöhykkeestä. Lintutornille kuljetaan pitkospuita pitkin.

14 ahtialan järven natura-alue 15 Lajikohtainen vaikutusarviointi Vaikutukset lintudirektiivin l lajeihin Kalatiira Kalatiira pesii lokkisaaressa (v paria) muiden lokkilajien lähellä. Kalatiira puolustaa kiivaasti pesäänsä liian lähelle tunkeilevaa vastaan. Pesät sijaitsevat lähes kilometrin päässä kuntakeskustan rakentamisalueista eikä näin ollen ole lajin pesintä heikentävää vaikutusta. Tien 190 liikenne on vähentynyt moottoritien rakentamisen ansiosta, joten Turkutien liikenteellä ei ole ollut heikentävää vaikutusta kalatiiran pesintään. Kaulushaikara Kaulushaikara on pesinyt järvellä mm. lokkisaaressa ja kaakkoisrannalla pumppuaseman ruovikossa. Kaulushaikara valitsee reviirinsä rauhalliselta alueelta ruovikon suojasta keväällä huhtikuussa. Kaulushaikara ei ole itse pesinnässään arka; se poistuu pesältä vasta viime tingassa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät heikennä lajin muuttoaikaista levähtämistä ja mahdollista pesintää Natura-alueella. Kurki Ahtialanjärvellä on kesäaikaan tavattu kurkipari. pesintää ei kuitenkaan ole varmistettu. Lajille sopivaa rauhallista, pensaikkojen suojaamaa rantaluhtaa on Ahtialanjärvellä erityisesti Lastusten puolella Myllyojan suulla. Laji on pesinnässään arka. Nykyinen lintutorni sijaitsee lajin kannalta epäedullisessa paikassa. Jos liikkuminen rannassa lisääntyy kovasti, voi se haitata lajin pesinnän todennäköisyyttä. Keskustan rakentuminen ei vaikuta lajin pesintään ja levähtämiseen Natura-alueella. Laulujoutsen Joutsen levittäytyminen etelämmäksi näkyy myös Ahtia-lanjärvellä. Aiemmin yksi pari on pesinyt Natura-alueen kaakkoiskulmassa. Laji on erittäin aggressiivinen muita vesilintuja kohtaan ja se karkottaa myös ihmisen pesän lähettyviltä. Laulujoutsen tekee pesän mättäälle rauhalliseen paikkaan. Laji levähtää muuttoaikana Ahtialanjärvellä. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin levähtämistä alueelle eikä mahdollista pesintää. Liro Liro on ollut Ahtialanjärvellä muuttoaikainen ravintovieras. laji ei ole erityisen arka ja se antaa tarkkailla itseään melko läheltä. Lajia on havaittu mm. lintutornilta ja lokkisaaren liepeiltä. Osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin levähtämistä alueella. Mikäli Natura-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat rakentamistyöt ajoitetaan ne muuttokauden ulkopuolelle. Luhtahuitti Luhtahuitin reviiri sijaitsi Ahtialanjärven kaakkoiskulmalla luhdassa. Laji on pesinnän suhteen arka häirinnälle. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Mustakurkku-uikku Lajia on havaittu Ahtialnajärvellä muuttoaikaan. Yleensä se pesii lokkiyhdyskunnan suojissa tiheissä ruovikoissa. Pesintä voi olla mahdollista Ahtialanjärvelläkin, mikäli kevätkesäiset häiriöt eivät lisäänny potentiaalisilla pesäalueilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin pesimistä eikä levähtämistä alueella. Lisääntyvä liikunta pesäalueiden tuntumassa voi estää lajin potentiaalisen pesinnän onnistumisen, ellei rantaniityille kulkua rajoiteta. Räyskä Räyskä on säännöllinen ruokavieras muuttoaikoina. keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Ruskosuohaukka Ruskosuohaukka on Ahtialanjärven tyyppilajeja. Laji pesii ruovikkojen kätköissä. Järvellä tiedetään pesineen jopa kolme paria. Pesät ovat sijainneet Ahtilanjärven kaakkoiskulmassa, lokkisaaressa ja Myllyojan suulla. Lisääntyvä liikunta pesäpaikkojen läheisyydessä haittaisi pesäpaikallaan aran lajin pesintärauhaa. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Ahtialanjärven idänpuoleiset rantojen virkistysreitit tulisi ohjata niin etäällä rannasta, että ne eivät uhkaa lajia. Suokukko Suokukko lepäilee Natura-alueella muuttoaikana järven etelä- ja itäpäässä. Laji ei le erityisen arka, kunhan virkistysreitit kanavoidaan omille reiteilleen. Suopöllö Suopöllö on säännöllinen muuttoaikainen ravintovieras järven rantaluhdilla sekä Laasonportin pellolla.

15 16 ahtialan järven natura-alue Häirinnän lisäksi uhkana on ojanvarsien pensoittuminen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajin leviämistä alueella, mikäli Natura -alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvat melua tuottavat rakentamistyöt ajoitetaan muuttokauden ulkopuolelle. Uivelo Uivelo on säännöllinen muuttoaikainen ravintovieras. Laji sukeltelee ravintoaan avoveden puolella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Valkoposkihanhi Valkoposkihanhi on muuttoaikainen ravintovieras Ahtialanjärvellä Laji laiduntaa matalakasvustoisilla rantaluhdilla ja lähinurmikoilla. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajia. Kolme uhanalaista lajia Kalasääksi, merikotka ja pikkujoutsen eivät pesi alueella, mutta niitä on nähty alueella. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti uhkaa lajeja. Vaikutukset muihin lintulajeihin Alueella esiintyy lapasorsa, luhtakana, naurulokki, pikkulokki, pikkutikka, rastaskerttunen ja rytikerttunen. Keskustan osayleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät todennäköisesti heikennä lajien levähtämistä ja oleskelua alueella. Luontodirektiivin liitteen II laji Saukko Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille. Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely. Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä. Saukko pysyttelee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana. Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin. Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin. Saukko syö lähinnä kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Aikuinen saukko syö päivässä 1-1,5 kiloa kalaa. Osayleiskaavojen mukaiset ratkaisut ja Pirkon alueen lisärakentaminen eivät todennäköisesti uhkaa lajia.

16 17 Ahtialanjärven kasvillisuusvyöhykkeet Faunatica Oy on tutkinut vuonna 2010 Ahtialanjärven kasvillisuusvyöhykkeitä. Järven kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuutta ja järvi on selkeästi rehevöitynyt. suo-ohdakkeita, rantakukkia ja leskenlehtiä. Kosteuden lisääntyessä kohti rantaviivaa, luhdat muuttuvat heinävaltaisemmiksi ja vaihettuvat avoluhdiksi. Puustoisen luhdan ja avoluhdan vaihettumisvyöhykkeessä on paikoin pienialaisia pajuluhtia, joissa kasvaa kiilto- ja virpapajuja. = Kuusivaltainen metsä = Lehtipuuvaltainen rantametsä = rannan isosorsimovaltainen avoluhta (C-kirjaimien välinen alue saraluhtaa) = vesialueen ilmaversoiskasvillisuus = kelluslehtinen kasvillisuus = karvalehtivaltainen irtokeijujakasvusto Kuva: Faunatica Oy Valtalajien symbolit: E = Järvikorte G = Isosorsimo N/N/Pe = Ulpukka/Lumme/Vesitatar P = Järviruoko Pe = Vesitatar T = Kapeaosmankäämi Kuusimetsäinen alue Lintutornin lähellä on kuusivaltaista, lähes kenttäkerroksetonta talousmetsää. Alueella on myös raitoja ja hieskoivuja. Karikekerros on erittäin paksu, jonka johdosta pohja- ja kenttäkerros on heikosti kehittynyttä. Lehtipuuvaltaiset rantametsät Lehtipuuvaltaisia rantametsiä sijaitsee Ahtialanjärven koillis-, itä-, kaakkois- ja eteläosissa. Kaakkoiskulman koivikko on yhtenäisin, pinta-alisesti suurin puustoinen alue, joka on ojitusten välittömässä vaikutuspiirissä. Metsäisten rantaluhdissa kasvaa tervaleppiä, harmaaleppiä, hieskoivuja, raitoja, tumia ja pihlajia sekä lisäksi harvakseltaan kuusia ja mäntyjäkin. Pensaskerroksessa kasvaa tuomia, paatsamia, vadelmia, herukoita ja etelärannalla kuusamia. Puusto on yleisilmeeltään nuorta ja paikoin se kasvaa tiheänä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mansikoita, käenkaalia, metsäorvokkeja ja niittylauhoja. Luhtaisemmilla osuuksilla kasvaa suo-orvokkeja, mesiangervoja, isosorsimoja, viitakastikkoja, luhtasaroja, rönsyleinikkejä, ojakellukoita, Rantojen avoluhdat Rantojen avoluhdissa valtalajina kasvaa Isosorsimoa. Lisäksi avoluhdissa kasvaa viitakastikoita, rantakukkia, myrkkykeisoja, suoputkia, rantalemmikkejä, luhta- ja rantamataroita, ranta-alpeja, vesitataria, rentukoita punakoisoja. Isosorsimovaltaisen vyöhykkeen jälkeen valtalajiksi vaihettuu alueellisesti vaihdellen joko järviruoko tai kapeaosmankäämi. Luhta- ja pullosaroja kasvaa paikallisesti. Paikoitellen avoluhta on kuivumassa ja metsittymässä, joten hieskoivun ja harmaalepän taimia tulisi poistaa, mikäli luhta halutaan säilyttää avonaisena. Ahtialanjärven kaakkoisrannalla esiintyy suursaraluhtia mm. luhta-, pullo- ja viiltosaroja, rönsyröllejä, rantapuntarpäitä, luhtavuohennokkia, myrkkykeisoja, viitakastikoita, rantakukkia ja kurjenjalkoja. Ilmaversokasvillisuus Rantaluhtaa seuraten rantaa ympäröi vaihtelevasti järviruoko- ja kapeaosmankäämikasvustot. Rannan kasvustoista löytyy myös sarjarimpeä, pystykeiholehtiä, korpikaisloja, myrkkykeisoja, rantayrttejä, rantakukkia, isohierakoita, luhtavuohennok-

17 18 kia ja rantapalpakkoja. Yhtenäiset järvikortekasvustot oli selvitystä tehtäessä niitetty niin rannan läheisyydestä kuin keskemmältäkin järveä. Kelluslehtinen kasvillisuus Kelluslehtisiä esiintyy rantojen läheisyydessä sekä muutama suurempi saareke keskemmällä järveä. Vesitatar on valtalajikkeena. Lisäksi alueella kasvaa ulpukoita, pohjanlumpeita ja uistinvitoja. Kasvustot ovat melko selvärajaisesti yksilajisia. Irtokellujat Paikoitellen esiintyy karvalehtiä ja isovesiherneitä tiheinä, suurina ja limoittuneina massakasvustoina matalissa lahdelmissa ja tuulen painamissa kasaumissa. Järven itälaidalla tavataan ristilimaska kasvustoja. Uposlehtinen kasvillisuus Uposlehtistä kasvillisuutta on huomattavan vähän ja lajeina ainoastaan ahvenvitaa ja pikkuvitaa, jotka eivät tutkimusajankohtana muodostaneet varsinaisia kasvustoja, vaan esiintyivät muutamien versojen ryhminä tai yksittäin. Tämän vuoksi uposlehtisen kasvillisuuden kuvioita ei rajattu alueelle. Erityiset luontotyypit Lehtipuuvaltainen rantaluhta Ahtialanjärven eteläreunalla on vajaatuottoinen, lehtomainen, vesitaloudeltaan luonnontilainen rantaluhta. Siellä kasvaa harmaaleppiä, tervaleppiä, koivuja, tuomia, raitoja, paatsamia, kuusamia ja taikinamarjoja. Alikasvoksena löytyy muutamia kuusia. Paikoin on lahopuuta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesiangervoja, kurjenjalkoja, rantamataroita, vehkoja, isosorsimoja, viitakastikoita, rantaalpia, kurjenmiekkoja, rantalemmikkejä, käenkaaleja, suo-orvokkeja, ojakellukoita ja nokkosia. Luhdat ovat metsälain tarkoittamia ympäristöstään selvästi erottuvia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lajistollisesti alue on keskinkertainen. Tämä on järven luhtaisista metsistä luonnontilaisin, luhtaisin ja monimuotoisin. Alue on merkityksellinen kokonaisuuden monimuotoisuuden kannalta. Alueella on korkeat luontoarvot. Luhtaiset rantaniityt, -luhdat ja ruovikot Luhtaiset rantaniityt ovat puuttomia tai lähes puuttomia, vajaatuottoisia rantaluhtia- ja ruovikoita, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä luontotyyppejä. Pienialaisuuden kriteeriä nämä luhdat eivät kuitenkaan täytä. Osin nämä rantaluhdat luetaan kuuluviksi myös Natura-luontotyyppien vaihettumis- ja rantasoiksi. Natura-luontotyypin rajaus on metsälakikirjausta niukempi; siihen eivät sisälly rantaviivan ulkopuoliset ruovikot. Myllyojan suistoalue on osin maatunut, paikoin lampareinen ja ilmeisesti myös niitetty/ruopattu aiemmin. Pohjoisosassa olevaa rantaluhtaa on laidunnettu, mutta laidunnuksella ei ole nähtävää vaikutusta kasvillisuuteen eikä luontoarvoihin. = Lehtipuuvaltainen rantaluhta = Rantaluhta (metsälaki) = vaihettumis- ja rantasuo (Natura) / rantaluhta (metsälaki) Kuva: Faunatica Oy Lokkisaari kuuluu metsälain avoluhtiin sekä Natura-luontotyyppiin vaihettumis- ja rantasuot. Alueella kasvaa valtalajina isosorsimoiden lisäksi kapeaosmankäämejä, järviruokoja, viiltosaroja, vesisaroja, nokkosia, suo- ja amerikanhorsmia, isohierakoita, luhtavuohennokkia, vehkoja, konnanleinikkejä, tummarusokkeja, rantalemmikkejä, rantamataroita, rantakukkia, rantanenättejä, luhtalitukoita, kurjenjalkoja ja rantayrttejä. Saareen on kaivettu allikoita. Saari muodostaa mosaiikkimaisen kokonaisuuden, joka muodostuu ruoho- ja heinäkasvien saarekkeista, rimpipinnoista ja lietteestä. Saarella ei ole juurikaan pohjakerrosta, maksasammalia lukuun ottamatta. Luontoarvoltaan saari on korkea (linnusto ja saaren rakenteellinen monimuotoisuus), kasvillisuudeltaan keskinkertainen. johtopäätöksiä Ahtialanjärvi on matala ja rehevä, parhaillaan niitoin kunnostettava lintuvesi. Kasvillisuus ilmentää runsasravinteisuutta ja järvi on selkeästi rehevöitynyt: useat yleisimmät kasvilajit ovat rehevien ja likaisten vesien indikaattorilajeja. Pohja on liejuinen ja kuollutta kasviainesta on paikoin kerrostunut kymmenien senttimetrien paksuudelta.

18 19 = Viitasammakoiden soidinalueet Ahtialanjärvellä Kuva: Faunatica Oy Täplälampikorento: Kuva: Faunatica Oy 1-2 yksilöä 3-10 yksilöä yli 10 yksilöä

19 20 TREDU HANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tampereen ja Pirkanmaan ammattiopistot yhdistyivät vuoden 2013 alussa Tampereen seudun ammattiopis-toksi, TREDU:ksi. Yhdistymisen yhteydessä tapahtuu muutoksia myös TREDU:n palveluverkossa, toimipisteitä vähennetään ja toimipisteiden sisällä koulutustarjonta muuttuu. Lempäälän lukio on tarkoitus siirtää TREDU:n toimipisteeseen. TREDU Lempäälän päätontilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Tontti muodostuu useammasta eri kiinteistöstä, joihin yhdistetään myös niemen kärjen tontti, joka on jo PIRKO Kiinteistö Oy:n omistuksessa. Koko ammattiopiston tontin koko olisi noin 2,1 hehtaaria. Tonttia koskevaa uutta asemakaavaa valmistellaan, sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä.. Laajennusosa Laajennusosan tieltä puretaan 50-luvun huonokuntoinen asuinrakennus. Laajennusosan keskellä on iso kolmeen pienempään yksikköön jaettava liikuntasali aputiloineen ja toisessa kerroksessa sijaitsevine kuntosaleineen. Liikuntasalin ja vanhan osan väliin jää iso keskusaula. Laajennusosan keskellä on iso kolmeen pienempään yksikköön jaettava liikuntasali. Uudisrakennuksen kerrosala on kem2. Seuraavalla sivulla on esitetty asemapiirros alueesta. Alustavien pohjatutkimusten mukaan uudisrakennusosa tulee perustaa kovaan pohjaan lyötävien tukipaalujen varaan. Alapohjat tehdään joko maanvastaisina kantavina rakenteina tai ryömintätilallisina tuuletettuina rakenteina. Perusmaakerrokset ovat routivia, joten rakenteet on routasuojattava. Hankesuunnitelmaluonnoksen mukaisen uuden rakennusosan kantavat rakenteet ovat teräsbetonia/terästä, julkisivut vanhaan sopeutuvaa tiiltä/tiililaatta, lasirakenteita, mahdollisesti osin puuverhousta. TREDU Lempäälän tontti kattaa koko suojeltavaan Natura järvialueeseen työntyvän niemen. Tontilla on runsaasti arvokasta puustoa,jota joudutaan kaatamaan rakentamisen alta, mutta tavoitteena tulee olla säilyttää mahdollisimman paljon ranta-alueen puustoa. Niemenkärjen ulokkeelle on tarkoitus rakentaa puurakenteinen lintutorni alueella jo nyt parveileville lintubongareille. Tontin autopaikat ovat myös heidän käytettävissään, ainakin opetuksen ulkopuolisina aikoina. Autopaikkoja tontille mahtuu vähintään sen verran kuin asemakaavassa tultaneen edellyttämään. Hankesuunnitelmaluonnoksessa on esitetty autoja mopoautopaikkoja myös nykyisen rakennuksen ja maantien väliin. Osa autopaikoista (esim. rakennuksen koillispuolen mahdolliset autopaikat) olisivat sora/hiekkapintaisia, jolloin hulevesien imeytyminen helpottuu. Joukkoliikenteen palvelun parantamisesta on jo käynnistetty neuvottelut. Tredu Lempäälän rakentamisen aikataulu linkittyy valmisteilla olevan asemakaavan vahvistumisaikatauluun. Asemakaava on parhaillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa. Tavoite on saada asemakaava vahvistettua hyvissä ajoin ennen rakentamista. Nykyinen rakennus perusparannetaan tämän hankkeen yhteydessä ja tilat uudistetaan tulevan tarpeen mukaisiksi. Nykyinen pajarakennus puretaan ja sen sijalle rakennetaan uusi kaksikerroksinen laajennusosa. Laajennus liittyy nykyiseen rakennukseen korkealla keskusaulatilalla.

20 80 uusi uusi uusi uusi Vaihe Kerrosalat Kerros Kem 38 3! !994 5!543 m2 B-osassa lukion tiloja ja yhteiskäyttöisiä tiloja Piha-alue 80 1:128 C-osassa lukion tiloja lintutorni vanha vanha ! vanha Kerrosalat: Olemassa oleva n kem 2 Uudisrakennus 5540 kem 2 yht. n kem 2 1!604 3!857 m2 9!400 m2 Pysäköintinormi n. 1 ap/100 m2 = 94 ap Suunnitelmassa: autopaikkoja 91+29=120 kpl m-autopaikkoja 19 kpl mopopaikkoja 11 kpl PP-paikkoja 188 kpl Auditorio II k 1 B II :127 E I 2300 C PP 65 II 900 II ap-varaus 29 ap D PP 25 I mp/mopot ,0 m 2 10 ap/m-auto 29 ap Käsi- ja taideteoll. PP 25 I 40 oppilaitos ,7 D-osassa lukion ja kiinteistöhuollon opetuksen tiloja E-osassa liikuntaja aputilat Ruokala Katettu aula, katossa valolyhdyt 876:3: PP 25 6:4 28 ap 84 3 A-osassa Tredu atto, retail soteala, matkailuala sekä hallinto , :14 A PP 24 I-II 3860 PP 24 1:68 +82,70 +82,60 14 ap +83,10 muuri, 1,2 m +83,10 +84,20 +84, ap/m-auto 1:86 82,9 1:87 +83,00 muuri, 1,2 m +82,80 +84,20 +84,40 14 ap 6 ap 82,9 1:88 895:2:12 ASEMAPIIRROS 1:1000 TREDU LEMPÄÄLÄ HANKESUUNNITELMA

21 22

22 23 TREDU -hankkeen vaikutuksia Vaikutukista linnustollle Tässä vaiheessa tontin ongelmakohde on erityisesti niemen itäpuolinen ranta-alue. Koska tilanpuutteen vuoksi pysäköintialueita joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erittäin lähelle NATURA -alueen rantaluhtaa ja osittain lehtipuuvaltaiseen rantametsään. Koulun vilkas liikennöinti saattaa häiritä lintujen pesintää keväisin. Tosin kokemus on osoittanut, että NA- TURA -alueen läheinen Valkeakoskentien vilkas liikenne ei ole vaikuttanut lintujen pesintään. Liikennöintiä ja sen aiheuttamaan mahdollista häirintää lähellä rantaluhtaa tulee pyrkiä minimoimaan mm. oikein valituilla luonnonmukaisilla istutuksilla, jotka voidaan määrittää asemakaavoitusvaiheessa tai suunnittelemalla tontin käyttöä tavalla, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa. Hulevesien hallintatoimenpiteet Tredun niemessä Hulevesien määrällinen hallinta on tarpeen suunnitella rakennussuunnittelun yhteydessä. Hulevesien laadun vaikutus Ahtialanjärven tilaan on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvaista Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpään Myllyojan vedenlaadusta (valuma-alue noin 60 km2). Alueen hulevedet on hoidettavissa niin, että niistä ei aiheudu haittaa Ahtialanjärvelle. Virtaamamatka Ahtialanjärveen on rakentamisalueelta verrattain lyhyt, tästä syystä on suositeltavaa toteuttaa rakennusvaiheen sekä pysyvätkin järjestelyt vesien viivyttämiseksi ja kiintoaineen laskeuttamiseksi. Alueen hulevesien keräämisessä tulisi pyrkiä keskitettyyn ratkaisuun, jolloin purku voisi tapahtua yhden pisteen kautta. Poikkeustilanteissa hulevedet olisivat paremmin hallittavissa. Niemenkärjen uloke, jonne on suunniteltu sijoitettavaksi lintutorni Niemen itäpuolen ruovikkoa ja kulku koulun tontille

23 24 LEMPÄÄLÄN HAKEVOIMALA Hakevoimalalle on varattu alue Lempäälän Kuokkalan- Hakkarin Herralan osayleiskaavassa Ahtialan alueelle Turuntien ja Ahtialantien välissä. Lähialueen maankäyttö on tällä hetkellä pääasiassa peltoa, hankkeen etelä ja koillispuolella metsää. Lähin pysyvä asunto on alueen kaakkoispuolella noin 130 metrin päässä hankealueen rajasta ja lähin loma-asunto noin 60 metrin päässä. Hakevoimala käsittää ensimmäisessä vaiheessa yhden 10 MW lämpövoimalan sekä polttoaineenaan käytettävän puhtaan puuhakkeen valmistamisen ja varastoinnin tontilla. Tontille varataan laajennusmahdollisuus toiselle 10 kw haketta polttavalle yksikölle. Tuki- ja käynnistyspolttoaineena käytetään maakaasua. Myös hakkeen valmistukseen ja siirtelyyn käytettävien työkoneiden polttoaineena käytetään maakaasua. Lisäksi tontin yhteyteen on suunniteltu biokaasun yleistä tankkausasemaa. Alueella ei laajemmalti käytetä sekä säilytetä nestemäisiä polttoaineita (öljy, bensiini). Hakkeen valmistus tapahtuu siirrettävällä hakkurilla, jossa on oma moottori. Malli ja tyyppi on Kesla C645, jonka mitoitusarvoja on käytetty myös haketusmelun tarkastelussa. Hakkeen valmistus ja varastointi tapahtunee katetussa tilassa osittain tai kokonaan. Laitos jää Turuntien, Ahtialantien ja koillispuolen mäen rajaamalle ympäristöään alempana olevalle alueelle. Tontin kaakkoissivulle rakennetaan pintamaista maavalli melu- ja näkösuojaksi. Hulevesien vaikutuksia Suunniteltu hakevoimala sijaitsee Ahtialanjärven valuma-alueella etäisyys virtaussuunnassa on järvestä noin 1,2 km. Liuhanalueen ja Ahtialanjärven valuma-alueiden päävedenjakaja sijaitsee suunnittelualueen luoteisreunalla. Rakennettava osa tontista sijoittuu lähes kokonaan Ahtialantien alitse noin 11 hehtaarin valuma-alueelle ja hakevoimalan toteuttamisella ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta vedenjakajan sijaintiin. Alue on muodoltaan kulhomainen ja vedet purkautuvat yhden selkeän pisteen kautta alueelta kaakkoon pelto-ojaan ja Ahtialantien alitse. Alueella muodostuva pintavalunta on nykytilanteessa vähäistä ja se aiheutuu lumen sulamisesta tai pitkistä sadejaksoista. Lyhyillä rankkasateilla purkuvirtaama on pieni. Suunniteltu lämpövoimalahanke muuttaa noin 2,8 ha:n alueen lähes kokonaan läpäisemättömäksi katto- ja asfalttipinnoiksi. Tontilla on viheralueiksi jääviä osia, joissa ei hulevesivalunnassa käytännössä tapahdu muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Varsinaisella muutosalueella keskimääräisen valuntakertoimen voidaan arvioida kasvavan arvosta 0.20 arvoon 0.80 eli sateella muodostuvan valunnan määrä kasvaa nelinkertaiseksi. Tämän lisäksi virtausnopeudet kasvavat huomattavasti tehokkaasta kuivatuksesta ja kovien pintojen pienestä virtausvastustuksesta johtuen. Tällöin myös lyhyillä, intensiteetiltään suurilla sateilla muodostuu virtaamapiikkejä, mitä ei nykytilanteessa tapahdu. Laitosalueelta tulevaisuudessa purkautuvan virtaaman voidaan arvioida olevan esim. 150l/s *ha sateella 340 l/s, mikä on suuruusluokaltaan noin kymmenkertainen verrattuna nykytilanteeseen. Lämpövoimalan alapuoliset pelto-ojat ja rummut eivät pysty johtamaan tällaisia virtaamia, mistä johtuen eroosio ja paikalliset tulvahaitat ovat todennäköisiä ilman hulevesien määrällistä hallintaa. Määrällisellä hallinnalla viivytetään rankkasateella muodostuvaa virtaamapiikkiä tasolle, jonka alapuoliset uomat pystyvät johtamaan ongelmitta. Viivytys esitetään toteutettavaksi meluvallin viereen allasmaisena rakenteena, jonne tontin hulevesiviemärit puretaan ja josta vedet johdetaan säätökaivon kauttameluvallin alitse pelto-ojaan. Alustava mitoitus on 1 m3 / 100m2. Osana määrällistä hallintaa tontin koillispuolelle on rakennettava niskaojat, joilla yläpuoliselta rinteeltä tuleva luonnonvalunta johdetaan tontin ohitse. Tällöin ulkopuoliset vedet eivät kuormita tontin hulevesijärjestelmää eivätkä sekoitu laitosalueella muodostuvaan veteen. Huleve-

24 25 sien viivytysallas on rakennettava siten, että kelluvien roskien kulkeutuminen sen läpi on estetty, esim. tulo- ja purkuputkiin asennettavien välppien avulla. Hulevesien laatuvaikutukset Hakevoimalan alue lähivaluma-alueineen laskee Ahtialanjärveen. Alueen hulevesillä voi teoriassa olla vaikutusta Ahtialanjärven tilaa, mutta se on epätodennäköistä, koska järven vedenlaatu on riippuvainen Vanajaveden laadusta sekä Ahtialanjärven itäpäähän purkavan Myllyojan (valuma-alue noin 60 km2) vedenlaadusta. Pintavesien ekologinen tila -määrittelyn mukaan Myllyoja on luokitukseltaan välttävä. Ottaen huomioon Vanajaveden ja Myllyojan vaikutus voidaan luotettavasti todeta, että lämpövoimalan alueelta purkautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella ei ole mainittavaa haitallista vaikutusta Ahtialanjärven tilaan eikä NATURA -arvoihin. Laitoksen toimintavaiheen mahdolliset haitalliset laatuvaikutukset liittyvät poikkeustilanteisiin, joista aiheutuisi yksittäinen päästö. Laitosalueella ei käytetä tai varastoida nestemäisiä polttoaineita, mistä johtuen esim. öljypäästöjen todennäköisyys on pieni ja vaikuttavuus erittäin pieni. Vaikuttavuudeltaan suurin päästöriski liittyy tulipalotilanteeseen, jolloin sammutusvesien mukana voi kulkeutua erilaisia epäpuhtauksia ja haitta-aineita. Hulevesien hallintajärjestelyt tulee toteuttaa siten, että poikkeustilanteissakin vesien hallinta on mahdollista. Esteettistä haittaa voi aiheutua huleveden kuljettamasta hakkeesta, kuoren palasista ym. puujätteestä, jota alueella muodostuu hakkeen valmistamisen ja varastoinnin yhteydessä. Tällä ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta huleveden laatuun, mutta roskaantumisen estäminen laitosalueen ulkopuolella edellyttää välppiä tai vastaavia erottimia hulevesijärjestelmään. Lämpövoimalahankkeen rakennusvaiheessa huleveden kiintoainekuormitus on huomattavasti lopullista tilannetta suurempaa, kun pintamaat on kuorittu ja sade pääsee huuhtomaan maakerroksia vapaasti. Rakennusvaiheen kestosta riippuen kiintoaineesta voi aiheutua selvää haittaa ainakin laskuojien ja rumpujen liettymisen muodossa. Virtausmatka alueelta Ahtialanjärveen on verrattain pitkä, mistä syystä haitta ei välttämättä näy vesistössä asti. Mutta tästä huolimatta on suositeltavaa toteuttaa tilapäiset järjestelyt rakennusvaiheen vesien viivyttämiseksi ja kiintoaineksen laskeuttamiseksi.

25 26 Epävarmuustekijät Keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisiin ratkaisuihin ja muihin Natura -alueelle aiheuttamiin vaikutuksiin ei liity merkittäviä epävarmuustekijöitä. Virkistyskäytön osalta on jossain määrin epävarmaa ennustaa sen suuntautumista eli kuinka suuri osa keskustan nykyisistä ja tulevista asukkaista käyttää tulevaisuudessa aktiivisesti Natura alueen lähistön virkistys- ja ulkoilureittejä. Epävarmuustekijöitä liittyy myös yksilöiden tekemiin valintoihin käyttäytymisessään eli kunnioitetaanko alueen luontoarvoja, pidetäänkö ulkoilutettavat koirat kytkettyinä ja liikutaanko alueella vain merkityillä reiteillä. Johtopäätökset ja suositukset Edellä esitetyn aineiston perusteella voidaan todeta, että Lempäälän keskustan ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaavojen mukaisilla ratkaisuilla ei ole Ahtialanjärven alueen Natura suojeluarvoille todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Lisäksi edellä esitetyn perusteella koskien Pirko/ Tredu:n lisärakentamista voidaan todeta, että rakentamisella ei ole NATURA suojeluarvoille todennäköisesti heikentäviä vaikutuksia, kun rakentaminen ajoitetaan niin, että vältetään tuottamasta melua lintujen herkimpään pesimäaikaan. Täten osayleiskaavahankkeesta ja siinä esitetyn hakevoimalan rakentamisesta ja sen käytöstä sekä Pirkon/Tredun lisärakentamisesta, kun niemen rantaalueet jäävät luonnontilaisiksi, ei ole tarvetta laatia varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura -arviointia. Edellytyksenä tälle johtopäätökselle on, että muiden vaikutusarviointien yhteydessä ei nouse esille heikentäviä vaikutuksia.

26 27 Natura 2000 alueisiin liittyvät säädöstekstit: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY. Direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta. Neuvoston direktiivi 92/43/ETY. Direktiivi luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. Kalastuslaki 286/1982 ja asetus 1116/28. Koskiensuojelulaki 35/1987. Luonnonsuojelulaki 553/2004 ja asetus 160/97. Maa-aineslaki 555/1981 ja asetus 91/1982. Maankäyttö ja rakennuslaki 132/1999 ja asetus 895/1999. Maastoliikennelaki 1710/1995. Metsälaki 1093/1996 ja asetus 1200/96. Metsästyslaki 615/1993 ja asetus 666/1993. Vesilaki 264/1961. Vesiliikennelaki 463/1996. Ympäristönsuojelulaki 86/2000 ja asetus 169/2000

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER 16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS V I R E I L L E T U L O V A I H E E N Y L E I S Ö T I L A I S U U S C A R E L I C U M I N A U D I T O R I O, T O R I K. 2 1 C, M A A N A N T A I N A

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

Kaava 8497 Haukiluoma. OAS ja luonnos vaiheen palautteet

Kaava 8497 Haukiluoma. OAS ja luonnos vaiheen palautteet Kaava Haukiluoma OAS ja luonnos vaiheen palautteet PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO.. DIAR: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu PL TAMPERE Lausuntopyyntönne.. TAMPERE, HAUKILUOMA,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN PÖKSÄNLAHDEN ASEMAKAAVA, NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS

SAVITAIPALEEN PÖKSÄNLAHDEN ASEMAKAAVA, NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS SAVITAIPALEEN PÖKSÄNLAHDEN ASEMAKAAVA, NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUS Päivitetty versio. syyskuu 2015 www.js-enviro.fi Niina Onttonen 2012 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Natura-arvioinnin perusteet 2. Pöksänlahden

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot