ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ"

Transkriptio

1 VIITTEELLINEN SUUNNITELMA ESTEETTÖMÄSTÄ ULKOILUPUISTOSTA JA SEN TOIMINNALLISESTA SISÄLLÖSTÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan koulutusohjelma Miljöösuunnittelu Tutkintotyö Syksy 1999 Hanna Kuisma

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 TEORIA 7 2 LIIKUNTAESTEISYYS 7 3 LIIKUNTAESTEINEN FYYSISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Ikäihmiset Leikki-ikäiset lapset Liikuntavammaiset Integraation eri muodot 12 4 LÄHIYMPÄRISTÖN MERKITYS LIIKUNTAESTEISELLE Ympäristön vaikutus minäkokemukseen Lähiluonto elvyttäjänä 16 5 ESTEETTÖMYYS SUUNNITTELUSSA Esteettömän suunnittelun taustaa Suomessa Kaikille soveltuva ympäristö tavoitteena Yleisön tietoisuuden lisääminen Saavutettavuuden parantaminen Liikuntaesteisten omat vaikutusmahdollisuudet Liikuntaesteet ja liikkumisongelmat Ohjeita ulkoilupuiston osa-alueiden esteettömään suunnitteluun Pintamateriaalit Valaistus Kulkuväylät Portaat ja luiskat Suojatiet ja liikennevalot Pysäköinti Joukkoliikenteen pysäkit Opasteet Kalusteet ja levähdyspaikat Puhelintila Puistot ja istutukset Leikkipaikat 26 ANALYYSI 28 6 LÄNSI-ASEMANTAUSTAN ESIMERKKIALUE JA SEN TOIMINNOT 28 PERUSTANA VIITESUUNNITELMALLE Sijoittuminen kaupunkirakenteeseen, väestö ja suunnittelualueen rajaus Kaavoitustilanne Liikenneyhteydet Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Julkinen liikenne Viher- ja ulkoilureittiyhteydet Julkiset palvelut Esimerkkialueen olemassa olevat toiminnot liikuntaesteisen kannalta Sopeutumisvalmennuskeskus Keilahalli Kaarikadun päiväkoti Yli-Marolan kotieläinpiha Launeen perhepuisto Arboretum ja Sorsalampi 35 2

3 6.6.7 Kaupunginpuutarha Launeen kirkko Esimerkkialueen tärkeimmät maisemarakenteelliset tekijät Esimerkkialueen olemassa oleva kasvillisuus Esimerkkialueen kulkukelpoisuus ja turvallisuus Maiseman kokonaiskuva 40 VIITESUUNNITELMA ESTEETTÖMÄKSI ULKOILUPUISTOKSI 42 LÄNSI-ASEMANTAUSTAAN 42 7 ULKOILUPUISTON YLEISKUVAUS Ulkoilupuiston käyttäjät Ulkoilupuiston käyttö ja käytön tavoitteet 42 8 LIIKUNTAESTEISEN FYYSINEN INTEGRAATIO - 46 ULKOILUPUISTON ESTEETTÖMYYS Väylät, reitit ja ulkoilupuiston saavutettavuus Puiston selväpiirteisyys Puiston turvallisuus Tuulisuus Aurinkoisuus ja varjoisuus Sateensuoja 48 9 LIIKUNTAESTEISEN TOIMINNALLINEN INTEGRAATIO - 49 ULKOILUPUISTON TOIMINTA- JA OLESKELUPISTEIDEN 49 ANTAMAT VIRIKKEET Käyttönurmikko Metsikkö, puistikot ja lehmusrivit Omenapuutarha ja orapihlaja-aidat Maisemapelto Sorsalampi ja kalastus Kukkula Kiviaihe Vesielementti Uimala ja aurinkonurmi Monitoimikeskus, kahvio, terassi ja pergola Tori Pelialueet Koirapuisto Viljelypalstat ja korotetut istutusaltaat Piknik- ja levähdyspaikat Kuntoiluvälineet ja skeittiramppi Puiston talvikäyttö LIIKUNTAESTEISEN SOSIAALINEN INTEGRAATIO 57 LÄNSI-ASEMANTAUSTAN ULKOILUPUISTOSSA Lasten päivähoito ja suojatyö Harrastustoiminta ja suojatyö Kuntoutus ja liikunta Kokoontuminen ja kulttuuripalvelut 59 JOHTOPÄÄTÖKSET 60 LÄHTEET 62 3

4 Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan laitos, Miljöösuunnittelun koulutusohjelma KUISMA, HANNA: Viitteellinen suunnitelma esteettömästä ulkoilupuistosta ja sen toiminnallisesta sisällöstä Miljöösuunnittelun tutkintotyö, 69 s. Syksy TIIVISTELMÄ Tämä tutkintotyö antaa ohjeita ja ideoita esteettömän ulkoilupuiston, sen esteettömien toimintojen ja puiston liikuntaesteiselle antamien virikkeiden suunnitteluun. Tavoitteena on liikuntaesteisen fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen integroituminen yhteisöönsä. Viitesuunnitelman esimerkkialueena toimii Lahden Länsi- Asemantaustan pelto sen erinomaisen sijainnin ja tasaisuuden vuoksi. Lahdessa on selkeä tarve esteettömälle, laajalle ulkoilualueelle. Liikuntaesteisellä käsitetään tässä työssä henkilöt, joiden toimintakyky tai liikkumiskyky on iän, vamman tai sairauden takia tilapäisesti tai pysyvästi rajoittunut. Esimerkkisuunnitelmassa on fyysisen integroitumisen mahdollistavissa esteettömissä ratkaisuissa käytetty Invalidiliiton suosituksia ja mitoitusnormeja (mm. Rakennustieto Oy 1998:Esteetön rakennus ja ympäristö, Verhe 1994: Esteettä luontoon liikkumaan ja Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi, F1, määräykset ja ohjeet 1995.) Tavoitteena on kaikille sopiva liikkumis- ja ulkoiluympäristö. Viitesuunnitelman ulkoilupuiston toiminnalliseen sisältöön vaikuttavat Länsi-Asemantaustan pellon olemassa olevat ja niitä täydentämään suunnitellut palvelut ja alueet. Toimintojen liittymiseen toisiinsa, niiden esteettömyyteen ja virikkeellisyyteen on kiinnitetty huomiota. Fyysinen ja toiminnallinen integraatio luovat pohjan sosiaaliselle kanssakäymiselle. Erilaiset harrastus- ja toimintamahdollisuudet tuovat ihmiset yhteen ja antavat varsinkin liikuntaesteisiltä usein puuttuvia sosiaalisia kontakteja ja virkistäviä kokemuksia. Työn teoriaosassa on perehdytty liikuntaesteisiä ja liikuntaesteetöntä suunnittelua koskevaan kirjallisuuteen. Teoriaosa luo suuntaviivat viitesuunnitelmalle. Analyysiosassa on tutkittu Länsi-Asemantaustaa niiltä osin kuin se suunnitelman esimerkkiratkaisujen perustelun kannalta on tarpeellista sekä silmälläpitäen työn jatkokäyttömahdollisuuksia. Viitteellinen suunnitelma ei pyri olemaan puistosuunnitelma vaan havainnollinen ohjeistus ja ideapankki. Avainsanat: liikuntaesteinen, esteetön ulkoilu, fyysinen, toiminnallinen ja sosiaalinen integraatio, virikkeellisyys 4

5 1 JOHDANTO Liikuntaesteinen kohtaa ympäristössämme jatkuvasti vaikeuksia, vaikka ohjeita liikuntaesteettömään suunnitteluun on Suomessakin ollut saatavilla jo vuosikymmeniä. Liikuntaesteisiin ihmisiin luetaan tavallisesti eriasteisesti vammautuneet ja ikäihmiset. Myös odottavat äidit, lastenvaunuja työntävät henkilöt ja lapset ovat niin rakennetussa kuin viherympäristössäkin liikkuessaan heikommassa asemassa kuin terve ja hyväkuntoinen keskivertoihminen, jolle paikat on yleensä suunniteltu. Vanhusväestöstä suuri osa on jossain määrin liikuntaesteisiä ja ikäihmisten lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Tämä luo haasteita tulevaisuuden ympäristösuunnittelulle. Suunnitteluprosessin alusta lähtien tulisi kiinnittää huomiota siihen, kenen alueita ja tiloja tulisi voida käyttää. Suunnittelu on epäonnistunutta, jos sen lopputulos ei vastaa käyttäjien tarpeita. Esteetön ympäristö on sopiva kaikille. Tämän tutkintotyön tavoitteena on antaa ohjeita ja ideoita esteettömän ulkoilupuiston suunnitteluun. Ohjeiden havainnollistamiseksi on luotu viitesuunnitelma ulkoilupuistosta, johon kaikki esteettömät tekniset ratkaisut, ideat toiminnoiksi ja niiden antamiksi virikkeiksi voidaan luontevasti yhdistää ja siinä yhteydessä paremmin oivaltaa esteettömyyden tarve ja esteettömän ulkoilupuiston toteuttamisen keinoja. Esimerkkialueeksi on valittu Lahden keskustan läheisyydessä sijaitsevan Länsi-Asemantaustan laaja pelto sen hyvän sijainnin vuoksi. Pellon vieressä sijaitsee Invalidiliiton Sopeutumisvalmennuskeskus. Viitesuunnitelman ulkoilupuisto on suunnattu sekä keskuksen asiakkaiden käyttöön että yhteiseksi oleskelu- ja monitoimipaikaksi alueen kaikille asukkaille. Esimerkkialue on jo alun perin erittäin sovelias esteettömäksi puistoksi tasaisuutensa ansiosta. Jo olemassa olevien varsin monipuolisten palvelujensa ja toimintojensa vuoksi se houkuttelee jo nyt monenikäisiä vierailijoita ja antaa näin myös laajan käyttäjäkunnan viitteelliselle monitoimikeskukselle toimintoineen puiston ytimessä. Lahdessa on tarve esteettömälle ulkoilualueelle sekä pääosin avoimelle puistoalueelle. Tutkintotyö käsittelee yleisesti liikuntaesteisiä, puuttumatta vamman tai liikuntaesteen laatuun. Tästä syystä ei olla erikseen huomioitu näkö- ja kuulovammaisia koskevaa 5

6 suunnittelua sen erilaisen ja pikkutarkan luonteen vuoksi. Yksityiskohtien suunnittelun lähtökohtana on käytetty pyörätuolissa istuvaa henkilöä Invalidiliiton suositusten mukaan. Tutkintotyön teoriaosassa on perehdytty vammaisuutta, vammaisten integroitumista yhteiskuntaan, ikäihmisten ja lasten hyvää elinympäristöä, asuinaluesuunnittelua ja ympäristöpsykologiaa käsittelevään kirjallisuuteen. Nämä tiedot ovat antaneet suuntaviivoja viitesuunnitelman esimerkkialueen toimintojen ja niistä saatavien virikkeiden ideoinnissa. Invalidiliiton suosituksia esteettömän ympäristön suunnitteluun (katso sivut 18-23) on käytetty suunnitelman fyysisissä ratkaisuissa. Sopeutumisvalmennuskeskuksen apuvälineyksikön Anssi Autere on tarkistanut teoriaosan paikkansapitävyyden ja antanut siihen kommenttinsa. 6

7 TEORIA 2 LIIKUNTAESTEISYYS Liikuntaesteisen henkilön toimintakyky, liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on iän, vamman tai sairauden takia tilapäisesti tai pysyvästi rajoittunut. Liikuntaesteisiä ovat siis eriasteisesti syntymästään saakka liikuntavammaiset, näkö- ja kuulovammaiset, tapaturmaisesti tai sairauden vaikutuksesta tilapäisesti tai pysyvästi vammautuneet, joiden vamma aiheuttaa liikkumiseen ongelmia, ikäihmiset (tässä yli 65-vuotiaat), joiden liikkumiskyky on huonontunut, sekä raskaana olevat naiset. Myös lapset tulisi joissain tapauksissa lukea liikuntaesteisten ryhmään, ainakin heidän erityistarpeidensa huomioimisen kannalta. (Sanaksenaho:9.) Esimerkiksi lasten ulottumiskyky on verrattavissa pyörätuolissa istuvan ulottumiskykyyn. Pysyvästi liikuntaesteisiä ihmisiä arvioidaan olevan noin 10% väestöstä ja tilapäisesti liikuntaesteisiä noin 5%. (Perustietoja liikunta- ja toimintaesteisistä, RT ) Väestön ikärakenne on nopeasti muuttumassa kaikissa Pohjoismaissa. Keski-ikä nousee, elinikä pitenee ja ikäihmisten lukumäärä kasvaa. Vuonna 2030 ennusteiden mukaan noin joka neljäs suomalainen ja joka viides muiden Pohjoismaiden kansalainen on täyttänyt 65 vuotta. Fyysisen ympäristön kehittämiseen tarvittavia tilastotietoja eriasteisesta liikuntaesteisyydestä ei ole vielä saatavissa. Siirryttäessä vähitellen erityisryhmien vaatimusten huomioonottamisesta tietoisemmin kaikille soveltuvan asuinympäristön kehittämiseen tällaisten tarkkojen tietojen tarpeellisuus suunnittelun pohjaksi ei ehkä ole edes tarpeellista. (Levón 1994:12-13.) 7

8 3 LIIKUNTAESTEINEN FYYSISESSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Horellin mukaan (1982) ympäristö on järjestelmä, joka koostuu fyysisistä, sosiaalisista, taloudellisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurillisista elementeistä. Ihminen on osa ympäristöjärjestelmää ja vuorovaikutuksessa sen eri osien kanssa. (Kuotola 1985:81.) Fyysinen ympäristö koostuu alueista, joilla ihminen tavallisesti liikkuu (liikkumisympäristö), tätä pienemmästä havaintoympäristöstä, josta ihminen on suoraan tietoinen, sekä toimintaympäristöstä, joka on tärkein ihmisen kehitykselle, sillä se vaikuttaa merkittävästi toimintamahdollisuuksiin ja koko elämänsisältöön. Tietyillä ryhmillä, kuten ikäihmisillä ja vammaisilla, toimintaympäristö on hyvin suppea ja se voi rajoittua asuinympäristöön tai jopa vain kodin sisäisiin tiloihin. (Haataja - Herranen - Kuotola - Saarnio - Saranummi - Tenkku - Tuovinen 1986: ) 3.1 Ikäihmiset Monessa teollisuusmaassa vanhuuden rajana pidetään 65-vuotta. Vanhuuden kokeminen on henkilökohtaista eikä riipu iästä. Eräitä vanhuuden tyyppipiirteitä ovat liikkumiskyvyn heikkeneminen ja yksin jääminen. Suomen ikäihmisistä yli 90% asuu omassa kodissaan. Lähes puolet 65-vuotta täyttäneistä asuu yksin ja valtaosa heistä on naisia. (Invalidiliitto ry Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry 1998.) Lähiyhteisön tuki ja palvelujen saavutettavuus muodostuvat silloin entistä tärkeämmiksi, samoin esteetön liikkumisympäristö ja hyvät joukkoliikenteen yhteydet. Lähiympäristössä hyvät ulkoilemisen mahdollisuudet ovat tärkeitä unen laadun, terveyden ja virkeyden kannalta. Ulkoiluun kannustavat erityisesti puutarhat, viheralueet ja puistot, joissa voi myös solmia sosiaalisia kontakteja sekä seurailla elämänmenoa. Julkisten paikkojen turvallisuus on vanhusten, varsinkin ikääntyvien naisten, huolenaiheena. (Aura - Horelli - Korpela 1997:86-91.) 8

9 KUVIO 1. Ympäristöstä voidaan nauttia myös passiivisesti (Stoneham Thoday 1994:72). 3.2 Leikki-ikäiset lapset Leikki-ikäiselle on tärkeää, että leikkialuetta voi laajentaa omasta pihasta ensin naapurustoon ja sitten laajemmalle. Leikkiympäristössä tulisi olla mahdollisuus harjoittaa liikuntaa muiden leikkien yhteydessä, edellytyksiä rooli- ja kuvitteluleikeille sisätiloissa, irrallista materiaalia rakentelua varten ja mahdollisuus kokea luontoa ja aikuisten arkielämää, jolloin toimintapiirit sekoittuvat ja lähiympäristö on turvallinen liikkua. Erillisten leikkikenttien lisäksi koko asuinympäristön pitäisi olla leikeille soveltuva, turvallinen ja monipuolinen. Osa lapsia ja heidän vanhempiaan tukevasta ympäristöstä muodostuu asuinalueen palvelujen mielekkäästä kokonaisuudesta. Oikein sijoitetut palvelut luovat sujuvuutta arkielämään, sosiaalisia kontakteja ja viihtyvyyttä. Lasten leikeissä itse toiminta on tärkeintä. (Aura ym. 1997:71-75.) Vammaisen lapsen elin- ja toimintaympäristön laatu vaikuttaa siihen, missä määrin vammaisuus aiheuttaa rajoituksia lapsen elämään. Vammainen lapsi tarvitsee ehkä vanhemman tai avustajan selviytyäkseen leikeistä. (Aura ym. 1997:71-75.) Liikuntaesteinen 9

10 vajavaisuus, 2. tästä aiheutuva työ- ja toimintakyvyn puutteellisuus, 3. vammasta aiheutuva olennainen haitta jokapäiväisessä elämässä ja toimeentulon hankkimisessa. Vamma on psykologinen, fysiologinen tai anatomisen rakenteen tai perustoiminnon vajavuus tai epänormaalius. (Kuotola 1985:5.) Liikuntavammaisuus on suhteellinen käsite. Liikuntavammainen voi olla täysin liikuntakyvytön tai hyvin itsenäisesti liikkuva, jos hänellä on käytettävissään tarkoituksenmukaisia apuvälineitä ja jos ympäristössä ei ole liikuntaesteitä. (Kuotola 1985:9.) Vammaisen ihmisen ja hänen ympäristönsä välisen suhteen ongelmia on ratkottu perinteisesti tukemalla vammaisen suoriutumista ympäristössään ja muokkaamalla ympäristöä siitä vammaiselle aiheutuvia vaikeuksia vähentävästi (Haataja ym. 1986:195). Euroopan neuvoston vammaispoliittisessa kokonaisohjelmassa 1991 eräiksi tavoitteiksi on asetettu, että kaikilla vammaisilla ja vammautumisvaarassa olevilla henkilöillä tulisi olla vamman luonteesta, alkuperästä ja vaikeusasteesta riippumatta oikeus hyödyntää täysipainoisesti kaikkia kansalaisoikeuksiaan, käyttää hyväkseen julkisia laitoksia ja palveluja, liikkua mahdollisimman vaivattomasti ja päästä rakennuksiin ja liikennevälineisiin sekä osallistua taloudelliseen, yhteiskunnalliseen, vapaa-ajan, virkistys- ja kulttuuritoimintaan (Euroopan Neuvoston vammaispoliittinen kokonaisohjelma 1991:1). Tämän ohjelman henkeä voidaan soveltaa myös vanhuksiin ja kaikkiin pitempiaikaisesti liikuntaesteisiin ihmisiin. Vammaiset ihmiset kohtaavat enää harvoin avointa torjuntaa, mutta myönteinen välinpitämättömyys yhteiskunnassa on myös eräänlaista syrjimistä (Määttä 1981:10). Ympäristömme on rakennettu aktiivista, tervettä, työssäkäyvää aikuista varten. Liikenteessä on hankala liikkua pyörätuolin, mutta myös lastenrattaiden kanssa. Vammaa ei useinkaan voida parantaa, mutta ympäristöä voidaan kehittää. (Mattus 1993:41.) Euroopan neuvosto on asettanut painokkaat vaatimukset suhtautumisessa vammaisuuteen. Vammaisten henkilöiden sulauttaminen yhteiskuntaan eli integroiminen on paitsi valtiovallan myös koko yhteiskunnan ja sen kaikkien jäsenten, edustajien ja laitosten tehtävä. Vammaisen henkilön oman perheen, ystävien ja naapureiden lisäksi myös kaikkien muiden yhteiskunnan jäsenten tulee ottaa vammaisuus huomioon, karttaa kaikenlaista suvaitsemattomuutta sekä ymmärtää, että jokaisen kansalaisen velvollisuus on auttaa 11

11 vammaisia henkilöitä elämään mahdollisimman normaalia elämää (Euroopan Neuvoston vammaispoliittinen kokonaisohjelma 1991:3). Myös ikäihmisiin kohdistuu syrjimistä ja hyljeksintää. Heidänkin oikeutensa tulisi tunnustaa sekä heidän arkielämäänsä helpottaa. Vammaiset ja vammaisjärjestöt Euroopassa vaikuttivat vuosina Amsterdamin sopimuksen sisältöön tavoitteenaan saada vammaiset kansalaiset näkymään EU- politiikassa ja lainsäädännössä. Sopimukseen sisällytettiin vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän vastainen lauseke, julistus vammaisasioiden huomioonottamisen tarpeesta yhteismarkkinalainsäädännössä ja artikla sosiaalisen syrjäytymisen vastaisten toimintaohjelmien juridiseksi pohjaksi. (Euroopan vammaisfoorumi 1998:1.) 3.4 Integraation eri muodot Integraatiolla tarkoitetaan sitä, että vammaista (liikuntaesteistä) ei suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan hän elää yhdessä muiden ihmisten kanssa ja hänellä on mahdollisimman monia toimintoja, jotka ovat yhteisiä muiden kanssa. Integraatio on siis menetelmä tämä tavoitteen saavuttamiseksi. Integroituminen voi tapahtua neljällä tavalla: fyysisesti, toiminnallisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti. (Kuotola 1985:31.) Tarkastelen seuraavassa kolmea ensin mainittua. Yhteiskunnallinen integraatio on vaativin integraation lajeista, eikä se siksi vielä toteudu edes kohtalaisen hyvin yhteiskunnassa, mutta ei myöskään suoranaisesti liity suunnitteluongelmani aihepiiriin. Fyysinen integraatio tarkoittaa henkilön sijoittumista normaalille asuinalueelle ja se on välttämätön ehto muiden integraatiolajien toteutumiselle. Fyysisen integraation perusedellytyksiä ovat riittävän selväpiirteinen ympäristö, tarpeeksi vaivaton liikkuminen ja hyvät, liikuntaesteisellekin soveltuvat liikenneyhteydet (Kuotola 1985:38). Huono elinympäristö on puute hyvinvoinnissa ja inhimillisen kasvun este. Vammaisille fyysisen ympäristön merkitys on suurempi monissa tapauksissa kuin muille ihmisille, sillä vamman aiheuttama haitta on suoraan yhteydessä yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen. Huono ympäristö tekee lievästäkin vammasta vaikean toiminnallisen haitan. (Kuotola 1985:32-33.) 12

12 Toiminnallisen integraation sisällökkyyden ja laadukkuuden määräävät asuinalueen ja laajemmin muunkin yhteiskunnan toiminnallisten resurssien taso ja laatu eli minkälaisia ja miten sijoittuneita toimintoja ja palveluja alueella on ja millaisia mahdollisuuksia liikuntaesteisellä on niitä käyttää. Tässä korostuu myös toimintojen turvalliseksi kokeminen. Toiminnallinen integraatio vaatii toteutuakseen huomattavasti enemmän liikuntaesteisen omaa panosta ja aktiivisuutta kuin fyysinen integraatio. (Kuotola 1985:41-43.) Toiminnallisen integraation tavoitteena on mm. vammaisen (ikäihmisen) kyky suoriutua suhteellisen itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoista (Haataja ym. 1986:27). Liikuntaesteinen viettää paljon aikaa kotona. Ne, jotka pääsevät parhaiten liikkumaan, harrastavat eniten. Kulttuuri- ja muu yhteiskunnallinen toiminta on yleensä sidottua tavalliseen päivärytmiin eikä näin ollen ratkaise liiallisen vapaa-ajan ongelmaa. Julkisten tilojen ja ympäristön esteet estävät tehokkaasti liikuntaesteisen osallistumista erilaisiin toimintoihin. (Kuotola 1985: ) Aito sosiaalinen integraatio merkitsee sitä, että yksilöt osallistuvat ja työskentelevät yhdessä ilman pelkoa oman identiteetin menettämisestä. Vammaisten sosiaaliseen integraatioon on katsottu kuuluvaksi sekä asuinalueen muuhun väestöön että omaan perheeseen, sukulaisiin ja toisiin vammaisiin kohdistuvat kontaktit. Erilaisen harrastustoiminnan tärkeys varsinkin vammaisille ja ikäihmisille on ensiarvoisen tärkeää. Jos henkilö ei integroidu työelämän kautta muihin, virkistystoiminnan rooli kasvaa syrjäytymisen estämisessä. (Kuotola 1985:47-48.) 13

13 4 LÄHIYMPÄRISTÖN MERKITYS LIIKUNTAESTEISELLE Liikunnan --- ratkaisevan tärkeä merkitys vammaisten henkilöiden kuntoutuksessa ja varsinkin heidän sulautumisessaan yhteiskuntaan on tunnustettava yleisesti (Euroopan Neuvoston vammaispoliittinen kokonaisohjelma 1991:28). Ikäihmisille ulkoilu on tärkeää terveyden ylläpitäjänä ja sosiaalisten kontaktien luojana. Lapselle leikki ja liikkuminen on olennainen osa elämää. Asunnon lähiympäristö muodostuu vammaiselle useimmiten erittäin tärkeäksi hänen viettäessään siellä suurimman osan ajastaan syrjäytyneenä tai syrjäytettynä työelämästä (Kuotola 1985:37). Sama koskee ikäihmisiä. Heidän usein huonontunut liikkumiskykynsä ja vähentyneet voimansa supistavat päivittäistä liikkumispiiriä. Usein ikäihmiset kokevat myös olonsa turvattomaksi ihmisvilinässä ja oma, tuttu ympäristö on näin houkuttelevampi. Lapset taas ovat liian pieniä siirtymään kauas kodin lähipiiristä ja siellä leikkiminen on turvallisinta. 4.1 Ympäristön vaikutus minäkokemukseen Vuorisen (1990) psyykkisen itsesäätelyteorian mukaan jokainen yksilö pyrkii ylläpitämään mahdollisimman eheää ja mielihyvänsävyistä minäkokemusta. Psyykkinen itsesäätely voi toteutua psyykkisen työn, fyysisen ponnistelun ja sosiaalisen toiminnan avulla sekä toiminnalla rakennetussa ympäristössä ja luonnossa. Onnistunut psyykkinen työ vahvistaa minuutta ja antaa valmiuksia uusien haasteiden kohtaamiseen. Kehon toiminnot voivat aiheuttaa jännitteitä ja vaatia liikuntaa. Liikuntaa voidaan myös käyttää keinona hyvänolon tunteen saavuttamiseen. Sosiaalisella toiminnalla on monenlaisia merkityksiä. Muut voivat tukea yksilön psyykkistä työtä keskustelemalla ja heidän puoleltaan koettu arvostus antaa voimia. Yksilön sosiaalinen asema yhteisössä parantaa mahdollisuuksia nähdä itsensä myönteisessä valossa. Toiminta ympäristössä tukee psyykkistä itsesäätelyä erilaisten paikkojen ja tilojen kautta. Esimerkiksi yksilöä tukevaa me-henkeä on todennäköisesti enemmän sellaisella alueella, jossa on asukkaiden yhteisiä kokoontumistiloja, kuin alueella, jossa näitä tiloja ei ole tai ne eivät toimi. (Aura ym. 1997:52-56.) 14

14 Luonnolla voi myös olla merkitystä myönteisten ja eheyttävien elämysten lähteenä. Rauhalan (1977) mukaan ympäristösuunnittelulla muovataan ihmisen elämää ja olemassaolon muotoa, tapaa ja laatua. Ympäristön laatu on ihmisen elämänlaatua ja siksi suunnittelijoiden on selvästi tiedostettava olevansa yksi ihmisen terveen identiteetin muodostamisen vaalijoita. (Aura ym. 1997:52-56.) KUVIO 3. Ihmisen ympäristösuhteen yksilöllinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen säätely (Aura - Horelli - Korpela 1997:55) 15

15 4.2 Lähiluonto elvyttäjänä Jo lyhyt luontokokemus, kuten kävely puistossa ruokatunnilla, saattaa elvyttää arjen kiireistä. Ihmiset kaipaavat luontokokemuksia, jos ei muuta niin ikkunanäkymiä luontoon. Luonnon elvyttävyyttä on tutkittu. Lajikehityksen näkökulmasta on tultu siihen johtopäätökseen, että ihmiselle on oletettavasti ollut edullista vaistomaisesti kiinnittää huomiota luonnonympäristöihin ja elpyä niissä. Vastaavaa reaktiota ei ole vielä kehittynyt kaupunkiympäristöihin nähden. Muitakin selitysmalleja on. Vireystilaa korostavien mallien selityksenä on, että elpymistä tapahtuu niissä ympäristöissä, joissa vireyttä kohottavia ominaisuuksia kuten monimutkaisuutta, liikettä ja voimakkaita värejä, on vähän. (Aura ym. 1997: ) Rachel ja Stephen Kaplanin (1989) tutkimusten mukaan elvyttävyys on tunteen ja fysiologisten muutosten ohella myös kokemus. Näille kokemuksille on tyypillistä paikassa syntyvä lumoutuminen, arkipäivästä irtautuminen, paikan tai maiseman ulottuvaisuuden ja yhtenäisyyden tuntu sekä ympäristön sopivuus itselle. Mitä enemmän kokemuksessa on näitä puolia, sitä elvyttävämpi se on. Ihminen käyttää siis mielipaikkojaan ja luonnon elvyttävyyttä yhtenä keinona mielialansa ja minäkokemuksensa säätelyssä. (Aura ym. 1997: ) 16

16 5 ESTEETTÖMYYS SUUNNITTELUSSA Periaatteessa jokaisella Suomen kansalaisella on samat oikeudet. Oikeus ja mahdollisuus eivät kuitenkaan ole sama asia: oikeus nousta portaita ei ole sama kuin mahdollisuus nousta portaita. (Yhteiskunta kaikille - kuvaraportti vammaisista 1977:105.) 5.1 Esteettömän suunnittelun taustaa Suomessa Invalidiliitto julkaisi vuonna 1965 kirjan Ohjeita liikuntaesteiden poistamiseksi. Se oli Suomessa ensimmäinen tämän alan suunnittelu- ja rakennusohjeita sisältänyt julkaisu (Sanaksenaho: 6). Helmikuussa 1976 käynnistyi Suomen CP-liiton, Invalidiliiton ja Sokeain keskusliiton aloitteesta ja asuntohallituksen rahoittamana tutkimus valmiiksi rakennettujen asuinympäristöjen muuttamisesta liikuntaesteisille sopiviksi. Sen avulla tutkittiin asuntoalueita neljällä paikkakunnalla. Kesällä 1977 perustettiin Vammaisjärjestöjen yhdyskuntaprojekti VYP kartoittamaan liikuntaesteitä uusilla paikkakunnilla ja välittämään tietoja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille ja vammaisille itselleen. Joulukuussa 1978 julkistettiin Rak As 85a :ään liittyvät määräykset ja ohjeet (F1) yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi, joka on uusittu vuosina 1984 ja (Yhteiskunta kaikille - kuvaraportti vammaisista 1977:75.) Vuoden 1982 alusta Vammaisjärjestöjen yhdyskuntaprojekti siirtyi Invalidiliiton alaisuuteen, jolloin sen nimi muutettiin Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalveluksi (VYP). VYP:n tarkoituksena on vaikuttaa yhdyskunta- ja rakennussuunnitteluun siten, että vammaisten kannalta olennaiset näkökohdat otetaan huomioon. Se laatii suunnitteluohjeita ja julkaisuja, antaa koulutusta ja neuvontaa ja toimii asiantuntijana ja Suomen edustajana monissa kansainvälisissä yhteyksissä. (Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu 1999). 17

17 5.2 Kaikille soveltuva ympäristö tavoitteena Yleisön tietoisuuden lisääminen Kaikille soveltuvan ympäristön suunnittelu vaatii hyvää tahtoa ja tervettä järkeä. Tämä ei ilmeisesti aina riitä, niinpä tarvitaan lisäksi joitakin opastavia ja mieluimmin sitovia määräyksiä. Liikuntaesteisiä henkilöitä edustavat järjestöt ovat korostaneet pyörätuolin käyttäjän muodostavan hyvän lähtökohdan suunnittelulle. Rakennukset ja rakenteet, jotka soveltuvat pyörätuolille, soveltuvat kaikille muillekin. Vammaisten henkilöiden huomioon ottaminen rakennetussa ympäristössä koskee erityisesti liikkumista ja suunnistautumista sekä tilojen käyttöä. (Levón 1994:45.) Yleisön tietoisuutta tilojen saavutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä tulee lisätä. Toimenpiteiden tulee kohdistua kaikkiin ammattialoihin ja -ryhmiin, jotka voivat vaikuttaa tilojen saavutettavuuteen rakentamisvaiheessa sekä rakennuksia ja asuinympäristöjä suunniteltaessa sekä niiden turvallisuuteen huolto- ja hoitotöissä. Esteettömän ympäristön perusnormit tulee vahvistaa kansallisella tasolla. Viranomaisten tulee arvioida suunnitelmia ja hankkeita niiden saavutettavuuden kannalta ja ehdotettujen ratkaisujen toimivuutta on tutkittava niiden käyttöä tarkkailemalla. Saavutettavuuskartan laatimisen tulee olla vakiintunut osa kaupunkisuunnittelua. (Euroopan Neuvoston vammaispoliittinen kokonaisohjelma 1991:24-25.) Saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuutta parantavan radikaalin ja yhtenäisen ohjelman toteuttamiseksi mahdollisimman pikaisesti saavutettavuuden käsitteen tulee kuulua arkkitehtien, yhdyskuntasuunnittelijoiden ja insinöörien peruskoulutukseen ja heille tulee järjestää asianmukaista täydennyskoulutusta. Käsikirjat ja muut julkaisut on pidettävä ajan tasalla. (Euroopan Neuvoston vammaispoliittinen kokonaisohjelma 1991:37.) Yhteiskuntaamme suunniteltaessa on yleensä lähdetty siitä, että käyttäjillä on terve sielu terveessä ruumiissa. Arkkitehti- ja muuhun suunnittelijakuntaan ei juuri kuulu liikuntaesteisiä ihmisiä. Suunnittelijakoulutus on puutteellista, jos siinä ei opeteta ottamaan liikuntaesteisiä 18

18 huomioon. Niitä henkilöitä, jotka eivät täytä ympäristömme asettamia vaatimuksia on paljon, mutta heitä ei julkisilla paikoilla (vielä) näe. Liikuntaesteisten kannalta hyvä suunnittelu ei loppujen lopuksi ole mitään erityissuunnittelua vaan hyvällä tahdolla ja riittävällä tiedolla suunniteltuja ratkaisuja, jotka eivät useinkaan edes maksa edes enempää kuin normaali suunnittelu. Päinvastoin huonot ratkaisut saattavat tulla yhteiskunnalle välillisesti kalliimmiksi tapaturmien ja avustajien jatkuvan läsnäolon vaatimuksen vuoksi. Kaikessa suunnittelussa tulisi itsestään selvänä pitää lähtökohtien määrittelyä lasten, ikäihmisten ja vammaisten vaatimusten kannalta. Usein myös ns. terve aikuisväestö kärsii huonosta ja liikuntaesteisestä suunnittelusta. Esimerkiksi uimahalleissa, missä silmälaseja ei voi käyttää, kaikki heikkonäköiset ovat näkövammaisia. (Yhteiskunta kaikille - kuvaraportti vammaisista 1977:74-75.) Liikuntaesteisten omat vaikutusmahdollisuudet Fyysistä ympäristöä muutettaessa puututaan samalla sosiaalisiin ja toiminnallisiin tekijöihin. Ympäristön parantamiseen pyrkivien toimien tulee olla sopusoinnussa ihmisten elämäntapojen ja ympäristön kulttuuriperinteen kanssa tai aloitteiden tulee nousta ihmisten itsensä keskuudesta. (Aura ym. 1997:37.) Vammaisten ongelmat nähdään edelleen enemmänkin sosiaalisina ja tämän vuoksi yhteiskuntaamme on rakennettu ja kehitetty vammaisia ajattelematta. Sosiaaliviranomaisten on uskottu pitävän huolen näistä yhteiskunnan kovaosaisista. Vammaisten tulisi antaa itse vaikuttaa päätöksentekoon yhteiskunnassa ja tähän vaikuttamiseen tulisi antaa kanavia ja mahdollisuuksia. (Yhteiskunta kaikille - kuvaraportti vammaisista 1977:6.) Vammaisjärjestöt Euroopassa perustivat Euroopan vammaisfoorumin (EDF), valtioista riippumattoman sateenvarjo-organisaation, joka koostuu 70 edustavasta eurooppalaisesta vammaisjärjestöstä ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansallisista vammaisneuvostoista. Sen päämääränä on edistää vammaisten henkilöiden kansalaisoikeuksia kaikissa asiaankuuluvissa instituutioissa, kansainvälisissä järjestöissä ja Euroopan unionin elimissä syrjimättömyysperiaatteiden mukaisesti. EDF pyrkii vammaisten itsenäiseen elämään, täysivaltaistumiseen ja yhdenvertaisuuteen. Järjestön säännöissä turvataan suoran osallistumisen mahdollisuus myös vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen. (Euroopan vammaisfoorumi 1998:8.) 19

19 5.3 Liikuntaesteet ja liikkumisongelmat Liikuntaesteisten pahimpia esteitä ympäristössä ovat kynnykset, korokkeet ja portaat, jotka vievät asuntoon, linja-autoon, junaan, liikkeeseen, virastoon, virkistyspaikkaan jne. Liikuntaesteisten pääsyä palvelupisteisiin ja alueille helpottavat joukkoliikenteen kehittäminen, heille tarkoitettujen kuljetuspalvelujen kehittäminen ja oman auton käytön helpottaminen. Linja-autoissa ja junissa ensimmäisen askelman korkeus on suurin este. Pysäkeille korokkeita rakentamalla ongelman voisi poistaa. Linja-auton etupenkkien varaaminen liikuntaesteisille tulisi muistaa. (Määttä 1981: ) Liikuntaesteisellä on fyysisessä ympäristössä pääosin seuraavanlaisia ongelmia: tasoero-, tilantarve-, etäisyys-, orientoitumis-, ulottumis-, tasapaino-, voimattomuus-, monimutkaisuus-, turvallisuusongelma. Tasoero-ongelma lienee vaikein näistä. Ratkaisuna on tasoerojen välttäminen suunnittelussa ja rakentamisessa, portaattomat kulkuyhteydet portaiden lisäksi sekä käyttökelpoiset luiskat ja hissit. Hyvien portaiden nousu on ulkona alle 130 mm ja sisätiloissa alle 160 mm. Suorat portaat ovat turvallisimmat. Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8% ja pituudeltaan yhtäjaksoisesti enintään 6 metriä, jonka jälkeen kulkuväylällä tulee olla vähintään 2 metrin pituinen välitasanne. (Yleisön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelu liikuntaesteisille soveltuviksi, F1.) Tilantarveongelma ilmenee ahtaissa tiloissa ja kulkuväylissä sekä oviaukoissa. Ovien ja väylien mitoitus tulisi tehdä riittävän väljäksi, jotta kulkeminen pyörätuolilla, lastenvaunujen ja pikkulasten kanssa olisi helpompaa. Ovien tulee avautua ulospäin, vapaan kulkuaukon tulee olla yli 850 mm. Etäisyysongelma on mahdollinen paikoissa, missä pääsy autolla tarpeeksi lähelle kohdetta on mahdotonta. Ongelma kohdistuu erityisesti kyynärsauvoilla liikkuviin, ikäihmisiin ja sydäntautisiin. Ratkaisuna on etäisyyksien pienentäminen, inva-autopaikkojen ja levähdyspaikkojen sijoittaminen tarpeeksi lähelle ja usein. 20

20 Orientoitumisongelma liittyy lähinnä vieraisiin kohteisiin ja monimutkaisiin rakennusten sisätiloihin tai esim. lasikatteisiin jalankulkuväyliin. Ratkaisuna riittävät ja riittävän isot opasteet, valon ja värien käyttö opastukseen ja varoitukseen ja huolellinen suunnittelu. Sähkökäyttöisiin pyörätuoleihin on saatavissa apulaitteita, jotka estävät tuolia putoamasta esim. portaista ja toimivat pyörätuolin automaattisena navigointijärjestelmänä, joka väistää esteitä kulkuväylällä. Monimutkaisuusongelma liittyy niin ikään liikennejärjestelyihin ja opasteisiin. Ulottumisongelma ilmenee lähinnä kalusteiden käytössä. Se kohdistuu pyörätuolin käyttäjiin, mutta myös lapsiin ja ikäihmisiin. Ratkaisuina puhelinten yms. kiinnittäminen m:n korkeudelle lattiasta tai maasta. Tasapaino-ongelma esiintyy sateisella ja liukkaalla kelillä, luiskissa ja portaissa. Se koskee usein vanhuksia ja vammaisia, jotka käyttävät sauvoja tms. Sopivilla kaiteilla, tukitangoilla voidaan tilannetta parantaa. Portaissa käsijohteen tulisi olla molemmin puolin samoin luiskassa, jonka kaltevuus on enemmän kuin 5%. Voimattomuusongelma esiintyy mm. raskaita ovia aukaistaessa. Ovensulkijoiden oikealla valinnalla ja säädöllä tai automaattiovilla voidaan tämä ongelma ratkaista. Turvallisuusongelma liittyy mm. tasoeroihin ja teräväsärmäisiin esineisiin. Tämä kohdistuu erityisesti ikäihmisiin ja pikkulapsiin. (Levón 1989:23-24.) 5.4 Ohjeita ulkoilupuiston osa-alueiden esteettömään suunnitteluun Lähteenä seuraavissa ohjeissa ovat Rakennustieto Oy:n Esteetön rakennus ja ympäristö vuodelta 1998 sekä Auri Häkkisen Liikuntaesteiset rakennetussa ympäristössä suunnitteluohjeet vuodelta Ohjeet on poimittu juuri ulkoilupuiston suunnittelua silmälläpitäen Pintamateriaalit 21

21 Kulkuväylien pintamateriaaleilla on turvallisuuden ja vaivattoman liikkumisen kannalta suuri merkitys. Perusvaatimuksena on kova, tasainen ja kaikissa sääolosuhteissa luistamaton materiaali, jossa ei ole yli 5 mm:n halkeamia. Suositeltavia päällysteitä ovat asfaltti, betoni, eräät laatat ja kivituhka. Sorapäällyste on liian pehmeä ja epätasainen. Luiskien ja portaiden pintamateriaaliksi soveltuvat hyvin asfaltti, betoni ja verkkolevy Valaistus Valaisimien avulla tulee korostaa kulkureittejä ja varsinkin niiden kriittisiä kohtia, kuten sisääntuloja, portaita ja suojateitä. Valaisimet olisi sijoitettava kulkureitin samalle puolelle. Häikäisy on estettävä. Hyvä valaistus on tärkeä osa turvallisuutta Kulkuväylät Kevyenliikenteen kulkuväylillä on vapaan leveyden oltava vähintään 1800 mm ja vapaan korkeuden vähintään 2200 mm. Yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräteillä vapaan leveyden on oltava kuitenkin vähintään 2500 mm. Kulkuväylien tulee olla vapaat kaikista liikkumista vaikeuttavista esteistä. Kevyenliikenteen verkoston tulee olla jatkuva. Kulkuväylillä ei saa olla liikkumista haittaavia tasoeroja. Ne on poistettava tai korvattava luiskilla. Luiskat on merkittävä selvästi ja valaistava hyvin. Ulkoiluteiden leveyden määritysperusteena ovat käyttömukavuus ja turvallisuustekijät. Mitä leveämpi ulkoilutie on, sitä kauempaa kykenee pyöräilijä ohittamaan jalankulkijan. Vilkkaissa ulkoilupuistoissa reittien tulee olla sekä pyöräilyyn, hiihtoon että kävelyyn soveltuvia, turvallisia ulkoiluteitä, joilla toisten ulkoilijoiden sivuuttaminen sujuu vaivatta. Ulkoilutien tulisi olla noin m leveä. (Karjalainen - Verhe 1995:95.) Jos polkupyörällä ja mopolla ajaminen halutaan estää, kaiteita tulee olla väylällä kolme kappaletta siten, että pyörätuoli ja lastenvaunut mahtuvat hyvin niiden välistä. Kävelytien tulee olla tällöin vähintään 2400 mm leveä. Kaiteet tulee sijoittaa noin 900 mm:n päähän toisistaan niin, että ensimmäinen kaide peittää puolet väylästä, seuraava 900 mm:n päässä toisen puolen ja kolmas taas 900 mm:n päässä edellisen puolen. 22

22 5.4.4 Portaat ja luiskat Portaat on sijoitettava niin, että ne on helppo löytää. Suora porrassyöksy on hyvä. Ulkona ja kosteissa tiloissa liikkumisesteisille soveltuvan loivan portaan nousun ei pitäisi ylittää 120mm, jolloin etenemäksi soveltuu 390 mm. Askelmien on oltava näkyviltä särmiltään pyöristettyjä ja etureunaltaan suoria. Portaiden ja luiskien on oltava luistamatonta, tasaista ja kovaa materiaalia kuten asfalttia, betonia tai verkkolevyä. (Karjalainen - Verhe 1995:107.) Porrassyöksyn ja luiskan molemmin puolin on oltava kaksi käsijohdetta, jotka ulottuvat syöksyn päissä ainakin 300 mm portaiden ohitse niin, että ne seuraavat väylän kaltevuutta ja jatkuvat katkeamattomina lepotasojenkin kohdalla. Ylemmän käsijohteen sopiva korkeus maasta on noin 900 mm, alemman noin 750 mm. Pyöreäprofiilisen johteen halkaisijan tulee olla mm tai pyöristetyn profiilin läpimitan mm, jotta johteesta saa hyvän otteen. Käsijohteen etäisyys seinästä, muurista tai muusta rakenteesta on vähintään 45 mm. (Karjalainen - Verhe 1995:107.) Portaiden lisäksi tarvitaan aina rinnakkainen luiska. Luiskan suositeltava pituuskaltevuus ulkotiloissa on 5% (1:20). Enimmäiskaltevuus on 8% (1:12.5), jolloin tarvitaan 6 m:n välein vähintään 1.5 m:n, mielellään 2m:n pituiset lepotasanteet. Luiskan on oltava suora ja siinä ei saa olla sivukallistuksia. Yli 1200 mm:n korkuista tasoeroa ei ole suositeltavaa ylittää luiskalla, vaan käytetään hissiä tai nostotasoa. Näin vältytään liian jyrkiltä tai liian pitkiltä luiskilta. Luiskan kummallakin puolella on oltava käsijohteet. Luiskan vähimmäisleveys on 900 mm. Pintamateriaalin on oltava luistamaton, kova, tasainen ja mahdollisimman kuiva. Ulkona tämä voi edellyttää luiskan kattamista tai lämmittämistä Suojatiet ja liikennevalot Suojatien on oltava jalankulkureitin looginen osa. Suojatien tulee lähteä kadun reunasta suorassa kulmassa. Sadevesikaivoja ei saa sijoittaa suojatielle. Suojatien kohdalla on kadun pituuskaltevuuden oltava mahdollisimman pieni. 23

23 Pyörätuolilla liikkuvan kannalta paras ratkaisu, suojatie ja jalkakäytävä samassa tasossa, on näkövammaisen kannalta vaarallinen, joten suojatien reunassa tulisi olla vähintään 30 mm:n tasoero. Pyörätuolin, varsinkin sähköpyörätuolin, kannalta 50 mm on ehdoton maksimi tasonerona. Kompromissina ehdotetaan 40 mm:n reunakiveä. On suositeltavaa korottaa ajorata suojatien kohdalla. Näin suojatien liittyminen jalankulkuväylään tasoittuu ja muidenkin jalankulkijoiden turvallisuus lisääntyy. Liikennevaloissa vihreän valon pituus on mitoitettava niin, että ajoradan tai koko kadun ehtii ylittämään hätäilemättä. Jalankulkijan ja pyörätuolia käyttävän nopeus on noin m/s. Jos kadun liikenne on vilkasta ja läheisyydessä on koulu, vanhainkoti tms. liikennevalojen tulee olla vaihdettavissa nappia painamalla. Painonapin tulee sijaita mm:n korkeudella. Liikennevaloissa tulee olla äänimerkkilaite Pysäköinti Pysäköintipaikalta tulee olla portaaton ja esteetön yhteys sisäänkäynnille tai alueelle. Pysäköintialueilla tulee merkitä liikuntaesteisille soveltuviksi autopaikoiksi (invapaikka tai LE-AP) yksi paikka 50 autopaikkaa kohden. Invapaikan leveys tulee olla 3300 mm ja pituus 5000 mm Joukkoliikenteen pysäkit Kaikilla pysäkeillä tulee olla pysäkkisyvennys ja tärkeimmät pysäkit on varustettava suojakatoksella ja penkillä. Istuinkorkeuden tulee olla 450 mm maasta ja istuinten yhteydessä tulee olla käsinojat tai tukikahvat. Katoksen lattian tulee olla samalla tasolla muun pysäkkialueen kanssa. Bussin pysähtymispaikalla helpotetaan siirtymistä bussiin ja bussista korottamalla pysäkkialuetta ja sen reunakiveä. Päällysteen tulee olla tasainen ja luistamaton. Pysäkkialueen tulee olla vähintään 1800 mm leveä. Eri liikennemuodot tulee erottaa toisistaan turvallisuuden vuoksi. Pyörätien kulkiessa bussin ja katoksen välistä suositellaan töyssyjä tms. tiellä ennen pysäkkialuetta. Bussipysäkkien tulee olla lähellä suojateitä. (Levón 1994: ) 24

24 5.4.8 Opasteet Opastus voi perustua näkö-, kuulo- tai tuntoaistiin. Opastusmerkit voivat olla opastustauluja, viittoja, paikanmerkkejä tai reittimerkkejä. Niitä tarvitaan reittien alkupisteissä, risteyskohdissa ja erityiskohteissa. Nimikilvet ja tienviitat on sijoitettava niin, että ne on helppo havaita, lukea läheltä - myös lasten silmänkorkeudelta ja pyörätuolista - eikä niistä muodostu estettä. Ne on myös valaistava hyvin. Standardin mukaiset opastusviitat ja -taulut ovat ruskeita, suorakaiteen tai neliönmuotoisia pintoja, joille kuvatunnukset, nuolet ja tekstit tehdään valkoisina kohokuvioina. (Karjalainen - Verhe 1995:119.) Opastekartat voidaan toteuttaa havainnollisina kohokarttoina. Oleellista on näyttää reitit, liikkumisesteisille soveltuvat kulkureitit, niiden pituudet, maamerkit, katujen nimet, talojen numerot, pysäkit ja eri toimintojen ja palvelujen sijainti. Karttaan tulee merkitä selvästi piste, jossa kartta ja sen lukija ovat. Opastuksessa on käytettävä mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiä symboleja kuten pyörätuolisymbolia (valkoinen pyörätuolin kuva tummansinisellä tai mustalla pohjalla, RT ) liikkumisesteisille soveltuvien autopaikkojen, kulkureittien, sisäänkäyntien ja hygieniatilojen merkitsemiseen Kalusteet ja levähdyspaikat Kalusteet tulee sijoittaa pois kulkureitiltä ja muotoilla niin, ettei niistä törmäyksissä aiheudu vahinkoja. Liikuntaesteisten kannalta on tärkeää, että levähdyspaikkoja on riittävästi. Levähdyspaikaksi riittää mahdollisimman tuulensuojainen levennys, jossa on penkki ja roskaastia. Paikkoja tulee olla kulkuväylän varrella vähintään 100 m:n välein. Penkin sopiva korkeus maasta on noin mm ja siinä tulee aina olla selkänoja ja käsinojat. Usean penkin ryhmässä tulee osan penkeistä olla normaalia korkeampia ( mm) pyörätuolinkäyttäjille ja jäykkänivelisille ja osan normaalia matalampia (300 mm) lyhytkasvuisille ja lapsille. Penkkejä sijoitetaan aurinkoisiin ja varjoisiin sekä rauhallisiin ja toiminnan seuraamiseen soveltuviin paikkoihin. Penkin viereen varataan tilaa pyörätuolia ja lastenvaunuja varten, jotta ne saadaan pois kulkuväylältä. (Karjalainen - Verhe 1995:135.) Piknikpaikaksi soveltuvat tukevat penkit ja pöytä, jonka päädyissä on oltava riittävästi tilaa pyörätuolissa istuvan jaloille. 25

25 Puhelintila Erilaisten varusteiden ja kalusteiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon pyörätuolia käyttävän tilantarve ja rajattu ulottuvuus. Puhelintilan koon tulee olla mieluummin 1500 mm x 1500 mm ja sen tulee olla portaaton ja kynnyksetön. Puhelimen yhteyteen voidaan sijoittaa ylöskääntyvä istuin mm:n korkeudelle maasta. Puhelinkoje sijoitetaan mieluiten 600 mm:n syvyiselle ja mm:n korkuiselle pöydälle, enintään 400 mm:n etäisyydelle nurkasta. Seinälle kiinnitetyn puhelimen raha-aukko saa olla enintään mm:n korkeudella maasta. Puhelimen alla tarvitaan vähintään 670 mm korkea, 800 mm leveä ja 600 mm syvä jalkatila. (Karjalainen - Verhe 1995:157.) Puistot ja istutukset Puistokäytävät tulee valaista hyvin. Pääkäytävän pintamateriaalin tulee poiketa sivukäytävien pintamateriaalista. Pääkulkureitin mukaan sijoitetut valaisimet helpottavat suunnistautumista. Alueesta voidaan tehdä kohokartat sisääntulojen yhteyteen Leikkipaikat Matkan kotoa leikkipaikalle tulee olla mahdollisimman lyhyt ja turvallinen. Yleinen jalankulkureitti ei saisi kulkea leikkialueen läpi. Leikkipaikan tulee olla toimiva sekä vammaisen lapsen että vammaisten vanhempien kannalta. Leikkipaikka tulee ympäröidä aidalla ja liikkuvat leikkivälineet, kuten keinut, sijoittaa turvallisesti tai ympäröidä nekin aidalla tms. 26

26 27

27 ANALYYSI 6 LÄNSI-ASEMANTAUSTAN ESIMERKKIALUE JA SEN TOIMINNOT PERUSTANA VIITESUUNNITELMALLE Esimerkkialueena oleva pelto sijaitsee keskellä Asemantaustan kaupunginosaa, mikä antaisi sille luontevan ulko-olohuoneen roolin. Se muodostaa ympäröivien asuinalueiden ytimen ja sen kautta eri toiminnot ja alueet voivat yhdistyä toisiinsa. Viitesuunnitelman ulkoilupuistoa ja monitoimikeskusta voivat hyödyntää puistoa ympäröivien asuinalueiden asukkaat ja alueen erilaisten toimintojen käyttäjät muualtakin Lahdesta. Lahden sijainti liikenteen solmukohdassa tuo ihmisiä keskustan läheisyyteen myös ympäristökunnista. Sopeutumisvalmennuskeskuksen asiakkaat tulevat ympäri Suomea. Käyttäjien, varsinkin liikuntaesteisten, kannalta puiston saavutettavuus on erittäin tärkeä kriteeri. Alueella on jo nyt joitain valmiiksi esteettömiä paikkoja ja monia viehättäviä toimintamahdollisuuksia, jotka on otettu osaksi viitesuunnitelmaa. Niitä esitellään jäljempänä tässä luvussa. 6.1 Sijoittuminen kaupunkirakenteeseen, väestö ja suunnittelualueen rajaus Esimerkkialue sijaitsee Lahden keskustan välittömässä läheisyydessä sen eteläpuolella, Asemantaustan kaupunginosassa. Kaupunginosasta merkittävä osa kuuluu Länsi- Asemantaustaan, jonka keskelle, Kaarikadun, Tapparakadun ja Launeenkadun rajaamalle reilun puolen neliökilometrin kokoiselle alueelle, suunnitelma kohdistuu. Alueen sijainti ja ulkonäkö ovat tärkeä osa Lahden eteläistä sisääntulopihaa, joksi Asemantaustaa kutsutaan ( Keskustan osayleiskaavoitus ja Asemantaustan osayleiskaavan muutos, tarkistetut lähtökohdat, A1/1981:40). 28

28 Alueen väkiluku kasvaa tasaisesti. Väestörakenteessa on havaittavissa sama selkeä suuntaus kuin muuallakin Lahdessa ja Suomessa; vanhusväestön osuus alueella kasvaa koko ajan. Asemantaustan väkiluku oli vuonna 1995 suoritetun tarkastuksen mukaan Asukkaista 0-14 vuotiaita oli 19.6 prosenttia, vuotiaita 73.7 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 6.7 prosenttia. (Tilastopaketti 1998:8-9.) 6.2 Kaavoitustilanne Länsi-Asemantausta on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Voimakkaimmat muutokset asemakaavoihin tehtiin ja luvuilla, mutta huomattava osa näistä on toteutumatta. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta keilahallin tonttia, joka on vuokrattu yrittäjälle. Ympäröivillä alueilla maanomistus on ollut kirjavaa, joka osaltaan on hidastanut asemakaavojen toteutumista. (Länsi-Asemantaustan kaavarunkoselostus, A5/1981:7.) Länsi-Asemantaustaan on tehty kaavarunkosuunnitelma, joka annettiin konsulttityöksi. Työn suunnitteli Arkkitehti Oy vuonna Suunnitelma on hyvin kokonaisvaltainen ja siinä Länsi-Asemantaustan yleisilmettä tulisi hallitsemaan laaja, kaupunkimainen puisto ja vapaaajankeskus. Vapaa-ajankeskukseen suunniteltiin kirjo koko kaupunkia koskevia palveluja ulko- ja sisäliikuntapaikoista museoon, hotelliin ja suojatyökeskukseen asti. (Länsi- Asemantaustan kaavarunkoselostus, A5/1981:23-33.) Tämän tutkintotyön monitoimikeskus on saanut perusideansa tästä vapaa-ajankeskuksesta, mutta painottuu muuten sosiaaliseen kanssakäymiseen ja eri-ikäisten yhteiseen oleskeluun. 6.3 Liikenneyhteydet Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Aluetta ympäröi pohjois- ja länsipuolelta Kaarikatu ja itäpuolelta Launeenkatu. Tapparakatu yhdistää Uudenmaankadun ja vanhan Helsingintien toimien näin vilkasliikenteisenä

29 alueellisena pääväylänä kahden tärkeimmän Lahden keskustasta etelään vievän kadun välillä. Uudenmaankadun merkitys lisääntyy kaupungin sisääntulotienä verrattuna Vanhaan Helsingintiehen, maantie 140:een, ja sen liikennemäärä kasvaa uuden moottoritien rakentamisen yhteydessä. Esimerkkialueen sisällä on kaksi pysäköintipaikkaa, toinen Launeen Perhepuiston ja toinen keilahallin asiakkaille. Perhepuiston parkkialue on varsin laaja ja palvelee koko aluetta. Keilahallin pysäköinti on riittävän suuri hallin omiin tarpeisiin. Kaupunginpuutarhalla, Launeen kirkolla, Kaarikadun päiväkodilla ja Sopeutumisvalmennuskeskuksella on omat pysäköintialueensa. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa sijaitsevien kaupallisten palvelujen ja huoltoaseman pihassa on laaja parkkialue. (Katso seuraavan sivun KUVIO 7.) Kevyt liikenne Kevyen liikenteen pääväylä kulkee alueen itäreunaa keskustasta Launeen omakotitaloalueelle. Suunnittelualuetta halkovat kaksi hiekkapintaista kevyenliikenteen väylää. Lisäksi Kaarikadun, Tapparakadun ja Launeenkadun molemmin puolin kulkevat tavanomaiset kevyenliikenteen asfaltoidut väylät. Suurin osa kevyenliikenteenväylistä on pohjoiseteläsuuntaisia, poikittaiset väylät puuttuvat lähes kokonaan Länsi-Asemantaustasta. (KUVIO 7.) Julkinen liikenne Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee rautatie ja alueesta noin 500 m:n päässä sijaitsee rautatieasema. Launeenkadulla Lahden liikenteen linja-auto numero 21 liikennöi 20 minuutin välein. Pysäkit sijaitsevat Sopeutumisvalmennuskeskuksen edessä. Keijupuistoon Tapparakadulle pääsee linja-autolla 31 myöskin parinkymmenen minuutin välein. Pysäkit sijaitsevat Launeen kirkon edessä. Kaarikadulla liikennöi linja 13, jolla pääsee suoraan Kaupunginpuutarhalle ja Perhepuistoon. Lahdessa on myös palvelulinja numero 32 eli ns. matalalattiabussi, mutta se ei vielä liikennöi Etelä-Lahdessa. 30

30

31 6.4 Viher- ja ulkoilureittiyhteydet Virkistysalueiden ja vapaa-alueiden merkitys kaupunkirakennetta jäsentävänä tekijänä on kasvanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana (Lahden yleiskaavaselostus 2010, A4/1988:6). Viheralueverkoston rungon muodostavat paikallispuistot ja ulkoilualueet sekä näihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Riittävän laajoina kokonaisuuksina viheralueet muodostavat ekologisia käytäviä ja antavat elinmahdollisuuksia monipuolisille kasvi- ja eläinlajeille. Länsi-Asemantaustan pelto on osa tavoitteellista viheralueverkostoa Lahden eteläisistä kaupunginosista keskustaan. Niilläkin alueilla, missä yhtenäisen viherreitistön luominen ei onnistu, tulee toteuttaa yhtenäinen kevyen liikenteen ja ulkoilureittien verkosto, jota pitkin pääsee laajemmille virkistysalueille. (Lahden maisema- ja ympäristöanalyysi, perusselvitykset, B9/1984:76-77.) Näin ollen Länsi-Asemantaustan keskeinen sijainti ja laaja rakentamaton peltoalue kaupunkirakenteen keskellä luovat hyvät mahdollisuudet houkuttelevan viheralueen muodostamiseen. Sen myötä lisääntyisivät myös kevyenliikenteen yhteydet alueen sisällä ja ulkoilureittimahdollisuudet muihin kaupunginosiin. Tällä hetkellä Kerinkallion suunnasta tulevat ulkoilureitit katkeavat kesken ja ehkä Asemantaustan puisto voisi toimia niitä ja Radiomäen sekä Urheilukeskuksen ulkoilualueita yhdistävänä tekijänä. (Lahden yleiskaavaselostus 2010, A4/1988:kartta Y-098.) 6.5 Julkiset palvelut Lahden keskustan palvelut ovat aluetta suhteellisen lähellä. Keijupuistossa, suunnittelualueen lounaispuolella, sijaitsee paikalliskeskus, jossa on marketti, apteekki, postipalveluja ja huoltoasema. Launeen automarkettikeskittymä alueen kaakkoispuolella houkuttelee ostajia alueelle kaikkialta Lahdesta sekä myös ympäristökunnista. Launeenkadun ja Tapparakadun risteyksen lähipalvelut sisältävät marketin, muita kaupallisia liikkeitä, alkon ja huoltoaseman. (Lahden yleiskaavaselostus 2010, A4/1988:33-34.) Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Anttilanmäen ala-aste ja länsipuolella Länsiharjun alaaste. Kevyenliikenteen yhteyksiä käyttävät lapset koulumatkallaan joka päivä. Yläasteet ja lukiot sijaitsevat keskustassa. Nuorisotiloja ei tällä hetkellä alueella ole, mutta Launeen kirkon tiloissa on kerhohuone. Alueen pohjoislaidalla sijaitsee yksi päiväkoti, jota

32 suunnitellaan laajennettavaksi tulevaisuudessa, ja eteläpuolella Launeen lastentalo. Lisäksi lähialueilla sijaitsee ainakin kaksi muuta päiväkotia. Päiväkotien jokapäiväiseen ohjelmaan kuuluvat vierailut suunnittelualueella sen jalankulkuväyliä hyväksikäyttäen sekä Perhepuiston leikkivälineitä hyödyntäen. Vanhemmalle väestölle Launeen evankelisluterilainen kirkko tarjoaa kirkollisia palveluja alueen lounaiskulmassa. Yhteiselle oleskelu- ja kokoontumistilalle olisi siis selkeä tarve ja eri-ikäisiä käyttäjiä löytyy lähipiiristä aamusta iltaan. (KUVIO 7.) 6.6 Esimerkkialueen olemassa olevat toiminnot liikuntaesteisen kannalta Sopeutumisvalmennuskeskus Invalidiliiton Lahden keskus Launeenkadun varrella tarjoaa erimittaisia ja erisisältöisiä kursseja eriasteisesti vammautuneille ihmisille. Sopeutumisvalmennuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja kehittää palveluja, jotka tukevat vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään elämään koti- ja asuinympäristössään tasa-arvoisina ja itsenäisinä yhteiskunnan jäseninä (Elämä kantaa, Sopeutumisvalmennuskeskus kannustaa 1997:2). Keskuksen etupiha on tasaista asfalttia ja sen suunnittelussa on otettu huomioon alueella liikkuvat asiakkaat, joista osa käyttää pyörätuolia ja osalla on muunkaltaisia liikkumisvaikeuksia. Ulko-ovet avautuvat automaattisesti. Sisäpiha on varta vasten suunniteltu liikuntaesteisiä lapsia ja nuoria silmälläpitäen helppokulkuiseksi ja virikkeelliseksi leikkipihaksi liikuntakasvatuksen tarpeisiin. (Verhe 1994:81). Sopeutumisvalmennuskeskus on helposti saavutettavissa, jos liikuntaesteisellä on oma auto. Launeenkatua liikennöi linja-auto ja pysäkit sijaitsevat aivan keskuksen edessä, mutta esim. pyörätuolia käyttävälle linja-autosta ei ole apua. Junankäyttäjille rautatieasema on lähellä ja sieltä esim. taksimatka keskukseen ei ole pitkä Keilahalli 33

33 Keilahallille pääsee myös omalla autolla ja Launeenkadun linja-autopysäkki on lähellä. Piha on tasaista asfalttia. Rakennukseen sisälle nousee pyörätuoliluiska, tosin melko tiukkamutkainen. Ovet eivät avaudu automaattisesti, joten niissä kenties pyörätuolinkäyttäjä tarvitsee apua. Keilahallin sisätilat ovat avarat kahviota myöten. Keilailu on sopivaa toimintaa liikuntaesteisellekin, varsinkin ikäihmisille. Kahviossa voi tavata tuttuja Kaarikadun päiväkoti Päiväkoti sijaitsee Kaarikadun varrella, sen puolivälissä. Päiväkodin etupiha on niukka ja tasaista asfalttia. Pihalla on kaksi pientä pysäköintialuetta noin parillekymmenelle autolle ja takapihalla on leikkialue välineineen. Päiväkodin sijainti aivan peltoalueen laidassa mahdollistaa turvallisen ulkoilun alueella päivittäin. Suora kävely-yhteys pellolle ja Perhepuistoon puuttuu Yli-Marolan kotieläinpiha Marolan piha on melko jyrkkä ja siksi liikuntaesteisen liikkuminen siellä ei ole helppoa. Vanhan maalaistalon viehättävälle pihalle kunnostettu kotieläinpiha kiinnostaa varsinkin lapsia ja pihan kehittämistä enemmän esteettömäksi voisi harkita. Päiväkotilapsille se on mainio tutustumiskohde. Yli-Marolan saavutettavuus on jokseenkin huono, viitoituksesta huolimatta sinne on vaikea löytää. Kävelymatka pihalle on pitkä sillä se sijaitsee syrjässä keskeisiltä liikkumisväyliltä radan varressa. Pihan vieressä on noin 10 auton paikoitusalue Launeen perhepuisto Perhepuisto on suunniteltu juuri lapsia ja heidän perheitään varten. Se on auki ympäri vuoden ja toiminnasta vastaa ohjaaja. Perhepuistossa on monenlaisia leikkivälineitä aivan pienille lapsille tarkoitetuista reilusti yli kymmenvuotiaille. Alueella on harrastemökkejä, ohjattua kerhotoimintaa, puutarhapalstoja, palloilukenttiä, liikennepuisto, linna vallihautoineen ja pienoisgolfrata. Talvella jäädytetään liukumäet ja luistelukenttä. Hiihtoladut kulkevat ympäröivällä pellolla. Liikuntaesteisille lapsille on oma leikkialue turvallisine leikkivälineineen. Vanhuksille perhepuisto on kiinnostava leikkivien lapsien seurailun vuoksi. Perhepuisto on pääosin tasaisella maalla. Väylät ovat hiekkapintaisia, aivan puiston 34

34 keskellä on laatoitusta. Alueella on inva-wc. Puisto on helposti saavutettavissa autolla ja sen läheisyydessä on iso pysäköintialue, jolta on joidenkin kymmenien metrien matka puistoon. Linja-autolla saavuttaessa Tapparakadun ja puiston väliin jää yksi liikennevalo-ohjattu risteys ja pari kadun ylitystä Arboretum ja Sorsalampi Arboretum on perustettu loivalle kukkulalle perhepuiston viereen. Rinteet voivat olla liian jyrkät esim. pyörätuolin käyttäjälle ja huonompikuntoisille vanhuksille. Alueella on harvakseltaan istuskeluun tarkoitettuja penkkejä. Arboretumiin on istutettu runsaasti erilaisia kasveja ja se kiinnostaa kasviharrastajia laajemmaltakin alueelta kuin Lahdesta. 35

35 Arboretumin vieressä on kaksiosainen Sorsalampi, jonka ympäri kulkee hiekkapintainen ja tasainen kävelytie levähdyspenkkeineen. Kävelytie on kyllin tiivispintainen myös pyörätuolille kuljettavaksi. Vesi tuo omanlaistaan viehätystä alueelle. Sorsalammella voi ihailla vaikkapa vesilinnunpoikasia tai vesikasvillisuutta. 36

36 6.6.7 Kaupunginpuutarha Lahden kaupunginpuutarha sijaitsee niinikään Kaarikadun varressa arboretumia ja Sorsalampea vastapäätä. Kaarikatu kaartuu viehättävästi lehmuksineen tällä kohtaa. Puutarhalla on kukkakauppa ja rosario, ja sen kasvihuoneissa voi käydä ihastelemassa erilaisia kukkivia ja viherkasveja. Piha on suurimmalta osin tasainen ja sen päällystemateriaalina on asfaltti, mutta rakennus sinällään on liikuntaesteisille pääosin vaikea portaineen ja kapeine ovineen. Kaarikadulta etupihalle nouseva väylä on liian jyrkkä liikuntaesteisille, mutta takapihan kasvihuoneille pääsee loivempaa tietä pitkin. Pysäköintialue on sisään menon välittömässä läheisyydessä ja pyörätuolillakin pääsee kasvihuoneisiin ulkokautta. Puutarhalla on inva-wc. Sopeutumisvalmennuskeskuksen ja kaupunginpuutarhan yhteisenä projektina on toteutettu kolmivuotinen Mielekkään elämän projekti, jossa Sopeutumisvalmennuskeskuksen asiakkaat pääsivät kokeilemaan puutarhurintaitojaan ja kasvattamaan kasveja puutarhalla. Keskimmäisen kasvihuoneen peräosa muutettiin tähän tarkoitukseen sopivaksi ovia leventämällä, korottamalla istutuspöytiä ja ulkoistutuslavoja Launeen kirkko 37

37 Aivan kirkon eteen pääsee autolla, mutta pyörätuoliluiska ylös ovelle sekä portaat ovat jyrkät. Loivempaa kulkuväylää ovelle ei ole. Varsinainen paikoitusalue on kirkon takapihalla. Linjaautopysäkit sijaitsevat kirkkoa vastapäätä. Kävellen kirkko on lähellä ainoastaan Keijupuiston asukkaita ja Tapparakadun omakotitaloaluetta. 6.7 Esimerkkialueen tärkeimmät maisemarakenteelliset tekijät Lahti sijaitsee tasaisen eteläisen Rannikko-Suomen ja toisaalta pienimittakaavaisen Järvi- Suomen maisema-alueiden vaihettumisvyöhykkeellä (Lahden yleiskaavaselostus 2010, A4/1988:47-48). Länsi-Asemantausta sijoittuu juuri tämän vaihettumisvyöhykkeen taitteeseen; alueen pohjoislaidalla tasainen aukea kohoaa Radiomäen harjuksi. Esimerkkialue on pääosin tasaista peltoa, joka laskee loivasti etelään päin. Korkeusero Tapparakadun ja Kaarikadun välillä on vain noin 4-5 m. Pelto on suurimmalta osin salaojitettu. Perhepuistoa ja arboretumia varten on perustettu loivia kukkuloita, jotka tuovat vähän vaihtelua muuten tasaiseen yleisilmeeseen. Maaperä alueella on savea ja pohjaveden pinta on korkealla, joten rakennusten perustamisolosuhteet ovat alueella erittäin vaikeat ja perustaminen vaatii paalutuksia. Avoimuudestaan johtuen alue on kauttaaltaan tuulinen, pääosa tuulista on eteläpohjoissuuntaisia. Salpausselkä aiheuttaa tuuliin pyörteitä. Toisaalta pellolla ei ole juuri suojaa kovalta auringonpaahteelta. Ulkoilupuisto kaipaisi siis paikoittain jonkin verran suojaavaa kasvillisuutta unohtamatta kuitenkaan alueen avoimen luonteen säilyttämistä. (Lahden maisema- ja ympäristöanalyysi, perusselvitykset, B9/1984:19-20). 6.8 Esimerkkialueen olemassa oleva kasvillisuus Kullankukkulan mäellä on luonnontilaista mäntymetsää. Alueen itä- ja kaakkoisreunalla kasvaa pajukkoa sekä yksittäisiä lehtipuita ja tämä kulma on erittäin epäsiistin oloinen. Keilahallin läheisyydessä on luonnonvarainen koivikko ja se tulisi säilyttää kuten myös 38

38 Sopeutumisvalmennuskeskuksen edessä kasvava komea lehtipuuryhmä ja Launeen kirkon kuusikko. (KUVIO 7.) Perhepuisto ja arboretum kokonaisuudessaan ovat huolellisesti ja pikkutarkasti suunniteltuja ja toteutettuja istutuksiltaan. Puiston suunnittelusta, perustamisesta ja hoitamisesta vastaa kaupunginpuutarha, jonka piha on myös hyvin hoidettu. Erikoisuutena puutarhan rinteessä sijaitsee eri ruusulajien kokeilualue, rosario. Puutarhan vieressä ovat taimitarhat ja puupankki. Sorsalammen vierestä keilahallille asti ulottuu puutarhan suunnittelema ja teknisen viraston puistotoimen ylläpitämä maisemapelto (kuva alla), jonka muoto ja kylvettävät kukat vaihtelevat vuosittain. Laaja kukkameri antaa alueelle väriä kesäisin. Esimerkkialuetta kiertävien katujen varsiin on istutettu lehmuksia. Alueen kasvillisuus on siis pääosin vaatimatonta ja epäsiistiä. Vaikka pellon tasaisuus on hyvä sen esteettömyyden kannalta ja puiston tulisi maisemaltaan avoimena pysyäkin, alueen jäsentäminen harkitusti pinnanmuotoja lisäämällä ja paikoittain puustolla olisi tarpeen. 6.9 Esimerkkialueen kulkukelpoisuus ja turvallisuus 39

39 Tällä hetkellä alueen sisällä ei voi liikkua juuri muualla kuin Perhepuistossa ja kahta hiekkapintaista kevyenliikenteenväylää pitkin. Lisäreittejä tarvittaisiin laajan puiston eri puolille muodostamaan eripituisia rengasreittejä. Pyörätuolia käyttävälle hiekkapinta ei ole paras alusta, asfaltti tai hyvin tiivistetty kivituhka olisi tasaisin, helpoin ja turvallisin liikkua. Kevyenliikenteenväylillä ajetaan myös polkupyörillä ja moottoripyörillä, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Pyöräilijöille tulisi osoittaa sallitut kulkuväylät ja heidän pääsynsä muille alueille tulisi estää. Väylien ja risteysten tulee olla riittävän laajat. Talviolosuhteet alueella olisi otettava huomioon eritoten liikuntaesteisiä ihmisiä silmälläpitäen, jotta alue olisi mahdollisimman kulkukelpoinen ja turvallinen kaikille läpi vuoden. Käytännössä tämä merkitsee reittien auraamista ja hiekoittamista säännöllisesti, valaistuksesta huolehtimista pimeän aikaan ja lumikasojen sijoittelua niin, että ne eivät häiritse näkyvyyttä risteyksissä pyörätuolistakaan katsottuna. Pinnanmuotojensa suhteen alue on ihanteellinen liikuntaesteiselle jo sinällään. Korkeusero Kaarikadun ja Tapparakadun välillä muodostaa vain noin 1% kaltevuuden reiteille. Koska ulkoilureittien ei tarvitse ristetä ajoneuvoliikenteen kanssa, alue on sopiva liikuntaesteisten, vanhusten ja lasten ulkoiluun, ja puistossa on riittävästi tilaa pidempiaikaiseenkin oleskeluun. Myöskin puiston avoimuus, valoisuus ja asuntoalueiden välitön läheisyys tekevät siitä turvallisen Maiseman kokonaiskuva Länsi-Asemantaustan pellon avoimuus ja tasaisuus on tällä hetkellä yksitoikkoista. Avoimuus voi olla myös houkuttelevaa, kunhan alue on hyvin hoidettu ja sen sisällä on tekemistä ja piristäviä yksityiskohtia. Suunnittelualueen koilliskulmaukseen on rakennettu tehokkaasti peittävä kerrostalomuuri, joka rajaa alueen visuaalisesti ja muodostaa samalla melumuurin asunto- ja viheralueelle Uudenmaankadun liikenteeltä (Keskustan osayleiskaavoitus ja Asemantaustan sekä Urheilukeskuksen osayleiskaavan muutos, osayleiskaavaluonnos, C3/1981:49). Keijupuiston valkea kerrostalorivi on liian hallitseva tasaisen peltoaukean taustalla. Launeen markettialueen sekavuus häiritsee Länsi-Asemantaustasta etelään päin katsottaessa. 40

40 Avoimet näkymät tulee säilyttää parhaisiin maisemasuuntiin eli luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen ja sulkea kaakon ja etelän suunnassa (Keskustan osayleiskaavoitus ja Asemantaustan sekä Urheilukeskuksen osayleiskaavan muutos, osayleiskaavaluonnos, C3/1981:45). Salpausselän harju mastoineen kaukonäkyminä pohjoisessa, kerrostalorykelmä ja Anttilanmäki koillisessa antavat todella kauniin taustasilhuetin alueelle lounaasta ja etelästä päin katsottuna. Kaakkoon ja etelään päin katsottaessa ei löydy juuri mitään mielenkiintoista ja säilyttämisen arvoista näkymää. Näin ollen kaakkoiskulman näkymien sulkeminen on varteenotettava keino suunnittelualueen rajaamiseksi. Peltoalueen loiva vietto etelään päin ei muuta näkymiä havaittavasti miltään suunnalta. Kaarikadun siltä osalta, mikä jää Perhepuiston taakse, näkymät alueelle ovat parhaimmat arboretumin ja lammen tuodessa lisäviehätystä. Perhepuistossa ja arboretumissa vieraileva saa nauttia monipuolisista ja vaihtelevista lähinäkymistä. Alueen sisälle, pellon keskelle, mentäessä kaukonäkymät vaipuvat piiloon ja lähinäkymien puuttuminen tekee alueesta liian laajan, yksitoikkoisen ja epämiellyttävän. Pyörätuolista ja lapsen korkeudelta katsottuna pelto vaikuttaa entistäänkin laajemmalta ja ankeammalta. Toisaalta taas Perhepuiston ja arboretumin vehreässä ympäristössä matalammalta tarkkailu avaa yllättäviä katselukulmia kasvillisuuden ja rakenteiden välistä ja saattaa saada alueen vaikuttamaan salaperäisemmältä ja mielenkiintoisemmalta kuin normaalikorkeudelta. 41

41 VIITESUUNNITELMA ESTEETTÖMÄKSI ULKOILUPUISTOKSI LÄNSI-ASEMANTAUSTAAN 7 ULKOILUPUISTON YLEISKUVAUS 7.1 Ulkoilupuiston käyttäjät Alueen käyttäjät tulevat kuten ennenkin ympäröiviltä asuinalueilta, Kaarikadun päiväkodista, Sopeutumisvalmennuskeskuksesta, Launeen Perhepuistossa ja kaupunginpuutarhalla vierailevista ihmisistä. Uusi monitoimikeskus ja uimala yhdessä keilahallin kanssa houkuttelevat ihmisiä jäämään alueelle pidemmäksi aikaa. Liikenneyhteydet muualle Lahteen ovat sujuvat ja puistoon pääsee sekä autolla että kevyenliikenteenväyliä pitkin. Liikuntaesteisiä ihmisiä silmälläpitäen paikoitusalueet on sijoitettu lähelle toimintoja. 7.2 Ulkoilupuiston käyttö ja käytön tavoitteet Länsi-Asemantaustan ulkoilupuistossa on Lahden ensimmäinen laaja ja avoin nurmikenttä oleskeluun, pelailuun, auringonottoon uimisen ja urheilun lomassa. Alue tarjoaa tekemistä vanhoille ja nuorille, lapsille ja aikuisille sekä on kauttaaltaan mahdollisimman turvallinen ja liikuntaesteetön. Ulkoilupuisto on jaettu selkeisiin osa-alueisiin: nurmialueet, väylät, Perhepuisto, arboretum, Sorsalampi, maisemapelto, viljelypalstat, kukkula, metsikkö ja monitoimikeskus. Ulkoilupuiston olemassa oleviin toimintoihin on lisätty tai luotu aivan uusia toimintapisteitä, kuten kalastus ja esteetön kuntoiluvälinepaikka. Ulkoilupuiston toiminta keskittyy luontevasti monitoimikeskuksen ympäristöön. Monitoimikeskus, pallokentät, pelialueet, uimala, viljelypalstat ja koirapuisto tarjoavat monenlaisia harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille ja huonomminkin liikkuville ulkoilijoille. Lasten leikit keskittyvät luonnollisesti erittäin hyvin suunnitellun Perhepuiston alueelle. Monitoimikeskuksen ympäristölle on annettu julkisen alueen ilme istutusaltaineen ja kahvioineen tarkoituksena luoda paikkoja, joissa voi oleskella ja seurailla elämänmenoa. Kasvillisuudella on rajattu muutamia hieman suojaisampia paikkoja. Monitoimikeskuksen 42

42 sisätoiminnat liittyvät ulkotiloihin talvipuutarhan ja kahvion kautta. Uimalan viereen on varattu laaja torialue ulkoilmatapahtumille, väliaikoina se toimii vapaamuotoisena pelialueena ja talvella siihen jäädytetään luistelujää. Monitoimikeskus tuo asuinalueen ihmisiä yhteen ja toimii koko kaupunginosan toimintakeitaana. Puiston tavoitteena on saada eri-ikäiset ja eri tavoin liikkuvat ihmiset oleskelemaan ja toimimaan yhdessä yhdellä alueella. Ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien tärkeys korostuu erityisesti liikuntaesteisten ihmisten elämässä. Luonnonympäristössä liikkuminen ja harrastaminen on rentouttavaa ja terveellistä. Monitoimikeskuksen toiminnat verkottuvat alueen muiden toimintojen kanssa, mikä on esitetty kaaviona ulkoilupuiston toiminnallisesta sisällöstä. Tavoitteena on itsenäisen tekemisen ja oppimisen positiivinen vaikutus varsinkin lasten, ikäihmisten ja vammaisten ihmisten käsitykseen itsestään. Monitoimikeskus sijaitsee aivan Sopeutumisvalmennuskeskuksen lähellä ja tässä välimaastossa oletetaan liikuntaesteisten ja ikäihmisten ehkä eniten liikkuvan. Niinpä monitoimikeskuksen lähiympäristön virikkeellisyyteen on kiinnitetty tarkempaa huomiota. Liikuntaesteinen voi saada uusia kokemuksia pienistäkin yksityiskohdista mm. kasvillisuudesta, eri materiaaleista, vedestä ja eläimistä. Tavoitteena on uusien kokemusten, havaintojen ja mielenvirkistyksen saaminen ympäristöstä sekä yksityiskohtien että toimintojen tasolla. TAULUKOSSA 2 (s.48) on koottu yhteen muutamin pääotsikoin, mistä monitoimikeskuksen ympäristön virikkeet voivat koostua. TAULUKOSSA 1 (s. 43) on esitetty miten suunnittelun keinoin voidaan ottaa huomioon esteettömän ulkoilupuiston vaatimukset esteettömien teknisten ratkaisujen, esteettömien toimintojen ja virikkeellisyyden kannalta. 43

43 TAULUKKO 1. Esteettömän ulkoilupuiston suunnittelussa huomioon otettavia seikkoja. SUUNNITTELUN SUUNNITELMAN OSA-ALUEET KEINOT ESTEETÖN LIIKKUMINEN TOIMINNOT VIIHTYISYYS JA MIELENKIINTO MAASTONMUOTOILU ei liian suuria kaltevuuksia oleskelu ja toiminta helppoa korkeusvaihtelut avaavat uusia näkymiä yhtenäiset luiskat alle 5% kaltevuudella pyörätuoli pysyy paikallaan ja sulkevat näkymiä KASVILLISUUS risteyskohdissa matalaa suojaa tuulelta ja muodostaa suojaisia alueita estää lumen kinostumista talvella liialta auringolta avaa ja sulkee näkymiä ei kulkuväylille antaa virikkeitä muodot, värit ja tuoksut luonnonelementin rauhoittava vaikutus RAKENTEET/MASSAT ei estä näkyvyyttä helppo liikkua ja oleskella ei liian hallitsevia massoja kulkuväylät vapaat rajaavat toimintoja eivät sulje näkymiä kokonaan antavat suojaa esteettisyys PINTAMATERIAALIT kova turvallisuus ei häikäisyä ei suuria rakoja, yli 5 mm helppohoitoisuus selkeät värit ei tasoeroja helppokulkuisuus materiaalin vaihtelevuus ei liukas, upottava, kalteva, häikäisevä VÄYLÄT ei tasoeroja väylät ulkoilureitteinä kaarteet luovat vaihtelua leveys vähintään 3.5m (jk+p) helppokulkuisuus reitin valintamahdollisuus risteykset avaria mahdollisuus erimittaisiin ei pitkiä välejä ilman turvallisuus kohdattaessa reitteihin mitään mielenkiintoista TOIMINNOT kaikkien toimintoihin liikuntaesteetön mielekästä tekemistä mahdollisuus sosiaalinen kohtaaminen itsensä toteuttaminen ja oppiminen YHTEYDET väyläverkoston tulee olla jatkuva väylien sujuva liittyminen toimintoihin, paikoitukseen ja joukkoliikenteen pysäkkeihin KALUSTEET helppokäyttöisyys helppokäyttöisyys esteettisyys turvallisuus helppohoitoisuus helppokäyttöisyys pois kulkuväyliltä turvallisuus oikea sijainti ympärillä riittävästi tilaa esim.levähdyspaikat 100 m välein YMPÄRISTÖTAIDE ei saa olla turvallisuusriski antaa virikkeitä lisää viihtyisyyttä ja antaa virikkeitä VESI ei saa olla turvallisuusriski kuntoilu ja virkistys ääni, liike ja kosketus valvonta liikunnanohjaus rauhoittava vaikutus VALAISTUS valaisimet kulkureitin samalla puolella turvallisuus ja toimivuus lisää viihtyisyyttä häikäisy estettävä talvella ja illalla ja vaihtelevuutta näkymiin erityisesti risteyksiin, sisääntuloihin jne alueen talvi- ja iltailme MONIPUOLISET JA ESTEETTÖMÄT TAVOITE ESTEETÖN JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TOIMINNOT VIIHTYISÄ JA MIELENKIINTOINEN YMPÄRISTÖ 44

44 TAULUKKO 2. MITÄ ERI AISTEIN VOI HAVAITA MONITOIMIKESKUKSEN YMPÄRISTÖSTÄ JA TOIMINNOISTA? MATERIAALIT VÄRIT MUODOT PINNAN: KARHEUSASTE KYLMÄ VAI LÄMMIN KUVIOT. VESI PINNAN: VÄRIEN VAIHTELU HEIJASTUKSIEN VAIHTELU LIIKE KOSKETUS: VIILEÄ MÄRKÄ PISARAT VIRTAUS PAINE ÄÄNI. KASVILLISUUS VÄRIT TUOKSUT MUODOT KOSKETUS TUULEN ÄÄNET VARJOT. ELÄIMET LINNUT ÄÄNI KOIRAT LIIKE HYÖNTEISET KOSKETUS.. LIIKUNTA UINTI KUNTOUTUS KÄVELY KUNNON KOHOTUS PELIT SOSIAALISET KONTAKTIT OPPIMINEN KESKITTYMINEN OMAN KEHON HALLINTA OLESKELU TUULI AURINKO SADE YMPÄRISTÖN SEURAILU SOSIAALISET KONTAKTIT 45

45 8 LIIKUNTAESTEISEN FYYSINEN INTEGRAATIO - ULKOILUPUISTON ESTEETTÖMYYS 8.1 Väylät, reitit ja ulkoilupuiston saavutettavuus Väylät ovat kaikki asfalttipintaisia, noin 4-5 m:n levyisiä ja ne jatkuvat katkeamatta toimintojen, paikoitusalueiden ja oleskelualueiden välillä. Sivukaltevuus väylillä on likimain olematon ja pituuskaltevuus kukkulan kiertävää reittiä lukuun ottamatta 0 2%. Liikkumisväylillä ei ole missään kohdassa korokkeita tai muita haittaavia tasoeroja ilman asianmukaista luiskaa. Puiston kaksi pääväylää kulkevat koillisesta lounaaseen Asemanataustanraittia pitkin ja idästä länteen Sopeutumisvalmennuskeskukselta Perhepuistoon. Poikittaisia yhteyksiä alueen sisällä on lisätty. Väylät lisäävät kaupunginosan kevyenliikenteen yhteyksiä ja toimivat samalla erimittaisina ja mielenkiintoisina ulkoilureitteinä. Reittien pituudet vaihtelevat m:n välillä. Kaikkien reittien varrella on noin sadan metrin välein levähtämismahdollisuus. Asfalttipäällysteiset reitit sopivat kaikille rullaluistelijoista pyörätuolilla liikkuviin Risteyskohdat on merkitty punertavaksi pinnoitetulla asfaltilla selkeyden ja värikkyyden lisäämiseksi. Uimalan ja monitoimikeskuksen läheisyydessä on laatoitusta. Laatat on ladottu tiiviisti ilman yli 5 mm:n saumoja, mikä ei aiheuta pyörätuolillekaan ongelmia liikkumisessa. Torialue on tiivistä kivituhkaa, samoin viljelypalstojen edusta ja kukkulan reitti. Inva-autopaikkoja on varattu 1 paikka jokaista 50 autopaikkaa kohden joka pysäköintialueelle. Matalalattiabussi tulee liikennöimään Launeen- ja Tapparakatua pitkin ja näin puisto on saavutettavissa liikuntaesteiselle julkisiakin kulkuvälineitä käyttäen. 8.2 Puiston selväpiirteisyys Alueella liikkuminen on selkeää sen avoimuuden vuoksi. Kaikilla paikoitusalueilla, Sopeutumisvalmennuskeskuksen pihalla ja monitoimikeskuksen kahvion luona on selkeät opaskartat ulkoilupuistosta ja sen toiminnoista välimatkoineen. Levähdyspaikat, inva- ja 46

46 tavalliset wc:t ja puhelinkioskit on merkitty. Kartoista löytyvät myös puhelinnumerot, joista voi hälyttää apua sitä tarvittaessa. Ulkoilupuiston väylien risteyskohdissa on selkeät opasteet. 8.3 Puiston turvallisuus Monitoimikeskuksen, torin, uimalan ja viljelypalstojen välinen alue on rauhoitettu täysin jalankululle. Väylien alkupäissä on polkupyörällä ja moottoripyörällä ajon estävät kaiteet. Huoltoajo mainitulle alueelle sujuu silti monitoimikeskuksen paikoitusalueen kautta. Valaistus on tärkeä osa alueen turvallisuutta iltaisin. Uimalan alue on uimavalvojan valvonnassa uimalan auki ollessa. 8.4 Tuulisuus Avoimuutensa takia viitesuunnitelman ulkoilupuisto tulee olemaan tuulinen, mutta oleskelualueiden läheisyydessä tuulisuutta voidaan estää kasvillisuudella ja rakenteilla. Metsikkö kaakkoiskulmassa estää tuulta tehokkaasti, samoin kukkula. Kukkula voi muodostaa tuuleen pyörteitä. Uimalan läheisyydessä tuulisuutta on pyritty vähentämään muurirakenteilla ja pensasaidalla. Metsikön ja monitoimikeskuksen välimaasto on luultavasti lämpimin ja suojaisin runsaan kasvillisuutensa ansiosta. Uimalan muurin vieressä sijaitseva katettu pergola voi olla lähes täysin tuulelta suojassa. Viljelypalstojen suojaksi istutetaan m:n kaistale puustoa Tapparakadun varteen ja se estää myös saasteita, pölyä ja melua. Kukkula ja puusto aiheuttavat talvella lumen kinostumista samoin muurit ja kiviaihe. 8.5 Aurinkoisuus ja varjoisuus Aurinko porottaa käyttönurmelle täydeltä terältä keskikesällä ja monitoimikeskuksen ympäristön varjoisat oleskelumahdollisuudet voivat olla silloin tarpeen varsinkin vanhemmille ihmisille. Uimala ja auringonottonurmi ovat sopivasti länteen ilta-aurinkoon päin. Näin oleskeluaika altaalla pitenee huomattavasti. Keskuksen kahvio ja talvipuutarha 47

47 sijaitsevat etelän puolella ja saavat näin mahdollisimman paljon aurinkoa. Viljelypalstat ovat niinikään kukkulan eteläpuolella. Puistikot ja lehmusrivit luovat varjoja väylille. 8.6 Sateensuoja Kahvio ja pergola on katettu antamaan sateensuojaa, kuten myös noin joka toinen levähdyspaikka puistossa. Perhepuiston alueella on runsaasti sateen- ja tuulensuojamahdollisuuksia. Viljelypalstojen huoltorakennus tarjoaa suojaa kukkulan eteläpuolella. Katokset on sijoitettu niin, että pisin matka suojien välillä on noin 400m. Perhepuiston rakennuksiin ja monitoimikeskuksen kahvioon pääsee lämmittelemään myös talvisin. 48

48 9 LIIKUNTAESTEISEN TOIMINNALLINEN INTEGRAATIO - ULKOILUPUISTON TOIMINTA- JA OLESKELUPISTEIDEN ANTAMAT VIRIKKEET Toiminta on ihmisen ympäristöön yhdistävä linkki (Horelli 1981:240). 9.1 Käyttönurmikko Suurimman osan ulkoilupuiston pinta-alasta kattaa käyttönurmikko. Sillä voi ottaa aurinkoa, pelailla, olla piknikillä ja kävellä. Laaja ja avoin tila tuulineen ja auringonpaisteineen voi olla virkistävä kokemus varsinkin liikuntaesteiselle, joka ei yleensä pääse sellaisen keskelle. Nurmikolla näkyvät auringon valon ja pilvien varjojen vaihtelu. Tiivis nurmipinta sopii jopa pyörätuolilla liikkumiseen. Käyttönurmikon tärkeimmät ominaisuudet ovat kestävyys, hyvä ulkonäkö ja pitkä kasvukausi. Puiston pohjoispäähän istutetaan 5 serbiankuusta (Picea omorika) ryhmään niiden kauniin muodon ja nopeakasvuisuuden takia. Tummat kuuset antavat kauniin kontrastin tasaista vihreää nurmikkoa ja valkoista lumihankea vasten. 9.2 Metsikkö, puistikot ja lehmusrivit Kaakkoiskulman metsikköön ja suojapuustoksi teiden viereen istutetaan rauduskoivua (Betula pendula), hieskoivua (Betula pubescens) ja metsähaapaa (Populus tremula) niiden yleisyyden vuoksi, sillä metsikön on tarkoitus pysyä luonnonmukaisen näköisenä. Lehtipuiden sekaan istutetaan hieman kuusta (Picea abies) antamaan talviväriä. Metsikkö ja puistikot houkuttelevat varsinkin lintuja, mutta hyvällä onnella siellä voi havaita muitakin metsäneläimiä. Tuulen suhina puiden latvuksissa on parhaimmillaan metsikön katveessa. Koivut ja haavat antavat syksyisin kirkkaan värikirjon puistikkoihin ja lisäksi koivun rungot ovat kauniit ympäri vuoden. Haavan lehdet havisevat tuulessa melko äänekkäästi. Muualle puistoon istutettavia lehtipuita koivujen ohella ovat puistolehmus (Tilia x vulgaris) ja metsävaahtera (Acer platanoides). Monitoimikeskuksen edustalle poikittaisen pääväylän varteen ja kukkulan kupeeseen istutetaan lehmusrivit. Lehmuksia on jo ympäröivien katujen 49

49 varsilla ja niiden latvukset muodostavat tiheitä varjoja täysikasvuisena. Vaahteran syysväri on kauniin vaihteleva ja kirkas ja sen koristeelliset lehdet peittävät maata syksyisin. 9.3 Omenapuutarha ja orapihlaja-aidat Lähelle Perhepuistoa istutetaan tasaiselle nurmelle omenapuista (Malus) tarha, jossa mahdollisimman monet eri lajikkeet ovat suositeltavia. Omenapuut tuovat keväisin kukkiessaan alueelle vaaleanpunaisen kukkameren, tuoksua ja hyönteisiä. Syksyisin niiden alta voi poimia omenoita. Pensasaitakasviksi uimalan alueelle sopii luumuorapihlaja (Crataegus x prunifolia) sen erinomaisen kestävyyden ja kauniin syysvärin vuoksi. Sen lehdet ovat karkeat ja oksat piikikkäät. Marjat ovat syksyisin kauniin punaisia ja niitä voivat syödä niin linnut kuin ihmisetkin. 9.4 Maisemapelto Puistoalueen pohjoispäässä on kaksiosainen laaja maisemapelto antamassa väriä ja tuoksua alueelle varsinkin loppukesäisin. Maisemapellon kasveiksi sopivat esimerkiksi auringonkukka (Helianthus annuus), lupiinit (Lupinus) ja apilat (Trifolium). Keskelle maisemapeltoa istutetaan yksinäinen metsätammi (Quercus robur) silhuetiksi tasaista kukkamerta vasten. Maisemapellon kukkarunsaus houkuttelee paikalle erilaisia hyönteisiä ja perhosia, joita tarkastelemaan voi pysähtyä levähdyspaikkojen penkeille. 9.5 Sorsalampi ja kalastus Sorsalampi tarjoaa mahdollisuuden katsella ja ruokkia vesilintuja sekä tutkia rannan vesikasveja. Veden pinnalla vaihtelevat valot, varjot ja liikkeet ja sitä peittävät erilaiset vesikasvit, kuten lumpeet. Viitesuunnitelmassa lammelle on lisätty liikuntaesteisellekin soveltuva kalastuslaituri, jolle pääsee helposti hiekkaväylältä. Ongintavapoja voi vuokrata Perhepuistosta ja madot voi kaivaa itse siihen varatulta alueelta maisemapellon reunasta. 50

50 9.6 Kukkula Kukkula on kauttaaltaan käyttönurmea. Kukkulan korkeimman kohdan lakikorkeus on noin 12 m. Se on korkeampi kuin Perhepuiston ja arboretumin kumpareet. Suhteellisen loiva kivituhkapintainen ulkoilureitti levähdyspaikkoineen kiertää kukkulan lähes huipulle asti. Reitin sivukaltevuus on 0%, pituuskaltevuus vaihtelee 0-6 % ja sen pituus on noin 700 m. Reitti antaa monelle liikuntaesteiselle harvinaisen kokemuksen päästä ylemmäs tavanomaista katutasoa ja tarjoaa myös liikunnallisen haasteen turvallisessa ympäristössä. Kukkulalta aukeaa aivan uusi katselukulma ympäristöön. Tähän saakka tasaisella pellolla tätä mahdollisuutta ei ole ollut. Kukkula sulkee epämiellyttävät näkymät kaakon suuntaan ja kohoaa tasaisena silhuettina osittain puiden yläpuolelle. Kukkulan rinnettä sen puolivälissä kiertävät kaksi kivijonoa antamassa ilmettä paljaalle rinteelle. 9.7 Kiviaihe Sorsalammen vesielementti yhdistetään symbolisesti uimalan ulkoaltaaseen kiviaiheella, joka alkaa isosta kiviröykkiöstä arboretumin vierestä, halkaisee nurmikentän kahtia ja päätyy uima-altaan vieressä olevan spiraalimaisen kahluualtaan viereen. Kiviaihe rakentuu graniittilohkareista, joiden koot, muodot ja värit vaihtelevat. Teräväsärmäiset tai pyöreät kivilohkareet luovat kontrastin nurmikon tasaista pintaa vasten. Sama kiviaihe toistuu väyliä paikoin rajaavissa sekä kukkulan kupeella kiertävissä kivijonoissa, jotka muodostuvat noin metrin halkaisijaltaan olevista graaniittilohkareista. Kiviaihe ja kivijonot toimivat sekä aitoina että erikorkuisina muureina väylien varrella. Varsinkin torin kulmalla kivimuuri on ihmistä korkeampi ja rajaa näin jopa näkymiä. Kivien päällä voivat lapset kiipeillä ja niiden varjossa voi istuskella. Kivenkoloihin kasvaa aikaa myöten sammalta ja erilaisia kasveja ja kivimuuri houkuttelee erilaisia pieneläimiä ja lintuja pesimään. Spiraalimaisen kahluualtaan materiaali on myös graniitti ja sen idea on peräisin Affoldernin vapaa-ajanpuistosta Keski-Saksasta. Vesi juoksee spiraaliin uima-altaasta kiertäen koko spiraalin sen keskelle, josta se johdetaan takaisin altaaseen. Spiraalin keskustan tarvitsee olla 51

51 vain hieman reunoja alempana, joten lapset voivat leikkiä ja kahlata siinä turvallisesti. Veden liike ja ääni kiehtoo myös aikuisia. 9.8 Vesielementti Ulkoilupuiston vesielementtejä ovat Sorsalampi, Perhepuiston lampi, uimalan allas, spiraalikahluuallas ja suihkulähde. Veden pinnan värin, liikkeen ja heijastuksien vaihtelut elävöittävät puistossa oleskelua. Lammet ja uima-allas tarjoavat laajan ja tasaisen vesipinnan, kun taas spiraali antaa tuntumaa virtaavaan veteen ja suihkulähde levittää pisaroitaan ympäristöön. Suihkulähteen reunalla voi istuskella ja uittaa käsiään tai lelujaan vedessä myös pyörätuolista käsin. Veden äänet vaihtelevat loiskeesta solinaan. Vesi luo monentasoisia elämyksiä sellaiselle, jolla on aikaa ja halua pysähtyä sitä seuraamaan. 9.9 Uimala ja aurinkonurmi Uimala on maksuton ja aurinkonurmena toimivat sen viereiset kaksi nurmikaistaletta sekä koko käyttönurmi puistossa. Uimalan alue on valvottu ja siellä on kioski terasseineen. Lepotuoleja ja auringonvarjoja voi vuokrata kioskista. Kioskin takana, tiilimuurin suojassa on tuulelta suojattu auringonottoalue, jonka nurmi on kyllin tiivis liikuntaesteisillekin liikkua. Altaan kioskin puoleinen pää on matalampi ja siinä on portaat ja allashissi veteen menon helpottamiseksi. Liikkumisesteisille uimareille suositeltava altaan syvyys on matalassa päässä mm. Vesi on aivan altaan reunan tasolla ja reuna on muotoiltu mahdollisimman helpoksi tuen ottamista varten. Uimalan matalamman pään vieressä on lasten spiraalikahluuallas, joka houkuttelee lapsia sekä aikuisia kahlaamaan virtaavaan veteen. Spiraalin vieressä on korotettu hiekkalaatikko, jonka korkeus on 600 mm. Sen reunalla voi kaivaa ja rakennella myös pyörätuolissa istuva lapsi. Pöytätennispaikka antaa mahdollisuuden vauhdikkaampaan pelailuun ja sopii myös pyörätuolista pelattavaksi. Pukukoppeja on ulkona kahdessa paikassa, talvipuutarhan sisäänkäynnin lähellä ja altaan keilahallin puoleisessa päässä. Molemmissa paikoissa on reilusti mitoitettu pukukoppi, johon mahtuu pyörätuolin ja avustajan kanssa. Uimahallin yhteydessä keskuksen sisällä on varsinaiset esteettömät suihku-, 52

52 wc- ja pukeutumistilat aivan uima-altaiden läheisyydessä. Uimahallin sisältä voi myös vuokrata suihkupyörätuoleja uimista varten Monitoimikeskus, kahvio, terassi ja pergola Monitoimikeskuksen sisällä on mm. uimahalli, kokoontumistiloja, harrastustiloja, sivukirjasto ja talvipuutarha. Kaikkien näiden tilojen suunnittelussa on otettu liikuntaesteiset huomioon. Talvipuutarhasta on sujuva yhteys uimalaan ja kahvioon. Kahviossa on sekä katettu että kattamaton ulkoterassi ja sen edustalla yhdistetty istuskelu- ja viherallas sekä katettu pergola. Kahvion palvelutiskit, käytävät ja pöydät on mitoitettu myös pyörätuolia käyttäville asiakkaille. Kahvioon pääsee kahta 5%:n kaltevuudella olevaa luiskaa ja helppokulkuisia portaita pitkin. Terassit ja kahvion edusta ovat tiivistä laatoitusta sen asfalttia viihtyisämmän ulkonäön vuoksi. Kaikki penkit on mitoitettu ikäihmisten ja vaikeasti liikkuvien mukaan mahdollisimman mukaviksi istua. Istuskelualtaan yhteydessä on puu-, betoni- ja tiilipäällysteiset penkit, jotka antavat erilaisia istumisalustoja, shakkipöytä keskittyneeseen pelailuun, pieni hiekkalaatikko piirtelyyn, hiekan kaiveluun ja tunnusteluun ja iso viherallas erilaisine kasveineen, joista osa on havukasveja, osa yksivuotisia ja osa monivuotisia kukkivia pensaita ja kukkakasveja. Viereisellä laatoituksella on shakkiruudut, joissa ihminen toimii pelinappulana. Torialueella on mahdollista pelata petankkia, mikä kiinnostaa varsinkin ikäihmisiä, mutta soveltuu myös pyörätuolista pelattavaksi. Petankki kehittää tarkkuutta ja keskittymiskykyä Tori Monitoimikeskuksen yhteyteen sopii hyvin laaja torialue, joka mahdollistaa isompienkin tapahtumien pitämisen alueella. Tiivis kivituhkapinta sopii erilaisten pelien, vaikkapa pesäpallon tai jalkapallon pelaamiseen. Torialuetta kiertää matala luonnonkivimuuri, jonka korkeus on 600 mm ja leveys 700 mm. Muuri rajaa toria ja toimii samalla pitkänä penkkinä. Torin perhepuiston puoleisella reunalla muuri toimii kaiteena torin pinnan jäädessä muuta maastoa noin 0.5 m matalammalle. 53

53 9.12 Pelialueet Monitoimikeskuksen sisäliikuntatiloja täydentämään on alueelle sijoitettu kaksi tenniskenttää ja kaksi lentopallokenttää. Lentopallokentät sijaitsevat uimalan läheisyydessä. Toinen niistä on nurmipintainen, joten siinä voidaan pelata myös istumalentopalloa. Toinen kentistä on hiekkaa ja siinä voi uinnin yhteydessä pelata rantalentopalloa. Tenniskentät ovat asfalttipintaiset ja soveltuvat näin sekä tavanomaiseen että pyörätuolitennikseen. Yhteys paikoitusalueelta on tasainen eikä liian pitkä pyörätuolillakaan kuljettavaksi. Monitoimikeskuksen sisäpukeutumistilat, wc:t ja kahvio sijaitsevat lähellä ja palvelevat kaikkia pelaajia. Lähes kaikista palloilulajeista on olemassa vammaisurheiluversiot ja nämä pelimahdollisuudet kiinnostavat varmasti Sopeutumisvalmennuskeskuksen asiakkaita ja kuntoutukseen osallistuvia Koirapuisto Metsikköön monitoimikeskuksen ja Sopeutumisvalmennuskeskuksen välimaastoon piiloutuu aidattu koirapuisto. Puistossa kulkee asfalttipintainen 2m:n levyinen väylä pyörätuolissa istuvia koiranomistajia varten. Portti on myös mitoitettu pyörätuolinmentäväksi. Puiston edustalla on yksi levähdyspaikoista, josta eläimistä pitävät voivat seurailla koirien leikkejä Viljelypalstat ja korotetut istutusaltaat Kukkulan eteläpuolella sijaitsevat vuokrattavat viljelyspalstat enimmäkseen yksivuotisten kasvien viljelyyn. Viljelysalue toimii myös suojatyöpaikkana yhdessä kaupunginpuutarhan kanssa. Alueella on runsaasti korotettuja istutuspetejä pyörätuolissa istuville ja huonoselkäisille puutarhaharrastajille. Jokaisen istutusaltaan vieressä on laskutilaa työkaluille. Istutuspeteihin istutetaan pääosin matalajuurisia, yksivuotisia kasveja ja niihin voidaan rakentaa kastelujärjestelmä. Petejä vuokrataan pöydittäin samalla periaatteella kuin palstoja. Pedit ovat kivituhka-alustalla liikkumisen helpottamiseksi. Huoltorakennuksesta käsin hoidetaan kastelu ja jätehuolto ja samalla se toimii sateensuojana. Huoltorakennuksen edustalla on yksi piknikpaikoista. 54

54 9.15 Piknik- ja levähdyspaikat Ympäri ulkoilupuistoa on noin 100m:n välein levähdyspaikkoja, joista noin puolet on katettu. Penkit soveltuvat sekä huonoselkäisille, jäykkänivelisille että lapsille ja niiden vieressä on tilaa lastenvaunuille ja pyörätuolille. Kukkulan harjalla, viljelypalstojen edustalla, omenapuutarhassa ja monitoimikeskuksen edustalla sijaitsevat ulkoilupuiston esteettömät piknikpaikat. Niissä voi ruokailla raikkaassa ilmassa ja samalla seurailla ympäristön toimintoja Kuntoiluvälineet ja skeittiramppi Kukkulan eteläpuolella kulkevan asfalttipintaisen reitin varrella on katoksellinen kuntoiluvälinepaikka, joka soveltuu liikuntaesteisillekin. Rekkejä ja lautoja on eri korkeuksilla. Perhepuiston pysäköintialueen vieressä on nuorisolle skeittailualue Puiston talvikäyttö Ulkoilupuiston alueelle ajetaan talvella ladut ja torialue jäädytetään luistelujääksi. Kukkulan Perhepuiston puoleiselle rinteelle kunnostetaan liukumäet lapsille. Liukumäen pituuskaltevuus on noin 10 %. Myöskin hiihto ja luistelu sopivat vammaisurheiluksi ja alueen kaikki ladut ovat sopivat tähän tarkoitukseen loivapiirteisyytensä vuoksi. Monitoimikeskuksen kahvio ja sosiaalitilat ovat auki ympäri vuoden ja palvelevat näin myös talviurheilijoita. Seuraava TAULUKKO 3. kuvaa niitä aistimuksia, joita suunnitelman monitoimikeskuksen läheisyydessä voi havaita. Ympäristöä voi havainnoida monella eri tavalla perinteisen katselun ja kuuntelun lisäksi. Herkkyys ympäristölle ja sen viesteille on tärkeää. 55

55 TAULUKKO 3. MONITOIMIKESKUKSEN LÄHIYMPÄRISTÖN TARJOAMAT VIRIKKEET KOROTETTU HIEKKALAATIKKO pyörätuolilapsen ulottuvilla leikit: kaivelu ja rakentaminen hiekka: lämmin, rakeinen, pölyävä, upottava LEHMUSRIVI tarjoaa varjoa istuskelulle toimii väylää ja näkymiä rajaavana seinämänä lehvästön valon ja varjojen vaihtelu värien vaihtelu, ruska lehtien putoilu syksyllä lintujen laulu PETANKKI tarjoaa liikuntaa sosiaalisia kontakteja vaatii tarkkuutta ja keskittymiskykyä SUIHKULÄHDE veden solina vedenpinnan jatkuva vaihtelu: heijastukset liike värit vesi viileää ja märkää kosketettaessa leikit: uittaminen treenausta sosiaalisia kontakteja pyörätuoliversio REITTI YLÖS KUKKULALLE tarjoaa liikuntaa kuntoilua haastetta näkymät ja tuuli vaihtelevat puuryhmien välistä ja korkeuden lisääntyessä ASFALTTI materiaali kosketettaessa kova, karkea ja tasainen väri: musta tai punertava auringossa kuuma ääni liikuttaessa KIVITUHKA jalan alla lämmin ja karhea väri tumma, matta ääni liikuttaessa LENTOPALLO liikuntaa kunnon kohentamista kuntoutusta sosiaalisia kontakteja nurmi: istumalentopallo hiekka: rantapallo TENNIS kunnon kohentamista PUISTIKON POLKU kävely istuskelu puiden keskellä äänet: lehtien havinaa sateen ropinaa lintujen laulua vaihtelevat runkojen ja lehtien muodot vaihtelevat värit, keväästä syksyyn luonnonympäristön rauhoittava vaikutus puiden ja maan tuoksu linnut ja muut mahdolliset metsäneläimet KOIVIKKO valkoisten runkojen muodostama pylväikkö valon ja varjon vaihtelu vihreän eri sävyt ruskan punainen ja keltainen koivun runko kosketettaessa kova, viileä ja sileä KOIRAPUISTO eläinten seurailu koiran turkin kosketus ja lämpö PIKNIK sosiaaliset kontaktit ruokailu ulkona tuuli ja auringonpaiste jalkojen alla karhea, pölyävä, lämmin ja upottava PÖYTÄTENNIS liikuntaa sosiaalisia kontakteja kehittää reaktionopeutta, tarkkuutta ja keskittymiskykyä TIILIMUURI materiaali: kuviot: luo varjoja tuulen- ja näkösuojaa rajaa näkymiä SHAKKIRUUDUT sosiaalisia kontakteja vaatii keskittymistä mustan ja valkean kontrasti ihmiset pelinappuloina LUONNONKIVIMUURI materiaali: kivien muodon vaihtelu istuskelu väri vaihtelevan punainen kosketettaessa lämmin vaihtelevan nelikulmaisia rytmi värien vaihtelu kosketettaessa kylmä ja kova 56

56 10 LIIKUNTAESTEISEN SOSIAALINEN INTEGRAATIO LÄNSI-ASEMANTAUSTAN ULKOILUPUISTOSSA Yhteisyys on yksi hyvinvointiarvo. Paikallisyhteisyys voi olla asukkaille tärkeä voimavara. Yhteisyyssuhteet edellyttävät yhteisön jäseniltä keskinäistä ymmärrystä, kykyä asettua toisen asemaan ja yhteistä kieltä. Yhteenkuuluvuuden tunne vaikuttaa identiteettiin ja persoonallisuuteen (Allardt 1985, Haverisen ym. 1994:8 mukaan.) Monitoimikeskuksen luoma toimintojen paljous houkuttelee eri-ikäiset ihmiset yhteen ja mahdollistaa näin monipuolisen pienyhteisön kehittymisen kaupunginosan ytimeen. Alueen asukkaat voivat näin tutustua toisiinsa ja harrastaa yhdessä. Koska koko ulkoilupuisto on suunniteltu liikuntaesteettömäksi, kukaan ei jää toiminnan ulkopuolelle paikkojen saavuttamattomuuden takia. Ulkoilupuiston toimintojen suunnittelussa on sovellettu Horellin välitason kehittämisen mallia sekä Horellin ja Kukkosen koulun ja päiväkodin yhdistelmäkaaviota (Horelli Kukkonen 1995:17) KUVIO 8. Välitason kehittämisen malli (Aura yms. 1997:149). 57

57 10.1 Lasten päivähoito ja suojatyö Monitoimikeskuksessa on päivähoitomahdollisuus, jossa ikäihmiset, suojatyössä ja siviilipalveluksessa olevat voivat osallistua lastenhoitoon. Näin heille tarjoutuu mahdollisuus lasten kanssa puuhailuun ja itsenäiseen työskentelyyn. Päiväkotiin voi jättää lapsen koko päiväksi tai vain ostosmatkan tai vaikkapa sivukirjastossa vierailun ajaksi. Päiväkoti toimii yhdessä Perhepuiston leikinohjauksen ja Kaarikadun päiväkodin kanssa, joten ohjattua toimintaa lapsille on alueella riittämiin Harrastustoiminta ja suojatyö Monitoimikeskuksen harrastustiloissa kuten myös kaupunginpuutarhan verstaassa voivat liikuntaesteisetkin harrastaa erilaisia käsitöitä, mikä on hyvä lisä Sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjontaan. Viljelypalstat antavat mahdollisuuden puutarhanhoitoon, jota on käytetty mm. Englannissa terapiana jo vuosikymmeniä. Palstat ja kaupunginpuutarha yhdessä tarjoavat taas erinomaisen mahdollisuuden suojatyön tarpeisiin. Syntyneet käsityöt voidaan koota näyttelyksi monitoimikeskukseen tai järjestää erilaisia myyjäisiä ja toritapahtumia kesäisin. Nuorisolle on mahdollista järjestää kerhoja keskuksen tiloihin. Perhepuiston vieressä on skeittailun harrastajille rampit ja perhepuistossa pienoisgolfrata Kuntoutus ja liikunta Uimahalli ja uimala sekä monipuolinen liikuntatarjonta puistossa antavat erinomaisen mahdollisuuden kuntoutukseen. Sopeutumisvalmennuskeskuksen asiakkaat hyödyntävät näitä palveluja muiden lahtelaisten ohella. Erilaiset urheilulajit luovat monenlaisia sosiaalisen kontaktin mahdollisuuksia ja liikunta virkistystä mielelle. Sopeutumisvalmennuskeskuksen terveydenhoitopalvelut voisivat olla myös alueen ikäihmisten käytössä. 58

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS ESTEETTÖMYYS 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan esteettömyyttä sekä sen ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Esteettömyyden perusta 2. Design for all -periaate

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Opasteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Opasteet Opasteiden on sovelluttava kaikille Pelkästään näköön tai kuuloon perustuvat opasteet ja informaatio tulee aina täydentää siten että aistin puuttuminen ei estä opasteen tai informaation käyttämistä.

Lisätiedot

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Luiskat. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Luiskat Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Luiskista määrätään F1:ssä seuraavaa: Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään 6 m, jonka jälkeen kulkuväylällä

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi

Järvenpää-talo. Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen. www.laurea.fi Järvenpää-talo Kaaren Kytömaa Emma Heikkinen Marina Muñoz Thien Nguyen www.laurea.fi Opasteet ja Ulkotilat Ulkotilat Esteetön sisäänkäynti Pysäköinti sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä 2 LI-paikkaa

Lisätiedot

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä

alueellaan, liikkumis ja Kohde: Päivänmäärä: 8.12.2010 S= vaativia toimenpiteitä Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Esteettömyys sisäliikuntatiloissa. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Esteettömyys sisäliikuntatiloissa Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry Kynnys ry on vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Toimii asiantuntijan vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Rakennetun

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi ESTEETTÖMYYS Yleistä Esteettömyys on laaja kokonaisuus, johon sisältyy liikkumisympäristön lisäksi palvelujen saatavuus, välineiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010

Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja

Lisätiedot

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Portaat, käsijohteet. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Portaat, käsijohteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Portaista määrätään F1:ssä seuraavaa: Hallinto-, palvelu- ja liiketiloja sisältävien rakennusten auloissa ja muissa sisäisen liikenteen tiloissa

Lisätiedot

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015

Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Esteettömyyskartoituksia Järvenpään Kulttuuriluotsikohteissa maaliskuussa 2015 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto r.y. Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea University of Applied Sciences 1 Sisältö Esteettömyyden

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki

Esteettömyysopas. Keskuskirkko. Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kesäkuu 2013 Esteettömyysopas Keskuskirkko Keskuskirkon katuosoite on Hämeenkatu 5, 11100 Riihimäki Kirkko on valmistunut vuonna 1905. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1927, jolloin rakennettiin kirkon pohjoissivu

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin.

Vammaisneuvosto esittää, että sille annettaisiin mahdollisuus tehdä lausunnot kaikkiin suunniteltaviin rakennuksiin ja rakenteisiin. KIRKKONUMMEN VAMMAISNEUVOSTO 14.5.2008 1(5) YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKIERROKSISTA Vammaisneuvosto kävi tutustumassa Kirkkonummen keskusta-alueen (23.5.2007), Masalan (13.9.2007) ja Veikkolan (29.5.2007)

Lisätiedot

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI

LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI LAD - LIIKKUVAN ARJEN DESIGN: INNOVAATIOPROJEKTI LOTTA BLOMQVIST, MAIJU MALK, MIKKO HYRKKÄNEN & HEIDI NALLI MARJA-VANTAA: Lähtötilanne - Marja-Vantaa on uusi kaupunginosa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty

Lisätiedot

Palvelutiskit, kalusteet

Palvelutiskit, kalusteet Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 31.1.2012 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009

RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTATEKNIIKKA RASINRINTEEN KORTTELILEIKKIPUISTO UUDISRAKENTAMINEN VIHERRAKENNUSSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 8.5.2009 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU SOINI KY Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 10.7.2013 ESTEETTÖMYYS HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUILLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Hyvinkäällä Niina Kilpelä, Kynnys

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA

Liune. Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door ESTEETÖNTÄ TILAA Liune Door on väliseinään integroitu tehdasvalmis liukuovikokonaisuus, jossa ovilevy liukuu runkoelementin sisään. Liunella huomioit tilan kaikki tarpeet yhdellä aukolla, sillä

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE. Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 12.7.2012 5 ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE Osuuskunta Suomen Asuntomessut Kynnys ry 1.7.01 ESTEETTÖMYYS ASUNTOMESSUILLA TAMPEREELLA Kartoituskohde: Kartoittajat: Asuntomessualue Tampereella Pasi Holmström, Kynnys

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE

ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE ESTEETTÖMYYSOPAS MESSUVIERAILLE 8.7.015 3 4 ESTEETTÖMYYS VANTAAN ASUNTOMESSUILLA Tämä esteettömyysopas on toteutettu Suomen Asuntomessujen tilauksesta. Esteettömyyskartoituksen on toteuttanut Kynnys ry

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Tourism Service Development Luotsi Projekti

Tourism Service Development Luotsi Projekti Tourism Service Development Luotsi Projekti Järvenpää-talon teatteri Julia Lindholm, Tina Tran, Elisa Vanajas, Tu Linh Do www.laurea.fi Sisältö Projektin esittely ja tavoitteet Tutkimustulokset 1. Markkinointi

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

"Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006

Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 1 Esteetön liikkumisympäristö - koulutus, Oulu 23.2.2006 "Esteettömyyden hallinta tiestön hoitopalveluiden hankintaketjussa" Martti Oulun tiepiiri 2 Tiestön hoidon hankinta Tiehallinnossa Hoitourakoitsijan

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista

Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Museoiden esteettömyyden tarkistuslista Tarkistuslista on tehty vuonna 2004. Se pohjautuu norjalaisen DELTA-senteretin Museot kaikille pohjoismaissa -projektin puitteissa kehittämään kartoituskaavakkeeseen.

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi Arviointilomake Taustatiedot Nimi Ikä v Ammatti Työpaikka Työpaikan osoite Puhelin Sähköposti Keskeiset työtehtävät Päivämäärä ja arvioija / 20 Toimintarajoitteet

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy

ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ. Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy ESTEETTÖMYYS RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ Janne Teppo, esteettömyyskonsultti ProSolve Oy Mitä esteettömyys on? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010

ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 21.1.2010 Kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan, esteettömyyskartoitus on yksi tapa tämän toteuttamiseen. Nastolan kunnan vanhus ja vammaisneuvosto suorittaa esteettömyyskartoitusta

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 1 (7) Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 29 päivänä huhtikuuta 2011 annetun postilain (415/2011) 48 :n nojalla 1 luku Yleiset

Lisätiedot

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula

HELSINKI KAIKILLE. Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä. Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula Helsingin kaupungin ohjeet esteettömyydestä Tellinki 22.5.2014 Projektinjohtaja Pirjo Tujula 1 Helsinki kaikille Valtuustoaloite liikkumisesteettömyydestä vuonna 2000, Kalle ja Maija Könkkölä. Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1

Piirustukset 30105/1, 30106/1, 30172/1, 30173/1, 30174/1 2, 30235/1, 30272/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry MUISTUTUS PL 1301 00101 Helsinki www.hepo.fi 31.3.2015 Helsingin kaupunki Yleisten töiden lautakunta helsinki.kirjaamo@hel.fi Muistutus Mellunmäen katusuunnitelmista Piirustukset

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma

Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan aseman esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit Oy 1 Esteettömyystarkastelu ja toimenpideohjelma Pasilan asema 1. kerros Työryhmä: Sirpa Laitinen WSP LT-Konsultit

Lisätiedot

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma

Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013. Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 Mikkelin seudun viisaan liikkumisen suunnitelma Kangasniemen esteettömyyskierros 9.10.2013 klo 9.00 Osallistujat: Lea Kömi, avustaja/omaishoitaja Pentti Laitinen,

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti

KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti KRITEERIT ERIKOIS- JA PERUSTASON LEIKKIPUISTOILLE Helsinki kaikille -projekti PERUSTASO PUISTON YLEISET VARUSTEET ERIKOISTASO Opasteet Opasteiden ääreen pääsee Opasteiden ääreen pääsee pyörätuolilla pyörätuolilla

Lisätiedot

Esteetön uimahalliympäristö

Esteetön uimahalliympäristö HELSINKI KAIKILLE Esteetön uimahalliympäristö opas suunnittelijoille ja henkilökunnalle 2009 Oppaan teksti: Esteettömiä ratkaisuja kuvitettu opas rakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen (2006)

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013

ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI. Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 ESTEETTÖMYYSKARTOITUSRAPORTTI Reitti Porin Validia palveluiden asumisyksiköltä uudelle uimahallille 26.2.2013 Liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, Porin kaupungin katu ja puistosuunnittelu 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30.

Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Esteettömyyskartoitus, Kausalan torialue Iitin kunnan ikäihmisten ja vammaisten neuvottelukunta suoritti esteettömyyskartoituksen Kausalan torialueella 23.9.2013 klo 14.00 15.30. Kartoitustyö tehtiin käyttäjäarviona,

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat

Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi. Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat Esteettömyydestä Aija Saari aija.saari@vammaisurheilu.fi Esityksen pohjana ovat Niina Kilpelän (Kynnys ry) ja Jukka Parviaisen (VAU) diat ESTEETTÖMYYS LIIKUNTATILOISSA Mitä esteettömyys on? - Esteettömässä

Lisätiedot

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015

Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA TYRNÄVÄN KUNTA JUURTUMISEN PAIKKA PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUALUE s. 3 2 SUUNNITELMAN RATKAISUT s. 4 2.1 KALUSTEET JA VARUSTEET s. 4 2.2 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006

Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25. Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 Joukkoliikenteen esteettömyys, Case TKL 25 Esteetön liikkumisympäristö -koulutus, Tampere 1.2.2006 TKL 25 - Selvityksen tavoitteet 2 Tarkastella matkaa ovelta ovelle Matkustajainformaatio ennen matkaa,

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa

Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Las Palmas, Gran Canaria hieno yhdistelmä kaupunki- ja rantalomaa Joulukuun pakkaset jäivät taakse, kun laskeuduin kuuden tunnin lentomatkan jälkeen Las Palmasin lentokentälle. Kenttäpalvelut toimivat

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot