Maantien 1452 (Vähänummentie) parantaminen Pietilän kohdalla. Toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma. Järvenpään kaupunki

Transkriptio

1 Maantien 1452 (Vähänummentie) parantaminen Pietilän kohdalla Toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma Järvenpään kaupunki

2 Kannen kuva: Antti Soisalo

3 Maantien 1452 (Vähänummentie) parantaminen Pietilän kohdalla Toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma Järvenpään kaupunki Destia Oy Infrasuunnittelu Tampere 2016

4 ALKUSANAT Pietilän yritysalueen kehittämistä koskevissa selvityksissä on nousut esille tarve määrittää ratkaisut alueen liittämiseksi nykyiseen liikenneverkkoon. Pietilän yritysalueen kehittäminen liittyy keskeisesti laajempaan maantieverkon ja erityisesti logistiikan poikittaisyhteyksien kehittämiseen Keski-Uudellamaalla, minkä vuoksi ratkaisuja mietittäessä on huomioitu yksittäistä yritysaluetta laajempi näkökulma kehittämistoimenpiteiden pohjaksi. Pietilän yritysalueen liittymän toimenpide- ja tilavaraussuunnitelma on laadittu Destian Infrasuunnittelu -yksikössä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut DI Antti Soisalo. Katusuunnittelusta on vastannut Ins. Kari Lehto, vaikutusten arvioinnista ja raportoinnista on vastannut DI Hannele Sivonen. Työtä ohjanneeseen suunnitteluryhmään ovat kuuluneet: Ilkka Holmila Järvenpään kaupunki Sari Piela Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio Järvenpään kaupunki Tia Salminen Järvenpään kaupunki Aila Pyhältö Järvenpään kaupunki Sampo Perttula Järvenpään kaupunki Minna Pasanen Uudenmaan ELY-keskus Konsultilta suunnitteluryhmän kokouksiin on osallistunut Antti Soisalo Järvenpäässä marraskuussa 2016 Järvenpään kaupunki

5 SISÄLLYS 1 TYÖN TAUSTAA ja TAVOITTEET 1 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualueen nykytilanne Kaavoitus Luonnon- ja kulttuuriympäristö Liikennejärjestelyt ja liikenne-ennuste Joukkoliikenne Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Liikenneturvallisuus Suunnittelualuetta koskevat kehittämissuunnitelmat Pietilän yritysalueen kehittäminen Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys Keski-Uudenmaan poikittaisen tieyhteyden tekninen selvitys 11 3 LIITTYMÄVAIHTOEHDOT Tutkitut vaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu Tilanvaraussuunnitelmaksi viimeisteltävä vaihtoehto TILAVARAUSSUUNNITELMA Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen järjestelyt Joukkoliikenteen järjestelyt Johtojen ja laitteiden siirto ja kunnallistekniikka Melu Alustava kustannusarvio Tilanvaraustarve Vaiheittain rakentaminen 17 5 JATKOTOIMENPITEET 17 LIITTEET 18 LÄHTEET 19

6 Destia Oy Raportti 1 (19) 1 TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupungin tavoitteena on kehittää Pietilään uusi merkittävä yritysalue. Yhtenä ratkaistavana osa-alueena kehittämisen yhteydessä on alueen liikennejärjestelyt ja liittyminen nykyiseen liikenneverkkoon. Näiltä osin Pietilän uuden yritysalueen kehittäminen nivoutuu yhteen laajempien liikenneyhteyksien kehittämistarpeiden ja -suunnitelmien kanssa. Suunnitellun yritysalueen eteläpuolelta kulkee valtion omistamaan tieverkkoon kuuluva maantie 1452 (Vähänummentie), joka on esitetty vuonna 2015 valmistuneessa Keski- Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksessä merkittäväksi logistiikan poikittaisyhteydeksi, jonka kehittäminen sisältyy hyväksyttyyn HLJ 2015 suunnitelmaan. Keski- Uudenmaan poikittaisen tieyhteyden tekninen selvitys valmistui syksyllä Selvityksessä on analysoitu yhteyden nykytilan puutteita ja parantamistarpeita. Vähänummentien lisäksi suunnitteluun vaikuttaa voimassa olevaan maakuntakaavaan ja Järvenpään yleiskaavaan merkitty linjaus Järvenpään ja Hyvinkään välisestä Itäisestä radanvarsitiestä. Yhteyden kehittäminen tapahtuu kuitenkin pidemmällä aikavälillä kuin Vähänummentielle kohdistuvat toimenpiteet. Nämä maakunnalliset liikenneyhteydet tulee kuitenkin huomioida Pietilän yritysalueen suunnittelussa ja varmistaa, että suunnitellut ratkaisut ovat linjassa laajempaa verkkoa koskevien kehittämistavoitteiden kanssa. Tämän työn tavoitteena on laatia toimenpideselvitys Pietilän yritysalueen liittymäjärjestelyistä Vähänummentielle (maantie 1452) ja määrittää selvityksen pohjalta tarvittavat aluevaraukset liittymäjärjestelyistä jatkosuunnittelun ja kaavoituksen lähtökohdaksi. Selvityksen pohjalta Järvenpään kaupunki käynnistää suunnittelusopimusneuvottelut Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa tiesuunnitelman käynnistämiseksi liittymäalueelle. Selvityksessä esitettäviä tilanvarauksia käytetään vireille saatettavan yritysalueen asemakaavan pohjana. Selvityksessä määritetään Pietilän yritysalueen liittymäalueen kehittämiseen liittyvät reunaehdot sekä tutkitaan realistiset ratkaisuvaihtoehdot liittymän toteuttamiseksi. Selvitys on laadittu tiiviissä yhteystyössä Järvenpään kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteisen näkemyksen varmistamiseksi tavoitetilan ratkaisuista ja kehittämisvaiheista. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelukohteena oleva Pietilän yritysalueen liittymä sijaitsee Järvenpäässä, Pietilän kaupunginosassa asemakaavoittamattomalla alueella Vähänummentiellä lähellä Lieksantien nykyistä liittymää. Vähänummentien (mt. 1452) tiealue on Uudenmaan ELYkeskuksen hallinnassa ja Järvenpään kaupunki omistaa alueet kummallakin puolella maantietä. Suunnittelualueen sijainti on esitetty kuvassa 1.

7 Destia Oy Raportti 2 (19) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (Pohjakartta MLL 10/2016). 2.2 Suunnittelualueen nykytilanne Suunnittelualue sijoittuu Pietilän ja Haarajoen kaupunginosien tuntumaan Vähänummentien pohjois- ja eteläpuolelle. Suunnittelualue Vähänummentien molemmin puolin on nykytilanteessa metsää ja peltomaata, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi yritys- ja pienteollisuutta varten (kuvat 2 ja 3). Alueen itäosa rajautuu Oikorataan ja Helsinki-Lahti moottoritiehen vt4. Alueen rajautuu länsipuolelta väljään pientalovaltaiseen asuinalueeseen. Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnon- tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Vähänummentie on osa kehitettävää KeskiUudenmaan poikittaista tieyhteyttä ja logistiikan laatureittiä. Kuva 2. Näkymä Vähänummentieltä itään kohti Lieksantien liittymää

8 Destia Oy Raportti 3 (19) Kuva 3. Näkymä Vähänummentieltä länteen Kaavoitus Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu Uudenmaan maakuntakaava, joka määrittää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset. Se on kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty kaikkia maankäyttömuotoja. Maakuntakaavaa on muutettu ja täydennetty vahvistetulla Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavalla. Vireillä on Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, joka on ehdotusvaiheessa julkisesti nähtävillä marraskuussa Suunnittelualue on Uudenmaan maakuntakaavayhdistelmässä osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Alueen länsiosa sijoittuu vedenhankinnan kannalta arvokkaalle pohjavesialueelle (pv). Alueen länsipuolella sijaitsee pohjois-eteläsuunnassa 110 kv voimalinja sekä eteläpuolella maakaasun runkoputki. Suunnittelualueen pohjoisosassa on merkintä seudullisesta ulkoilureitistä, jonka jatkuminen pohjoiseen Tuusulan puolelle tulee huomioida yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa suunnittelualuetta koskevia muutoksia on yksi; Itäisen radanvarsitien merkintä ehdotetaan muutettavan ohjeelliseksi

9 Destia Oy Raportti 4 (19) Yleiskaava Kuva 4. Ote Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksen epävirallisesta kaavayhdistelmäkartasta (Uudenmaan liitto 2016) Suunnittelualueella on voimassa Järvenpään yleiskaava 2020, joka on hyväksytty Järvenpäässä on vireillä uusi yleiskaava 2040, jonka kaavaprosessi on käynnistynyt syksyllä 2016, kaavan tavoitteena on tarkastella kaupungin maankäyttöä vuoteen 2040 saakka. Järvenpään yleiskaavassa 2020 suunnittelualue rajautuu lännestä väljään pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP2) (kuva 5). Vähänummentien pohjois- ja eteläpuolelta suunnittelualue on osoitettu yritys- ja pienteollisuusalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi (TPmax). Alueelle saa sijoittaa toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Suunnittelualueen itäpuolella on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) ja joka tulee huomioida alueen suunnittelussa. MU-alueella kulkee myös ulkoilureitti eteläpohjoissuunnassa. Suunnittelualueen itäpuolella lähellä päärataa on kaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue (C) sekä liito-oravan mahdollinen lisääntymis- ja levähdysalue (s-1). Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava esiintymisalueen laajuus ja suojelun tarve yksityiskohtaisesti. Yleiskaavan tielinjaukset poikkeavat nykyisistä suunnitelmista.

10 Destia Oy Raportti 5 (19) Kuva 5. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (Järvenpään kaupunki 2016a) Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa vahvistettua asemakaavaa Luonnon- ja kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnon- tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Lähin pienialainen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueelta etelään yksityinen luonnonsuojelualue Pietilän ketosukkulakoi (ERA204552). Lähin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue on Lemmenlaakson lehto (FI ), joka sijaitsee suunnittelualueelta noin 1,9 kilometrin etäisyydellä kaakkoon. Suunnittelualueen luoteispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Vähänummen muinaisjäännösalue. Suunnittelualueelta on eri aikoina kartoitettu luontoarvoja ja tehty vuonna 2015 luontotyyppiselvitys, jonka mukaan alueella ei todennäköisesti ole merkittäviä luontoarvoja. Suunnittelualue kuuluu osin linnustollisesti arvokkaaseen metsälaikkuun, mutta selvityksen yhteydessä ei ole tehty linnuston lajihavaintoja. Kasvillisuuskartoituksessa on tunnistettu Kellotalvikki (Pyrola media) sekä Keltamatara (Galium verum). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä, alueen koillispuolella sijaitsee arvokkaita luontotyyppejä; pihtikallio, jossa on kalliometsää/avokalliota ja kivikkoa sekä runsaslahopuustoinen kangasmetsä ja lehto. Alueelta on tehty havaintoja huomionarvoisista lintula-

11 Destia Oy Raportti 6 (19) jeista, joita ovat käpytikka, lehtokurppa, tiltaltti, töyhtötiainen ja närhi. Myös Pohjanlepakolle soveltuvia alueita on kartoitettu. Lisäksi suunnittelualueen itäpuolella on liitooravalle soveltuvia alueita (kuva 6). Kuva 6. Suunnittelualueen luontoarvot (Järvenpään kaupunki 2016c) Liikennejärjestelyt ja liikenne-ennuste Suunnittelualueen läpi kulkee maantie 1452 eli Vähänummentie, joka on merkittävä poikittaisyhteys Järvenpään keskustan pohjoispuolella. Vähänummentie yhdistää Pietilän alueen idässä valtatiehen 4 ja Haarajoen alueeseen jatkuen Kartanonväylänä aina Vanhalle Lahdentielle saakka (mt 140). Vähänummentie ylittää suunnittelualueen itäpuolella Oikoradan sekä Vt 4 Helsinki-Lahti moottoritien. Oikoradan Haarajoen asema sijoittuu suunnittelualueen kaakkoispuolelle. Suunnittelualueen länsipuolella Vähänummentie jatkuu Jokelantielle (mt 1421) saakka. Vähänummentie on suunnittelualueen kohdalla poikkileikkaukseltaan 1+1-kaistainen ja tien nopeusrajoitus on 60 km/h. Tieosuus on kokonaisuudessaan valaistu. Suunnittelualueen eteläpuolisen Lieksantien nopeusrajoitus on 50 km/h. Tierekisterin tietojen mukaan Vähänummentien nykyinen keskivuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla välillä maantie 1456 (Pohjoisväylä) valtatie 4 on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskaan liikenteen osuus on noin 7 %. Liikennemäärien kehitystä Vähänummentiellä on arvioitu monessa selvityksessä. Vuonna 2012 valmistuneessa Järvenpään liikenne-ennusteessa Vähänummentien liikennemäärän arvioitiin olevan vuonna 2035 suunnittelualueen kohdalla noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennusteessa ei ole huomioitu liikenteen hinnoittelua. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksessä Vähänummentien arkivuorokausiliikenteeksi Pietilän kohdalla vuonna 2040 arvioitiin vajaat ajoneuvoa. Tässä ennusteessa oli mukana liikenteen hinnoittelu (ei raskailla ajoneuvoilla), joka osaltaan hillitsee liikenteen kasvua. Liikenneviraston (Liikennevirasto 2014) kasvukerroinennusteen mukaan (Uudenmaan maakunta, yhdystieluokka) Vähänummentien liikennemäärä kasva nykytilanteesta vuoteen 2040 mennessä 26 prosenttia eli noin ajoneuvoon vuorokaudessa (KVL).

12 Destia Oy Raportti 7 (19) Joukkoliikenne Pietilän yritysalue kuuluu ELY-keskuksen järjestämän seudullisen liikenteen sekä Järvenpään oman paikallisbussiliikenteen toiminta-alueeseen. Vähänummentietä pitkin liikennöi linja 5 (Helsinki-Hyrylä-Järvenpää-Laurila-Haarajoki-Halkia-Mäntsälä). Linja lähtee Helsingin Kampista ja päättyy Mäntsälään. Linja 5 liikennöi arkisin seitsemän kertaa klo 6:00 21:00 välisenä aikana, työ- ja koulumatkaliikenteen huippuihin painottuen. Viikonloppuisin linja liikennöi lauantaisin kolmesti ja sunnuntaisin kerran. Linja 5Y kiertää tarvittaessa Halkiantien (Vainion lenkki) kautta. Linja 23 (Järvenpään rautatieasema-linjatie-halkia) sivuaa suunnittelualuetta alueen eteläpuolelta, samoin osa linjan 989 (Pornainen Järvenpää) vuoroista (kuva 7). Kuva 7. Ote Järvenpään joukkoliikenteen linjakartasta (Uudenmaan joukkoliikenne 2016) Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee Haarajoen asema, jossa pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät Z-junat. Z-junien vuorotiheys on kerran tunnissa koko päivän. Matka-aika Helsinkiin on 30 minuuttia. Asemalla on 90 maksutonta pysäköintipaikkaa autoille ja 300 polkupyörille.

13 Destia Oy Raportti 8 (19) Kuva 8. Haarajoen asema Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Vähänummentien varrella sen pohjoispuolella kulkee pyöräilyreitti, joka jatkuu länteen Jampan sekä idässä Haarajoen kaupunginosiin saakka (kuva 9). Yhteys on yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Myös Haarajoen asemanseudun kevyen liikenteen väylä kuuluu samaan alueelliseen pääreittiin. Vähänummentien kohdalla on erillinen kevyen liikenteen alikulku Laurilantien kohdalla, josta on yhteys mm. Haarajoen asemalle. Kuva 9. Ote Järvenpään pyöräilykartasta (Järvenpään kaupunki 2016)

14 Destia Oy Raportti 9 (19) Liikenneturvallisuus Vähänummentiellä välillä Pohjoisväylän liittymä valtatien 4 itäinen ramppiliittymä on tapahtunut vuosina poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista viisi johti henkilövahinkoihin ja yksi kuolemaan. Kuolemaan johtanut onnettomuus oli jalankulkijaonnettomuus Vanhan valtatien liittymässä. Loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista kolme oli peräänajoja, yksi kääntymisonnettomuus sekä yksittäisonnettomuus. Kuva 10. Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosina Vähänummentiellä välillä Vt4 itäinen ramppiliittymä Pohjoisväylä (mt 1456) 2.3 Suunnittelualuetta koskevat kehittämissuunnitelmat Pietilän yritysalueen kehittäminen Suunnittelualue sisältyy Pietilän yritysalueen kehittämiseen, jonka konseptisuunnitelma ja alustava vaikutusten arviointi on valmistunut toukokuussa Pietilän yritysalue tulee sijaitsemaan yritys pienteollisuusalueeksi kaavoitettavalla alueella Vähänummentien pohjois- ja etelä puolella (kuva 11). Alueen sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla, välittömästi Vt4:n ja Vähänummentien liittymän läheisyydessä ja tulevan Keski-Uudenmaan logistiikkaväylän varrella. Myös Oikorata ja Haarajoen asema sijoittuvat lähelle yritysaluetta mahdollistaen työvoiman ja asiakkaiden kulun myös junalla. Raskas liikenne alueelta tulee suuntautumaan pääosin Vt 4 suuntaan sekä länteen Vt 3 suuntaan tulevan Keski- Uudenmaan poikittaisväylän välittämänä. Pietilän yritysalueen kehittäminen toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kaavoitetaan uusi työpaikka-alue Vähänummentien pohjoispuolella, joka tulee karkeasti arvioituna lisäämään Vähänummentien liiken-

15 Destia Oy Raportti 10 (19) nettä noin 11,5 % sekä Vt 4:llä etelän suuntaan noin 3 % ja pohjoisen suuntaan noin 1,2 %. Myöhemmässä vaiheessa koko yritysalueen kehittymisen myötä liikennetuotos Vähänummentiellä ja Vt 4:n tulee arvion mukaan kaksinkertaistumaan alustavan kerrosalan mukaisesti. Kuva 11. Pietilän yritysalueen alustavat maankäyttösuunnitelmat (Järvenpään kaupunki 2016c) Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksessä (Uudenmaan ELY-keskus 2015) on vertailtu jo aiemmin esillä olleita sekä uusia vaihtoehtoja poikittaisyhteyksien parantamiseksi Keski-Uudellamaalla. Selvityksen tavoitteena oli löytää kustannustehokas kehittämispolku Keski-Uudenmaan nykyisten ongelmien ja kehittyvän maankäytön tarpeiden ratkaisemiseksi. Työ on toiminut taustana mm. Uudenmaan maakuntakaavan laadinnalle sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalle (HLJ 2015). Selvityksessä Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien parantamisen kehittämispolun ensimmäisen vaiheen suositus oli Järvenpää kantatie 45 yhteyden parantaminen, joka muodostaa valtateiden 3 ja 4 välille puuttuvan logistiikan laatureitin. Yhteys noudattaa Pietilän tulevan yritysalueen kohdalla nykyistä Vähänummentien linjausta (kuva 12). Poikittaisyhteyksien selvityksen tarkastelluista vaihtoehdoista Pietilän aluetta sivuaa myös Itäinen radanvarsitie Järvenpään ja Hyvinkään välille. Linjaus sisältyy voimassa olevaan

16 Destia Oy Raportti 11 (19) maakuntakaavaan sekä kuntien yleiskaavoihin. Selvityksessä esitetyssä kehittämispolussa yhteyden osalta tulisi varautua pidemmän aikavälin toteutukseen. Tietä voidaan toteuttaa vaiheittain palvelemaan maankäytön kehittymistä. Järvenpään voimassa olevassa yleiskaavassa (2004) Itäinen radanvarsitie on esitetty pääsuuntana, johon Vähänummentie liittyy. Yleiskaava on tältä osin vanhentunut. Linjaukset suunnitellaan poikittaisyhteyksien selvityksen kehittämispolun mukaisesti ja Hyvinkäälle vievän itäisen radanvarsitien varaus tehdään niin, että tie liittyy sivusuuntana Vähänummentien pääsuuntaan. Ensimmäisessä vaiheessa itäisen radanvarsitien alkupää rakennetaan Pietilän yritysaluetta palvelevaksi kokoojakaduksi, mutta tilanvarauksissa varaudutaan tulevaan seudulliseen maantieyhteyteen. PIETILÄN YRITYSALUE Kuva 12. Ote Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien tavoiteverkon hankekartasta (Uudenmaan ELY-keskus 2015) Keski-Uudenmaan poikittaisen tieyhteyden tekninen selvitys Vuoden 2016 syksyllä valmistui ELY-keskuksen tilaamaan Keski-Uudenmaan poikittaisen tieyhteyden tekninen selvitys (Uudenmaan ELY-keskus 2016). Hankkeen lähtökohta oli vastata Keski-Uudellamaalla tehtyjen selvitysten asettamiin toimenpide-ehdotuksiin. Niistä tärkeimpänä toimi Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys, jossa tutkituista vaihtoehdoissa Järvenpää kantatie 45 -väli oli noussut toteuttamiskelpoisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi logistiikan reitiksi. Selvityksen tavoitteena oli luoda välille vt 3 mt140 seututie tasoinen poikittaisyhteys, joka palvelisi seutukunnan liikenteen lisäksi myös valtakunnallisen tason kuljetuksia liittymällä valta- ja kantateihin. Liikenteellisten tekijöiden lisäksi hankkeen yhtenä merkittävimpänä lähtökohtana oli suunnitelma-alueen pohjavesialueiden ja vedenhankinnan turvaaminen tulevaisuudessa. Suunnitelma-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee seitsemän tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta.

17 Destia Oy Raportti 12 (19) 3 LIITTYMÄVAIHTOEHDOT 3.1 Tutkitut vaihtoehdot Suunnittelualueen liittymäjärjestelyiksi tutkittiin kolme vaihtoehtoa. Tutkitut vaihtoehdot olivat: Nelihaaraliittymä; Lieksantie käännetään vastapäätä suunniteltua yritysalueen tieyhteyttä Porrastettu liittymä, Lieksantien liittymä säilyy nykyisellä paikalla, yritysalueen liittymä tuodaan Vähänummentielle Lieksantien itäpuolelle. Kiertoliittymä; Lieksantie ja yritysalueen tieyhteys linjataan nelihaaraliittymän tavoin, mutta tasoliittymä korvattu kiertoliittymällä. Liittymien suunnittelun lähtökohtana olivat Keski-Uudenmaan poikittaisen tieyhteyden teknisessä selvityksen lähtökohdat sekä Järvenpään kaupungin alustavat luonnokset yritysalueen tonttirakenteesta. Suunnittelukohteen teknisinä kehittämislähtökohtina olivat; osuuden nopeusrajoitus säilyy 60 km/h, osuus on merkittävä logistiikan laatureitti, pääsuunnan kevyen liikenteen järjestelyt eritasossa sekä järjestelyissä tulee varautua 7x7x40 erikoiskuljetusreitin vaatimuksiin. Kuva 13. Tutkitut liittymävaihtoehdot 3.2 Vaihtoehtojen vertailu Suunnitteluryhmässä käydyn keskustelun perusteella nelihaaraliittymä rajattiin nopeasti pois toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista. Vaikka ratkaisu on teknisesti toteuttamiskelpoinen, se ei ole liikenneturvallisuuden kannalta hyväksyttävä vaihtoehto. Näin ollen tarkemmat vertailut tehtiin porrastetun liittymän ja kiertoliittymän välillä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pietilän yritysalueen liittymävaihtoehtojen keskinäinen vertailu ja liittymävaihtoehtojen eri osatekijöiden vahvuudet ja heikkoudet.

18 Destia Oy Raportti 13 (19) Taulukko 1. Liittymävaihtoehtojen vertailu Kiertoliittymävaihtoehto on liikenneturvallisuuden kannalta toimivin ratkaisu. Järjestely pakottaa nopeustason alas kaikilla liittymäsuunnilla, mikä mahdollisessa onnettomuustilanteessa pienentää loukkaantumisriskiä. Toisaalta nopeustason hidastaminen kaikilta liittymään saapuvilta ajoneuvoilta heikentää pääsuunnan palvelutasoa. Vaikutus kohdistuu erityisesti raskaaseen liikenteeseen. Tarva -ohjelmistolla laskettu henkilövahinko-onnettomuusaste Lieksantien liittymän kohdalla on nykytilanteessa 0,095 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Kiertoliittymällä onnettomuusaste pienenee 34 prosenttia ja porrastetulla liittymällä 17 %. Laskelma ei ole suoraan vertailukelpoinen suunniteltujen ratkaisujen kanssa, sillä liittymä ei ole nykytilanteessa 4-haarainen, mutta vaihtoehtojen keskinäistä turvallisuusvaikutuseroa laskelma kuvaa. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden osalta porrastetun ja kiertoliittymän välillä ei ole merkittävää eroa. Periaatteessa kiertoliittymä hitaamman nopeustason perusteella on turvallisempi, mutta tämän tyyppisessä, raskaalle liikenteelle sujuvaksi suunnitellussa isossa kiertoliittymässä, erot kaventuvat. Molemmissa vaihtoehdoissa turvalliset tavoitetilanteen järjestelyt edellyttävät kevyen liikenteen viemistä eritasoon pääsuunnan lisäksi myös sivusuunnalla (itäinen radanvarsitie). Maankäyttöluonnosten perusteella porrastetussa liittymässä tonttijako on luontevin toteuttaa, koska yritysalueen tieyhteyden länsipuolelle jää riittävästi tilaa tonttien muodos-

19 Destia Oy Raportti 14 (19) tamiselle. Porrastettu liittymä on myös ainoa vaihtoehto, jossa ratkaisu pysyy kaupungin omistamalla maalla, koska Lieksantien linjausta ei tarvitse muuttaa. Molemmat vaihtoehdot ovat mitoitettavissa erikoiskuljetuksille, mutta kiertoliittymässä ratkaisuista ei saada niin jouhevia kuin normaalissa tasoliittymässä. Vaihtoehtojen vaiheittain toteuttamisessa on myös eroja. Kiertoliittymä on käytännössä rakennettava kerralla valmiiksi ja vaiheistus koskee lähinnä mahdollisia vapaita oikeita, joita voidaan toteuttaa myöhemmin liikennemäärien kasvaessa. Porrastetussa liittymässä sen sijaan pääsuunnan toimenpiteet (kääntymiskaistat ym.) on kustannustehokkainta rakentaa yhdellä kertaa, mutta sivusuuntien toimenpiteitä voidaan toteuttaa joustavammin kuin kiertoliittymävaihtoehdossa. Vaihtoehtojen alustavat kustannukset on arvioitu FORE-ohjelmiston hankeosalaskentaosiolla. Arvio on hyvin karkea, mutta toimii hyvin vaihtoehtojen keskinäisessä vertailussa. Vertailun perusteella vaihtoehtojen välillä ei ole merkittävää kustannuseroa. 3.3 Tilanvaraussuunnitelmaksi viimeisteltävä vaihtoehto. Suunnitteluryhmässä käydyn keskustelun perusteella tässä vaiheessa ei rajata pois muuta vaihtoehtoa kuin nelihaaraliittymä. Alustava tilanvaraussuunnitelma laaditaan sekä porrastetusta liittymästä että kiertoliittymästä. Alustavia ratkaisuja on tarkennettu tilanvaraussuunnitelmaa varten käytyjen keskustelujen pohjalta.

20 Destia Oy Raportti 15 (19) 4 TILAVARAUSSUUNNITELMA 4.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Porrastettu liittymä Kiertoliittymä Porrastettu liittymä toteutetaan oikea-vasen porrastuksena. Liittymäväli on noin 110 metriä. Pääsuunta kanavoidaan ja sivusuunnat varustetaan saarekkeilla. Lisäksi pääsuunnalla varaudutaan oikealle kääntymiskaistalla Vähänummentieltä pohjoiseen uudelle tieyhteydelle. Oikealle kääntymiskaista toteutetaan erotettuna, sillä tavoitetilanteessa kääntyvän raskaan liikenteen määrä on yli 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyinen Halkiantien itäinen liittymä Vähänummentiellä katkaistaan ja liikenne ohjataan uuden tieyhteyden kautta. Vähänummentien järjestelyt mitoitetaan 7 x 7 x 40 metrin erikoiskuljetuksille. Vähänummentielle rakennetaan 30 metrin kiertosaarekkeella varustettu kiertoliittymä. Kiertoliittymässä varaudutaan vapaaseen oikeaan Vähänummentieltä pohjoiseen uudelle tieyhteydelle. Vapaalla oikealla saadaan lisäkapasiteettiä vilkkaimmalle kääntyvälle virralle ja toisaalta helpotetaan sivusuunnalta liittymistä, kun kääntyvä virta erotetaan kiertotilasta. Nykyinen Halkiantien itäinen liittymä Vähänummentiellä katkaistaan ja liikenne ohjataan uuden tieyhteyden kautta. Kiertoliittymä mitoitetaan 7 x 7 x 40 metrin erikoiskuljetuksille. 4.2 Kevyen liikenteen järjestelyt Molemmissa vaihtoehdoissa Vähänummentien ali esitetään jalankulun ja pyöräilyn alikulku. Samoin Vähänummentien suuntainen nykyinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys viedään uuden tieyhteyden ali, sillä erotettu oikealle kääntymiskaista ja kiertoliittymän vapaa oikea eivät salli kevyen liikenteen tasoylitystä liittyvällä suunnalla. Molemmat vaihtoehdot mahdollistavat jalankulun ja pyöräilyn yhteyden rakentamisen myös Vähänummentien eteläpuolelle. Tällöin Lieksantie ylitetään tasossa. 4.3 Joukkoliikenteen järjestelyt Molemmissa vaihtoehdoissa Vähänummentielle esitetään joukkoliikenteen pysäkit. Kiertoliittymävaihtoehdossa pysäkit ovat molemmin puolin tietä liittymän jälkeen. Porrastetussa liittymässä pysäkit ovat Lieksantien liittymän länsipuolella. Molemmissa vaihtoehdoissa Vähänummentien etelänpuoleiset pysäkit vaativat kevyen liikenteen yhteyden rakentamisen pysäkille. Pohjoispuolen pysäkit voidaan liittää nykyiseen kevyen liikenteen verkkoon.

21 Destia Oy Raportti 16 (19) Pysäkkiratkaisuja tarkennetaan vielä tiesuunnitelmavaiheessa siltä osin, että oikaisureitin houkuttelevuus päätien yli pysäkille saavuttaessa tai sieltä lähdettäessä vähenee ja käyttäjävirrat ohjautuvat alikulun kautta turvallisempaa reittiä pitkin. 4.4 Johtojen ja laitteiden siirto ja kunnallistekniikka Molemmissa vaihtoehdoissa Vähänummentien pohjoisreunassa kulkeva Järvenpään kaupungin valokuitu tulee siirtää järjestelyiden alta, samoin Carunan sähkölinja. Kiertoliittymävaihtoehdossa Lieksantiellä olevaa vesijohtoa ja jätevesiverkkoa pitää siirtää lyhyellä matkalla. 4.5 Melu Vaihtoehdoista ei tehty tässä suunnitteluvaiheessa tarkempia melutarkasteluja. Melutarkastelut laaditaan tiesuunnitelman ja asemakaavoituksen, kun maankäyttösuunnitelmat ovat tarkentuneet. 4.6 Alustava kustannusarvio Tilanvaraussuunnitelman mukaisten ratkaisujen alustavat kustannusarviot on esitetty taulukossa 2 (MAKU 107,2; 2010=100). Kustannuksissa on mukana uutta katuyhteyttä 400 metriä ja erillinen kevyen liikenteen väylä tämän rinnalle. Kustannuksissa on myös mukana molemmat alikulut, pysäkkijärjestelyt, tavoitetilanteen vapaat oikeat sekä valaistus koko suunnitteluosuudelle. Kustannusarvio ei sisällä kunnallistekniikkaa, vaativia pohjanvahvistustoimenpiteitä eikä mahdollisia pumppaamoratkaisuja kuivatukseen liittyen. Taulukko 2. Tilanvaraussuunnitelman mukaisten ratkaisujen alustava kustannusarvio (M )

22 Destia Oy Raportti 17 (19) 4.7 Tilanvaraustarve Molemmissa vaihtoehdoissa Vähänummentien pohjoispuolen jalankulun ja pyöräilyn yhteys menee osin yksityisen maanomistajan alueelle Vähänummentien alittavan alikulun länsipuolella. Tällä mahdollistetaan esteettömyysvaatimukset täyttävä ratkaisu. Kiertoliittymävaihtoehdossa myös Lieksantien kääntäminen aiheuttaa yksityisen maille menemistä. Vaihtoehtojen välillä tilanvaraustarve on lähellä toisiaan. Suurimmat erot johtuvat uuden tieyhteyden linjauksesta ja sen tuomista eroista heti Vähänummentien pohjoispuolella 4.8 Vaiheittain rakentaminen Kiertoliittymävaihtoehdossa vaiheittain rakentaminen koskee lähinnä vapaan oikean toteutusajankohtaa. Uudelle tieyhteydelle rakennettava sivusuunnan alikulkukin on todennäköisesti kannattava rakentaa samassa yhteydessä kiertoliittymän kanssa, sillä liittymähaaran katkaisu myöhemmin vaatii kiertotiejärjestelyjä lähellä kiertoliittymää. Sivusuunnan alikulussa tulee huomioida myöhemmin mahdollisesti toteutettavan vapaan oikean vaatima tila joko rakentamalla alikulku heti tavoitetilanteen mukaiseksi tai varautumalla ratkaisussa alikulun jatkamiseen myöhemmin. Sama ehto koskee myös porrastettua liittymää. Porrastetussa liittymässä vaiheistusta on laajemmin käytössä koskien lähinnä sivusuuntien toimenpiteitä. Näitä voidaan tehdä paremmin vaiheittain maankäytön kehittymisen mukaan. Myös sivusuunnan alikulun toteuttaminen myöhemmässä vaiheessa on kustannustehokkaampaa kiertoliittymävaihtoehtoon nähden lyhyemmän kiertotien järjestämisen vuoksi. 5 JATKOTOIMENPITEET Tämän selvityksen pohjalta esitetään, että seuraavan suunnitteluvaiheen (tiesuunnitelma) suunnittelu käynnistetään porrastetun liittymän pohjalta.

23 Destia Oy Raportti 18 (19) LIITTEET Liite 1: Suunnitelmakartta (pohjakartta), kiertoliittymä 1:2500 Liite 2: Suunnitelmakartta (ilmakuva), kiertoliittymä 1:2500 Liite 3: Pituusleikkaukset M1, M2, K1, kiertoliittymä 1:2000 / 1:200 Liite 4: Pituusleikkaukset J1, J2, J3, kiertoliittymä 1:2000 / 1:200 Liite 5: Leikkaukset A-A ja B-B, kiertoliittymä 1:500 Liite 6: Suunnitelmakartta (pohjakartta), porrastettu liittymä 1:2500 Liite 7: Suunnitelmakartta (ilmakuva), porrastettu liittymä 1:2500 Liite 8: Pituusleikkaukset M1, M2, K1, porrastettu liittymä 1:2000 / 1:200 Liite 9: Pituusleikkaukset J1, J2, J3, porrastettu liittymä 1:2000 / 1:200 Liite 10: Leikkaukset A-A ja B-B, porrastettu liittymä 1:500

24 Destia Oy Raportti 19 (19) LÄHTEET Järvenpään kaupunki (2016a). Kaavat ja kiinteistöt, yleiskaavoitus. (Viitattu ) Järvenpään kaupunki (2016b). Kaavat ja kiinteistöt, asemakaavoitus. (Viitattu ) Järvenpään kaupunki (2016c). Tarjousaineisto - Pietilän yritysalueen kehittäminen ote Järvenpään kaupunki (2016d). Järvenpään pyöräilykartta. (viitattu ) Liikennevirasto Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste Saatavilla Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvitys. Saatavilla: Uudenmaan_poikittaisyhteyksien_selvitys.pdf Uudenmaan ELY-keskus (2016), Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys, tekninen selvitys, raportteja 88/2016 Uudenmaan joukkoliikenne Järvenpään ja Tuusulan reittikartta t/jarv_tuus_2016_2017_copy.pdf (Viitattu ) Uudenmaan liitto (2016). Maakuntakaavoitus. (Viitattu )

25 (1) Raportti 2 Päivämäärä Destia Oy Puhelin (vaihde) Faksi