SOSIAALITYÖN JA DIAKONIATYÖN RAJAPINTA SOTE - UUDISTUKSESSA

Transkriptio

1 SOSIAALITYÖN JA DIAKONIATYÖN RAJAPINTA SOTE - UUDISTUKSESSA Irene Roivainen Hyvinvointipalvelujen tulevaisuus

2 ALUKSI Järjestöjen ja yhteisöjen rooli sote uudistuksessa Kirkkohallituksen lausunto ( ), että seurakunnat ja seurakuntayhtymät mainittaisiin erikseen palvelun tuottajien luettelossa. Professori: "Kirkon pyrkimys osallistua soten valmisteluun oli niukkaa (Kotimaa ) Eurooppalainen hyvinvointitutkimus on pitkälle jättänyt huomioimatta uskonnollisten yhteisöjen roolin hyvinvoinnin tuottamisessa (Hiilamo 2012,410) Sosiaalityön ja diakoniatyön suhteessa vain vähän tutkimuksia Pohjoismaissa (Suomessa HY kirkkososiologia Juntunen (2011); Lehtinen (2013), Pöyhönen (2015)) Alustus perustuu kirjallisuuskatsauseen ja Tampereella (2016) toteutettuun esitutkimukseen sosiaalityön ja diakoniatyön rajapinnasta

3 TAUSTAA Euroopassa kirkkojen rooli hyvinvoinnin tuottajina on muuttumassa eri maissa (Pessi & Grönlund 2012, 361): >vähentymässä: Saksassa katolisen kirkon Caritas ja protestanttien Diakonische Werk (Davie 2012, 595) >kasvussa Ruotsissa osana uskontojen välisiä kumppanuussuhteita (Gärde 2015) Uudenlaista yhteistyötä uskonnollisten yhteisöjen ja maallisen sfäärin välillä vireillä (Davie 2012, 594.) Luterilaisissa Pohjoismaissa kommunitaristiset ideat: Suuri yhteiskunta ja subsidiarisaatio ovat lisääntyneet hyvinvointipolitiikassa

4 WELFARE AND ROLE OF CHURCHES Ideal-typology of welfare state regimes (Esping-Andersen) 1) Liberal welfare model (private sector, or market, provides most of welfare services) (UK, United States, Australia and New Zealand). 2) Conservative welfare model (family provides most of welfare services) (Germany, France, Austria and Belgium). 3) Social democratic model (public sector, or state and local authorities (Nordic countries and, to some extent, Netherlands).

5 COMMUNITARIANISM AND WELFARE Communitarianism emphasises communal responsibility, the private circle and private community resources. Conservative emphasis: immediate and extended family as communitarian agents. Strive for third-sector role and for increase of voluntary work. The Big Society: strives to transfer responsibility and resources to local communities, co-operatives, organisations and neighbourhoods Subsidiarity is based on social philosophy of Roman Catholic church, which includes principle of subsidiarity and non-intervention: higher-level community should not assume tasks that can be managed by lower-level community.

6 LUTHERAN STATE CHURCHES IN NORDIC COUNTRIES In Nordic countries, Lutheran state churches dominate religious landscape. Countries in predominantly Lutheran region established tax-based and centralized systems of poor relief to replace charitable activities by churches. Lutheran state churches withdrew from providing social protection and focused on serving mostly as public agencies of moral and religious nurture ( doctrine of two regimes/two kingdoms ). Deep economic recession hit Nordic countries in early 1990s, leading to abrupt end of golden years of Nordic welfare state. In Nordic context, the word diakonia refers to diverse range of parish activities related to social responsibility of church.(hiilamo 2012, )

7 KIRKKO HYVINVOINNIN TUOTTAJANA SUOMESSA Seurakuntien historiallinen rooli köyhäinhoidossa, seurakunta ja kunta Laitosdiakoniaa vuodesta 1867 (HDL) Vuosikymmeniä sisaret olivat ainoita köyhäinhoidon ammattilaisia pitäjissä Vuonna 1944 Kirkkolaissa diakonianvirka tuli pakolliseksi jokaiseen seurakuntaan Luterilainen kahden regimentin oppi Hyvinvointivaltion kehittymisen myötä kirkon rooli hyvinvoinnin tuottajana tuli marginaaliseksi. Esim. Kansanterveyslaki (1972) ei tunnistanut enää diakonissojen tekemää työtä; luterilainen kahden regimentin oppi; Kirkkojärjestys Lama 1990 luvun alussa lisäsi kirkon sosiaalityön merkitystä (ruoka-apu), on jatkunut v taantuman jälkeen. (Hiilamo 2012; Roivainen 2014.)

8 Gärde, Johan (2015): Shrinking Religious Communities and Thriving Interreligious Social Work in Postsecular Sweden. Journal of Religion & Spirituality in Social Work: Social Thought 34, Purpose: New configurations of social work practice challenge parishes with crossover-interfaith schemes, shared buildings and community-oriented services with field presence in marginalized urban areas, replacing homo-geneous and diaconal/charitable work. Data: Analysis of three cases of interreligious social work and collaboration between religious communities and with surrounding society. Cases illustrate close collaboration between public sector and civil society: God's House and Diapraxis Social Project (Fisksätra, Nacka). Fryshuset, Social Work for Moslem and Christian Youth (Stockholm). Crossroads, EU citizens and third-country citizens. Findings: In these new hybrid organizations social work is reconfigured, also opening it up for other professional groups, such as behavioral experts, managers, lawyers, political scientist and others that are not social workers.

9

10 SOCIAL WORK AND DIACONAL WORK SOCIAL WORK IN MUNICIPAL SOCIAL WELFARE DEPARTMENTS DIACONAL WORK BY CHURCH DIACONIA WORKERS Bureaucratic work Integrating and controlling relationship Control >Client-centred work >Office-centred work >Segmented client processes >Problem-centred work Relationship constructed in interaction Therapeutic perspective Emotional labour >Citizen-centred approach >Area-based work >Holistic approach >Resource-centred approach

11 SEURAKUNNAT PALVELUJEN TUOTTAJINA TAMPEREELLA Diakoniatyö usein asiakkaiden puolestapuhuja suhteessa sosiaalityöhön Aloite yhteistyöhön usein srk:n puolelta. Pitkälle näkymätöntä työtä. Vanhusten palveluissa kiinteä yhteys kotipalveluun, Mummon Kammari. Kotikäyntityö, laitostyö? Yhteistyötä myös kriminaali-, päihde-, mielenterveys-, perhe-, vammaistyössä sekä työttömien toiminnassa, maahanmuuttajien parissa ja kriminaalityössä Yhteinen keittiö-hanke. Palveluntuottajana tehdään, mitä tilaaja tilaa. Diakoniaa tehdään kaikessa, missä tehdään hyvää.

12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tähän asti seurakuntien mahdollisuuksia toimia hyvinvointipalvelujen tuottajina on rajoittanut niiden julkisyhteisöllinen asema. EU-kontekstissa ne kuitenkin asemoituvat lähemmäksi 3.sektoria, mikä tarjoaa niille tasavertaisemmat yhteistyönmahdollisuudet paikallisyhteisöissä kumppanina (limittäinen työnäky, sopimuksellinen palvelutuotanto; sosiaalisen markkinatalouden malli) (Kallunki 2015,10-11) Sosiaalityöllä ja diakoniatyöllä on tällä hetkellä erilaiset profiilit ja erilaiset positiot hyvinvointityössä, asiakkaiden arjessa tämä rajapinta on todellinen Kirkon diakoniatyö on merkittävä resurssi hyvinvointiyhteiskunnassa. Sote rakenteessa kirkon rooli palvelujen palvelujen tuottajana epäselvä, mutta reformi luo lähtökohtaisesti uuden mahdollisuuden. Fuusioituminen? Palvelujen yhtiöittäminen? Palveluprosessien ja kiinteistöstrategioiden eriyttäminen? (Saari ) Sotessa hyvinvointikeskukset, allianssit (sopimuspohjaisuus), konsortiot allianssin sisällä (yhdistykset ja yritykset Kunnallisen sosiaalityön ja diakoniatyön kumppanuus tulevaisuudessa?

13 KIRJALLISUUS 1/3 Davie G. (2012) A European Perspective on Religion and Welfare: Contrasts and Commonalities. Social Policy and Society 11 (4), Gärde J. (2015) Shrinking Religious Communities and Thriving Interreligious Social Work in Postsecular Sweden. Journal of Religion & Spirituality in Social Work 34 (1), Hiilamo H. (2012) Rethinking the role of church in a socio-democratic welfare state. The International Journal of Sociology and Social Policy 32 (7/8), Hjelm T. (2008) To Study or Not to Study Religion and Society: The Institutionalization, Fragmentation and Marginalization of Sociology of Religion in Finland. Acta Sociologica 51 (2), Juntunen E. (2011) Vain hätäapua? Taloudellinen avustaminen diakoniatyön professionaalisen itseymmärryksen ilmentäjänä Helsinki: Suomen ev.lut.kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2011:3.

14 KIRJALLISUUS 2/3 Juntunen E., Roivainen I. & Seppänen M. (2016) Diakoniatyön paikka palvelujärjestelmän murroksessa, esimerkkeinä vanhustyö ja spiritualiteetti. Teoksessa Gothoni R. et al. (toim.): Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena. TKI-toiminnan vuosikirja 2, Kallunki Valdemar (2014). Yhteistyön kolmas polku. Palvelurooli kirkon yhteiskunnallisen aseman uudistajana. Helsinki: Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 40. Kangas O & Palme J. (2009) Making social policy work for economic development: The Nordic experience. International Journal of Social Welfare 18 (s1), S62-S72. Kazepov Y. (2008) The Subsidiarization of Social Policies: Actors, Processes and Impacts. European Societies 10 (2), Lehtinen S. (2013) Julkisen sektorin apulaiset, kansalaisyhteiskunnan talkoolaiset. Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta.

15 KIRJALLISUUS 3/3 Pessi AB & Grönlund H. (2012) The Place of the Church: Public Sector or Civil Society? Welfare Provision of the Evangelical Lutheran Church of Finland. Journal of Church and State 54 (3), Pöyhönen P. (2015) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli vanhustyössä.helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Helsinki Pöyhönen P & Seppänen M. (2016) Responsibilities between the church and state in the field of elderly care in Finland. Nordic Social Work Research, Roivainen Irene (2014) Yhteiskunnan murros ja diakonia. Diakonian tutkimus 1/2014,

16 Pöyhönen P. (2015) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rooli vanhustyössä.helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Helsinki KIRJALLISUUS Pöyhönen P & Seppänen 3/2 M. (2016) Responsibilities between the church and state in the field of elderly care in Finland. Nordic Social Work Research, Roivainen Irene (2014) Yhteiskunnan murros ja diakonia. Diakonian tutkimus 1/2014,