YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT"

Transkriptio

1 YRITTÄJIEN JA FINANSSIALAN KASVUTEESIT Pk-sektorin rahoitus edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä

2 1 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Arvoisa päättäjä, Pienten ja keskisuurten yritysten rooli uusien työpaikkojen luojana on merkittävä. Yrittäjyys on näyttänyt viime vuosinakin voimansa. Pienimmät yritykset ovat lisänneet työvoimaansa taloudellisesti vaikeina aikoina. Tällä hetkellä yritysten henkilöstöstä 63 prosenttia on pksektorilla. Hyvinvointimme tulevaisuus on vahvasti menestyvän yrittäjyyden varassa. Finanssialalla on merkittävä rooli säästöjen ohjaamisessa eri investointikohteisiin. Keskeinen osa pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksesta tulee pankeilta. Rahoituksen saatavuus ja sen ehdot ovat etenkin kasvuyrittäjille kriittinen kysymys. Vaikka yritysrahoitus toimii tällä hetkellä Suomessa hyvin, erilaisia rahoituksen katvealueita on olemassa. Yritysrahoituksen ehdot ovat finanssikriisin jälkeen yleisesti tiukentuneet. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on se, että pankkien sääntely on voimakkaasti lisääntynyt ja mm. vakavaraisuusvaatimukset ovat kiristyneet. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava, koska ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Lisäksi on arvioitava huolellisesti olemassa olevan sääntelyn vaikutuksia talouteen ja tarvittaessa oltava valmis tekemään siihen muutoksia Siltä osin kuin yritysrahoituksessa on ongelmia, on etsittävä tehokkaita keinoja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi. Pankkien tärkeimmät täydentäjät pienten ja keskisuurten yritysten rahoituksessa ovat Finnvera ja Tekes. Niiden luottopolitiikka ja pääomitus ovat ratkaisevia pk-yritysten kasvulle. Suomi tarvitsee uusia työpaikkoja, jotta talous kääntyy vahvaan nousuun. Pk-sektorin rahoitus Suomessa edellyttää sääntelyruuvin löyhentämistä. Esitämme, että strategiseen hallitusohjelmaan ja toimenpidesuunnitelmaan on sisällytettävä kasvuteesit, joilla raivataan esteitä pk-sektorin rahoitukselta. Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Piia-Noora Kauppi toimitusjohtaja Finanssialan Keskusliitto

3 2 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Rahoituksen kasvuteesit strategiseen hallitusohjelmaan Suomen Yrittäjät ja Finanssialan Keskusliitto ovat laatineet tulevaa hallitusohjelmaa varten teesit, jotka toteuttamalla varmistetaan yritysrahoituksen toimivuus ja näin mahdollisuus talouskasvuun. 1. Yritysrahoitukseen on etsittävä uusia kanavia, jotka ovat ensisijaisesti markkinalähtöisiä. Julkisen vallan tehtävänä on paikata ilmeisiä markkinapuutteita. On kehitettävä pankkirahoituksen rinnalle samoilla pelisäännöillä toimivia muita rahoitusmuotoja, kuten joukkovelkakirjalainoja ja joukkorahoitusta. 2. Yritysverotuksella on kannustettava toimintaan Suomessa. On vältettävä veroja, jotka ajavat yritysten toimintoja, työpaikkoja tai tase-eriä pois Suomesta. On alennettava kokonaisveroastetta ja huolehdittava veroympäristön ennustettavuudesta. Yrityksille ei pidä luoda uusia kustannusrasitteita. 3. Uuden sääntelyn tehtailu on lopetettava. Ylisääntely tukahduttaa kasvun vaikeuttamalla yritysten toimintaa, nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Yritysten ja kotitalouksien lainarahan ruuvia ei pidä kiristää ylisääntelyllä liian tiukaksi. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön kansallista lisäsääntelyä tai EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia, jotka heikentävät suomalaisten yritysten menestysmahdollisuuksia. 4. Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa. Riskipainolievennykset laskevat kustannuksia ja helpottavat pk-yritysten lainansaantia koko EU:n alueella. 5. Suomessa ei pidä ottaa käyttöön järjestelmäriskipuskureita, sillä jo käytössä olevat lisäpääomapuskurit nostavat pääomavaadetta merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muita vielä valmisteilla olevia pääomavaatimuksia säädettäessä tulee ottaa huomioon suomalaisten pankkien erityispiirteet. Suomen pankkisektori on tutkitusti vakavarainen ja sen häiriönsietokyky on vahva. 6. Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa. Erityisesti markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus vähenee pankkien näkökulmasta. 7. Suomen on vastustettava edelleen rahoitusmarkkinaveroa, koska se hyydyttäisi Euroopan taloutta. Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen EU:n ulkopuolisiin maihin.

4 3 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Miten pankkisääntely vaikuttaa yritysrahoitukseen? Lisääntyvän pankkisääntelyn kielteiset vaikutukset pk-yritysten rahoituksen ehtoihin ja saatavuuteen sekä sitä kautta reaalitalouteen ovat nousseet viime aikoina yhä enenevässä määrin esille julkisessa keskustelussa. Konkreettiset toimenpiteet kielteisten vaikutusten vähentämiseksi ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäisiksi ja esimerkiksi sääntelyhankkeiden vaikutusarviot on tehty pääosin yksittäisten hankkeiden yhteydessä ilman kokonaisvaikutusarviota. Tähän muistioon on koottu vireillä olevia sääntelyhankkeita, jotka Finanssialan Keskusliiton (FK) ja Suomen Yrittäjien mielestä ovat tärkeitä yritysten rahoituksen saannin ja sen ehtojen näkökulmasta. 1 Pankkien vakavaraisuus- ja maksuvalmiusuudistus PK-yritysten luottojen riskipainolievennykset Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen vakavaraisuusasetuksen (Capital Requirements Regulation, CRR 501 artikla) mukaan tietyt kriteerit (luotto enintään 1,5 meur ja asiakkaan liikevaihto enintään 50 meur) täyttävien pk-luottojen riskipainoja voidaan skaalata lähes neljäsosalla perustason vaatimusta lievemmäksi. Lievennys ei paranna yksittäisen pkyrityksen luottoluokituksia muihin yritysasiakkaisiin verrattuna, vaan kukin pankki tekee luottokelpoisuusarvion edelleen omien menetelmiensä mukaisesti. Riskipainolievennys ei ole pysyvä, vaan komission on tehtävä tammikuun alkuun 2017 mennessä arvio lievennyksen jatkamistarpeesta. Komission raporttia varten Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) on tehtävä analyysi antolainauksen kehittymisestä seurantaaikana sekä pk-yritysten tosiasiallisesta riskialttiudesta eri suhdannevaiheissa. Säännös on uudistuksen harvoja osa-alueita, joka lievennyksen kautta yrittää tasapainottaa kiristyvistä vaatimuksista aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Eräät eurooppalaiset toimialajärjestöt (mm. Leaseurope) ovat tehneet taustaselvityksiä sen varmistamiseksi, että lievennystä jatketaan. Koko Euroopan näkökulmasta pienten ja keskisuurten yritysten merkitys taloudessa etenkin uusien työpaikkojen luojana on huomattava. Näin ollen pkyritysten toimintaedellytyksistä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Edellytämme, että riskipainolievennyksiä jatketaan määräajan jälkeen, jotta pääomavaatimukset eivät tältä osin kiristy. Lisäksi on etsittävä myös muita keinoja rahoituksen saatavuuden (ks. jäljempänä) helpottamiseksi.

5 4 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Järjestelmäriskipuskuri Luottolaitosdirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus ottaa käyttöön muiden uusien vakavaraisuusvaatimusten lisäksi myös ns. järjestelmäriskipuskuri. Direktiivi pantiin täytäntöön Suomessa elokuussa 2014, eikä lakiin otettu säännöstä järjestelmäriskipuskureista. Kielteistä kantaa perusteltiin mm. Suomen pankkisektorin vakaudella ja pankkisektorin suhteellisesti pienemmällä koolla esim. Ruotsiin verrattuna. Lisäksi uuden EU-sääntelyn katsottiin joka tapauksessa lisäävän merkittävästi pankkijärjestelmään kohdistuvia taloudelliseen varautumiseen liittyviä vaatimuksia. Lain esitöissä kuitenkin pidettiin tärkeänä, että lisäsääntelyn tarvetta arvioidaan lähiaikoina. Suomessa ei ole tarvetta järjestelmäriskipuskurien käyttöön ottoon, sillä pääomavaatimukset ovat kiristyneet ja kiristyvät lähiaikoina joka tapauksessa merkittävästi. Esimerkiksi luottolaitosdirektiivin mukainen yleinen tappiopuskuri ja vastasyklisen puskurin asettamisoikeus on otettu Suomessa käyttöön nopeutetulla aikataululla (vuoden 2015 alusta lukien). Lisäksi Finanssivalvonta voi 2016 alusta lukien asettaa lisäpääomavaateen kansallisesti merkittäville luottolaitoksille. Näiden ja useiden muiden uusien muutosten kokonaisvaikutuksista reaalitalouteen ei ole vielä kattavia arvioita. Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on hyvin tärkeää löytää tasapainoinen lopputulos, joka ei heikennä pankkien luotonantokykyä entisestään ja vaaranna tätä kautta yleistä talouskehitystä. Vaadimme, että Suomessa ei oteta käyttöön pankkien luotonantokykyyn kielteisesti vaikuttavia järjestelmäriskipuskureita eikä muita ylimääräisiä makrovakausvälineitä. Tiukentuvan likviditeettisääntelyn vaikutukset Vaikka tiukentuva ja yhdenmukaistuva likviditeettisääntely kiistatta lisää luottamusta rahoitusjärjestelmän vakauteen, on samalla otettava huomioon liian rajoittavasta sääntelystä aiheutuvat vaikutukset pankkien luotonmyöntöedellytyksiin ja luottojen ehtoihin. Erityisesti maturiteettitransformaation (lyhytaikaisten talletusten ja muun lyhytaikaisen velkarahoituksen muuntaminen pitkäaikaisiksi lainoiksi) käyttöön kohdistuvat liialliset rajoitukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia myöntää pitempiaikaista rahoitusta. Komissio on vahvistanut maksuvalmiusvaatimuksen (Liquidity Coverage Ratio, LCR) sisällön määrittelevän tarkentavan säädöksen sisällön, ja vaade tulee voimaan lukien. Lisäksi pysyvän varainhankinnan vaatimuksen (Net Stable Funding Ratio, NSFR) osalta Baselin pankkivalvontakomitea on vahvistanut vaateen lopullisen sisällön, ja päätökset NSFR:n käyttöön ottamiseksi EU:n tasolla tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä. NSFR vaateen jatkovalmistelussa on tärkeää ottaa huomioon pohjoismaisten pankkien erityispiirteet (mm. kiinteistövakuudellisten jvk-lainojen merkitys ja talletuskannan vakaus). Muutokset osaltaan vaikuttaisivat myönteisesti pankkien luotonmyöntöedellytyksiin. Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR) ei saa perusteettomasti vaarantaa yritysten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta.

6 5 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Vähimmäisomavaraisuusaste Tulossa olevista vakavaraisuusvaatimuksista erityisesti vähimmäisomavaraisuusaste (Leverage Ratio) on ongelmallinen, sillä se vaikuttaa kielteisimmin pohjoismaisiin yleispankkeihin, joilla on suurehkot taseet hyvillä vakuuksilla. Vaatimus asettaa pankeille samansuuruisen (ehdotuksen mukaan vähintään 3 %:n) pääomavaatimuksen kaikille taseerille niiden riskipitoisuudesta riippumatta. Siten esimerkiksi nykyisin vähäriskisiksi luokiteltavien julkisyhteisösaamisten (kuten Finnveran takaamat luotot) pääomavaade kasvaisi. Lopullinen päätös vaatimuksen käyttöönotosta tehdään seurantajakson jälkeen vuoden 2016 loppuun mennessä. Vähimmäisomavaraisuusasteen määrällistä vaatimusta ei pidä saattaa voimaan eikä Finnveran kaltaisten takausten käyttöedellytykset saa vaikeutua, jotta pk-yritysten rahoitus turvataan. 2 Pankkien kriisinratkaisulainsäädäntöön liittyvä MREL - vaade Vuoden 2015 alusta lukien voimaan tulleet kriisinratkaisua koskevat säännökset vaikuttavat kaikkien luottolaitosten sisäisiin menetelmiin ja lisäävät kustannuksia. Pelkästään yhteiseurooppalaiseen vakausrahastoon suomalaisilta luottolaitoksilta vuosina perittävien vuotuisten vakausmaksujen yhteismäärän arvioidaan ylittävän miljardi euroa. Luottolaitoksilta myös edellytetään riittävää vähimmäismäärää omistaja- ja sijoittajavastuun piirissä olevia omia varoja ja velkaeriä, jotta uuden sääntelyn mukainen sijoittajavastuu toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Vähimmäismäärän (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) laskennassa käytettävä malli ja minimitason harmonisointi ovat parhaillaan valmisteiltavana EU:ssa. Laskenta tulee pohjautumaan pitkälle globaalilla tasolla sovittaviin säännöksiin, joiden sisällössä on eräitä pohjoismaisten pankkien näkökulmasta ongelmallisia kohtia. Ehdotusten myötä mm. hyvin vakavaraiset ja varainhankinnassaan pitkälle talletuksiin tukeutuvat pankit pakotettaisiin laskemaan liikkeelle huonompietuoikeuksisia velkainstrumentteja, mikä lisäisi tarpeettomasti niiden kustannuksia. Lisäksi malli on tiukentamassa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevaa vaadetta, vaikka sen sisältö ja taso ovat vielä EU:ssa auki (ks. edellä). Pohjoismaisten pankkien erityispiirteet pitää ottaa huomioon MREL-vaateen sisällön EU-valmistelussa.

7 6 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 3 Pankkien rakenneuudistuksia koskeva sääntely Komissio antoi tammikuussa 2014 asetusehdotuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on poistaa talletussuojasta ja julkisin varoin toteutettavasta kriisinratkaisusta talletuspankkikonsernien harjoittamalle arvopaperitoiminnalle johtuva epäsuora julkinen tuki sekä vähentää tätä kautta myös liiallista riskinottoa. Samalla vähennetään suurten pankkikonsernien rakenteen monimutkaisuudesta aiheutuvia esteitä niiden tehokkaalle valvonnalle ja purkamiselle kriisitilanteissa. Esitys pitää sisällään mm. omaan lukuun tapahtuvan arvopaperikaupan kieltämisen ja mahdollisuuden valvojalle vaatia mm. markkinatakaustoiminnan eriyttämistä talletuspankkitoiminnasta. Komission asetusehdotuksen tavoitteet ovat monilta osin päällekkäiset muiden rahoitusalan sääntelyuudistusten (mm. elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi) kanssa. Näiden uudistusten toimivuudesta ei ole ehtinyt kertyä käytännön kokemusta. Toteutuessaan asetusehdotus vähentäisi huomattavasti synergiaetuja, joita pohjoismainen yleispankkimalli tuottaa pankeille, ja siten lisäisi niiden ja viime kädessä asiakkaiden kustannuksia. Samalla se heikentäisi pankkien asiakkaina olevien suomalaisten ja muiden pohjoismaalaisten yritysten asemaa suhteessa muiden maiden yrityksiin. Myös tarjolla olevien rahoituspalvelujen valikoima ja laajuus voisivat muuttua, mikä haittaisi erityisesti yritysten mahdollisuuksia rahoittaa itseään markkinoilta pankkien välityksellä ja suojautua erilaisia markkinariskejä vastaan. Markkinatakaustoiminnan eriyttäminen erilliseen kaupankäyntiyksikköön sotisi nykyisiä yritysrahoituksen monipuolistamispyrkimyksiä vastaan niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Se nostaisi yritysten markkinaehtoisen varainhankinnan kustannuksia ja mahdollisesti myös heikentäisi markkinoiden likviditeettiä, mikäli markkinatakaustoiminnan houkuttelevuus Suomessa vähenee pankkien näkökulmasta. Suomi on ilmoittanut tukevansa komission esitystä. Tämä kanta on tehty riittämättömään tietoon nojaten. Vaikutusarviointi on hyvin puutteellinen, vaikka asetus voisi toteutuessaan koskea jopa kuutta suurta pohjoismaista pankkia. Merkille pantavaa on, että esimerkiksi osa Ruotsin viranomaisista suhtautuu asetusehdotukseen hyvin kielteisesti. Asetusehdotuksen kielteiset vaikutukset (kustannusten lisääntyminen ja mahdollinen rahoituspalveluvaihtoehtojen supistuminen) erityisesti suomalaisyrityksille on otettava huomioon.

8 7 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit 4 Komission tiedonanto pitkäaikaisesta rahoituksesta ja pääomamarkkinaunionihanke Komissio julkaisi maaliskuussa 2014 tiedonannon pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi EU:n alueella. Tiedonannossa komissio korostaa pk-yritysten rahoituksen saatavuutta talouskasvun turvaamiseksi. Komission on myös pankkien vakavaraisuusasetuksen mukaan julkaistava vuoden 2015 aikana raportti uuden sääntelyn vaikutuksista pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen. Uuden komission vireille laittama hanke EU:n yhteisestä pääomamarkkinaunionista korostaa osaltaan pk-yritysten rahoituksen turvaamista ja rahoituslähteiden monipuolistamista. Asiaa koskeva komission vihreä kirja on parhaillaan konsultaatiokierroksella. Sen pohjalta komission odotetaan antavan toimintaohjelman alkusyksystä. Unionin pitäisi olla toiminnassa vuoteen 2019 mennessä. Edellä olevat hankkeet osoittavat, että pk-yritysrahoituksen merkitys on tunnustettu myös EU-tasolla. On tärkeää varmistaa, että suunnitellut toimenpiteet toteutetaan siten, että ne helpottavat Suomen yritys- ja finanssisektorien toimintaa. Pääomamarkkinoita kehittävien hankkeiden lähtökohtana tulee olla markkinoiden toimintaa haittaavien esteiden poistaminen, ei uuden sääntelyn luominen. Komission tiedonannossa samoin kuin pääomamarkkinaunionia koskevassa Vihreässä kirjassa on monia ehdotuksia toimenpiteiksi. Näihin vaikuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä viranomaisten sekä yritys- ja finanssialan järjestöjen kesken. Vaikuttavuusarviot tulee tehdä huolella jokaisesta sääntelyhankkeesta ennen voimaan saattamista. Myös sääntelyn vaikutusten kokonaisarviointi tulee tehdä kattavasti niin, että haitalliset vaikutukset yritysten mahdollisuuksiin saada rahoitusta ja rahoituksen ehtoihin minimoidaan. 5 Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) rooli sääntelyssä EBA:lla on uuden sääntelyn myötä merkittävä rooli tarkentavan sääntelyn ja vaikutusarvioiden valmistelussa. Lisäksi EBA:lle on annettu mm. valtuuksia listata tuotteita, joita voidaan hyödyntää vakavaraisuuslaskennassa. Pk-yritysten näkökulmasta tärkeä on mm. EBA:n valtuus listata fyysiset (muut kuin asunto) vakuudet, jotka kelpaavat riskienvähentämismenetelminä sisäisissä luokitusmalleissa (vakavaraisuusasetuksen 199 artikla). EBA:lle on annettu myös keskeinen tehtävä uusien normien tulkinnassa ns. Q & A - rekisterin kautta. Samalla Finanssivalvonnan varovaisuus tulkinnoissa on lisääntynyt. Vaikka nykyisistä tulkinnoista mm. Finnveran takausten rinnasteisuus valtiontakauksiin säilyy, on kansallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen jatkossa haasteellisempaa. EBA:n keskeinen rooli ja sen valmistelussa mukanaolon tärkeys tulee ottaa huomioon. Sidosryhmien informointi muiden kuin julkisten kuulemis- ja konsultaatiokierrosten yhteydessä vaihtelee eri maiden valvontaviranomaisten välillä. Lisäksi sidosryhmien edustajista koostuvan elimen (Stakeholder Group, jossa mukana sekä pankkien että pksektorin edustajia) rooli on jäänyt epäselväksi.

9 8 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Finanssivalvonnan tulee osallistua aktiivisesti EBA:n norminannon valmisteluun sekä sidosryhmien kytkemistä valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien kuulemiselimen (Stakeholder Group) läpinäkyvyyttä tulee lisätä ja roolia selkiyttää. Lisäksi EBA:n vaikutusarvioita koskevien raporttien tulee yksittäisten hankkeiden sijaan keskittyä enemmän kokonaisvaikutusten arviointiin. Tarkastelun yhtenä painopisteenä tulee olla ehdotusten vaikutukset rahoituksen saatavuuteen ja reaalitalouteen. 6 Finanssitransaktiovero Finanssitransaktioveroa valmistellaan 11 EU-maan kesken ns. tiivistetyn yhteistyön menettelyllä. Maat sopivat tammikuussa 2015 käytännön järjestelyistä, joilla hankkeen etenemistä yritetään jouduttaa. Tavoitteena on ottaa vero käyttöön vuoden 2016 alussa. Valmistelutyön lähtökohtana on mahdollisimman laajapohjainen vero, jossa verokanta on matala. Vaikka Suomi ei ole mukana veron valmistelussa, toteutuessaan vero koskisi myös suomalaisia finanssilaitoksia, jos ne kävisivät kauppaa veron piirissä olevilla instrumenteilla. Siltä osin kuin kyse on rahoituksen välitykseen kytkeytyvästä kustannuksesta, se siirtyisi pitkälti finanssilaitosten asiakkaiden maksettavaksi. Loppusijoittajien kuten työeläkeyhtiöiden kohdalla vero jäisi rasittamaan niiden kannattavuutta, mikä heijastuisi työeläkemaksujen nousupaineena. Tulevan hallituksen tulee pitää Suomi finanssitransaktioveron valmistelun ulkopuolella. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa veron sisältöön siten, että sen aiheuttamat haitat suomalaisille finanssilaitoksille ja niiden asiakkaille - mikäli vero otetaan käyttöön sitä valmistelevien maiden alueella - jäisivät mahdollisimman pieniksi. 7 Kansallinen säädösvalmistelu Eduskunnan valiokunnat (erityisesti talousvaliokunta) käsittelevät kansallisten lakimuutosten ohella valtioneuvoston kantoja EU:ssa vireillä oleviin säädösmuutoksiin (Uja E-kirjelmät). Näitä ennen sidosryhmiä on kuultu ao. hankkeiden valmistelussa (työryhmät, lausuntokierrokset, vm:n jaosto 10 jne.). Viranomaisten ja toimialajärjestöjen tiivis yhteistyö lainsäädännön valmistelussa on tärkeää mm. suomalaisten markkinoiden erityispiirteiden esiin tuomiseksi (esim. pankkisektorin keskeinen asema pk-sektorin rahoituslähteenä). Näiden erityispiirteiden vuoksi sääntelyn kiristämisellä on Suomessa usein useita muita maita voimakkaampia vaikutuksia luotonmyöntöedellytyksiin, luottoehtoihin ja laajemmin reaalitalouteen. Viime kädessä kiristyvät vaatimukset lisäävät pankkien ja muiden finanssilaitosten asiakkaiden kustannuksia.

10 9 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet: Finanssialan Keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet: Lisätietoja: Suomen Yrittäjät ry toimitusjohtaja Jussi Järventaus, puh ekonomisti Petri Malinen, puh Finanssialan Keskusliitto toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, puh pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. puh johtaja Reima Letto, puh

11 10 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit Suomen Yrittäjät ry Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 58 toimialajärjestöstä. Lisätietoja: FK JOTTA RAHA RIITTÄISI Finanssialan Keskusliito (FK) on finanssialan edunvalvontajärjestö. FK edustaa: - pankkeja - vakuutusyhtiöitä - työeläkeyhtiöitä - rahoitusyhtiöitä - arvopaperinvälittäjiä - sijoitusrahastoyhtiöitä - finanssialan työnantajia. Lisätietoja:

12 11 Yrittäjien ja finanssialan kasvuteesit

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia

Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Basel III -vakavaraisuussäännöstön uudistuksen vaikutuksia Rakli sijoittajapäivä 5.9.2011 Basel III vakavaraisuusuudistus Tavoitteena vakaampi ja luotettavampi pankkijärjestelmä Taustalla kolme vuotta

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Finanssialan sääntely Suomessa

Finanssialan sääntely Suomessa Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KANNANOTTOPYYNTÖ: LUONNOS EKP:N YVM-KEHYSASETUKSEKSI KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA 1 MILLOIN EKP RYHTYY VALVOMAAN PANKKEJA? EKP:n pankkivalvontavastuu alkaa 4.11.2014. Yhteisen pankkivalvontamekanismin perustamista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto PL 28 00023 HELSINKI VM019:00/2013 Täydennys Finanssivalvonnan lausuntoon luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi laiksi luottolaitostoiminnasta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.

TÄYDENNYS 5/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500. TÄYDENNYS 5/13.2.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 26.4.2013 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2014 LAINAKOHTAISIIN

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen

Rahoitusmarkkinaosasto. Jaakko Weuro Markku Puumalainen E 79/2015 vp Komission esitykset yhteisen talletusvakuutusjärjestelmän perustamisesta ja pankkiunionin loppuunsaattamisesta Talousvaliokunta, 10.12.2015 Jaakko Weuro Markku Puumalainen Rahoitusmarkkinaosasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

MIFID II ja MIFIR sääntelee muun muassa sijoituspalveluyritysten ja kauppapaikkojen toimintaa sekä kaupankäyntiä rahoitusvälineillä.

MIFID II ja MIFIR sääntelee muun muassa sijoituspalveluyritysten ja kauppapaikkojen toimintaa sekä kaupankäyntiä rahoitusvälineillä. Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00166 RMO Häyrynen Janne(VM) 22.03.2016 JULKINEN Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp

Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp Pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma E 72/2015 vp 2.12.2015 Jyrki Knuutinen Eduskunnan talousvaliokunta Rahoitusmarkkinaosasto Pääomamarkkinaunionin (PMU) taustaa Pj Juncker esitti ajatuksen pääomamarkkinaunionista

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 10.5.2010 2008/0196(COD) LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet 19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04 Ohjeet luottolaitosten varainhankintasuunnitelmien yhdenmukaisista määritelmistä ja raportointilomakkeista suosituksen EJRK/2012/02 suosituksen A kohdan 4 mukaisesti 1

Lisätiedot

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt

Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt Yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävät rahoitusjärjestelyt 16.9.2015 Jussi Lindgren/RMO Talousvaliokunta 16.9.2015 Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunioni, yhteinen kriisinratkaisumekanismi ja yhteinen

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013)

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 17.7.2013 ILMOITUS JÄSENILLE (73/2013) Asia: Luxemburgin edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta

Valtiovarainvaliokunta Valtiovarainvaliokunta Suomen näkökulmasta ajankohtaiskatsaus ESIR-rahoituksen tilanteesta sekä mahdollisista ongelmakohdista ja kehittämishaasteista Eduskunta 12.4.2016 Globaali talous- ja finanssikriisi

Lisätiedot

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (

TÄYDENNYS 1/ AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN ( TÄYDENNYS 1/8.5.2014 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2014, 3% 16.8.2019

Lisätiedot

FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia

FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia Lausunto 1 (7) VM - valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö: U-kirjelmät pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I ja II FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia Finanssialan

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus

Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus Hankintadirektiivien uudistus ja SGEI-sääntelyn uudistus - Mitä kuuluu? Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Katariina Huikko lakimies Uudistuksen tausta Vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta,

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LIIKENNEKAAREKSI SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LIIKENNEKAAREKSI SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 23.5.2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi liikennekaari@lvm.fi LVM/2096/03/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LIIKENNEKAAREKSI SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Liikennekaaren

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia

FK kannattaa monia komission ehdotuksia mutta näkee niissä myös ongelmia Lausunto 1 (8) Eduskunnan talousvaliokunta (TaV) Lausuntopyyntö: Valtioneuvoston kirjelmät U 16/2017 vp ja U 17/2017 vp (Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen I ja II) FK kannattaa monia komission ehdotuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

ECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31)

ECB-PUBLIC. EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31) FI ECB-PUBLIC EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 2 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusmarkkinoiden kriisinratkaisusta (CON/2014/31) Johdanto ja oikeusperusta Euroopan keskuspankki (EKP) vastaanotti

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00647. RMO Knuutinen Jyrki(VM) 17.11.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00647. RMO Knuutinen Jyrki(VM) 17.11.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00647 RMO Knuutinen Jyrki(VM) 17.11.2015 Asia Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

1(10) LUONNOS

1(10) LUONNOS 1(10) LUONNOS 7.4.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma

Euroopan Investointiohjelma Euroopan Investointiohjelma Oulu 2.11.2015 Euroopan komission Suomen-edustusto Vesa-Pekka Poutanen Vuotuinen kasvuselvitys 2015 Talouspolitiikan kolme toisiaan tukevaa perustekijää: INVESTOINNIT (alkusysäys

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli

Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöihin liittyvät viranomaishyväksynnät ja sidosryhmien rooli Verkkosääntöfoorumi 17.3.2016 Jarno Lamponen Sääntelyviranomaiset hyväksyvät suuntaviivojen mukaiset ehdot Siirtoverkonhaltijat ja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

RadioMedian kannanotto hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi

RadioMedian kannanotto hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi Ministeri Krista Kiuru RadioMedian kannanotto hallituksen esityksestä eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi Tietoyhteiskuntakaari selkeyttää sähköisen viestinnän sääntelyä ja parantaa radiotoimintaa koskevaa

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN

HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Luonnos 18.1.2015 OM1/41/2016 HENKILÖTIETOJEN SUOJAA KOSKEVAN KANSALLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTAMINEN Asettaminen Oikeusministeriö on päättänyt asettaa työryhmän selvittämään Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen

Lisätiedot

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne ja viestintäministeriö EKIRJE LVM201200086 LMA Kallinen Mari(LVM) 10.05.2012 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne ja viestintävaliokunta Viite Asia Meriliikenteen valtiontukea koskevien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä

Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä Liikennekaariluonnos- Seurantaryhmä 9.6.2016 1 Mistä liikennekaaressa on kyse? Liikennemarkkinoita koskeva tieto digitaaliseksi, avoimeksi ja yhteen toimivaksi Asiakkaalle uusia ja parempia palveluita;

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 356/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 5 :n muuttamisesta Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Pakettimatkadirektiivin tuomat muutokset vakuusjärjestelmään. Heli Mäki-Fränti Matkatieto-koulutusohjelma Matka messut 20.1.

Pakettimatkadirektiivin tuomat muutokset vakuusjärjestelmään. Heli Mäki-Fränti Matkatieto-koulutusohjelma Matka messut 20.1. Pakettimatkadirektiivin tuomat muutokset vakuusjärjestelmään Heli Mäki-Fränti Matkatieto-koulutusohjelma Matka 2017 -messut 20.1.2017 Pakettimatkadirektiivin mukaiset vakuudet - Taustaa Vakuusjärjestelmän

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot