NÄIN SUOMALAINEN FINANSSIALA LOBBAA EU:SSA

Transkriptio

1 1 NÄIN SUOMALAINEN FINANSSIALA LOBBAA EU:SSA

2 2 FK JA SUOMALAISET FINANSSIMARKKINAT

3 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat terveellä liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia. Edustamme pankkeja vakuutusyhtiöitä työeläkeyhtiöitä rahoitusyhtiöitä arvopaperinvälittäjiä sijoitusrahastoyhtiöitä ja finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia. Olemme alan edunvalvoja. Lobbaamme sekä Suomessa että Brysselissä. 3

4 FK:N NETTISIVUILLA PALJON AJANKOHTAISTA TIETOA FK:n nettisivuilla on paljon tietoa: - Ajankohtaiset uutiset ja ilmiöt - Kannanotot - Kolumnit - Tilastotiedot 4

5 FINANSSIALA IHMISTEN ARJESSA Ohjaamme säästöjä lainoina kuluttajille ja yrityksille Huolehdimme maksujen siirtymisestä Katamme riskejä vakuutuksilla 5

6 FINANSSIMARKKINOIDEN RAKENNE SUOMESSA Q2/2014 kotitaloudet muut muut kotitaloudet Talletukset* PANKIT Lainat* luottolaitoksilta Sijoitukset (noteeratut osakkeet) julkisyhteisöt 50 muut OSAKE- MARKKINAT 132 Osakepääoma (noteeratut osakkeet) Eläkevarat 181 yritykset julkisyhteisöt Rahastopääoma 81 RAHA- JA PÄÄOMA- MARKKINAT Jvk:t (Suomessa liikkeeseen lasketut) Vakuutussäästöt 41 6 Yritystodistukset Mrd. EUR Mrd. EUR 6 Lähteet: Tilastokeskus (rahoitustilinpito), Suomen Pankki, TELA, FK *pl. interbank

7 YRITYKSIÄ RAHOITETAAN SUOMESSA Yritysrahoitus toimii paremmin kuin muualla Euroopassa Korot euroalueen alhaisimpia Euroalueella yritysten rahoitus siirtymässä aiempaa enemmän joukkovelkakirjamarkkinoille 7

8 PANKKILAINAT KATTAVAT PUOLET SUOMALAIS- YRITYSTEN KOROLLISESTA RAHOITUKSESTA 8 *ei sisällä asuntoyhteisöjä

9 SUOMESSA YRITYSRAHOITUS TOIMII Yrityslainojen kehitys euromaissa, vuosikasvu %* 9 *arvopaperistamisella ja lainojen siirrolla korjattu vuosikasvu. Yrityslainat sisältää asuntoyhteisöt.

10 YRITYSLAINAT SUOMESSA EUROALUEEN KESKIMÄÄRÄISTÄ MATALAMMAT %, uusien yrityslainasopimusten keskikorko 3 kk:n euribor (12 kk:n liukuva ka.) 10

11 TERVEISET HALLITUKSELLE Kasvua tuetaan parhaiten laittamalla lisäsääntelylle stoppi. Suomessa ei tule ottaa käyttöön EU-sääntelyä tiukempia vaatimuksia finanssialalle ja kansalliset lisävaatimukset on purettava. Suomen on vältettävä veroja, joiden myötä yritykset siirtävät toimintojaan, työpaikkoja ja tase-eriään pois maasta. Uudet rasitteet finanssialalle vaarantavat alan yritysten toimintojen säilymisen Suomessa sekä nostavat yritysten ja kotitalouksien rahoituksen hintaa. Työeläkevarat on käytettävä yksinomaan työeläketurvan rahoittamiseen. 11

12 TOIMIVAT FINANSSIMARKKINAT SYNNYTTÄVÄT TYÖTÄ JA YRITTÄJYYTTÄ Uuden sääntelyn tehtailu lopetettava Pankkitoimintoja ei pidä pilkkoa Ylisääntely tukahduttaa kasvun nostamalla rahoituksen hintaa ja heikentämällä sen saatavuutta. Kansalliset lisävaatimukset heikentävät Suomen kilpailukykyä. Erityisesti markkinatakaustoiminnan eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta haittaisi yritysten arvopaperimuotoista varainhankintaa markkinoilta ja nostaisi sen kustannuksia. Rakennerajoitukset iskisivät kipeästi etenkin Pohjoismaihin.

13 TOIMIVAT FINANSSIMARKKINAT SYNNYTTÄVÄT TYÖTÄ JA YRITTÄJYYTTÄ Ei lisää uusia kustannusrasitteita Lisärasitteet finanssialalle vaarantaisivat toimintojen säilymisen Suomessa sekä nostaisivat yritysten ja kotitalouksien rahoituksen hintaa. Rahoitusmarkkinavero lisäisi rahoituksen välityksen kustannuksia. Verolla olisi suora, alentava vaikutus suomalaisten työeläkevarojen tuottoihin. Pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä jatkettava Rahoituksen turvaamiseksi pk-yritysten luottojen riskipainolievennyksiä on jatkettava pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa EU:ssa. Riskipainolievennykset laskevat kustannuksia koko EU:n alueella.

14 FINANSSISEKTORIMME HYVÄSSÄ KUNNOSSA HAASTEISTA HUOLIMATTA Vahva vakavaraisuus Hyvä luotonantokyky Terve kannattavuus 14

15 15 FINANSSIALAN SÄÄNTELY VAHVASTI EU-POHJAISTA VIIME VUOSINA SÄÄDÖSTULVA

16 TARVITAANKO FINANSSISÄÄNTELYÄ LISÄÄ? PÄÄTTÄJÄÄ VASTASI (Päättäjäkartoitus, Aula Research 11 / 14) 65 %. 71 % 16

17 MILLAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ EU- EDUNVALVONTAA NYT TEHDÄÄN? Finanssialan sääntely perustuu suurelta osin EU-sääntelyyn kansallinen liikkumavara pienentynyt jatkuvasti! Finanssikriisin vaikutukset Euroopassa poliitikkojen, kuluttaja- ja yhteiskunnallisten järjestöjen, median ja kuluttajien näkemyksiin Ennätysmäärä hankkeita lähivuosina Suomessa ei ollut suuria kriisejä tai skandaaleja rauhallista! Asetustasoisten säännösten käyttö on kasvanut yhdenmukaisuus lisääntyy Alan oltava myös aiemmin liikkeellä vaikuttamassa, koska ei kansallista täytäntöönpanoa Eurooppalaisten finanssivalvojien sääntelyn määrän paisuminen Sääntelyn teknisyys moninkertaistunut Kansainvälisen sääntely-yhteistyön vaikutus lisääntyy ja muuttuu vielä globaalimmaksi. G20 maat, OECD ym. 17

18 EU:N PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUVAT TAHOT EU:n finanssivalvojat 18

19 KEIHIN VAIKUTAMME EU-SÄÄDÖSPROSESSISSA? Keskustelu ja valmisteluvaihe komission virkamiehet ja johto, aktiiviset Mepit, Think tankit ja keskustelukerhot, suomalaiset virkamiehet Ehdotuksen käsittely komissio, parlamentti, neuvoston jäsenmaat, suomalainen ministeriö, eduskunta Täytäntöönpanosäännösten valmistelu eurooppalaiset finanssivalvojat ja Finanssivalvonta Säädöksen täytäntöönpano suomalaiset ministeriöt, eduskunta 19

20 FK:N EU-EDUNVALVONNAN TAVAT FK:lla etuja edunvalvonnassa: edustamme kaikkia finanssisektoreita ja voimme esittää laajat, koko finanssialan vaikutuksia huomioivat näkemykset ei vain yhden sektorin mielipiteet Pohjoismainen sääntelyperinne ja markkinoiden erityispiirteet tuodaan esiin erottautuminen tärkeää Vaikuttamiseen sidotaan mukaan jo alkuvaiheessa FK:n viestintä ja markkinadataa tuottava toiminto tuotettava faktoja ja ratkaisuja Ennakollisuus: tunnistettava jo aikaiset impulssit tulevan sääntelyn valmistelusta ja paikat, joissa keskustelua käydään muuten olet myöhässä! Tunnettava EU-sääntelykoneiston oikeudelliset ja erityisesti epäviralliset toimintatavat päätökset tehdään muualla kuin parrasvaloissa Prosessit monesti monivuotisia ja monihaaraisia pitkäjänteisyys EU-edunvalvonnan tiimi tukena prosessien virtaviivaistamisessa, suunnittelussa, käytännön työssä 20

21 LÄHES SIVUA PANKKIEN VAKAVARAISUUSSÄÄNTELYÄ (CRD IV) Sivumäärä EBA:n ohjeet Komission asetukset: raportointi Komission asetukset: muut asiat Parlamentin ja neuvoston asetus Direktiivi Aiemmin Jatkossa 21

22 FINANSSIALAN SÄÄNTELYN MONINKERTAISTUMINEN VAIKUTUKSET SUOMALAISIIN FINANSSITOIMIJOIHIN Noin 80 EU-säädöshanketta finanssialalla viime vuosien aikana osa todella tarpeellista, osa hätiköiden tehtyä Alemmantasoisen sääntelyn määrän moninkertaistuminen tuhansia sivuja vain yhdessä säädöksessä > mm. 414 alemmantasoista säädöstä edelleen valmisteltavana Vaikutukset finanssialan yritysten toimintaan: Suomalaiset yritykset eurooppalaisittain pieniä Suurennutaanko fuusioiden kautta? Velvoitteiden toteutus, mm. tietojärjestelmäkustannukset Miten velvoitteita seurataan yrityksissä kasvavat valvontatoiminnot ja sisäiset prosessit Kiristyneet vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset Kasvavat tiedonantovelvoitteet Mahdollisen tuotesääntelyn vaikutukset 22

23 ESIMERKKEJÄ YLISÄÄNTELYSTÄ FINANSSIALALLA Pankkien rakennerajoitukset Rahoitusmarkkinavero Paisuvat raportointivelvoitteet Sijoittajansuojan päällekkäiset velvoitteet Asuntoluottodirektiivin liialliset velvoitteet Digitalisaatiota haittaavat ristiriitaiset säännökset Johdannaismarkkinoiden toimijoiden liialliset velvoitteet Eurooppalaisten valvontaviranomaisten liian pitkälle venytetty mandaatti Jne päivitämme listaa parhaillaan mm. Sipilän hallituksen kartoituksen tarpeisiin 23

24 MITEN SÄÄNTELYN LAATUA PARANNETAAN, ETTEI PÄÄDYTÄ TÄHÄN? Komission paremman sääntelyn ohjelma 5/2015 Suomen hallitusohjelmakirjaus turhan sääntelyn karsimisesta 5/

25 PAREMPI SÄÄNTELY KOMISSION TAVOITTEISSA KORKEALLA Juncker: Big on big things, small on small things Komission paremman sääntelyn paketti 5/2015 Konsultaatioita eri vaiheisiin: ideointivaiheessa, ennen ehdotuksen antamista, ehdotuksen antamisen jälkeen Julkiset palautesivustot kansalaisille Konsultaatiot myös alemman tason säännöksiä valmisteltaessa Paremmat perustelut ehdotuksiin: uusia ehdotuksia harkittava tarkemmin Vaikutusarvioiden laadun parantaminen Uusi Regulatory Scrutiny Board Vaikutusarviot myös merkittävistä muutoksista neuvotteluprosessin aikana! Lisää painetta jäsenmaihin ja parlamenttiin laadun parantamiseksi Kansallinen lisäsääntely vain harkitusti! REFIT-ohjelma voimassa olevan sääntelyn karsiminen 25

26 UUSI EU-SÄÄNTELY KESKITTYY PÄÄOMAMARKKINOIDEN KEHITTÄMISEEN

27 MISTÄ PÄÄOMAMARKKINAUNIONISSA ON KYSE? Keskeinen osa uuden komission ohjelmaa kytkeytyy kasvun ja työllisyyden edistämiseen ( Jobs & growth ) Bringing about a well-regulated and integrated Capital Markets Union, encompassing all Member States, by 2019, with a view to maximising the benefits of capital markets and non-bank financial institutions for the real economy. (Junckerin Mission letter komissaari Hillille ) My ambition is clear: to help unlock the capital around Europe that is currently frozen and put it to work in support of Europe s businesses, particularly SMEs. (Komissaari Hillin puhe ) 27

28 MISTÄ PÄÄOMAMARKKINAUNIONISSA ON KYSE? Tavoitteena pääomien yhteismarkkinoiden edistäminen, vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen tarjoaminen (pk-)yrityksille ja sijoitusten houkutteleminen EU:hun Hanke on sateenvarjo, jonka alla on useita nykyisiä tai idea-asteella olevia hankkeita Kataisen investointiohjelma ja EU:n uusi strategisten investointien rahasto (EFSI) kytkeytyvät unionihankkeeseen Myös pitkäaikaisrahoituksen edistämistä koskevat suunnitelmat liittyvät asiaan (kevät 2014) 28

29 MINKÄLAISIA HANKKEITA UNIONIIN SISÄLTYY? Arvopaperistamisen edistäminen (yksinkertaiset ja läpinäkyvät arvopaperistamistuotteet) Esitedirektiivin uudistaminen (pk-yritysten emissiot) Pk-yritysten luottokelpoisuustietojen raportoinnin yhtenäistäminen ja tietojenjako Institutionaalisten sijoittajien, ml. vakuutusyhtiöt ja rahastot, pitkäaikaisten sijoitusten tukeminen (kohteina infra ja pk-yritykset) Rahastosääntelyn kehittäminen (ELTIF, venture capital) Private placement markkinoiden sääntelyn yhtenäistäminen Yksityissijoittajien sijoitusmahdollisuuksien lisääminen, ml. eurooppalainen eläketuote ja rajat ylittävä toiminta Joukkorahoituksen edistäminen 29

30 UNIONIN UHAT JA MAHDOLLISUUDET + Unioni tuo aidot yhteismarkkinat, jotka tehostavat pääomien kohdentumista, houkuttelevat ulkomaisia sijoituksia ja lisäävät yritysten rahoitusmahdollisuuksia + Sääntelyn laatua ja arviointia parannetaan ja nykyisen sääntelyn ongelmakohtia korjataan + Eräät sääntelyhankkeet kyetään estämään unionin avulla (FTT, pankkien rakennerajoitukset) + Unioni edesauttaa Ison-Britannian pysymistä EU:ssa Sääntelyn määrää lisätään huomattavasti Luodaan keinotekoisia rakenteita tai tuotteita (esim. EU-säästötili) Kokonaisuuden sijasta huomio kiinnitetään yksityiskohtiin Unionin avulla pyritään ohjailemaan poliittisesti pääomavirtoja ja markkinarakenteita Pääomamarkkinoita kehitetään suurten maiden toimijoiden ehdoilla Lisätään yhteisvastuuta (esim. pk-yritysluottojen arvopaperistaminen) 30

31 FK:N KANTA PÄÄOMAMARKKINAUNIONIIN Kannatamme yhteismarkkinoiden kehittämistä EU:ssa. Tämä on tehtävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. Kannatamme yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistamista Haluamme samanlaisen sääntelyn samanlaiselle toiminnalle Haluamme samanlaisen sijoittajansuojan samankaltaisille tuotteille Vastustamme huonoa sääntelyä ( one-size-fits-all ajattelu, yksityiskohtaiset vaatimukset, tietojen päällekkäinen raportointi, lyhyet valmistelu- ja siirtymäajat, toimialan riittämätön kuuleminen) Vastustamme julkisen vallan puuttumista markkinoiden sijoituspäätöksiin Vastustamme markkinoiden toimintaa heikentäviä vero- ja muita sääntelyhankkeita (FTT, pankkien rakennerajoitukset) 31

32 Piia-Noora Kauppi