Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 84 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-20:30 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja Simon Elo Toni Seppänen, saapui klo :n 40 käsittelyn jälkeen, poistui klo :n 47 käsittelyn aikana Nina From, saapui klo :n 41 käsittelyn aikana Inka Hopsu Sami Humala Kaija Kalliola Jarmo Nieminen, saapui klo :n 40 käsittelyn aikana Tiina Kujala Antti Kainulainen Henrik Vuornos Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari Merja Vuori Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Aulis Pitkälä sivistystoimen johtaja Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja Virpi Mattila suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja Juha Nurmi kehittämispäällikkö Ulla Valtonen varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Ilpo Salonen perusopetuslinjan päällikkö Tapio Erma lukiolinjan päällikkö Joona Aaltonen nuorisovaltuuston edustaja Markku Kälviä henkilöstön edustaja Terhi Pippuri erityissuunnittelija, poistui klo :n 40 käsittelyn jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo :n 43 käsittelyn jälkeen Kaisa Pitkänen tiedottaja Tuija Seppänen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 84 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Merja Vuori Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 84 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 38 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 39 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) 6 raportointi (kh/kv) 41 2 Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvitys Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvitys Leppävaaran koulun pienryhmien ja Veräjäpellon koulun 20 opetuksen järjestäminen alkaen 44 Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistäminen alkaen 45 Huoltajien vetoomus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä 29 opetuksessa 6. luokalla opiskelevien oppilaiden sijoittamiseksi Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen 46 Lukuvuoden oppilaspaikoista päättäminen 32 vuosiluokilla varhaiskasvatuslautakunnan evästykset Espootarinan 38 päivitykseen 48 Ryhmäperhepäiväkoti Viherompun ja Meriveden 40 päiväkodin toiminnan lopettaminen kesällä Vastaus valmistelukehotukseen koskien 42 koulunkäyntiavustajan nimikkeen muuttamista koulunkäynninohjaajaksi 50 Lisäopetusryhmien perustaminen lukuvuodelle Espoon ryhmämuotoisen yksityisopetuksen järjestäminen alkaen 52 4 Suomenkielisen perusopetuksen tuntijaon tarkistaminen Tarkennuksia esiopetusta järjestäviin yksiköihin 53 lukuvuonna Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus 59 vuodelta Suomenkielisen opetuksen toimintakertomus Olarin koulun ja Olarin lukion sekä Pohjois-Tapiolan 61 koulun ja lukion johtokunnat toimikaudella Kantokasken koulun johtokunnan henkilökunnan 62 varaedustajan eropyyntö ja täydennysvaali 58 Päätökset ja kirjelmät Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 65 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 60 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset 79

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Merja Vuori.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ( ) raportointi (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Terhi Pippuri, puh Elina Palojärvi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä merkitsee liitteenä olevan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportoinnin tiedoksi ja esittää sen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle tiedoksi merkittäväksi. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelman liitteinä ovat 1) Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma sekä 2) Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Kaikki mainitut asiakirjat ovat lakisääteisiä (lastensuojelulaki 417/2007, asetus 338/2011) ja ne tulee ottaa huomioon laadittaessa laajempaa kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman väliraportti käsiteltiin valtuustossa Samalla hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosille sekä oppilashuoltoa koskevat lisäykset lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luvuksi 4.5. Nyt käsiteltävänä olevassa raportoinnissa esitellään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille asetettujen painopistealueiden toteutuminen. Lisäksi raportissa on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategisten tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosina Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä olivat:

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 84 - Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan - Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin - Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan - Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa - Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön - Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan o Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön Yhteenveto ja johtopäätökset painopisteiden toteutumisesta Nuorten (13-22 v.) päihde- ja mielenterveyspalvelujen hoitoketjujen ja kustannusten nykytilaa koskeva analysointi toteutettiin ja selvitystä hyödynnetään palveluketjujen uudelleen muotoilussa asiakkaan hoidon saumattomaksi toteutumiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen monialaisessa yhteistyössä on jatkossakin keskeinen tavoite. Hyvinvointiraportointia kehitetään kaupunkitasoisesti. Tavoitteena on oikea-aikainen ja paremmin hyödynnettävissä oleva tieto lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Jatkossa lasten ja nuorten omia kokemuksia ja palautetta tulee kerätä systemaattisemmin. Lasten ja nuorten omien kokemusten arvostetuksi ja huomioiduksi tuleminen ovat keskeinen tavoite kaikissa lasten ja nuorten palveluissa. Osallistamista on kehitetty ja toteutettu yhä enemmän ja sen perusteella kehitetty palveluja. Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman ja Opetussuunnitelman keskeisinä tavoitteina on lasten osallisuuden vahvistaminen. Erilaisilla toimintamuodoilla (esim. KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolku, Kaikukortti) on lisätty kulttuurin saavutettavuutta. Tätä pidetään jatkossakin tärkeänä. Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvien toimenpiteiden vieminen käytäntöön on toteutunut. Vieraskielisten lasten ja perheiden huomioimista kehitetään kaikissa lasten ja perheiden palveluissa. Espoo mukana pääkaupunkiseudun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape) kehittämistyössä ( ), missä huomioidaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erityistarpeet hyvinvoinnin tukemisessa. Monialaisen yhteistyön vahvistaminen lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä on toteutunut. Kuluvalla valtuustokaudella lasten ja nuorten palveluiden yhteensovittavaan johtamiseen on saatu toimivat ja hyvät rakenteet. Jatkossa pyritään siihen, että kaikissa lasten ja perheiden palveluissa asiakkaille tehdään yhteinen palvelutarpeen arviointi ja suunnitelma.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh Eija Riikonen, puh Kaisa Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä hyväksyy Laajalahden koulu - hankkeen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Laajalahden koulu -hankkeen tarveselvityslomake - Laajalahden koulun alustava huonetilaohjelma - Koulut, kustannusvertailu Päiväkodit, kustannusvertailutaulukko Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Tapiolan alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset, läpikululta suojaisat piha-alueet voidaan toteuttaa hyvin Laajalahden koulun nykyiselle tontille.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 84 Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 438, jossa lisäys on 130 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Laajalahden koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin ja turvallisesti saavutettavissa. Hanke toteutetaan Laajalahden koulun nykyiselle paikalle, Laajalahti ko Y-tontille (osoite Elisenvaarankuja 9). Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Palveluverkko ja väestön muutos Tapiolan aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetut alueet tulevat tiivistymään uudella asukkaalla ja lisäksi Otaniemeen tavoitellaan uutta asukasta 2030 mennessä. Väestöennusteen mukaan Suur-Tapiolan alueen lapsimäärä kasvaa noin 700:lla seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Palveluverkon suunnittelu ja hankkeen mitoitus perustuu varhaiskasvatus- ja oppivelvollisuusikäisten määrän kasvuun. Hankkeen laajuudessa otetaan huomioon koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen, liikennejärjestelyt ja luopuminen epätarkoituksenmukaisista toimintayksiköistä. Laajalahden koulu sijaitsee Tapiolan suuralueella Turunväylän eteläpuolella. Alueella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 80:lle ja yläkoulutiloja noin 45:lle yleisopetuksen perusopetusryhmälle. Lisäksi alueella järjestetään erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Alueella on tällä hetkellä väistöjärjestelyjä koulurakennusten teknisten korjausten takia. Väestöennusteen mukaista oppilasmäärän lisäystä ei voida mitoittaa olemassa oleviin koulutiloihin. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 84 Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Varhaiskasvatuspalveluja tarvitsee yli 80 % alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 75 %). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut pulaa varhaiskasvatuspaikoista ja hoitopaikkoja järjestetään poikkeusjärjestelyin olemassa oleviin tiloihin siten, että lapsia ja henkilökuntaa sijoitetaan niihin mitoitusta enemmän. Vaje on noin 100 päivähoitopaikkaa. Esiopetustilojen sijoittaminen koulun yhteyteen luo lisäkapasiteettiä alueen muihin päiväkoteihin. Tapiolan alueella 10 kk - 6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa 10 vuodessa noin 500:lla ja 7-15-vuotiaiden noin tuhannella. Koko Tapiolan alueella lasten ja nuorten määrän kasvu on kymmenessä vuodessa noin 17 %. Väestöennuste Suur-Tapiola, suomen- ja vieraskieliset 10 kk. - 5v. 6-vuotta 7-11v v v Muutos vuosi-ka Koulun ja esiopetuksen tilat Laajalahden koulu otettiin käyttöön Laajalahden kansakouluna Rakennusta laajennettiin ja peruskorjattiin Nykyiset, huonokuntoiset tilat eivät täytä uuden opetussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Espoon koulut suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisiksi. Tilat toteutetaan osittain avautuviksi, yhdistettävissä oleviksi tiloiksi jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Laajalahden koulun tilatarpeet esitetään alustavassa huonetilaohjelmassa. Muuntojoustavat tilat palvelevat eri-ikäistä käyttäjäjoukkoa ja ovat myös kuntalaiskäytössä. Päiväkodin tilat toteutetaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeen mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 84 joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Esiopetustilat sijoittuvat rakennuksessa siten, että sisäänkäynniltä on suora kulkuyhteys lasten leikkipihalle. Rakennusten kerrosten väliset kulkuyhteydet suunnitellaan mahdollisimman hyvin turvallisiksi ja toimiviksi lasten jatkuvaan käyttöön. Koulun ja esiopetuksen saattoliikenne ja koulun huoltopiha suunnitellaan toisistaan erillisiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä työ- ja toimintaympäristöstä. Osallistavalla suunnittelulla ohjataan aktiivisesti käyttäjiä osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä ja asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, millä keinoin rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua Espoossa. KulttuuriEspoo strategia otetaan huomioon hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen ja alueen asukkaiden kanssa. Koulu- ja päiväkotitilojen yhteiskäyttö Laajalahden koulu -hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeen tilaohjelma on suunniteltu siten, että tilat ovat joustavasti peruskoulun ja esiopetuksen käytössä, osittain yhteiskäytössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat ruokailualueet, liikuntatilat oheistiloineen ja erikoisluokat. Kouluilla ja esiopetuksella on erilliset sisäänkäynnit ja toimintatilat. Henkilökunnan tauko- ja työtilat ovat pääosin yhteiset. Tilojen kuntalaiskäyttö Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Liikuntasali oheistiloineen on urheiluseurojen ja muiden kuntalaisten käytössä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Sekä liikuntatiloihin että muun kuntalaiskäytön alueelle on omat, erilliset sisäänkäyntinsä, joista ei ole pääsyä muualle koulun tiloihin. Ulkoalueet Piha-alueet peruskorjataan ja varustetaan uusin leikkivälinein pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Pallokenttä peruskorjataan sekä pintojen että rakenteiden (mm. salaojat) osalta. Kentän laajennusta pihasuunnitteluohjeen mukaisiin mittoihin (51 m x 69 m) tutkitaan. Kentän yhteyteen rakennetaan hiekkatekonurmipintainen aidattu monitoimikenttä m x m. Lisäksi kentän yhteyteen (aidan ulkopuolelle) rakennetaan pituushyppypaikka sekä mahdollisesti muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Koulun piha-alue ja liikuntakentät tarjoavat sekä koululaisille että alueen

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 84 asukkaille monipuoliset leikki- ja liikuntaolosuhteet. Aikataulu Laajalahden koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille Hankkeen aikataulussa tulee ottaa huomioon, että koulu- ja esiopetustilat tulee saada käyttöön aina viimeistään toimintakauden alussa valmiiksi kalustettuna, mikä edesauttaa palveluverkon kehittämistä. Tilojen käyttöönotosta kesken toimintakauden voi aiheutua lisäkustannuksia tuottavia väliaikaisia tilajärjestelyjä ja haittaa asiakkaille. Tilapalvelut -liikelaitos arvioi hankkeen valmistuvan 11/2020. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta toteuttamaan hankkeen investointiohjelman mukaisessa aikataulussa tai esittämään korvaavat tilat toiminnan tarpeelle. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Laajalahden koulu -hanke on Tilapalvelut-liikelaitoksen mukaan laajuudeltaan br-m2 tai ht- m2. Alustava tilaohjelman mukaan hankkeen laajuus on 4068 hy-m2. Hankkeen kustannusennuste on Tilapalvelut -liikelaitokselta saamien tietojen mukaan 20,63 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: yksikkö hy-m 2 hinta peruskoulu ,39 M päiväkoti (esiopetus) 245 1,24 M Uudishankkeen arvioidut vuokrakulut ovat noin 2,01 M /vuosi ja Siivouskustannukset n /vuosi. Koulun osuus on 94 % ja varhaiskasvatuksen osuus 6 %. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen - Arja Törmä, Tilahallinta - Juha Iivanainen, Tilahallinta

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / / Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh Eija Riikonen, puh Kaisa Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä hyväksyy Tuomarilan koulu - hankkeen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta toivoo Tuomarilan koulun osalta seuraavaa: tutkitaan mahdollisuutta, että koulu toteutetaan yhtenäisenä ratkaisuna ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon naapurissa sijaitsevien taloyhtiöiden lausunnot. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy Tuomarilan koulu - hankkeen tarveselvitystä liitteen mukaisena. Hanke sisältää 3-sarjaisen alakoulun ja tilat kahdelle varhaiskasvatuksen esiopetusryhmälle. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Oheismateriaalina olevaa alustavaa huonetilaohjelmaa käytetään rakennushankkeen suunnittelun pohjana.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 84 pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta ottamaan huomioon vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa esitetyn aikataulun vuosille Lisäksi opetus- ja toivoo Tuomarilan koulun osalta seuraavaa: tutkitaan mahdollisuutta, että koulu toteutetaan yhtenäisenä ratkaisuna ja jatkovalmistelussa otetaan huomioon naapurissa sijaitsevien taloyhtiöiden lausunnot. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Tuomarilan koulu -hankkeen tarveselvityslomake - Tuomarilan koulun alustava huonetilaohjelma - Koulut, kustannusvertailu Päiväkodit, kustannusvertailutaulukko Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Keski-Espoon alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset piha-alueet voidaan toteuttaa Tuomarilan koulun nykyiselle tontille. Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 450, jossa lisäys on noin 270 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishankkeen toteutukselle on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille Hanke toteutetaan Tuomarilan koulun nykyiselle paikalle, Tuomarila ko Y-tontille (osoite Puistotie 13). Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelussa varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet koululle, esiopetukseen, viereiseen päiväkotiin ja koulun käyttämälle kentälle. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 84 Palveluverkko ja väestön muutos Kaupunginhallitus on hyväksynyt Keski- ja Pohjois-Espoon osayleiskaavan tavoitteet, joiden tarkoituksena on mahdollistaa uutta asukasta Koillis-Espooseen, uutta asukasta Luoteis- Espooseen ja uutta asukasta tiivistyvän Keski-Espoon alueelle 2050 mennessä. Väestöennusteen mukaan Espoon keskuksen alueen lapsimäärä kasvaa noin tuhannella seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Ennuste ei ota vielä huomioon Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan uusia asukastavoitteita. Palveluverkon suunnittelu ja hankkeen mitoitus perustuu varhaiskasvatusja oppivelvollisuusikäisten määrän kasvuun. Hankkeen laajuudessa otetaan huomioon koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys: väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen, liikennejärjestelyt ja luopuminen epätarkoituksenmukaisista toimintayksiköistä. Tuomarilan koulu sijaitsee Espoon keskuksen suuralueella junaradan eteläpuolella. Alueella on useita peruskouluja: 1-6 luokkien koulutiloja on yhteensä noin 40:lle ja yläkoulutiloja noin 13-14:lle yleisopetuksen perusopetusryhmälle. Kirkkojärven koulu on lähellä, junaradan pohjoispuolella. Lisäksi alueella järjestetään erityis- ja muuta pienryhmäopetusta. Väestöennusteen mukaista oppilasmäärän lisäystä ei voida mitoittaa olemassa oleviin koulutiloihin. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Keski- ja Pohjois-Espoossa on nyt varhaiskasvatuksessa hoitopaikkavajetta ja 15 epätarkoituksenmukaista toimipistettä. Väestöennusteen mukaan Keski- ja Pohjois-Espoossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2021 noin 180 lapsella. Väestöennuste Vanhan Espoon eteläosa, suomen- ja vieraskieliset kk. - 5v. 6-vuotta 7-11v v v

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / Muutos vuosi-ka Sivistystoimen palveluverkkoa kehitetään Tuomarilan alueella siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista toimintayksiköistä. Koulun ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Yhteinen oppimisympäristö ja turvalliset piha-alueet voidaan toteuttaa Tuomarilan koulun nykyiselle tontille. Hankkeeseen toteutetaan tilat seuraavasti: Alakoulussa on 1-6-luokilla 18 perusopetusryhmää, kolme pienryhmää ja kaksi esiopetusryhmää. Koulun laskennallinen oppilasmäärä on 450, jossa lisäys on noin 270 oppilasta. Varhaiskasvatuspaikkojen rakenteellinen määrä on 42. Hankkeessa sivistystoimen palvelut muodostavat espoolaisen, avoimen ja yhteisen kohtauspaikan eri-ikäisille kuntalaisille. Koulu ja varhaiskasvatuksen esiopetustilojen toteutus samaan yhteyteen luo edellytykset kasvatuksen ja opetuksen jatkumolle. Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishanke on vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa vuosille Hanke toteutetaan Tuomarilan koulun nykyiselle paikalle, Tuomarila ko Y-tontille (osoite Puistotie 13). Hankkeen sijaintipaikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Suunnittelussa varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet koululle, esiopetukseen, viereiseen päiväkotiin ja koulun käyttämälle kentälle. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Koulun ja esiopetuksen tilat Tuomarilan koulu on rakennettu vuonna Rakennus on peruskorjattu 1980-luvulla. Lisäksi rakennukseen on tehty pieniä toiminnallisia tilamuutoksia ja sitä on laajennettu vieressä olevaan asuntolarakennukseen ja luvuilla. Nykyiset, huonokuntoiset tilat eivät täytä uuden opetussuunnitelman toiminnalle asettamia vaatimuksia. Espoon koulut suunnitellaan kaupunkitasoisten mitoitusperiaatteiden ja uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisiksi. Tilat toteutetaan osittain avautuviksi, yhdistettävissä oleviksi tiloiksi jotka tukevat yhteisöllisyyttä. Tuomarilan koulun tilatarpeet esitetään alustavassa

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 84 huonetilaohjelmassa. Muuntojoustavat tilat palvelevat eri-ikäistä käyttäjäjoukkoa ja ovat myös kuntalaiskäytössä. Päiväkodin tilat toteutetaan Espoon päiväkotien suunnitteluohjeen mukaan. Suunnittelussa otetaan huomioon tilojen monimuotoisuus ja joustavuus sekä pienryhmätoimintaan painottuva pedagogiikka. Esiopetustilat sijoittuvat rakennuksessa siten, että sisäänkäynniltä on suora kulkuyhteys lasten leikkipihalle. Rakennusten kerrosten väliset kulkuyhteydet suunnitellaan mahdollisimman hyvin turvallisiksi ja toimiviksi lasten jatkuvaan käyttöön. Koulun ja esiopetuksen saattoliikenne ja koulun huoltopiha suunnitellaan toisistaan erillisiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien näkemys hyvästä työ- ja toimintaympäristöstä. Osallistavalla suunnittelulla ohjataan aktiivisesti käyttäjiä osallistumaan oman työn ja toimintaympäristönsä ja asukkaita oman ympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen, millä keinoin rakennetaan arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua Espoossa. KulttuuriEspoo strategia toteutetaan hankkeessa yhteistyössä sivistystoimen ja alueen asukkaiden kanssa. Tuomarilan koulun käytössä oleva Pitkännotkon pallokenttä peruskorjataan hankkeen yhteydessä. Koulu- ja päiväkotitilojen yhteiskäyttö Tuomarilan koulu -hanke toteutetaan yhteishankkeena, mikä lisää etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Hankkeen tilaohjelma on suunniteltu siten, että tilat ovat joustavasti peruskoulun ja esiopetuksen käytössä, osittain yhteiskäytössä. Yhteiskäyttöisiä tiloja ovat ruokailualueet, liikuntatilat oheistiloineen ja erikoisluokat. Kouluilla ja esiopetuksella on erilliset sisäänkäynnit ja toimintatilat. Henkilökunnan tauko- ja työtilat ovat pääosin yhteiset. Tilojen kuntalaiskäyttö Iltaisin koulun yleiset opetustilat sekä erikoisluokat ovat taiteen perusopetuksen ja kuntalaisten käytössä. Liikuntasali oheistiloineen on urheiluseurojen ja muiden kuntalaisten käytössä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Sekä liikuntatiloihin että muun kuntalaiskäytön alueelle on omat, erilliset sisäänkäyntinsä, joista ei ole pääsyä muualle koulun tiloihin. Ulkoalueet

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 84 Piha-alueet peruskorjataan ja varustetaan uusin leikkivälinein pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Pihalle rakennetaan hiekkatekonurmipintainen aidattu monitoimikenttä. Koulun käyttämä pallokenttä (Pitkännotkon kenttä) peruskorjataan. Kentän yhteyteen (aidan ulkopuolelle) rakennetaan pituushyppypaikka sekä mahdollisesti muita yleisurheilun suorituspaikkoja. Kentän aitaa lisätään siten, että se kiertää koko kentän. Aitaan rakennetaan huoltoportti ja kulkuaukot. Kentän yhteyteen rakennetaan muutama pysäköintipaikka. Kentän valaistus tarkistetaan pihasuunnitteluohjeen mukaiseksi. Koulun piha-alue ja liikuntakentät tarjoavat sekä koululaisille että alueen asukkaille monipuoliset leikki- ja liikuntaolosuhteet. Aikataulu Tuomarilan koulun peruskorjaus ja uudishankkeen toteutukselle on vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmassa varattu määrärahat vuosille Hankkeen aikataulussa tulee ottaa huomioon, että koulu- ja esiopetustilat tulee saada käyttöön aina viimeistään toimintakauden alussa valmiiksi kalustettuna, mikä edesauttaa palveluverkon kehittämistä. Tilojen käyttöönotosta kesken toimintakauden voi aiheutua lisäkustannuksia tuottavia väliaikaisia tilajärjestelyjä ja haittaa asiakkaille. Tilapalvelut -liikelaitos arvioi hankkeen valmistuvan 11/2020. pyytää Tilapalvelut -liikelaitosta toteuttamaan hanke investointiohjelman mukaisessa aikataulussa tai esittämään korvaavat tilat toiminnan tarpeelle. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Tuomarilan koulu -hanke on Tilapalvelut -liikelaitoksen antamien tietojen mukaan laajuudeltaan br-m 2. Alustava tilaohjelman mukaan hankkeen laajuus on hy-m 2. Hankkeen kustannusennuste on Tilapalvelut -liikelaitoksen antamien tietojen mukaan noin 19,03 milj. euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: yksikkö hy-m 2 hinta peruskoulu ,9 päiväkoti (esiopetus) 245 1,14 Uudishankkeen arvioidut vuokrakulut ovat noin 1,819 /vuosi ja siivouskustannukset /vuosi. Koulun osuus on 94 % ja varhaiskasvatuksen osuus 6 %.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 84 Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta - Pia Aaltonen, Tilahallinta

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / Leppävaaran koulun pienryhmien ja Veräjäpellon koulun opetuksen järjestäminen alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh Merja Narvo-Akkola, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen päättää, että alkaen Monikon (Leppävaaran koulukeskus) valmistumiseen saakka 1. Veräjäpellon koulun vuosiluokkien 1-6 yleisopetus järjestetään koulun käytössä tällä hetkellä olevissa siirtokoulutiloissa Veräjäpellon koulun läheisyydessä 2. Veräjäpellon koulun erityisluokkien ylimpien vuosiluokkien opetus järjestetään pääosin Kuitinmäen koulun kentällä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Ne oppilaat, joiden koulumatka Kuitinmäkeen on vähintään 3 km, saavat koulumatkoja varten matkakortin, ellei heille ole myönnetty muuta koulumatkaetuutta. 3. Leppävaaran koulun pienryhmien osalta ryhmien sijoittuminen päätetään vuosittain vuosiluokkien 7-9 oppilaaksioton yhteydessä. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Pöytäkirja huoltajien kuulemistilaisuudesta - Veräjäpellon koulun johtokunnan lausunto - Veräjäpellon koulun opettajakunnan lausunto - Veräjäpellon koulun oppilaskunnan lausunto Monikon eli Leppävaaran koulukeskuksen rakentaminen alkaa tarvittavilla purkutöillä syksyllä Tontilla toimivat tällä hetkellä Leppävaaran ja Veräjäpellon koulut, joten niiden opetus on järjestettävä purku- ja rakennustöiden aikana muualla. päätti kokouksessaan , että Leppävaaran koulun yleisopetuksen ja liikuntapainotteisten luokkien opetus järjestetään alkaen Monikon valmistumiseen saakka pääosin Lintumetsän koulun yhteydessä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Lisäksi hyödynnetään

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 84 Lintumetsän ja Lintuvaaran koulujen sekä Leppävaaran urheilupuiston tiloja. Veräjäpellon koulun osalta ehdotetaan, että yleisopetuksen vuosiluokkien 1-6 opetus järjestetään nykyisen Veräjäpellon koulun läheisyydessä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa. Näissä tiloissa mahtuisivat toimimaan sekä yleisopetuksen luokat että koulun erityisluokat. Yleisopetuksen lisäksi Veräjäpellon koulussa on dysfaattisten lasten kaupunkitasoisia erityisluokkia vuosiluokilla 1-9. Näihin kaupunkitasoisiin erityisluokkiin oppilaat tulevat eri puolilta Espoota. varhaiskasvatuslautakunnalle ehdotetaan, että erityisluokkien ylimpien vuosiluokkien oppilaiden opetus järjestettäisiin pääosin Kuitinmäen koulun kentällä sijaitsevissa siirtokoulutiloissa, jotka vapautuvat kesällä 2017 Päivänkehrän koulun peruskorjauksen valmistuessa. Ruokailu ja erikoisluokkatiloja vaativa opetus voidaan järjestää Kuitinmäen koulun tiloissa. Ne oppilaat, joilla koulumatka Kuitinmäkeen on yli 3 km, saisivat koulumatkoja varten matkakortin elleivät he saa muuta koulumatkaetua. Koska oppilaat tulevat eri puolilta Espoota, osalla oppilaista koulumatka lyhenee. Kuitinmäkeen on hyvät joukkoliikenneyhteydet eri puolilta Espoota. Veräjäpellon koulun johtokunnan, henkilökunnan ja oppilaskunnan lausunnot sekä muistio huoltajien kuulemistilaisuudesta ovat oheismateriaalina. Johtokuntien lausunnoissa esiin nostamista huolenaiheista oppilashuollon tiloihin haetaan ratkaisu samalla kun koulun pyörittämisen kokonaisuus hahmottuu toteutuvissa väistötiloissa. Piha-alueen turvallisuuteen pyritään vaikuttamaan tutkimalla voidaanko Leppävaaran lukion ja Uimahallin välinen viheralue muuttaa välituntialueeksi. Tällöin oppilaiden välituntitoiminta olisi kauempana ja suojaisempi suhteessa rakennustyömaahan ja sen liikenteeseen. Leppävaaran koulun maahanmuuttajien valmistava- ja pienryhmäopetuksen sijoittumisesta ehdotetaan päätettäväksi vuosittain oppilaaksioton yhteydessä. Leppävaaran koulussa nyt järjestettävälle joustavan perusopetuksen ryhmille ollaan hakemassa kaupungista toista pysyvämpää sijoituspaikkaa. Tiedoksi - Leppävaaran koulu - Veräjäpellon koulu

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistäminen alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Eeva-Kaisa Ikonen, puh Jemina Sirviö, puh Juha Nurmi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen 1. päättää, että Tähtiniityn koulusta ja Kuitinmäen koulusta muodostetaan alkaen yhtenäinen peruskoulu ja koulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu 2. päättää, että muodostettavassa yhtenäisessä Kuitinmäen koulussa on yksi johtokunta. Käsittely Kainulainen puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta kehottaa valmistelemaan uuden koulun nimeä. Virkamiehet kuuntelevat molempia osapuolia ja tuovat esityksen lautakunnalle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kainulaisen muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1. päätti, että Tähtiniityn koulusta ja Kuitinmäen koulusta muodostetaan alkaen yhtenäinen peruskoulu, 2. päätti, että muodostettavassa yhtenäisessä koulussa on yksi johtokunta. Lisäksi opetus- ja kehotti valmistelemaan uuden koulun nimen siten, että molempia osapuolia kuunnellaan ja esitys tuodaan lautakunnalle.. Oheismateriaali - Tähtiniityn koulun koti- ja kouluyhdistyksen lausunto - Kuitinmäen koulun henkilökunnan lausunto - Kuitinmäen koulun johtokunnan lausunto - Kuitinmäen koulun oppilaskunnan lausunto

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 84 - Espoon nuorisovaltuuston lausunto - Tähtiniityn koulun johtokunnan lausunto - Tähtiniityn koulun henkilökunnan lausunto - Tähtiniityn koulun oppilaskunnan lausunto - Jalavapuiston koulun vanhempainyhdistyksen lausunto - Muistio alueen asukkaille ja huoltajille järjestetystä tiedotus- ja keskustelutilaisuudesta Selostus Perusopetusta koskeva opetuslainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet perustuvat ajatukseen yhtenäisestä perusopetuksesta. Hallinnollisesti yhtenäinen, 1-9 luokkien peruskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan päättämien suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteiden mukaisesti lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, kun se on tarkoituksenmukaista. Kouluilla on tällöin yhteiset tilat, hallinto ja opiskeluhuolto sekä yhteiset opettajat. Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 13 kohdan mukaan lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättää palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Näin ollen koulujen yhdistämistä koskeva ratkaisuvalta on lautakunnalla. Valmistelu Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistämistä on tarkasteltu Espoon peruskoulujen ja lukioiden tilankäyttösuunnitelman valmistelun yhteydessä, huomioiden suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen voimassa olevat periaatteet. Koulujen yhdistämistä koskeva valmisteluprosessi ja -aikataulu on hyväksytty suomenkielisen opetuksen tulosyksikön johtoryhmässä Jäljempänä olevasta ehdotuksesta on järjestetty koulujen henkilökunnalle yhteistoimintalain ja yhteistoimintasopimuksen mukaiset työpaikkakokoukset ja Alueen asukkaille ja huoltajille sekä nuorisovaltuuston jäsenille on järjestetty ehdotuksen johdosta tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tilaisuuteen on ollut kutsuttuina myös kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen vanhempainyhdistykset, sillä ehdotus yhtenäisen peruskoulun muodostamisesta vaikuttaa kaupunkitasoisesti järjestettyyn kaksikieliseen opetukseen. Koulujen johtokunnilla, henkilöstöllä ja oppilaskunnilla sekä Espoon kaupungin nuorisovaltuustolla ja kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 84 koti- ja kouluyhdistyksillä/vanhempainyhdistyksillä on ollut mahdollisuus antaa oma lausuntonsa mennessä. Lausunnot sekä tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistio ovat oheismateriaalina. Ehdotus Matinkylä-Olarin oppilasalueella toimivat Tähtiniityn koulu (Friisinkalliontie 4) ja Kuitinmäen koulu (Kuitinkuja 4) sijaitsevat vierekkäin. Tähtiniityn koulussa on noin 350 oppilasta ja Kuitinmäen koulussa noin 360 oppilasta. Päätösehdotuksen mukaisesti Tähtiniityn ja Kuitinmäen kouluista muodostetaan alkaen yhtenäinen peruskoulu ja koulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu. Koulujen yhdistäminen ja yhtenäisen peruskoulun muodostaminen on pedagogisesti perusteltua, sillä sen seurauksena - oppilaiden koulupolku on ennustettava - opetusresursseja ja tiloja on mahdollisuus hyödyntää jatkossa joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin - opettajien osaamista voidaan hyödyntää joustavasti kokonaisuuden tasolla ja kehittää opetusta monipuolisesti - oppilashuoltopalveluiden saatavuus paranee. Yhtenäisen peruskoulun muodostaminen on myös tarkoituksenmukaista, sillä koulujen yhdistäminen mahdollistaa Espoon kouluverkon kehittymisen kohti yhtenäistä perusopetusta. Yhdistämisen vaikutuksia 1. Oppilaat Muodostettavalla yhtenäisellä peruskoululla ei ole vaikutusta Tähtiniityn koulun nykyisten oppilaiden koulunkäyntijärjestelyihin. Koulutulokkaille osoitetaan kevään 2017 oppilaaksiotossa lähikouluksi Tähtiniityn koulu ja seitsemännelle luokalle siirtyville Kuitinmäen koulu. Kaksikieliseen opetukseen pyrkineet koulutulokkaat valitaan kevään 2017 oppilaaksiotossa Tähtiniityn kouluun ja seitsemännelle luokalle pyrkineet Kuitinmäen kouluun. Tähtiniityn koulun nykyisten yleisopetuksen ja erityisluokkien sekä kevään 2017 oppilaaksiotossa lähikouluun osoitettujen ja kaksikieliseen opetukseen valittujen oppilaiden koulun nimeksi muuttuu alkaen Kuitinmäen koulu. Oppilaat ovat alkaen yhtenäisen peruskoulun oppilaita ja voivat jatkaa koulussa perusopetuksen loppuun asti. Koulun kaksikieliseen opetukseen voidaan valita oppilaita myös muista

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 84 kouluista, mikäli koulun kaksikieliseen opetuksessa jatkavien oppilaiden jälkeen on vielä tilaa. Oppilaiden koulumatkaetuutta koskevat päätökset tehdään lautakunnan päättämien koulumatkaetuuden myöntämistä koskevien linjausten mukaisesti, kuten ennenkin. 2. Koulun johtaminen Muodostettavassa yhtenäisessä Kuitinmäen koulussa on yksi rehtori ja yksi johtokunta. Tarkoituksena on, että koulussa on myös virkaapulaisrehtori (ks. kohta 11). 3. Tilat Muodostettavan yhtenäisen koulun käytössä on Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulurakennukset. Opetuksen järjestämiseen tarkoitettuja tiloja on mahdollisuus käyttää jatkossa aiempaa joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin palvelutarpeen mukaan. 4. Oppilas- ja koulukohtaiset määrärahat Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta oppilas- ja koulukohtaisiin määrärahoihin. Määrärahat määräytyvät oppilasmäärän mukaan. 5. Opetustuntiresurssi Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta opetustuntiresurssiin. Resurssi määräytyy oppilasmäärän mukaan. 6. Avustajapalveluresurssi Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta koulun saamaan avustajapalveluresurssiin. Resurssi määräytyy koulun oppilasmäärän mukaan. 7. Koulusihteeriresurssi Tähtiniityn ja Kuitinmäen kouluissa on omat koulusihteerit 5 päivää/viikko. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena koulusihteeriresurssia tullaan tarkistamaan siten, että se vastaa muiden oppilasmäärältään samansuuruisten yhtenäisten peruskoulujen koulusihteeriresurssointia. 8. Vahtimestariresurssi Tähtiniityn koululla ei ole tällä hetkellä vahtimestariresurssia. Kuitinmäen koulun vahtimestariresurssi on tällä hetkellä 3 päivää/viikko. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 84 vahtimestaripalveluiden tarve lisääntyy ja resurssointia tullaan tarkistamaan. 9. Kuraattori- ja psykologipalveluresurssi Kuraattoriresurssi kohdentuu tällä hetkellä siten, että Tähtiniityn koulun kuraattoriresurssi on 1,8 päivää/viikko ja Kuitinmäen koulun 1,7 päivää/viikko. Kouluilla on eri kuraattorit. Psykologiresurssi kohdentuu tällä hetkellä siten, että Tähtiniityn koulussa psykologiresurssia on 1,8 päivää/viikko ja Kuitinmäen koulussa 1,7 päivää/viikko. Kouluilla on sama psykologi. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta kuraattoritai psykologipalveluiden laskennalliseen resurssiin. Koulujen yhteiset oppilashuollolliset työt on mahdollista yhdistää yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena, jolloin vapautuva aika voidaan kohdentaa aiempaa paremmin oppilaille, ts. oppilashuoltopalveluiden saatavuus paranee. 10. Rehtorin palkkaus ja opetusvelvollisuus Ehdotettava muutos vaikuttaa Kuitinmäen koulun rehtorin palkkaukseen. Oppilasmäärän kasvaessa työn vaativuuden arvioinnista maksettava summa on suurempi. Viranhaltijoiden palkkaus määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Rehtorin viikoittainen opetustuntimäärä on tällä hetkellä 6 ja muutoksen seurauksena Henkilökunnan palvelussuhteet Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien Tähtiniityn koulun opettajien ja koulunkäyntiavustajien sijoituskouluksi muuttuu alkaen Kuitinmäen koulu. Muutoksen seurauksena henkilökunnan hallinnollinen esimies on Kuitinmäen koulun rehtori. Muutoksella ei ole vaikutusta oppilashuoltohenkilöstön hallinnolliseen esimieheen. Kuitinmäen koulun rehtori jatkaa rehtorin virassaan. Tähtiniityn koulun rehtorin tehtävät hoidetaan määräaikaisin järjestelyin asti. Tähtiniityn rehtorin virka muutetaan alkaen apulaisrehtorin viraksi (virka-apulaisrehtori) ja ensimmäiseksi sijoituskouluksi osoitetaan Kuitinmäen koulu. Koulusihteerien sijoituskoulutilanne ja työtuntimäärät tarkistetaan ja sovitaan asianomaisten henkilöiden kanssa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 84 Lausunnot Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen johtokunnat, henkilöstö ja oppilaskunnat sekä Espoon nuorisovaltuusto ja kaksikielistä opetusta tarjoavien koulujen koti- ja kouluyhdistykset/vanhempainyhdistykset ovat antaneet omat lausuntonsa koulujen yhdistämistä koskevaan esitykseen. 1. Kuitinmäen koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta Koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta puoltavat koulujen yhdistämistä. Henkilöstön täsmälliseen tiedottamiseen, opettajien työmäärään, vahtimestari- ja koulusihteeripalveluihin sekä oppilaiden turvalliseen liikkumiseen pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena. 2. Tähtiniityn koulun johtokunta, henkilöstö ja oppilaskunta Koulun johtokunta ja henkilöstö eivät puolla koulujen yhdistämistä. Vaikka yhteistyön vahvistaminen Kuitinmäen koulun kanssa ja oppilaiden koulupolun jatkuvuuden takaaminen on järkevää, koulujen yhdistämisessä katsotaan olevan enemmän haittoja kuin hyötyjä. Yhteistyön vahvistaminen ja koulupolkujatkumo katsotaan olevan mahdollista toteuttaa ilman koulujen yhdistämistä. Tähtiniityn koulun oppilaskunta katsoo koulujen yhdistämisellä olevan hyviä ja huonoja puolia. Mahdollisesti muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimeksi oppilaskunta esittää Tähtiniityn koulua. 3. Espoon nuorisovaltuusto Nuorisovaltuusto puoltaa koulujen yhdistämistä ja esittää, että muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimeksi tulee Kuitinmäen koulu. Espoon kaksikielisen opetuksen alakouluissa eli Jalavapuiston ja Niittykummun kouluissa opiskelevien oppilaiden jatkomahdollisuuksiin pyydetään kiinnittämään jatkossa huomioita, jotta näiden oppilaiden jatkomahdollisuudet kaksikielisessä opetuksessa eivät heikenny. Yhtenäisen peruskoulun opettajaresursseja esitetään käytettäväksi joustavasti, etenkin taito- ja taideaineissa. 4. Koti- ja kouluyhdistykset/vanhempainyhdistykset Tähtiniityn koulun Koti- ja kouluyhdistys puoltaa koulujen yhdistämistä ja esittää, että muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimi päätetään henkilökunnan ja oppilaiden äänestyksen perusteella myöhemmin keväällä. Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulurakennusten väliseen liikkumiseen pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota. Pienempien oppilaiden toivotaan opiskelevan Tähtiniityn koulurakennuksessa, jolloin voitaisiin minimoida rakennusten välillä liikkuminen. Jalavapuiston koulun vanhempainyhdistys katsoo, että koulujen yhdistäminen asettaa eri koulujen kaksikielisessä opetuksessa

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 84 opiskelevat oppilaat epätasa-arvoiseen asemaan. Koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena kaksikielisen opetuksen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä tarjota kouluille kehittämiseen riittävää tukea. Muuta huomioitavaa Kunnallisvaalikausi päättyy Koulujen nykyiset johtokunnan jäsenet jatkavat kuitenkin toimintaansa siihen asti, kunnes uudet jäsenet on valittu. Johtokuntien jäsenten valinta tapahtuu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa sen jälkeen, kun valtuusto on valinnut uudet opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet. Tiedoksi - Talousyksikkö - Opetushallitus, ote - Kuitinmäen koulu - Tähtiniityn koulu - Tilastokeskus, ote - Henkilöstöyksikkö

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / Huoltajien vetoomus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa 6. luokalla opiskelevien oppilaiden sijoittamiseksi Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen Valmistelijat / lisätiedot: Jemina Sirviö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusopetuslinjan päällikkö Ilpo Salonen 1. käsittelee vetoomuksen kuntalain 28 :n tarkoittamana kunnan toimintaa koskevana aloitteena ja päättää, että se ei anna aihetta muuttaa kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteita 2. jättää tutkimatta vaatimuksen oppilaiden valitsemisesta Kuitinmäen kaksikieliseen opetukseen, koska lautakunnalla ei ole toimivaltaa päättää yksittäisen oppilaan koulupaikasta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden huoltajien (47 huoltajaa) vetoomus Selostus Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevien oppilaiden huoltajat ovat toimittaneet päivätyn vetoomuksen, jossa vaaditaan kevään 2017 haussa ensisijaiseksi hakutoiveekseen Kuitinmäen koulun kaksikielisen opetuksen esittäneet Tähtiniityn koulun oppilaat valittaisiin Kuitinmäen koulun kaksikieliseen opetukseen seitsemännelle luokalle lukuvuoden alusta alkaen Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen yhdistyessä Vetoomuksen perusteluna on todettu, että oppilasvalintojen valmistelu voimaan tulleiden kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden mukaisesti ja koulujen yhdistämistä koskeva esitys asettaa Tähtiniityn koulun kaksikielisessä opetuksessa kuudennella luokalla opiskelevat oppilaat eriarvoiseen asemaan. Vetoomuksessa katsotaan, että nykyiset oppilaat ovat poikkeuksellisessa asemassa Tähtiniityn ja Kuitinmäen koulujen mahdollisen yhdistämisen seurauksena.