Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Kuvat... 8 Taulukot... 9 Määritelmät ja lyhenteet Johdanto Taustaa Valittu kuvaustapa Luku- ja tulkintaohje Sanomaliikenneprosessien kuvaus Sanomakuvaukset UML Yleiset merkintätavat Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot Liiketoiminta-alueen määrittely Roolit Tietojoukot Roolimalli Sopimukset Liittymissopimus Sähköverkkosopimus Sähkönmyyntisopimus Sähköntoimitussopimus Sähköntoimituksen edellytykset Liittymän ylläpitosopimus Sopimusten solmiminen ja voimassaolo Vakuudet Sopimusten peruutusehdot (142)

3 Luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoite Pientuotanto Taustasopimukset Käyttöpaikat Kiinteistön sisäisen sähköverkon käyttöpaikat Saneerauskohteet Vakiokulutuskohteet Tilapäiset käyttöpaikat Salassa pidettävät käyttöpaikan asiakastiedot Sähkön vähittäismarkkinoiden prosessit Prosessikartta Sähköntoimituksen aloittaminen käyttöpaikalle Käyttöpaikkatunnuksen selvittäminen Myyntisopimus asiakkaan uudelle käyttöpaikalle Myyntisopimus asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle Sopimuksen peruuttaminen Sähköntoimituksen päättäminen käyttöpaikalle Myyntisopimuksen päättäminen Verkkosopimuksen päättäminen Mittaus Mittarit ja mittausrekisterit Etäluenta Tuntimittaus Lukemamittaus Mittauspalveluiden aikajaotus Kuormien ohjaus Erikoiskohteet Mittaustietojen validointi ja arviointi Mittausprosessi Laskutus Aikavyöhykejako Sähköverot Yhteis- tai erillislaskutus (142)

4 4.5.4 Arvio- ja lukemaperusteinen laskutus Laskutuksen korjaukset Katkaisut ja kytkennät Sopimusten purku Kytkentäprosessi Katkaisut ja kytkennät myyjän pyynnöstä Katkaisut- ja kytkennät jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella Katkaisut- ja kytkennät asiakkaan pyynnöstä Muutokset Jakeluverkonhaltijan taseselvitys Tyyppikuormituskäyrämenettely Tasoituslaskenta Tasevirheiden käsittely Myyjien sähkönhankinta ja taseselvityksen tarkistukset Sanomaliikenne PRODAT ja MSCONS Yleiset säännöt Päivämäärät sanomissa Sanomien kuittaaminen Eräajokäsittely Pientuotantoa koskevan sanomaliikenteen yleiset periaatteet Sanomien reititys Nykyisen sanomaliikenteen tietomalli Otsikko-/viitetiedot Syykoodi Tapahtuman viite Käyttöpaikka Käyttöpaikkatunnus, jakeluverkontunnus ja maatunnus Aikavyöhykejaon tunnus Kuormitusmallin tunnus Laskutustapa Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka) (142)

5 6.2.6 Sulakekoko Vuosikäyttöarvio ja tase-energiaennuste Sopimustiedot (verkkosopimus tai sähkönmyyntisopimus) Myyjän sopimustunnus ja myyjän tunnus Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Laskutusperuste Asiakastiedot Henkilötunnus Nimi Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka, maa) Puhelinnumero Mittarin tiedot Mittarin numero Laskurikapasiteetti Lukemakerroin Mittauslukematiedot Alkulukema Loppulukema Luentaväli alkaa/päättyy Mitattu Tase-energia Kytkentätiedot Tapahtumapäivämäärä Tuntimittaus Jakeluverkonhaltijan sanomaliikenneprosessit Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta Ilmoitus mittauslukemista, tase-energioista ja vuosikäyttöarvioista Tuntimittaustietojen ilmoitus (MSCONS) Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä jakeluverkonhaltijan laskun johdosta Ilmoitus käyttöpaikan tietojen muuttumisesta (142)

6 8 Myyjän sanomaliikenneprosessit Asiakkaan sisäänmuutto Asiakkaan poismuutto Myyjän vaihto Toimituksen aloituksen peruuttaminen Ilmoitus laskutustavan muutoksesta toimituksen aikana Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä myyjän pyynnöstä Ilmoitus myyntisopimuksen päättymisestä Tunnistettuja tarpeita Käyttöpaikan kytkentätilanteen ilmoittaminen myyjälle Muuttojen peruuttaminen Sähköliittymän tietojen ilmoittaminen Tarvittavien tietojen puuttuminen sanomista Aikavyöhykejaon tarkempi ilmoittaminen Asiakastietojen selvittäminen tarjousvaiheessa Asiakastietojen muutosten ilmoitus myyjältä verkolle PRODAT-sanomien kuvaukset Yhteenveto sanomista Z03[1] Toimituksen aloitusilmoitus Z03[14] Sisäänmuuttoilmoitus Z03[C] Toimituksen alkaminen, peruutusilmoitus Z04[1] Positiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto / muutto) Z04[N] Negatiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto) Z05[1] Ilmoitus toimituksen päättymisestä nykyiselle myyjälle Z05[14] Ilmoitus asiakkaan poismuutosta Z05[C] Myyjänvaihdon peruutus Z06[10] Aikavyöhykejaon tunnuksen muutos Z06[11] Laskutustavan tai laskutusperusteen muutos Z06[13] Sulaketiedon muutos Z08[1] Toimituksen päättymisilmoitus / positiivinen kuittaus myyjänvaihdolle Z08[2] Takaisinkytkentäpyyntö Z08[9] Katkaisupyyntö (142)

7 10.16 Z08[14] Poismuuttoilmoitus Z08[N] Negatiivinen kuittaus myyjänvaihdolle Z09[1] Myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta Z10[7] Mittarin tai mittaustavan muutos toimituksen aikana Z10[12] Mittarin tai mittaustavan muutos + alkulukema Z11[1] Toimituksen alkulukemat Z11[2] Takaisinkytkentähetken lukemat Z11[3] Toimituksen loppulukema Z11[5] Laskutuslukemat Z11[6] Välilukemat Z11[9] Katkaisuhetken lukemat Lähdeluettelo (142)

8 KUVAT Kuva 1 Sanomaliikenneprosessin kulku Kuva 2 Esimerkkikäyttötapauskaavio muutto-prosessista Kuva 3 Esimerkkiluokkakaavio Kuva 4 Esimerkkikaavio vaihtoehtoisesta kulusta sekvenssikaaviossa Kuva 5 Esimerkkikaavio valinnaisesta kulusta sekvenssikaaviossa Kuva 6 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa Kuva 7 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa Kuva 8 Sähkön vähittäismarkkinoiden roolimalli Kuva 9 Kartta sähkön vähittäismarkkinoiden pääprosesseista Kuva 10 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan uudelle käyttöpaikalle Kuva 11 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle Kuva 12 Prosessikaavio sähköntoimituksen päättämisestä käyttöpaikalle Kuva 13 Prosessikaavio mittaustietojen luennasta, validoinnista ja ilmoittamisesta myyjälle Kuva 14 Prosessikaavio erilaisista laskutuskäytännöistä Kuva 15 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä myyjän pyynnöstä Kuva 16 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella Kuva 17 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijalle ilmoitettujen muutosten käsittelystä Kuva 18 Prosessikaavio myyjälle ilmoitettujen muutosten käsittelystä Kuva 19 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijan taseselvityksestä Kuva 20 Sanomien välityksen nykyinen malli [1] Kuva 21 Sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä välitettävät tiedot Kuva 22 Käyttötapauskaavio prosessille Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta 82 Kuva 23 Sekvenssikaavio prosessille (142)

9 TAULUKOT Taulukko 1 Sanomaliikenneprosessikuvauksen sisältö Taulukko 2 Tässä dokumentissa käytetyt UML-yhteystyypit Taulukko 3 Merkittävimmät roolit sähkön vähittäismarkkinoilla Taulukko 4 Merkittävimmät tietojoukot sähkön vähittäismarkkinoilla Taulukko 5 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan uudelle käyttöpaikalle Taulukko 6 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle Taulukko 7 Vaiheet sähköntoimituksen päättämisessä käyttöpaikalle Taulukko 8 Vaiheet mittaustietojen luennassa, validoinnissa ja ilmoittamisessa myyjälle Taulukko 9 Vaiheet katkaisu- ja kytkentätoimenpiteissä myyjän pyynnöstä Taulukko 10 Vaiheet jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella tehdyssä katkaisu- ja kytkentäprosessissa Taulukko 11 Aikavyöhykejaolle käytettävät tunnukset Taulukko 12 Kuormitusmallille käytettävät tunnukset Taulukko 13 Laskutustavalle käytettävät tunnukset Taulukko 14 Laskutusperusteelle käytettävät tunnukset Taulukko 15 Tuntimittaustietojen toimitus -prosessin Prosessikuvaus Taulukko 16 Myyjän vaihto -prosessin prosessikuvaus Taulukko 17 Vähittäismarkkinoilla käytettävät PRODAT-sanomat (142)

10 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET Tämän luvun lisäksi luvussa 3 on määritelty toimialalla toimivat roolit ja olennaisimmat tietokokonaisuudet (kuten käyttöpaikka tai verkko) sekä tarkemmat kuvaukset sähkön vähittäismarkkinoilla tehdyistä sopimuksista ja käyttöpaikoista. Luvussa 5 on määritetty sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä käytettyjen tietokokonaisuuksien tietosisältö (kuten vuosikäyttöarvio tai taseenergiaennuste). Alla olevat määritelmät on pääosin otettu Energiateollisuuden ohjeista ja suositelluista myynti- ja verkkosopimusehdoista. APERAK. EDIFACT-sovelluskuittaussanoma, joka on tarkoitettu sovellustason kuittaukseen ja mahdollisiin virheilmoituksiin. Jos vastaanottajan sovellus on hylännyt vastaanotetun sanoman virheellisenä, APERAK-sanomalla ilmoitetaan virheen syy lähettäjälle. Positiivisessa tapauksessa tiedetään lähetetyn sanoman menneen huomautuksitta vastaanottavaan sovellukseen. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu. EDIEL. Pohjoismaisen Ediel Forumin kehittämä sähköalan sanoma- ja tiedonvaihtomäärittely ( Sen toimintaa jatkaa ebix. ebix. European forum for energy Business Information exchange. Eurooppalainen järjestö, joka kehittää energia-alan tiedonvaihtoa. ET. Energiateollisuus ry. HNR BRS (Business Requirements Specifications for a Harmonized Nordic Retail Market). Tällä tarkoitetaan tiedonvaihtoon liittyviä liiketoimintavaatimuksia Pohjoismaiden vähittäismarkkinoiden harmonisoimiseksi, jotka Pohjoismaisten energia-alan regulaattoreiden yhteistyöelimen NordREG:n käynnistämässä projektissa Nordic Ediel Group (NEG) määritellään yhteistyössä toimialan edustajien kanssa. Jakeluverkonhaltija tai verkonhaltija, JVH. Yhteisö tai yhtiö, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa. Käyttöpaikkarekisteri. Sähkön vähittäismarkkinoiden yhteisesti käyttämä tietojärjestelmä, jossa hallinnoidaan käyttöpaikkojen tietoja. Liiketoimintaprosessi. Joukko toisiinsa liittyviä tehtäviä, joita tehdään määritellyn tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdon, saavuttamiseksi Liittymissopimus. Verkonhaltijan ja jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan (esim. kiinteistön tai rakennuksen) omistajan tai haltijan (liittyjän) välinen sopimus, joka koskee sähkönkäyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän sähkönkäyttömahdollisuuden ylläpitoa. Lukema (tai mittauslukema). Kumulatiivinen mittauslaitteiston rekisteröimä lukema. 10 (142)

11 Läpilaskutus. Toimenpide, jossa jakeluverkonhaltija laskuttaa myyjältä asiakkaan verkkopalvelumaksut, jotka myyjä edelleen laskuttaa asiakkaalta. (Markkina)prosessi. Tässä dokumentissa kuvattu sähkömarkkinaosapuolten välinen liiketoimintaprosessi, johon liittyy osapuolten välistä tiedonvaihtoa. Prosesseja ovat sopimusprosessit, kuten muutot ja myyjänvaihdot sekä mittaustiedon toimitus ja taseselvitys. MSCONS. Metered services consumption report message. EDIFACT-sanoma, jota käytetään muun muassa tuntitietojen välittämiseen. NordREG (Nordic Energy Regulators) on pohjoismaisten energiaregulaattoreiden vapaaehtoinen yhteistyöorganisaatio. Sillä on vuosittain vaihtuva kiertävä puheenjohtajuus. NordREG-yhteistyöllä edistetään pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittämistä ja muodostetaan yhteisiä kantoja ja näkemyksiä eurooppalaisessa yhteistyössä esitettäviksi. Operaattori. Tiedonvaihdon käytännön toteuttaja, joka tarjoaa sanomien ja aineistojen muunnos- ja välityspalvelua jakeluverkonhaltijoille ja myyjille sekä kolmansille osapuolille. Operaattori välittää sanomat vastaanottajalle joko käyttäen yhdysliikenneverkkoa tai suoraan asiakkaalleen. Pientuotanto. Tarkoitetaan voimalaitoksen tai usean voimalaitoksen muodostamaa kokonaisuutta, joka käsitellään taseselvityksessä kulutustaseen puolella. Tällä hetkellä kulutustaseen puolella käsitellään tuotantolaitokset, joiden nimellisteho on enintään 1 MVA. Poismuuttokohde. Käyttöpaikka, josta asiakas on muuttamassa pois. PRODAT-inhouse. PRODAT-sanomien rajapinnan kuvaus PRODAT-sanomat. EDIFACT-sanomat, jotka on kehitetty sähköyhtiöiden sopimus-, mittaus- ja käyttöpaikkatietojen välittämiseen. PRODAT sanoma (esim. Z03[1]) muodostuu tietystä sanomatyypistä (Z03) ja tarkemman käyttötarkoituksen ilmaisevasta syykoodista ([1]). Rajapistemittaus on kahden sähköverkon rajalla oleva mittaus, jonka tuntiarvoja käytetään sähkötaseiden selvittämisessä. Sanomaliikenneprosessi. Prosessi, jossa tiettyyn liiketoimintaprosessiin liittyvä tiedonvaihto toteutetaan pitkälle automatisoidun sanomaliikenteen avulla. Sisäänmuuttokohde. Käyttöpaikka, jonne asiakas on muuttamassa. Sopimuksen irtisanominen. Sopimuksen toisen osapuolen suorittama irtisanominen sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti. Sopimuksen purkaminen. Yksipuolinen sopimuksen välitön purkaminen toisen osapuolen sopimusrikkomuksen tai muun purkamiseen oikeuttavan tapahtuman johdosta. 11 (142)

12 Sähkömarkkinaosapuolella tarkoitetaan käyttöpaikan sähkönmyyjää, toimitusvelvollista myyjää, jakeluverkonhaltijaa tai jonkin edellä mainitun avointa toimittajaa tai tasevastaavaa. Sähkönmyyjä (tai myyjä). Henkilö, yhteisö tai yhtiö, joka myy sähköä tai ostaa (tässä yhteydessä asiakkaan pientuotannon) sähköä. Sähkönmyyntisopimus. Sopimus, jolla asiakas ostaa ja myyjä myy sähköenergiaa. Sähkön vähittäismyyntinä pidetään sähkönmyyntiä jakeluverkon kautta välittömästi sähkön käyttäjille tai välillisesti käyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen verkon kautta. Sähkönostosopimus. Sopimus, jolla asiakas myy ja myyjä ostaa asiakkaan pientuotannon sähköenergiaa. Sähköntoimitussopimus. Sähköntoimitussopimus on sellainen myyjän ja asiakkaan välinen sopimus, jossa myyjä ottaa vastattavakseen myös verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan kanssa. (Sähkön)toimitus. Tarkoitetaan sähkön myyntiä käyttöä tai jälleenmyyntiä varten. Sähkötuote on sähkönmyynnissä käytettävä palvelukokonaisuus. Sähköverkkosopimus (verkkosopimus). Jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välinen sopimus, joka koskee asiakkaan tarvitsemaa verkkopalvelua. Taseselvitys. Tarkoittaa kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden sähkökauppojen selvittämistä, jonka tuloksena saadaan kunkin sähkömarkkinoiden osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama. Taseselvitysikkuna. Aika, jonka sisällä tuntitietoihin voidaan tehdä muutoksia ennen sähkötaseiden sulkeutumista. Kirjoitushetkellä taseselvitysikkuna on 14 vuorokautta toimituksesta. Tasesähköyksikkö. Fingrid Oyj:n Suomen kansallisesta taseselvityksestä vastaava yksikkö. Tasoituslaskenta. Laskenta, jossa selvitetään sähkötaseeseen kuormituskäyrämenettelyllä viedyn energian ja mittauksessa todetun energian erotus. Laskennan toteutuksesta vastaa JVH. JVH laskuttaa tai hyvittää myyjää laskennan perusteella. Tuntilukema on mittalaitteen mittaama ja rekisteröimä kumulatiivinen lukema kullekin tasatunnille, joka ei huomio esim. kaksiaikatuotteiden kahta erillistä lukemaa. Tuntimittaus. Tarkoittaa tunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin. 12 (142)

13 Tuntimitattu käyttöpaikka. Käyttöpaikka, jonne asennettu energiamittari rekisteröi ja toimittaa eteenpäin tuntitietoja. Tuntitieto. Tuntimittaukseen liittyvä tieto, joka sisältää aikaleiman, mittausarvon sekä statustiedon. Tuntitiedon status. Tuntitiedolle merkitty status kertoo mittauksilla kerätyn tiedon luotettavuuden tiedon vastaanottajalle. Tuntitiedolle käytettäviä statuksia ovat puuttuva, epävarma, arvioitu, OK ja korjattu OK. Kaksi ensiksi mainittua tuntitiedon statusta ovat heikkoja statuksia ja kolme jälkimmäistä vahvoja statuksia. Tyyppikuormituskäyrämenettely, kuormituskäyrämenettely. Tyyppikuormituskäyrämenettelyllä tarkoitetaan valtakunnallista laskentamallia, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa ja jonka avulla jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosikäyttöarviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen. Validointi. Tarkoittaa etäluettavilta mittalaitteilta kerättyjen mittaustietojen laadun tarkastamista, mikä tehdään yleensä mittaustiedon hallinta- tai luentajärjestelmässä. Tyypillisiä tarkastuksia ovat muun muassa puuttuvien tietojen toteaminen, negatiivisten arvojen tarkastaminen, ylisuurten tuntitehojen tarkastaminen ja pitkien nolla-arvosarjojen tarkastaminen. 13 (142)

14 1 JOHDANTO Fingrid toteutti vuoden 2014 aikana selvityksen sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvän tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisusta. Selvitys päätyi suosittelemaan datahubin perustamista Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriö käsitteli selvitystä kevään aikana ja päivätyllä kirjeellä ministeriö pyysi Fingridiä käynnistämään selvityksessä kuvatun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun toteuttamisen. Lisäksi ministeriö pyysi, että vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien määrittely tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa datahubin valmisteluvaiheessa sekä myös käyttöönoton jälkeen. Fingridin pyynnöstä Energiateollisuus ry nimesi 12 vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja liiketoimintaprosessien asiantuntijaa sähkönmyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmiin. Prosessityöryhmien tehtävä on laatia tarvittavat toiminnalliset ja ei-toiminnalliset määrittelyt datahubin hankintaa varten. Työryhmien jäsenet toimivat osaltaan myös tärkeänä linkkinä prosessityön ja toimialan välillä tuoden työskentelyyn alan laajan näkemyksen ja osaamisen. Työryhmien laatimat luonnokset tullaan antamaan alalle yleisesti kommentoitavaksi. Prosessityö on jaettu työryhmien kesken, riippuen siitä kumpi osapuolista käynnistää käsiteltävän prosessin tai on siitä päävastuullinen. Työryhmien jäseniä kannustetaan myös kommentoimaan ja seuraamaan rinnakkaisen työryhmän työtä. Työryhmien kesken voidaan myös järjestää yhteiskokouksia ja yksittäiset jäsenet voivat osallistua rinnakkaisen työryhmän työpajoihin. Sähkönmyyjien prosessityöryhmän jäsenet: Tarja Juntunen, Loiste Sähkönmyynti Oy Kirsi Kuusisto, Helen Oy Vesa Mäkilä, Satapirkan Sähkö Oy; varalla Jari Nykänen, Etelä-Savon Energia Oy (Paikallisvoima ry) Riitta Vaissalo, Fortum Markets Oy Sari Wessman, Jyväskylän Energia Oy (edustaa myös Lahti Energia, Kokkolan Energia, Oulun Energia Oy/Oulun Sähkönmyynti Oy, Kemin Energia Oy, Tornion Energia Oy) Kaisa Ylipeura, Energiapolar Oy Jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmän jäsenet: Kristian Finell, Herrfors Nät - Verkko Oy Ab (Paikallisvoima ry) Jari Jaakola, Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Tiina Leppälahti, Helen Sähköverkko Oy Tomi Mäkelä, Elenia Oy Jari Rusanen, Loiste Sähköverkko Oy Elina Säiläkivi, Caruna Oy 14 (142)

15 Fingridin jäsenet prosessityöryhmissä: Minna Arffman Esa Pietarinen Laura Koskikallio, Talent Base Oy (työpajojen fasilitointi) Työryhmät kokoontuivat toukokuussa kick-off päiviin ja kesäkuussa kaksipäiväisiin työpajoihin. Työpajojen perusteella valmisteltiin tämä dokumentti sähkön vähittäismarkkinoiden nykyisistä liiketoimintaprosesseista tiedonvaihdon näkökulmasta. Tämän työn tarkoitus oli tunnistaa ja kuvata sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon taustalla oleva lainsäädäntö ja alan muu ohjeistus sekä alalla sovellettavat sopimukset, roolit ja liiketoimintaprosessit. Työryhmätyöskentelyn ja alan toimijoiden kommentoinnin perusteella voitiin varmistaa toimijoiden välinen yhteisymmärrys vähittäismarkkinoiden ja sen tiedonvaihdon nykytilasta. Samalla dokumentin kirjoitus toimi yhteisen kielen luomisessa. Yhteisymmärryksen ja yhteisen kielen luonnilla on suuri merkitys tulevien datahubin määrittelyjen laatimisessa. Dokumentti viimeisteltiin ennen kesälomia kommentointivalmiiksi toimialalle. Alalta saadut kommentit käsiteltiin prosessityöryhmien syksyn ensimmäisissä työpajoissa. Tämän dokumentin luvussa 2 annetaan yleisiä luku- ja tulkintaohjeita. Tämän jälkeen kuvataan sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoiminta-aluetta luvussa 3. Tämän jälkeen käydään läpi vähittäismarkkinoiden tärkeimmät liiketoimintaprosessit (luku 4). Luvussa 5 on kuvattu prosesseissa käytettäviä sanomia ja sanomanvälityksen yleisiä toimintaohjeita. Nykyisen sanomaliikenteen tietomallin (luku 6) kautta syvennytään sanomaliikenneprosesseihin (luvut 7 ja 8) ja yksittäisten sanomien sisältöihin (luku 10). Luvussa 9 on esitetty työskentelyn aikana havaittuja kehitystarpeita nykyiseen sanomaliikenteeseen. Dokumentin käyttötarkoitus on jatkossa toimia ensisijaisena lähteenä suunniteltaessa tulevan datahubin toiminnallisia vaatimuksia. Vähittäismarkkinoiden toiminnasta ja sovellettavista sopimusehdoista säädetään osittain laissa ja osittain sovitaan alan toimijoiden kesken. Alan keskinäisessä sopimisessa keskeinen rooli on sähkö- ja kaukolämpö alaa edustavalla Energiateollisuus ry -etujärjestöllä. Tämä dokumentti on kirjoitettu pääosin Energiateollisuus ry:n ohjeiden 1, sähkömarkkinalain sekä sen nojalla säädettyjen asetusten perusteella. Tärkeimmät säädetyt asetukset ovat "Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta" (mittausasetus 2 ) sekä "Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta" (sanomaliikenneasetus 2 ). Dokumentissa on myös hyödynnetty sähkön vähittäismarkkinoiden sopimuksiin olemassa olevia yleisiä Energiateollisuus 1 saatavilla tai linkki löytyy 2 Mittaus- ja sanomaliikenneasetusten uudistaminen on kirjoitushetkellä työn alla. 15 (142)

16 ry:n suosittelemia sopimusehtoja, jotka ovat saatavilla järjestön kotisivuilta 1. Tätä dokumenttia ei tule pitää täydellisenä kuvauksena kaikista käytännön toiminnassa ilmeentyvistä poikkeuksista ja niissä sovellettavista menettelytavoista. Ajantasainen ja ensisijainen tieto löytyy jatkossakin lainsäädännöstä, Energiateollisuus ry:n ohjeistuksista sekä Fingridin ylläpitämistä tiedonvaihdon teknisistä ohjeista. Kaikki osapuolten sisäiset prosessit, kuten mittaustietojen keruu mittalaitteelta, ja muut kuin sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvät prosessit on jätetty tämän kuvauksen ulkopuolelle. Johtoajatuksena on ollut kuvata vain ne prosessit, joilla on merkitystä sähkön vähittäismarkkinoiden osapuolten välisen tiedonvaihdon sekä tulevan datahubin kannalta. 16 (142)

17 1.1 Taustaa Tämän dokumentin laatimista ennen ja sen aikana on perehdytty edellä mainittujen ohjeiden ja lainsäädännön lisäksi myös seuraaviin dokumentteihin: Fingridin "Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta", väliraportti ja loppuraportti [1] [2] ebix -järjestön Euroopan laajuiseen sähkön vähittäismarkkinoiden elektronisen tiedonvaihdon harmonisointiin tähtääviin dokumentteihin (saatavilla NordREGin tilaamaan ja Nordic Ediel Groupin laatimaan Pohjoismaiden sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien harmonisointiin tähtäävään "Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic Retail Market" -dokumenttiin ja muihin samaan aiheeseen liittyviin dokumentteihin, jotka ovat saatavilla NordRegin sivustoilta Statnettin (Norja) datahubin määrittelyihin (saatavilla Energinet.dk:n (Tanska) datahubin määrittelydokumentteihin (saatavilla Valittu kuvaustapa Tässä dokumentissa on päädytty käyttämään varsinkin tietoteknisten sovellusten kehityksessä mutta myös liiketoimintaprosessien mallintamisessa yleisesti käytettyä UML-notaatiota. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää esimerkiksi UML:ään perustuvaa puhtaasti liiketoimintaprosessien kuvaamiseen tarkoitettua vuokaaviopohjaista BPMN (Business Process Model and Notation) -notaatiota. Syynä valintaan on UML:n monipuolisemmat kaaviomahdollisuudet (luokkakaaviot, sekvenssikaaviot, jne.) ja se, että myös ebix, NordReg, Statnett ja Energinet.dk ovat käyttäneet omissa määrittelyissään UML:ää. UML:n valintaa suosii myös notaation yleisyys ja tunnettuus sekä UML-mallinnusohjelmien kehittyneisyys. Ajatuksena myös on, että projektissa syntynyttä UML-mallia voidaan mahdollisesti hyödyntää edelleen datahubin määrittelyissä ja hankinnassa. 17 (142)

18 2 LUKU- JA TULKINTAOHJE Tässä luvussa kerrotaan miten tämän dokumentin prosessikuvaukset on rakennettu ja annetaan vinkkejä ja neuvoja dokumentin lukemiseen ja tulkitsemiseen. Luvussa on myös annettu lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkitsemiseen. 2.1 Sanomaliikenneprosessien kuvaus Prosessi on aina käyttöpaikkakohtainen (pois lukien taseselvitysprosessit). Jokaiselle prosessille on tehty prosessikuvaus alla olevan taulukon mukaisesti. Kuvauksen riviä ei kirjoiteta, jos prosessiin ei liity kyseessä olevaa ominaisuutta, kuten poikkeuksia. Taulukko 1 Sanomaliikenneprosessikuvauksen sisältö Prosessikuvaus Määritelmä Esiehdot Alkaa, kun Päättyy, kun Jälkiehdot Poikkeukset Peruutukset Liittyvät prosessit Keskeyttävät prosessit Huomioita Tiivistelmä prosessin tarkoituksesta. Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, että prosessi voidaan käynnistää. Prosessin alkamisen laukaiseva tapahtuma Tapahtuma, jonka myötä prosessi päättyy. Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, kun prosessi päättyy onnistuneesti. Tapaukset, joissa prosessin suoritus ja jälkiehdot poikkeavat prosessin normaalikulkuun nähden Kuvaus siitä, kuinka jo aloitettu prosessi voidaan keskeyttää ennen aikaisesti Prosessit, jotka liittyvät kuvattuun prosessiin tavalla tai toisella Lista prosesseista, jotka keskeyttävät kuvatun prosessin kulun. Mahdollisia prosessin kulkuun vaikuttavia asioita Alla olevassa kuvassa on vielä selvennetty, mihin yllä olevan taulukon kohdat sijoittuvat prosessin suorituksessa. Prosessin vaihtoehtoiset kulut on kirjattu pääasiassa prosessin kulku -osioihin sekvenssikaavioiden jälkeen. 18 (142)

19 Kuva 1 Sanomaliikenneprosessin kulku Prosessin yleiskuvauksen jälkeen esitetään prosessin kulku sekvenssikaaviolla ja sitä selittävällä taulukolla. Tämän jälkeen esitetään vielä yhteenvetona rooleittain kaikki ne tiedot, jotka prosessin loppuun mennessä on päivitetty vastaavien osapuolten järjestelmiin. 2.2 Sanomakuvaukset 2.3 UML PRODAT-sanomissa välitettävät sanomat ja niiden tietokentät löytyvät luvusta 10. Sanomakuvaukset suositellaan tulostettavaksi erikseen ja luettavaksi rinnan prosessikaavioiden kanssa. Tässä dokumentissa liiketoimintaprosessien kuvaamisessa on käytetty vuokaavioita (UML:ssä activity diagram). Sanomaliikenneprosessien yleiskuvauksessa on käytetty käyttötapauskaavioita (use case diagram), prosessien kulut on esitetty sekvenssikaavioina (sequence diagram) ja sanomien tietosisällöt ja muut tietomallien kuvaukset on kuvattu luokkakaavioilla (class diagram). 19 (142)

20 Dokumenttia tulkittaessa tulee muistaa, että vaikka UML-notaatio on pitkälti standardoitu, ei tämä tarkoita kuitenkaan sitä, että UML-mallit olisivat täysin vapaat tulkinnasta. Suuria kokonaisuuksia voidaan aina mallintaa eri näkökulmista ja UML:ää käytetään yleisesti hyvin moniin eri käyttötarkoituksiin (esim. ohjelmistokehitys vs. liiketoimintaprosessit), jotka vaativat erilaista tulkintaa. Varsinkin yksittäinen kaaviokuva voi parhaimmillaan esittää vain osan taustalla olevasta kokonaisuudesta. Vaihtoehtoisia tapoja esittää jokin asia on myös paljon ja väkisinkin tulkinnan varaa aina jää. Tässä dokumentissa ei ole pyritty mahdollisimman suureen oikeaoppisuuteen UML:n teknisen määrittelyn näkökulmasta, vaan luoda mahdollisimman havainnolliset ja helposti ymmärrettävät esitykset. Tämän dokumentin kaavioiden ja sähkön vähittäismarkkinoiden mallinnuksen luomiseen on käytetty MagicDraw-ohjelmistoa (No Magic, Inc.), joka on sama kuin NordREGin harmonisointiprojektissa ja ebix:ssä käytetty ohjelmisto. Alla löytyy lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkintaan. Lisää UML-tietoutta löytyy Internetistä varsinkin englanninkielellä. Tämän dokumentin työstämisessä on esimerkiksi käytetty Wikipediaa 1 sekä Lisää tietoa sekä linkki viralliseen UML-dokumentaatioon on löydettävissä myös UML:n kehitystä hallinnoivan Object Management Group:n UML-sivustolta Yleiset merkintätavat << >>-merkkien sisään kirjoitettu teksti on ns. stereotyyppi, jonka tarkoitus on tarkentaa mallinnettavan kohteen (esim. entiteetti tai yhteys) tyyppiä. Stereotyyppejä on tässä dokumentissa pyritty käyttämään mahdollisimman havainnollisesti, jotta ne selittäisivät itse itsensä. Minkälainen tahansa viiva mallinnettavien kohteiden välillä tarkoittaa jonkinlaista yhteyttä. Tässä dokumentissa käytetyt yhteydet on määritetty alla olevassa taulukossa (142)

21 Taulukko 2 Tässä dokumentissa käytetyt UML-yhteystyypit Yhteystyyppi Määritelmä Yleistys: kärjen päässä oleva kohde on yleistys toisen pään lähteestä. Assosiaatio: kohteiden välillä oleva yhteys, jolla on vastine todellisuudessa. Mahdollinen nuoli viivan päässä tarkoittaa tässä dokumentissa mihin suuntaan yhteyden nimi (esim. "sisältää") luetaan. Vahva koostumus: ruuduttomassa päässä oleva entiteetti on olennaisesti osa ruudullisen pään entiteettiä. Esimerkiksi asiakastiedot ovat kiinteä osa sopimusta. Riippuvuus: Lähde on jollain tapaa riippuvainen kohteesta. Tätä yhteystyyppiä käytetään tässä dokumentissa aina tarkentavan tekstin tai stereotyypin kanssa Käyttötapauskaaviot Käyttötapauskaavioiden tarkoitus on kertoa mitkä toimijat (engl. Actor) osallistuvat prosessin suoritukseen sekä mahdolliset yhteydet aliprosesseihin. Toimijalla tarkoitetaan prosessiin osallistuvaa osapuolta ja sitä kuvataan tikku-ukolla. Alla on esimerkki muuttoprosessista. Muuttoon osallistuvat toimijat (käyttöpaikan) uusi myyjä, jakeluverkonhaltija sekä nykyinen myyjä. Muuttoprosessi koostuu aliprosesseista Sisäänmuutto ja Poismuutto, jotka edelleen sisältävät aliprosesseja. Stereotyyppi include tarkoittaa sitä, että kohdeprosessi sisältyy aina lähdeprosessiin. Stereotyyppi extend taas tarkoittaa sitä, että lähdeprosessi sisältyy kohdeprosessiin vain tiettyjen ehtojen vallitessa. Kuva 2 Esimerkkikäyttötapauskaavio muutto-prosessista 21 (142)

22 2.3.3 Luokkakaaviot Luokkakaaviot koostuvat ns. entiteeteistä, niiden välisistä suhteista sekä entiteettien sisältämistä tiedoista. Entiteetti edustaa tiettyä fyysistä tai loogista (tieto)kokonaisuutta. Esimerkkejä entiteeteistä ovat käyttöpaikka ja myyntisopimus. Alla löytyvässä kuvassa on esitetty esimerkkinä sanomaliikenteessä esiintyvät entiteetit. Entiteettien nimet on kirjoitettu paksunnettuna entiteettiä kuvaavan laatikon ylälaidassa. Nimen alla olevan viivan alapuolelta löytyvät entiteetin attribuutit eli tietokentät. Attribuuttien perässä olevat hakasulkeet määrittävät attribuutin moninaisuuden eli tiedon siitä, kuinka monta arvoa tietokenttä voi tai tulee sisältää. Esimerkiksi [0..1] tarkoittaa, että kenttä on valinnainen (tai vain tietyissä tilanteissa pakollinen) ja [1] tarkoittaa, että arvo on pakollinen. Jos arvoja voi olla määrittämättömän monta, käytetään tähän tarkoitukseen *- merkkiä. Samanlaista merkintää käytetään myös entiteettien välisten yhteyksien kuvaamisessa. Alla olevan kuvan mukaisesti esimerkiksi käyttöpaikalle ei välttämättä ole myyntisopimusta. Tämä on merkitty kirjoittamalla 0..1 näiden kahden entiteetin välisen yhteyden myyntisopimuksen päähän. Jos yhteyden päähän ei ole erikseen kirjoitettu arvoa moninaisuudelle, on moninaisuus oletusarvoisesti 1. Kuva 3 Esimerkkiluokkakaavio Sekvenssikaaviot Sekvenssikaavioilla esitetään prosessin kulkua ja erityisesti toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Vaaka-akselille sijoitetaan prosessin eri roolit ja pystyakselilla kulkee aika. Tässä dokumentissa jokainen roolien välinen tiedonvaihto on numeroitu. Lähtökohtaisesti sanomat tapahtuvat ajallisesti numerojärjestyksessä. Tästä voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä alisekvenssejä. Tässä dokumentissa käytetyt alt-, par-, opt ja loop-alisekvenssit on selitetty jäljempänä. 22 (142)

23 kuvaajissa {}-sulkujen sisällä olevat aikarajat ovat vuorokausia, jollei toisin kuvaajassa erikseen mainita; {}-sulkujen sisällä käytetään merkintätapaa {aikaisintaan..viimeistään} HUOM! on myös mahdollista, että vain toinen näistä aikarajoista on määritetty. Jos aikaisintaan tai viimeistään rajaa ei ole ilmoitettu, vastaavaa sitovaa aikarajaa ei ole; aikarajoissa negatiiviset luvut tarkoittavat aikaa ennen toimituksen alkua sekä sopimusmuutoksen tai muun muutoksen voimaantuloa ja positiiviset luvut vastaavasti aikaa näiden jälkeen. Vaihtoehtoiset kulut Kuva 4 Esimerkkikaavio vaihtoehtoisesta kulusta sekvenssikaaviossa Sekvenssikaaviossa prosessin vaihtoehtoiset kulut kuvataan alt (alternative)- alisekvenssillä. Toteutuva kulku riippuu ennalta määritetyistä ehdoista. Yllä olevassa esimerkissä hakasulkeiden sisään kirjoitetun ehdon täyttyessä osapuoli 1 lähettää viestin 1 osapuolelle 2. Muussa tapauksessa osapuoli 2 lähettää viestin 2 osapuolelle 1. Huomioitavaa on, että katkoviivan molemmilla puolilla voi olla enemmän kuin yksi sanoma. 23 (142)

24 Valinnainen kulku Kuva 5 Esimerkkikaavio valinnaisesta kulusta sekvenssikaaviossa Prosessin valinnainen kulku kuvataan opt (option)-alisekvenssillä. Yllä olevassa esimerkissä osapuoli 1 lähettää aina viestin 1 osapuolelle 2, mutta osapuoli 2 lähettää viestin 2 vain, jos [ehto] täyttyy. Rinnakkainen kulku Kuva 6 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa Par-alisekvenssillä kuvataan rinnakkain suoritettavia kulkuja. Esimerkin tapauksessa viesti 1 ja 2 voidaan lähettää rinnakkain tai kummassa järjestyksessä hyvänsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kumpaakaan viesteistä voidaan jättää lähettämättä. 24 (142)

25 Silmukka (loop) Silmukka-alisekvenssi toistetaan niin monta kertaa kuin tietty hakasulkeiden sisään kirjoitettu ehto on voimassa. Esimerkki silmukasta on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 7 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa 25 (142)

26 3 LIIKETOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTELY Tämän luvun kuvaustapa pohjautuu ebix, ENTSO-E ja EFET:n laatimaan "roolimalliin" (engl. Role Model) [3], joka on saatavilla ENTSO-E:n kotisivuilta. Kyseisen roolimallin tarkoitus on määrittää Euroopan laajuisesti yhteinen terminologia sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon ja IT-järjestelmien kehittämistä varten. Roolimallissa on tunnistettu, kuvattu ja nimetty kaikki itsenäisesti toimivat roolit, jotka osallistuvat tiedonvaihtoon sähkömarkkinoilla Euroopassa. Roolimallista löytyy myös ns. tietojoukot, jotka kuvaavat erilaisia kokonaisuuksia, joiden tietoja vaihdetaan osapuolten kesken ja jotka ovat paikkoja, joissa sähköä siirtyy, tuotetaan, kulutetaan tai kaupataan. Esimerkkejä tietojoukoista ovat käyttöpaikka ja jakeluverkko. Huomioitava on, että jokaista yllä mainitun mallin roolia ei välttämättä löydy Suomen sähkömarkkinoiden piiristä. Roolien määrittäminen selventää prosessien kuvausta ja auttaa yhteisen kielen luomisessa. Aina ei voida myöskään yksiselitteisesti määrätä osapuolta, joka toimii kulloinkin tietyssä tehtävässä. Nykypäivänä yhtiöt ulkoistavat paljon omalla vastuullaan olevia toimintoja ja eri toiminnot on usein yhtiön sisällä jaettu omiksi kokonaisuuksiksi. Varsinaista lain määräämää vastuuta ei voi kuitenkaan siirtää, vaan vastuu säilyy ulkoistamisen myötäkin. Roolien tunnistamisella on merkitystä varsinkin tulevissa datahubin määrittelyissä. Myös Nordic Ediel Groupin harmonisointi- [4] ja norjalaisten datahub-määrittelyissä [5] on hyödynnetty yllä mainittua roolimallia. 3.1 Roolit Alla olevassa taulukossa on määritelty sähkön vähittäismarkkinoilla toimivat roolit nykyprosessien näkökulmasta. Roolit kuvaavat osapuolen (kuten tietyn myyjän tai jakeluverkonhaltijan) käyttäytymistä ja vastuita prosesseissa eikä rooli täten edusta mitään yksittäistä olemassa olevaa osapuolta. Sen sijaan yksittäinen osapuoli voi toimia useassa eri roolissa, kuten käyttöpaikan asukas voi olla sekä asiakas että verkkoon liittyjä samaan aikaan alla olevien määritelmien mukaisesti. Osapuolet eivät voi jakaa roolia. Taulukko 3 Merkittävimmät roolit sähkön vähittäismarkkinoilla Rooli Asiakas Avoin toimittaja Kuluttaja Kuvaus Luonnollinen henkilö tai yritys, jolla on sähkönmyynti-, sähköntoimitus ja/tai sähkönostosopimus myyjän kanssa ja/tai verkkosopimus JVH:n kanssa ja joka hankkii tai tuottaa sähköä pääasiassa omaan käyttöönsä. Synonyymit: Sähkönkäyttäjä, loppukäyttäjä Sähkömarkkinoiden osapuoli, joka toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön tai tasapainottaa asiakkaan sähkön tuotannon ja hankinnan sekä käytön ja toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin tunnin aikana. [6] Tässä yhteydessä asiakas tarkoittaa yllä määritetystä poiketen myös muita sähkömarkkinaosapuolia. Asiakas, joka on luonnollinen henkilö, ja joka hankkii tai tuottaa sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. [7] 26 (142)

27 Liittyjä Mittausvastuullinen Myyjä Nykyinen myyjä Tasevastaava Yritysasiakas Toimitusvelvollinen myyjä Uusi myyjä Verkkoon liittyjä Jakeluverkonhaltija (JVH) Synonyymit: Kuluttaja-asiakas Liittymissopimuksen osapuoli, joka sopii jakeluverkonhaltijan kanssa kiinteistön sähkölaitteiston liittämisestä jakeluverkkoon. Jakeluverkonhaltija tai muu verkkoyhtiö, joka vastaa mittaustietojen hallinnasta omalla vastuullaan olevien mittausten osalta. Myyjä, joka toimii sähkön vähittäismarkkinoilla. Myyjällä on sähkönmyynti- ja/tai ostosopimus käyttöpaikan asiakkaan kanssa. Myyjä voi olla avoin toimittaja tai toimittaa kiinteän määrän sähköä (ns. kiinteä toimitus). Tässä dokumentissa myyjällä tarkoitetaan yleisesti avointa toimittajaa, sillä kiinteiden toimitusten osalta jakeluverkonhaltijan ja myyjän välillä ei käydä tiedonvaihtoa. Myyjällä tulee olla Fingridin myöntämä osapuolitunnus. Synonyymit: Sähkönmyyjä Myyjä, jonka kanssa asiakkaalla on voimassaoleva sähkönmyyntisopimus prosessiin liittyvällä käyttöpaikalla prosessin alkaessa. Osapuoli, joka tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja hankintansa sekä sähkön käyttönsä ja toimitustensa erotuksen tasesähköyksikön toimittamalla tasesähköllä. [8] Asiakas, joka ei ole kuluttaja-asiakas. Pääsääntöisesti yritysasiakas on asiakas, joka hankkii tai tuottaa sähköä osana yritystoimintaa. Yritysasiakkaalla voidaan kuitenkin tarkoittaa myös muuta ei-luonnollista oikeushenkilöä kuten järjestöä. Jokaisella verkkoalueella on yksi toimitusvelvollinen myyjä, jolla on sähkömarkkinalain mukaisesti toimitusvelvollisuus tietyn jakeluverkonhaltijan vastuualueella. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, jotka ovat enintään 3x63 A pääsulakkeella varustettuja tai joihin ostetaan sähköä enintään kwh vuodessa. Myyjä, joka käynnistää myyjän vaihto - tai muuttoprosessin tietylle käyttöpaikalle. Uusi myyjä voi olla samalla myös käyttöpaikan nykyinen myyjä. Luonnollinen henkilö tai yritys, jolla on liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa. Yritys, jolla on hallinnassaan yksi jakelu- tai suurjännitteinen jakeluverkko ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. [8] Jakeluverkonhaltijalla on myös yksilöllinen Fingridin myöntämä osapuolitunnus. Jakeluverkonhaltijan tulee lain mukaan kohdella kaikkia osapuolia tasapuolisesti ja ketään suosimatta. 27 (142)

28 3.2 Tietojoukot Tietojoukko (engl. domain) on suoraan suomennettuna yksilöllisesti tiettyä tarkoitusta varten määritetty ja rajattu alue, jossa sähkön kulutusta, tuotantoa, siirtoa tai myyntiä voidaan määrittää [3]. Käytännössä tietojoukolla voidaan käsittää tiettyä tarkoitusta varten rajattua kokonaisuutta, jonka tietoja voidaan vaihtaa osapuolten kesken. Osa tietojoukoista esiintyy myös sanomaliikenteessä ja näiden tietosisällöt on tarkemmin esitetty luvussa 6. Taulukko 4 Merkittävimmät tietojoukot sähkön vähittäismarkkinoilla Tietojoukko Käyttöpaikka Mittari Mittausrekisteri Mittauspiste Rajapiste Sähköliittymä Verkko (tai verkkoalue) Kuvaus Fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi asuntoon, liittyvä tietojoukko, joka sitoo asiakkaan liittymis-, verkko- ja myyntisopimuksen kautta jakeluverkonhaltijaan ja sähkön myyjään ja jossa sähkön kulutusta tai tuotantoa voidaan mitata. Laite, joka rekisteröi sähkön kulutuksen tai tuotannon. Mittari saattaa sisältää myös integroidun tai erillisen ohjauslaitteen, jolla voidaan ohjata käyttöpaikan sähkölaitteita tai esimerkiksi kerrostalon muita mittareita. Mittarin sisältämä looginen tai fyysinen kokonaisuus, joka rekisteröi tiettyä mittauskohdetta, kuten pätötehon antoa verkkoon tai loistehon ottoa verkosta. Rekisteri saattaa sisältää tuntitietoja tai kumulatiivisia lukemia. Piste, jossa sähkön kulutusta, tuotantoa, myyntiä tai siirtoa voidaan määrittää. Määritys voi tapahtua mittaamalla, arvion perusteella tai laskennallisesti. Mittauspiste voi olla käyttöpaikka tai rajapiste. Mittauspiste, jossa kahden verkon välinen siirto määritetään. Fyysinen liittymä, joka yhdistää kiinteistön tai muun kohteen verkkoon. Tässä dokumentissa verkolla käsitetään Suomen sähköjärjestelmään liittynyt tai siitä erillään toimiva Sähkömarkkinalain mukainen jakeluverkko tai suurjännitteinen jakeluverkko. 28 (142)

29 3.3 Roolimalli Alla olevassa kuvassa on esitetty ylätason kuvaus yllä kuvattujen roolien ja tietojoukkojen välisistä suhteista. Kuvan tarkoitus on edelleen selventää tämän luvun aiempia määritelmiä sekä rajata nykyisessä sanomaliikenteellä toteutetussa tiedonvaihdossa tarkasteltu alue. Roolit Mittarin kunnossapitäjä ja Mittaustiedon kerääjä on lisätty kuvaan rajausta varten, eikä näitä rooleja ole tarkemmin määritelty. Kuva 8 Sähkön vähittäismarkkinoiden roolimalli 29 (142)

30 3.4 Sopimukset Sähkön vähittäismarkkinoilla jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välillä solmittavia sopimuksia ovat liittymissopimukset, sähköverkkosopimukset sekä liittymän ylläpitosopimukset. Myyjän ja asiakkaan välillä solmittavia sopimuksia ovat sähkönmyyntisopimukset, sähkönostosopimukset, sähköntoimitussopimukset sekä erityistapauksena ns. taustasopimukset. Asiakas voi solmia sopimuksia haluamansa myyjän kanssa, mutta jakeluverkonhaltija määräytyy sopimuksiin aina sen perusteella, kenen jakeluverkonhaltijan vastuualueella käyttöpaikka sijaitsee. Saman käyttöpaikan verkko- ja myyntisopimukset voidaan sopia eri asiakkaiden kanssa. Tämä on yleistä esimerkiksi avio- tai avopuolisoiden solmiessa sopimuksia. Koska avopuolisot vastaavat ainoastaan omista veloistaan, saattaa uudella myyjällä olla intressiä tehdä käyttöpaikan myyntisopimus samojen henkilöiden nimiin. Kun sopimukset ovat tehty molempien henkilöiden kanssa, myös asiointi sopimuksiin liittyvissä asioissa helpottuu. Luottamuksellisuusperiaatteen vuoksi jakeluverkonhaltija tai myyjä ei saa milloinkaan ilmoittaa asiakastietoja muille osapuolille ilman asiakkaan valtuutusta tai lupaa. Tämän ja muiden vastaavien syiden vuoksi suositus on, että sopimukset tehtäisiin aina molempien puolisoiden nimiin [9] Liittymissopimus Ennen kuin kiinteistön tai muun käyttöpaikan sähkölaitteisto voidaan liittää verkkoon, tulee liittyjän sopia tästä jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksella. Liittymissopimus voi kattaa useamman käyttöpaikan esimerkiksi kerrostalokiinteistöissä. Liittymissopimusta ei voida siirtää toiselle liittyjälle, jos jakeluverkonhaltijalla on samalle käyttöpaikalle solmittuun verkkosopimukseen, sähköntoimitussopimukseen tai liittymissopimukseen perustuvia saatavia. Siirtäminen voidaan kuitenkin tehdä, jos uusi liittyjä ottaa kyseiset saatavat vastattavakseen. Jakeluverkonhaltijalla ei ole myöskään velvollisuutta aloittaa verkkopalvelua, ellei saatavia ole maksettu tai sopimusta siirretty edellä kuvatun mukaisesti. Liittymissopimus ei siirry automaattisesti kiinteistökaupan yhteydessä, vaan sopimuksen siirtämisestä tulee olla maininta kiinteistön luovutuskirjassa tai muussa erillisessä sopimuksessa. Ilman liittymissopimusta käyttöpaikalle ei voida solmia sähköverkko- tai sähkönmyyntisopimusta. Voimassa olevan liittymissopimuksen päättymisen jälkeen jakeluverkonhaltijalla on oikeus purkaa sopimuksen mukainen liittymä Sähköverkkosopimus Sähköverkkosopimuksella (verkkosopimuksella) jakeluverkonhaltija ja asiakas sopivat sähköverkkopalvelusta (verkkopalvelusta) käyttöpaikkakohtaisesti. Sähköverkkopalvelu mahdollistaa sähkön jakelun ja sitä myötä sähköntoimituksen käyttöpaikalle. Sähkön jakelulla tarkoitetaan sähkön fyysistä siirtämistä verkosta käyttöpaikalle ja sähköntoimituksella toimitetun sähköenergian vähittäismyyntiä käyttöä tai jälleenmyyntiä varten. Sähköverkkosopimus sisältää sekä verkko- että 30 (142)

31 myyntisopimuksissa tarvittavien mittausten järjestämisen ja mittaustietojen lukemisen, raportoinnin sekä välittämisen käyttöpaikan sähkönmyyjälle ja muille tietoon oikeutetuille osapuolille. Verkkosopimuksen perusteella asiakas voi myös antaa jakeluverkonhaltijalle oikeuden katkaista ja kytkeä käyttöpaikan etäohjattavissa olevia sähkölaitteita Sähkönmyyntisopimus Sähkönmyyntisopimuksella (myyntisopimuksella) myyjä ja asiakas sopivat sähköenergian myynnistä eli sähköntoimituksesta käyttöpaikalle. Mahdollisesta käyttöpaikalta sähköverkkoon syötetyn sähköenergian ostamisesta sovitaan myyjän ja asiakkaan välillä erillisellä sähkönostosopimuksella. Käyttöpaikalla voi olla useampi sähkönmyyjä, joista vain yksi voi lain mukaan olla avoin toimittaja. Muut myyjät kuin avoin toimittaja sopivat asiakkaan kanssa ns. kiinteästä toimituksesta, jossa myyjä myy kullekin tunnille sovitun määrän energiaa. Käytännössä vähittäismarkkinoilla käyttöpaikalla on pääasiallisesti vain yksi myyjä, joka on asiakkaan avoin toimittaja. Tietoa mahdollisista kiinteistä toimituksista ei vaihdeta myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kesken, vaan hoidetaan osana kansallista taseselvitysprosessia. Jokaisella verkkoalueella on yksi toimitusvelvollinen myyjä, jolla on sähkömarkkinalain mukaisesti toimitusvelvollisuus tietyn jakeluverkonhaltijan vastuualueella. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, jotka ovat enintään 3x63 A pääsulakkeella varustettuja tai joihin ostetaan sähköä enintään kwh vuodessa. Toimitusvelvollinen myyjä ei voi kieltäytyä tekemästä sähkönmyyntisopimusta asiakkaan kanssa julkisesti ilmoitetuilla vakioehdoilla. Toimitusvelvollista myyjää sitovat myös muut muita myyjiä tiukemmat lainsäädännössä säädetyt ehdot. Toimitusvelvollisella myyjällä on oikeus saada jakeluverkonhaltijalta tieto, kuuluuko asiakas toimitusvelvollisuuden piiriin. Energiatietojen osalta tässä tapauksessa on oikeus tietää, toteutuuko toimitusvelvollisuusraja vai ei. Toimitusvelvollisella myyjällä on oikeus saada myös energian summatieto siitä, miten paljon verkon toimitusvelvollisuuden piirissä olevista asiakkaista on muilla myyjillä Sähköntoimitussopimus Lain mukaan asiakkaalla on oikeus solmia toimitusvelvollisen myyjän kanssa niin sanottu sähköntoimitussopimus, jolla myyjä ottaa vastattavakseen myös verkkopalvelun. Tällöin sähköntoimitussopimus kattaa sekä sähkönmyynti- että sähköverkkosopimuksen mukaiset palvelut, vastuut ja velvoitteet. Jakeluverkonhaltija voi myös tarjota yleisesti kaikille myyjille mahdollisuuden solmia asiakkaidensa kanssa sähköntoimitussopimuksia. Sähköntoimitussopimus edellyttää myyjän ja jakeluverkonhaltijan välistä sopimusta, jossa sovitaan millä ehdoin myyjä voi verkkopalvelun ottaa vastattavakseen. Jatkossa verkko- ja/tai myyntisopimuksesta puhuttaessa tarkoitetaan myös mahdollista sähköntoimitussopimusta. 31 (142)

32 3.4.5 Sähköntoimituksen edellytykset Sähköntoimitus käyttöpaikalle edellyttää voimassaolevaa liittymis-, sähkönmyynti- ja sähköverkkosopimusta. Käytännössä voi kuitenkin ilmetä lyhytaikaisia tilanteita, joissa vain verkko- tai myyntisopimus on voimassa. Jakeluverkonhaltija ei lain mukaan voi toimia sähkönmyyjänä tai osoittaa asiakkaalle oletusmyyjää, joten jakeluverkonhaltijan tulee katkaista käyttöpaikan sähköt tilanteissa, joissa käyttöpaikalla ei ole myyjää. Poikkeuksena edelliseen luetaan vain tilanteet, joissa asiakkaan sähköntoimitus on päättynyt myyjästä aiheutuvasta syystä. Tällöinkin sähköt tulee katkaista asiakkaalle tehdyn ilmoituksen ja laissa määritetyn määräajan jälkeen. Tässä poikkeustilanteessa ja jos sähköjä ei saada syystä tai toisesta katkaistuksi tai tilanteen lyhytaikaisuuden vuoksi sähköjä ei haluta katkaista, lasketaan käyttöpaikalle toimitetut sähköt jakeluverkonhaltijan hävikiksi Liittymän ylläpitosopimus Jos käyttöpaikalle ei ole (yhtään) voimassa olevaa verkkosopimusta, tulee liittyjän sopia liittymän ylläpidosta erikseen jakeluverkonhaltijan kanssa liittymän ylläpitosopimuksella. Liittymän ylläpitosopimuksen ehtojen rikkominen ja sitä myötä purkaminen tai muusta syystä aiheutuva sopimuksen päättyminen johtaa myös liittymissopimuksen päättymiseen Sopimusten solmiminen ja voimassaolo Liittymissopimus, verkkosopimus ja myyntisopimus voidaan solmia toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota verkkoon liittämistä ja verkkopalveluita kaikille niitä pyytäville tasapuolisin ehdoin. Jakeluverkonhaltija ei saa irtisanoa kuluttajan verkkosopimusta. Muun asiakkaan sähköverkkosopimuksen jakeluverkonhaltija saa irtisanoa vain, jos sopimuksen pitäminen voimassa on lainsäädännön muutoksen tai olosuhteiden olennaisen muutoksen takia hänen kannaltaan kohtuutonta. Tällöin jakeluverkonhaltijan irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta. Kuluttajan verkkosopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Myyjät voivat vapaasti valita asiakkaansa. Toimitusvelvollinen myyjä on kuitenkin velvoitettu toimittamaan sähköä toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille. Kuluttajien ja yritysasiakkaiden sekä toimitusvelvollisen myyjän osalta sovelletaan lain mukaan erilaisia sopimusehtoja. Myyjä ei voi irtisanoa kuluttajan toimitusvelvollisuuden piirissä olevaa myyntisopimusta. Muun kuin kuluttajan toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan myyntisopimuksen myyjä voi irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jos myyntisopimuksen pitäminen voimassa on lainsäädännön muutoksen tai olosuhteiden olennaisen muutoksen takia myyjän kannalta kohtuutonta. Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa toimitusvelvollisuuden ulkopuolella olevan myyntisopimuksen kahden viikon irtisanomisajoin, jollei muuta ole sovittu. Myyjän irtisanomisaikaa ei kuitenkaan voida sopia kahta viikkoa lyhemmäksi. Joissain toistaiseksi voimassa olevissa myyntisopimuksissa sovitaan poikkeuksellisen tiukoista irtisanomisehdoista erityisistä syistä, kuten tietyksi ajaksi tehdyn hinnankiinnityksen vuoksi. 32 (142)