Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastustapahtuma
|
|
- Liisa Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Loppuraportti Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastustapahtuma Kevään 2013 GoExpo messujen yhteydessä Helsingin Perhokalastajille tarjoutui hieno tilaisuus koekalastaa kuusi vuotta rauhoitettuna ollut yksityinen virtavesikohde Meltausjoella Lapissa. Meltausjoki on Ounasjoen suurin sivujoki ja saa alkunsa Unarinjärvestä yhtyen Ounasjokeen Meltauksen kylän kohdalla. Meltausjoen pituus on 46 kilometriä ja joen valuma-alueen koko 1787 km², josta järvien osuus eli järvisyys on noin 4 %. Valjastamaton, profiililtaan melko jyrkkä ja maisemaltaan erämainen joki on suosittu kalastuspaikka ja kanoottiretkeilykohde. Koekalastukseen tarjottu 3km mittainen vesialue sijaitsee Meltausjoen yläjuoksulla, välittömästi joen tunnetuimman nähtävyyden Unarinkönkään alapuolella. Alueesta ensimmäiset 700m on yhtenäistä koskea ja loput 2,3km nivaa. Koekalastus kohdistettiin tälle koskiosuudelle, tarkoitus oli kartoittaa kosken jalokalakanta harjus ensisijaisena kohteena. Pooli 1, panoraama
2 KOEKALASTUS Poolijako ja koekalastusjärjestely Koekalastusryhmän koko oli kahdeksan kalastajaa. Koekalastus järjestettiin siten että koskialue jaettiin karttakuvien perusteella neljään alueeseen pooliin. Pooleja kalastettiin pareittain kiertosysteemin mukaan siten että jokainen pari kalasti yhden vuorokauden aikana kahta eri poolia. Kaikkia pooleja kalastettiin tasaisesti. Poolin vaihto tapahtui aamuisin ja iltapäivisin. Koekalastus käynnistettiin maanantaina puoliltapäivin ja toimintaa pyöritettiin tiistain ja keskiviikon ajan. Täysiä kalastusvuorokausia kertyi näin kolme kappaletta, muutama henkilö piipahti koskella vielä lähtöpäivänä torstaina. Läpi yön kalastusta ei harjoitettu vaan viimeisetkin koekalastajat palasivat tukikohtaan aina aamuyön ensituntien jälkeen. Pyydystetyt kalat merkittiin saalispöytäkirjaan joista ilmenee kalalaji, kalan koko, ajankohta, kalastettava pooli sekä kalastaja. Myös jokaisen kalan tärppipaikka merkittiin poolikarttaan. Pooli 2, alaosa auringonlaskun jälkeen Nokia Internal Use Only
3 Klinkhamer Superpupa Goddard Caddis Larva Adams Parachute Kuulapääpupa Elk Hair Caddis Hares Ear muunnos March Brown KOEKALASTUS Statistiikka / kalat / perhot Koekalastusjakson säätyyppi oli aurinkoinen tai pilvipoutainen. Koko alkuviikon pohjoisessa pysytellyt tuuli piti kuitenkin ilman lämpötila päivisin sitkeästi C asteen tietämissä, aina torstain lähtöpäivää lukuunottamatta, jolloin päivälämpötila pomppasi hellelukemiin. Iltaisin ja öisin ilman lämpötila putosi jopa vain C asteeseen. Koskiveden lämpötila pysytteli C astessa koko koekalastusrupeaman ajan. Harjuksen suhteen koekalastuksen tulos ylitti ennakko-odotukset. Kaloja saatiin myös melko tasaisesti koko koekalastusrupeaman ajan, poikkeuksena tähän tiistai-illan lähes täydellinen pysähdys jolle ei olosuhteita tarkastelemalla syytä keksitty. Kaikkiaan kolmen vuorokauden kalastusrupeaman saldoksi kirjattiin 94 harjusta, 1 taimen, 1 hauki ja 3 särkeä. Harjusten joukossa oli melko suurikokoisiakin kaloja, suurimmat yksilöt lähes 50cm pituisia. 40cm pituisia tai suurempia kaloja haavittiin pitkälle toistakymmentä kappaletta ja kalojen keskikoko asettui selkeästi mittakalaluokkaan. Lukumääräisesti selvästi eniten harjuksia saatiin koskialueen alapään pooleilta 3 ja 4. Pyydystetyt kalat olivat silmämääräisesti hyväkuntosia, ehjäeväisiä ja kirkkaita. Suurin osa luonnollisesti vapautettiin takaisin koskeen, kohtuullinen määrä harjuksia kuitenkin loimutettiin tai savustettiin aina illan päätteeksi, tulilla nautitut maistuivat erinomaiselle. Harjuksia saatiin kaikilla perinteisillä perhotyypeillä; pintaperholla, pupalla, larvalla, klassisella uppoperholla ja pienellä streamerilla - ensinmainittuja korostaen. Ainoa koekalastusalueella perhoon haksahtanut taimen koukutettiin superpupalla poolilta 3.
4 Pooli 3, yläosa länsirannalla
5 KOEKALASTUS Statistiikkaa: harjuksen kokojakaumataulukko Nokia Internal Use Only
6 Meltausjoen valioyksilö Nokia Internal Use Only
7 KOEKALASTUS Statistiikkaa: saalis aikajanalla Pooli 4, panoraama itärannan tulistelupaikalta
8 Pooli 4, länsirannan saarekkeita
9 KOEKALASTUS Statistiikkaa: poolikartta ja tärppipaikat Nokia Internal Use Only
10 KOEKALASTUSALUE Havaintoja Koekalastusaluetta ympäröivä maastotyyppi on harjujen halkomaa jäkäläpeitteistä kangasmetsää, alavammilla paikoilla esiintyy siellä täällä suolampareita. Koekalastusalue on yhtenäinen ja alaspäin levenevä koskialue, pudotuskorkeus koko kosken matkalla on noin 10m luokkaa. Yläosassa yhtenäinen päävirta leviää ja haarautuu kosken alaosassa useaan pienempään sivu-uomaan joiden väliin jää ruokoa ja pajua kasvavia pieniä saarekkeita. Tässä kohdin myös Niesijärvestä laskeva Niesijoki yhtyy Meltausjokeen. Koko koekalastusalue on erinomaisesti kahlattavaa ja perhokalastettavaa koskea. Silmämääräisesti tarkasteltuna koskialueen luonto on erinomaisessa kunnossa. Rantakasvillisuus luonnontilaista ja vehreää, niittyalueet monimuotoista niittytyyppiä joka suosii runsasta hyönteisekosysteemiä, koskialueen sorakot kirkkaan puhtaita ja vedenalainen kasvillisuus terveen vihreää. Ainoa silmin havaittava poikkeama alueen luonnontilassa oli Heinäjängänojan suulla esiintynyt tiilenpunainen hienojakoinen maa-aines, jota oja hiljalleen valutti koskeen. Tämä ilmeni koskiveden ja vesikasvillisuuden värjäytymisenä ojan suun alapuolella kosken itärannan penkan tuntumassa aina lähes Niesijoen suulle saakka. Kyseessä voi olla luonnollinen ilmiö, luultavammin valuman aiheuttaja on kuitenkin soiden ojitus. Kosken hyönteispopulaatiot vaikuttavat hyväkuntoisilta. Vedenalaisista ruohotupoista löytyi yllättävän suurikokoisia harmaan vihreitä larvoja sekä muuta pienempää pohjaeliötä. Kylmähköstä alkuviikon ilmanalasta huolimatta myös lentäviä koskihyönteisiä havaittiin kaikkina kalastuspäivinä ja -iltoina. Sekä päivänkorentoja että vesiperhosia useina eri alalajikkeina. Helteeksi kääntyneenä lähtöpäivänä torstaina lentävä hyönteiselämä suorastaan räjähti käsiin. Runsas hyönteisesiintyminen aktivoi aina näitä ravintona käyttävät kalat, oletettavasti koekalastuksen tulokset olisivat olleet lämpimällä sääjaksolla vieläkin paremmat. Koekalastuksen ja sen yhteydessä tehtyjen näköhavaintojen perusteella koskialueen kalasto on monipuolinen ja tasapainoinen. Varsinaisella koskialueella valtalajina on harjus, jota esiintyy kaiken kokoisena (useita ikäluokkia) ja koko kosken alueella. Matalissa ja hidasvirtaisissa koskenosissa sekä rannan tuntumassa esiintyy runsaasti parveilevaa pienikokoista harjusta, salakkaa ja muuta särkikalaa. Suurempikokoiset harjukset hallitsevat vuolaampia ja syvempiä koskenosia. Niva-alueella esiintyy runsaasti kaikenlaista kalaa. Haukea ei ennätetty kalastaa edes kokeilumielessä. Koskialueella tehtiin näköhavaintoja rannan tuntumasta pakenevista yksilöistä, kanta ei kuitenkaan vaikuttanut poikkeukselliselta. Sopiva haukikanta on usein muuta kalastoa tasapainoittava tekijä joka myös estää kantojen kääpiöitymistä. Taimenen vähälukuisempi esiintymeinen lienee seudulle ja vesistölle tyypillistä. Koekalastusalueeseen kuulumaton Unarin könkään yläpuolinen koskialue vaikuttaa myös tässä suhteessa otollisemmalta, taimenen mielessä kannattaa suunnata sinne.
11 Pooli 4, länsirantaa Niesijoensuun kohdalla Nokia Internal Use Only
12 KOEKALASTUSALUE Suosituksia Kalastuksen näkökulmasta suosittelemme koskialueen säilyttämista mahdollisimman luonnontilaisena. Alue on helppokulkuista ja erinomaisesti kalastettavaa, joten esimerkiksi rantapajukoiden mittavaan vesomiseen ei tästä näkökulmasta ole tarvetta. Jokirannan niittyalueita (Vanhan-Aution tilan pihapiirissä sekä varsinaisella koskialueella Heinäjängänojasuun ylä- ja alapuolella kosken itärannalla) sensijaan kannataa vaalia. Lajistoltaan monimuotoinen niitty- ja ketotyyppi suosii runsasta hyönteisekosysteemiä joka taas on kalastolle elintärkeää. Tällä on merkitystä erityisesti koskialueen alapäässä pooleilla 3 ja 4, jotka ovat optimaalista harjuksen lisääntymisaluetta sekä nuorten ikäluokkien vankkaa esiintymisaluetta. Harjusta pidetään puhtaan veden mittarina. Se viihtyy parhaiten kirkkaassa, viileässä ja runsashappisessa vedessä. Etenkin jokien patoamisella ja perkaamisella sekä soiden ojituksesta aiheutuneilla happamilla valumisvesillä on tuhottu tai heikennetty harjuskantoja monin paikoin. Koekalastetun koskialueen tila ja vedenlaatu lienee tässä tarkastelussa erinomainen, suosittelemme kuitenkin Heinäjängänojan aiheuttaman maa-ainevaluman tarkastamista asiantuntijatahon (Ely keskus) kanssa
13 Vanha-Aution pihapiirin luonnonniittyä Nokia Internal Use Only
14 KALASTUS Suosituksia Puhtaasti kalakantojen näkökulmasta rauhoitus on aina paras vaihtoehto. Yksityisen vesisalueen suuri koko, Unarinjärven läheisyys ja Meltausjoen esteettömyys (valjastamattomuus) huomioiden koskialueen ekosysteemi kestää myös kalastusta. Laadukas kalastuskohde aikaansaadaan kontrolloidulla ja vastuullisella kalastustoiminnalla, jossa kalastuspaine on tasapainossa alueen ekosysteemin kanssa. Jatkuva ja yksipuolinen (yhteen lajiin kohdistuva) kalastus taas muokkaa kalastoa. Vapaa rajoittamaton luvanmyynti on kenties kotrolloimattomin kalastuskäytäntö, aikarajattu koko alueen vuokrauskäytäntö kenties kontrolloiduin. Suosittelemme koekalastetulle koskialueelle kontrolloitua kalastuskäytäntöä, jossa kalastusjaksojen välissä on riittävä palautumisaika. Kokonaisuus, koskialue ja Vanha-Autio yhdessä, muodostavat myös varsin laadukkaan kalastuskohteen, jota on helppo markkinoida kauempaakin saapuville kalastajaryhmille. Sopiva yhtäaikainen kalastajmäärä alueella on 6-8 vapaa. Paikallinen kalastussääntö voi myös edellyttää väkäsettömän yksihaaraisen koukun käytöä, sekä kalastuslain asetusta suurempaa lajialamittaa. Väkäsetöntä koukkua käytettäessä kalan vapautus takaisin virtaan on nopeaa ja mahdollisimman vähän vaurioita aiheuttavaa, kalastusohje voi myös opastaa/edellyttää vapautettavan kalan pitämistä vedessä vapautusoperaation ajan. Suoritetun koekalastuksen perusteella suosittelemme 40cm alamittaa harjukselle ja vähäisen esiintymisen vuoksi täyttä rauhoitusta (vapautettava aina) taimenelle. Koekalastusalueen harjuskanta on vankka ja kestää sopivaa kalastuskuormitusta. 6-8 asiansa osaavan kalastajan päiväsaalis nousee usein kuitenkin sellaisiin lukemiin, että lajialamitan lisäksi saaliin päiväkohtaisia ottorajoitteita kannattaa myös asettaa. Suosittelemme lisäksi sekä harjuksen että taimenen kutua suojaavia vuotuisia ja kiinteitä rauhoitusjaksoja. Harjuksen kutu tapahtuu muista lohikaloista poiketen keväällä. Kalastuslain asetuksen mukaan harjusta saa kalastaa vavalla ja vieheellä myös kuturauhoituksen aikana. Ilmeisen lisääntymisalueluonteen vuoksi suosittelemme kuitenkin koekalastetun koskialueen täydellistä rauhoitamista kaikelta kalastukselta ja kahlaamiselta harjuksen kutuaikana huhti- toukokuussa, sekä taimenen kuturauhoituksen aikana syyskuun 11. päivän alusta marraskuun 15. päivän loppuun saakka. Purje-evä, 48cm
15 KALASTUS Valvonta Koekalastusryhmä yhdytti koekalastuksen aikana yksityisellä vesialueella useita kalastajia. Valvonnan tehostaminen liene ainoa keino puuttua luvattomaan kalastukseen. Alueelta yhdytettyjen kalastajien joukossa oli epäilemättä myös henkilöitä, jotka eivät hahmottaneet olevansa yksityisellä vesialueella. Yksityisestä vesialueesta kertovia keltaisia kylttejä esiintyy muutaman sadan metrin välein koskialueen länsirannalla. Kylttejä olisi hyvä olla myös koskialueen itärannalla. Kylteistä ei ilmene yksityisen vesialueen ulottuvuudet. Yhdytimme ensimmäisenä iltana kaksi nuorta kalamiestä jotka olettivat olevansa Metsähallituksen lupavesillä kalastaessaan kahden keltaisen kyltin väliin jäävan alueen ulkopuolella. Yksityinen vesialue on merkitty ja erotettu yksiselitteisen selkeästi yleisestä lupa-alueesta Metsähallituksen infotaulun karttakuvassa Unarin könkään parkkipaikalla. Vastaavanlaisen karttakuvan sijoittaminen koskialueen tauluihin selventäisi yksityisen vesialueen hahmottamista maastossa eikä jätä tulkinnalle sijaa. Helsingissä , Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastusryhmä
16 Vanha-Aution pihapiiriä, kynnyskivet
17 Tulilla
18 Autiosuvanto yöllä
19 Helsingin Perhokalastajat, Meltausjoen koekalastusryhmä kiittää! Vanha-Aution Uittoyhdistys perustamiskokouksessaan
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen
Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään
LisätiedotPaluu Meltausjoelle. Helsingin Perhokalastajien Meltausjoen koekalastustapahtuma 2017
Paluu Meltausjoelle Koekalastusraportti ja statistiikka Ilkka Husgafvel Vanha-Aution koskialueen poolikuvaus Leevi Voutilainen Lastuja ja kaskuja VP Rusanen Kuvat: Aarne Granlund, Ilkka Husgafvel, VP Rusanen,
LisätiedotPerhokalastuksen SM-loppukilpailu Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry.
Sivu 1 / 33 Perhokalastuksen SM-loppukilpailu 29-30.8.2015 Iijoki, keskiosa ja Kipinänkylän koskialue. Aki Tikkanen, Pohjanmaan Kilpaperhokalastajat Ry. Milloin: 29-30.8.2015 Sää: +18 C, aamusumusta pilvettömään
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotUusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella
Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotKaunis pieni saalistaimen
Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotPuulaveden villi järvitaimen
Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotArvoisa kilpakalastaja, Tervetuloa Perhonjoen karsintaan!
Arvoisa kilpakalastaja, Tervetuloa Perhonjoen karsintaan! Vuoden 2014 Perhonjoen karsinta järjestetään lauantaina 7.kesäkuuta uudistetulla sisällöllä. Muutokset koskevat pääasiassa poolien määrää, niiden
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotÄyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää?
Äyskoski urheilukalastajan silmin miten koskea voisi kehittää? Teemu Hiltunen, Lohimaa Fishing Services (Iktyonomi, kalastusopas & yrittäjä) Taimenseminaari Lohimaa 25.08.2017 Äyskoski Rautalamminreitin
LisätiedotAitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille Timo Haapasalo, UEF Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla Autenttisuuden politiikat kalakannan luontaisuuden merkitys ihmisen luontosuhteelle
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotHarjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei
LisätiedotUUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015
UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotKalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä
Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotKANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016
KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen
LisätiedotVesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?
Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen
Lisätiedot9M UPM Kymmene Oyj
9M5277 2.3.26 UPM Kymmene Oyj STORSTRÖMMENIN KALATIEN TOIMIVUUS VUONNA 25 Storströmmenin kalatien käyttö ja toimivuus vuonna 25 Sisällys 1. PYYNTI... 1 2. STORSTRÖMMENIN KALATIEN SAALIS 25... 1 3. STORSTRÖMMENIN
LisätiedotKalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu
Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Markku Marttinen, kalatalouspalvelut-yksikkö 8.12.2015 1 Uusi kalastuslaki
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Himalansaaren osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän lisääntymisalueet... 4 2.2.
LisätiedotKalastuksen säätely ja poikkeusluvat
Kalastuksen säätely ja poikkeusluvat Kalastusaluepäivät Huhmarissa 17.3.2017 1 Esityksen sisältö Kalastuksen kiellot, rajoitukset ja poikkeusluvat kalastuslainsäädännössä. Eräitä esimerkkejä Yksityiskohtaista
LisätiedotNILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005
1 NILSIÄ Petäjälammen alueen muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Nilsiän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta... 3 Tutkimusalueen rajaus... 4 Valokuvia...
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotSäännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen
Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotRaportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017
Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 23/2017 Jokitalkkari-hankkeen kalastuksenvalvontaraportti 2017 20.12.2017 Laatijat: Velimatti
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pitkälahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotKari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry
Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotTaimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern
Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Luonterin kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvitaimen...4 1.2 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaeväleikkauksiin siirtyminen...5
LisätiedotUusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016
Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotSunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat
Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus
LisätiedotKalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kalastuslain nojalla myönnetyt ELYjen poikkeusluvat Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus KL 47 - laajat valtuudet antaa poikkeuslupia Lupa voidaan myöntää siirtoistutusta,
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotJärvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010
Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKönkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007
Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Harjus...4 1.2 Järvilohi...4 1.3 Järvitaimen...4 1.4 Saimaannieriä...4 2. TOIMENPITEET...5
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vieremän kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. RASVAEVÄLEIKKAUSMENETELMÄ... 4 3. TOIMENPITEET... 5 3.1 Rasvaeväleikkausmenetelmään siirtyminen...
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotValitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013
1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotRUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)
RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotPerhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com
3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa
LisätiedotAhosuon turvetuotantoalueen YVA
VESISTÖN KÄYTTÖSELVITYS Tiedustelu osakaskunnille 1. Yhteystiedot Osakaskunta Puheenjohtaja Osoite Puhelin Sähköposti 2. Tiedustelualue Tämä tiedustelu koskee Peuraojan, Koivuojan ja Livojen alaosan vesialueita.
Lisätiedot