Kirjallinen kysymys 880. Rajamäki: Lapsen sairausajan vaikutuksesta päivähoitomaksun suuruuteen

Transkriptio

1 994 vp Kirjallinen kysymys 880 Rajamäki: Lapsen sairausajan vaikutuksesta päivähoitomaksun suuruuteen Eduskunnan Puhemiehelle Sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 32 :n 3 momentin mukaan lapsen ollessa poissa päivähoidosta sairauden vuoksi voidaan myöntää maksusta alennusta. Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta yli 0 päivää kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet säädetystä kuukausimaksusta. Sairaudestajohtuvan poissaolon kestäessä koko kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan. Poissaolon sitominen kalenterikuukauteen johtaa käytännössä kohtuuttomiin tilanteisiin. Mikäli lapsen sairastuminen sijoittuu kahden kuukauden taitteeseen, voi lapsi olla sairauden vuoksi yhtäjaksoisesti poissa päivähoidosta 20 toimintapäivää saamatta minkäänlaista hyvitystä päivähoitomaksuista. On siis aivan sattumanvaraista, otetaanko sairaudesta johtuva poissaolo huomioon maksuperusteissa vai ei. On ymmärrettävää, että poissaolon kestolle asetetaan minimialaraja, mutta kyseinen alaraja tulisi laskea yhtäjaksoisuuden periaatteen mukaisesti. Vähennys voitaisiin tasata seuraavien kuukausien maksuissa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen päivähoitomaksuja koskevien periaatteiden muuttamiseksi siten, että sairaudestajohtunut yli 0 päivän poissaolo oikeuttaa aina kuukausimaksun alentamiseen? Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 995 Kari Rajamäki 24007

2 2 994 vp - KK 880 Eduskunnan Puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Rajamäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 880: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpiteisiin sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen päivähoitomaksuja koskevien periaatteiden muuttamiseksi siten, että sairaudesta johtunut yli 0 päivän poissaolo oikeuttaa aina kuukausimaksun alentamiseen? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (92/92) 4 :ssä todetaan, että lasten päiväkoti- ja perhepäivähoidosta voidaan periä palvelun käyttäjän maksukyvyn ja perheen koon mukaan määräytyvä kuukausimaksu. Maksun perimisestä poissaolon ajalta säädetään maksuasetuksen 32 :ssä. Lasten päivähoidossa kuukausimaksu peritään myös tilapäisen poissaolon ajalta. Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet päivähoidosta säädetystä kuukausimaksusta. Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko kalenterikuukauden maksua ei peritä lainkaan. Jos lapsi on jostain muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. Päivähoidon maksuissa siirryttiin kiinteään kuukausimaksujärjestelmään Muutoksen pääperiaatteena oli, ettei tilapäisistä poissaoloista hyvitetä. Maksu perustuu "hoitopaikan varausmaksu" -periaatteeseen. Kuitenkin nähtiin tarkoituksenmukaiseksi useita päiviä kestävän sairauden tai muusta syystä koko kuukauden poissaolon johdosta säätää maksu perittäväksi normaalia kuukausimaksua pienempänä. Valtioneuvoston esittelymuistiossa asetusmuutokseksi ( /63) todettiin, että tarkoituksena oli yksinkertaistaa asiakasmaksujärjestelmää siten, että maksua ei määrättäisi enää toimintapäivien mukaan. Maksuna perittäisiin ainoastaan kuukausimaksu ja eräissä tilanteissa puolet kuukausimaksun määrästä. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että lasten päivähoidon maksujen määräämistä koskevat edellä mainitut periaatteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia. Tämän lisäksi ministeriö haluaa todeta, että kunnilla on aina mahdollisuus jo nykyisen maksusäännöstön voimassa ollessa käyttää harkintaa perheiden eduksi kuukausimaksua määrättäessä. Asetuksella säännellään vain maksujen enimmäismääriä. Helsingissä päivänä maaliskuuta 995 Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

3 994 vp - KK Tili Riksdagens Talman I det syfte 37 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru Taman, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt f6ljande av riksdagsman Rajamäki undertecknade spörsmål nr 880: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för att ändra principerna för dagvårdsavgifter i förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården så, att frånvaro i mer än 0 dagar på grund av sjukdom alltid berättigar tili en sänkning av månadsavgiften? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I 4 förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården (92/92) sägs att f6r daghemsvård och familjedagvård av barn kan uppbäras en månadsavgift enligt klientens betalningsförmåga och familjens storlek. Om uppbörd av avgift för frånvarotid stadgas i förordningens 32. Inom barndagvården uppbärs månadsavgiften även under tillfållig frånvaro. Om ett barn på grund av sin sjukdom är borta från dagvården en längre tid än tio dagar i en kalendermånad, uppbärs i avgift hälften av den månadsavgift som stadgas för dagvården. När frånvaro som beror på sjukdom pågår en hei kalendermånad uppbärs ingen avgift. Om barnet av någon annan orsak är borta från dagvården hela kalendermånaden, uppbärs i avgift hälften av månadsavgiften. I fråga om dagvårdsavgifterna övergick man den augusti 990 tili ett system med fasta månadsavgifter. Grundprincipen för ändringen var att tillfållig frånvaro inte gottgörs. A vgiften grundar sig på principen om "avgift för reservering av vårdplats". Det ansågs dock vara ändamålsenligt att stadga att den avgift som uppbärs för en månad som innefattar flera dagars sjukdom eller för en månad då barnet av någon annan orsak varit frånvarande hela månaden är mindre än den normala månadsavgiften. I statsrådets föredragningspromemoria om ändring av förordningen ( /63) framhölls att avsikten var att förenkla systemet med klientavgifter så att avgiften inte längre fastställs enligt antalet verksamhetsdagar. Avgiften uppbärs enbart i form av en månadsavgift och i vissa situationer uppbärs bara hälften av månadsavgiften. Social- och hälsovårdsministeriet anser att ovan nämnda principer för fastställande av avgifterna för barndagvård fortfarande är ändamålsenliga. Utöver detta vill ministeriet framhålla att kommunerna redan enligt nuvarande avgiftsstadganden enligt egen prövning kan fastställa månadsavgiften till förmån för familjerna. I förordningen stadgas enbart om avgifternas maximibelopp. Helsingforsden mars 995 Social- och hälsovårdsminister Jorma Huuhtanen

4

5 994 vp Skriftligt spörsmål 88 M. Pietikäinen: Om produktion av utbildningsprogram för arbetslösa Tili Riksdagens Talman 994 års budget och i budgetförslaget för 995 upptog förklaringsdelen tili moment en summa om mk förproduktion av utbildningsprogram speciellt för arbetslösa samt TV- och radioprogram som främjar ansökandet tili utbildning. Enligt en överenskommelse mellan ministerieroa fördelades summan så, att 3 milj. mk beviljades TV medan 2 milj. mk användes av utbildningsstyrelsen för att på projektbasis i samarbete med lokala radio- och TV-kanaler producera nämnda slag av program för arbetslösa. samband med beslutet om höjning av rundradiobolagets licensavgifter kom man överens om att stryka understöd tili bolaget över statsbudgeten. Utan klar motivering och troligen p.g.a. ett förbiseende ströks då också den del av anslaget (2 milj. mk), som utbildningsstyrelsen fått utnyttja. Denna åtgärd har kommit som en fullständig överraskning för dem som deltagit i det fortlöpande projektarbetet. Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den ordning 37 mom. riksdagsordningen föreskriver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa följande spörsmål: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för att utbildningsstyrelsen i samarbete med lokala radio- och TV-bolag skall kunna fortsätta producera utbildningsprogram m.m. för arbetslösa, då anslaget om 2 milj. mk för ändamålet uppenbarligen av misstag ströks i samband med budgetbehandlingen? Helsingfors den 8 februari 995 Margareta Pietikäinen 24007