ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI LOPPURAPORTTI. Projektipäällikkö, apulaisylilääkäri. Keijo Lukkarinen

Transkriptio

1 Perusturvalautakunta liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI LOPPURAPORTTI Projektipäällikkö, apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 2. KEHITTÄMISPROJEKTIN TAVOITTEET JA TYÖRYHMÄT 3. PERUSTERVEYDENHUOLLON NYKYTILAN KARTOITUS 4. VASTAANOTTOPALVELUIDEN SUUNNITELMA 1. Terveyskeskuslääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden vastaanotot 2. Neuvolapalvelut ja preventiivinen työ 3. Vanhusten ja vanhuspalveluihin suunnatut vastaanotot 4. Suun terveydenhuolto 5. TERVEYSKESKUSSAIRAALAN SUUNNITELMA 6. KUNTOUTUS JA TOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN 7. SÄHKÖISET PALVELUT JA TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN 8. KEHITTÄMISPROJEKTIN TULOKSET 9. TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISEN JATKOSUUNNITELMAT

3 2 1. TIIVISTELMÄ Kaupunginhallitus perusti perusterveydenhuollon kehittämisprojektin marraskuussa 2011 ja nimesi työskentelyn tueksi ohjausryhmän, jossa oli edustus kaupungin ja perusturvan johdosta, ja kaupunginhallituksesta sekä perusturvalautakunnasta, puheenjohtajana toimi Rolf Nyholm. Projektipäälliköksi nimitettiin Keijo Lukkarinen. Tavoitteeksi asetettiin uuden keskitetyn perusterveydenhuollon toimintamallin suunnittelu keskimääräisellä valtakunnallisella kustannustasolla huomioiden uuden terveyskeskuksen rakentaminen ja yhteistyön rajapinnat. Perustettiin projektiryhmä, joka koordinoi kehittämistyötä. Varsinainen kehittämistyö tehtiin kolmessa alatyöryhmässä ja kehittämispäivinä. Alatyöryhmät koottiin henkilökunnan edustajista keskeisten teemojen ympärille: vastaanottopalvelut, kuntoutus ja toimintakyvyn kehittäminen sekä sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen. Kehittämisprojektille hankittiin konsultaatiotukea Nordic Healthcare Groupista (NHG). Projektille suunniteltiin vaiheittainen eteneminen: Nykytilan kartoitus, uuden toimintamallin arviointi, keskeisten palveluprosessien määrittäminen ja kehittäminen. Vastaanottopalveluiden osalta päädyttiin uuteen terveyskeskukseen keskitettävään listaamismalliin lääkäreiden ja hoitajien avovastaanottopalvelujen osalta. Tässä mallissa pitkäaikaissairauksia sairastavat sekä paljon palveluja käyttävät kuntalaiset listataan omahoitajille ja omalääkäreille tavoitteena terveyshyödyn tuottaminen. Listattujen potilaiden vastaanotot järjestetään prosessimallinnuksen mukaan tehokkaasti hyödyntäen uuden terveyskeskuksen moniammatillista osaamista. Listattujen vastaanottoja voidaan tarjota noin 25 % kuntalaisista. Listaamattomille kuntalaisille tarjotaan subakuutteja hoitajan ja lääkärin vastaanottoja sekä ensiapupalvelua. Vastaanottojen hoitoprosesseissa korostuu hoidon tarpeen arviointi ja palveluohjaus terveydenhuollon ammattihenkilöille. Uuden terveyskeskuksen myötä moniammatillinen osaaminen keskittyy ja on käytettävissä potilaiden tehokkaaseen hoitoon. Itsenäisiä vastaanottoja pitävät lääkäreiden lisäksi sairaanhoitajat ja erikoistuneet hoitotyöntekijät: reseptihoitajat, muistihoitaja, depressiohoitaja, päihdehoitaja, fysioterapeutit. Lisäksi tarjolla ovat tukipalvelut röntgenkuvien, laboratoriopalveluiden sekä apuvälineiden suhteen. Uuteen terveyskeskukseen keskitetään neuvolapalveluista lasten-, äitiys- ja ehkäisyneuvolat sekä opiskelija terveydenhuolto. Moniammatillista osaamista täydentää erityistyöntekijöiden (psykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti) sekä päihde- ja mielenterveyspoliklinikan siirtyminen samaan työyhteisöön. Terveyskeskussairaalan palvelut, jotka järjestetään uuden terveyskeskuksen kolmanteen kerrokseen, ovat myös merkittävä osa potilaiden uutta tehokasta hoitoketjua Suolahden ja Sumiaisten sekä Konginkankaan lähipalveluina tarjotaan kouluterveydenhuoltoa, koululaisten ja lasten hammashoitoa, vanhusten hoivapalveluja, kotisairaanhoitoa ja seniorineuvolaa sekä laboratorion näytteenottopalveluja. Kuntoutus ja toimintakyvyn kehittäminen nähdään tulevaisuudessa keskeiseksi painopistealueeksi terveyspalveluissa. Suunnitelman tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäiset ja helppokäyttöiset

4 3 toimintakykymittarit sekä tiedostaa kuntoutuksen merkitys kaikissa hoidon vaiheissa osana perustyötä (kuntoutuksellinen hoito-ote). Sähköisen asioinnin ennustetaan lisääntyvän merkittävänä väylänä terveyspalveluihin tulevaisuudessa. Terveyskeskuksessa otetaan käyttöön monia sekä potilaille että ammattilaisille suunnattuja sähköisiä palveluita. Sähköinen resepti tuli käyttöön ensimmäisenä Keski- Suomessa. Ensi vuonna otetaan käyttöön Mediatri potilastietojärjestelmässä, tekstiviestipalvelu, sähköinen ajanvaraus, päätöksentekotukijärjestelmä sekä nettipohjainen potilaille suunnattu terveystili (Medinet). Teknologian hyödyntäminen otetaan huomioon uuden terveyskeskuksen toimintojen suunnittelussa, mm sähköinen ilmoittautuminen ja kulunvalvonta. Perusterveydenhuollon palveluiden kehittämisprojekti on tuottanut suunnitelman uudesta toimintamallista vastaanottopalvelujen suhteen. Lisäksi olemme yhdessä henkilökunnan kanssa suunnitelleet ja aloittaneet toteuttaakin monia potilaiden hyvää hoitoa tehostavia palveluja ja prosesseja. Kiitokset henkilökunnalle, kaupungille, NHG:lle ja päättäjille. Äänekoskella Keijo Lukkarinen, apulaisylilääkäri, projektipäällikkö

5 4 2. KEHITTÄMISPROJEKTIN TAVOITTEET JA TYÖRYHMÄT Kehittämisprojektin tavoitteena oli suunnitella Äänekosken kaupungin perusterveydenhuollolle uusi keskitetympi toimintamalli, joka huomioi palvelujen rajapinnat sosiaalihuoltoon, vanhusten ja lastenpalveluihin sekä erikoissairaanhoitoon. Erityistä huomiota kiinnitetään sähköiseen asiointiin ja teknologian hyödyntämiseen, sekä kuntoutukseen ja toimintakyvyn kehittämiseen. Tavoitteeksi asetettiin myös palvelujen keskimääräinen hintataso verrattuna muihin Suomen kuntiin. Tähän tavoitteeseen ohjaa kaupungin tuottavuus- ja vakautusohjelmat, joilla on merkittävä vaikutus henkilökuntaresurssiin. Lisäksi tavoitteen asettelussa otettiin huomioon uuden terveyskeskuksen rakentaminen; hajasijoitettujen toimintojen keskittyminen yhteen rakennukseen v Työryhmiä perustettiin yhteensä viisi: ohjausryhmä, projektiryhmä sekä alatyöryhmät vastaanottopalveluihin, sähköiseen asiointiin ja kuntoutukseen. Ohjausryhmä koostui kaupunginhallituksen, perusturvalautakunnan, kaupungin ja perusturvan edustajista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa. Rolf Nyholm, kaupunginhallituksen jäsen, pj. Leila Lindell, valtuusto puheenjohtaja, vpj. Jarkko Kaukometsä, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Kari Kiiskinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Leppänen, kaupunginhallituksen jäsen Kyllikki Lång, kaupunginhallituksen jäsen Piia Soininen, kaupunginhallituksen jäsen Hannu Javanainen, kaupunginjohtaja Raija Kolehmainen, perusturvajohtaja Tapio Tammela, ylilääkäri Anna- Kaisa Hyvönen, johtava hoitaja Anja Männistö, talouspäällikkö, siht. Jaakko Varvikko, NHG Keijo Lukkarinen, projektipäällikkö Projektiryhmä koostui perusturvan edustajista ja alatyöryhmien puheenjohtajista. Projektiryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Keijo Lukkarinen pj. Anna-Kaisa Hyvönen siht. Raija Kolehmainen, perusturvajohtaja. Tapio Tammela, ylilääkäri Marita Niemi, osastonhoitaja vastaanotot Ulla Korhonen, osastonhoitaja, tk-sairaala Aune Parkatti, osastonhoitaja, fysioterapia. Kirsti Laakso, osastonhoitaja, suun terveydenhuolto Eero Karhu, atk- asiantuntija Seija Kangassalo, apulaisosastonhoitaja, vastaanotot. Anne Hakkarainen, osastonhoitaja, neuvola ja terapiapalvelut Metti Järvikallio, vanhuspalvelujohtaja. Jaakko Varvikko, NHG:n konsultti. Vastaanottopalveluiden alatyöryhmään on kuulunut lääkäreitä ja hoitajia eri työpisteistä. Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa.

6 5 Keijo Lukkarinen pj Mari Hovinen, aluevastaanottojen lähihoitaja siht. Matti Pellinen, tk- lääkäri Mika Kiviaho, luottamushenkilö, työterveyslääkäri Tuula Saarenketo- Kilpiainen, psykososiaalisten palvelujen johtaja. Marita Niemi, osastonhoitaja, vastaanotot. Aila Laulainen, fysioterapeutti Arja Oksanen, reseptihoitaja Anne Hakkarainen, osastonhoitaja, neuvola- ja terapiapalvelut. Matti Rissanen, osastonhoitaja, työterveyshuolto. Jaakko Varvikko, NHG Paulus Tolkki, NHG Sähköiset palvelut ja teknologian hyödyntäminen - työryhmä on koostunut terveyskeskuksen eri työyksiköiden edustajista ja atk- henkilökunnasta. Sähköisen asioinnin työryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Viides kokous pidettiin tutustumismatkan aikana Joensuuhun Pohjois- Karjalan tietoyksikköön, jossa tutustuttiin Mediatri -potilastietojärjestelmän uusimpiin sovellutuksiin sekä sähköisen reseptin käyttöönottoon. Asiantuntijoina matkalla kuultiin projektipäällikkö Eija Martikaista sekä kehittäjähoitaja Heli Jääskeläistä. Lisäksi on kuultu asiantuntijoina sairaanhoitopiirin teknologiajohtaja Matti Kannelaa ja tietotekniikka- asiantuntija Greg Barlowta sekä Mediconsultin edustajia Tommi ja Ville Salaspuroa, Antti Kokkosta. Eero Karhu pj Keijo Lukkarinen pj Mari Ahola siht. Tapani Marjanen, lääkäri Anna- Kaisa Hyvönen, johtava hoitaja Jari Ahonen, vastaava hammaslääkäri Seija Kangassalo, apulaisosastonhoitaja Lassi Peuhkurinen, sairaanhoitaja, ensiapu Saija Sormunen, lähihoitaja, Suolahden terveysasema Tanja Pellinen, luottamushenkilö Kuntoutus ja toimintakyvyn kehittäminen -työryhmä on koostunut terveyskeskuksen eri työyksiköiden ja vanhuspalveluiden edustajista. Kuntoutusryhmä on kokoontunut kuusi kertaa. Lisäksi on kuultu asiantuntijoina sairaanhoitopiirin kuntoutusylilääkäriä Satu Auvista sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan hoitotyön asiantuntijaa Tarja Tervo- Heikkistä. Ulla Korhonen, tk-sairaalan osastonhoitaja, pj Aune Parkatti, fysioterapian osastonhoitaja, pj Seija Kangassalo, apulaisosastonhoitaja Tarja-Sisko Niskanen, sairaanhoitaja, Kuntola Matti Monthan, sairaanhoitaja, kotisairaanhoito Marjo Kortemäki, sairaanhoitaja, aluevastaanotto, Äänekoski Leena Nyandou, toimintaterapeutti, mielenterveys- poliklinikka. Teija Sormunen, sairaanhoitaja, luottamushenkilö Projektiryhmälle ja alatyöryhmien edustajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää NHG:n toimesta. Toisessa luennoitsijana oli Raision ylilääkäri Katriina Korkeila, toisessa NHG:n konsultti Paulus

7 6 Tolkki.Vastaanottopalvelujen henkilökunnalle järjestettiin myös kaksi koulutuspäivää, joissa tehtiin ryhmätöitä vastaanottojen kehittämissuunnitelman mukaan. Toisen päivän ohjasi työnohjaaja Sirpa Koivukoski ja toisena päivänä ohjaajana toimi NHG:n konsultit Paulus Tolkki ja Jaakko Varvikko. Projektipäällikkö Keijo Lukkarinen ja perusturvajohtaja Raija Kolehmainen tekivät matkan NHG:n toimipisteeseen Helsinkiin toukokuussa, tuolloin tehtiin kehittämissuunnitelmia NHG:n asiantuntijaryhmän kanssa. Projektipäällikkö on ollut kiinteästi mukana kaikissa työryhmien kokouksissa ja osallistunut kehittämispäivien suunnitteluun ja toteutukseen. 3. PERUSTERVEYDENHUOLLON NYKYTILAN KARTOITUS Äänekosken väestön sairastavuussuhdeluvut kelan arvioimana ovat keskimääräistä korkeammat muuhun Suomeen verrattuna. Sairastavuusindeksi oli Äänekoskella 124 vuonna 2010 (keskimäärin Suomessa 100). Tämä asia näkyi myös korkeampana lääkkeiden erityiskorvattavuus-, kuolleisuus- ja työkyvyttömyysindeksinä. Äänekosken kuntalaiset ovat päässeet keskimäärin 2,1-2,3 kertaa vuodessa perusterveydenhuollon lääkärien vastaanotoille. Luku on keskimääräistä suurempi, koko maan keskiarvo on 1,5-1,6 kertaa vuodessa. Perusterveydenhuollon toimintojen osalta tehtiin analyysiä vuoden 2011 ja osittain 2010 vuositilastojen pohjalta. Terveyskeskuslääkäreiden vastaanottotyö on nykyisellään järjestetty aluepohjaisesti työparimallilla. Erillisiä omalääkäri soluja on yksitoista, väestömäärät solua kohti vaihtelevat kuntalaiseen. Työparin muodostavat omalääkäri ja omahoitaja, he hoitavat alueen kiireetöntä vastaanottotoimintaa yhdessä lähihoitajien (avustajat) kanssa. Pitkäaikaisena ongelmana on ollut omalääkäreiden vaihtuminen tai sijaisten puuttuminen. Noin puolet omalääkärialueista on ollut ilman pitkäaikaista virkalääkäriä. Erikseen on järjestetty erityisvastaanottoja, jotka on suunnattu diabetespotilaille, gynekologisiin ja ortopedisiin konsultaatioihin sekä erityistutkimuksiin (tähystys- ja sydäntutkimukset). Päivystys- ja ensiapuvastaanotto on keskitetty Äänekosken pääterveysaseman päivystykseen. Päiväpäivystykseen ohjautuu puolikiireellisiä potilaita palvelujen käyttökulttuurista ja aluevastaanottojen lääkäripulasta johtuen. Tukipalvelujen (röntgen ja laboratorio) saatavuus ohjaa potilaita myös päivystysvastaanotoille. Vastaanottotoiminnassa esiintyy ajoittain päivystyskeskeisyyttä, päivystysvastaanotot myös ruuhkautuvat tästä johtuen. Kotisairaanhoidon vastaanotoille ja konsultointiin, tk-sairaalaan sekä osittain neuvolatyöhön ja opiskeluterveydenhuoltoon on suunnattu lääkärintyötä vastaanottopalvelujen kautta. Alueittain arvioituna terveyskeskuslääkäreiden vastaanottotoiminnan osalta korostui Äänekosken taajaman potilaiden päivystyksen käyttö. Sen sijaan Sumiaisten, Konginkankaan ja Suolahden potilaat käyttivät enemmän omalääkäripalveluita. Päihde- ja mielenterveysvastaanottojen sekä työterveys- ja erityisvastaanottojen suhteen palveluiden käyttö oli tasaista eri alueiden potilailla. Erikseen kartoitettiin runsaasti vastaanottopalveluja käyttävät potilaat. Yli kolme kertaa lääkärinvastaanotoilla käyneitä oli 4262 kuntalaista vuonna Näistä 300 oli konginkankaalaisia ja 258 sumialaisia sekä 1200 suolahtelaista. Runsaasti vastaanottopalveluja käyttävistä potilaista kävi omalääkäreiden vastaanotoilla Sumiaisissa 144, konginkankaalla 149 ja suolahdessa n 510 potilasta. Noin 59 % paljon palveluja käyttävistä potilaista kävi päivystävän lääkärin vastaanotolla.

8 7 Omahoitajien vastaanottotoiminnan osalta käyntimäärissä esiintyy vaihtelua kohtalaisesti johtuen erilaisista väestöistä ja hoitajien työnkuvista. Omahoitajien itsenäinen vastaanottotoiminta ja työparityöskentely omalääkärin kanssa kuvautuvat toimivana erityisesti pitkäaikaispotilaiden hoidon suhteen. Terveyskeskussairaalan hoitojaksot ovat lisääntyneet viime vuosina. Sairaalassa hoidetaan vuotiaita. Hoitoajat ovat lyhentyneet ja ne ovat kestoltaan keskimääräistä lyhyempiä kuin muualla Suomessa. Toiminta on akuuttipainotteista. Yli 75 -vuotiaiden hoitojaksoja on keskimääräistä enemmän verrattuna muuhun Suomeen. Kuitenkin suurin osa potilaista palaa kotiin (67%) sairaalajakson jälkeen. Näillä potilailla korostuu hoitotyössä kuntoutuksellinen hoito- ote. Terveyskeskussairaalan potilaiden sairauksien kirjo on moninainen. Henkilöstöltä vaaditaan laajaa ja monipuolista hoito- ja lääketieteellistä osaamista sekä jatkuvaa kouluttautumista. Ajoittain % (10-15 paikkaa) terveyskeskussairaalan potilaspaikoista on jouduttu käyttämään pitkäaikaishoivaa odottaville potilaille, joilla ei ole hoidollista tarvetta olla sairaalassa. Tämä on aiheuttanut jonoutumista potilaiden pääsylle sairaalaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskuksen omasta ensiavusta. Neuvola- ja terapiapalvelujen suhteen on pääsääntöisesti pystytty järjestämään palvelut neuvola-asetuksen mukaisesti. Tarvetta lisätä lääkäreiden työn osuutta tuli esille. Lasten-, äitiys- ja ehkäisyneuvoloiden palveluja tarjotaan neljällä eri terveysasemalla aluepohjaisesti. Äänekosken neuvolat ovat toimineet erillisessä pisteessä Kotakennääntiellä. Suun terveydenhuollossa on viime vuosina ollut merkittävää hammaslääkäripulaa. Tästä johtuen ajoittain hoitojonot ovat kasvaneet. Suun terveydenhuoltoa on suunnattu lapsiin ja akuuttihoitoihin sekä työnjakoa on kehitetty eri henkilöstöryhmien välillä. Kustannusten suhteen Äänekosken perusterveydenhuollon kulut asettuvat vertailukuntien yläpäähän. Erikoissairaanhoidon suhteen Äänekosken kustannukset ovat keskimääräisellä tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että Äänekosken perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut ovat hajaantuneet neljälle eri terveysasemalle, joka aiheuttaa haavoittuvuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Lisäksi viime vuosien aikana on ollut merkittävää resurssivajetta lääkäreiden suhteen. Erityisesti lääkärivaje on näkynyt Äänekosken pääterveysaseman aluevastaanotoilla, mikä on aiheuttanut päivystyksen käytön lisääntymistä. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla syntyy runsaasti suoritteita nykyisellä palvelujen käytöllä verrattuna muuhun Suomeen. Vastaanottojen nykyinen aluepohjainen toimintamalli ei anna riittäviä mahdollisuuksia resurssien joustavaan käyttöön palvelujen kysynnän mukaan. Terveyskeskussairaalan toiminta näyttäytyy toimivana. Suun terveydenhuollossa hammaslääkäripula aiheuttaa jonoutumista ja ongelmia vastata palvelutarpeeseen. 4. VASTAANOTTOPALVELUIDEN SUUNNITELMA Vastaanottojen tulevaisuuden toimintamallin suunnittelussa on perehdytty uusiin tapoihin tuottaa potilaskeskeisiä palveluja. Apuna on käytetty nhg:n aineistoja ja asiantuntijoita, sekä kartoitettu toimintamalleja Helsingistä, Turusta, Vantaalta ja Kouvolasta. Vastaanottojen kehittämissuunnittelussa on otettu huomioon uuden terveyskeskuksen tilojen mahdollisuudet sekä tuottavuusohjelmien mukaisia säästötavoitteita. Perusolettamuksena on ollut

9 8 palveluiden keskittyminen Äänekosken uudelle terveysasemalle sekä palvelurakenteen ja palveluiden tarjonnan sopeuttaminen keskimääräiseen suomalaiseen tasoon. Lääkäreiden vastaanottojen käyntimäärä vähenee suunnitelmassa noin 20 % ( 6000 lvo), hoitajavastaanottojen määrä vähenee n 10% ( 2500 hvo) verrattuna nykyiseen vastaanottojen määrään. Vastaanottojen keskittäminen uuteen terveyskeskukseen mahdollistaa tehokkaamman ja monipuolisemman potilaan hoitoprosessin. Tukipalveluista röntgen, laboratorion näytteenotto ja apuvälinepalvelu ovat käytettävissä potilaan hoidon yhteydessä. Hoitoprosesseihin voidaan yhdistää moniammatillista osaamista, kuten erikoistuneiden hoitajien ja erikoislääkäreiden palveluja sekä erikoistutkimuksia. Erikoissairaanhoidon etäpoliklinikkatoiminnan arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Nykyisellään konsultaatiopalveluja on tarjolla ortopedien, radiologin sekä sisätautilääkärin tutkimusten suhteen Äänekoskella. Tarvetta erikoislääkäreiden konsultaatioihin tulee jatkossa olemaan erityisesti volyymierikoisaloilla, kuten sisätaudit, sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, naistentaudit, vanhusten ja lastentaudit sekä tiettyjen erikoistutkimusten suhteen. Suolahdessa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla tarjotaan lähipalveluina lasten hammashuoltoa ja koululaisten terveydenhoitoa (terveydenhoitaja ja lääkäri), kotisairaanhoitoa (yhdistettynä alueelliseen kotihoitoon) sekä laboratorion näytteenottopalvelua. Lääkäri konsultoi paikanpäällä vanhusten hoitoyksiköitä ja kotisairaanhoitoa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Työterveyshuollon toimintamallin pohdinta on jätetty tarkastelussa vähemmälle, koska SEITTI - hankkeen myötä toimintaa on viime vuosina jo kehitetty. Potilaat ohjautuvat työterveyshuoltoon erillisten sopimusten mukaan. Mielenterveyspoliklinikan ja päihdeklinikan vastaanottojen toimintamalliin kuuluu erillisen hoitosuunnitelman mukainen asiakkuus, joka arvioidaan säännöllisesti. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen keskittäminen uuteen terveyskeskukseen mahdollistaa uusien toimintatapojen kehittämisen. Kaupungin tuottavuusohjelmien mukaisesti on suunniteltu lääkärintyön vähentämistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta, toisaalta on tehty suunnitelmia kunnallistaa nykyisiä sairaanhoitopiirin avopalveluita tehostetun kotikuntoutuksen ja depressiohoitajan osalta. Näistä muutoksista johtuen tulee käynnistää mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillinen kehitystyö. Ensiavun toimintaa on kehitetty viime vuosina ottamalla käyttöön triage hoidon kiireellisyyden arviointi ja reseptihoitajan vastaanotto. Jatkossakin on tarkoituksenmukaista järjestää erillistä ensiapupalvelua äkillisesti sairastuneille ja kiireellistä hoitoa tarvitseville. Sairaanhoitopiirin kanssa on menossa selvitystyö pohjoisen Keski-Suomen päivystysyhteistyöstä. Äänekosken näkökulmasta ilta- ja viikonloppupäivystyksen laajentaminen pohjoisen Keski-Suomen alueelle ja toimintavastuun siirtäminen sairaanhoitopiirin hoidettavaksi nähdään demokraattisena palveluna kuntalaisille ja järkevänä mahdollistajana omien toimintojen kehittämisen suhteen Lääkäreiden ja hoitajien avovastaanotot Selvitystyössä päädyttiin arvioimaan kahta päävaihtoehtoa: aluevastaanottomallia ja listautumismallia.

10 9 Aluepohjaisessa vastaanottomallissa nähdään merkittävänä ongelmana haavoittuvuus ja erittäin raskas väestörakenne. Tämän mallin toteuttaminen johtaisi epädemokraattiseen palveluun kansalaisille ja jonojen kasvuun sekä päivystyskeskeisyyteen. Listautumismallien suhteen selvitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Etelä- Suomen kunnissa on käytössä erilaisia listautumismallien mukaisia vastaanottojen toimintamalleja. Selvitettiin kahta päävaihtoehtoa, vapaata listautumista ja ohjattua listaamista. Vapaan listautumisen ongelmana on potilaiden ruuhkautuminen tietyille lääkäreille ja hoitajille ja toisaalta sellaisten potilaiden listautuminen, jotka eivät erityisesti hyödy tiivistä potilas- lääkäri suhteesta. Selvitystyön tuloksena päädyttiin tekemään tarkempi suunnitelma Äänekoskelle räätälöidystä listaamismallista, jossa potilaat esilistataan tiettyjen kriteerien mukaan. Listaamismallisuunnitelma yhdistettiin listavastaanottojen prosessimalliin ja tältä pohjalta arvioitiin toimintaa ja resursseja. Erilliset prosessit tehtiin satunnaiskävijöille (listaamattomat), joille tarjotaan kahta palvelulinjaa; ensiapuvastaanottoa tai subakuuttia (listautumattomien) vastaanottoa. Listaamismallin mukaisia omahoitaja- ja omalääkäri- vastaanottoja voidaan tarjota noin 5000 kuntalaiselle (25%). Listaamalla tunnistetaan ne potilaat joiden terveydentilan edistämiselle ja pitkäaikaissairauksien hoitamiselle on hyötyä tiiviistä hoitosuhteesta. Potilaat arvioidaan hoidon tarpeen perusteella. Hoidon tarpeen arvioita tehdään puhelimitse ja terveysasemalle tulevilla potilailla vastaanotto - triagessa. Hoidon tarpeen arvioinnin pohjalta tehdään palveluohjaus sopivaan palveluun tai ohjeistetaan kotihoitoon. Palveluvalikoimaan kuuluu: sairaanhoitajan vastaanotto ensiavussa, subakuutissa ja listattujen vastaanotoilla lääkärin vastaanotto ensiavussa, subakuutissa ja listattujen vastaanotoilla. fysioterapeutin suora vastaanotto subakuutissa ja kuntoneuvolat. reseptihoitajien vastaanotot subakuutissa ja listavastaanotoilla. depressiohoitajan vastaanotto. muistihoitajan vastaanotto. mielenterveystyöntekijän ja päihdehoitajan vastaanotot. työterveyshoitajan vastaanotot. Listaamismallin valmistelusuunnitelmaa: Esilistataan kolmen peruskriteerin mukaan. Kun kaksi kriteeriä täyttyy, listataan omahoitajalle ja -lääkärille (= raskas listaus). 1. Ikä yli 75 vuotta. 2. Lääkärin tai aluehoitajan vastaanottopalvelujen runsas käyttö. Lääkärin tai hoitajan vastaanotolla yli 6 x / 2 vuotta. 3. Pitkäaikaissairauden kansansairauden diagnoosi. sokeritauti (E10-11) hypertensio (I10) valtimotauti: aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus (sis. Eteisvärinä + antikoagulaatiohoito). (I63, I69,3, I20, I25, I48) sokeritauti reumatauti (M05, M06)

11 10 astma, keuhkoahtaumatauti (J44, J45) dementia, Alzheimerin tauti (F03, F02, F01, F00, G30). kehitysvammaisuus (F70, F71, F72, F73).cp-vamma (G80, G82, G83)). jos listataan mt- pkl:n ja päihdeklinikan asiakkaat: päihdehäiriöt (F1), skitsophreniat (F2), mielialahäiriöt (F3), neuroottiset häiriöt (F4). Kevyellä listauksella tarkoitetaan omahoitajalle listaamista pitkäaikaissairausdiagnoosin perusteella, kun sairauden tila on vakaa ja hallinnassa. Tavoitteena on pitkäaikaissairauden hyvä hoitotasapaino - komplikaatioiden ja huonon hoitotasapainon välttäminen. Omahoitaja tarjoaa informaatiota sairauden hoidosta, terveyden edistämisestä ja toimivan konsultaatiomahdollisuuden omalääkärille ja erityistyöntekijöille. Selvitetään erikseen palveluja erittäin paljon käyttävät potilaat (heavy userit). Nämä potilaat käyvät yli 10 kertaa lääkärin vastaanotoilla vuodessa. Listataan nämä potilaat tasaisesti omahoitaja - omalääkäri työpareille. Listattavien potilaiden esilistauksen toteutus tehdään vuosittain potilastietojärjestelmää hyväksikäyttäen. Erillisillä tietokoneajoilla tunnistetaan paljon palveluja käyttävät potilaat sekä ikäja diagnoosiryhmät. Tämä tieto yhdistetään nykyiseen alueittaiseen malliin, jolloin voidaan listata suoraan tutulle hoitajalle ja lääkärille. Tulevina vuosina aluepohjaisuus häviää, listataan työntekijälle joko perehtyneisyyden suhteen tai kun listalla on tilaa. Lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voi listata, kun havaitsee tarpeen tiiviimpään hoitosuhteeseen. Listatiimi koostuu omalääkäreistä, omahoitajista ja lähihoitajista, sekä fysioterapeuteista ja erikoistuneista hoitajista. Terveyskeskuslääkärit pitävät vastaanottoja sekä listatuille potilaille, että satunnaiskävijöille. Työohjelmissa varataan erillisiä työpäiviä näihin eri prosesseihin. Yhdelle listavastaanottoja pitävälle lääkärille voidaan listata maksimissaan 350 potilasta. Listavastaanoton työpäivinä tavoitteena on vastaanottoaikaa sekä erilliset ajat paperitöille, puheluille ja hoitajakonsultaatioille. Listavastaanottoja suunnitellaan kahdeksalle terveyskeskuslääkärille ja tavoitteena on vastaanottokäyntiä/vuosi. Listatiimiin suunnitellaan kahdeksan hoitajan toimipohjaa. Näistä yksi on reseptihoitaja ja yksi diabeteshoitaja. Yhtä hoitajaa kohti listataan 400 hyvässä hoitotasapainossa olevaa potilasta (kevyt listaus) ja noin 350 tiiviimpää hoitosuhdetta tarvitsevaa potilasta (raskas listaus, yhdessä omalääkärin kanssa). Hoitajavastaanottojen tavoitteena on vastaanottoaikaa työpäivää kohti. Listatiimiin kuuluu myös fysioterapeutteja, jotka pitävät kuntoneuvoloita ja suoria fysioterapeuttien vastaanottoja listatuille potilaille. Lisäksi listatiimiin kuuluu erikoistuneita hoitotyöntekijöitä, jotka tekevät läheistä yhteistyötä omalääkäreiden kanssa. Tällaisia hoitajia ovat päihdehoitaja, muistihoitaja ja depressiohoitaja. Lähihoitajien työnkuvaan kuluu hoidon tarpeen arviointi, palveluohjaus, kontrolliaikojen antaminen, erikoistutkimusten ohjeistaminen sekä reseptiliikenteestä huolehtiminen. Listatiimissä toimitaan työparimallilla, työparit, erikoistuneet hoitotyöntekijät sekä fysioterapeutit ja avustajat muodostavat listatiimin, joka tarvittaessa vastaa listapotilaiden hoidosta, jos hoitaja tai lääkäri on poissa tai puuttuu.

12 11 Kuva 1. Satun naisk ävijöi den vasta anott ojen suunn itelm a: Satunnaiskävijöiden vastaanotoilla tarkoitetaan listaamattomien kuntalaisten vastaanottoja. Listaamattomille kuntalaisille tarjotaan kahta palvelulinjaa hoidon tarpeen arvioinnin perusteella: ensiapua tai subakuutteja vastaanottoja. Ensiavussa hoidetaan kiireellistä ensiapua tarvitsevat potilaat. Ensiapu on päivittäin auki klo Äänekosken pääterveysasemalla. Kello ensiapu järjestetään keskitetysti sairaanhoitopiirin toimesta Keski-Suomen keskussairaalassa. Kävelevät potilaat arvioidaan triage hoitajan toimesta hoidon tarpeen kiireellisyyden perusteella ABCDE luokituksella. Näin varmistetaan nopeasti apua tarvitsevien hoito. Lisäksi ensiaputoimintaan kuuluvat sairaanhoitajan vastaanotot ja potilastarkkailun toiminnot. Ensiaputiimi toimii yhteistyössä subakuutin tiimin kanssa. Ensiaputiimin muodostaa päivystävä lääkäri ja sairaanhoitajat sekä lähihoitaja. Ensiavun lääkärityöhön osallistuu terveyskeskuksen lääkärit kukin vuorollaan. Hoitotyön resurssiksi tarvitaan kuusi sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Subakuutilla vastaanotolla (listaamattomat) hoidetaan puolikiireelliset potilaat, todistusasiat, pientoimenpiteet (luomet, nivelpiikit jne.), lyhytaikaisen sairauden kontrollit sekä listautumattomien oireiden selvittely. Subakuuttitiimi toimii yhteistyössä ensiaputiimin kanssa. Terveyskeskuslääkäreille varataan keskimäärin 2 työpäivää/ työviikko tähän työhön, tavoitteena lvo/pv, 20 min lvo ajoilla. Lisäksi tällä vastaanotolla pitää itsenäistä vastaanottoa sairaanhoitaja ja reseptihoitaja sekä

13 12 fysioterapeutti. Lähihoitajat toimivat vastaanottojen koordinaatiotehtävissä: hoidon tarpeen arvioinnissa, palveluohjauksessa sekä pientoimenpiteiden avustamisessa. Ensiapu ja subakuuttivastaanotto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka pyrkii toimimaan lyhyellä jonolla. Vastaanottoja jonoutetaan vain ruuhkatilanteissa. Erillisiä vastaanottoaikoja annetaan todistusasioissa ja pientoimenpiteissä sekä lyhytaikaisten sairauksien kontrolleihin. Kuva 2. Lääkäreiden ja hoitajien kokonaisresurssitarve (suluissa resurssivähennys verrattuna v 2013 budjettiin): Lääkärit: ( 2 lääkäriä vähemmän kuin 2013) 1 ylilääkäri 1 osastolääkäri 2 työterveyslääkäriä. (1 virkapohja jäissä) 1,5 neuvolalääkäriä. (tarvetta olisi 2,0 neuvolalääkärille) 1 1,5 mielenterveys- poliklinikan lääkäriä (tarvetta on 0,2 päihdelääkärille) 1 ensiavun lääkäri 3,5 subakuuttia lääkäriä 4 listalääkäriä. Yhteensä: 15 lääkäriä + 1 evylääkäri, 1 sijainen Vanhuspalveluihin tarvittava lääkärityö voidaan sitoa listatiimin osaksi. Neuvola-asetuksen mukainen prosessi tarvitsee 2 lääkärin työpanoksen lasten-, äitiys- ja ehkäisyneuvolaan, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Sijaistarvetta on ensiavussa, osastolla ja osittain kansanterveyssektoreilla (neuvolat, vanhainkodit), aktiivivapaiden ja vuosilomien aikana (vaikka olisi sulutkin). Tarve on 1-1,5 lääkäriä. Lääkäriresurssin vähentäminen aiheuttaa asiantuntija ja

14 13 sektoritöiden karsimista: hallinnosta 1-2 pv/vk, potilastietojärjestelmän kehittämistehtävistä n 1 pv/vk, päihdeklinikalta ½ pv/vk, gynekologiselta konsultaatiovastaanotolta ½- 1 pv/vk. Sairaanhoitajat: ( 1,4 sh vähemmän kuin 2013) 1 osastonhoitaja. 1 apulaisosastonhoitaja 13 sairaanhoitajaa 1 diabeteshoitaja 2 reseptihoitajaa 1 depressiohoitaja, sairaanhoitopiirin toimipohja nykyisin 3 fysioterapeuttia 1 muistihoitaja.,vanhuspalveluiden toimipohja nykyisin Lähihoitajat: ( 1 lähihoitaja vähemmän kuin 2013) 8 lähihoitajaa 3 konekirjoittajaa Ensiavun prosessissa tuotetaan lääkärinvastaanottoja kiireellistä apua tarvitseville käyntiä vuodessa, hoitajavastaanottoja 6000 käyntiä/v. Subakuutteja lääkärin vastaanottoja tuotetaan vuositasolla käyntiä. Subakuutissa prosessissa työskentelee myös sairaanhoitaja, reseptihoitaja ja fysioterapeutti. Hoitotyöntekijöiden käyntejä arvioidaan tulevan 5000/v. Ensiavun ja subakuutin toimintojen henkilökunta toimii yhteistyössä keskenään potilasjonojen tasaamiseksi, lääkäriresurssia näissä prosesseissa on 5,5 (1 ostopalvelulääkäri viikonloppuisin) ja sairaanhoitajia 8 sekä lähihoitajia 3. Listattujen vastaanotoilla tuotetaan lääkärinkäyntiä ja hoitohenkilökunnan käyntiä. Resurssia tarvitaan 4 lääkäriä, 8 sairaanhoitajaa, depressiohoitaja, 2 fysioterapeuttia ja muistihoitaja sekä 5 lähihoitajaa. Vastaanottotyössä tehdään myös puhelin- ja nettipalvelua sekä paperitöitä, konsultointia ja hoitoprosesseja avustavia tehtäviä. Kuva 3. Terveyskeskuksen avovastaanottojen (sairasvastaanotot) malli Kuva 4. Arvioidut käyntimäärät eri prosesseissa

15 14 Taulukko 1. Lääkärikäyntien jakautuminen potilaiden käyntimäärien mukaan v (omalääkäri- ja päivystyskäynnit) Konginkangas Äänekoski Suolahti Sumiainen Väestöpohja Omalääkärikäynnit Potilaan käynnit/v Potilaat yht. Käynnit yhteens ä -0 kertaa kertaa yli 3- kertaa käyneet Päivystyslääkärikäynni t Potilaan käynnit/v yli 3- kertaa käyneet Yht. yli 3 kertaa käyneet potilaat omalääkäri + päivystys Yli 10 kertaa käyneet potilaat

16 15 Taulukko 2. Vastaanottokäynnit soluittain. Solujen väestön käyttämät palvelut v KGS ÄKI ÄKI ÄKI ÄKI ÄKI ÄKI STI STI STI SUM YHT S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 S9 S10 S 11 Asukasmäärä Yli 3 x kävijät Omalääkäri vo Päiväpäivystys lääk.vo Ilta- ja vkl lääk vo Päihdelääkäri vo Mielenterveyslää k. vo Työterveyslääk vo Erityispalvelulääk vo Paperityö lääkärit Omahoitaja vo Preventiivinen työ Ennaltaehkäisy nähdään tärkeänä terveyspalvelujen painopistealueena tulevaisuudessa. Preventiivinen hoito- ote tulisi sisältyä kaikilla tasoilla terveydenhoidossa ammattilaisten työhön. Neuvola- asetus ohjaa lastenneuvolatyötä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Asetuksessa on tarkasti määritelty terveydenhoitajien ja lääkäreiden työskentelylle kriteeristö niin määrän kuin laadunkin suhteen. Tämän takia sisällölliseen prosessien kehittämiseen ei tarkemmin paneuduttu tämän projektin yhteydessä. Palvelurakenteessa ennakoidaan kuitenkin muutoksia. Opiskeluterveydenhuollon suhteen suunnitellaan keskittämistä uuteen terveyskeskukseen. Tällöin opiskeluterveydenhuollon lääkäri ja terveydenhoitajapalveluja tarjotaan ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille ja lukiolaisille yhdestä toimipisteestä. Suolahdessa opiskeluterveydenhuollon palveluja on tarjolla Telakkakadun koululla. Kouluterveydenhuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähipalveluna. Kun neuvola vastaanotot ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon lääkärinvastaanotot järjestetään asetuksen mukaisten kriteerien mukaan, lääkärintyömäärä lisääntyy. Käytännössä tarvitaan Äänekosken väestörakenteella 0,5-1 lääkärintyöpanosta lisää tähän toimintaan Vanhuksille ja vanhuspalveluihin suunnatut vastaanotot

17 16 Vanhusten (yli 75-vuotiaiden) määrän ennakoidaan lisääntyvän suurten ikäluokkien vanhetessa. Tämä tulee aiheuttamaan lisääntyvää painetta vanhuspalveluiden työlle niin kevyemmissä palveluissa kuin raskaissakin hoivapalveluissa. Terveydenhuollon vastaanottopalveluiden rooli tulee korostumaan vanhusten hoidon suhteen. Lääketieteellisen tuen tarve lisääntyy vanhuksille suunnatuissa kotisairaanhoito- ja hoivapalveluissa. Vastaanottotoimintojen suunnittelun yhteydessä linjattiin myös vanhuspalveluihin suunnattavaa osaamista. Tulevaisuudessa nähdään tärkeänä kotisairaanhoidon ja vanhusten hoivapalveluja tuottavien yksiköiden päivittäinen konsultaatiomahdollisuus lääkäreille. Konsultaatiot voidaan järjestää joko puhelimitse tai potilastietojärjestelmän kautta. Lisäksi lääkärit kiertävät säännöllisesti paikanpäällä hoivayksiköissä ja järjestävät kotisairaanhoidon vastaanottoja viikoittain. Muistipotilaiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Nykyisin dementiapotilaat muodostavat jo merkittävänä pitkäaikaissairaiden ryhmän, joka suunnitellaan listattavaksi paljon palveluja käyttävien vastaanotoille muistihoitaja- omalääkäri työpareille. Seniorineuvolatoimintaa järjestetään lähipalveluna vanhuspalveluissa. Tavoitteena on jakaa tietoa ja tarjota matalan kynnyksen terveyspalvelua vanhusväestölle Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa suunnitellaan keskitettyjä palveluja uuden terveyskeskuksen tiloihin. Hammaslääkäripulasta johtuen on jouduttu suuntaamaan palveluja lapsille ja nuorille sekä akuuttihoitoihin. Lähipalveluna tarjotaan lasten ja nuorten suun terveydenhuoltoa Sumiaisissa, Konginkankaalla ja Suolahdessa sekä Äänekosken keskuskoululla ja Äänekosken terveyskeskuksessa. Suun terveydenhuollossa työnjakoa on kehitetty eri henkilöstöryhmien välillä. Suuhygienistien vastaanottoja on lisätty ja työtä tehostettu. Tulevaisuudessa nähdään tärkeänä preventiivinen työ hammassairauksien ehkäisyssä, henkilökuntaresurssin rekrytointi täysimääräiseksi sekä hoitoprosessien kehittäminen keskitetyissä palveluissa. 5. TERVEYSKESKUSSAIRAALAN TOIMINNAN SUUNNITELMA Uuteen terveyskeskukseen on suunnitteilla uusi tk-sairaalan osasto. Tavoitteena on vähentää sairaalan paikkaluku neljäänkymmeneen nykyisestä viidestäkymmenestä. Samalla tavoitellaan hoitohenkilöstön vähentämistä seitsemällä ja tätä kautta säästöjä. Muutosten edellytyksenä tulee pitää potilaiden nopeaa siirtymistä kevyempiin hoivapalveluihin tai kotiin sairaanhoidollisen tarpeen päätyttyä. Potilaita ei ole mahdollista pitää odottamassa tuettua asumismuotoa sairaalassa. Tk-sairaalassa korostuu akuuttipainotteisuus ja kuntoutuksellisuus. Hoitojaksot lyhenevät ja lisääntyvät. Henkilökuntarakennetta kehitetään sairaanhoitajapainotteisemmaksi ja kaikki hoitajat perehdytetään kuntoutukselliseen hoito- otteeseen ja toimintakykyä kehittävään hoitotyöhön. Hoitotyö on järjestetty tiimimallin mukaisesti potilaskeskeisyyden periaatteella. Uuden terveyskeskuksen sairaalan tilat on suunniteltu kuntoutuksellisista, moderneista lähtökohdista. Sairaalan potilaat hyötyvät moniammatillisesta toipumista ja kuntoutusta tukevasta yhteistyöstä. Tulee varmistaa riittävät voimavarat fysioterapeuttien ja muiden erityistyöntekijöiden työpanokselle

18 17 sairaalassa. Resurssoinnissa tulee huomioida myös sairaalan ympärivuorokautinen toiminta. Tästä aiheutuu tarvetta jatkuvalle sijaistamiselle. 6. KUNTOUTUS JA TOIMINTAKYVYN KEHITTÄMINEN Kuntoutuksen huomioinnilla potilaiden hoitotyössä on lisääntyvä merkitys tulevaisuudessa. Vanhusväestön lisääntymisen myötä myös sairastuneiden määrä lisääntyy ja tarve hoidollisiin ja hoivapalveluihin kasvaa. Kuntoutuksen tehostamisella ja toimintakykyä kehittävillä toiminnoilla tuetaan potilaiden itsenäistä pärjäämistä kotioloissa ja vähennetään tarvetta tuetumpiin palveluihin. Tästä aiheutuu tarvetta lisätä kuntoutuksen kokonaisvaltaista näkökulmaa kaikessa hoitotyössä eri työyksiköissä myös terveyskeskuksen toiminnoissa. Kuntoutuksellinen hoito- ote tulee huomioida läpi hoitoprosessien potilaan voimavarat huomioiden. Tästä aiheutuu tarvetta lisätä tietoisuutta kuntoutuksen mahdollisuuksista hoitotyössä. Myös tiedonkulku hoito- ja kuntoutussuunnitelman muodossa korostuu. Kehittämisprojektin suunnitelmassa laadittiin eri työyksiköissä kuntoutuspolkuja havainnollistamaan nykytilannetta ja mahdollistamaan kehittämistä. Nähtiin tärkeänä ottaa käyttöön yhteisiä toimintakykymittareita niin fyysisten kuin psykososiaalisten asioiden mittaamiseen ja tiedonkulkuun. Kuntoutusasioiden jatkokehittämisen suhteen olisi tärkeää vastuullistaa koordinaattori perusterveydenhuollon palveluihin. 7. SÄHKÖINEN ASIOINTI JA TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN Sähköisen asiointi on tulevaisuudessa merkittävä väylä terveyspalveluihin. Potilaiden mahdollisuuksia omahoidon tukemiseen ja tiedonsaantiin tulee lisätä. Toisaalta terveydenhuollon ammattilaisille suunnattavat tietojärjestelmäpalvelut tulee hyödyntää potilastyössä. Äänekosken terveyskeskuksessa on suunniteltu ja kehitetty tämän vuoden aikana aktiivisesti puhelinjärjestelmää ja tietojärjestelmiä. Uusi langaton puhelinjärjestelmä otettiin käyttöön syksyn -12 aikana. Järjestelmä mahdollistaa takaisinsoitot ja erilaiset vastaajaringit. Sähköisen reseptin käyttö alkoi joulukuun alussa -12 ensimmäisenä Keski-Suomessa. Ensi vuodelle suunnitellaan useita potilaille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille tulevia sovelluksia liittyen potilastietojärjestelmiin. Potilaille suunnatut tekstiviestipalvelut ja sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön alkuvuodesta -13 tukipalveluissa ja tietyissä ajanvarausvastaanotoissa. Sähköinen potilaskohtainen terveystili suojatussa nettiyhteydessä aloitetaan syksyllä -13. Palveluilla tuetaan potilaiden omahoitoa ja tiedonhakua. Duodecimin päätöksentekotukijärjestelmä otetaan käyttöön osana potilastietojärjestelmää 2013 alusta. Järjestelmä mahdollistaa sujuvan tiedonhaun uusimpiin hoitosuosituksiin ja muistuttaa poikkeavista tuloksista ja lääkeaineyhteensopimattomuuksista. Sähköinen ilmoittautuminen ja teknologian monet hyödyntämisen mahdollisuudet huomioidaan uuden terveyskeskuksen suunnittelussa ja rakentamisessa. 8. KEHITTÄMISPROJEKTIN TULOKSET Nykyinen aluepohjainen vastaanottojen järjestämismalli ei ole pystynyt tarjoamaan tasa-arvoista omalääkäripalvelua kuntalaisille

19 18 Äänekosken kaupungilla käytettävissä olevat vähenevät resurssit eivät riitä aluepohjaisen mallin ylläpitämiseen. Uuden terveyskeskuksen rakentaminen mahdollistaa vastaanottopalvelujen rakenteellista ja toiminnallista muutosta. Rakenteellisena muutoksena suunnitellaan palvelujen keskittymistä uuteen terveyskeskukseen. Vastaanottopalveluja tarjotaan terveyspalvelujen käyttötarpeen ja terveyshyödyn mukaisesti. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta järjestetään segmentoimalla kuntalaiset esilistaukseen mukaan listattaviin potilaisiin ja satunnaiskävijöihin. Listatuille potilaille tarjotaan omalääkäri- ja omahoitajavastaanottoja; satunnaiskävijöille ensiapu- ja subakuutteja vastaanottoja. Kuntoutuksen ja toimintakyvyn kehittämisen suhteen tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja rajapintoja ylittävää yhteistyötä. Laadittujen kuntoutuspolkujen ja toimintakykymittareiden avulla tehostetaan potilaiden kuntouttavia palveluja eri työyksiköissä. Terveyskeskussairaalan kehittämisessä korostuu akuutti tk-sairaala tasoinen toiminta ja kuntoutuksellisuus. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään tulevaisuudessa. Teknologian hyödyntäminen huomioidaan uuden tk:n suunnittelussa ja rakentamisessa. 9. EHDOTUKSIA JATKOSUUNNITELMIKSI Vastaanottopalveluiden kehittämistyön jalkauttamiseksi nimetään työryhmä ja koordinaattori Painopisteenä ovat listavastaanottojen tarkemmat käytännön suunnitelmat sekä jalkauttaminen henkilökunnalle ja mielenterveys- ja päihdepotilaille suunnattujen vastaanottojen kehittäminen sekä vanhustyön ja sosiaalityön rajapintojen huomiointi vastaanottopalveluissa Subakuuttia vastaanottoa pilotoidaan syksyllä 2013 päivystysruuhkan hallinnassa Uuden toimintamallin mukainen vastaanottotoiminta otetaan käyttöön keväällä -14 uuden terveyskeskuksen valmistumisen myötä Kuntoutuksen kehittämiselle nimetään vastuuhenkilö uuteen organisaatioon. Potilastietojärjestelmän kehittämistä jatketaan yhdessä tietojärjestelmäasiantuntijoiden kanssa. Nimetään hoitotyöstä osa- aikainen substanssikehittäjä tietojärjestelmätiimiin. Uuden terveyskeskuksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä huomioidaan teknologian hyödyntäminen.