Keski-Suomen puutteellisesti tunnettujen metsien inventoinnit
|
|
- Sanna Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski-Suomen puutteellisesti tunnettujen metsien inventoinnit Hankeraportti Miia Kokkonen & Jenni Toikkanen
2 Sisällys 1. Johdanto Kohdekuvaukset Uudet kohteet Mustaniemi, Jyväskylä Pesäkynnäs, Keuruu Kartinvuoren laajennus, Kuhmoinen Vieruvuori, Orivesi Lahovuori, Orivesi Ruutana-Kivipää, Orivesi Iso-Röyhkönen, Orivesi Kangaslamminharju, Multia Lepikkokangas, Saarijärvi Lajistoinventointikohteet Päijänteenmäki, Keuruu Korpineva-Jonasuo, Pyhäjärvi Louhuvuoren laajennus, Pihtipudas Iilijärven metsät, Toivakka Muut inventoidut kohteet Loppusanat Kirjallisuus... 33
3 1 1. Johdanto Hankkeen tausta Vuonna 2010 julkaistussa viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa todettiin, että kaikista Suomen uhanalaisista lajeista kolmannes elää metsissä (Rassi ym. 2010). Metsälajien uhanalaisuuden yleisimmät syyt ovat lahopuun ja vanhojen puiden katoaminen sekä metsien rakenteen yksipuolistuminen metsätalouden seurauksena. Lajiston lisäksi Etelä-Suomen metsäluontotyypeistä 75 % on arvioitu uhanalaisiksi. Tehometsätalous on suurin syy myös metsäluontotyyppien uhanalaisuudelle, ja hakkuupaineet Keski-Suomen metsissä kiihtyvät yhä biotalouden nousun myötä. METSO-kriteerien käyttö ja lajiston inventointi ovat tehokkaita tapoja kartoittaa luonnonsuojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä (Syrjänen ym. 2016). Lajiston ja metsän rakennepiirteiden yhtäaikaisella inventoinnilla saadaan laaja käsitys kohteiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi lajiston inventoinnin merkitys korostuu mm. FSC-sertifioiduissa metsissä, kun sertifikaattiin kuuluvat metsänomistajat ovat velvoitettuja säästämään tunnettujen valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymät. Hankkeen toteutus Tämän hankkeen tavoitteena oli inventoida Keski-Suomessa uusia luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä ja soita. Lisäksi selvitimme lajistoa vanhoilta suojeluesitysalueilta, jotka Keski-Suomessa perustuvat useimmiten vain elinympäristön rakennepiirteisiin. Keski-Suomessa Finsilva Oyj:n ja Tornator Oyj:n omistamia metsiä ei ole toistaiseksi kattavasti kartoitettu, mikä on tähän asti ollut merkittävä puute keskisuomalaisessa luonnonsuojelutyössä. Kartoituksia tehtiin metsäyhtiöiden (Finsilva, UPM), valtion sekä joidenkin keskisuomalaisten kuntien ja seurakuntien omistamissa metsissä. Tieto potentiaalisista kohteista saatiin vanhoista suojeluesityksistä ja maanomistuskartoista, FSC-kartoista sekä paikallisilta toimijoilta. Tiedonhankinnassa käytössämme oli ajantasainen metsänkäyttöilmoitusaineisto. Uusia kartoitettavia kohteita etsittiin metsänkäyttöilmoitusten ja ilmakuvien pohjalta. Tornator Oyj:n FSC-kartat eivät ole toistaiseksi olleet julkisesti saatavilla, mutta osana tätä hanketta yhtiön luontokohdekartat pyydettiin sertifikaatin mukaisesti virallisesti nähtäville. Kartat käytiin läpi potentiaalisten suojeluesitysalueiden selvittämiseksi, ja luotiin pohja-aineisto tulevia maastokausia varten. Täydentäviä lajistoinventointeja teimme SuoMaa-kohteiden (Suomen luonnonsuojeluliitto [a]) sekä keskisuomalaisten luontojärjestöjen UPM-yhteisesityksen (Suomen luonnonsuojeluliitto [b]) kohteilla. Alueet valittiin yhteistyössä suojeluesitysten laatijoiden kanssa. Kartoitimme METSO-kriteerien avulla suojelullisesti arvokkaita elinympäristöjä kuten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, korpia ja pienvesien lähimetsiä. Inventoimme myös metsäkokonaisuuksiin liittyviä avoimempia soita. Elinympäristötiedon lisäksi kaikilla kohteilla kartoitettiin uhanalaista tai muutoin merkityksellistä lajistoa. Lajiston havainnoinnissa keskityimme kääväkkäisiin, sammaliin ja jäkäliin sekä liito-oravan esiintymiin. Inventointien yhteydessä opetettiin luontokartoitustaitoja Suomen luonnonsuojeluliiton kesäharjoittelijalle, joka oli mukana suurella osalla maastopäivistä. Hankkeen tulokset on koottu tähän raporttiin jaettuna uusiin suojeluesityskohteisiin, lajistoinventointikohteisiin ja muihin inventoituihin kohteisiin. Uudet suojeluesityskohteet ovat paikkoja, joissa ei ole aiemmin tehty mitään maastoinventointeja. Näiltä kohteilta raportoitiin sekä metsän rakenne että kohteen huomionarvoinen lajisto. Aiempien suojeluesitysten lajistotietoa tukevat täydennyskartoitukset on koottu tämän raportin lajistoinventointikohteisiin. Täydennyskartoituksista on olemassa myös kattava Excel-taulukko laji-, sijainti- ja kasvupaikkatietoineen. Muissa inventoiduissa kohteissa on listattu ne paikat, jotka eivät osoittautuneet luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi tai eivät ole uhattuna. Raportin kaikki kuvat ovat tekijöiden omia.
4 2 2. Kohdekuvaukset 2.1. Uudet kohteet Mustaniemi, Jyväskylä Sijainti Kohde sijaitsee Jyväskylän ja Toivakan rajalla, Pankkovuoren ja Oravasaarenselän välissä rannassa. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Maanomistus Valtio (MH) Kohteen kuvaus Mustaniemellä kasvaa vanhoja sekapuustoisia rantametsiä, rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista mäntykangasta sekä soista lehtoa. Rantametsissä on kilpikaarnaisten mäntyjen lisäksi vanhoja raitoja ja haapoja sekä terva- ja harmaaleppää. Rajaukseen sisältyy myös kivikkoisia rantoja. Kaikki männyn ikä- ja kokoluokat ovat edustettuna mäntykankaalla ja pystykeloja esiintyy. Maalahopuuta on melko niukasti. Mustalahden pohjassa on metsäkortevaltainen ravinteikas lehtonotkelma, jossa kasvaa mm. lehtokuusamaa. Lehtilahopuuta on rajauksen itäosissa keskimäärin 4 5 m 3 /ha. Rehevimmiltä osin Mustaniemen rajaus on kirkkaasti METSO I-luokkaista kuten myös rantametsien osalta, kangasmetsät voidaan lukea kauttaaltaan METSO I- ja II-luokkiin. Lajisto Männynkääpä (VM-ind). Lajistoa ei inventoitu kovin tarkasti. Muuta Alue on paikallisten virkistyskäytössä. Kohteella on Metsähallituksen aes-kohteita lehdon, rantakivikoiden ja ravinteikkaan suon kohdalla. Tietolähteet Maastokäynti (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen)
5 3
6 4
7 Pesäkynnäs, Keuruu Sijainti Kohde sijaitsee Keuruun Pihlajavedellä, noin 500 metriä Siipikankaan vanhojen metsien suojelualueesta kaakkoon. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Maanomistus Finsilva Oyj Yleiskuvaus Luonnontilainen kuusiaarnio, jossa on erittäin runsaasti eriasteista lahopuuta ja edustava lajisto. METSO-arvot ja muut erityiset luontoarvot Metsä vetää vertoja Siipikankaan Natura-alueen hienoimmille osille täyttäen kirkkaasti METSO-kriteerit runsaslahopuustoisten kangasmetsien luokassa I. Korpisuutta on laajemmin alarinteessä sekä alueen kaakkoisosassa. Valtapuusto on noin 100-vuotiasta, ylispuumännyt arviolta 150-vuotiaita. Eri-ikäistä ja -lajista lahopuuta on monin paikoin useita kymmeniä kuutiota hehtaarilla, joukossa raita- ja haapalahopuuta. Vanhoja eläviä haapoja on metsässä lukuisia ryhmissä ja yksittäin. Uhanalaista ja alueellisesti uhanalaista sekä silmälläpidettävää lajistoa esiintyy metsässä kauttaaltaan runsaasti. Lajisto Aarninappu (VU, 2 esiintymää), haapariippusammal (VU, 2 esiintymää), raidankeuhkojäkälä (NT, lukuisia runsaita esiintymiä), norjantorvijäkälä (NT, RT, useita esiintymiä), kuusenhärmäjäkälä (ind.), ryväsjäkälä (NT, RT), lahoneulajäkälä (ind.), silomunuaisjäkälä (NT), jauhemunuaisjäkälä (ind.), rusokantokääpä (NT, RT), ruostekääpä (RT, runsas), aarnikääpä (ind.), pohjanrypykkä (NT, ind.), riukukääpä (ind., erittäin runsas), pikireunakääpä (ind.), valkolehdokki, hömötiainen (VU), töyhtötiainen (VU), metso Yhteenveto suojeluarvoista Vanhaa, runsaslahopuustoista luonnonmetsää järeine haapoineen ja uhanalaisine lajeineen. Vastaavia aarniometsiä ei suojelualueiden ulkopuolella eikä monesti suojelualueillakaan enää tapaa. Sijaitsee välittömästi Siipikankaan Natura-alueen vieressä. Tietolähteet Maastokäynti (Ari Aalto, Miia Kokkonen)
8 6
9 7
10 8
11 Kartinvuoren laajennus, Kuhmoinen Sijainti Kartinvuori sijaitsee Kuhmoisten kunnan pohjoisosassa aivan Jämsän rajalla. Kartinvuoren laajennuskohde sijoittuu aivan Kartinvuoren toisen suojeluesitysalueen läheisyyteen. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Maanomistus UPM Yleiskuvaus Kartinvuoren rajaus muodostuu kivikkoisesta rinteestä, jonka itäpuolella virtaa luonnontilaisen kaltainen reheväkasvustoinen puro. Puron läheisyys on korpea ja tuoretta kuusikkoa, mutta alueella on myös vanhahkoja mäntymetsiä. METSO-arvot ja muut erityiset luonnonarvot Alue on pääosin lehtomaista tuoretta vuotiasta kuusimetsää, mutta sisältää myös kuivahkon kankaan männikköjä ja lehtomaisen nuoren koivikon. Koko alueella on melko niukasti lahopuuta (2 3 m 3 /ha), yleensä ei juuri ollenkaan tai sitten harvennuksessa jätettyä nuorta puuta. Alueella on aikoinaan ollut metsäpalo, sillä koko kartoitettu Kartinvuoren alue sisältää palaneita kantoja. Rajauksen länsiosan kivikkoinen rinne on koko matkaltaan kuusivaltainen ja sisältää myös järeitä haapoja sekä harvennetun nuoren koivikon. Rinteen alaosat ovat reheväkasvuisia, sillä sieltä havaittiin mm. metsälehmus ja näsiä. Kuusikon läpi virtaa Kinajärvestä lähtevä, metsälain 10 :n mukainen luonnontilaisen kaltainen puro, jonka ympäristö on rehevää ja sanikkaisvaltaista korpea. Karhijärven etelä- ja luoteisosat ovat koivuvaltaista rehevää korpea, jonka pohjakasvillisuutena kasvaa sanikkaisia. Alueen korpien vesitalous on luonnontilaisen kaltaista eikä ojituksia ole juuri tehty. Kinajärveen rajautuva rajauksen eteläisin osa on rinteessä kasvavaa vanhahkoa, tasarakenteista männikköä. Männikön keski-ikä on n. 70 vuotta, mutta siellä kasvaa myös 100-vuotiaita mäntyjä. Männikössä on harvakseltaan pystykeloja, mutta ei juurikaan maalahopuuta. Kartinvuoren suojeluesitysalue muodostuu luonnontilaisen kaltaisten korpien ja kosteiden tuoreiden metsien muodostamasta mosaiikista, joka kuuluu METSO-arvoiltaan luokkaan II. Merkittävän osan rajauksesta muodostava kivikkorinne on metsätalouden kannalta hankala, mutta se lisää merkittävästi alueen monimuotoisuutta. Rajauksen itäosan kangasmetsät ovat rakennepiirteiltään melko vaatimattomia, mutta täyttävät osaksi METSO-kriteerien III-luokan. Rajauksen länsiosan rinteessä on UPM:n täydellinen toimenpidekielto. Yhteenveto suojeluarvoista Kartinvuoren kivikkorinne, korpien ja tuoreiden kangasmetsien mosaiikki sekä kuivahkot mäntymetsät muodostavat monimuotoisen alueen, joka lisää Kartinvuoressa jo ennestään sijaitsevien suojelunarvoisten metsien merkitystä. Tietolähteet Maastokäynti (Jenni Toikkanen, Sonja Saine)
12 10
13 11
14 Vieruvuori, Orivesi Sijainti Vieruvuori sijaitsee Oriveden kunnan koillisosassa, noin 20 km Isojärven kansallispuistosta luoteeseen. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 75 hehtaaria. Maanomistus UPM Yleiskuvaus Vieruvuoren rajaus sisältää monipuolisesti useaa erilaista metsätyyppiä vaihdellen vuoren päällisestä kallioisesta ja karusta mäntykankaasta notkelmien kuusivaltaisiin ja kosteisiin korpipainanteisiin. Metsät ovat vanhahkoja ja luonnontilaisen kaltaisia. Rajaukseen kuuluvat myös Haukijärvi, Kaakkojärvi ja niiden rantametsät. METSO-arvot ja muut erityiset luonnonarvot Vieruvuoren läpi kulkee koillis-lounassuunnassa kuivan ja kuivahkon kankaan mäntyvaltainen alue, jonka puusto on noin 80-vuotiasta, ja joukossa on vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Tällä alueella on tasaisena, mutta jokseenkin niukkana, mäntyjen muodostama pysty- ja maalahopuujatkumo. Lahopuuta on keskimäärin 5 m 3 /ha. Mäntykankaan pohjoispuolella on eri-ikäisrakenteista sekametsää, jossa on noin 1/3 lehtipuuta: koivua, haapaa ja harmaaleppää. Lahopuuta on niukasti. Vieruvuoren etelärinne ja notkelmat ovat luonnontilaisen kaltaista, jopa 120-vuotiasta kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, jossa esiintyy tasaisesti isohkoja haapoja ja paikallisesti metsälehmuksia. Pysty- ja maalahopuuna on pääasiassa järeää kuusta, mutta satunnaisesti myös suuria koivuja ja haapoja. Lahopuuta on paikoitellen jopa 30 m 3 /ha, mutta keskimäärin noin 15 m 3 /ha. Kohteen eteläosan notkelman korpipainanteet ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisia. Kuivan ja kuivahkon kankaan mäntymetsät kuuluvat METSO-arvoiltaan luokkaan II ja vanhat tuoreet kuusimetsät luokkaan I-II. Kohteen pohjoisosan sekametsä kuuluu luokkaan III, ja sitä on n. 1/5 alueen pinta-alasta. Lajisto Lumokääpä (NT, RT), ruostekääpä (VM-ind), rusokääpä (VM-ind), riukukääpä (VM-ind), korpiludekääpä (NT, RT), ruskohaprakääpä (VM-ind), ketunkääpä (luontoarvolaji), kultarypykkä (VM-ind), ryväsjäkälä (NT, RT), punatulkku (VU), töyhtötiainen (VU) ja peukaloinen (ind.). Yhteenveto suojeluarvoista Vieruvuoren kohde on suojelunarvoista vanhaa metsää, jossa erilaisten luontotyyppien vaihtelevuus ja paikoitellen hyvin runsas lahopuun määrä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Muuta Pääosalla karttarajausta on UPM:n täydellinen toimenpidekielto. Tietolähteet Maastokäynti (Jenni Toikkanen, Miia Kokkonen)
15 13
16 14
17 Lahovuori, Orivesi Sijainti Kohde sijaitsee Oriveden Ristijärven kylästä noin kilometrin verran etelään. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 52 hehtaaria. Maanomistus Finsilva Oyj Kohteen kuvaus Lahovuori on kauttaaltaan vanhapuustoista (vanhimmat puut 200+), hyvin kallioista männikköä. Metsän rakenne on luonnontilainen ja järeää kelopuuta on melko runsaasti. Kalliomännikkö on laajasti METSO I-luokkainen. Kallioiden välisissä notkoissa on pienialaisia räme- ja korpipainanteita sekä niiden välisiä noroja. Suolaikut ovat pääosin ojittamattomia. Rehevämmillä ja kosteammilla paikoilla kasvaa myös kuusta. Alueeseen kuuluu myös noin 1,7 hehtaarin laajuinen tuore avohakkuu yhtenäisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Lajisto Metso (RT). Lajistoa ei ole tarkemmin inventoitu. Mäntylahopuusta riippuvaista vaateliastakin lajistoa saattaa esiintyä. Yhteenveto suojeluarvoista Karuja, metsätaloudellisesti niukkatuottoisia, mutta suuria luontoarvoja omaavia vanhoja kalliomänniköitä. Tietolähteet Maastokäynti rajauksen pohjoisosiin (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen)
18 16
19 17
20 Ruutana-Kivipää, Orivesi Sijainti Kohde sijaitsee Oriveden Ristijärven kylästä noin kilometrin verran etelään, Lahovuoren rajauksesta vain vähän luoteeseen. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 33 hehtaaria. Maanomistus Finsilva Oyj Kohteen kuvaus Ruutana-lammen etelärinne on puustoltaan monilajista ja eri-ikäisrakenteista. Nuorta ja varttunutta haapaa kasvaa paikoin hyvin runsaasti, ja järeitä kolohaapoja on etenkin rinteen keskivaiheilla kymmenkunta. Valtapuuna on kuusi, mutta myös koivuja, pihlajaa ja harmaaleppää on kauttaaltaan sekapuuna. Rinteessä on eri ikäistä lehtipuu- ja kuusilahopuuta yhteensä keskimäärin 6 m 3 /ha. Metsä on rakenteeltaan luonnontilainen rakenne sen lajisto monipuolinen (mm. liito-orava). Kohde täyttää METSO-kriteerit luokissa I ja II. Rajauksen männiköt ovat niin ikään rakenteeltaan pääosin luonnontilaisia, joissa on sekä aukkoisuutta että järeämpiä ylispuita. Metsissä on mäntymaapuita ja keloja siellä täällä ja ne täyttävät METSO-kriteerit luokissa II-III. Rajaus sisältää merkittävästi kahden lammen rakentamatonta rantaa. Kivipää-lammen rannat otettiin mukaan ilmakuvatarkastelun perusteella. Kohteen ympäristössä on muitakin ilmakuvan perusteella suojelunarvoisia metsiä mm. Leveäjärven rannoilla, mutta niitä ei otettu mukaan tähän rajaukseen puutteellisen tiedon vuoksi. Lajisto Töyhtötiainen (VU), liito-orava (NT, dir.), samettikesijäkälä (NT), ryväsjäkälä (NT, RT), hentokääpä (NT, RT), poimulakkikääpä (luontoarvolaji). Yhteenveto suojeluarvoista Erämaisen Ruutana-lammen jyrkkä eteläranta on runsaslahopuustoista liito-oravametsää. Muut osat ovat pääosin järeää, eri-ikäisrakenteista vanhaa männikköä. Tietolähteet Maastokäynti (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen)
21 19
22 20
23 Iso-Röyhkönen, Orivesi Sijainti Kohteet sijaitsevat Iso-Urttimenjärven ja Iso-Röyhkösen rannoilla, Oriveden Ristijärven kylästä noin kilometrin verran etelään ja Ruutana-Kivipään rajauksesta hieman pohjoiseen. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 15 hehtaaria. Maanomistus Finsilva Oyj Kohteen kuvaus Iso-Röyhkösen itäpuolinen kalliolaki on METSO II -luokkaista kuivaa mäntykangasta, jonka ylispuut ovat vähintään 200-vuotiaita. Iso-Urttimenjärven etelärannan kohde on pääosin METSO II-luokkaista lehtipuuvaltaista rantametsää yhdistyen itäreunan runsaslahopuiseen ja kilpikaarnamäntyiseen jyrkänteeseen, joka täyttää METSO I-luokan kriteerit. Jyrkänteen laella on METSO-kelpoista vanhapuustoista karua kalliomännikköä. Lajisto Lajistoa ei inventoitu. Tietolähteet Pikainen maastokäynti (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen), ilmakuvatarkastelu Kohteiden karttarajaukset näkyvät Ruutana-Kivipään kartassa sivulla 19.
24 Kangaslamminharju, Multia Sijainti Kohde sijaitsee Kulhanvuoren luonnonsuojelualueiden välittömässä läheisyydessä ja rajautuu pohjoiselta reunaltaan Multian ja Saarijärven kunnan rajaan. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 13 hehtaaria. Maanomistus Valtio (MH) Kohteen kuvaus Kangaslamminharjun kaksiosaisen kohderajauksen ytimessä on erittäin runsaslahopuustoinen, METSO I-kriteerit vaivatta täyttävä rotko, jossa on sekä havu- että lehtilahopuuta vähimmilläänkin noin 10 m 3 hehtaarilla. Suuriläpimittaisen maalahopuun määrä on vaikuttava. Järeitä haapoja kasvaa jyrkän harjurinteen ikikuusikossa yksittäin. Rotkon ja Pirttipuron välinen kangasmaa on erirakenteista, luonnontilaisen kaltaista VT-tyypin männikköä, joka täyttää METSO-kriteerit luokissa I-II. Rajauksen itäinen pala on kapea varttuneen mäntymetsän kaistale, joka toimii tärkeänä suojavyöhykkeenä metsän ydinalueelle ja edesauttaa Pirttipuron pienilmaston säilymistä. Kaistale on METSO II-luokkainen. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnitelman mukainen ekologinen yhteys kulkee Pirttipuron rannoilla ja yhdistää nämä kaksi suojeluesityspalaa. Rajaukseen sisältyvät myös Kangaslamminharjun lounaisrinteen aes-kohteet. Kangaslamminharjun laella kulkee polku Pirttipuron myllylle. Kohde on paikallinen retkeily- ja virkistyskohde. Lajisto Raidankeuhkojäkälä (NT), samettikesijäkälä (NT), hongantorvijäkälä (VU), norjantorvijäkälä (NT, RT), kantoraippasammal (NT), pikireunakääpä (VM-ind), riukukääpä (VM-ind) ja kultarypykkä (VM-ind). Yhteenveto suojeluarvoista Kangaslamminharju on erittäin arvokas vanhan metsän kohde, joka sijoittuu jo olemassa olevien suojelualueiden kupeeseen. Kohteen luontoarvot liittyvät erityisesti järeän lahopuun määrään ja harjurinteiden vanhaan puustoon. Tietolähteet Maastokäynti (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen, Ari Aalto)
25 23
26 24
27 Lepikkokangas, Saarijärvi (Pylkönmäki) Sijainti Lepikkokangas sijaitsee Saarijärven kunnan länsiosassa, noin 8 km Pylkönmäen keskustasta luoteeseen. Pinta-ala Karttarajauksen pinta-ala on noin 36 hehtaaria. Omistaja Finsilva Oyj Yleiskuvaus Kohde on vesitaloudeltaan lähes luonnontilainen räme. Kohteen kuvaus Lepikkokangas on pääasiassa tupasvillarämettä, mutta suolla on myös saraikkoja. Rämeellä on kangasmetsäsaarekkeita, joista osa on metsälain 10 :n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luoteisosan pieni kangasmetsäsaareke on lähes luonnontilainen, mutta rajauksen keskiosan saarekkeet ovat käsiteltyjä, tasaikäisiä vuotiaita männiköitä. Rämeen puustosta noin 1/3 on pystykeloa. Rämeen vesitalous on lähes luonnontilainen ja ainoastaan kaksi ojaa kulkee suon laidoilla. Alue kuuluu METSO-kriteerien II-luokkaan. Rämeellä kasvava hilla lisää suon virkistyskäyttöarvoa. Lajisto Suohopeatäplä, kastanjansuomujäkälä (NT) Tietolähteet Maastokäynti (Jenni Toikkanen, Miia Kokkonen, Ari Aalto)
28 26
29 Lajistoinventointikohteet Päijänteenmäki, Keuruu (SLL SuoMaa, kohde-id 4012) Maastokäynti (Miia Kokkonen, Jenni Toikkanen, Ari Aalto) Aiemman lajistotiedon määrä Hyvä Kohteelle uudet lajit Korpiludekääpä (NT, RT) Rustikka (NT, RT) Korokääpä (VM-ind), 2x Ruostekääpä (VM-ind), 3x Kermakarakääpä (VM-ind), 3x Aarnikääpä (VM-ind) Pikireunakääpä (VM-ind) Punahäivekääpä (VM-ind) Kultarypykkä (VM-ind) Norjantorvijäkälä (NT) Hongantorvijäkälä (VU) Lahoneulajäkälä (VM-ind), 2x Oravuotikka (VM-ind), 2x Viherkarhikka (luontoarvolaji) Uudet havaintopisteet Aarnisammal (NT), 2x Maastossa lajisto-inventointia tehtiin koko SuoMaa-suojeluesityksen rajaamalla alueella.
30 Korpineva-Jonasuo, Pyhäjärvi (SLL SuoMaa, kohde-id 5009) Maastokäynti (Miia Kokkonen, Ari Aalto) Aiemman lajistotiedon määrä Hyvin heikko Havaitut lajit Riekonkääpä (NT, RT) Hiilikääpä (EN) Sirppikääpä (NT, RT), 2x Hentokääpä (NT, RT) Korokääpä (VM-ind), runsas Männynkääpä (VM-ind) Riukukääpä (VM-ind) Kermakarakääpä (VM-ind), runsas Ketunkääpä (luontoarvolaji) Mäntyraspikka (NT) Kultarypykkä (VM-ind), 2x Ryväsjäkälä (NT, RT), 2x Kastanjansuomujäkälä (NT), 2x Hongantorvijäkälä (VU) Sinisellä on merkitty maastossa inventoitu alue. Lajistotietoa tarkennetaan viimeisten määritysten varmistuttua.
31 Louhuvuoren laajennus, Pihtipudas (SLL SuoMaa, kohde-id 4039) Punaisella on merkitty maastossa inventoidut alueet. Vastaavia metsiä on SuoMaa-rajauksella ainakin suojelualueen koillispuolen hakkuaukon luoteis-, pohjois- ja itäpuolella, Löytönevan itä-koillispuolella sekä lännessä Suurijärven koillispuolella. Maastokäynti (Miia Kokkonen, Ari Aalto) Aiemman lajistotiedon määrä Heikko Havaitut lajit Välkkyludekääpä (VU) Riekonkääpä (NT, RT), 3x Hentokääpä (NT, RT) Korokääpä (VM-ind) Riukukääpä (VM-ind), runsas Aarnikääpä (VM-ind) Harsukääpä (VM-ind), 2x Männynkääpä (VM-ind) Kermakarakääpä (VM-ind), runsas Ketunkääpä (luontoarvolaji) Kultarypykkä (VM-ind), 3x Mäntyraspikka (NT), 3x Hongantorvijäkälä (VU), 3x Ryväsjäkälä (NT, RT) Samettikesijäkälä (NT) Punaisella on merkitty maastossa inventoidut alueet. Vastaavia metsiä on SuoMaa-rajauksella ainakin suojelualueen koillispuolen hakkuaukon luoteis-, pohjois- ja itäpuolella, Löytönevan itä-koillispuolella sekä lännessä Suurijärven koillispuolella.
32 Iilijärven metsät, Toivakka (SLL Keski-Suomi 2015) Maastokäynti (Miia Kokkonen, Sonja Saine, Olli Manninen) Aiemman lajistotiedon määrä Hyvin heikko Havaitut lajit Liito-orava (NT, dir.) Kalliokeuhkojäkälä (VU) Hongantorvijäkälä (VU) 39x Kastanjansuomujäkälä (NT, RT), 15x Hentoneulajäkälä (NT, RT) Kantoraippasammal (NT, RT) Rakkosammal (NT, RT) 2x Mäntyraspikka (NT, RT) 4x Rusokantokääpä (NT, RT) Raidankeuhkojäkälä (NT) Ryväsjäkälä (NT) 51x Palosuomujäkälä (NT) 7x Samettikesijäkälä (NT) 8x Korpiluppo (NT) 2x Jauhemunuaisjäkälä (VM-ind) 3x Kantoliuskasammal (VM-ind) Kermakarakääpä (VM-ind) Korokääpä (VM-ind) Riukukääpä (VM-ind) Ruostekääpä (VM-ind) 2x Haavanarinakääpä (luontoarvolaji) 2x Ketunkääpä (luontoarvolaji) Sinisellä on merkitty maastossa inventoidut alueet. Lisätietoja Kartoitukset kohdennettiin UPM:n aina säästettäviksi merkittyjen alueiden ulkopuolelle. Rajausta on tarkennettu lajikartoitusten yhteydessä.
33 Muut inventoidut kohteet Koveroinen, Jyväskylä Maanomistus: Finsilva Oyj Koveroisen järveen laskevan puron puronvarsikorpi on säästetty metsälain mukaisesti, muutoin rajaus avohakattu ja loppuosiltaan harvennettu kesällä Luontoarvoja on jäljellä enää puron rantamilla, jossa rahkasammalkorpea ja kohtalaisen paljon lahopuuta. Kaukasenvuori, Saarijärvi Maanomistus: UPM Kohde on kokonaan UPM:n täydellisen toimenpidekiellon alueella. Joen varsi, juolualammet ja korpipainanteet ovat hienoja, mäntykankaan vanhimmat puut ovat yli satavuotiaita ja erirakenteisuutta on jonkin verran. Hitonmäki, Laukaa Maanomistus: Finsilva Oyj Hitonmäen rinne on harvennettua noin 40-vuotiasta rehevähköä männikköä, jonka seassa kasvaa myös saman ikäistä koivua ja kuusta. Paikoitellen rinteessä on louhikkoa ja kivikkoa sekä kohteen itä-/keskiosassa rehevä notkelma, jossa vähän lahopuuta. Hitonmäen laki on harvennettu ja kohteen ympärillä on tehty voimakkaita metsänhoitotoimia. Karankamäki, Uurainen Maanomistus: Finsilva Oyj Kohteen eteläosa on noin tasaikäistä 50-vuotiasta kuivahkon kankaan männikköä, jossa olemassa oleva lahopuu on lähinnä harvahkoja palaneita kantoja. Pohjoisemmassa on noin 50-vuotiasta kuusi- ja sekametsää. Kohde täyttää kangasmetsien METSO-kriteerit korkeintaan luokassa III. Palavankankaanlampi, Äänekoski Maanomistus: Finsilva Oyj Kohde sisältää sekä kuusi- että mäntymetsiä. Alueen mäntymetsä on harvennettua, tasaikäistä vuotiasta kuivahkoa kangasta. Alueen kuusimetsät ovat myös tasarakenteista, keski-iältään noin 60 vuotta vanhoja metsiä. Alueen halki kulkevan ojan vierukset ovat korpimaista kosteikkoa. Alueella ei ole juurikaan lahopuuta. Ei merkittävää lajistoa. Kilpinoronviita ja Pappilankorpi, Äänekoski Maanomistus: Äänekosken seurakunta Kilpinoronviitan alue on tasaikäistä vuotiasta kuusivaltaista kosteaa mustikkatyypin rehevää metsää, jonka lävitse kulkevat ojat. Kilpinoronviita täyttää korpien METSO-kriteerien II-luokan arvot, mutta alueen eristäytyneisyys ja puuttuvat lajistoarvot jättävät sen pois suojeluesityksestä. Pappilankorven alue on tasaikäistä vuotiasta mustikkatyypin kuusikkoa sekä korpea, mutta korpi on hiljattain harvennettu. Oriveden pienemmät kohteet (Mullikukkula, Huutovuori, Herkkosvuori sekä Iso-Kaukajärven läheiset kohteet) Omistaja: Finsilva Oyj Alueilla on joko avohakattu tai harvennettu tai metsän rakenne on tasaikäistä. Lisäksi kohteet ovat pintaalaltaan pienehköjä eikä niiltä löytynyt merkittävää lajistoa.
34 32 3. Loppusanat Hankkeessa tehtiin metsäkartoituksia aina pohjoisesta Keski-Suomesta Pirkanmaan puolelle saakka. Halki Keski-Suomen oli havaittavissa, että suojelemattomat vanhojen metsien palat ynnä muut arvokkaat metsäiset elinympäristöt ovat usein pieniä, eristyneitä ja niihin kohdistuu voimakkaita hakkuupaineita. Usein ilmakuvan perusteella hyväksi arvioitu metsä oli juuri avohakattu tai harvennettu. Myös vanhempien suojeluesitysalueiden ympäristöä oli pirstottu hakkuilla. Löysimme kuitenkin useita suojelemattomia, luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita sekä valtion että metsäyhtiöiden mailta. Tässä raportissa listataan 9 uutta suojelunarvoista metsä- tai suoaluetta, joiden karttarajausten yhteenlaskettu pinta-ala on yli 260 hehtaaria. Sekä uusilta kohteilta että täydennysinventoitavilta kohteilta löysimme myös merkittävästi uhanalaista ja vanhaa metsää indikoivaa lajistoa. Huomionarvoisia lajihavaintoja kertyi lähinnä kääväkkäistä, jäkälistä ja sammalista satoja. Vaikka monella kohteella lajistoa ei inventoitu kattavasti, on mahdollista, että nämä metsät toimivat uhanalaisten lajien elinympäristöinä. Kokonaisuudessaan tämä hankeraportti tarjoaa hyvän lisätyökalun suojelun kohdentamiseen lajistollisesti ja muilta luontoarvoiltaan merkittäville kohteille. Maanomistajien kannattaa huomioida raportissa mainitut kohteet suojelupäätöksiä tehdessään. Kartoituksissa löydettyjen kääväkkäiden lajinmääritykset varmistettiin Jyväskylän yliopiston tiedemuseon tiloissa ja välineistöllä. Hankkeessa olivat suurena apuna myös Ari Aalto, Panu Halme, Olli Manninen ja SLL Keski-Suomen piirin työharjoittelija Sonja Saine. Hankkeen rahoitti Suomen Luonnonsuojelun säätiö. Kiitämme kaikkia osallisia. Jyväskylässä Miia Kokkonen & Jenni Toikkanen
35 33 Kirjallisuus Rassi P., Hyvärinen E., Juslén A. & Mannerkoski I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö. Suomen luonnonsuojeluliitto (a). Aloite: SuoMaan suojelu ja ennallistaminen. Luettavissa: viitattu Suomen luonnonsuojeluliitto (b). Suojeluesitys Jämsän, Kuhmoisten, Jyväskylän ja Toivakan kunnissa sijaitsevista UPM:n arvokohteista Luettavissa: viitattu Syrjänen K., Hakalisto S., Mikkola J., Musta I., Nissinen M., Savolainen R., Seppälä J., Seppälä M., Siitonen J. & Valkeapää A Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Ympäristöministeriön raportteja 17/2016.
ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 (kohdekuvaus ja -rajaus päivitetty vuonna 2017). ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi Sijainti Laaja kokonaisuus sijaitsee luoteisella Keuruulla,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kaksiosainen kohde sijaitsee
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotKohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2035 Lapioneva-Mustajärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lapioneva-Mustajärven alue sijaitsee Ylöjärven (Kurun) ja Ruoveden
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti
LisätiedotHärkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla
Lisätiedot335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKoskskogen-Maraholmsträsket
Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta
LisätiedotMETSO KOHTEEN LIITTEET
METSO KOHTEEN LIITTEET xxxxxx, xxx-xxx-x-xx 1 Tilan xxxx omistus 2 2 Suojeluun esitettävän metsän kasvupaikka- 2-7 ja puustotiedot kuvioittain 3 Karttarajaus 7 4 Suojelualueen lyhyt kuvaus 8 5 Kohteen
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotEpoon asemakaavan luontoselvitys
Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotPinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.
Långstrandsbergen Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta. Kuvaus: Långstrandsbergenilla kasvaa tuoreen
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotMetsäBore kartoitushanke metsien monimuotoisuuden. Loppuraportti Ari Aalto
MetsäBore kartoitushanke metsien monimuotoisuuden edistämiseksi Loppuraportti 13.2.2018 Ari Aalto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tulokset... 2 2.1. Natura-luontotyypit... 2 2.2. Lajistokartoitukset...
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:
LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
Lisätiedot- luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus
1 Linnaisten metsän luontoarvot - luontokatsaus - Vantaan kaupungin ympäristökeskus 26.5.2017 2 Yleiskuvaus Kaava-alue on tuoretta tai lehtomaista kangasta, sekä kangasmaan ja korpipainanteiden muodostamaa
LisätiedotLuontotiedot kuvioittain
Luontotiedot kuvioittain Kuvio Pinta-ala, ha Monimuotoisuustieto/ erityispiirre Tarkenne Lisätiedot 885 1,4 Kalliojyrkänne 913 0,2 Tuore lehto Mahdollinen metsälain tärkeä elinympäristö 886 1,3 Kalliojyrkänne
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotVaasan ja Mustasaaren arvometsiä
Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä -10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi Esitys Suomen Luonnonsuojelun Säätiön 55vuotisjuhlassa 12.5.2017 /Birthe Weijola, Kuva: Hömötiainen Aarne Lahti Tästä on
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotSuojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille
Espoon ympäristöyhdistys ry Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille 12.3.2008 Esitämme, että Espoon kaupunki suojelee
LisätiedotKuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Paperharjuntie 22a 55400 Imatra 050 364 3693 23.10.2017 Imatran kaupunki (valtuutetut, kaupunkikehitysjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoitus) Uutisvuoksi Yle KAUPUNGIN
Lisätiedot297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotVaskiluodon kosteikko
Vaskiluodon kosteikko Pinta-ala: 10,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V). Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen
LisätiedotMetsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMETSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.
Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotMETSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4
METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotLausunto Veräjämäen lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä (HEL T )
Oulunkylä-Seura ry. 28.2.2018 Lausunto Veräjämäen lehdon luonnonsuojelualueen perustamisesityksestä (HEL 2017-007146 T 11 01 04) Oulunkylä-Seura kannattaa lämpimästi esitetyn suojelualueen perustamista
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotLAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen
Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue
LisätiedotKommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista
Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto 1.4.2009 Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista Metsähallitus on luokitellut luontojärjestöjen
LisätiedotSULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI. Jouko Sipari
SULKAVA PUTKIJÄRVI, KANKUNLAMPI LIITO-ORAVAINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. PUTKIJÄRVI, KORHOLAN RANTA... 3 2. KANKUNLAMPI 5 LIITTEET Kansikuva: Putkijärven
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton ALOITE Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 11.4.2011 Varastokatu 3, 4. krs 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry. c/o Larissa Heinämäki Rantatie 43
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala Maanomistus Valtio Yleiskuvaus Peurasuo-Sihvonpuro sisältää kolme luonteeltaan
LisätiedotKirrin liito-oravaselvitys
2016 Kirrin liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotAlkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1017 Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa Sijainti Alkkianvuoren alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
Lisätiedot