KESTÄVÄN PERHESIJOITUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Transkriptio

1 KESTÄVÄN PERHESIJOITUKSEN EDELLYTYKSIÄ Sijaishuollon päivät Lahdessa Alaseminaari 4: Vanhemmuuden ja sijaisvanhemmuuden voimavarat, perhehoidon erityissosiaalityöntekijä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Lastensuojelu Sijoituksen sosiaalityö

2 Lastensuojelun perhehoidon erityispiirteitä Sosiaalityö perhehoitoon sijoitettujen lasten osalta luonteeltaan erityisen monimuotoista, työskennellään useamman perheen ja perhekulttuurin kanssa Sijaisperhe muodostaa sijoitetun lapsen kasvukulttuurin. Sen lisäksi sijoitetun lapsen omia juuria ja suhteita syntymäperheeseen ja sukuun tulee vaalia. Sijoitettu lapsi elää usein kahden eri perheen vaikutuksen alaisena, perheillä on erilainen elämäntapa ja erilaisia arvoja ja lapsi joutuu taiteilemaan näiden välillä. Lapsi saattaa tuntea ikävää omia vanhempiaan kohtaan ollessaan sijaisperheessä ja sijaisperhettä kohtaan ollessaan kotilomalla vanhempiensa luona. 2

3 Helsingin perhehoidon kehittäminen vuosina Helsingin perhehoidossa kaksi peräkkäistä Etelä- Suomen läänihallituksen kehittämisrahalla tuotettua hanketta vuosina sosiaalityön sisällön kehittämiseksi Tavoitteena oli sijoitetun lapsen, sijaisvanhempien ja omien vanhempien tukemiseen tarvittavien työmenetelmien kehittäminen Lisäksi tavoitteena mallien luominen sosiaalityöntekijöille lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävään tuki- ja kriisityöhön 3

4 Helsingin perhehoidon kehittäminen vuosina Työmalleja luotiin perhesijoitukseen liittyviin, osittain limittäin oleviin neljään osaprosessiin sijoituksen alusta sen päättymiseen: 1) sijaisperheen prosessi 2) sijoitetun lapsen prosessi 3) vanhemman prosessi 4) sosiaalityön prosessi Painopiste sijoituksen alkuvaiheessa eri osapuolille tarjottavassa tuessa tiiviine, teemoitettuine tapaamisineen ja jatkovalmennuksineen tavoitteena sijoitusten purkautumisten väheneminen erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa 4

5 Helsingin perhehoidon kehittäminen vuosina Hankkeen tuloksena Psykologista, terapeuttista työotetta ja kriisityön malli sekä vertaisryhmiä lapsille, sijaisvanhemmille ja omille vanhemmille osana perhehoidon sosiaalityötä Perhehoitoon hankkeen jälkeen toinen erityissosiaalityöntekijän ja kaksi psykologin vakanssia Osa perhehoidon psykologiresursseista sijoituksen onnistumisedellytysten selvittämiseen haastavissa tilanteissa ja kaikkien osapuolten tukemiseen sijoituksen alkuvaiheessa Perheterapeuttisesti koulutettujen erityissosiaalityöntekijän resursseista suuri osa sijoitusten purkautumisten ennaltaehkäisemiseen ja kriisitukeen 5

6 Sijoitusten ennakoimattomat purkautumiset Helsingin perhehoidossa vuosina Vuodesta 2006 lukien tehty seurantatutkimusta perhesijoitusten ennakoimattomista purkautumisista Helsingissä Jatkoa Perhehoitoliiton tutkija Tarja Janhusen tutkimukseen vuosilta (Sijoitusten purkautuminen pitkäaikaisessa perhehoidossa) Pitkäaikaisiksi suunnitelluista sijoituksista osa purkautuu eri syistä useimmiten sijaisvanhempien irtisanottua toimeksiantosopimuksen sijoitetun lapsen hoidosta Perhehoidon piirissä olevien helsinkiläisten lasten määrä lisääntynyt vuosi vuodelta, 672 alle 18-vuotiasta helsinkiläistä lasta vuoden 2006 lopussa, vastaavasti 752 lasta vuoden 2014 lopussa Vastuusosiaalityöntekijöillä (29) noin 800 lasta, 500 sijaisperhettä Lisäksi jälkihuoltoikäisistä nuorista suurin osa jää sijaisperheeseen täytettyään 18 vuotta (152 nuorta vuonna 2007) 6

7 Ennakoimattomasti purkautuneiden sijoitusten lukumäärät vuosina vähimmillään purkautui 14 lapsen sijoitus vuonna 2009, enimmillään 43 lapsen sijoitus vuonna

8 Purkautuneiden sijoitusten osuus vuoden lopulla perhehoidossa olevista lapsista vuosina pienimmillään 2 % vuonna 2009 ja suurimmillaan 6 % vuonna % 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0%

9 Alle kolmessa vuodessa purkautuneiden sijoitusten osuus kaikista vuosina purkautuneista sijoituksista - vähimmillään 23 % kaikista vuonna 2008 ja enimmillään 63 % vuonna % 63% 60% 50% 50% 55% 48% 47% 54% 40% 39% 30% 20% 23% 29% 10% 0%

10 Sijoitusten purkautumisten ajoittuminen vuosina Vuosien välillä purkautuneiden sijoitusten lukumäärän lisäksi suuria eroja sijoituksen purkautumisten ajoittumisessa Tiiviin, teemoitetun sijoituksen alkuvaiheen tuen mallin käyttöönoton jälkeen vuosina sijoitusten purkautumisten ajoittumiset alkuvuosiin selvästi vähentyivät, 63 %:sta 23 %:in, 10 lapsesta 4 lapseen Mutta vuosina purkautumiset ajoittuivat enenevässä määrin taas alkuvuosiin Sijoituksen purkautuminen kohdistui kaikkina tutkittuina vuosina sijoituksen pituudesta riippumatta tavallisimmillaan nuoruusikäisiin, esim. vuonna 2014 purkautumista 52 % kohdistui vuotiaisiin lapsiin 10

11 Sijoitusten purkautumistilanteet vuosina Viime vuosina alle 3-vuotiaiden sijoituksia ei juurikaan purkautunut lukuun ottamatta vuosia 2013 ja 2014 Sijoituksen purkautumista edeltää tavallisimmillaan pitkähkö ajanjakso, jolloin sijoitetulle lapselle, sijaisvanhemmille ja omille vanhemmille pyritään löytämään apua mm. keskinäiseen vuorovaikutukseen, lapsen vaativahoitoisuuteen sijaisvanhempien jaksamiseen vaativassa tehtävässään Sijoituksen purkautumisen ollessa väistämättömästi edessä äkillisiä muutoksia vältetään viimeiseen asti luodaan suunnitelma ja edetään suunnitelmallisesti kaikkia osapuolia kuunnellen ja muutokseen valmistaen 11

12 Sijoitusten purkautumisten syyt ja seuraukset vuosina Lapsen sairaus/oireilu ja sijaisvanhemman väsymys tai jaksamattomuus yleisimpiä syitä kaikkina tutkittuina vuosina Sijaisvanhempien väsymys/jaksamattomuus ja lapsen oireilu saattavat muodostaan toisiaan ylläpitävän kehän, jaksamattomuus lisää oireilua ja oireilu taas jaksamattomuutta. Sijaisvanhempien ja omien vanhempien tai suvun välisen yhteistyön ongelmallisuus sekä havainnot lasten saamasta riittämättömästä hoivasta, jopa lasten kaltoinkohtelusta sijaisperheessä lisääntyneet viime vuosina purkautumisen taustalla olevina syinä 12

13 Sijoitusten purkautumisten syyt ja seuraukset vuosina Lasten vaativahoitoisuus yhä useammin sijoitusten purkautumisten taustalla, esim. vuonna 2014 lapsista miltei kaikilla (92 %) paljon ongelmia, joko diagnosoituja sairauksia tai muita psyykkiseen tai fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Tunne-elämän oireet ja käytösoireet tavallisimpia taustasyitä, mutta yleisiä vuorovaikutusongelmat ja kiintymyssuhdehäiriö sekä tarkkaamattomuusoireet (mm. masennus, itsetuhoisuus, välivaltaisuus, valehtelu, varastelu, koulupoissaolot, karkailu) Neurologisia ongelmia tai fyysinen sairaus muutamilla Terveeksi arvioitujen lasten osuus vuosi vuodelta pienempi - tätä voi osittain selittää paremmat avun saamisen mahdollisuudet ja alentunut kynnys hakea apua, mutta myös entistä vaativahoitoisempien lasten sijoittaminen perhehoitoon 13

14 Sijoitusten purkautumisten syyt ja seuraukset vuosina Uudet sijoituspaikat perhesijoituksen jälkeen tavallisimmin uusi pitkäaikainen sijaisperhe tai pitkäaikainen lastensuojelulaitos Usein siirtyminen suoraan uuteen sijaisperheeseen tai vastaanottoperheeseen ei ollut mahdollinen vaikean oireilun ja vaativahoitoisuuden vuoksi Osa myöhemmin uuteen sijaisperheeseen, yksityiseen tai kunnalliseen ammatilliseen perhekotiin tai pitkäaikaishoitoa antavaan lastensuojelulaitokseen Omaan syntymäkotiin vuosittain muutama ja lapsi, samoin itsenäisesti alle 18-vuotiaana asumaan 14

15 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Sijoitusvaihe: Hyvin suunniteltu ja toteutettu sijoitusprosessi sisältää huolellisen ennalta pohdinnan sijoitettavan lapsen ja sijaisperheen yhteisen elämän onnistumisen edellytyksistä Lastenpsykiatrian poliklinikan tiedot ehdottomasti oltava käytettävissä jo perhesijoitusta suunniteltaessa Perhehoidon psykologeista toinen osallistuu viikoittain sijoittajien kokoukseen käyttäen psykologista asiantuntemustaan sijoituspaikkaa pohdittaessa Lisäksi psykologiresursseja pyritään keskittämään sijoituksen alkuvaiheeseen tuetaan lapsen ja sijaisvanhemman kiintymyssuhdetta ennaltaehkäisevästi 15

16 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Sijaisperheen alkuperäistä toivetta lasten iästä ja lukumäärästä tulisi kunnioittaa Huostaanotoista yhä useammat vastentahtoisia -> seurauksena joskus suuria vaikeuksia yhteistyössä sijaisperheen, omien vanhempien ja sosiaalityön välillä perhesijoitusten aikana Myös lapsi kärsii ollessaan jatkuvassa lojaliteettiristiriidassa kaksien vanhempien välillä Joissain tilanteissa vanhempien jatkuva puuttuminen ja arvostelu sijaisperhettä kohtaan kuvattu pääasiallisena syynä sijoituksen purkautumiseen - sijoituksen hyväksyminen vanhempien taholta yksi sijoituksen onnistumisen edellytys 16

17 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Sijoituksen aikana Sijaisperheen valmennuksen ja valinnan aikana käytyä keskustelua perheen valmiuksista ja vahvuuksista tulisi sosiaalityössä hyödyntää sijoituksen alkuvaiheen tuessa Lapselle, sijaisvanhemmille ja omille vanhemmille tarjottava vahvaa sosiaalityön tukea erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa. Sijaisperheessä lapsen tulisi saada uusia turvallisia (sitoutuneisuus, pysyvyys) kiintymyssuhteita, todellinen uusi kiintymyssuhde Lapsi ei sitoudu perheeseen, jos perheessä joku ei ole sitoutunut varauksettomasti ja pitkäaikaisesti lapseen! Usein lapsen vanhempi/vanhemmat eivät kykene tai halua muutosta omassa vanhemmuudessaan ja on tärkeää varmistaa, että lapsi saa kokemuksia riittävän turvallisista kiintymyssuhteista sijaisperheessä. 17

18 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Isojen sisarussarjojen (3-5 lasta) sijoittuessa samaan sijaisperheeseen, usein ammatillisesti toimivaan, tulisi etukäteen miettiä, millaisilla tukitoimilla perhe-elämää saadaan autettua toimivaksi - sisarukset jatkavat helposti sijaisperheen sisällä samaa, usein vaurioittavaa, toimintamallia suhteessa toisiinsa kuin miten he ovat syntymäperheessään joutuneet toimimaan Vaikka sijoitetut lapset ovat saaneet enemmän tukea kuin aikaisemmin, sijoitettujen lasten tilanne ei kuitenkaan ole vakaampi Mietittäväksi jää, kuinka paljon tukea on riittävästi sijaisvanhemmille - millaisia voimavaroja, verkostoja sijaisperheillä itsellään pitäisi olla 18

19 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Sijoituksen purkautuminen tai sen uhka Sijoituksen purkautumisen uhka tulisi havaita varhaisessa vaiheessa, jolloin sopivien tukitoimien tarjoaminen kaikille osapuolille voi vielä ehkäistä purkautumisen Perhehoidon erityissosiaalityön resursseja keskitetty sijoituksen purkautumisen uhan tilanteisiin Äkillisiä siirtoja sijoituspaikasta toiseen on vältettävä. Sijoituksen purkautumisen kokeneet lapset vaikuttavat varsin vaativahoitoisilta ja monesti tavallisen sijaisperheen keinoin hankalasti autettavilta - monet sijaisperheet jatkaneet vuosikausia vaikeassa tilanteessa. 19

20 Kestävän perhesijoituksen edellytyksiä Sijoituksen purkautumisen kokeneista lapsista miltei kaikilla on ollut jokin hoitokontakti, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai osastolle tai perheneuvolaan. Usein hoitoon pääsyä on jouduttu odottamaan pitkään ja lapsen oirehdinta on vaikeutunut ja sijaisvanhempien uupumus lisääntynyt. Ammatillisten perhekotien toiminnan lopettaminen suunnitelmallisemmaksi - monen sijoitetun lapsen ammatillisten perhekotien uudet, vakavasti oireilevien lasten sijoitukset voivat johtaa perhekodin vanhempien voimien loppumiseen. 20

21 Lopuksi Vaikka sijoituksia purkautuu ennakoimattomasti melko paljon, suurin osa lapsista saa asua samassa sijaisperheessä pitkään, aina aikuistumiseen ja itsenäistymiseen asti. Pitkät perhesijoitukset tarjoavat lapsille korjaavia kokemuksia ja mahdollisuuden normaalin elämänmallin oppimiseen. Vuoden 2007 poikkileikkaustutkimuksessa helsinkiläisistä perhehoitoon sijoitetuista lapsista (772 lasta tai nuorta) ilmeni, että perheeseen sijoitetut lapset olivat itsenäistyessään pääsääntöisesti saaneet peruskoulun suoritettua ja olivat usein suorittaneet sen jälkeen muita tutkintoja. Monet lapset olivat käyneet pitkään terapiassa. 21

22 Lopuksi Vaikka lapset oli otettu huostaan vaikeista olosuhteista, pääsyynä vanhempien päihteidenkäyttö ja/tai psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat, heidän elämänsä oli pääosin korjaantunut. Vanhempien elämä sen sijaan ei ollut korjaantunut, moni vanhempi oli perhesijoituksen aikana kuollut tai kadonnut lapsen elämästä. Perhehoidon tavoite, uusien pysyvien ihmissuhteiden tarjoaminen perheenjäseninä, oli pääosin saavutettu. Suhde nuoren ja sijaisperheen välillä jatkui useimmiten aikuistumisen ja itsenäistymisen jälkeen. Saatuaan lapsena korjaavaa, hyvää hoitoa sijaisvanhemmilta, lapset kykenevät antamaan sitä yleensä omille lapsilleen. Näin sukupolvesta toiseen jatkunut syrjäytymisen ketju saadaan ehkä katkaistua. 22

23 Lähteet Janhunen, Tarja (2007): Sijoitusten purkautuminen pitkäaikaisessa perhehoidossa. Perhehoitoliitto ry Lapsen kanssa olennaista etsimässä (2006): Pelastakaa Lapset ry Mikkonen, Marjo (2008): Helsinkiläistä lastensuojelun perhehoitoa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsingin sosiaaliviraston tutkimuksia Onnistuneen sijoituksen siltaa rakentamassa (2008) - Lastensuojelun perhehoidon työkirja. Helsingin sosiaaliviraston oppaita ja työkirjoja Julkaisemattomat vuosiraportit perhesijoitusten ennakoimattomista purkautumisista Helsingin perhehoidossa vuosina