Onnistuneen sijoituksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnistuneen sijoituksen"

Transkriptio

1 Onnistuneen sijoituksen siltaa rakentamassa Lastensuojelun perhehoidon työkirja Toimittaneet: Ritva Mantila Marjo Mikkonen LeenaMaaria Väinölä

2 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa vuosina toteutettujen perhehoidon kehittämishankkeiden tavoitteina oli painopisteen siirtäminen kriisityöstä sijoitusta kannattelevaan ennaltaehkäisevään työhön. Tässä kirjassa esitellään uudistettua perhehoidon työskentelytapaa sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityön prosessien kautta. Eri prosessit kuvataan tarkoin ja annetaan käytännön esimerkkejä lasten osallisuutta lisäävistä menetelmistä sekä syntymävanhempia ja sijaisvanhempia tukevista menetelmistä lapsen perhesijoituksen aikana. Lastensuojelun perhehoidon työkirja Sijaisvanhempien koulutusta kehitettiin prosessinomaiseksi, heille järjestettiin sijoituksen alussa tiivistä alkuvaiheen tukea ja tarvittaessa kriisitukea. Lasten ja nuorten vertaisryhmiä järjestettiin taideterapian keinoin ja heille suunnattu leiritoiminta vakiinnutettiin. Syntymävanhemmille järjestettiin vertaisryhmiä ja yksilöllistä kriisitukea. Lisäksi luotiin kriisi- ja päivystysperheiden koulutuspolku. Kehittämishankkeen tuloksena sosiaalityöntekijöiden valmiudet lasten kohtaamiseen ovat parantuneet ja uudet menetelmät ovat juurtuneet käyttöön. Oppaita ja julkaisuja 2008:6

3 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:6 Ulkoasu: Vinjetti Ky Valokuvat: Heidi Ojanen s. 42, Erkki Toivio ss. 6, 23, 49, 55, 63 ja 96, muut kuvat LeenaMaaria Väinölä Paino: Savion kirjapaino ISBN ISSN L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

4 Onnistuneen sijoituksen siltaa rakentamassa Lastensuojelun perhehoidon työkirja Toimittaneet: Ritva Mantila, Marjo Mikkonen ja LeenaMaaria Väinölä L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 3

5 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Sisältö Esipuhe 6 Lukijalle 9 OSA 1 Johdanto 10 Kehittämistyön taustaa 11 Kehittämishanke Kehittämishanke OSA 2 Työkirja Luku 1. Perhehoidon neljä prosessia 17 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 23 Sijaisvanhemmuuden haasteet 23 Tiivis alkuvaiheen tuki 28 Sosiaalityöntekijöiden arviot työskentelystä 35 Sijaisvanhempien näkökulma 37 Lapsen prosessi perhesijoituksen aikana 42 Kehityspsykologinen näkökulma 42 Lapsen kuulemisen menetelmiä 47 Lasten ja nuorten vertaisryhmät 51 Syntymävanhemman prosessi 64 Sijoituksen aiheuttama kriisi 64 Kriisi-interventiokokeilu 68 Syntymävanhemmat perheleirillä lapsineen 70 Vertaisryhmät syntymävanhemmille 74 Sosiaalityöntekijän prosessi 82 Uudenlaisten työskentelytapojen tarve 82 Erityissosiaalityöntekijän ja psykologin erityistyö 86 Palaute hankkeen työmuodoista 87 Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia 91 4 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

6 Luku 2. Sijaisperheiden peruskoulutukset 96 Peruskoulutus 1 Uusi, muuttunut perhe 98 Sijaisvanhempien koulutus 98 Lasten ryhmät 100 Peruskoulutus 2 Minun verkostoni 104 Sijaisvanhempien koulutus 104 Lasten ryhmät 106 Peruskoulutus 3 Voimavarat, vahvuudet ja jaksaminen 109 Sijaisvanhempien koulutus 109 Lasten ryhmät 110 Luku 3. Kriisityö pitkäaikaisessa perhehoidossa 111 Kriisityön malli 111 Kriisityö lapsen kanssa 114 Tutkimus kriisityöstä pitkäaikaisessa perhehoidossa 117 Vertaistukityö sijaisvanhempien kesken 119 Luku 4. Kriisiperhetoiminnan kehittäminen 121 Taustaa 121 Koulutuksen kehittäminen 122 Perehdytysmalli 125 OSA 3 Pohdinta 128 Juurruttaminen 129 Kustannukset ja tehtävärakennemuutokset 131 Arviointia ja ajatuksia jatkosta 132 Kirjoittajien esittely 135 Hankkeen hallinnointi ja hankearvioinnin toteuttaminen 136 Liitteet 138 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 5

7 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Esipuhe Perhehoito on ollut kehittämisen keskiössä Helsingin sosiaaliviraston Lasten sijaishuollossa useita vuosia. Perhehoitoa on haluttu sijaishuollon muotona laajentaa tiedostaen, että voidakseen laajentua perhehoito vaatii kehittämistä. Avohuollon työmuodot ovat kehittyneet, ja kotiin voidaan tarjota erilaisia tukimuotoja. Sijaishuoltoa tarvitsevien lasten ja perheiden tilanteet ovat entistä pulmallisempia ja lasten oireilu monimuotoista, mikä tuo sijaishuoltopaikoille uusia haasteita. Myös perhehoidon omat selvitykset ovat nostaneet esille kehittämisen kohteita. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi kehittämisrahaa perhehoidon hankkeille vuosille ja Hankkeiden tavoitteena on ollut kehittää työmenetelmiä sijoitetun lapsen, sijaisvanhempien ja syntymävanhempien tukemiseksi, sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työntekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävään tuki- ja kriisityöhön sekä kriisi- ja päivystysperhetoiminnan kehittäminen. Hankkeiden työtavaksi valittiin tietoisesti työn tekeminen arjessa, perustyön yhteydessä, lisäapuna hankkeeseen palkatut työntekijät. Valittu työtapa on ollut työntekijöille vaativa. Se on kuitenkin mahdollistanut hankkeen aikana opitun siirtämisen arjen työksi ja muuttanut työkäytäntöjä. Tietoomme on tullut erilaisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä työtapoja, joista ei hankkeen päätyttyä arkeen jäänyt 6 L 6 A S T L A E N S T S E U N O S J U E L O U J N E L P U E N R P H E R H H O E I D H O N I D T O Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

8 juurikaan tavoiteltua muutosta jäljelle. Haasteena on ollut myös työntekijöiden vaihtuvuus hankkeen aikana. Se on tuonut mukanaan vaateen miettiä hankkeen arkeen juurruttamista vielä perusteellisemmin. Tämän vuoksi johto asetettiin vastaamaan hankkeen avulla kehitettyjen työmuotojen ylläpitämisestä ja jatkokehittämisestä. Tämä laaja työkirja on työntekijöiden valinta hankkeen aikaisen tiedon kokoamiseksi, ja juurruttamiseksi arjen työhön vaihtuvien työntekijöiden kentässä. Hankkeessa on ensi kertaa selkeästi hahmoteltu perhehoidon työn monien prosessien kokonaisuus: sijaisvanhemmuuteen kasvaminen ja siinä toimiminen, sijoitetun lapsen prosessi, syntymävanhemman prosessi sekä sosiaalityön prosessi. Prosessien nykymuoto kuvattiin, suunniteltiin kehittämiskohteet ja toteutettiin kehittämistoimet eri osa-alueilla. Kehittämistoimista osa on toteutunut, ja osa vaatii vielä kehittämistyötä. Merkittävää hankkeessa on ollut eri prosessien samanaikainen kehittäminen. On myös mietitty, millä edellytyksillä uudenlaisen työskentelytavan käyttö jatkossa on mahdollista. Perhehoidon kehittämishankkeen tavoitteet ja kehitetyt työmuodot vastaavat hyvin vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain vaatimuksia lapsen kuulemisen ja eri osapuolten asiakassuunnitelmien tavoitteiden mukaisen työskentelyn osalta. Tämänkaltaisen hankkeen läpiviennin on mahdollistanut Helsingin sosiaalitoimen valitsema linja, että perhehoito on yksi kokonaisuus. Perhehoidossa olevien lasten ja sijaisperheiden sekä perhehoidon työntekijöiden määrä on mittava, joten kehittämistyölle on ollut edellytykset. On ollut riittävä asiakaskunta pohjatiedolle sekä laaja kokemus ja mahdollisuus erityisten työmuotojen kehittämiseen suuren asiakaskunnan tarpeisiin. Hankeaika on ollut työyhteisölle haastavaa, mutta myös antoisaa aikaa. Perhehoidon työntekijäjoukko hanketyöntekijöineen on tehnyt todella arvokasta työtä. Hankkeeseen on saatu myös arvokas sijaisvanhempien osuus. Sosiaaliviraston kehittämispalvelun työpanos on ollut merkittävä. Hankkeen merkittävyyttä kuvaa hyvin se, että vaikka työntekijöitä, ja myös johtotason työntekijöitä on vaihtunut, niin jokainen on löytänyt nopeasti paikkansa ja hanke saatiin onnistuneesti viedyksi läpi. Suuri kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille. Työ hankkeen pohjalta jatkuu Helsingin perhehoidossa. Kulukoon tämä työkirja myös muiden sosiaalialan työntekijöiden ja päättäjien käsissä, ja olkoon tämä työkirja myös osaltaan vaikuttamassa perhehoidon laajamittaiseen kehittämistyöhön valtakunnallisesti. Pirjo Rissanen lasten sijaishuollon päällikkö Helsingin kaupungin sosiaalivirasto L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L J U E N L U P N E R P H E R H H O E I H D O I N D O T N Y Ö T K Y I R Ö K J A I R J 7 A 7

9 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 8 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

10 Lukijalle Työkirja soveltuu käytännön oppaaksi perhehoitoon ja evästykseksi perhehoidon organisointiin ja jatkokehittämiseen. Työkirja pohjautuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa toteutettujen perhehoidon kehittämishankkeiden ja muiden perhehoidon toimijoiden kokemuksiin sekä tutkimustietoon. Osa 1: Johdanto Esitellään johdatteluna kehittämistyön taustaa ja kerrotaan vuosina toteutettujen hankkeiden tavoitteista ja toimintatavoista. Osa 2: Työkirja Luvussa 1 esitellään perhehoidon neljän prosessin kronologinen kulku, konkreettisia työmenetelmiä ja käytännön kokemuksia sekä niiden arviointia. Prosesseja ovat sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityöntekijän prosessit. Luvussa 2 kuvataan sijaisperheiden koulutusten tavoitteet ja toteutustavat. Luvussa 3 esitellään kriisityön malli pitkäaikaisessa perhehoidossa ja kerrotaan sijaisvanhempien vertaistuesta. Luvussa 4 keskitytään kriisiperheiden koulutuksen kehittämiseen ja hankkeessa luodun perehdytysmallin esittelyyn. Osa 3: Pohdintaa Lopuksi pohditaan toimintamallin juurruttamista ja sen vaatimia resursseja. Lisäksi arvioidaan toimintamallin toteutusta ja annetaan evästyksiä kehittämistyön jatkolle. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I I D O N T Y Ö K I I R J A 9

11 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 1Johdanto OSA L A S L T A E N S T S E U N O S J U E L O U J N E L U P E N R P H E R H H O E I D H O N I D T O Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

12 Kehittämistyön taustaa Helsingissä lastensuojelun asiakkaiden määrä on 10 vuodessa lisääntynyt lähes 2000:lla. Lasten huostaanottojen määrä ja sijaishuollon tarve ovat pysyneet korkealla tasolla jo pitkään. Suurimpana ikäryhmänä ovat 7-12-vuotiaat, mutta erityisesti nuorten yli 13-vuotiaiden osuus on ollut kasvava. Perhehoidon hoitovuorokaudet ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, muutos on ollut seitsemän prosenttia. Sijaishuollon järjestämiseksi on kuitenkin jouduttu jatkuvasti ostamaan runsaasti palveluja ja niiden määrä on lisääntynyt 16 prosentilla. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on pysytellyt noin 42 prosentissa. Helsingissä perhehoidon asiakkaana vuoden 2007 lopussa oli 787 lasta. Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen ja oman palvelutuotannon monipuolistaminen. Helsingin sijaishuollossa se tarkoittaa mm. perhehoidon osuuden lisäämistä erityisesti 0-8-vuotiaiden kohdalla. Tavallisen perhehoidon lisäksi lastenkotien yhteyteen perustetaan ohjaajatyövoimalla vahvistettuja perhekoteja. Perhehoidon osuuden lisääminen on asetettu sosiaaliviraston strategiseksi tavoitteeksi vuodelle Tämä vaatii panostamista paitsi perheiden hankintaan, myös perhehoidon laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sijoitusten onnistunut ja riittävä tukeminen on tärkeä edellytys sijoitusten jatkumiselle ja lapsen asiakassuunnitelman mukaisen sijaishuollon toteutumiselle. Perhehoitoliiton tutkijan Tarja Janhusen Helsingin aineistosta vuosilta tekemän tutkimuksen mukaan sijoitusten ennakoimattomat katkeamiset ajoittuivat usein kahden ensimmäisen sijoitusvuoden ajalle. Useimmiten katkeamisen syynä oli sijaisvanhempien väsyminen tai sijaisperheen muuttunut tilanne, harvemmin lapsen vaikea oireilu. Tämän vuoksi on tärkeää, että sijoituksen alkuvaiheen tukeen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkosen tutkimuksessa Helsingin sosiaaliviraston perhehoidon asiakkaista vuonna 2007 ja vertailussa aiempiin vuosikymmeniin havaittiin, että lasten huostaanoton syyt olivat pysyneet melko samoina kolmella vuosikymmenellä. Yleisin huostaanoton syy liittyi vanhempien päihteidenkäyttöön, seuraavaksi yleisimmät vanhempien sairauteen ja perheen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lapset olivat tulleet kaikkina vuosikymmeninä sijaisperheisiin pieninä, yleensä alle kouluikäisinä. Lapset ja nuoret näyttäisivät tulleen vuosikymmenien aikana yhä vaurioituneemmiksi ja vaativahoitoisemmiksi. Sairauksissa painottuivat psyykkisen hyvinvoinnin häiriöt ja neurologiset sairaudet. Peruskouluikäiset lapset kävivät koulua erityisluokalla useammin kuin aiemmin. Perhesijoitukset olivat edelleen olleet pitkäkestoisia, puolet niistä oli kestänyt yli viisi vuotta. Suurin osa perhesijoituksista päättyi edelleen lapsen itsenäistymiseen ja jälkihuol- L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L J U E N L U P N E R P H E E R H O E I H D O I N D O T N Y Ö T K Y I Ö R K J A I R J 11 A 11

13 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi toon, vain pieni osa kotiutumiseen syntymävanhemmille tai sijoituksen purkautumisen kautta toiseen sijaisperheeseen tai siirtymiseen lastenkotiin. Lapsille pitkät perhesijoitukset tarjosivat korjaavia kokemuksia ja mahdollisuuden normaalin elämänmallin oppimiseen. Aikuistuttuaan he olivat useimmiten työkykyisiä ja kykenivät itsenäiseen elämään Helsingin perhehoidon sosiaalityötä on kehitetty jo pitkään. Noin kymmenen vuotta sitten perustettiin sosiaalityön kehittämisryhmä, joka kehitti työmenetelmiä ja välineitä sekä järjesti koko henkilökunnalle koulutusta ja kehittämispäiviä. Aiemmin kehittäminen kohdistui yksittäisiin osa-alueisiin, muun muassa perheselvitystyöhön ja sijoitusprosessiin. Perhehoidossa järjestettiin myös laadukasta sosiaalityötä koskeva prosessikoulutus. Sosiaalityön kehittämistyöryhmä keskittyi 2000-luvun alussa sosiaalityön prosessien ja tehtävien määrittelyyn ja jäsentämiseen. Prosessiin liittyviä osa-alueita olivat dokumentointi, ammatillisuus, asiantuntijuus, eettisyys, arvot sekä työmenetelmät. Konkreettisimmin työryhmän tuotokset liittyivät kotikäynteihin ja parityöhön. Kotikäyntien osalta pohdittiin käyntien luokittelua ja sisältöä. Samanaikaisesti mietittiin kotikäyntien jatkuvuutta ja tiheyttä, etukäteissuunnittelua, sosiaalityöntekijän roolia kotikäynneillä, kotikäyntien rakennetta ja tavoitteita sekä sitä, mitä asioita käynneillä seurataan ja miten ne dokumentoidaan. Tarkasteltiin myös muita sosiaalityöntekijän yhteydenpitotapoja ja tukimuotoja. Parityön tarvetta eri tilanteissa tutkittiin ja kokeiltiin työparikäytäntöä. Perheselvityksissä parityöskentely on vakiintunut työkäytäntö. Työryhmässä pohdittiin myös kriisitilanteita ja niissä tarvittavaa apua. Työryhmä kehitti lapsen ja nuoren kanssa työskentelyä tukevat havainnointilomakkeet. Lasta koskevat havainnointilomakkeet ovat kokeiluvaiheen jälkeen tulleet vakiintuneeksi käytännöksi perhehoidossa. Nuorisoikäistä koskeva lomake on vielä kehittelyvaiheessa. Sosiaalityötä ovat tukeneet perhehoidon järjestämät perheleirit sekä lasten leirit, joita on hankkeen myötä edelleen kehitetty ja lisätty. Jo ennen hankkeen tuomaa sijaisvanhempien koulutuksen uudistamista on perhehoidossa järjestetty sijaisvanhemmille vuosittain alueellisia koulutuspäiviä sekä erilaisia teemakoulutuspäiviä. Periaatteena on ollut, että jokaisella sijaisvanhemmalla on oikeus osallistua koulutukseen vähintään kerran vuodessa. Kehittämishankkeen käynnistyttyä sosiaalityön kehittämistyö organisoitiin uudelleen hankkeen osaksi. Samassa yhteydessä jo aloitettuja kehittämistehtäviä siirtyi hankkeen neljän prosessin jäsennyksen myötä joko lapsen, sijaisvanhempien tai syntymävanhempien prosessien ja sosiaalityön prosessin kehittämistyöksi. Hanke on mahdollistanut näiden eri osa-alueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen. 12 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

14 Kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus saatiin ensimmäiseen perhehoidon kehittämishankkeeseen vuosina Hankkeessa työskentelivät tuolloin kehityspsykologi, sosiaalityöntekijä-taideterapeutti sekä perhehoidon henkilökunnasta erityissosiaalityöntekijä. Hankkeen tavoitteina oli: 1. Lapsen havainnointilomakkeen käyttöönotto sijaisvanhempien täytettäväksi (ensimmäisenä sijoitusvuonna 3-4 kertaa, toisena vuonna 2 kertaa, sen jälkeen vuosittain asiakassuunnitelman yhteydessä) 2. Lapsen kanssa -materiaalikansion kokoaminen, ja siihen liittyvän sisäisen koulutuksen järjestäminen 3. Leirimuotoisten työtapojen (sijoitettujen lasten leiri, perheleiri) ja erilaisten prosessoivien ryhmien (esim. syntymävanhempien ryhmät) kehittäminen 4. Kriisityöskentelymallin kehittäminen 5. Kotiuttamisen työskentelymallin kehittäminen Joulukuussa 2005 tavoitteita oli saavutettu osittain. Havainnointilomaketta oli kehitetty ja sen käyttöä kokeiltu muutamissa perheissä. Lapsen kanssa -materiaalikansio oli koottu, hankittu toimintamateriaalia, esimerkiksi kortteja lasten kanssa työskentelyyn, sekä toteutettu 13 koulutusiltapäivää sosiaalityöntekijöille. Sekä perheleirin että lasten leirin kehittäminen ja niihin osallistuminen, nuorten ja syntymävanhempien ryhmät sekä ammatillisten perhehoitajien opintopiiri olivat toteutuneet. Kriisityöskentelyn mallia oli kehitetty, mutta käytäntöön vakiinnuttaminen oli kesken ja painopiste haluttiin ennaltaehkäisyyn. Kotiuttamisen työskentelymallia ei ollut kehitetty. Kehittämistyö oli päässyt hyvään alkuun ja nostanut esille tärkeitä kehittämistarpeita. Tuolloin perhehoitopäällikkönä toiminut Aila Kukkonen päätti hakea hankkeelle jatkorahoitusta vuosille Kehittämishanke Jatkohakemuksen keskeisiksi tavoitteiksi oli asetettu: 1. Sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työtekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävään tuki- ja kriisityöhön: perhehoidon sosiaalityöntekijöiden sisäinen kouluttaminen ja työtaitojen lisääminen 2. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten vertaisryhmätoiminnan sekä keskilapsuudessa oleville lapsille tarkoitetun leiritoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen työmuotona 4. Sijoitettujen lasten syntymävanhempien kriisituen kehittäminen 5. Kriisi- ja päivystyskotitoiminnan laajentaminen ja kehittäminen. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I I D O N T Y Ö K I I R J A 13

15 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Hankehakemuksessa hankkeen toteutustavat määriteltiin seuraavasti: Sosiaalityön kehittäminen Kehityspsykologi ja sosiaalityöntekijä-taideterapeutti jatkavat aloittamaansa koulutusta sosiaalityöntekijöille ja seuraavat käytännössä työmenetelmien vakiinnuttamista. Tuloksena odotetaan lapsen kanssa työskentelyn ja sijaisvanhempien ohjauksen lisääntymistä. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen Sijaisvanhempien koulutusta kehitetään prosessinomaiseksi yhdessä Perhehoitoliiton sijaiskotiyhdistysten kanssa. Tuloksena on sijaisvanhempien koulutuspolun kehittäminen valtakunnallisesti. Sijoitettujen lasten vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Lasten ja nuorten vertaisryhmiä järjestetään taideterapian keinoin. Tuloksena on ehyemmän minäkuvan rakentuminen, oman elämän haltuun ottaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Syntymävanhempien tuen kehittäminen Syntymävanhempien vertaisryhmiä ja yksilöllistä kriisitukea järjestetään. Tuloksena on helpotus häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, sijoituksen hyväksyminen, lapsen tarpeiden näkeminen, rakentava yhteistyö ja ennakoimattomien sijoitusten katkeamisten väheneminen. Kriisiperhetoiminnan kehittäminen Päivystysperheiden koulutusta jatketaan ja luodaan traumatyöskentelymalli sekä lisätään päivystysperheiden konsultaatiomahdollisuuksia. Kirjallisuus Janhunen, Tarja (2007): Sijoitusten purkautuminen pitkäaikaisessa perhehoidossa. Perhehoitoliitto ry. Mikkonen, Marjo (2008): Helsinkiläistä lastensuojelun perhehoitoa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsingin sosiaaliviraston tutkimuksia (2008:1) Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu Lastensuojelun Kuusikko -työryhmä Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto Lasten sijaishuollon työryhmä Lisätietoa hankkeen hallinnoinnista ja arvioinnin toteuttamisesta työkirjan lopussa. 14 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

16 Tavoitteet Toteutustapa Ajankohta 1. Sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työntekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävää tuki- ja kriisityöhön: perhehoidon sosiaalityöntekijöiden sisäinen kouluttaminen ja työtaitojen lisääminen. 2. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten vertaisryhmätoiminnan sekä keskilapsuudessa oleville lapsille tarkoitetun leiritoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen työmuotona. Koulutusta sosiaalityöntekijöille ja työmenetelmien vakiinnuttamista: tuloksena lapsen kanssa työskentelyn ja sijaisvanhempien ohjauksen lisääntyminen. Sijaisvanhempien koulutusta kehitetään prosessinomaiseksi: tuloksena sijaisvanhempien koulutuspolun kehittäminen. Lasten ja nuorten vertaisryhmien järjestäminen taideterapian keinoin: tuloksena ehyemmän minäkuvan rakentuminen, oman elämän haltuun ottaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Sosiaalityöntekijöille kehittämispäiviä vuosina yhteensä neljä; prosessinohjausryhmiä vuonna 2007 viisi kahdeksan tapaamisen ryhmää, vuonna 2008 kolme kuuden tapaamisen ryhmää; lapsen kanssa työskentelyn iltapäiviä vuosina yhteensä seitsemän. Koulutusviikonloppuja uusille sijaisperheille vuosina yhteensä yhdeksän; sijaisvanhempien vertaisryhmä vuonna Sijoitettujen tyttöjen vertaisryhmät vuosina ; lasten vertaisryhmä vuonna 2007; lasten leirit vuosina ; perheleirin lasten ryhmät vuosina ; itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten leirit vuonna Sijoitettujen lasten syntymävanhempien kriisituen kehittäminen Syntymävanhempien vertaisryhmien ja yksilöllisen kriisituen järjestäminen: tuloksena helpotus häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, sijoituksen hyväksyminen, lapsen tarpeiden näkeminen, rakentava yhteistyö ja sijoitusten katkeamisten väheneminen. Syntymävanhempien ryhmät vuosina ; perheleirit syntymävanhemmille ja heidän sijoitetuille lapsilleen vuosina ; syntymävanhempien kriisituki vuonna Kriisi- ja päivystyskotitoiminnan laajentaminen ja kehittäminen Päivystysperheiden koulutuksen jatkaminen sekä traumatyöskentelymallin luominen ja perheiden konsultaatiomahdollisuuksien lisääminen. Päivystysperheiden koulutuspolun luominen; kymmenen koulutuspäivää vuosina L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 15

17 OSA Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 2 OSA Työkirja L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L U J E N L U P N E R P H E R H H O E I D H O N I D O T Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

18 Luku 1. Perhehoidon neljä prosessia Sijoitettujen lasten perhehoito on luonteeltaan erityisen monimuotoista. Verrattuna perusmuotoiseen perhetyöhön, perhehoidossa työskennellään useamman perheen ja perhekulttuurin kanssa. Sijaisperhe muodostaa sijoitetun lapsen kasvukulttuurin. Siellä saattaa asua useista eri perheistä kotoisin olevia lapsia. Myössijoitetun lapsen omia juuria ja suhteita alkuperäiseen perheeseen ja sukuun tulee vaalia. Perhehoidon kehittämishankkeessa jaettiin tätä monimuotoista kokonaisuutta ja kaikkien osapuolten lapsen sijoituksen aikana läpikäymää prosessia osaprosesseiksi, jotta kaikkien näkökulma saataisiin paremmin näkyväksi ja kuuluvaksi. Usein koettuna vaarana on ollut jonkun osaprosessin unohtuminen toisen kustannuksella. Lapsen prosessin esiin nostamisella haluttiin korostaa, että lapsi on keskiössä ja hänen vuokseen toimitaan. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 17

19 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Pitkäaikaisen perhehoidon prosessit Sijaisperheen prosessi Lapsen prosessi Syntymävanhemman prosessi Sosiaalityön prosessi Sijoituksen alkuvaihe (0-2v) oooooo pk1 pk2 pk1 pk2 # # # # # x x x x x x x Perhehoidon kehittämishankkeessa on työskentely perhehoidossa jaettu neljään prosessiin: 1. sijaisperheeksi kasvamisen ja sijaisperheenä toimimisen prosessi 2. lapsen prosessi huostaanoton ja sijoituksen kuluessa 3. syntymävanhemman kriisi ja jaettuun vanhemmuuteen kasvamisen prosessi 4. sosiaalityön prosessi kaikkia kolmea muuta prosessia ohjaten. Kaikki neljä prosessia jakaantuvat kolmeen vaiheeseen: alkuvaiheeseen (0-2 vuotta), keskivaiheeseen ja päättymisvaiheeseen. Kukin vaihe sisältää erilaisia haasteita kussakin kohderyhmässä, ja edellyttää omanlaistaan tukea. Kehittämishankkeen haasteena on ollut kokeilla ja juurruttaa niitä tukimuotoja, joita perhehoidon olisi mahdollista jatkossakin tarjota perheille sijoituksen eri vaiheissa. 18 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

20 pk3 tk4 Sijoituksen keskivaihe pk3 tk4 tk5 tk6 x x x tk5 Sijoituksen päättymisvaihe pk1 = peruskoulutus 1, teemana uusi, muuttunut perhe pk2 = peruskoulutus 2, teemana lapsen verkosto ja yhteydenpito pk3 = peruskoulutus 3, teemana sijaisvanhemman jaksaminen, voimavarat ja vahvuudet tk4 = täydennyskoulutus 4, sijoitettujen lasten leiri (lasten kesäleiri, jota edeltää koko sijaisperheen viikonloppu keväällä, ja jonka jälkeen on koko sijaisperheen viikonloppu syksyllä) tk5 = täydennyskoulutus 5, perheleiri (johon osallistuvat sijoitetut lapset ja syntymävanhemmat) tk6 = täydennyskoulutus 6, sijoitettujen itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten leiri (erikseen tytöille ja pojille), mahdollisesti koulutuspäivä sijaisvanhemmille o = intensiivinen ensimmäisen vuoden työskentely (kuusi kotikäyntiä sijaisperheeseen) # = syntymävanhemman kriisituki sijoituksen alussa (yksilötapaamiset) x = syntymävanhempien ryhmät (kymmenen kertaa kokoontuva ryhmä) + = prosessinohjausryhmät sosiaalityöntekijöille (kuudesta kahdeksaan ohjausryhmätapaamista) L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 19

21 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Sijaisvanhemman prosessi Sijaisvanhempana toimiminen on kasvuprosessi, jota voi verrata sekä tavalliseen vanhemmuuteen kasvamiseen että joiltain osin ammatin (esim. sosiaalialan käytännön ammatin) oppimiseen. Sijaisvanhemmuuteen kasvamisessa voidaan ajatella olevan läsnä kaikki vanhemmuuden osatekijät (vrt. vanhemmuuden roolikartta): perushoidon antaminen (ruoka, juoma, lepo, siisteys) rakkauden antaminen (hellyyden antaja, lohduttaja) rajojen asettaminen (rajat, säännöt, suojelu) kulttuurin ja tapojen opettaminen ihmissuhdeosaaminen (tunteiden ilmaisu). Lapsen syntyessä vanhemmuudessa korostuvat perushoidon ja rakkauden antajan roolit, ja jotkut osarooleista tulevat vasta myöhemmin. Sijaisvanhemmuudessa sen sijaan kaikki roolit tulevat usein haastetuiksi samaan aikaan. Sijaisvanhemmaksi kasvamisen prosessiin kuuluu myös selkeän roolin omaksuminen suhteessa sosiaalityöhön, lastensuojelulakiin ja lapsen syntymävanhempiin. Osaamisalueita ovat myös salassapitovelvollisuus, erilaisten papereiden täyttäminen, taloudelliset asiat ja lapsen huoltajuuteen liittyvät yhteistyökysymykset. Sijaisvanhemman ensimmäisten vuosien prosessiin kuuluu ideaalilapsesta luopuminen ja realistiseen lapseen tutustuminen. Keskeisiä kysymyksiä ovat lapsen herättämät tunteet ja lapseen kiintyminen. 20 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

22 Lapsen prosessi Lapsen prosessin alkuvaiheeseen kuuluu kuherrusvaihe, jolloin lapsi pyrkii tuomaan esille sopeutuvat puolensa ja varmistamaan sen, että aikuinen tarjoaa hänelle perustarpeiden tyydyttämisen. Lapsi tuntee surua kodin ja perheen menettämisestä, pelkoa siitä, menettääkö vanhemman kokonaan, pitääkö hän yhteyttä, minkälainen suhteesta tulee. Lapsen prosessiin kuuluvat myös pelko vanhemman puolesta, vääristyneet tunteet, väärä syyllisyys, kiinnittyminen uuteen perheeseen, uuden roolin löytäminen ja uusien suhteiden muodostaminen. Lisäksi lapsen prosessiin kuuluvat kaikki iänmukaiset tehtävät ja uudelleen aloittaminen, taantumisella kehityksen kiinni kurominen, traumojen ja menneisyyden kokemusten uudelleen jäsentäminen ja ymmärtäminen iänmukaisesti. Itsenäistymisvaiheessa nuori pohtii, millaiset yhteydet säilyvät sijaisperheeseen, onko sidettä, kun ei ole velvollisuutta, mitä perintöä hän on saanut syntymävanhemmalta, mitä sijaisperheeltä ja millaisen aikuissuhteen hän muodostaa syntymävanhempaansa. Syntymävanhemman prosessi Sijoitetun lapsen syntymävanhempi käy sijoituksen ensimmäisten vuosien aikana läpi huostaanoton kriisiä. Hänen kehitystehtävänsä on päästä eteenpäin reaktiovaiheesta, löytää surun kautta hyväksyminen tilanteeseen sekä antaa lupa lapselle kiintyä sijaisperheeseen. Hänen prosessiinsa kuuluu oman toimivan etävanhemmuuden löytäminen, mustasukkaisuuden ja syyllisyyden tunteiden työstäminen, omien ongelmien kohtaaminen ja suostuminen sosiaalityön mukanaoloon. Hän voi saavuttaa kiitollisuuden tunteen lapsen itsenäistyessä ja valitsee millaisen aikuissuhteen muodostaa lapseensa. Sosiaalityön prosessi Sosiaalityön tehtävä on tukea sekä lasta, syntymävanhempaa että sijaisvanhempaa erityisesti sijoitusprosessin alkuvaiheen vaativissa tehtävissä. Sosiaalityön tulee tukea sekä tunneprosesseissa että ohjata osapuolia toimiviin käytäntöihin. Sosiaalityön tehtävä on toimia syntymävanhempien ja sijaisperheen välillä ja ohjata sujuvan yhteistyön etsimisessä. Sosiaalityön prosessiin kuuluu myös tutkia, millaista tukea tarvitaan erityisesti kahden ensimmäisen vuoden aikana ja kriisitilanteissa, millaiset käytännöt ovat toimivia ja helpottavat osapuolten prosesseja sekä millaista erityistä ja yksilöllistä tukea eri osapuolet tarvitsevat. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on kuulla erityisesti lapsen tarpeita ja kehittyä herkkyydessä toimia optimaalisesti syntämävanhempien ja lapsen välillä sekä reflektoida omaa työtään. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 21

23 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Kirjallisuus Broberg, Almqvist, Taus (2005): Kliininen lapsipsykologia. Edita. Cleve, Elisabeth (2005): Pidä isää kädestä. Helsinki: WSOY Cleve, Elisabeth (2003): Kaaoksesta kohti eheyttä, ADHD-lapsen tarina. Helsinki: WSOY Haaramo, Soili (toim.) (2003): Trauman monet kasvot. Pieksämäki: RT-Print Oy. Hughes, DanieI (2006): Tie traumasta tervehtymiseen.tampere. PT-kustannus. Saari, Salli (2003): Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Keuruu: Otava. Sinkkonen, Jari., Kalland, Mirjam (toim.) (2001): Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY. Terr, Lenore (1994): Suden lapset, lukitut muistot. Juva: WSOY-Kirjapainoyksikkö Vanhemmuuden roolikartta (2001): Toim. Rautiainen, Mari. Helsinki: Suomen kuntaliitto,. 22 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot