Onnistuneen sijoituksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onnistuneen sijoituksen"

Transkriptio

1 Onnistuneen sijoituksen siltaa rakentamassa Lastensuojelun perhehoidon työkirja Toimittaneet: Ritva Mantila Marjo Mikkonen LeenaMaaria Väinölä

2 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa vuosina toteutettujen perhehoidon kehittämishankkeiden tavoitteina oli painopisteen siirtäminen kriisityöstä sijoitusta kannattelevaan ennaltaehkäisevään työhön. Tässä kirjassa esitellään uudistettua perhehoidon työskentelytapaa sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityön prosessien kautta. Eri prosessit kuvataan tarkoin ja annetaan käytännön esimerkkejä lasten osallisuutta lisäävistä menetelmistä sekä syntymävanhempia ja sijaisvanhempia tukevista menetelmistä lapsen perhesijoituksen aikana. Lastensuojelun perhehoidon työkirja Sijaisvanhempien koulutusta kehitettiin prosessinomaiseksi, heille järjestettiin sijoituksen alussa tiivistä alkuvaiheen tukea ja tarvittaessa kriisitukea. Lasten ja nuorten vertaisryhmiä järjestettiin taideterapian keinoin ja heille suunnattu leiritoiminta vakiinnutettiin. Syntymävanhemmille järjestettiin vertaisryhmiä ja yksilöllistä kriisitukea. Lisäksi luotiin kriisi- ja päivystysperheiden koulutuspolku. Kehittämishankkeen tuloksena sosiaalityöntekijöiden valmiudet lasten kohtaamiseen ovat parantuneet ja uudet menetelmät ovat juurtuneet käyttöön. Oppaita ja julkaisuja 2008:6

3 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oppaita ja työkirjoja 2008:6 Ulkoasu: Vinjetti Ky Valokuvat: Heidi Ojanen s. 42, Erkki Toivio ss. 6, 23, 49, 55, 63 ja 96, muut kuvat LeenaMaaria Väinölä Paino: Savion kirjapaino ISBN ISSN L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

4 Onnistuneen sijoituksen siltaa rakentamassa Lastensuojelun perhehoidon työkirja Toimittaneet: Ritva Mantila, Marjo Mikkonen ja LeenaMaaria Väinölä L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 3

5 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Sisältö Esipuhe 6 Lukijalle 9 OSA 1 Johdanto 10 Kehittämistyön taustaa 11 Kehittämishanke Kehittämishanke OSA 2 Työkirja Luku 1. Perhehoidon neljä prosessia 17 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 23 Sijaisvanhemmuuden haasteet 23 Tiivis alkuvaiheen tuki 28 Sosiaalityöntekijöiden arviot työskentelystä 35 Sijaisvanhempien näkökulma 37 Lapsen prosessi perhesijoituksen aikana 42 Kehityspsykologinen näkökulma 42 Lapsen kuulemisen menetelmiä 47 Lasten ja nuorten vertaisryhmät 51 Syntymävanhemman prosessi 64 Sijoituksen aiheuttama kriisi 64 Kriisi-interventiokokeilu 68 Syntymävanhemmat perheleirillä lapsineen 70 Vertaisryhmät syntymävanhemmille 74 Sosiaalityöntekijän prosessi 82 Uudenlaisten työskentelytapojen tarve 82 Erityissosiaalityöntekijän ja psykologin erityistyö 86 Palaute hankkeen työmuodoista 87 Sosiaalityöntekijöiden kokemuksia 91 4 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

6 Luku 2. Sijaisperheiden peruskoulutukset 96 Peruskoulutus 1 Uusi, muuttunut perhe 98 Sijaisvanhempien koulutus 98 Lasten ryhmät 100 Peruskoulutus 2 Minun verkostoni 104 Sijaisvanhempien koulutus 104 Lasten ryhmät 106 Peruskoulutus 3 Voimavarat, vahvuudet ja jaksaminen 109 Sijaisvanhempien koulutus 109 Lasten ryhmät 110 Luku 3. Kriisityö pitkäaikaisessa perhehoidossa 111 Kriisityön malli 111 Kriisityö lapsen kanssa 114 Tutkimus kriisityöstä pitkäaikaisessa perhehoidossa 117 Vertaistukityö sijaisvanhempien kesken 119 Luku 4. Kriisiperhetoiminnan kehittäminen 121 Taustaa 121 Koulutuksen kehittäminen 122 Perehdytysmalli 125 OSA 3 Pohdinta 128 Juurruttaminen 129 Kustannukset ja tehtävärakennemuutokset 131 Arviointia ja ajatuksia jatkosta 132 Kirjoittajien esittely 135 Hankkeen hallinnointi ja hankearvioinnin toteuttaminen 136 Liitteet 138 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 5

7 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Esipuhe Perhehoito on ollut kehittämisen keskiössä Helsingin sosiaaliviraston Lasten sijaishuollossa useita vuosia. Perhehoitoa on haluttu sijaishuollon muotona laajentaa tiedostaen, että voidakseen laajentua perhehoito vaatii kehittämistä. Avohuollon työmuodot ovat kehittyneet, ja kotiin voidaan tarjota erilaisia tukimuotoja. Sijaishuoltoa tarvitsevien lasten ja perheiden tilanteet ovat entistä pulmallisempia ja lasten oireilu monimuotoista, mikä tuo sijaishuoltopaikoille uusia haasteita. Myös perhehoidon omat selvitykset ovat nostaneet esille kehittämisen kohteita. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi kehittämisrahaa perhehoidon hankkeille vuosille ja Hankkeiden tavoitteena on ollut kehittää työmenetelmiä sijoitetun lapsen, sijaisvanhempien ja syntymävanhempien tukemiseksi, sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työntekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävään tuki- ja kriisityöhön sekä kriisi- ja päivystysperhetoiminnan kehittäminen. Hankkeiden työtavaksi valittiin tietoisesti työn tekeminen arjessa, perustyön yhteydessä, lisäapuna hankkeeseen palkatut työntekijät. Valittu työtapa on ollut työntekijöille vaativa. Se on kuitenkin mahdollistanut hankkeen aikana opitun siirtämisen arjen työksi ja muuttanut työkäytäntöjä. Tietoomme on tullut erilaisissa hankkeissa kehitettyjä hyviä työtapoja, joista ei hankkeen päätyttyä arkeen jäänyt 6 L 6 A S T L A E N S T S E U N O S J U E L O U J N E L P U E N R P H E R H H O E I D H O N I D T O Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

8 juurikaan tavoiteltua muutosta jäljelle. Haasteena on ollut myös työntekijöiden vaihtuvuus hankkeen aikana. Se on tuonut mukanaan vaateen miettiä hankkeen arkeen juurruttamista vielä perusteellisemmin. Tämän vuoksi johto asetettiin vastaamaan hankkeen avulla kehitettyjen työmuotojen ylläpitämisestä ja jatkokehittämisestä. Tämä laaja työkirja on työntekijöiden valinta hankkeen aikaisen tiedon kokoamiseksi, ja juurruttamiseksi arjen työhön vaihtuvien työntekijöiden kentässä. Hankkeessa on ensi kertaa selkeästi hahmoteltu perhehoidon työn monien prosessien kokonaisuus: sijaisvanhemmuuteen kasvaminen ja siinä toimiminen, sijoitetun lapsen prosessi, syntymävanhemman prosessi sekä sosiaalityön prosessi. Prosessien nykymuoto kuvattiin, suunniteltiin kehittämiskohteet ja toteutettiin kehittämistoimet eri osa-alueilla. Kehittämistoimista osa on toteutunut, ja osa vaatii vielä kehittämistyötä. Merkittävää hankkeessa on ollut eri prosessien samanaikainen kehittäminen. On myös mietitty, millä edellytyksillä uudenlaisen työskentelytavan käyttö jatkossa on mahdollista. Perhehoidon kehittämishankkeen tavoitteet ja kehitetyt työmuodot vastaavat hyvin vuoden 2008 alusta voimaan tulleen lastensuojelulain vaatimuksia lapsen kuulemisen ja eri osapuolten asiakassuunnitelmien tavoitteiden mukaisen työskentelyn osalta. Tämänkaltaisen hankkeen läpiviennin on mahdollistanut Helsingin sosiaalitoimen valitsema linja, että perhehoito on yksi kokonaisuus. Perhehoidossa olevien lasten ja sijaisperheiden sekä perhehoidon työntekijöiden määrä on mittava, joten kehittämistyölle on ollut edellytykset. On ollut riittävä asiakaskunta pohjatiedolle sekä laaja kokemus ja mahdollisuus erityisten työmuotojen kehittämiseen suuren asiakaskunnan tarpeisiin. Hankeaika on ollut työyhteisölle haastavaa, mutta myös antoisaa aikaa. Perhehoidon työntekijäjoukko hanketyöntekijöineen on tehnyt todella arvokasta työtä. Hankkeeseen on saatu myös arvokas sijaisvanhempien osuus. Sosiaaliviraston kehittämispalvelun työpanos on ollut merkittävä. Hankkeen merkittävyyttä kuvaa hyvin se, että vaikka työntekijöitä, ja myös johtotason työntekijöitä on vaihtunut, niin jokainen on löytänyt nopeasti paikkansa ja hanke saatiin onnistuneesti viedyksi läpi. Suuri kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille. Työ hankkeen pohjalta jatkuu Helsingin perhehoidossa. Kulukoon tämä työkirja myös muiden sosiaalialan työntekijöiden ja päättäjien käsissä, ja olkoon tämä työkirja myös osaltaan vaikuttamassa perhehoidon laajamittaiseen kehittämistyöhön valtakunnallisesti. Pirjo Rissanen lasten sijaishuollon päällikkö Helsingin kaupungin sosiaalivirasto L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L J U E N L U P N E R P H E R H H O E I H D O I N D O T N Y Ö T K Y I R Ö K J A I R J 7 A 7

9 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 8 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

10 Lukijalle Työkirja soveltuu käytännön oppaaksi perhehoitoon ja evästykseksi perhehoidon organisointiin ja jatkokehittämiseen. Työkirja pohjautuu Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sijaishuollossa toteutettujen perhehoidon kehittämishankkeiden ja muiden perhehoidon toimijoiden kokemuksiin sekä tutkimustietoon. Osa 1: Johdanto Esitellään johdatteluna kehittämistyön taustaa ja kerrotaan vuosina toteutettujen hankkeiden tavoitteista ja toimintatavoista. Osa 2: Työkirja Luvussa 1 esitellään perhehoidon neljän prosessin kronologinen kulku, konkreettisia työmenetelmiä ja käytännön kokemuksia sekä niiden arviointia. Prosesseja ovat sijaisperheen, lapsen, syntymävanhemman ja sosiaalityöntekijän prosessit. Luvussa 2 kuvataan sijaisperheiden koulutusten tavoitteet ja toteutustavat. Luvussa 3 esitellään kriisityön malli pitkäaikaisessa perhehoidossa ja kerrotaan sijaisvanhempien vertaistuesta. Luvussa 4 keskitytään kriisiperheiden koulutuksen kehittämiseen ja hankkeessa luodun perehdytysmallin esittelyyn. Osa 3: Pohdintaa Lopuksi pohditaan toimintamallin juurruttamista ja sen vaatimia resursseja. Lisäksi arvioidaan toimintamallin toteutusta ja annetaan evästyksiä kehittämistyön jatkolle. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I I D O N T Y Ö K I I R J A 9

11 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 1Johdanto OSA L A S L T A E N S T S E U N O S J U E L O U J N E L U P E N R P H E R H H O E I D H O N I D T O Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

12 Kehittämistyön taustaa Helsingissä lastensuojelun asiakkaiden määrä on 10 vuodessa lisääntynyt lähes 2000:lla. Lasten huostaanottojen määrä ja sijaishuollon tarve ovat pysyneet korkealla tasolla jo pitkään. Suurimpana ikäryhmänä ovat 7-12-vuotiaat, mutta erityisesti nuorten yli 13-vuotiaiden osuus on ollut kasvava. Perhehoidon hoitovuorokaudet ovat kasvaneet koko 2000-luvun ajan, muutos on ollut seitsemän prosenttia. Sijaishuollon järjestämiseksi on kuitenkin jouduttu jatkuvasti ostamaan runsaasti palveluja ja niiden määrä on lisääntynyt 16 prosentilla. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on pysytellyt noin 42 prosentissa. Helsingissä perhehoidon asiakkaana vuoden 2007 lopussa oli 787 lasta. Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on palvelurakenteen keventäminen ja oman palvelutuotannon monipuolistaminen. Helsingin sijaishuollossa se tarkoittaa mm. perhehoidon osuuden lisäämistä erityisesti 0-8-vuotiaiden kohdalla. Tavallisen perhehoidon lisäksi lastenkotien yhteyteen perustetaan ohjaajatyövoimalla vahvistettuja perhekoteja. Perhehoidon osuuden lisääminen on asetettu sosiaaliviraston strategiseksi tavoitteeksi vuodelle Tämä vaatii panostamista paitsi perheiden hankintaan, myös perhehoidon laadun ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Sijoitusten onnistunut ja riittävä tukeminen on tärkeä edellytys sijoitusten jatkumiselle ja lapsen asiakassuunnitelman mukaisen sijaishuollon toteutumiselle. Perhehoitoliiton tutkijan Tarja Janhusen Helsingin aineistosta vuosilta tekemän tutkimuksen mukaan sijoitusten ennakoimattomat katkeamiset ajoittuivat usein kahden ensimmäisen sijoitusvuoden ajalle. Useimmiten katkeamisen syynä oli sijaisvanhempien väsyminen tai sijaisperheen muuttunut tilanne, harvemmin lapsen vaikea oireilu. Tämän vuoksi on tärkeää, että sijoituksen alkuvaiheen tukeen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityissosiaalityöntekijä Marjo Mikkosen tutkimuksessa Helsingin sosiaaliviraston perhehoidon asiakkaista vuonna 2007 ja vertailussa aiempiin vuosikymmeniin havaittiin, että lasten huostaanoton syyt olivat pysyneet melko samoina kolmella vuosikymmenellä. Yleisin huostaanoton syy liittyi vanhempien päihteidenkäyttöön, seuraavaksi yleisimmät vanhempien sairauteen ja perheen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lapset olivat tulleet kaikkina vuosikymmeninä sijaisperheisiin pieninä, yleensä alle kouluikäisinä. Lapset ja nuoret näyttäisivät tulleen vuosikymmenien aikana yhä vaurioituneemmiksi ja vaativahoitoisemmiksi. Sairauksissa painottuivat psyykkisen hyvinvoinnin häiriöt ja neurologiset sairaudet. Peruskouluikäiset lapset kävivät koulua erityisluokalla useammin kuin aiemmin. Perhesijoitukset olivat edelleen olleet pitkäkestoisia, puolet niistä oli kestänyt yli viisi vuotta. Suurin osa perhesijoituksista päättyi edelleen lapsen itsenäistymiseen ja jälkihuol- L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L J U E N L U P N E R P H E E R H O E I H D O I N D O T N Y Ö T K Y I Ö R K J A I R J 11 A 11

13 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi toon, vain pieni osa kotiutumiseen syntymävanhemmille tai sijoituksen purkautumisen kautta toiseen sijaisperheeseen tai siirtymiseen lastenkotiin. Lapsille pitkät perhesijoitukset tarjosivat korjaavia kokemuksia ja mahdollisuuden normaalin elämänmallin oppimiseen. Aikuistuttuaan he olivat useimmiten työkykyisiä ja kykenivät itsenäiseen elämään Helsingin perhehoidon sosiaalityötä on kehitetty jo pitkään. Noin kymmenen vuotta sitten perustettiin sosiaalityön kehittämisryhmä, joka kehitti työmenetelmiä ja välineitä sekä järjesti koko henkilökunnalle koulutusta ja kehittämispäiviä. Aiemmin kehittäminen kohdistui yksittäisiin osa-alueisiin, muun muassa perheselvitystyöhön ja sijoitusprosessiin. Perhehoidossa järjestettiin myös laadukasta sosiaalityötä koskeva prosessikoulutus. Sosiaalityön kehittämistyöryhmä keskittyi 2000-luvun alussa sosiaalityön prosessien ja tehtävien määrittelyyn ja jäsentämiseen. Prosessiin liittyviä osa-alueita olivat dokumentointi, ammatillisuus, asiantuntijuus, eettisyys, arvot sekä työmenetelmät. Konkreettisimmin työryhmän tuotokset liittyivät kotikäynteihin ja parityöhön. Kotikäyntien osalta pohdittiin käyntien luokittelua ja sisältöä. Samanaikaisesti mietittiin kotikäyntien jatkuvuutta ja tiheyttä, etukäteissuunnittelua, sosiaalityöntekijän roolia kotikäynneillä, kotikäyntien rakennetta ja tavoitteita sekä sitä, mitä asioita käynneillä seurataan ja miten ne dokumentoidaan. Tarkasteltiin myös muita sosiaalityöntekijän yhteydenpitotapoja ja tukimuotoja. Parityön tarvetta eri tilanteissa tutkittiin ja kokeiltiin työparikäytäntöä. Perheselvityksissä parityöskentely on vakiintunut työkäytäntö. Työryhmässä pohdittiin myös kriisitilanteita ja niissä tarvittavaa apua. Työryhmä kehitti lapsen ja nuoren kanssa työskentelyä tukevat havainnointilomakkeet. Lasta koskevat havainnointilomakkeet ovat kokeiluvaiheen jälkeen tulleet vakiintuneeksi käytännöksi perhehoidossa. Nuorisoikäistä koskeva lomake on vielä kehittelyvaiheessa. Sosiaalityötä ovat tukeneet perhehoidon järjestämät perheleirit sekä lasten leirit, joita on hankkeen myötä edelleen kehitetty ja lisätty. Jo ennen hankkeen tuomaa sijaisvanhempien koulutuksen uudistamista on perhehoidossa järjestetty sijaisvanhemmille vuosittain alueellisia koulutuspäiviä sekä erilaisia teemakoulutuspäiviä. Periaatteena on ollut, että jokaisella sijaisvanhemmalla on oikeus osallistua koulutukseen vähintään kerran vuodessa. Kehittämishankkeen käynnistyttyä sosiaalityön kehittämistyö organisoitiin uudelleen hankkeen osaksi. Samassa yhteydessä jo aloitettuja kehittämistehtäviä siirtyi hankkeen neljän prosessin jäsennyksen myötä joko lapsen, sijaisvanhempien tai syntymävanhempien prosessien ja sosiaalityön prosessin kehittämistyöksi. Hanke on mahdollistanut näiden eri osa-alueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen. 12 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

14 Kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriön rahoitus saatiin ensimmäiseen perhehoidon kehittämishankkeeseen vuosina Hankkeessa työskentelivät tuolloin kehityspsykologi, sosiaalityöntekijä-taideterapeutti sekä perhehoidon henkilökunnasta erityissosiaalityöntekijä. Hankkeen tavoitteina oli: 1. Lapsen havainnointilomakkeen käyttöönotto sijaisvanhempien täytettäväksi (ensimmäisenä sijoitusvuonna 3-4 kertaa, toisena vuonna 2 kertaa, sen jälkeen vuosittain asiakassuunnitelman yhteydessä) 2. Lapsen kanssa -materiaalikansion kokoaminen, ja siihen liittyvän sisäisen koulutuksen järjestäminen 3. Leirimuotoisten työtapojen (sijoitettujen lasten leiri, perheleiri) ja erilaisten prosessoivien ryhmien (esim. syntymävanhempien ryhmät) kehittäminen 4. Kriisityöskentelymallin kehittäminen 5. Kotiuttamisen työskentelymallin kehittäminen Joulukuussa 2005 tavoitteita oli saavutettu osittain. Havainnointilomaketta oli kehitetty ja sen käyttöä kokeiltu muutamissa perheissä. Lapsen kanssa -materiaalikansio oli koottu, hankittu toimintamateriaalia, esimerkiksi kortteja lasten kanssa työskentelyyn, sekä toteutettu 13 koulutusiltapäivää sosiaalityöntekijöille. Sekä perheleirin että lasten leirin kehittäminen ja niihin osallistuminen, nuorten ja syntymävanhempien ryhmät sekä ammatillisten perhehoitajien opintopiiri olivat toteutuneet. Kriisityöskentelyn mallia oli kehitetty, mutta käytäntöön vakiinnuttaminen oli kesken ja painopiste haluttiin ennaltaehkäisyyn. Kotiuttamisen työskentelymallia ei ollut kehitetty. Kehittämistyö oli päässyt hyvään alkuun ja nostanut esille tärkeitä kehittämistarpeita. Tuolloin perhehoitopäällikkönä toiminut Aila Kukkonen päätti hakea hankkeelle jatkorahoitusta vuosille Kehittämishanke Jatkohakemuksen keskeisiksi tavoitteiksi oli asetettu: 1. Sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työtekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävään tuki- ja kriisityöhön: perhehoidon sosiaalityöntekijöiden sisäinen kouluttaminen ja työtaitojen lisääminen 2. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten vertaisryhmätoiminnan sekä keskilapsuudessa oleville lapsille tarkoitetun leiritoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen työmuotona 4. Sijoitettujen lasten syntymävanhempien kriisituen kehittäminen 5. Kriisi- ja päivystyskotitoiminnan laajentaminen ja kehittäminen. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I I D O N T Y Ö K I I R J A 13

15 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Hankehakemuksessa hankkeen toteutustavat määriteltiin seuraavasti: Sosiaalityön kehittäminen Kehityspsykologi ja sosiaalityöntekijä-taideterapeutti jatkavat aloittamaansa koulutusta sosiaalityöntekijöille ja seuraavat käytännössä työmenetelmien vakiinnuttamista. Tuloksena odotetaan lapsen kanssa työskentelyn ja sijaisvanhempien ohjauksen lisääntymistä. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen Sijaisvanhempien koulutusta kehitetään prosessinomaiseksi yhdessä Perhehoitoliiton sijaiskotiyhdistysten kanssa. Tuloksena on sijaisvanhempien koulutuspolun kehittäminen valtakunnallisesti. Sijoitettujen lasten vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Lasten ja nuorten vertaisryhmiä järjestetään taideterapian keinoin. Tuloksena on ehyemmän minäkuvan rakentuminen, oman elämän haltuun ottaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Syntymävanhempien tuen kehittäminen Syntymävanhempien vertaisryhmiä ja yksilöllistä kriisitukea järjestetään. Tuloksena on helpotus häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, sijoituksen hyväksyminen, lapsen tarpeiden näkeminen, rakentava yhteistyö ja ennakoimattomien sijoitusten katkeamisten väheneminen. Kriisiperhetoiminnan kehittäminen Päivystysperheiden koulutusta jatketaan ja luodaan traumatyöskentelymalli sekä lisätään päivystysperheiden konsultaatiomahdollisuuksia. Kirjallisuus Janhunen, Tarja (2007): Sijoitusten purkautuminen pitkäaikaisessa perhehoidossa. Perhehoitoliitto ry. Mikkonen, Marjo (2008): Helsinkiläistä lastensuojelun perhehoitoa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsingin sosiaaliviraston tutkimuksia (2008:1) Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu Lastensuojelun Kuusikko -työryhmä Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto Lasten sijaishuollon työryhmä Lisätietoa hankkeen hallinnoinnista ja arvioinnin toteuttamisesta työkirjan lopussa. 14 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

16 Tavoitteet Toteutustapa Ajankohta 1. Sosiaalityön kehittäminen lisäämällä työntekijöiden valmiuksia lasten kohtaamiseen ja sijaisvanhempien kanssa tehtävää tuki- ja kriisityöhön: perhehoidon sosiaalityöntekijöiden sisäinen kouluttaminen ja työtaitojen lisääminen. 2. Sijaisvanhempien tuen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten vertaisryhmätoiminnan sekä keskilapsuudessa oleville lapsille tarkoitetun leiritoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen työmuotona. Koulutusta sosiaalityöntekijöille ja työmenetelmien vakiinnuttamista: tuloksena lapsen kanssa työskentelyn ja sijaisvanhempien ohjauksen lisääntyminen. Sijaisvanhempien koulutusta kehitetään prosessinomaiseksi: tuloksena sijaisvanhempien koulutuspolun kehittäminen. Lasten ja nuorten vertaisryhmien järjestäminen taideterapian keinoin: tuloksena ehyemmän minäkuvan rakentuminen, oman elämän haltuun ottaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Sosiaalityöntekijöille kehittämispäiviä vuosina yhteensä neljä; prosessinohjausryhmiä vuonna 2007 viisi kahdeksan tapaamisen ryhmää, vuonna 2008 kolme kuuden tapaamisen ryhmää; lapsen kanssa työskentelyn iltapäiviä vuosina yhteensä seitsemän. Koulutusviikonloppuja uusille sijaisperheille vuosina yhteensä yhdeksän; sijaisvanhempien vertaisryhmä vuonna Sijoitettujen tyttöjen vertaisryhmät vuosina ; lasten vertaisryhmä vuonna 2007; lasten leirit vuosina ; perheleirin lasten ryhmät vuosina ; itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten leirit vuonna Sijoitettujen lasten syntymävanhempien kriisituen kehittäminen Syntymävanhempien vertaisryhmien ja yksilöllisen kriisituen järjestäminen: tuloksena helpotus häpeän ja syyllisyyden tunteisiin, sijoituksen hyväksyminen, lapsen tarpeiden näkeminen, rakentava yhteistyö ja sijoitusten katkeamisten väheneminen. Syntymävanhempien ryhmät vuosina ; perheleirit syntymävanhemmille ja heidän sijoitetuille lapsilleen vuosina ; syntymävanhempien kriisituki vuonna Kriisi- ja päivystyskotitoiminnan laajentaminen ja kehittäminen Päivystysperheiden koulutuksen jatkaminen sekä traumatyöskentelymallin luominen ja perheiden konsultaatiomahdollisuuksien lisääminen. Päivystysperheiden koulutuspolun luominen; kymmenen koulutuspäivää vuosina L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 15

17 OSA Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi 2 OSA Työkirja L A S L T A E S N T S E U N O S J U E O L U J E N L U P N E R P H E R H H O E I D H O N I D O T Y N Ö T K Y I R Ö J K A I R J A

18 Luku 1. Perhehoidon neljä prosessia Sijoitettujen lasten perhehoito on luonteeltaan erityisen monimuotoista. Verrattuna perusmuotoiseen perhetyöhön, perhehoidossa työskennellään useamman perheen ja perhekulttuurin kanssa. Sijaisperhe muodostaa sijoitetun lapsen kasvukulttuurin. Siellä saattaa asua useista eri perheistä kotoisin olevia lapsia. Myössijoitetun lapsen omia juuria ja suhteita alkuperäiseen perheeseen ja sukuun tulee vaalia. Perhehoidon kehittämishankkeessa jaettiin tätä monimuotoista kokonaisuutta ja kaikkien osapuolten lapsen sijoituksen aikana läpikäymää prosessia osaprosesseiksi, jotta kaikkien näkökulma saataisiin paremmin näkyväksi ja kuuluvaksi. Usein koettuna vaarana on ollut jonkun osaprosessin unohtuminen toisen kustannuksella. Lapsen prosessin esiin nostamisella haluttiin korostaa, että lapsi on keskiössä ja hänen vuokseen toimitaan. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 17

19 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Pitkäaikaisen perhehoidon prosessit Sijaisperheen prosessi Lapsen prosessi Syntymävanhemman prosessi Sosiaalityön prosessi Sijoituksen alkuvaihe (0-2v) oooooo pk1 pk2 pk1 pk2 # # # # # x x x x x x x Perhehoidon kehittämishankkeessa on työskentely perhehoidossa jaettu neljään prosessiin: 1. sijaisperheeksi kasvamisen ja sijaisperheenä toimimisen prosessi 2. lapsen prosessi huostaanoton ja sijoituksen kuluessa 3. syntymävanhemman kriisi ja jaettuun vanhemmuuteen kasvamisen prosessi 4. sosiaalityön prosessi kaikkia kolmea muuta prosessia ohjaten. Kaikki neljä prosessia jakaantuvat kolmeen vaiheeseen: alkuvaiheeseen (0-2 vuotta), keskivaiheeseen ja päättymisvaiheeseen. Kukin vaihe sisältää erilaisia haasteita kussakin kohderyhmässä, ja edellyttää omanlaistaan tukea. Kehittämishankkeen haasteena on ollut kokeilla ja juurruttaa niitä tukimuotoja, joita perhehoidon olisi mahdollista jatkossakin tarjota perheille sijoituksen eri vaiheissa. 18 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

20 pk3 tk4 Sijoituksen keskivaihe pk3 tk4 tk5 tk6 x x x tk5 Sijoituksen päättymisvaihe pk1 = peruskoulutus 1, teemana uusi, muuttunut perhe pk2 = peruskoulutus 2, teemana lapsen verkosto ja yhteydenpito pk3 = peruskoulutus 3, teemana sijaisvanhemman jaksaminen, voimavarat ja vahvuudet tk4 = täydennyskoulutus 4, sijoitettujen lasten leiri (lasten kesäleiri, jota edeltää koko sijaisperheen viikonloppu keväällä, ja jonka jälkeen on koko sijaisperheen viikonloppu syksyllä) tk5 = täydennyskoulutus 5, perheleiri (johon osallistuvat sijoitetut lapset ja syntymävanhemmat) tk6 = täydennyskoulutus 6, sijoitettujen itsenäistymisvaiheessa olevien nuorten leiri (erikseen tytöille ja pojille), mahdollisesti koulutuspäivä sijaisvanhemmille o = intensiivinen ensimmäisen vuoden työskentely (kuusi kotikäyntiä sijaisperheeseen) # = syntymävanhemman kriisituki sijoituksen alussa (yksilötapaamiset) x = syntymävanhempien ryhmät (kymmenen kertaa kokoontuva ryhmä) + = prosessinohjausryhmät sosiaalityöntekijöille (kuudesta kahdeksaan ohjausryhmätapaamista) L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 19

21 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Sijaisvanhemman prosessi Sijaisvanhempana toimiminen on kasvuprosessi, jota voi verrata sekä tavalliseen vanhemmuuteen kasvamiseen että joiltain osin ammatin (esim. sosiaalialan käytännön ammatin) oppimiseen. Sijaisvanhemmuuteen kasvamisessa voidaan ajatella olevan läsnä kaikki vanhemmuuden osatekijät (vrt. vanhemmuuden roolikartta): perushoidon antaminen (ruoka, juoma, lepo, siisteys) rakkauden antaminen (hellyyden antaja, lohduttaja) rajojen asettaminen (rajat, säännöt, suojelu) kulttuurin ja tapojen opettaminen ihmissuhdeosaaminen (tunteiden ilmaisu). Lapsen syntyessä vanhemmuudessa korostuvat perushoidon ja rakkauden antajan roolit, ja jotkut osarooleista tulevat vasta myöhemmin. Sijaisvanhemmuudessa sen sijaan kaikki roolit tulevat usein haastetuiksi samaan aikaan. Sijaisvanhemmaksi kasvamisen prosessiin kuuluu myös selkeän roolin omaksuminen suhteessa sosiaalityöhön, lastensuojelulakiin ja lapsen syntymävanhempiin. Osaamisalueita ovat myös salassapitovelvollisuus, erilaisten papereiden täyttäminen, taloudelliset asiat ja lapsen huoltajuuteen liittyvät yhteistyökysymykset. Sijaisvanhemman ensimmäisten vuosien prosessiin kuuluu ideaalilapsesta luopuminen ja realistiseen lapseen tutustuminen. Keskeisiä kysymyksiä ovat lapsen herättämät tunteet ja lapseen kiintyminen. 20 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

22 Lapsen prosessi Lapsen prosessin alkuvaiheeseen kuuluu kuherrusvaihe, jolloin lapsi pyrkii tuomaan esille sopeutuvat puolensa ja varmistamaan sen, että aikuinen tarjoaa hänelle perustarpeiden tyydyttämisen. Lapsi tuntee surua kodin ja perheen menettämisestä, pelkoa siitä, menettääkö vanhemman kokonaan, pitääkö hän yhteyttä, minkälainen suhteesta tulee. Lapsen prosessiin kuuluvat myös pelko vanhemman puolesta, vääristyneet tunteet, väärä syyllisyys, kiinnittyminen uuteen perheeseen, uuden roolin löytäminen ja uusien suhteiden muodostaminen. Lisäksi lapsen prosessiin kuuluvat kaikki iänmukaiset tehtävät ja uudelleen aloittaminen, taantumisella kehityksen kiinni kurominen, traumojen ja menneisyyden kokemusten uudelleen jäsentäminen ja ymmärtäminen iänmukaisesti. Itsenäistymisvaiheessa nuori pohtii, millaiset yhteydet säilyvät sijaisperheeseen, onko sidettä, kun ei ole velvollisuutta, mitä perintöä hän on saanut syntymävanhemmalta, mitä sijaisperheeltä ja millaisen aikuissuhteen hän muodostaa syntymävanhempaansa. Syntymävanhemman prosessi Sijoitetun lapsen syntymävanhempi käy sijoituksen ensimmäisten vuosien aikana läpi huostaanoton kriisiä. Hänen kehitystehtävänsä on päästä eteenpäin reaktiovaiheesta, löytää surun kautta hyväksyminen tilanteeseen sekä antaa lupa lapselle kiintyä sijaisperheeseen. Hänen prosessiinsa kuuluu oman toimivan etävanhemmuuden löytäminen, mustasukkaisuuden ja syyllisyyden tunteiden työstäminen, omien ongelmien kohtaaminen ja suostuminen sosiaalityön mukanaoloon. Hän voi saavuttaa kiitollisuuden tunteen lapsen itsenäistyessä ja valitsee millaisen aikuissuhteen muodostaa lapseensa. Sosiaalityön prosessi Sosiaalityön tehtävä on tukea sekä lasta, syntymävanhempaa että sijaisvanhempaa erityisesti sijoitusprosessin alkuvaiheen vaativissa tehtävissä. Sosiaalityön tulee tukea sekä tunneprosesseissa että ohjata osapuolia toimiviin käytäntöihin. Sosiaalityön tehtävä on toimia syntymävanhempien ja sijaisperheen välillä ja ohjata sujuvan yhteistyön etsimisessä. Sosiaalityön prosessiin kuuluu myös tutkia, millaista tukea tarvitaan erityisesti kahden ensimmäisen vuoden aikana ja kriisitilanteissa, millaiset käytännöt ovat toimivia ja helpottavat osapuolten prosesseja sekä millaista erityistä ja yksilöllistä tukea eri osapuolet tarvitsevat. Sosiaalityöntekijän tehtävänä on kuulla erityisesti lapsen tarpeita ja kehittyä herkkyydessä toimia optimaalisesti syntämävanhempien ja lapsen välillä sekä reflektoida omaa työtään. L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A 21

23 Sijaisperheeksi kasvamisen prosessi Kirjallisuus Broberg, Almqvist, Taus (2005): Kliininen lapsipsykologia. Edita. Cleve, Elisabeth (2005): Pidä isää kädestä. Helsinki: WSOY Cleve, Elisabeth (2003): Kaaoksesta kohti eheyttä, ADHD-lapsen tarina. Helsinki: WSOY Haaramo, Soili (toim.) (2003): Trauman monet kasvot. Pieksämäki: RT-Print Oy. Hughes, DanieI (2006): Tie traumasta tervehtymiseen.tampere. PT-kustannus. Saari, Salli (2003): Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Keuruu: Otava. Sinkkonen, Jari., Kalland, Mirjam (toim.) (2001): Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY. Terr, Lenore (1994): Suden lapset, lukitut muistot. Juva: WSOY-Kirjapainoyksikkö Vanhemmuuden roolikartta (2001): Toim. Rautiainen, Mari. Helsinki: Suomen kuntaliitto,. 22 L A S T E N S U O J E L U N P E R H E H O I D O N T Y Ö K I R J A

KESTÄVÄN PERHESIJOITUKSEN EDELLYTYKSIÄ

KESTÄVÄN PERHESIJOITUKSEN EDELLYTYKSIÄ KESTÄVÄN PERHESIJOITUKSEN EDELLYTYKSIÄ Sijaishuollon päivät Lahdessa 29.9.2015 Alaseminaari 4: Vanhemmuuden ja sijaisvanhemmuuden voimavarat, perhehoidon erityissosiaalityöntekijä Helsingin sosiaali- ja

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Työpaja lastensuojelupäivillä 29.9.2011 Marjo Mikkonen ja Marja Turunen Perhehoidossa kutsumme lasten omia vanhempia syntymävanhemmiksi erotuksena sijaisvanhemmista. Perhehoidossa on tehty ainakin 15 vuotta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa

LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ. 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa LAPSILÄHTÖINEN AUTTAMINEN - KOONTI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYSTÄ 1. Mitä on akuutissa tilanteessa lasta auttava työskentely, entä mitä on lasta eiauttavaa työskentelyä? Auttava työskentely: o lapsen kohtaaminen,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua.

Perhehoito: Perhehoito on tärkeä osa lastensuojelua. 20.11.2013 1 Perhehoito: Perhehoito tarkoittaa lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoito

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013

1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 1 Sijaishuollon henkilöstön erikoistumiskoulutus Kanneljärven Opisto Päivitetty 2.10.2013 1. Koulutukseen orientoiva jakso: Lastensuojelujärjestelmä ja sijaishuolto 24-25.10.2013 Torstai 24.10.2013 9.00

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA VANHEMPIEN KOKEMUKSIA MES-OHJELMASTA LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMENA Salla Ritala TYÖN YDIN! Tarkoituksena kartoittaa vanhempien kokemuksia MES-ohjelmasta! Yhteistyökumppanina Neljä Astetta Oy! Kvalitatiivinen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden

Anna lapselle koti. annat tilaisuuden Anna lapselle koti annat tilaisuuden Lämmin kiitos yhteydenotostanne ja osoittamastanne kiinnostuksesta perhehoitokampanjaamme kohtaan. Olemme iloisia, että olette ottaneet yhteyttä juuri meihin pohtiessanne

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus

Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa - prosessikoulutus Arvokas elämä hanke Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Perhehoitoliitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koulutuksen sisällöt 28.8. Hyvän perhehoidon

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti

Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Lastensuojelun tehostettu perhetyö LASTEN KASTE 2014 2016, Lapin osahanke, Ranuan kunnan kehittämispilotti Ranuan kunnan kuntastrategia: hyvinvoiva kuntalainen, laadukkaat lähipalvelut Riskittömin perhekuntoutus

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot