YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT

Transkriptio

1 12 Vierailut lapsen aikaisemmilla asuinpaikoilla (kansainvälisessä adoptiossa vierailut syntymämaassa). Vanhempien rohkaiseminen osallistumaan huoltosuunnitelmaneuvotteluihin. Kerro vielä, että tapaamiset ovat pääasiallinen keino tukea lapsen perhesuhteita perhehoidossa. SIIHEN, KUINKA USEIN, MISSÄ JA MITEN TAPAAMISET JÄRJESTETÄÄN, VAIKUTTAVAT MM. sijoituksen tavoite lapsen tarpeet ja toiveet vanhempien tilanne ja toiveet. Korosta, että lapsen yhteydenpidosta vanhempiin ja muihin hänelle läheisiin ihmisiin sovitaan asiakassuunnitelmapalavereissa yhdessä lapsen (lapsen ikä huomioiden), lapsen vanhempien, sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kesken. Korosta, että lastensuojelulain mukaan yhteydenpito on lapsen oikeus. Yhteydenpitoa tulisi siksi aina arvioida lapsen tarpeista ja lähtökohdista käsin. YHTEYDENPITOON LIITTYVÄT EPÄILYKSET JA PELOT Jatka vielä keskustelua lapsen ja hänen syntymäperheensä välisestä yhteydenpidosta. Kerro, että monet ihmiset voivat suhtautua epäilevästi, jopa pelokkaasti lapsen, hänen syntymävanhempiensa, sisarustensa ja sukulaistensa välisten suhteiden tukemiseen. Kysy ryhmäläisiltä, millaisia pelkoja ja epäilyjä heidän mielestään voi liittyä lapsen ja vanhempien väliseen yhteydenpitoon. Ilmaise, että arvostat sitä, että ryhmäläiset uskaltavat tuoda esiin myös omia pelkojaan ja epäilyjään. HUOLEHDI, ETTÄ VASTAAT KAIKKIIN RYHMÄLÄISTEN KYSYMYKSIIN YHTEYDENPIDOSTA. KÄSITTELE SEURAAVIA NÄKÖKOHTIA: Sijaisvanhemmat voivat pelätä, että vanhemmat voivat vahingoittaa lapsiaan tai kidnapata heidät. Asiakassuunnitelmassa sovitaan yhteydenpidosta ja jos nähdään tarpeelliseksi, tapaamisia valvotaan. Tapaamiset ovat yleensä valvottuja: jos on syytä olla huolissaan lapsen turvallisuudesta tai siitä, että vanhemmat vievät lapsen mukanaan jos lapsi syystä tai toisesta pelkää vanhempiaan jos syntymävanhemmat eivät kykene ohjaamaan lapsen käyttäytymistä jos tapaamisoikeuksia on rajoitettu

2 13 jos sosiaalityöntekijä haluaa tarkkailla vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta arvioidakseen asiakassuunnitelman päämäärien saavuttamista silloin kun sijoitus on uusi ja vierailut ovat juuri alkaneet. Sijaisvanhemmat voivat pelätä, että vanhemmat voivat häiritä, olla uhkaavia ja aiheuttaa vaaraa. Tietyin edellytyksin (kalvo 3/liite 2) voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille (LSL 62 ). Vanhemmilla ei ole oikeutta nähdä lapsiaan. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja tätä voidaan rajoittaa vain, jos yhteydenpidosta on ilmeistä vaaraa lapselle tai sijaisperheelle (LSL 54, LSL 62 ) (kalvo 3/liite2). Vaikka vanhemmat ovat olleet laiminlyöviä tai hyväksikäyttäneet lasta, yksistään sen perusteella yhteydenpitoa ei voida rajoittaa. Lapset ovat onnellisempia, kun eivät näe sisaruksiaan, koska tapaamiset herättävät keskinäistä kateutta. Kokemus osoittaa, että sisarussuhteet ovat hyvin merkitykselliset. Vaikka sisarusten väliset suhteet voivat häiriintyä perheessä, jossa on hyväksikäyttöä ja laiminlyöntiä, side sisarusten välillä säilyy tärkeänä. Useimmat sisarukset välittävät toisistaan ja tarvitsevat toisiaan. Näin on varsinkin silloin, kun vanhemmat ovat paljon poissa. Eräs perhehoidossa kasvaneiden yleisimmistä esille tuomista epäkohdista on sisarussuhteiden katkaiseminen. Sisarussuhde on yleensä ihmiselämän pitkäaikaisin suhde. Sisarusten sijoittaminen samaan perheeseen tai ainakin yhteydenpidon ylläpitäminen on tärkeää perhehoidossa. Lapset eivät ehkä pidä sukulaisistaan. Asiakassuunnitelmaneuvottelussa arvioidaan, mitkä sukulaiskontaktit ovat lapsen kannalta tärkeitä. SUUNNITELMALLISUUDEN TÄRKEYS YHTEYDENPIDOSSA Tarkastele vielä tapaamisten ja muun yhteydenpidon merkitystä ja niiden suunnitelmallisuuden tärkeyttä lapsen kannalta. On tärkeää muistaa, että silloin kun tapaamiset ovat lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, ne ovat keino ylläpitää ja tukea perheenjäsenten välisiä yhteyksiä. Perhehoidon tehtävä on pyrkiä tapaamisiin, joilla on mahdollisimman hyvä onnistumisen mahdollisuus. Tapaamisten onnistuminen edellyttää hyvää suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista. Tapaamisten suunnittelu varmistaa muun muassa sen, että jokainen ymmärtää tapaamisten tarkoituksen, tietää niiden tiheyden, keston, tapaamispaikan ja tapaamiseen osallistujat.

3 14 Esimerkiksi silloin, kun sijoituksen ensisijaisena tavoitteena on lapsen paluu takaisin kotiin, tämä päämäärä tulee ottaa huomioon tapaamisten suunnittelussa. Vierailujen tulisi tällöin tapahtua säännöllisin väliajoin ja niiden tulisi ajan myötä lisääntyä. Ennen lapsen paluuta kotiin, tulisi olla pidennettyjä vierailuja, myös yön yli kestäviä. Silloinkin kun sijoituksen välittömänä tavoitteena ei ole lapsen paluu syntymäperheeseen, tapaamisia tulisi olla säännöllisin väliajoin. Lapselle on erityisen vahingollista sellainen yhteydenpito, johon liittyy ristiriitoja ja riitelyä aikuisten välillä. Näissä tilanteissa lapsi yrittää oppia luovimaan aikuisten välillä ja olemaan kaikille mieliksi. Lapsi pyrkii olemaan lojaali sekä vanhemmilleen ja muille sukulaisilleen että sijaisvanhemmilleen Joskus sijais- ja adoptiovanhemmat pyrkivät suojelemaan lasta tapaamisilta, menneisyydeltä ja syntymäperheeltä, mutta itse asiassa he haluavatkin suojella itseään vaikeiden asioiden käsittelyltä. Lasta ei voi kuitenkaan suojella menneisyydeltä tai syntymäperheeltä, koska ne ovat osa lapsen elämää. Yksi sijais- ja adoptiovanhempien tärkeimmistä tehtävistä on auttaa lasta käsittelemään taustaansa ja perhesuhteisiinsa liittyviä tunteita. Nämä tunteet voivat olla erityisen voimakkaita tapaamisten yhteydessä. SIJAISPERHEEN ROOLI TAPAAMISTEN VALMISTELUSSA Esittele sijaisperheen rooli tapaamisten valmistelussa ja tapaamisten jälkeen. Kerro, että sijaisvanhempien tärkeä tehtävä on auttaa lasta valmistautumaan tapaamiseen ja tukea lasta tapaamisen jälkeen. Kysy osallistujilta, mitä asioita he ottaisivat huomioon valmistaessaan lasta tapaamisiin. KÄSITTELE SEURAAVAT NÄKÖKOHDAT: Lapsella tulee olla selvä käsitys tapaamisjärjestelyistä. Liian usein lapset viedään tapaamisiin ja niistä pois ilman, että lapsi käsittää, mitä tapaamisissa tapahtuu. Lapsen tulisi saada etukäteen mahdollisimman paljon tietoa tapaamisesta, esim. ketä tapaamisessa on mukana, missä tapaaminen on, kuinka kauan se kestää, mitä tapaamisen aikana mahdollisesti tapahtuu jne. Lapsi tarvitsee mahdollisuuden valmistautua vanhempiensa reaktioihin. Jos vanhemmat ovat toistuvasti jääneet saapumatta tapaamisiin, lapsi tarvitsee sijaisvanhempiensa apua kokemuksensa ja tunteittensa käsittelyyn. Luonnollisesti tällöin on pyrittävä nopeasti saamaan muutos tapaamisjärjestelyihin (asiakassuunnitelman tarkistus) niin, ettei lapsi joudu kohtuuttomasti pettymään. Lapsen kanssa on hyvä keskustella etukäteen myös hänen omista tunteistaan ja reaktioistaan, joita tapaaminen voi herättää. Tunteet voivat olla moninaiset ilosta ja onnesta suruun, syyllisyyteen, ikävään ja vihaan. Lapsen on hyvä tietää, että tunteiden moninaisuus on normaalia. Jos lapsi on huolissaan turvallisuudestaan, hänelle pitää vakuuttaa, että sosiaalityöntekijä, sijaisvanhempi tai joku muu on paikalla varmistamassa, että kaikki menee hyvin.

4 16 Kysy osallistujilta, mitä syitä voi olla siihen, että huostassa oleville lapsille ei synny elämänikäisiä suhteita. HUOMIOI RYHMÄLÄISTEN AJATUKSET JA VARMISTA, ETTÄ SEURAAVAT SYYT KÄSITELLÄÄN: Syyt, joiden vuoksi vanhemmat eivät voi huolehtia lapsistaan, voivat olla niin vakavia, että vanhemmat eivät saa selvitettyä ongelmiaan eivätkä saa lapsia takaisin itselleen. Syyt, joiden vuoksi lapset joudutaan huostaanottamaan, ovat tavallisimmin vanhempien päihdeongelmat, psyykkiset sairaudet, lasten hyväksikäyttö, laiminlyönti ja huono hoito. Syyt ovat voineet vaikuttaa lasten kykyyn kiintyä ja luottaa siihen, että heistä välitetään. Syntymäperhe, sijais- tai adoptioperhe eivät ole saaneet riittävästi tukea yhteyden ylläpitämiseksi. Kerro osallistujille, että lastensuojelussa on erilaisia tapoja luoda pysyvyyttä ja turvata elinikäisiä ihmissuhteita lasten elämässä. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Valmennuksen aikana on monella tapaa käynyt ilmi, miten tärkeä perhe on lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tähän perustuu lastensuojelun pyrkimys varmistaa, että jokaisella lapsella on perhe, johon hän kuuluu ja joka vastaa hänen tarpeisiinsa. Tämä on pysyvyyden suunnittelemista. Lastensuojelun ensisijaisena tehtävänä on ehkäistä lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle. Tähän pyritään tukemalla vanhempia erilaisin avohuollon tukitoimenpitein. Silloinkin, kun lapsi on otettu huostaan, lastensuojelun velvollisuus on pyrkiä siihen, että lapsi voi palata syntymäperheeseensä. Ellei huostaanotetun lapsen paluu syntymäperheeseensä ole mahdollista, lapselle tulisi taata pysyvyys ja elinikäiset ihmissuhteet joko pitkäaikaisen perhehoidon tai adoption avulla. B TAVOITTEENA LAPSEN PALUU SYNTYMÄPERHEESEEN Kerro, että lapsen paluu syntymävanhempien luo on mahdollista silloin, kun lapsi ja vanhemmat ovat kiintyneitä toisiinsa eikä huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta enää ole eli silloin, kun vanhemmat ovat halukkaita ja kykeneviä suojelemaan ja hoitamaan lastaan ja vastaamaan hänen kehityksellisiin tarpeisiinsa. eikä huostassapidon ja sijaishuollon lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Harkittaessa lapsen etua, on huomioitava myös sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu, lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen sekä lapsen mielipide (LSL 47 ).

5 17 Kerro, milloin huostassapito on lain mukaan lakkautettava (kalvo 4 /liite 2). Anna esimerkkejä tilanteista, joissa huostaanotto on lakkautettu ja lapsi on palannut syntymävanhemmilleen. Kerro oman organisaatiosi tilastotietoja huostassapidon lakkauttamisista. Kerro sijaisvanhempien asemasta silloin, kun huostassapidon ja sijaishuollon lakkauttamista suunnitellaan. KÄSITTELE SEURAAVAT ASIAT: Sijaisvanhemmille on varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. Huostassapidon lopettamista koskeva päätös on annettava sijaisvanhemmille tiedoksi ja heillä on muutoksenhakuoikeus päätökseen (LSL 42, 89 ). Kerro, että lapsen paluu syntymäperheeseen saattaa herättää monia, usein ristiriitaisiakin tunteita kaikissa sijoituksen eri osapuolissa lapsessa, vanhemmissa ja sijaisvanhemmissa. Lapsn toivoon sekoittuu usein huolta ja suruun iloa. Sijaisvanhemmat voivat varautua siihen, että lasten vahvat tunteet ilmenevät monenlaisena käyttäytymisenä, joka on usein taantuvaa. Syntymävanhemmat voivat olla hankalia siksi, että he tietävät sijaisvanhempien hoitaneen tehtävää, johon he eivät itse ole kyenneet tai jota he eivät ole halunneet tehdä: pitää huolta lapsesta. Kiukku ja torjunta voivat ilmentää pätemättömyyden tunteita ja itseluottamuksen puutetta. Sijaisvanhemmilla lapsen siirtyminen syntymäperheeseen voi nostaa menetyksen tunteita ja suruprosessin vaiheet voivat olla samanlaiset kuin muissakin eroissa ja menetyksissä. Sekä sijais- että syntymävanhemmat tarvitsevat tässä tilanteessa tukea omien tunteidensa käsittelemiseen ja hallitsemiseen. Lapsen palatessa syntymäperheeseensä hänen suhteitaan sijaisperheeseen on tärkeää ylläpitää ja tukea. Tähän pitäisi sekä sijaisvanhemmilla että syntymävanhemmilla olla valmiuksia ja halua. C PITKÄAIKAINEN PERHEHOITO Liitä keskustelu pitkäaikaisesta perhehoidosta viranomaisten vastuuseen varmistaa, että jokaisella lapsella on perhe, joka vastaa hänen tarpeisiinsa ja on valmis sitoutumaan häneen. Kerro, millaisessa tilanteessa lasten perhesijoituksista voi muodostua pitkäaikaisia.

6 18 KÄY LÄPI SEURAAVAT ASIAT: Perhesijoituksesta voi muodostua pitkäaikainen silloin, kun vanhemmat ovat jatkuvasti kykenemättömiä tai haluttomia vastaamaan lapsensa tarpeisiin niin, että lapsen paluu syntymäperheeseen ei ole mahdollista ja kun arvioidaan, että pitkäaikainen sijoitus on lapsen edun mukainen ja sijaisperhe voi parhaiten suojella lasta ja vastata hänen kehityksellisiin tarpeisiinsa. Suuri osa huostaanotetuista, perhehoitoon sijoitetuista lapsista elää sijaiskodissa vuosia, useimmat itsenäistymiseensä asti. Tällöin sijaisvanhempien tulee olla valmiita sitoutumaan lapseen ja suojelemaan ja hoitamaan häntä niin kauan, että hän on valmis itsenäiseen elämään. Lapsi voi tarvita sijaisvanhempiaan vielä 18 vuotta täytettyäänkin, joten suhteen tulisi olla elinikäisen. Lapsen sijoitus sukulaisperheeseen tai lapselle läheisten henkilöiden luokse valitaan silloin, kun lapsi ja sukulaiset tai läheiset ovat kiintyneitä toisiinsa, he ovat halukkaita ja kykeneviä (joskus tuenkin avulla) suojelemaan ja hoitamaan lasta sekä vastaamaan lapsen tarpeisiin asianmukaisesti ja tämän arvioidaan olevan lapsen kannalta paras vaihtoehto. KERRO VIELÄ JÄLKIHUOLLOSTA: Jälkihuollon tarkoituksena on tukea huostaanotettua lasta tai nuorta, hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä sijaisperhettä sijoituksen päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin (LSL 75 ). Jälkihuoltoa on mm. taloudellinen tukeminen (esim. sijaisperheelle voidaan maksaa korvausta lapsen hoidosta jälkihuollon aikana), asunnon järjestäminen, koulutuksen ja harrastusten tukeminen ja terapiapalvelut. Jälkihuollosta vastaa lapsen huostaanottaneen kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin (LSL 75 ). Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta (LSL 75 ). Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijän on tarvittaessa laadittava yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, johon kirjataan nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tukitoimet (LSL 76 ). D ADOPTIO Liitä keskustelu adoptiosta lastensuojelun vastuuseen varmistaa, että lapsi saa perheen, joka vastaa hänen tarpeisiinsa sitoutuen elinikäiseen ihmissuhteeseen. Adoptioon päädytään silloin, kun vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsesta ja haluavat luopua hänestä. Adoptio juridisena prosessina takaa parhaiten pysyvyyden lapsen elämässä. Adoptio on vakava ja tärkeä askel eikä sitä milloinkaan pidä ottaa kevyesti, koska siihen sisältyy pysyvä sitoumus ja monia velvollisuuksia.

7 23 Kansainvälinen adoptio Jos ryhmässä on kansainvälistä adoptiota harkitsevia, huomioi kansainvälinen adoptio seuraavissa ohjelman kohdissa: Osa 2 LAPSI JA PERHESUHTEET A MIKSI LAPSEN PERHESUHTEIDEN YLLÄPITÄMINEN ON TÄRKEÄÄ? Huomaa, että adoptiossa muodostetaan lapsi-vanhempi -suhde lapsen ja ottovanhempien välille ja juridiset siteet syntymävanhempiin katkeavat. Myös adoptoidut lapset tarvitsevat tietoja syntymävanhemmistaan ja taustastaan ja adoptiovanhempien tärkeä tehtävä on auttaa lasta saamaan näitä tietoja. Myös lapsilla, jotka eivät ole edes nähneet syntymävanhempiaan, on oikeus ja tarve muistoihin ja/tai tietoihin syntymäperheestään. Lapsen on helpompi muodostaa kiintymyssuhde adoptioperheeseensä, jos hän ymmärtää aikaisempien ihmissuhteiden vaikutuksen omaan elämäänsä. C MITEN PERHESUHTEITA YLLÄPIDETÄÄN JA TUETAAN PERHEHOIDOSSA? Huomioi, että ulkomailta adoptoidun lapsen ja hänen syntymäperheensä välillä ei tavallisesti ole konkreettista yhteydenpitoa. Perhesuhteiden ylläpitäminen voi kuitenkin tapahtua esimerkiksi valokuvien katselemisen, muistelemisen, Minun kirjani täyttämisen, sukupuun piirtämisen (silloin, kun mahdollista) ja juurimatkojen avulla. Adoptiovanhemmat osoittavat tällä tavoin arvostavansa ja hyväksyvänsä lapsen taustan. Valmennusmateriaali on käännös ja suomalainen sovellus amerikkalaisesta koulutusohjelmasta Foster Pride/Adopt Pride (Illinois Department of Children and Family Services, Child Welfare League of America, 1996). Lisäksi on käytetty seuraavia lähteitä: Lähteet Laki lapseksiottamisesta 153/1985. Lastensuojelulaki 417/2007. Mikkola, Matti & Helminen, Jarkko (1994) Lastensuojelu. Helsinki: Gummerus Oy.