Hämeenlinnan kaupunki IITTALAN YHTENÄISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 - 1 - Hämeenlinnan kaupunki IITTALAN YHTENÄISKOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA (päivitetty ) KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA.

2 SISÄLLYSLUETTELO: IITTALAN YHTENÄISKOULUN... 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 1 Esipuhe... 4 OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä Vaaratilanteet Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Sisäiset hälytysjärjestelyt Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Turvallisuusorganisaatio ja koulutus Henkilökunnan turvallisuustiedottaminen Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa) Toiminta tulipalon sattuessa Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman onnettomuuden sattuessa Toiminta kaasuvaaratilanteessa Toiminta säteilyvaaratilanteessa Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa Rakennuspiirustukset Asemapiirros Pohjapiirrokset kerroksittain OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN OPPILAITOKSEN MUUTA TURVALLISUUTTA Henkilöturvallisuus Kiusaaminen ja erilainen häirintä Väkivalta Odottamattomat vaaratilanteet Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely Ankkuri - moniammatillinen yhteistyö Iittalan yhtenäiskoulun suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistapausten käsittelemiseksi Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi Kiusaamistilanteen selvityslomake Kiusaamisen seuraamukset Kiusaamisen ennaltaehkäisy Huoltajat Ohjeita oppilaalle: Ohjeita vanhemmille: Poliisiyhteistyö OSA III KOULUN KRIISISUUNNITELMA Kriisiryhmän kokoonpano Kriisiryhmä Tärkeitä puhelinnumeroita Kriisitoimintamalli Kriisitilanne Kriisiryhmän tehtävät... 24

3 Jatkotoimenpiteet kriisitilanteessa Tiedottaminen Tiedottaminen kriisitoiminnasta Tiedottaminen kriisitilanteissa Rehtorin tehtävät Kriisien ennaltaehkäisy Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja yhteistyö Muita ennaltaehkäiseviä tekijöitä Vaikeuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Masennuksen tunnistaminen Toimintamalleja eri kriisitilanteissa Onnettomuus koulussa Oppilaan kuolema Henkilökuntaan kuuluvan kuolema Oppilaan lähiomaisen kuolema Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava sairaus, vamma tai fyysinen tai psyykkinen poikkeavuus Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Kun vanhemmat kieltävät puhumasta Työntekijä tarvitsee apua Arviointi kriisitilanteen jälkeen ALKUSAMMUTINTEN SIJOITUSPAIKAT KOULURAKENNUKSESSA... 32

4 Esipuhe Koulun turvallisuutta on menneinä vuosina totuttu pitämään itsestäänselvyytenä. Ajat ovat muuttuneet ja tänä päivänä koulun turvallisuus nousee toistuvasti keskustelujemme keskiöön. Lisääntyvä turvallisuuden vaatimus koskettaa fyysisiä ympäristöjä, työskentelytiloja, teknisiä ja erityisesti tietoteknisiä laitteita ja ympäristöjä sekä keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Turvallisuuden takaamiseksi toimitaan monella eri taholla. Työturvallisuudesta ja työsuojelusta huolehtiminen, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy, liikennesuunnitelmat, pelastautumissuunnitelmat ja -harjoitukset, koulu- ja kuntakohtaisten kriisiohjeiden ja toimenpidemallien noudattaminen sekä riskien kartoitus kuuluvat kaikki osaltaan tähän aihealueeseen. Nämä kaikki ovat osa tärkeää turvallisen työskentely-ympäristön kokonaisuutta. Turvallisuuteen liittyviä aiheita käsitellään opetussuunnitelmissa, oppilashuollon suunnitelmissa ja erillisissä muissa asiakirjoissa. Nyt käsillä oleva ohjeistus on yksi tällainen asiakirja. Tämän asiakirjan työstäminen käynnistyi syksyllä 2011 opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Vuonna 2008 laadittu yhteinen pohja tuli ajankohtaiseksi päivittää ja saattaa koskemaan kaikkia Hämeenlinnan kaupungin opetuspalveluiden yksiköitä. Tämän turvallisuusohjeen runkoa hyödyntäen jokaisen koulun tulee luoda oma ohjeistonsa. Mikäli kiinteistössä toimii useampi kouluyksikkö, tulee ohjeisto laatia koulujen yhteistyönä. Koulukohtaisen ohjeiston laatiminen on tärkeä prosessi, jonka aikana asiat käydään keskustellen läpi. Oleellista on, että jokainen koulukiinteistössä toimiva tietää ja tuntee nyt tarkistettavan ohjeiston. Koulukohtaisen ohjeiston laatimisessa kouluja autetaan järjestämällä yhteinen työpaja maaliskuussa Tässä työpajassa asiantuntijat opastavat ohjeiston laadinnassa. Koulun turvallisuustyö on useiden asioiden yhteensovittamista ja yhteistyötä monien toimijoiden kanssa. Tätä turvallisuusohjetta on valmisteltu koulun, poliisin ja pelastustoimen yhteistyönä. Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja ja työn vetäjää Jukka Virtasta arvokkaasta työstä yhtenäisen ohjeiston laatimisessa. Ohjeisto auttaa meitä turvallisen ja hyvinvoivan oppimisympäristön ylläpitämisessä. Mika Mäkelä palvelujohtaja

5 - 5 - OSA I KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA Tämän osion tarkoituksena on antaa ohjeita ja neuvoja koulujen pelastussuunnitelman laatimiseksi. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on: 1. ennalta ehkäistä vaaratilanteita 2. auttaa koulussa oleskelevia henkilöitä omatoimisessa suojelussa sekä 3. toimimaan oikein vaara- ja onnettomuustilanteissa. Jotta suunnitelma toimii hyvin, sen edellytyksenä on suunnitelman perehdyttäminen koulun henkilökunnalle ja oppilaille. Suunnitelman päivittäminen vuosittain varmistaa, että muutokset henkilökunnassa tai koulurakennuksessa eivät heikennä koulun turvallisuutta. Suunnitelma on tarkoitettu sekä normaali-, että poikkeusolojen vaara- ja onnettomuustilanteita varten. 1 Turvallisen koulun kolme kultaista sääntöä 1. Turvallisessa koulussa ehkäistään etukäteen vaaratilanteet koulurakennuksessa ja koulun eri toiminnoissa. Tämä edellyttää, että koulurakennukseen ja koulun eri toimintoihin (oppitunnit, välitunnit, retket, opintokäynnit, yökoulut jne.) liittyvät vahinko- ja onnettomuusvaarat on selvitetty ja tiedostettu. 2. Turvallisessa koulussa on suunniteltu etukäteen, miten koulu takaa koulun oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön turvallisuuden. Miten vaarat pyritään estämään ennalta? Koulussa on myös selvitetty, miten toimitaan vaaratilanteessa ja miten toimintaa voidaan jatkaa erilaisissa häiriötilanteissa. 2. Turvallisessa koulussa on varauduttu suorittamaan sellaiset pelastustoimenpiteet, joihin koulussa omatoimisesti kyetään. Hälytys- ja toimintaohjeet on laadittu. Rakennuksesta poistuminen on suunniteltu. Opettajat sekä muu henkilöstö on koulutettu. Tarpeellinen välineistö on hankittu. Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitava, että koulun on pärjättävä omatoimisesti, kunnes ambulanssi, palokunta tai poliisi saapuu paikalle auttamaan.

6 2 Vaaratilanteet Pelastussuunnitelmassa käsitellään kaikki vaaratilanteet, jotka edellyttävät ennakkosuunnittelua ja omatoimista varautumista sekä henkilöstön koulutuksen että rakennuksen osalta: Tulipalo Tapaturma / sairaskohtaus Kemikaalivuoto Säteily- ja kaasuvaara Murto Pommiuhkaus Sähkökatko Tämä suunnitelma on tehty Iittalan yhtenäiskoululle Hämeenlinnassa. Koulun perustiedot ovat: Iittalan yhtenäiskoulu Hollaajantie IITTALA Koulun puhelinnumerot: Rehtori Laatikainen Anne (03) Apulaisreht. Aalto Pasi (03) Koulusiht. Huovilainen Riitta (03) Laitosmies Sulander Ari Opettajainhuone (03) Henkilökuntaa ja oppilaita on paikalla maanantaista perjantaihin klo Liikuntasalit ja muutamat luokkatilat ovat iltaisin klo sekä viikonloppuisin koulun ulkopuolisten tahojen käytössä.

7 - 7-3 Rakennuksesta poistuminen sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt 3.1 Sisäiset hälytysjärjestelyt Hälytyksen antaa tilanteeseen tullut opettaja keskusradion kautta. Ohjeissa ilmoitetaan toimintaohjeet. Noudata niitä. 3.2 Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat Poistumisohje löytyy jokaisen luokkatilan sisäänkäynnin vierestä. Opettaja vastaa oman ryhmänsä siirtymisestä kokoontumispaikalle. Kokoontumispaikka on lähin piha-alue. Opettaja siirtää ryhmänsä turvallisinta ja lyhintä reittiä kokoontumispaikalle. Poistumisreitit on merkitty vihreillä poistumistievaloilla. Opettajat vastaavat siitä, että kaikki pääsevät ulos talosta. Opettaja avaa reitin varrella olevien vessojen ovet. Terveydenhoitajan tai koulupsykologin vastaanotolla tai vastaanottoaulassa olevat oppilaat poistuvat rakennuksesta terveydenhoitajan ja koulupsykologin ohjeiden mukaan. Kokoontumispaikalla sovitaan henkilö, joka vie tiedon oppilaiden rakennuksesta poistumisesta pelastustoimen johtajalle koulun pääsisäänkäynnille. Jos oppilas puuttuu, on välittömästi selvitettävä, missä hänet on viimeksi nähty ja milloin. Puuttuvista oppilaista ilmoitetaan heti pelastusoperaation johtajalle. Rakennuksesta poistuessaan jokainen varmistaa, ettei kukaan jää rakennukseen. Rakennukseen ei enää palata. Vapaatunneilla koulurakennuksessa olevat opettajat ilmoittautuvat henkilökohtaisesti pelastusoperaation johtajalle. 3.3 Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt Alkusammuttimien sijainti (s.22) Hälytysajoneuvojen esteetön pääsy koululle varmistetaan pitämällä kulkureitit avoinna polkupyöristä, mopoista ym. esteistä koulun alueella. Pelastushenkilöstön opastus tapahtuu koulun sisääntulo-ovien välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Turvataulun sekä koulun henkilökunnan edustajan ( esim. hälytyksen tekijä) avulla. 4 Turvallisuusorganisaatio ja koulutus Koulun turvallisuusorganisaation vastaava on rehtori. Turvallisuussuunnittelusta vastaa rehtori Anne Laatikainen, apulaisrehtori Pasi Aalto, opettaja Mikko Jalava sekä laitosmies Ari Sulander. He vastaavat myös pelastuksesta ja sammutuksesta. Ensiavusta vastaa paikalla ollessaan terveydenhoitaja, muulloin ensiapuun koulutetut henkilöt: Timo Mäki-Marttunen ja Kari Sairanen Turvallisuuskoulutus järjestetään ja siitä eteenpäin vuosittain. Alkusammutuskoulutus henkilökunnalle syyskuussa 2012 Koulun poistumisharjoitukset järjestetään vuosittain syys- ja kevätlukukauden aikana

8 - 8 - ( Liitteenä henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen seurantakortti) 4.1 Henkilökunnan turvallisuustiedottaminen Tiedotusvastuu on rehtorilla

9 Toimintaohjeet onnettomuustilanteiden varalta (suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa) 5.1 Hätäilmoituksen teko Hätäilmoituksen tekee vaaran havainnut aikuinen heti, kun se on mahdollista. Henkilövahinkojen minimointi on ensimmäinen tehtävä! 5.2 Toiminta tulipalon sattuessa Havainto tai epäily tulipalosta on ilmoitettava heti lähimmälle aikuiselle Tulipalon havainnut henkilö suorittaa alkusammutuksen, mikäli se on tilanteessa mahdollista. Kyseinen henkilö suorittaa hälytyksen painamalla lähintä hälytyspainiketta. Hälytysääni alkaa soida koko kiinteistössä ja hälytys menee suoraan palolaitokselle ja palokunta saapuu paikalle. Koulu evakuoidaan poistumisohjeen mukaisesti. 5.3 Toiminta tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa Annetaan välitön ensiapu, mikäli henkilöllä on siihen taito ja mahdollisuus. Ohjataan kouluterveydenhoitaja tapaturman uhri luo. Soitetaan numeroon 112 ja kutsutaan ambulanssi. Pysytään uhrin luona, kunnes ammattiapu saapuu paikalle. Täytä ilmoitus tapaturmasta lomake Tapahtumapaikalle ensin saapunut koulun henkilökunnan jäsen on velvollinen antamaan välittömän ensiavun. Terveydenhoitaja on koululla ti, ke ja to klo Jos oppilas sairastuu kesken koulupäivän, saa hän ensiavun koulussa. Jatkohoidosta huolehtii oppilaan huoltaja. Ennen kuin oppilas voidaan lähettää kotiin, on huoltajaan saatava yhteys ja lupa oppilaan lähettämisestä kotiin saatava. Vastaanottaja kotona! Terveydenhoitaja huolehtii ensiapukaappien täydennyksestä. Erityisistä sairastapauksista esim. diabetes- ja epilepsiapotilaiden hoidosta eri ohjeet opettajanhuoneessa. Vastuussa on kyseisen oppilaan hoitoon vastuutettu henkilö, mutta tarvittaessa jokaisen häntä opettavan on osattava toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

10 Toiminta sähkö-, vesi- ja lämmityskatkon sattuessa Tilanteen havainnut henkilö tekee ilmoituksen koulun laitosmiehelle Laitosmies ilmoittaa asiasta kaupungin tilapalveluun. 5.5 Toiminta ympäristölle tai terveydelle vaarallisen aineen aiheuttaman onnettomuuden sattuessa Jos vaarallinen aine on nestettä, siihen ei kosketa. Kaasumaisen aineen ollessa kyseessä, pysytään sisätiloissa, suljetaan ikkunat ja ovet sekä pysäytetään ilmanvaihtolaitteet. Kummassakin tapauksessa kuunnellaan radiosta viranomaistiedotuksia ja toimitaan niiden mukaan. 5.6 Toiminta kaasuvaaratilanteessa Jos olet ULKONA: 1. Koulun pihalta siirrytään välittömästi sisälle. 2. Jos joudut kaasupitoiseen ilmaan, LIIKU RAUHALLISESTI. Suojaudu hengittämällä kostean vaatteen läpi. 3. Jos olet maastossa, tarkista tuulen suunta. Poistu tuulen alta sivutuuleen. 4. Pyri korkeampaan maastoon. Ylempänä on turvallisempaa. Jos olet SISÄLLÄ: 1. Sulje ovet, ikkunat ja venttiilit. 2. Avaa radio. Kuuntele alueradio-ohjelmaa Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 3. Vältä puhelimen käyttöä. 4. Jos tunnet kaasun hajua, hengitä KOSTEAN VAATTEEN LÄPI. 5. Pyri rakennuksen yläkerroksiin, mikäli mahdollista. ÄLÄ POISTU ALUEELTA ILMAN VIRANOMAISTEN LUPAA. VOIT JOUTUA VAARAAN MATKALLA! 5.7 Toiminta säteilyvaaratilanteessa 1. Mene sisälle; rakennuksen keskiosaan 2. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto 3. Kuuntele radiota ja toimi ohjeiden mukaan 4. Älä käytä puhelinta tai poistu alueelta ilman lupaa

11 Toiminta väestönsuojaan suojauduttaessa Mikäli vaaratilanne on sellainen, että tarvitaan väestönsuojaa, viedään oppilaat ja henkilökunta koulun tiloissa olevaan väestönsuojaan 1.krs:n tila n:o 165 a, b, c ja d (liikuntasalin takaosassa). Väestönsuojan koko on 180m2 ja tarkoitettu 240 henkilölle. Oppilaat pidetään koululla väestönsuojassa niin kauan, kunnes heidän huoltajansa pääsevät hakemaan heidät. Lapsia ei saa päästää yksin pois koulusta. Väestönsuojelu / Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan yksikkö palopäällikkö

12 Rakennuspiirustukset 6.1 Asemapiirros Asemapiirroksesta selviää: Hälytysajoneuvojen toimintamahdollisuudet pihalla (portit, kääntöpaikat, pelastustiet) Kokoontumispaikat Tontin viemäriverkostopiirustukset 6.2 Pohjapiirrokset kerroksittain. Pohjapiirrokseen merkitään turvajärjestelyt: Sammutus- ja ensiapuvälineiden sijainnit Ulosmenokäytävät, varatiet ja hätäpoistumistiet Hissit Automaattiset turvalaitteet Palohälytyspainikkeet Palo-osastot, osastoivat palo-ovet Veden ja kaasun pääsulut, sähkön ja ilmastoinnin pääkytkimet Varavoimalaitteet Väestönsuojat ja tilapäiset suojapaikat Rakennuspiirroksiin merkitään myös vaaraa tuottavat kohteet kuten esim: Palavien nesteiden tai nestekaasun käyttöpaikat ja määrät Terveydelle tai ympäristölle vaarallisten kemikaalien säilytyspaikat ja määrät Muut tärkeät koneet ja laitteet (esim. atk-laitteet) KOULUN TURVALLISUUSTYÖ ON USEIDEN ASIOIDEN YHTEENSOVITTAMISTA JA YHTEISTYÖTÄ MONIEN TOIMIJOIDEN KANSSA.

13 OSA II YHTEISTYÖ POLIISIN KANSSA KOSKIEN OPPILAITOK- SEN MUUTA TURVALLISUUTTA Oppilaitoksen muu turvallisuus sisältää turvallisuussuunnitelman poliisitoiminnallisen näkökulman eri tilanteiden varalta. Tässä ohjeessa poliisitoiminnallinen näkökulma on jaettu henkilöturvallisuuteen ja rakennuksen turvallisuutta käsittelevään osaan. Tässä jaksossa käsitellään myös Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksen moniammatillista yhteistyötä eli Ankkuri-hanketta, jolla on todettu olevan hyviä vaikutuksia eri viranomaisten välisessä yhteistyössä ja tiedonvälityksessä. Ankkuri-hankkeen esittely sopii luonnollisella tavalla myös turvallisuussuunnitelma osaksi, sillä moniammatillisen yhteistyön kautta moniin aikaisemmin eri viranomaisten toimivaltaan kuuluneita asioita on voitu keskittää ja saada syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aktiiviseen seurantaan. 1 Henkilöturvallisuus Henkilöturvallisuus on keskeinen osa koulujen turvallisuussuunnittelussa. Käsite henkilöturvallisuus käsittää kuitenkin hyvin laajan joukon erilaisia asioita. Tässä ohjeessa henkilöturvallisuutta lähestytään alla olevien otsikoiden avulla, jotka koulujen tulee ottaa huomioon turvallisuussuunnitelmassa. Otsikot ovat: - kiusaaminen ja erilainen häirintä - väkivalta - odottamattomat vaaratilanteet - väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Henkilöturvallisuudessa on perimmiltään kysymys oppilaitoksessa oleskelevien henkilöiden oikeudesta turvalliseen ympäristöön, mikä tulee olla myös turvallisuussuunnittelun keskeinen lähtökohta. 1.1 Kiusaaminen ja erilainen häirintä Koulukiusaamiseen tulee puuttua riittävän aikaisessa vaiheessa. Koulujen tulisi erityisesti huolehtia siitä, että kiusaamistapauksiin on olemassa selkeät toimintamallit, joissa soveltuvin osin hyödynnetään myös poliisilaitoksen Ankkuri-ryhmää. Kaikkia kiusaamistapauksia ei kuitenkaan ole pakko - eikä toisaalta tarvitsekaan - tuoda poliisin tietoon. Koulujen tulisi kuitenkin pyrkiä luomaan yhtenäinen linja siinä, mitkä tapaukset ovat automaattisesti poliisille ilmoitettavia asioita. Juuri näissä tapauksissa varhaisella puuttumisella ja eri viranomaisten yhteistoiminnalla on todettu olevan erittäin hyviä vaikutuksia. Poliisin näkökulmasta sellaiset teot, jotka täyttävät jonkun rikoksen tunnusmerkistön on tärkeää tutkia asianmukaisesti huolimatta rikoksesta epäillyn iästä. Häirintä terminä on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaamaan toisenlaista käyttäytymistä kuin kiusaaminen. Häirinnällä tarkoitetaan laaja-alaisempaa toimintaa, joka voi kohdistua myös yksittäisen henkilön sijasta esimerkiksi kokonaiseen opetusryhmään. Myös näissä tapauksissa on tärkeää, että kouluilla on suunnitellut toimintamallit tilanteiden ratkaisemiseksi. Häirinnällä voi olla merkittäviä seurauksia koko yhteisön hyvinvoinnin osalta.

14 Väkivalta Väkivaltatilanteet ovat poikkeuksetta poliisille ilmoitettavia asioita. Moniammatillisen yhteistyön eli Ankkuri-hankkeen kautta on pystytty erittäin hyvin puuttumaan kiusaamistapauksiin ja puuttumisella on todettu olevan hyviä vaikutuksia. Ankkurin kautta on pystytty konkreettisesti todentamaan nuorelle, kuinka vakavasta teosta tosiasiassa on kysymys. Lähitulevaisuuden suurimpina kouluihin kohdistuvana turvallisuusriskinä voidaan pitää väkivallan eri muotojen yleistymistä yhä nuorempien ikäluokkien keskuudessa. Tämän vuoksi varhaisen puuttumisen ja moniammatillisen yhteistyön keinoin koulujen tulisi suunnitella toimintamallit väkivaltatilanteiden hoitamiseksi. Valitettavan usein väkivaltatilanne on jatkunut kohtuullisen pitkään ja useimmiten alkanut perusmuotoisesta kiusaamisesta. 1.3 Odottamattomat vaaratilanteet Pommiuhkaus esimerkkinä Kouluihin kohdistettavat pommi- tai muut uhkaukset ovat sangen harvinaisia. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin nostaneet myös nämä kysymykset esille, joten niiden käyminen tässä yhteydessä läpi on erityisen perusteltua. Pommiuhkaustilanteessa on yleensä kyseessä eri viranomaisten välinen yhteistoimintatilanne, jossa johtovastuu on poliisilla. Pommiuhkaustilanne rakentuu hyvin voimakkaasti poliisin oman ns. TEPO-toiminnan (lyhenne TEPO tulee sanoista terroripommi) ja muun operatiivisen poliisitoiminnan varaan, johon kuuluu siten tiedonhankinta ja uhka-arvion tekeminen, eristäminen, tilanteen mukainen evakuointi, tiedottaminen sekä muut tilanteen kannalta oleelliset seikat. Kanta-Hämeessä poliisilla on valmius käynnistää pommiuhkaussekä muiden vaativien poliisitilanteiden edellyttämät toimenpiteen nopeasti ja saada paikalle ammattitaitoinen henkilöstö. Akuutissa pommiuhkaustilanteessa koulujen tulee erityisesti huomioida voimassaoleva pelastussuunnitelma mahdollista evakuointia silmällä pitäen. Pelastussuunnitelman laadinnassa tulee siis ottaa yhtenä osatekijänä myös pommiuhkauksiin liittyvät seikat, jotka tosin ovat hätäevakuointia ajatellen lähes identtiset muunkin yllättävän vaaratilanteen kanssa. Koulujen tulee erityisesti huolehtia myös siitä, että pommiuhkaustilanteissa oppilaitoksen henkilökunnalla on selvät toimintamallit. Vain toimintamallien suunnittelulla ja toiminnan harjoittelulla voidaan välttää paniikinomaisia reaktioita yllättävissä tilanteissa ja tiedostaa inhimilliseen käyttäytymiseen liittyvät seikat. Vastaanottaessasi pommiuhkauksen puhelimitse tai kirjeitse toimi seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Suhtaudu JOKAISEEN pommiuhkaan vakavasti. - ILMOITA pommiuhkauksesta heti esimiehelle. Esimies ilmoittaa välittömästi poliisille ja henkilöstöhallintoon työsuojelupäällikkö Hannu Kyyrölle p , työsuojeluvaltuutettu Katri Juvoselle Kaikki tilat on TYHJENNETTÄVÄ. - Koulu suljetaan VÄLITTÖMÄSTI.

15 Ohjeita pommiuhkasoiton vastaanottajalle 1) Älä häkelly vaan pyri rauhallisesti keskustelun pitkittämiseen. 2) Kirjoita muistiin uhkasoiton sanamuoto. 3) Kysy tarkemmin missä räjähtää ja milloin. 4) Kysele tarkemmin pommista, minkälainen se on, mikä on teho ja miten se on piilotettu. 5) Kysele kuka on räjäytysaikeen takana ja miksi. 6) Tee havaintoja: soittajan iästä, sukupuolesta ja sivistystasosta, kielestä, murteesta, puhetavasta, äänen tasosta, taustaäänistä 7) Kirjoita jo puhelun kestäessä tai välittömästi poliisin hälyttämisen jälkeen paperille tiedot pommiuhkasoitosta 8) Esimies ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian poliisille p. 112 ja kertoo kaiken edellä mainitun tiedoksi poliisille. Jos pommiksi epäilty esine löydetään, toimitaan samoin kun pommiuhkasoiton yhteydessä. Pommiksi epäiltyyn esineeseen, pakettiin tai laukkuun EI MISSÄÄN NI- MESSÄ saa koskea. Iittalan koulun evakuointisuunnitelma pommiuhkassa on sama kuin tulipalon sattuessa. Pommiuhkasta ilmoitetaan välittömästi poliisille ja uhanalainen tila/koulu eristetään välittömästi.

16 Väkivaltainen häiriökäyttäytyminen Kouluissa uudenlaisena odottamattomana vaaratilanteena on esiintynyt väkivaltainen tai sillä uhkaava häiriökäyttäytyminen, joka kohdistuu kouluun ulkopuolelta. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi päihteiden vaikutuksen alainen henkilö, joka enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti valitsee kohteekseen koulun tai toisaalta henkilö, jolla on jonkinlaiset siteen oppilaitokseen esimerkiksi omien lastensa kautta. Kyseiset tilanteet kuuluvat pääsääntöisesti poliisin toimivaltaan. Poliisin soittaminen oppilaitokseen on kuitenkin harkittava jokaisessa tapauksessa erikseen, erityisesti siinä tilanteessa, jos kyseessä on oppilaan huoltaja. Poliisi voi antaa tilanteeseen tehokasta ensiapua, mutta oppilaitoksen edun mukaista on selvittää teon motiivi, varsinkin jos siihen voi liittyä koulun oppilas. IITTALA: Mikäli koulussa on uhkaavasti käyttäytyvä henkilö, on hänen pääsy oppilaiden luo estettävä. Toimi tilanteen vaatimalla tavalla: Onko henkilöllä asetta vai onko mahdollista poistaa hänet tarvittavin voimakeinoin. Älä ole kuitenkaan sankari; suojele oppilaitasi ja itseäsi. Lukitse luokkatilan ovet ja sulje ikkunat. Sijoita oppilaat mahdollisimman turvalliseen paikkaan kauas ovesta ja ikkunoista. Ilmoita poliisille. Odota lisäohjeita. Koulussa on sovittu turvasanan käytöstä. 2 Omaisuuteen kohdistuva vahingonteko, ilkivalta ja näpistely Henkilöturvallisuuden ohella omaisuuteen kohdistuva kaikenlainen ilkivalta ja vahingonteko on toinen merkittävä uhkatekijä, joka tulee ottaa huomioon oppilaitosten turvallisuussuunnittelussa. Kyseeseen voivat tulla siten sekä tahallisesti aiheutetut vahingot ja muut rikokset sekä kiinteistön käytön häiriöt että riippumattomasta ulkopuolisesta syystä aiheutuva muu aineellinen vahinko. Koulujen tulisi turvallisuussuunnittelussaan huolehtia siitä, että erilaiset toimintamallit yllättäviin ja äkillisiin kiinteistöön liittyviin tilanteisiin olisivat olemassa. Oppilaitoksissa on kautta aikain esiintynyt näpistelyä erilaisissa muodoissaan. Turvallisuussuunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ja määrittää puuttumislinjat näpistelytapauksissa vaikka teon tekijä ei olisikaan selvillä. Näpistys on asianomistajarikos eli edellyttää aina asianomistajan - oppilaan ja hänen huoltajansa - kannan selvittämistä asian jatkotoimenpiteitä varten. Tehokkaalla puuttumisella näpistelyyn voidaan saada aikaan edes jonkinlainen yleistävä vaikutus. Oppilaille on tosin ehdottomasti muistettava painottaa omaisuutensa huolellisen säilyttämisen merkitystä näpistelytilaisuuksien vähentämiseksi. 1. Asian tultua aikuisten tietoon se käsitellään ja siihen puututaan välittömästi 2. Asianosaisia kuullaan, siten että paikalla on vähintään kaksi aikuista. Myös mahdollisia silminnäkijöitä kuullaan

17 Asia pyritään ratkaisemaan niin, että oppilas itse korjaa tai korvaa tahallisesti aiheuttamansa vahingon. 4. Asiasta ilmoitetaan huoltajalle.

18 Ankkuri - moniammatillinen yhteistyö Ankkuri-toiminnan tarkoituksena on puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan sekä tehdä ehkäisevää työtä näillä saroilla. Toiminta perustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön ja ammattitaitoon. Moniammatillisen ankkuritiimin työote mahdollistaa nuorten tekemien rikosten sekä väkivallan tekijöiden ja uhrien tilanteen selvittämisen kokonaisvaltaisesti. Vaikeuksissa olevat nuoret ja perheenjäsenet tunnistetaan ja ohjataan edelleen tarpeen mukaisen avun ja tuen piiriin. Kuviossa 1 on kuvattu ankkuritoiminnan prosessi. Ankkuritoiminta käynnistettiin Hämeenlinnan seudulla hanketyönä vuonna 2004 ja on vakiintunut siellä pysyväksi toimintamuodoksi. Vuosina ankkuritoiminta levitettiin Forssan ja Riihimäen seuduille Sosiaalikehityksen vetämänä hankkeena. Kullakin seudulla ankkuritiimit ovat rakentuneet alueellisista palvelutarpeista lähtien ja niille on muotoutunut omat toimivat käytännöt. Ankkuritiimien kokoonpano vaihtelee: Forssan seudun tiimissä ovat toimineet poliisi, sosiaalityöntekijä ja osa-aikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla tiimien kokoonpanoa on täydentänyt osa-aikainen nuorisotyöntekijä. Alle 18-v. tekemä rikos Esim. varkaus, näpistys, vahingonteko, ajoneuvon luvaton käyttö, päihteiden käyttö, rattijuopumus, väkivalta Lähisuhdeväkivalta ANKKURITIIMIN TOIMINTA Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Alkuselvitys Tavataan alle 18-v. ensikertalaiset ja alle 15-v. epäillyt tekijät ja vanhemmat Esitutkinta Jatkotyön tarpeen selvitys Tekijä tavataan 1 5 kertaa, mahdollinen ohjaus jatkotyöhön Jatkotyö tarvittaessa Jatkotyö Sovittelu Lastensuojelu, sosiaalityö, perhetyö Terveydenhuolto Nuorisotyö 3. sektori Ei jatkotyön tarvetta Kuvio 1. Nuorten rikosten ja lähisuhdeväkivallan käsittelyn eteneminen ankkurissa

19 Iittalan yhtenäiskoulun suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistapausten käsittelemiseksi Tavoitteena on turvallinen, hyvään toveruuteen perustuva ympäristö, jossa ketään ei kiusata. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja johdonmukaisen kielteisesti. Ratkaisuun pyritään välittömästi tilanteen synnyttyä keskustelemalla osapuolten ja tilanteessa mukana olevan opettajan kanssa. Jos ratkaisua ei löydy, järjestetään palaveri, johon osallistuvat kiusaaja, kiusattu ja vähintään yksi opettaja. Tarvittaessa keskusteluun voidaan kutsua myös oppilaiden vanhemmat. Keskustelusta laaditaan muistio, josta selviää tapahtumien kulku ja mahdollisten seurantapalaverien päivämäärät. Muistion allekirjoittavat kaikki palaveriin osallistuneet. Kopio muistiosta lähetetään osapuolten koteihin allekirjoitettaviksi. 4.1.Toimenpiteet kiusaamisen lopettamiseksi 1. Haastattele kiusaamistapauksessa mukana olleita oppilaita tarvittaessa erikseen. 2. Kirjaa tarpeelliset kiusaamiseen liittyvät asiat ja toimenpiteet muistiin. 3. Järjestä tarvittaessa keskeisten asiaan liittyvien tapaaminen, jossa tilanne käydään läpi ja sovitaan miten tilanne ratkaistaan. Tehdään muistio, josta kopio apulaisrehtorille ja lasten koteihin. Kirjataan toimintaohjeet siitä, miten kiusaamisongelma ratkaistaan. Muistio sisältää sen, mihin kukin osapuoli sitoutuu. Lisäksi kirjataan seurantapalaveri päivämäärineen. Tarvittaessa nimetään vastuuaikuinen kiusatulle ja kiusaajalle. Alkuperäinen muistio säilytetään kansiossa apulaisrehtorin kansliassa. 4. Mikäli kiusaaminen tapaamisen jälkeen jatkuu, järjestä uusi tapaaminen, johon myös lasten huoltajat osallistuvat. Tapaamisesta tehdään muistio. 5. Anna asia oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi, mikäli tilanne ei edellä mainituin toimin ole korjaantunut. Oppilashuoltoryhmää voidaan informoida tai konsultoida aiemminkin. 6. Sovi tapaamisissa seuraamuksista ja mahdollisista erityisjärjestelyistä. 7. Sovi seurannasta. Järjestä tarvittaessa seurantapalaveri. 8. Jos tilanne koulun toimista huolimatta jatkuu, asiasta tiedotetaan opetuspalveluihin. 9. Poliisille ilmoitetaan väkivaltatilanteista.

20 Kiusaamistilanteen selvityslomake IITTALAN YHTENÄISKOULU Päivämäärä:..20 Läsnäolijat Muistio kiusaamistilanteen selvittämisestä Tapahtumakuvaus Seuraamukset ja sopimukset Toimenpiteet : Oppilaiden huoltajia tiedotetaan tapahtumasta ja sen käsittelystä. Seurantapalaveri pidetään. Läsnäolijoiden allekirjoitukset: Iittala..20 Opettajan allekirjoitus Allekirjoitettu lomake palautetaan apulaisrehtorille.

21 Kiusaamisen seuraamukset Kurinpitotoimilla ja palkitsemisilla voidaan säädellä oppilaan aggressiivista käyttäytymistä. Kurinpidon tulee aina kohdistua oppilaan epätoivottuun käyttäytymiseen, ei oppilaan persoonaan. Oppilasta voidaan ojentaa poistamalla hänet oppitunnilta tunnin jäljellä olevaksi ajaksi tai määräämällä enintään kahden tunnin jälki-istunto. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisuuden tai uhkaavan käytöksen vuoksi. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Voidaan käyttää kurinpitotoimien sijasta tai lisäksi myös jotain myönteisiä asioita kuten esim. toisen auttaminen, esitelmän pitäminen, samassa joukkueessa toimiminen, pienten palvelusten tekeminen. Lapset voivat myös itse ehdottaa sovittelukeinoja. Voidaan sopia myös ns. lähestymiskiellosta. Tällaiset keinot eivät ole rangaistuksia eikä niitä sellaisina pidä käyttää Kiusaamisen ennaltaehkäisy Sosiaalisten taitojen opettelu läpäisee koko koulun käyntiajan. Koulutyössä korostetaan hyvän toveruuden ja välittämisen merkitystä. Kiusaamista ja siihen liittyviä ryhmärooleja voidaan käsitellä luokissa vuorovaikutus ja draamaharjoitusten avulla. Oppilaita rohkaistaan asettumaan kiusatun puolelle. Oppilaskunta laatii yhdessä opettajien kanssa kiusaamisen vastaiset säännöt, jotka ovat näkyvillä kotiluokkien seinillä. Oppilaskunta käsittelee kokoontumisissaan kiusaamista ja hyvää käytöstä. Oppilaita kiitetään hyvästä käytöksestä. Koska suuri osa kiusaamisesta tapahtuu välitunneilla, kiinnitetään huomiota riittävään välituntivalvontaan. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön välituntivihko, johon välituntivalvoja tai välitunnilla mukana oleva ohjaaja voi kirjata välitunnilla tapahtuneita tilanteita. Tunneilla käytetään vaihtuvia ryhmiä ja istumajärjestyksiä sosiaalisten taitojen kartuttamiseksi. Opettajien tehtävänä on suojella kiusaamisen uhria ja tukea hänen sosiaalistumistaan Huoltajat Oppilaiden huoltajia kannustetaan keskustelemaan kotona kiusaamisesta lastensa kanssa ja pitämään yhteyttä kouluun kaikessa kiusaamiseen liittyvässä toiminnassa. Koulun kotisivulla ovat seuraavat ohjeet oppilaille ja heidän huoltajilleen Ohjeita oppilaalle: 1. Kerro opettajalle tai muulle aikuiselle, jos huomaat kiusaamista tapahtuvan. 2. Yritä auttaa kiusattua, rohkaise häntä kertomaan asiasta aikuiselle. 3. Ota syrjään jätetytkin mukaan leikkeihin ja kaveriporukoihin. 4. Sano toisillekin, että mielestäsi kiusaaminen on tyhmää.

22 4.5.2 Ohjeita vanhemmille: Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet kiusaamista. 2. Jos lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin. 3. Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, ettet hyväksy minkäänlaista kiusaamista ja että kiusaamisen on loputtava Poliisiyhteistyö Poliisin resursseista riippuu, missä määrin yhteistyötä tehdään. Koulupoliisijärjestelmä on osoittautunut toimivaksi, ja toiveena on, että sitä voitaisiin jatkaa. Poliisiin otetaan yhteyttä väkivallasta. Poliisille ei välttämättä tarvitse ilmoittaa sellaisesta väkivallasta, joka on kahden, jokseenkin tasavahvan osapuolen nahistelua ja joka päättyy sovintoon. Poliisille ilmoitetaan varsinkin vammoja aiheuttavasta väkivallasta tai väkivallasta, joka seuraa heikomman sortamista. Mikäli tapaus siirtyy poliisin tutkittavaksi, ei koulussa voida ryhtyä kurinpidollisiin toimiin. Kanta-Hämeen poliisilaitoksen alueella toimii kolme moniammatillista Ankkuri-ryhmää, joiden tehtäviä ovat: 1. Varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun tai tuen piiriin ohjaaminen. 2. Nopea puuttuminen lähisuhde- tai perheväkivaltaan ja tarkoituksenmukaisen avun tai tuen piiriin ohjaaminen. 3. Sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.

23 OSA III KOULUN KRIISISUUNNITELMA 1. Kriisiryhmän kokoonpano 1.1. Kriisiryhmä Rehtori Anne Laatikainen Apulaisrehtori Pasi Aalto Kouluterveydenhoitaja Maarit Pussinen Erityisopettaja Merja Rantala Tärkeitä puhelinnumeroita YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 POLIISI 112 KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA KALVOLAN TERVEYSASEMA KALVOLAN SEURAKUNTA Antti Herkkola KOULUPSYKOLOGI KOULUKURAATTORI TURUNTIEN SOSIAALIPÄIVYSTÄJÄ MYRKYTYSTIETOKESKUS SPR:N HENKINEN ENSIAPU MLL:N LASTEN JA NUORTEN PUHELIN VALTAKUNNALLINEN KRIISIPUHELIN A-KLINIKKA IRTI HUUMEISTA RY TUKINAINEN KRIISIPÄIVYSTYS TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖSYKE

24 3. Kriisitoimintamalli Kriisitilanne Kriisitilanteessa tulee: - varmistaa, onko tieto oikeaa - tiedottaa tapahtuneesta ensimmäisenä rehtorille - kutsua kriisiryhmä kokoon - tarvittaessa ottaa yhteys kotiin (koti määrittelee menettelytapoja ja sen, mitä tapahtuneesta kerrotaan muille) - tiedottaa opettajille ja muulle henkilökunnalle - tiedottaa oppilaille - harkitaan, tarvitaanko tilanteessa psykologista jälkipuintia (debriefing) 3.2. Kriisiryhmän tehtävät Rehtori kutsuu ryhmän koolle kriisitilanteessa: - miettii jatkotoimenpiteet yhdessä kodin kanssa - harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille - pitää kriisikansion ajan tasalla - perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet - kokoontuu mahdollisimman nopeasti kriisitilanteen käsittelyyn, mieluiten muutaman tunnin sisällä - kaksi ryhmän jäsentä voi tarvittaessa päättää kriisiä koskevista toimenpiteistä - aloitteentekijä ( koollekutsuja ) voi olla kuka tahansa koulun henkilökunnasta 3.3. Jatkotoimenpiteet kriisitilanteessa Kriisiryhmä joutuu arvioimaan ainakin seuraavat asiat: - toiminnan tasot ( koko koulu, luokka, opettajainhuone, vanhemmat jne. ) - miten asiasta ilmoitetaan ( keille ja niin, ettei asia muutu sensaatioksi, kodin toiveet) - minkälaisia tukitoimia tarvitaan - miten vanhemmille ilmoitetaan - onko koululla oikeudellisia vastuita - miten lehdistön kanssa toimitaan ( rehtori antaa tiedot )

25 4. Tiedottaminen Tiedottaminen kriisitoiminnasta - Informaatiota vanhemmille mm. Wilman kautta sekä esim. vanhempainilloissa - koulun nettisivut 4.2. Tiedottaminen kriisitilanteissa Tiedon vastaanottaminen koululla, kun kriisi on tapahtunut muualla - ilmoittajan henkilöllisyys ja puhelinnumero - mitä on tapahtunut - missä ja milloin - tapaturman uhrit - tilanne juuri nyt - onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin - onko kouluun kohdistuvia erityisodotuksia - tieto ilmoitetaan rehtorille. - se tulee varmistaa esim. poliisilta, sairaalasta tms. - tarvittavat tukitoimet 4.3 Rehtorin tehtävät - kutsuu kriisiryhmän koolle - informoi opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa tapahtuneesta - antaa opettajille ohjeita ja oikeata tietoa tapahtuneesta huhujen ehkäisemiseksi - puhuu tarvittaessa vanhempien kanssa - on kuolemantapauksen sattuessa yhteydessä kuolleen oppilaan vanhempiin - on aktiivisesti mukana tukemassa kouluyhteisön toipumista - hoitaa tarvittaessa yhteydet poliisiin - hoitaa tarvittaessa yhteydet lehdistöön - on tarvittaessa yhteydessä koulun vanhempainyhdistykseen - kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta

26 5. Kriisien ennaltaehkäisy Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja yhteistyö - välitön ja perusteellinen puuttuminen koulukiusaamiseen ja väkivaltaan - KiVa-koulun periaatteet - vertaissovittelu (Verso-toiminta) - esi- ja alkuopetuksen yhteistyö - eri luokka-asteiden välinen yhteistyö - kummioppilastoiminta - kodin ja koulun toimiva yhteistyö - koko kouluyhteisön kiusaamiseen reagoiva, myönteinen ja turvallinen ilmapiiri - valvonta eri tilanteissa 5.2. Muita ennaltaehkäiseviä tekijöitä - henkilökunnan kouluttaminen - suunnittelu- tai johtoryhmän rooli - oppilashuoltotyöryhmä - yhteistyö vanhempien kanssa - esim. koulupoliisitoiminta 5.3. Vaikeuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Menettelytavat silloin, kun havaitaan: - suuria poissaolomääriä tai satunnaisia poissaoloja - syrjäytymistä - jatkuvaa väsymystä - uupumusta - stressiä - koulukiusaamista - masennusta Opettaja ottaa tarvittaessa selvää muiden opettajien havainnoista kyseisen oppilaan kohdalla: - opettaja keskustelee oppilaan kanssa ja on yhteydessä kotiin. - oppilas ohjataan keskustelemaan esim. terveydenhoitajan kanssa. - opettaja ottaa asian käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä. - oppilashuoltotyöryhmä pohtii tarvittavat jatkotoimenpiteet.

27 5.4 Masennuksen tunnistaminen univaikeudet, ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias - syömisvaikeudet, ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa - voimattomuus, olen ihan poikki, en jaksa enää - apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta - vihamielisyys: voimakasta kiukuttelua, äksyilyä - keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus - itseinho, olen ruma, ei minusta pidetä - itkuisuus, surullisuus hallitsevaa - tuomiopäivän puheet: puhuvat, ajattelevat, kirjoittavat kuolemasta 6. Toimintamalleja eri kriisitilanteissa 6.1. Onnettomuus koulussa - hälytä ambulanssi puh muu henkilökunta avuksi - aloita ensiapu - ilmoita terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen - ilmoita rehtorille ( tieto kriisiryhmälle ja henkilökunnalle ) - vie oppilaat pois onnettomuuspaikalta - kokoa silminnäkijät erikseen ja pidä heistä erityistä huolta - ilmoita huoltajille mahdollisimman pian - käsittele asiaa luokassa oppilaiden kanssa - tarvittaessa lähetä kirjallinen viesti koteihin - päästä järkyttyneimmät oppilaat kotiin vasta aikuisen mukana - jatka asian jälkipuintia henkilökunnan kanssa ja luokassa - seuraa oppilaan vointia 6.2. Oppilaan kuolema - tiedon saanut opettaja informoi rehtoria. - rehtori informoi opettajia. - perheen toivomuksia tiedottamisesta koteihin kunnioitetaan. - kuolemasta keskustellaan oppilaiden kanssa. - omaisia muistetaan. - oppilaiden mielenterveyttä seurataan. - järjestetään henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin. - järjestetään muistotilaisuus koululla (kuolemantapauksen sattuessa loma-ajalla, muistotilaisuus pidetään myöhemmin). - päätetään hautajaisiin osallistumisesta.

28 Henkilökuntaan kuuluvan kuolema - koulun rehtori informoi ensin koulun henkilökuntaa, sitten luokkia - kriisiryhmä järjestää henkilökunnalle ja oppilaille jälkipuintia - opettajat järjestävät keskustelut luokissa Vainajaa kunnioitetaan: - liputtamalla - järjestämällä hiljainen hetki - osallistumalla omaisten toivoessa hautajaisiin - seuraamalla oppilaiden vointia - keskustelemalla luokissa 6.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema - Tiedon saatuaan rehtori neuvottelee kriisiryhmän kanssa - Rehtori tiedottaa oppilasta opettavalle opettajalle / kaikille opettajille - Rehtori selvittää, saako asiasta kertoa muulle luokalla (perustele kertomisen edut) - Opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin - Opettaja järjestää oppilaalle keskustelumahdollisuuden, jos vanhemmat sitä toivovat esim. terveydenhoitajan kanssa - Opettaja seuraa oppilaan psyykkistä hyvinvointia Lapsen tukeminen surussa: - sanoman pitää tulla luotetulta henkilöltä - varmista, että tieto on oikea - keskustele avoimesti ja kunnioittavasti - ota huomioon keskustelukumppanin ikä - jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asian väärin, oikaise se - varaa aikaa asian käsittelyyn - suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun - hyväksy lasten leikit tapahtuneesta - näytä omat tunteet 6.5. Itsemurhan uhka - puhu oppilaan kanssa - älä jätä oppilasta yksin - tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä (ongelma, jonka takia oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa ) - kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele - kokoa kriisiryhmä toimimaan

29 6.6. Itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Rehtori sopii omaisten kanssa, miten toimitaan. Jälkipuinti on erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa voimakasta syyllisyyttä. - rehtori tiedottaa kriisiryhmälle - rehtori tiedottaa henkilökunnalle - opettaja tiedottaa oppilaille ja keskustelee heidän kanssaan. Tärkeää kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin -> tarvitaan perheen lupa! - järjestetään jälkipuintia henkilökunnalle - järjestetään erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville - oppilaiden vointia seurataan - kriisiryhmä sopii muistamisesta - ks. Oppilaan kuolemaa käsittelevä kohta Vakava sairaus, vamma tai fyysinen tai psyykkinen poikkeavuus Kerrotaan luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle (ja oppilaiden vanhemmille), jos on saatu lupa. - sovi huoltajan kanssa, mitä kerrotaan oppilaille - oppilaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - opettaja järjestää tilaisuuden sairauden, vamman tai poikkeavuuden käsittelyn luokassa ja/tai vanhempainillassa - vanhemmat ja/tai terveydenhoitaja antavat toimintaohjeet mahdollisen sairauskohtauksen varalle 6.8 Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella - rehtori ottaa selville tosiasiat - rehtori informoi muun henkilökunnan - koulussa lähetetään tietoa tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista kotiin 6.9. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - kriisiryhmä kokoontuu tiedon saatuaan - oppilaalle järjestetään keskusteluapua, esim. terveydenhoitaja, koulupsykologi tai oma opettaja - tehdään lastensuojeluilmoitus - epäillylle hyväksikäyttäjälle asian käsittelystä ei anneta tietoa Kun vanhemmat kieltävät puhumasta Kriisin kohdanneen nuoren vanhemmat saattavat kieltää koulua puhumasta vammasta, sairaudesta, kuolemasta tai itsemurhasta. Koulun tulisi pyrkiä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja kertoa, miksi asian käsittely on tärkeää. Vanhemmille korostetaan sitä, että pää-

30 tavoitteena on tukea lapsia selviytymään ja estää huhuja. Asian käsittelyn päätavoitteena on kertoa oppilaille myönteisistä ratkaisumalleista elämän vaikeissa tilanteissa. Vanhemmille voi todeta, että lapset usein joka tapauksessa tietävät tapahtuneesta ja pohtivat sitä keskenään. On parempi, että he saavat asiallista tietoa Työntekijä tarvitsee apua Työntekijällä voi olla työuupumus, pitkäaikainen masennus, päihteiden väärinkäyttö tai muita mielenterveysongelmia. Tällaisessa tilanteessa esimiehen tulee keskustella työntekijän kanssa ja ohjata hänet työterveyshuoltoon. Uupumus -burnout on vakavampaa kuin tuttu normaali väsyminen, stressaantuminen, tyytymättömyys työhön jne. Se on tietynlainen masennuskriisi, jossa nähdään psyykkisen ja fyysisen energian loppuminen, selvät negatiiviset asennemuutokset ja itsetunnon perusteellinen konkurssi. Uupumuksen tunnusmerkkejä: voimakas fyysinen, emotionaalinen ja henkinen väsymys ammatillisen pätevyyden tunteen heikkeneminen ja kyyninen suhtautuminen työhön työn vaatimusten tuntuminen kohtuuttomilta ja työssä selviytymisen kokeminen mahdottomaksi ongelmien ratkaisukyvyn heikkeneminen, ärsyyntyminen, yhteistyökyvyn heikkeneminen ja tyytymättömyys poissaolojen lisääntyminen, syrjään vetäytyminen ja ahdistuneisuus masentuneisuus, keskittymiskyvyn puute ja riittämättömyyden tunne tunne, ettei koskaan pääse täysin irti työstä eli työhön hukkumisen tunne halu paeta, etsiä uutta työpaikkaa tai muita keinoja päästä pois suosta Miten voit auttaa itseäsi: Älä eristäydy. Läheisistäkin ihmisistä eristäytyminen on surullinen seuraus siitä, että on uhrannut normaalin kotielämän työlleen. Puoliso ja lapset jäävät monelle työkierteeseen joutuneelle etäisiksi. Ystäväpiiriä ei synny, koska ei ole aikaa. Älä kiellä ongelmaasi, vaan kuuntele elimistöäsi ja tunteitasi. Moni piiskaa itseään tavoitteita kohti loputtomasti. Olisi hyvä antaa tilaa ajatuksilleen ja tunteilleen. Jos tilanne on vaikea, koeta miettiä voitko muuttaa olosuhteita. Koeta vähentää ylikuormitusta ja kiirettä. Lopeta ylihuolehtivuus. Opettele sanomaan ei. Opettele irrottautumaan ja luopumaan. Yritä delegoida asioita. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Vähennä tarpeetonta murehtimista. Kokeile huumoria. Yritä olla kohtuullisempi elämässäsi. Arvioi uudelleen oma arvosi niin työelämässä kuin yksityishenkilönä.

31 Ajoissa hoitoon Hoito olisi päästävä aloittamaan mahdollisimman nopeasti, kun selvät uupumisen oireet on havaittu. Vaikeus on siinä, että kestää kauan ennen kuin uupunut itse ymmärtää olevansa avun tarpeessa, koska hän etenkin alkuvaiheessa uskoo jaksavansa vaikka mitä yrittäessään toteuttaa epärealistisia unelmiaan. Hän ei tunne olevansa lainkaan se, jota pitäisi hoitaa. Syntipukit ovat muualla, työtovereiden joukossa, työpaikan ilmapiirissä jne. Uupumisesta pitäisi puhua inhimillisenä ja ymmärrettävänä asiana, jota ei tarvitse hävetä. Jos siis tunnistat itsessäsi tai lähipiirissäsi edellä mainittuja tunnusmerkkejä, ota siis yhteys kuntoutusyhdyshenkilöön, lääkäriin tai ohjaa lähimmäisesi ammattiauttajalle. 7. Arviointi kriisitilanteen jälkeen - Henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin - Henkilökunta käy avointa keskustelua syyllistämättä - Kriisiryhmä tekee tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan

32 ALKUSAMMUTINTEN SIJOITUSPAIKAT KOULURAKENNUK- SESSA 1. HALLIN KÄYTÄVÄ 2. HALLIN KÄYTÄVÄ 3. YLÄKATSOMO 4. ALKU OPETUS 5. KEITTIÖ 6. LASTAUSLAITURI 7. KOTITALOUS 8. ATK- LUOKKA 9. MANTSA BILSA 10. FYS. KEMIA 11. PORTAIKKO KUUMAKÄSITTELY 13. TEKNINENTYÖ KÄYT. 14. PANNUHUONE 15. AUDIT. KÄYTÄVÄ 16. KÄYTÄVÄ 3. KERROS 17. KÄYTÄVÄ 5. KERROS 18. KÄYTÄVÄ 6. KERROS 19 E- LUOKKA 20 TEKSTIILITYÖ