Pöytäkirja 17/ (5)

Transkriptio

1 Pöytäkirja 17/ (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Perjantai klo Paikka Läsnä Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO Osallistujaluettelo liitteenä 1. Kokouksen avaus Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan osallistujat (liite) Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin osallistujat (liite). 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Ehdotus: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on julkaistu hankkeen web-sivustolla Päätös: Hyväksytään pöytäkirja, johon liitetään Marja Kiljusen esittämä täydennys (liite). 3. Kärkihankehakujen avautuminen ja hankevalmistelut Hallituksen kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa valtionavustusten haku on avattu. Rahoitusta voi hakea hankkeisiin, jotka toteutetaan riittävän suurella alueellisella pohjalla ja johon maakunnan alueen kaikki tai lähes kaikki kunnat osallistuvat. Rahoitusehtojen mukaan kokeilut on toteutettava usean toimijan yhteistyönä: osallistujina voivat olla kunnat tai kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, seurakunnat tai muut toimijat. Kokeilujen on kohdennuttava selkeästi kokeiltaviksi valittuihin kokonaisuuksiin eli ikäihmisten kotihoidon kehittämiseen tai omaishoitoon. Ilman erillistä hakua ilmoittautumismenettelyn kautta jokaiseen maakuntaan ja erikseen pääkaupunkiseudun kunnille maksetaan 100 %:n käyttöönottoavustus muutosagentin palkkaamiseen (18+1). Muutosagentit vastaavat siitä, että jokaiseen maakuntaan ja pääkaupunkiseudulle muodostetaan kärkihankkeen aikana vuosina iäkkäiden yhteen sovitettu alueellinen palvelukokonaisuus. Rahoitushaku päättyy Päätökset tehdään syyskuun 2016 aikana ja kokeilut alkavat lokakuussa. Rahoitettavia kohteita ja rahoitusehtoja on kuvattu yksityiskohtaisesti hakujulistuksessa Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:32, Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Pöytäkirja 17/ (5) Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää toukokuussa kaksi samansisältöistä tilaisuutta hakua suunnitteleville: ja 30.5.klo Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä tilaisuutta voi myös seurata verkkolähetyksenä ja tallenne on katsottavissa verkossa myös jälkikäteen Lisäksi tärkeä lisätieto koskien muutosagenttien hakumenettelyä: Tarja Mylläriseltä saatu tarkennus: Rahoitusta voi saada taho, joka toimii muutosagentin työnantajana, siis myös maakuntaliitto. Avustuksen maksamiseen ei edellytetä hankesuunnitelmaa, vaan työnantajataho pyydetään ilmoittamaan STM:n kirjaamoon. Kärkihankkeen sivustolle luvataan lisätä ilmoittautumista koskeva kysely, jota siellä ei kuitenkaan vielä ole. Linkkejä: quence=1 Lisätiedot: projektipäällikkö Anja Noro, STM puh , johtaja Päivi Voutilainen, STM, puh , erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes, Kuntaliitto, puh , johtaja Tarja Myllärinen, Kuntaliitto (muutosagentit) puh Edellisessä kokouksessa päätimme, että ao. työryhmät vastaavat hankevalmistelusta ja pyrimme löytämään hankevalmisteluun asiantuntijan. Ehdotus: Yhteistyöryhmä arvioi hankevalmistelun resurssitarpeen ja rahoituksen kuultuaan työryhmien näkemykset tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Lisäksi huomioidaan muutosagenttien ilmoittautumismenettely. Yhteistyöryhmä esittää maakuntahallitukselle sekä ohjaus- ja seurantaryhmälle, että muutosagentit haetaan Pohjois-Savon Liittoon. Rahoitus tulee 100 % valtiolta. Päätös: Hankehakemusten valmistelusta vastaavat kyseiset työryhmät. Yhteistyöryhmä esittää, että maakuntaliitto rahoittaisi hankehakemusten valmisteluun tarvittavan resurssin tai asiantuntijapalvelun, enintään yhteensä kahden - neljän viikon työpanosta vastaavalla osuudella. Yhteisten palvelujen työryhmän alaisuuteen kuuluvien kärkihankkeiden haku ja kriteerit eivät ole vielä tiedossa. Mahdollisia hankkeita valmsitellaan yheisesti hankehaun avauduttua (esim. valinnanvapauteen liittyvät hankkeet). Lisäksi esitetään maakuntahallitukselle, että muutosagentit haetaan Pohjois-Savon Liiton palvelukseen. Rahoitus tulee 100 % valtiolta. Maakunnan liitto vastaisi ilmoitusmenettelystä ministeriöön. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Pöytäkirja 17/ (5) ICT- ja tiedonhallintaryhmän valmistelutilanne Tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan kokonaisuuksien valmistelu on keskeinen osa tulevan maakunnan toiminnan edellytyksiä ja nämä ovat myös keskeistä digitalisaatiolle sekä tiedolla johtamiselle. Tällä hetkellä tiedossa olevaa valmistelusta: ICT- palvelukeskusten valmistelu on käynnissä. Palvelukeskus-malli on valtakunnallinen ja maakunnissa on alueelliset toimijat. Sote tietojärjestelmät tulevat rakentumaan siten, että KANTA tulee olemaan ns. tietovarasto. Enää ei puhuta arkistopalvelusta, vaan aktiivisesta tietovarastosta, jota käyttävät sekä organisaatiot (maakunnat) ja asiakkaat. Kunta-sote-rajapinta tietojärjestelmärakenteessa on selvitettävä. Esim. tällä hetkellä pääosin yhteisten järjestelmien lisenssit ovat kunnilla, eivätkä välttämättä siirtokelpoisia jne. Yhteisenä selvitettävänä asiana nousee esiin sairaanhoitopiirin hanke, joka esiteltiin kuntapäivässä Jatkuvuuden hallinnan turvaamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut n. 15 milj. euron hanketta (investoinnit), jolla järjestelmät, konesalit, verkot jne. kahdennetaan toimivuuden varmistamiseksi. Ylläpitokulut kasvavat yli euroa vuodessa. Hanke tulisi koordinoida osaksi PoSoTe valmistelua ja tarkastella jatkuvuuden hallinta koko maakunnan alueella sote-toiminnan osalta. Lisäksi tiedonhallintaryhmän osalta tapahtuu 1.6 alkaen muutos. Puheenjohtaja Tommi Talasterä siirtyy pois PoSoTe työstä. Työryhmän puheenjohtajaksi esitetään Mika Ålanderia. Kuullaan UNA ja ODA hankkeiden tilannekatsaukset ja mahdollinen jatkovalmistelu (Markku Tervahauta). Täydennetään tiedonhallintaryhmän tilannekatsaus / Mika Ålander: työpajatyöskentelymalli laadintaan roadmap, työnjako ICT-ryhmän kanssa tietosisällöt tukemaan johtamista ja raportointia, nykytila, riistymvaihe ja uuden organisaation tarpeet tietovirtojen kuvaaminen tietohallintoon liittyvien sopimusten selvittäminen ja käsittely on resursoitava erillisenä työnä ja aloitettava mahdollisimman pian kuntien ja Posoten ICT-käyttöympäristön (Kunta-ICT ja Sote-ICT) valmistelu ja suunnittelu on syytä tehdä yhdessä. Fyysisellä tasolla (verkot, palvelimet, tietokoneet jne., jopa jotkin järjestelmät ) ratkaisut voisivat olla samat ja niiden sisällä voidaan tehdä looginen erotus kuntatoimintaan ja Posotetoimintaan. tiedonhallintaryhmän ja ICT-ryhmän keskinäinen edustus on ratkaistava, jotta tiedonvaihto ja valmistelun synkronisointi pystytään järjestämään. Ratkaisu voisi olla, että tiedonhallintaryhmästä on edustus ICT-ryhmässä. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 Pöytäkirja 17/ (5) Ehdotus: Yhteistyöryhmä kuulee ICT-työryhmän ja tiedonhallintatyöryhmän tilannekatsauksen sekä katsaukset UNA ja ODA hankkeista. Lisäksi esitetään sairaanhoitopiirille (hallintoylilääkäri Martti Kansanen), että sairaanhoitopiirin jatkuvuuden hallintaan liittyvä hanke liitetään osaksi PoSoTe valmistelua ja laajennetaan tarkastelu koskemaan maakunnallista tulevaa sotetoimintaa. Yhteistyöryhmä nimeää tiedonhallintatyöryhmän puheenjohtajaksi Mika Ålanderin. Päätös: Hyväksytään päätösehdotuksen mukaisesti. Tiedonhallintatyöryhmän workshop-päivään 13.6 osallistuu myös toimialojen edustajia (ilmoittautuminen Mika Ålanderille; Mika.Alander@ylasavonsote.fi). Tiedonhallintaryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Mika Ålander. 5. Tilannekatsaus maakuntien valmisteluun ja SiunSoten seminaarin yhteenveto. Kuntaliitto ja STM järjestivät yhteistyössä maakuntien valmistelijoille keskustelu- ja infotilaisuuden Yhteenveto on liitteenä. Keskeisesti voidaan todeta, että maakunnat ovat organisoituneet valmistelussa ja myös resursoineet sote-valmistelun. Valmistelun rahoitus on alueen kunnilta kerättyä rahoitusta ja aiemmin valtiolta saatua kehittämisrahoitusta. Pohjois-Pohjanmaan Popster hanke on hakenut 1,5 milj. :n hankerahoitusta. Hanke on jo käynnissä. Osa maakunnista on perustanut kuntayhtymän, joka siirtyy aluehallinto- ja soteuudistuksen yhteydessä maakunnan organisaatioon. Osa valmistelee suoraan mallia uuteen maakuntaan. Kaikissa maakunnissa on käynnissä erityisesti sotepalvelujen tuotannon kehittämistyö. Järjestäjän tehtävien valmistelu käynnistyy lakiluonnoksen tultua lausunnoille. Ministeri Rehula ja projektipäällikkö Pöysti kehottivat etenemään valmistelussa ripeästi eteenpäin. Kivijalkoina valmistelussa ovat edelleen samat valmistelun painopistealueet, kuin uudistuksen alkaessa. Rahoitukseen liittyvät kysymykset ja tavoitteet painottuvat ehkä selkeämmin kuin aiemmissa vaiheissa. Kuntaliitto ja ministeriö yhteistyössä rakentavat muutoksen tukeen tarkoitettua koulutus- / valmennusohjelmaa. Aineisto on liitteenä. SiunSote järjesti seminaarin 10.5, jossa oli alueemme edustajia useista orgnisaatioista mukana. Seminaarin materiaalit ovat esityslistan liitteenä. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

5 Pöytäkirja 17/ (5) Ehdotus: Yhteistyöryhmä käy keskustelun valmistelutilanteesta ja arvioi Pohjois-Savon maakunnan alueen valmistelun jatkotoimenpiteitä. Merkitään tilannekatsaukset tiedoksi. Päätös: Merkittiin tilannekatsaus tiedoksi. 6. Yhteistyöryhmän ehdotus maakunnan sote-valmistelun jatkotyöskentelystä Pohjois-Savon maakunnallinen PoSoTe hanke päättyy Maakuntahallitus käsittelee hankkeen katsausta kokouksessaan Lisäksi maakuntaliitto on kutsunut alueen kunnat kuntakokoukseen Kuntakokouksessa on tarkoitus linjata Pohjois-Savon maakunnan jatkovalmistelun linjaukset koskien aluehallintouudistusta ja sote-uudistusta. Kuten maakuntien valmistelutilannetta koskevassa katsauksessa todetaan, sotevalmistelut etenevät lähes kaikilla alueilla jo koordinoidusti ja organisoidusti. Valmistelu on yleisimmin resursoitu siten, että alueen toimijoita on irrotettu joko osittain tai kokonaan valmistelutehtäviin. PoSoTe hankkeessa kaikki valmistelijat ja työryhmätyöskentely on tehty oman työn ohella. Valmisteluun osallistuneilta saadun palautteen perusteella ei näin laajaa valmistelua voi enää jatkossa tehdä oman työn ohella. Resursseja on ohjattava ja keskistettävä valmistelutyöhön joko osittain tai kokonaan. Useat maakunnat ovat organisoineet valmistelun esim. tiimimallilla siten, että keskeisistä valmistelijoista on koottu valmistelusta vastaava tiimi, sihteerityövoima sekä viestinnästä vastaavat resurssit. Lisäksi valistelumallissa on mukana laaja työryhmätyöskentely, kuten PoSoTessa. Valmistelua voidaan organisoida myös työnjakona siten, että eri organisaatioita vastuutetaan tiettyjen osakokonaisuuksien valmistelussa. On huomattava, että valmistelu on myös tärkeä osa yhteistyörakenteiden muodostumista tulevaisuutta varten. Valmistelu toimii myös oppimis- ja kehittymisprosessina, joten sen merkitys ei ole vähäinen. PosoTessa valmistelutyötä on tehty työryhmätyöskentelyinä jo vuodesta 2014 alkaen ja maakuntamme alueella on muodostunut selkeitä yhteistyöverkostoja, yhteisen kulttuurin luominen on jo alkanut ja työskentelemme kohti integraatiota. Valmistelun ja muutoksen tukemiseksi on perustettu valtakunnallisia verkostoja sekä muutos- ja koulutsohjelmia, joista on materiaalia liitteenä (Kuntaliitto). Edellä esitettyjen perusteella PoSoTe valmistelun jatkaminen on ehdoton edellytys maakunnalliseen malliin valmistautumisessa. Valmistelu olisi hyvä resursoida osittain vakituisin resurssein ja työryhmätyöskentelymallille. Valmistelua tulee laajentaa ja täydentää henkilöstön, eri sidosryhmien, kuntien ja kuntalaisten osalta. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

6 Pöytäkirja 17/ (5) Jatkovalmistelusta on tehtävä projektisuunnitelma, jossa myös organisoituminen ja vastuutukset ja valmistelun periaatteet määritellään. Jatkovalmistelun rahoituksesta vastataan kärkihankerahoituksella, muutosagenttien rahoituksella sekä maakunnan liiton ja kuntien / soteorganisaatioiden yhteisellä rahoituksella. Rahoitusosuuteen laskettaisiin myös työpanos, jonka organisaatio antaa esim. irrottamalla viranhaltijoita valmisteluun. Puheenjohtajiston ehdotus jatkovalmistelusta lähetetään yhteistyöryhmän jäsenille ennen kokousta. Ehdotus: Yhteistyöryhmä keskustelee valmistelun pohjalta erilaisita jatkovalmistelun malleista ja antaa ehdotuksensa maakuntahallitukselle sekä ohjaus- ja seurantaryhmälle ja edelleen kuntakokouksen käsiteltäväksi. Päätös: Yhteistyöryhmä esittää maakunnan sote-valmistelun pohjaksi liitteenä olevan mallin mukaista organisointia (PoSoTe jatkovalmistelun malli). 7. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Ehdotetulla lailla rajoitettaisiin kuntia ja kuntayhtymiä tekemästä merkittäviä investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Lisäksi säädettäisiin velvoite sisällyttää laajoihin ja pitkäaikaisiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa tehtäviin sopimuksiin sekä pitkäaikaisiin rakennusten käyttöoikeussopimuksiin sopimuksen irtisanomisoikeutta koskeva sopimusehto. Esityksen tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien itsehallintoalueiden toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Laki ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian. Ns. rajoittamislakiluonnon on lausunnoilla kunnissa. Lisäksi lain valmisteluun liittyy kuulemistilaisuus, joka pidetään Helsingissä Tilaisuuteen on kutsutta rajoitettu määrä kuntia / kaupunkeja. sote-organisaatioita ja muita sidosryhmiä. Laista voi antaa lausunnon klo mennessä myös vapaamuotoisesti. On myös keskusteltu, että antaisiko maakuntaliitto maakunnan näkökulmasta lausunnon ko. lakiluonnoksesta. Ehdotus: Yhteistyöryhmä arvioi rajoittamislainsäädännön vaikutuksia maakunnan alueella erityisesti meneillään olevien investointien näkökulmasta. Investointien 5 miljoonan euron rajaa pidetään liian alhaisena arvointi- / lausuntomenettelyyn. Ehdotetaan, Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

7 Pöytäkirja 17/ (5) että raja nostetaan laissa 10 miljoonaan euroon. Ulkoistamissopimusten osalta yhteistyöryhmä pitää lainsäädäntöä oikeanlaisena. Yhteistyöryhmä antaa lausunnon maakuntahallitukselle keskustelun perusteella. Päätös: Yhteistyöryhmä esittää, että investointien lupamenettelyn raja suhteutetaan kunkin organisaation / sotetoiminnan volyymiin. Yhteistyöryhmä esittää lausuntonaan, että lupamenettelyn raja olisi 0,7 % ko. sote-organisaation / sotetoimintojen käyttötalouden kokonaissummasta. Investointien lupamenettelyn käsittelyn edellytyksenä tulee olla maakuntatasoinen edeltävä arvointi. 8. Tiedoksi saatettavat asiat Tiedoksi terveys- ja talouspäivät Kuopiossa ( Ehdotus: Päätös: 9. Seuraavat kokoukset klo (mahdollinen päätöskokous, loppuraportit) 10. Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Terveys on: Henkilön kyky sopeutua, pärjätä ja toimia kohdattaessa sosiaalisia, fysikaalisia ja emotionaalisia haasteita Markku Tervahauta puheenjohtaja Leila Pekkanen sihteeri / 1. varapuheenjohtaja Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

8 Pöytäkirja 17/ (5) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistujaluettelo Maakuntien valmistelijoiden tapaaminen 9.5, yhteenveto Sotemuutostuki Kuntaliitto ja STM, Sinikka Salo, Tarja Myllärinen, Antti Kuopila, Kestävä terveydenhuolto, Pöysti (rahoitusmallin osatekijät) SiunSote, materiaalit ICT työryhmän hankesuunnitelma ja aikajana Liite edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteeksi (Marja Kiljunen) Ehdotus Posoten jatkovalmisteluun Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

9 Pöytäkirja 17/ (5) Osanottajaluettelo, läsnä (x) Varsinaiset jäsenet Varajäsenet x Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio Kuopio, pj. x Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon SOTE,1.vpj x Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon SOTE x Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj, x Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus Miettunen Risto, johtaja, PSSHP x Penttinen Jorma, johtava ylilääkäri, PSSHP Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri x Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky x Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti x Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi x Hollmén Katri, vs. johtava lääkäri, Siilinjärvi Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu x Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara x Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu x Antikainen Mari, perusturvajohtaja, Kuopio Eija Komulainen, sosiaalijohtaja, Sisä- Savon Solmari Kirsi, perusturvajohtaja, seutu Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta Rautalampi *) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus Muut läsnäolijat x x x x x x x x x Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä Tommi Talasterä,talousjohtaja, Ylä- Savon SOTE, Lync-yhteydellä Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri x Matti Hakomäki, kumppanuusjohtaja, Istekki Oy Keinänen Marja-Leena, Tehy Mika Ålander, Pekka Kaikkonen, Pohjois-Savon liitto Pirjo Rautio Seija Kärkkäinen Anne Mikkonen Mikko Korhonen Kirsi Laitinen Tarja Hoffren Eija Komulainen Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

10 Pöytäkirja 17/ Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247 Y-tunnus Puhelin

11 / Leila Pekkanen Kuntaliitto, Sote-valmistelu Antti Kuopila Muutosjohtaja Sinikka Salo STM Ministeri Reuhulan sekä Pöystin tapaaminen Smolna Muutosjohtaja Sinikka Salo Muutostuki yhteistyössä ministeriöt ja Kuntaliitto valmisteluvaihe, toimeenpanovaihe, toiminnan jatkokehittämisen vaihe toimintaympäristön radikaali muutos edellyttää taitavaa muutosjohtamista ongelmia nousee esiin, etsitään yhdessä ratkaisut Etenemisessä korostuvat ihminen edellä (asiakaslähtöisyys), hyvinvointi ja terveyserot, palvelujen oikea-aikaisuus, peruspalvelujen vahvistaminen valinnanvapauslainsäädäntö tulee marraskuulla digitalisaatio, asiakaskeskeinen ja digitaalinen palvelu, toimintojen uudistaminen joka 10 :s tarvitsee räätälöityjä palveluja eli 10 % - 80 % kustannuksista / resursseista intergrtaatio, järjestäminen, tietointegraatio, tuotannon integraatio rahoitus ja rahoituksen integraatio palveluketjujen integraatio eli asiakastason integraatio 5 7 vuotta muutokseen vähintään TÄRKEÄÄ:muutokset tehdään maakunnissa tarvitaan yhteinen tahtotila, tarvitaan sitoutumista mukaan kaikki keskeiset toimijat, henkilöstö ja asukkaat (SiunSoten malli) muutos on jo alkanut ja sitä tulee edistää valmistelun tulee olla jäsentynyttä: muutossuunnitelma, visio, tavoitteet, keinot viestintä (alueelliset viestijät mukaan) kuntaliitosta Järjestämislaki, maakuntalaki, voimaanpanolaki asteittain maakunnat aloittavat työnsä, väliaikaishallinnot käynnistyvät jo ennen 2019 sote-uudistuksen muutostuki maakuntauudistuksen muutostuki stm ja vm, maakunnittaiset aluekierrokset toteutetaan alkukesän ja lomakauden jälkeen elosyyskuussa asetetaan valakunnalliset valmistelu- ja yhteistyöryhmät, stm asettaa (maakunnalliset sotevalmistelijat mukana) maakunnalliset tilaisuudet alkaneet, pitäisi varata Pohjois-Savon tapaamisaika! muutosakatemia, tarkoitettu keskeisille alueellisille toimijoille koulutusohjelma valmistellaan stm johdolla, muodostuu erilaisista opintojaksoista (moduuleista)

12 2 Kärkihankerahoitukset avautuvat Iäkkäiden palvelut ja omaishoito Iäkkäiden palvelut, haku auennut 16.5 ja 30.5 infotilaisuudet muutosagentti, tukea muutosagentin 1 henkilö / maakunta ikäkkäiden ja omaishoidon tehtävään 100 % korvaus Lasten, nuorten ja perheiden palvelut lapsi- ja perhepalveluihin tulossa myös muutosagentti LAPE. haettavana hankehaun yhteydessä 40 milj. hankerahoitusta hankehaku avautuu Erityisesti rajapinnat kuntien palveluihin korostuu tässä kärkihankehaussa yhteiset tapaamiset, muutosjohtaja ja muutosagentit, verkostoituminen, tapaamiset jatkossa (Sinikka Salo johtaa) voi aloittaa agentin rekrytoinnin, mutta palkkarahat tulevat lokakuusta alkaen Viestintä (viestintävastaavat) muutosviestinnän opas 2013 työyhteisöviestinnän opas 2013 kuntaviestinnän opas 2016 FCG:n viestintäkoulutus viestintäverkostot Maakuntauudistus eri teemojen opasmateriaalia muutosakatemia uudistusklinikka (videokokous) Viestintävastaavien verkosto, työpaja 7.6 STM, seminaari syksyllä Kuntatalolla

13 3 Tilannekatsaukset, maakunnat Satakunta, Satasote Rekrytoidaan muutosjohtaja ja yht. 5 kokoaikaista henkeä sekä osa-aikaisia, proj. suunnitelma Tampere Taru Kuosmanen, kolme ryhmää, kesäkuussa jatkopäätökset Pääkaupunki ja Uusimaa, Laura Räty Uudenmaan kokonaisuus, ja pääkaupunkiseudun erillisratkaisu valmistelussa, rakenteiden kehittäminen menossa, ennen kesää ratkaisu Kainuu, Maire Ahopelto prosessitarkastelut menossa, tilavalmistelut, palvelurakenneselvitykset tarkastellaan, uusia rakenteita tehdään sote-uudistuksiin Kymenlaakso, Kotkan palvelualuejohtaja projekti organisoitunut, maakunta ja sote, vain kuusi kuntaa (kotka ja Kouvola), päätoiminen projektihenkilö on nyt ja palkataan lisää, erikoissairaanhoidon organisointi ja lakiuudistus hieman jarruttaa, 250 milj. investoinnit maakunnassa Pohjois-pohjanmaa, Hannu Leskinen, projektirahoitus 1,5 milj. saatu, organisoitunut, valmistelussa 8 henkeä rekrytoitu POPSTER, siirtyvät vähitellen kokoaikaiseksi, 15 kk ehdotus kokonaisuudesta pohjois-, ei rahoitusta, ei järjestämistä, vain tuotantoa. Soten sisällöllinen maailma, 10 eri työryhmää, Pohjois-Savo 2014 alkanut työryhmät, sisältö eli tuotannon valmistelu, hanke päättyy kesäkuussa, jatko 13.6 kokouksessa, resursointi ja organisointi myös järjestäjän rooli otetaan valmisteluun - kolme päätyöryhmää ja alatyöryhmät - ei kokoaikaisia hankevalmistelijoita - maakunnan organisaatiossa valmisteluelimet Pohjanmaa, Vaasa valmistelu menossa, poliittinen edustus ja kuntajohtajat, työryhmät, maakuntauudistushanke myös menossa Keski-Pohjanmaa, Ilkka Luoma sote-muutosjohtaja vuoden ajan, shp + kunnat + Keski-Pohjanmaan sotekuntayhtymä Soite aloittaa integraation totettava organisaatio, yksijohtajajärjestelmä, ei professiota enää, hallintosääntö jne. uusi valtuusto kesäkuussa ja uusi hallitus, ei enää välivaiheen muutosorganisaatiota. NHG konsulttina mm. talousarvion laadinnassa. Keski-Suomi, 3 vuotta sitten vakituinen resurssi, kiinteistöt, henkilöstö, säätiöt, 2014 kaste-hanke tehnyt toiminnan selvityksen ja sairaalahanke, 400 milj,

14 4 Siun sote, Pekka Kuosmanen 2014 selivtystyö alkoi, kuntayhtymä aloitti , talkoilla tehty valmistelutyötä (työpanos), tj aloittaa 1.7., 8 johtajaa viranhaltijaa valitaan, kapulanvaihto, ympäristöterveydenhuolto tulee myös mukaan, maakuntavalmistelu jo aloitettu, pilotit meneillään Lapin liitto, 1,5 vuotta tehty sisältö ja maakunnan koordinointi, kuten meilläkin, kaksi tuotantoaluetta, Tornio ja rovaniemi, Koko Lapin sote myös meneillään, hieman erimielisyyttä alueella, sisällöllisesti pitkällä, hallinnollisesti vielä erimielisyyksiä, ensihoito Varsinais-Suomi, Antti Parkko, muutosjohtaja, projektisuunnitelma käsittelyssä, projektiorganisointi, nimeämiset jne. menossa, Etelä-Pohjanmaa, Harri Jokiranta, valmistelu pohdinnassa, mikä on tuleva juridinen malli, maakunta on yhtenäinen kuitenkin ja sitä kohti mennään, ei ehkä väliaikaisorganisaatiota enää, tuotannon valmistelua tehty, projetisuunnitelma 25.5, ensimmäinen versio vuoden loppuun mennessä palvelurakenne. Maakuntauudistus myös jo käynnistynyt maakuntaliiton vetäjänä, digitalisaatio maakunnassa kokonaisuutena valmistelussa.. ei pelkästään sote, rajoittamislainsäädäntö ja yhtiöittäminen? Ministeri Rehula ja Tuomas Pöysti pykälätekstien tarkistus ja läpikäynti aloitettu, aikataulu kesäkuu rajoittamislaki ja kuuleminen Tällä viikolla (12.5) päivystysverkosto, Erva-alueet Yhtiöittämisvelvoite, perustuslakivaliokunnan tulkinnat Valmistelun pilarit ovat o intergraatio o maakuntamalli o rahoitus o sote irti kunnista, ei kunnallisia yhtiöitä tms. Juridinen perusta monituottajamallille valmistellaan tulee velvoitteita tuottajalle ja asiakkaalle ei ole pakko yhtiöittää, EU velvoitteet julkisen palvelun ytimiä ovat mm. päivystys ja monia muita palvelukokonaisuuksia lainsäädäntö tulee olemaan linjaava ja mahdollistava, maakunnat tekevät valmistelun ja huomioivat erityispiirteensä maakuntien säästötavoitteet nähtävissä alueuudistus.fi sivustolla tietojohtaminen korostuu, KANTA-palvelu tulee olemaan keskiö, sen ympärille rakennetaan modulaariset tietojärjestelmät rajapinta kunta sote tärkeä osa maakunnallista valmistelua, lakiin ei tule määräyksiä siitä, miten se tehdään Tukipalvelut, koko maan tasolla palvelukeskus, mutta maakunnallisella tasolla mahdollisuus toimia maakunnallisissa yhtiöissä, joissa myös kunnat mukana pykälät julkisiksi jo kesäkuun alussa yhtiömallit: maakunnalliset julkisoikeudelliset yhtiöt ja yksityiset yhtiöt

15 5 asiakkaan itsemääräämisoikeus huomoitava palvelutarpeeseen perustuva laskennallinen korvaus ja asiakasmaksujen määräytymisen perusteet Kuntoutus tarkastellaan kokonaisuutena Järjestämislaissa säädetään valvonnasta ja ohjaamisesta monituottajamallissa kiinteistöt; siirtymäaika, vuokrasopimukset Peruspalvelujen vahvistaminen, integraatio, ict ja tietojohtaminen -

16 Sote-valmistelijat

17 Uusia resursseja kärkihankkeista

18 HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, pj. oikeus- ja työministeri Jari Lindström perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sisäministeri Petteri Orpo 3

19 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa TAVOITE: Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut KUVAUS: Iäkkäiden palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä toimintamalli juurrutetaan. 11/15 12/16 12/17 6/18 12/18 Valtioneuvosto vahvistaa linjaukset Koordin aatiorakenne luotu Kuntakokeilut toteutet tu Seurannat ja arvioinnit tehty Uudet toiminta mallit käytöss ä Kokonai suus toimii PÄÄTOIMENPITEET: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt 2. Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen 3. Mallinnus ja kokeilut 4

20 Rahoitushaku iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen kokeiluihin STM uutinen Rahoitusta voi hakea hankkeisiin, jotka toteutetaan riittävän suurella alueellisella pohjalla, johon maakunnan alueen kaikki tai melkein kaikki kunnat osallistuvat. Kokeilut on toteutettava usean toimijan yhteistyönä: osallistujina voivat olla kunnat tai kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, seurakunnat tai muut toimijat Hakuaika STM järjestää kaksi tilaisuutta hakua suunnitteleville» ja Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä.» tilaisuutta voi myös seurata verkkolähetyksenä. Tallenne on katsottavissa verkossa myös jälkikäteen

21 Muutosagentit Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa rahoittaa maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa. Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus sekä tukea kärkihankkeen kokeiluja. Tukea muutosagentin palkkaamiseen myönnetään tulevien 18 maakunnan alueelle, sekä Uudenmaan alueella myös pääkaupunkiseudulle. Rekrytoinnin voi käynnistää välittömästi, ja muutosagentti aloittaisi syksyllä Sosiaali- ja terveysministeriö korvaa muutosagentin palkan 100-prosenttisesti. Lisäksi ministeriö myöntää jokaiselle muutosagentille tietyn vuosittaisen summan toimintamenoihin

22 Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma TAVOITE: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. KUVAUS: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutosohjelma sta Alueellis et osaamis - ja tukikesk ukset luotu Lapsi- ja perhevaikutus ten arviointi malli valmis Matalan kynnyks en perhekeskuks et toiminn assa PÄÄTOIMENPITEET: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla. 7

23 Kärkihanke LAPE, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Muutosohjelman toteuttamiseen on varattu 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen. Ohjelmaa toteutetaan alueellisina kokeiluina ja muutosagentti-toimintamalli liittyy myös tähän kärkihankkeesen

24 Lape- hankkeen alueellinen maakuntakierros Tilaisuuksissa annetaan tietoa Lape-hankkeesta ja innostetaan lähtemään mukaan kehittämistyöhön. Tavoitteena myös tukea maakunnallisen Lape-kokonaisuuden ja muutostyön ohjausrakenteen syntymistä. Maakuntakierros toteutetaan aluehallintovirastojen aluejakoa noudattaen ja pääsääntöisesti kunkin avin päätoimipisteen sijaintikunnassa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaksi tilaisuutta, joista toinen kaksikielinen. - Etelä-Suomi: Helsinki - Lounais-Suomi: Turku - Länsi- ja Sisä-Suomi: Vaasa (kaksikielinen), Tampere - Itä-Suomi: Kuopio - Pohjois-Suomi: Oulu - Lappi: Rovaniemi Toteutus kesäkuun alussa

25 Ohjelma Lape- tilaisuus (seurattavissa myös verkossa) Lape-hankkeen esittely katsaus alueen nykytilaan (THL) maakunnallisen muutostyön suunnitelma, ohjausrakenteet, muutoksen tuki alustava info valtionavustusten hakuprosessista alueellinen puheenvuoro paneelikeskustelu: Kuinka lähdemme toteuttamaan Lape-muutostyötä alueellamme? Alueellisiin päättäjätapaamisiin kutsuttuna mm.:» kuntien sote- sivistys- ja nuorisotoimen johtajat» kuntien luottamushenkilöt» sairaanhoitopiirien johtajat» järjestöjen edustajat» osaamiskeskusten johtajat» jne»»

26 LAPSET, NUORET JA PERHEET Maakunnallinen organisoituminen Valtio Maakunta Kunta K u n t a l i i t t o Kunta 1 LAPE-ryhmä Muutosagentti operatiivinen vastuu Maakunta 1 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema strateginen Pj. PJ PJ Kunta 2 LAPE-ryhmä Ministeriöt, keskusviranomaiset, muutosjohtajan ja -agenttien tiimi Muutosagentti operatiivinen vastuu Maakunta 2 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema strateginen pj Kunta 3 LAPE-ryhmä Muutosagentti u Maakunta 18 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema starteginen pj

27 Lasten ja perheiden palvelujen sekä ikääntyneiden palvelujen valmistelijoiden verkostoituminen? - tarpeet - tavat - yhteistyö

28 Tapaamisen ohjelma 9.30 Aamukahvi/-tee Tilaisuuden avaus Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, Kuntaliitto STM:n katsaus Sinikka Salo, muutosjohtaja, STM Kuntaliiton muutostuki Antti Kuopila, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat, Kuntaliitto Jari Seppälä, viestintäjohtaja, Kuntaliitto Alueellisen valmistelun tilanne sekä muutostuen tarpeet ja toiveet Osallistujat Lounas 1 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

29 Kuntaliiton muutostuki Antti Kuopila, erityisasiantuntija Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Jari Seppälä, viestintäjohtaja

30 Muutostuen hyötytavoitteet maakuntien muodostumista tuetaan siten, että 1. Kuntaliitto tukee muutoksessa kaikkia toimijoita kunnat, suunnitteluvaiheen projektiorganisaatiot, muodostuvat maakunnat 2. Kuntatoimijoiden rooli valmistelussa on vahva Osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen 3. Uudistus suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaasti fuusiokustannuksien vähentäminen ja kehittämispotentiaalin hyödyntäminen 4. Uudistus suunnitellaan ja toteutetaan kuntalais- ja asiakaslähtöisesti 5. Reaaliaikainen arviointi ja tietoon perustuva johtaminen ovat muutosjohtamisen periaatteita 6. Tulevaisuuden kunta ja vuorovaikutussuhteet 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

31 Maakuntien valmistelun organisointi Kuntaliitossa Ohjausryhmä Laajennettu johtoryhmä Projektiryhmä sote-nyrkki Valmisteluryhmiin kuuluvat Kuntaliiton, KT:n ja FCG:n edustajat sekä tarvittavat muut edustajat, esim. viestintä ja ruotsinkielen edustus Sote-muutostuen Kuntaliiton koordinointi Yhteistyö valmistelussa ministeriöiden ym. kanssa 4 Rajapinnat ja neuvottelumenettely Sisäinen taustaryhmä [pvm] Kuntatoimijoiden verkosto Kuntaliiton verkostot osana valmistelua Teema Sote-valmistelijoiden verkoston tapaamiset Teema Teema Kuntaliiton olemassa olevat verkostot ja neuvottelukunnat (sote-verkostot, USO, ARTTU, Ryhmä 44, Ruotsinkielisyys ja itsehallintoalueuudistus-verkosto ) 1. Verkostoyhteistyö, oppaat ja koulutus Muutostuen elementit Kuntaliitossa 2. Muutosjohtaminen Neuvontapalvelu Etunimi Sukunimi ICT-tuki Arviointi ja titteli Tapahtuma tutkimustyö Akusti-foorumi tukena 6. Muutostuen keskeiset projektit 7. Muut projektit ja palvelut

32 5. Muutoksen jatkuvuuden varmistaminen 1. Hyvän valmistelu- ja toteutusilmapiirin vaaliminen Muutoksen tukeminen maakuntien muodostamisessa 4. Reaaliaikaisen arvioinnin ja oppimisen hyödyntäminen 2. Realistisesta aikataulusta ja muutoksen riittävästä resursoinnista huolehtiminen 3. Vuorovaikutteisen muutosviestinnän toteuttaminen

33 Kuntaliiton tuki valmistelulle ja toimeenpanolle Lainsäädännön valmistelu: Ministeriöt ja sidosryhmät Foorumit ja verkostot Kokemukset Vuoropuhelu ja sparraus Tietoa valmistelusta Edelläkävijä alueet: Toimivat: Kainuu, Etelä- Karjala Valmisteilla: mm. Pohjois- Karjala, Lappi, Länsi-Pohja, Etelä- Savo, Keski- Pohjanmaa Muut alueet 6 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

34 Toimeenpanon tuen elementit Kuntaliitossa Maakuntien muodostumisen ja toimeenpanon tuki, Kuntaliitto 1. Verkostoyhteistyö, oppaat ja koulutukset Valmistelijoiden verkosto, alueelliset ja kansalliset verkostoseminaarit, työseminaarit, viestintä, koulutukset, oppaat jne. 2. Muutosjohtaminen Muutos-akatemia, muutosviestintä, työvälineet, verkostot ja vertaistuki Viestintä 7. Muut muutostukeen liittyvät projektit ja palvelut: mm., Innokylä, Lähipalvelut, ELSE (ikääntyneen väestön palvelut), Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko2020, Uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa, kuntarekry, mallinukset 6. Muutostuen keskeiset projektit Rajapinnat ja neuvottelumenettely, Kansalaiset maakuntauudistuksen keskiöön, Tulevaisuuden kunta 3. Neuvontapalvelu front desk back desk periaate, yhteistyö eri toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa 5. Reaaliaikainen arviointi ja uudistusta tukeva tutkimustyö reaaliaikainen arviointi sekä arviointitutkimus, joka on osa Arttu 2.0 tutkimusohjelmaa 4. Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallinto Akusti-foorumi tukena

35 Sote-tuotantoalueiden valmistelun* tilanne maakunnittain Arvio HUOM. Kaikilla alueilla valmistelu ei tapahdu kaikkien kuntien osalta maakunnittain. Lapin maakunnassa on kaksi erillistä valmistelualuetta. Uudellamaalla käynnissä useita alueellisia valmisteluita Tuotanto käynnissä Valmistelu etenemässä päätösvaiheeseen Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu liikkeellä Valmisteluryhmät nimetty, valmistelu ei ole käynnistynyt Valmistelutyöryhmiä ei ole asetettu Keskussairaalan sijaintipaikka Maakunnat ja väkiluku ( ) 1. Uusimaa as. 2. Varsinais-Suomi as. 4. Satakunta as. 5. Kanta-Häme as. 6. Pirkanmaa as. 7. Päijät-Häme as. 8. Kymenlaakso as. 9. Etelä-Karjala as. 10. Etelä-Savo as. ** 11. Pohjois-Savo as. 12. Pohjois-Karjala as. ** 13. Keski-Suomi as. 14. Etelä-Pohjanmaa as. 15. Pohjanmaa as. 16. Keski-Pohjanmaa as. ** 17. Pohjois-Pohjanmaa as. 18. Kainuu as. 19. Lappi as. josta Länsi-Pohja as. *Sote-järjestämislakiesityksen pohjalta käynnistetty valmistelu **Päätös kuntayhtymän perustamisesta tehty

36 Uusia resursseja kärkihankkeista Tarja Myllärinen, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

37 HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, pj. oikeus- ja työministeri Jari Lindström perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka sisäministeri Petteri Orpo 10

38 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa TAVOITE: Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut KUVAUS: Iäkkäiden palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä toimintamalli juurrutetaan. 11/15 12/16 12/17 6/18 12/18 Valtioneuvosto vahvistaa linjaukset Koordinaatiorakenne luotu Kuntakokeilut toteutettu Seurannat ja arvioinnit tehty Uudet toiminta mallit käytössä Kokonaisuus toimii PÄÄTOIMENPITEET: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt 2. Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen 3. Mallinnus ja kokeilut 11

39 Rahoitushaku iäkkäiden ja omaishoidon kärkihankkeen kokeiluihin STM uutinen Rahoitusta voi hakea hankkeisiin, jotka toteutetaan riittävän suurella alueellisella pohjalla, johon maakunnan alueen kaikki tai melkein kaikki kunnat osallistuvat. Kokeilut on toteutettava usean toimijan yhteistyönä: osallistujina voivat olla kunnat tai kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, seurakunnat tai muut toimijat Hakuaika STM järjestää kaksi tilaisuutta hakua suunnitteleville» ja Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä.» tilaisuutta voi myös seurata verkkolähetyksenä. Tallenne on katsottavissa verkossa myös jälkikäteen

40 Muutosagentit Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa rahoittaa maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa. Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus sekä tukea kärkihankkeen kokeiluja. Tukea muutosagentin palkkaamiseen myönnetään tulevien 18 maakunnan alueelle, sekä Uudenmaan alueella myös pääkaupunkiseudulle. Rekrytoinnin voi käynnistää välittömästi, ja muutosagentti aloittaisi syksyllä Sosiaali- ja terveysministeriö korvaa muutosagentin palkan 100-prosenttisesti. Lisäksi ministeriö myöntää jokaiselle muutosagentille tietyn vuosittaisen summan toimintamenoihin

41 Kärkihanke 3: Toteutetaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma TAVOITE: Nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. KUVAUS: Koko lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän uudistaminen 12/15 12/16 1/17 12/17 Päätös muutosohjelma sta Alueellis et osaamis - ja tukikesk ukset luotu Lapsi- ja perhevaikutus ten arviointi malli valmis Matalan kynnyks en perhekeskuks et toiminn assa PÄÄTOIMENPITEET: 1. Uuden palvelukokonaisuuden mallintaminen 2. Luodaan uudistusta ohjaava ja toimeenpaneva koordinaatiorakenne 3. Vahvistetaan muutostyötä kuntakokeiluilla ja uusien palvelukokonaisuuksien käynnistämiseen kohdennetuilla käynnistymisavustuksilla. 14

42 Kärkihanke LAPE, Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin kustannusvaikuttavasti julkisen talouden haasteet huomioiden. Muutosohjelman toteuttamiseen on varattu 40 miljoonaa euroa, josta pääosa käytetään alueellisen muutostyön tukemiseen. Ohjelmaa toteutetaan alueellisina kokeiluina ja muutosagentti-toimintamalli liittyy myös tähän kärkihankkeesen

43 Lape- hankkeen alueellinen maakuntakierros Tilaisuuksissa annetaan tietoa Lape-hankkeesta ja innostetaan lähtemään mukaan kehittämistyöhön. Tavoitteena myös tukea maakunnallisen Lape-kokonaisuuden ja muutostyön ohjausrakenteen syntymistä. Maakuntakierros toteutetaan aluehallintovirastojen aluejakoa noudattaen ja pääsääntöisesti kunkin avin päätoimipisteen sijaintikunnassa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella kaksi tilaisuutta, joista toinen kaksikielinen. - Etelä-Suomi: Helsinki - Lounais-Suomi: Turku - Länsi- ja Sisä-Suomi: Vaasa (kaksikielinen), Tampere - Itä-Suomi: Kuopio - Pohjois-Suomi: Oulu - Lappi: Rovaniemi Toteutus kesäkuun alussa

44 Ohjelma Lape- tilaisuus (seurattavissa myös verkossa) Lape-hankkeen esittely katsaus alueen nykytilaan (THL) maakunnallisen muutostyön suunnitelma, ohjausrakenteet, muutoksen tuki alustava info valtionavustusten hakuprosessista alueellinen puheenvuoro paneelikeskustelu: Kuinka lähdemme toteuttamaan Lape-muutostyötä alueellamme? Alueellisiin päättäjätapaamisiin kutsuttuna mm.:» kuntien sote- sivistys- ja nuorisotoimen johtajat» kuntien luottamushenkilöt» sairaanhoitopiirien johtajat» järjestöjen edustajat» osaamiskeskusten johtajat» jne»»

45 LAPSET, NUORET JA PERHEET Maakunnallinen organisoituminen Valtio Maakunta Kunta K u n t a l i i t t o Kunta 1 LAPE-ryhmä Muutosagentti operatiivinen vastuu Maakunta 1 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema strateginen Pj. PJ PJ Kunta 2 LAPE-ryhmä Ministeriöt, keskusviranomaiset, muutosjohtajan ja -agenttien tiimi Muutosagentti operatiivinen vastuu Maakunta 2 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema strateginen pj Kunta 3 LAPE-ryhmä Muutosagentti u Maakunta 18 LAPE-ryhmä Kuntien valitsema starteginen pj

46 Lasten ja perheiden palvelujen sekä ikääntyneiden palvelujen valmistelijoiden verkostoituminen? - tarpeet - tavat - yhteistyö

47 Kuntaliiton muutostuki - viestintä Jari Seppälä, viestintäjohtaja

48 Perusaineistoa Muutosviestinnän opas 2013 Työyhteisöviestinnän opas 2013 Kuntaviestinnän opas FCG:n viestintäkoulutus Neuvonta, kyselyt, media Viestintäverkostot Kuntamarkkinoinnin Piiri-verkosto Kuntalehti, Kommuntorget, Kuntatyönantaja

49 Maakuntauudistus Kunnat.net/maakuntauudistus-sivusto o Eri teemojen opasmateriaalia o Yhdessä tuotettua tietoa, malleja UKK o Muutosakatemian, uudistusklinikan ym. materiaalia o Seuraava uudistusklinikka klo Viestintävastaavien verkosto o Työpaja 7.6. STM:ssä o Seminaari syksyllä Kuntatalolla o Vuorovaikutteiset sähköpostilistat ym. (nyt jo mm. sote-tiedottajien lista ja mk-tiedottajien lista)

50 Maakuntien muutosviestinnän vastuuhenkilöt: Etelä Savo / sote ky Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu /sote ky ja Kainuun Liitto Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa / maakuntauudistus Pohjanmaa / Sairaanhoitopiirin viestintä Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala / Siun sote Pohjois-Karjala / Siun sote Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Uusimaa / Kuuma-kunnat Uusimaa / HUS Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Jouni Vauhkonen Eeva Mäntymäki Tiina Harjunpää Suvi Melender-Lågland Emmi Hyvönen Tarja Hurtta Tommi Lepojärvi Anna-Maria Maunu Mikaela Jussila Heli Masa Rauno Jussila Jarno Turunen Ville Moilanen Susanna Prokkola Kirsi Paasovaara Salla Rajala Tapio Kari Anu-Kaarina Suonpää Saara Malila Arto Salo

51 Toiveita viestinnän tueksi?

52 Sote-ja maakuntauudistus etenee Sinikka Salo Muutosjohtaja, STM Sote-uudistuksen valmistelijoiden seminaari Kuntaliitto

53 Sote- ja maakuntauudistus - historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu radikaalisti Lainsäädäntö raamittaa - Toiminnallinen ja sisällöllinen muutos tehdään maakunnissa, lähellä ihmisiä Edellyttää taitavaa muutosjohtajuutta

54

55 Joka kymmenes sote-asiakas tarvitsee räätälöityä henkilökohtaista apua 10% asiakkaista 80 90% sote-resursseista

56 Integraatio järjestämisen integraatio rahoituksen integraatio tiedon integraatio palveluketjujen integraatio tärkeää asiakastason integraatio = palvelujen yhteensovittaminen tuotannollinen integraatio verkostomainen rakenne

57 Vaikuttava ja kustannustehokas toiminta ja hallinto Asiakaskeskeinen ja digitaalinen palvelu Toimintojen uudistaminen ja entisistä toimintatavoista luopuminen

58 Kestävyysvajetta vähennetään

59 Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet Onko tavoitteista ja keinoista yhteinen ymmärrys alueella?

60 Muutos tehdään maakunnissa Muutos tehdään yhdessä Tarvitaan yhteinen tahtotila Tarvitaan sitoutumista Mukaan tarvitaan: kaikki keskeiset toimijat henkilöstö alueen asukkaat

61 Muutos tehdään maakunnissa Valmistelun tulee olla jäsentynyttä Tarvitaan muutossuunnitelma muutosvisio tavoitteet: toiminnalliset ja taloudelliset keinot tavoitteiden saavuttamiseen aikataulu Tarvitaan taitavaa johtajuutta Tarvitaan tehokasta viestintää

62 Uudistuksen aikataulu Maakuntalain, sote-järjestämislain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittaisivat vaiheittain 2018 aikana. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakuntiin kokonaisuudessaan

63 Sote- ja maakuntauudistuksen muutostuki Alueellinen muutostuki Muutosakatemia Kärkihankkeiden muutostuki

64 Muutostuki Sote-uudistuksen muutostuki (STM) Maakuntauudistuksen muutostuki (VM) STM ja VM toteuttavat muutostuen yhteistyössä STM verkostoi, koordinoi ja tukee alueiden sote-vastuuvalmistelijoiden työtä Asetteilla valtakunnalliset valmistelu- ja yhteistyöryhmät

65 Muutostuki jatkuu Sote-muutosjohtajan aluekierros yhteistyössä VM:n kanssa aloitetaan kesäkuussa ja jatkuu elokuussa yhteensä 18 tilaisuutta otetaan pian yhteyttä alueiden vastuuvalmistelijoihin

66 Muutostuki jatkuu Muutosakatemia tarkoitettu keskeisille alueellisille toimijoille koulutusohjelma valmistellaan STM:n johdolla muodostuu erilaisista opintojaksoista (moduuleista)

67 Kärkihankkeiden muutostuki iäkkäiden palveluiden muutosta vauhdittamaan Toimintojen uudistaminen ja entisistä toimintatavoista luopuminen Muutosagentti maakuntaan STM 100% rahoituksella Keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus sekä tukea kärkihankkeen kokeiluja

68 Odotukset sote-muutostuelle Mitä tukea odotatte sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun? Tehdään nopea kysely STM:n sotevalmistelijoille toukokuussa STM:n ja VM:n yhteinen kysely soteuudistuksen ja maakuntauudistuksen valmistelijoille alkusyksystä

69

70 19 Ratkaisuja voidaan löytää yhdessä kysymys on yhteisestä tahdosta

71 Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti

72 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluita Vaikuttava ja kustannustehokkuuteen kannustava rahoitus

73

74 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen kunnissa Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

75 Säästöpotentiaalin ja -tarpeen havainnollistus 5500 Koko maan sote-menot eri skenaarioissa Koko maa, perusura Koko maa, säästöpotentiaaliura Koko maa, lähtötaso P-P tasolla Koko maa, tavoiteura

76 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laiteinfrastruktuuripalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Julkiset palveluntuottajat Yksityiset palveluntuottajat Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kolmannen sektorin palveluntuottajat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

77 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelu-tasosta ja järjestämissopimuksesta (yhteistyösopimuksesta) 5 soteyhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

78 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään

79 Rahoitusratkaisun tasot Valtion ja maakunnan suhde maakunnan valtionrahoitus yleiskatteellisena valtionosuutena Maakunta ja tuottajat - korvausperusteet Valtio ja kunnat rahoitusperiaate: kunnan mahdollisuus selviytyä velvoitteistaan turvataan uusi tasaus kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen Asiakkaat ja palvelutuottajat julkisrahoitteisessa asiakkaalle sama hinta asiakasmaksujärjestelmän uudistus

80 Maakuntien rahoituslaki Rahoitus valtiolta maakunnalle Maakunnalla järjestäjänä budjetti => rahoitus tuottajille maakunnan kautta 88 % laskennallinen rahoitus sotepalvelutarvetta kuvaavilla kertoimilla painotettuna Tästä: 56,2 % sote-tarvekerroin, 43,8 % ikäpainot Sote-tarvekertoimessa terveydenhuolto 58 %, vanhustenhuolto 22 % ja sosiaalihuolto 20 % 10 % asukaskohtainen perushinta 1 % asukastiheyskerroin 1 % vieraskielisyyskerroin

81 Maakunnalta tuottajalle Kaikki raha kulkee järjestämisvastuussa olevan maakunnan kautta sairaanhoitovakuutuksesta tuleva korvaus (ns. Kela -korvaus) osaksi maakunnan rahoitusta työterveyshuollon sairaanhoito - korvausperusteiden uudistuksella työterveyshuoltoa ohjataan vahvemmin lakisääteiseen perustehtäväänsä Raha seuraa asiakasta laissa säädettävällä tavalla Korvausperusteet uudistetaan Maksetaan tuottajille valinnanvapausjärjestelmässä hyvinvointi- ja terveysriskin kantamisesta (managed care organisation, MCO) hoitoriski mahdollisimman laajalti valinnanvapaustuottajan kannettavana suoritteista erilliskorvaus vain palvelusetelin yhteydessä Erilaisia korvausperusteita ansaintalogiikan perusteella

82 Tuottajan korvaus asiakkaan näkökulmasta Asiakkaalle hinta sama Tuottajalla ei ole oikeutta valita asiakastaan Yliopistosairaaloiden ja muiden 24/7 sairaaloiden tuottajan korvausperusteiden mukaan Koottujen erityistason palveluiden suhteen kustannuksiin ja hoitomääriin perustuvat korvaukset pääosin julkiselle erityistason ja vastaavien sosiaalipalveluiden tuottajille

83 Asiakasmaksu-uudistus Kokonaisuudistus käyntiin 2017 Otetaan huomioon ennaltaehkäisyn ja sotepalveluiden integraation tavoitteet sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden yhtenäistäminen Uuden asiakasmaksujärjestelmän tarkoitus tukea asiakkaan omaa vastuunottoa ja kustannusvaikuttavaa asiointia Ei kohtuuttomia korotuksia: maksut tasapainossa saatuun palveluun ja henkilön maksukykyyn

84 Lisätiedot #sote

85 Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kari Karjalainen, Joensuun kaupunginjohtaja

86 Nykyiset yhteiset toiminnot Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys

87 Huhmari Perustettiin selvityshanke, hallinnointi PKSSK siipien suojaan ( tekninen hallinnointi) Valmisteleva sihteeristö: Anu Niemi,pth yksikkö PKSSK, Pekka Kuosmanen/Jns, jyl Antti Turunen /PKSSK, sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen/Lieksa ja johtava hoitaja Jenni Halonen /Juuka Poliittiset piirijärjestöt laativat ohjausryhmän rakenteen ( 2 Jns, jokaisesta muusta kunnasta 1 edustaja)

88 Organisoituminen Poliittinen ohjausryhmä 12/2015 asti ( edustus kaikista kunnista) Koordinaatioryhmä ( kunta- ja sotejohtajat) kokoukset kerran kk:ssa alkaen 6/2014 6/2016 Valmistelutyöryhmät ( henkilöstöjärjestöjen edustus kaikissa) Palvelutuotanto ( pj Anu Niemi) Henkilöstö ( pj Sari Lempiäinen) Sote-kuntarajapintatyöryhmä ( pj Hannele Mikkanen, Liperi) Tukipalvelut ( pj Esko Lehto, Lieksa) Hallinto- ja talous ( pj Asko Saatsi, Nurmes) 4

89 Mitä tavoitteena? Eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen nykyistä joustavimmin palveluiden saatavuuden turvaamiseksi Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen (yhteinen rekrytointi ja osaamisen vahvistaminen etulinjassa esim.) Olemassa olevan ja edelleen kehittyvän ictteknologian maksimaalinen hyödyntäminen Resurssien siirto hallinnollisista tehtävistä kenttätyöhön

90 Tuloksellinen johtaminen Edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisen eri tasoilla sekä eri tasoilla toimivien esimiesten sitoutumista tietojohtamisen työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. Toiminnan ja talouden ohjaustyökalujen hankinta on käynnistettävä välittömästi, sillä niistä saatava tieto tukee palvelutuotannon suunnittelua ja toteutumisen arviointia Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkossa myös laadullisin mittarein (esim. hoidossa olevien diabeetikkojen verensokeriarvojen keskiarvo tai verenpainepotilaiden verenpainearvojen keskiarvo)

91 Henkilöstö -tärkeimmät havainnot ja ehdotukset Henkilöstöselvitys kunnista ja kuntayhtymistä sote henkilöstöä 6,000 vakinaista, 1,400 määräaikaista nimikkeitä yhdenmukaistettava eläkepoistuma 440 vuoteen 2016 mennessä, hallintohenkilöstön eläkepoistuma vuosina on yli 30 henkilöä palkkojen kirjo merkittävä harmonisointikulu vuositasolla 1.37 M, 0.5% palkkasummasta harmonisoitaisiin kunkin hinnoittelukohdan/ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan usean vuoden aikana valtaosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissä tehtäviin voi myös tulla muutoksia lähiesimiesrakenteen säilyttäminen on tärkeää Koko henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaatteella uuden ky:n palvelukseen, ei viiden vuoden irtisanomissuojaa

92 VALITTU RAHOITUSMALLI (Käyttö 95 % ja asukasluku 5 %) Käytön mukainen elementti: 95 %:n painolla käytön mukaan (kahden vuoden tilinpäätöksien ja kuluvan vuoden toteuman painotettu jakauma painoin: n-2 vuosi:20%, n-1 vuosi:30% ja n vuosi:50% Väestöä vakuuttava elementti: 5 %:n painolla asukasluku

93 Aikataulutus Hankkeen loppuraportti = Toiminnan suunnittelun pohja esitelty kuntafoorumi I Perussopimuksen ja siihen liittyvän rahoitusmallin esittely kuntafoorumi II Kunnissa 9-10/2015 kaksivaiheinen käsittely Kaikissa kunnissa valtuustonkokoukset klo 18.00

94 Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, pth yksikkö, PKSSK Heli Aalto, sosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, Siun sote KASTE Siun sote 1

95 Sote integraatio käsitteenä Integraatio = eri prosessien, erilaisen osaamisen ja työkalujen yhdistäminen, mikä mahdollistaa integroituneen hoidon/palvelun Integroitunut hoito/palvelu On asiakas/potilaslähtöinen tuottaa lisäarvoa kansalaisen arjessa pärjäämiseen lisää hoidosta/palvelusta saatuja myönteisiä kokemuksia sekä parantaa hoitotuloksia (= vaikuttavuutta ) ja on tuotettu nykyistä kustannustehokkaammin Hallinnollinen integraatio on vain pieni osa muutosta!!! Siun sote 2

96 Selvitysvaiheessa toteutettua(palvelutuotanto) 4/ / Siun sote 3

97 Perustuslaki /731 2 : Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Siun sote

98 Asukasosallisuus Asukkaiden marras- ja huhtikuu ( ) sekä kaikki kärryille kokonaisuus (menossa nyt) Asukasosallisuuden kehittäjäkumppanuus Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kanssa -> jäsenjärjestöt ja muu järjestöverkosto o Jatkuva ja dynaaminen yhteistyö (tiiviit säännölliset työkokoukset teemoitettuna, työryhmissä työskentely) Erilaisia työmuotoja. Nyt työn alla mm. oppaan työstäminen sekä kansalaisraatien suunnittelu yhdessä Kuntaliiton kanssa, Siun sote valtuuston iltakoulu ja eri sisällöillä toteutuvat kuntatapaamiset Siun sote

99

100 Asukastiedon merkitys Asukasosallisuus ja asukkaiden tuottama tieto palvelujen tarpeesta ja laadusta Siun soten kehittämisen peruskivi (yhteensä 1800 palautetta asukkaiden marras- ja huhtikuun kautta) Kerätty tieto kokemustietoa -> tuodaan indikaattoritiedon rinnalle Asukkaat toivoivat parempaa yhteydensaantia palveluihin, luukuttamisen lopettamista, hyvää kohtaamista ja vuorovaikutusta Siun sote

101 Kokemuksia koetusta - asukasosallisuus Toteutuksen laaja-alaisuuden mahdollisti : verkostojen ja osaamisen hyödyntäminen yhdessä sovitut pelisäännöt heittäytyminen ja yhteinen tahtotila hyvä suunnittelu (aikaa varattava) viestintä käytettävissä olevat hankeresurssit joustava yhteistyö Siun sote

102 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ henkilöstö Kuntien ja kuntayhtymien sote henkilöstö moniammatillisissa kuntatyöpajoissa, nykytilanteen kuvaamisessa ja uuden toimintamallin mallintamisessa 8-10/2014 ( 300 sote- ammattilaista, 15 kpl ) muutostyöskentelyn kick off keskustelua asukaslähtöisestä työstä ja sen esteistä, puhetta muutospeloista ja iloista Nykytilanteen kuvaaminen asukkaan näkökulmasta käsin tapahtui 12 toiminnallisessa työryhmässä (200 soteammattilaista) 9/ /2014 ns. pullonkaulatyöskentely Siun sote 9

103 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ henkilöstö Kaikissa ryhmissä oli lääketieteen, hoitotyön ja sosiaalialan professioiden edustus ( pth, esh, sosiaalipalvelut) Elämänkaarityöskentely (kevät 2015) kolmessa ryhmässä (yhteensä n. 70 osallistujaa) -> hahmoteltiin tulevaisuuden isoa kuvaa Nyt fokuksessa lähiesimiehet Lähiesimiesten rooli henkilöstölle tiedottamisessa ja työhyvinvoinnin tukemisessa muutostilanteessa on keskeinen. (Pohjois-Karjalan sote-hanke, Loppuraportti , Siun Sote : Miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin) Lähiesimiestapaamiset (huhtikuu 2016), joissa kerättiin esimiesten ajatuksia ja tuen tarpeita sekä konkreettisia ehdotuksia jatkotyöskentelylle -> yhteinen työstö toimenpidesuunnitelmaksi Siun sote

104 Asukaslähtöisen toiminnan mallinnus/ yritykset Alueen yritykset: Pohjois-karjalan elinkeinoyhtiöt toteutti sähköisen kyselyn 400 sote toimialayrityksille vastauksia saatiin 119 kpl; palautekeskustelu kyselyn pohjalta 2/2015 ( 80 yritystä mukana) Yhteistyö elinkeinoyhtiöiden kanssa (yksittäisen toimijan kilpailuneutraliteetti) Teemapäivä Yhteinen savotta (paikalla n. 90 yritysten edustajaa) Ajankohtaisia kuulumisia kerrottu niin yhdistysten kuin yrittäjienkin tilaisuuksissa Siun sote

105 Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat yhteinen synteesi Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja Siun sote 12

106 Palvelurakenteen suurimmat muutospaineet Ikäihmisten palvelukokonaisuudet Mielenterveys- ja päihdepotilaiden palvelukokonaisuudet Kestävä tasapaino akselilla oma tuotanto ostopalvelu - palvelusetelitoiminta Siun sote 13

107 Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Päihdehuollon peruspalvelut Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Vaativa kuntoutus Päivystys 24/7 ja ensihoito Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat 14

108 Toimeenpanovaiheen valmistelussa toteutettua ja toteutuvaa (palvelutuotanto) > Siun sote 15

109 Palvelu paketit Siun sote

110 Kansallisesti arvioidut kokonaisuudet Avovastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Lapset- nuoret- perheet Aikuisten sosiaalipalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaiset Lääkinnällinen kuntoutus Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ensihoito Päivystys Keskitetty erikoissairaanhoito Laaja-alainen palvelutarvearviointi Siun sote 17

111 Toiminnallinen kehittäminen/ Siun sote Palvelupakettiryhmät (noin 100 eri ammattiryhmän edustajaa) 1-4/ palvelukokonaisuuksien kunnittainen tilanneanalyysi kansallisen raportointi- ja seurantavälineen arviointi ja kehittäminen(stm/sitra ohjaa) - löydökset, ehdotukset tulevalle Siun soten viranhaltijajohdolle kehittämissuunnitelmien muodossa Siun sote

112 Kansallisen palvelupakettipilotin tavoitteena on ollut Kuvata integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto, jotka ovat asiakaslähtöisiä, ohjattavia kokonaisuuksia. Kuvata toiminnallinen rakenne, joissa mukana ovat ennaltaehkäisevät ja omahoitoa tukevat tuotteet sekä digitaaliset palvelut korjaavien palvelujen ohella Hahmotella järjestämistä ja tuottamista tukeva rakenne, mikä on kuitenkin organisaatio- ja tuottajariippumaton, sillä tuotantotavat voivat sote alueittain vaihdella Hahmotella rakenne, joka mahdollistaa järjestämisen/tilaamisen ja tuottamisen raportoinnin läpinäkyvästi kokonaisuuksina sen on oltava samalla yhdenmukainen kustannuslaskentamalli koko valtakunnassa Siun sote

113 Toiminnalliset kehittämisryhmät ( ) Työryhmissä on edustettuna moniammatillisesti kuntien ja PKSSK:n soteammattilaisia, jotka ovat ao. palvelukokonaisuuden vahvoja sisältöosaajia. Siun Soten lisäksi arviointityöhön osallistuvat Eksote ( kaikki palvelupaketit), Porvoo, Kuopio, Tampere, Kainuu ja Varsinais-Suomen shp ( yksittäiset palvelupaketit) Siun sote

114 Kansallisen palvelupakettityön rinnalla tuotetaan Siun soten kehittämissuunnitelmat Työryhmät ovat laatineet tulevan Siun Soten toimivan johdon avuksi kehittämissuunnitelma, erityishuomio seuraavissa asioissa miten osaamisen tuki saadaan etulinjaan? miten palvelut koordinoidaan pallottelematta potilasta? miten potilaiden /asiakkaiden yhteydensaanti/yhteydenpito varmistetaan? miten painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään suuntaan? Työryhmät kartoittavat hyviä käytänteitä, missä laatu, vaikuttavuus ja kustannusten hallinta yhdistyvät Siun sote 21

115 Laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden välinen tasapaino /Triple aim Laadullinen ulottuvuus /saatavuus Väestöterveys- ja hyvinvointi = vaikuttavuus Tuottavuus/kustannukset Siun sote 22

116 Laadun mittaamisen ulottuvuudet Hoidon vaikuttavuus Hoidon turvallisuus Hoidon tekninen tehokkuus Potilas/asiakaskeskeisyys Tasa-arvo ( = equity) Oikea-aikaisuus -> laadukas hoito = kustannustehokas hoito! Siun sote 23

117 Asukas- ja henkilöstöviestinnän toteutus Henkilöstöviestintä viikoittainen uutissähke, videotiedotteet kuukausittain videoituja henkilöstöinfoja palautetta ja kysymyksiä voi esittää netin kautta Sisäisen intran rakentaminen aloitettu Asukasviestintä Visuaalinen ilme suunnittelussa Uusien nettisivujen rakentaminen aloitettu Markkinointivideo julkaistu Yleisötilaisuuksia kunnissa keväällä ja syksyllä 2016 Syksyllä 2016 joka kotiin jaettava asukaslehti Sosiaalisessa mediassa käytössä Facebook, Twitter ja Youtube Siun sote 24

118 Miten tästä eteenpäin? Osallisuus ei ole kertasuorite tai temppukokoelma o Osallisuus on monimuotoista ja -tahoista Osallisuuden merkitys on erityisen suuri ns. integraatioasiakkaiden kohdalla Osallisuus osana rakenteita, osana toimintaa Yhteistyötä vai kumppanuutta? o Molempi parempi : strategisia avauksia ja toimintatapojen yhdessä hiomista (esim. Karelia ammattikorkeakoulu, PKKY, Itä- Suomen yliopisto, PK-Sotu) o Asukkaan voimaantuminen Siun sote

119 Miten tästä eteenpäin? Kehittämisen fasilitointia: sitoutunut johto, ongelmien tunnistaminen, konkretian kautta eteneminen, esimiesten osaaminen Muutos viedään asukas-työntekijä yhdyspintaan saakka Siun sote

120 Lisätietoja Siun sote

121 Kunta-rajapinnasta yhdyspinnaksi Hannele Mikkanen, Siun sote rajapintatyöryhmän pj.

122 Rajapinnasta yhdyspinnaksi Tunnistettu aikaisempien sote-yhteistoiminta-alueiden ajoilta rajapinta ; peruskuntaan jäävä toiminto suhteessa sote:een Pohjois-Karjalassa Siun sote-tuotannon valmistelun rinnalla samanaikaisesti nostettiin keskusteluun yhdyspinta-alueet, joita ovat mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, lapsetnuoret, maahanmuuttajarakenteet, asumisen rakenne, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, työllisyys, paikallinen neuvottelukunta, jne. Puhutaan palvelutuotantoon nähden hännistä, mutta, jos näistä toiminnoista ei ole edeltä yhteisiä tavoitteita ja toimintamallia, koko kokonaisuus helposti ongelmatisoituu. Rajapinnassa ollaan lähellä kuntalaista, on kysymys toiminnallisista ja hallinnollisista järjestelyistä. Siun sote käynnistyi alusta, sote-henkilökunta siirtyy kunnista vuoden 2017 alusta. Kunnat rakentavat parhaillaan omaa uuden kunnan rakennetta soten poistuessa. Eri työryhmä työstänyt tukipalveluiden rajapintaa, samoin kuin turvallisuus ja varautuminen rajapintaa Johtotähtenä suhteessa rajapintaan, sote-tuotanto keskittyy sotetehtäviin

123 Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat SOTE-kuntayhtymä Siun soten JÄRJESTÄMISMALLI Järjestäjä Yhtymävaltuusto Tark Hallitus omistajaohjaus Jaostot Toimitusjohtaja TUOTANTO Paikallisjohto Hyvinvointikertomus

124 Tikkataulu: Painopiste paikallisissa palveluissa Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Päihdehuollon peruspalvelut Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat

125

126

127 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Avovastaanottopalvelut ( Jenni Halonen/ Juuka, Mervi Karttunen/Ilomantsi ja Pentti Saarinki/Jns) Suun terveydenhuolto ( Kari Tuovinen/Kitee) Lapset- nuoret- perheet ( Anne Frimodig, Jns/ Okun toimipiste) Työ- ja toimintakykyä tukeva aikuissosiaalityö (Arja Pöntinen-Heinonen/ Jns ja Teuvo Räsänen/ Valtimo) Hoito- ja hoivapalvelut (Hannele Komu, Ilomantsi) Vammaiset ( Tarja Hallikainen, Jns)

128 Palvelupaketit ( päävastuulliset) Lääkinnällinen kuntoutus ( Merja Kosonen, PKSSK/apuvälineyksikkö) Mielenterveys- ja päihdepalvelut ( Johanna Suvanto, PKSSK) Ensihoito ( Petteri Hakkarainen, pelastuslaitos) Päivystys ( Susanna Wilen, PKSSK) Vaativa erikoissairaanhoito ( Antti Turunen ja Tuomo Kava, PKSSK)

129 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; sotepainotteisesta hyvinvointikertomuksesta kuntalaisen sujuvaan arkeen kuntastrategiassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu kunnille Hyvinvointityön asema on huomioitava kunnan organisaatiossa strategisesti, toimielin- ja johtamisjärjestelmässä Kunnilla on käytössään sähköinen hyvinvointikertomus, jossa tavoitteet ja indikaattorit ovat kuntakohtaisia (ei sote kohtaisia). Paikallisten tavoitteiden tulee olla linjassaan maakunnallisten hyvinvointitavoitteiden kanssa, joten SiunSoten tulee myös toimia näiden tavoitteiden mukaisesti. Maakunnallisessa hyte-ryhmässä toukokuussa indikaattoriryhmän esittämät maakunnalliset tavoitteet (lapset / työikäiset/ikäihmiset) Paikallisesti sovitaan, mitä itse kukin kunta tekee tavoitteen eteen ja millä indikaattoreilla mitataan ja mitä sote tekee tavoitteen eteen paikallisesti ja millä indikaattoreilla mitataan - ei voida mitata vain sote-indikaattoreilla

130 Siun sote nimeää edustajansa jokaisen kunnan hyvinvointityöryhmään. Kunta nimeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavan henkilö. Mielellään kunnan johtoryhmästä tai keskushallinnosta, jolla on vetovastuu ja riittävä mandaatti hyvinvointityöryhmän koollekutsumisesta, sähköisen hyvinvointikertomuksen ylläpidosta, koordinoinnista ja yhteistyöstä. Tämä henkilö voi olla myös kuntien yhteinen työntekijä (esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori). Jatkotoimenpiteenä ehdotetaan Maakuntaliiton tulevaisuus rahastosta haettavaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankerahoitusta kuntien hyvinvointityön koordinoinnin tueksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden verkostoitumista ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeessa tullaan huomioimaan Maakuntaohjelman hyvinvointitavoitteet

131

132

133 Ikäihmisten hyvinvointi ja toimintakyky Maakunnallinen painopistealue: Ikäihmisten toimintakyvyn säilyttäminen ja hyvinvoinnin edistäminen Esimerkki kunta sote työnjaosta Kunta Taloudellinen toimeentulo Palveluiden hinnoittelu Velkaneuvonta, toimeentulotuki, palveluiden hinnoittelu Sosiaalinen toimintakyky ja osallisuus Liikkumiskyky: kotona selviytyminen, ympäristötekijät, kaatumisen ehkäisy Järjestötoiminta, kulttuuri, kirjasto, vaikuttaminen, elinikäinen oppiminen, viestintäyhteydet, sähköinen asiointi Korjausneuvonta, asuminen, katujen kunto ja hoito, julkinen liikenne Sote Sähköinen asiointi, asiakaspalautteen annon mahdollisuus Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, riskien kartoitus, kotihoito Arkitoimista suoriutuminen ja avun tarve: asuin- ja elinympäristö, avun tarve arkiaskareissa Elintavat: liikkumattomuus, lihavuus, päihteet, ravitsemus Kaavoitus, maankäyttö, järjestöjen avustaminen, vapaaehtoistoiminta Liikuntapaikat, liikuntaneuvonta, ennaltaehkäisevä päihdetyö Kuntoutus, palvelutarpeen arviointi, kotihoito Ravitsemusneuvonta, päihdehoito, painonhallinta, liikuntaneuvonta 13

134

135 Työllisyys suhteessa siun soteen - Kunnan tehtävänä on työllisyyden hoitaminen (suhteessa siun soteen) - Kunta osoittaa työntekijäresurssin / toimijan työllisyyden hoitoon ja huomioi uudessa organisoitumisessaan työllisyyden johtamisjärjestelmän. - Maakunnassa otetaan käyttöön monialainen kuntajohtoinen toimintamalli. Tämä tarkoittaa monialaista tiimiä, jossa kunnan työnjohdossa työskentelee kunnan ja SiunSoten työntekijöitä, samoin kuin TE-hallinnon edustaja. Toimintamalliin kytkeytyy KELA ja TYP. - Siun soten ammattilaisten antama ammatillinen työaika työllisyyden hoitoon on sotepalveluiden resursseissa (huom. ajankohta kesäkuu 2016). Tähän ei tehdä erillistä sopimusta tai laskutusta palvelun saamiseksi. - Työllisyyden muodoista sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta jäävät peruskuntiin, paitsi Joensuussa sosiaalinen kuntoutus jää SiunSoteen

136 - ELY- keskuksesta saatava tulorahoitus kuntouttavasta työtoiminnasta suunnataan toiminnan järjestäjälle (10,09 /pv) kuntaan, paitsi Joensuun osalta siun sotelle. - Työllistymiseen liittyviä työpaikkoja tulee merkittävissä määrin järjestää sote-yksiköissä. Näitä ovat muun muassa palkkatuki, oppisopimus, työkokeilu, työllistetyt, kuntouttava työtoiminta, nuorten kesätyöt, työttömien käyttäminen sijaisuuksiin hoitoon, jne. (Esimerkiksi Kontiolahdella tämä toiminta tarkoittaa 40 henkilötyövuotta mm. lähihoitajia, ohjaajia, avustajina) - Kunta maksaa sote-yksiköissä työllistettyjen palkan. Vuosittain päätetään Siun soteen työllistettävien määrä. Tällä varmistetaan työllistymistoimenpiteen toteutuminen. Sovittavaksi jää paikallisesti työntekijöiden rekrytointiprosessi sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköihin. - Työllistetyt ovat osa työyhteisöä - Haetaan maakunnallista työllisyyden kokeilu- hanketta vuosille Hankerahoitusta haetaan kevään 2016 aikana yhdessä ELY-TE-Kela-maakunta ja kuntatoimijoiden kanssa. (Koko työllisyyden hoitokokeilu tarkoittaa kaikki-tai ei mitään? )

137 Lapset ja nuoret - Kuntien lakisääteisessä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä paikallisessa hyvinvointikertomuksessa konkretisoidaan kunnan ja SiunSoten yhteinen tavoitteisto ja toiminta - Keskeiset SiunSoten ja kuntien yhteiset toiminnan periaatteet: Elämänhallintaa tuetaan suuntaamalla tuki oikea-aikaiseen, varhaiseen puuttumiseen lapsen ja nuoren arjen kasvuympäristössä Tasalaatuinen ja koordinoitu yhteinen lapsen ja nuoren sekä perheen tukiprosessi koko maakunnassa - Kunnan alle kouluikäisten, peruskoululaisten ja perheiden palvelut kytketään Siun sote kyseisen alueen lähipalvelut tarjoavaan perhekeskukseen (perheneuvolapalvelu on osa perhekeskuspalvelua) - Kunnan nuorten palvelut ja ohjaamotoiminta kytketään SiunSoten nuorten syrjäytymistä ehkäisevään palvelukokonaisuuteen.

138 - Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen palvelun järjestämisvastuu on kunnalla, minkä vuoksi palvelutuotannon kokonaisvastuu siirretään kunnalta SiunSotelle. Siun soten henkilöstö vastaa yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta (5 ) ja velvoitetaan osallistumaan yhteisölliseen opiskelijahuoltoon (4 ) sekä opiskeluhuoltoryhmiin. - Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvät sopimukset siirtyvät SiunSotelle. - Oppilas ja opiskelijahuollon lainsäädännön alla toimivat työntekijät (koulukuraattorit, psykologit ja terveydenhoitajat) siirtyvät SiunSoten työntekijöiksi. - Perustelut: - a) selkeys lain toteutusvastuussa - b) oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö on keskiössä koulun ja Siun soten yhteistyössä. Siun soten henkilöinä heidän tehtävänsä on varmistaa oikea-aikainen ja varhainen siun soten moniammatillinen tuki sekä aukoton tiedonsiirto. - Edellä kuvatut edellyttävät, että oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstö edelleen työskentelee kouluilla ja koulutuksen järjestäjä takaa heille asianmukaiset työtilat.

139

140 Asumisen toimeenpano-ohjelma asumisen hallinnan välineenä - Kunta ohjaa maankäyttöä, kaavoitusta ja asumista kunnassa!!!! - Asuminen tarkoittaa tässä yhteydessä eri erityisryhmien asumista: hoitoa- ja hoivaa tarvitsevat vanhukset, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdeongelmaiset ja muut psykososiaalista tukea tarvitsevat sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret. - Erityisasumisen kokonaisuutta hallitaan kunnallisella/seudullisella toimeenpano-ohjelmalla, joka laaditaan yhteistyössä kuntien ja SiunSoten kanssa. Tämä kokonaisuus liittyy tiiviisti omistajaohjaukseen!! - SiunSote selvittää erityisryhmien asumistarpeen ja tuottaa kootusti tiedon asumisen erityispiirteistä kunnille. Yhteistyössä kunnan/seudun kanssa suunnitellaan erityisasumispalveluiden infrastruktuuri eri asumispalveluihin (erilaiset asukasryhmät) - Kunta rakennuttaa ja pääsääntöisesti vuokraa asumisyksiköt, samoin yritykset ja yhteisöt rakennuttavat ja vuokraavat - SiunSote osoittaa vuokralaiset ja tuottaa palvelut, palvelun voi tuottaa myös yhdistys tai yritys - Asukkaan vuokrausprosessi tulee tehdä samankaltaiseksi eri toimijoiden kanssa. Joensuun kaupungissa on tehty malliesitys vuokrausprosessista ja sitä pilotoidaan keskisuuressa (Liperi) ja pienessä (Valtimo) kunnassa kevään 2016 aikana. Malli tarkentuu pilotointien jälkeen. Toukokuu lopussa yhteiset asiakirjapohjat uusia asiakkuuksia varten - Kuntien tulee huomioida asumiseen liittyvä asiakkaan vuokrausprosessiin liittyvä resurssi omassa toiminnassaan.

141 Kuntien, Siun Soten ja yksityisten roolit erityisryhmien asuntojen hallinta- ja rakentamisprosessissa Siun Soten rooli Kunnan rooli Yksityisen sijoittajan/palveluntuottaja rooli Vastaa erityisryhmien asumisen tarpeen selvittämisestä. Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, joita käytetään erityisasuntoina. Omistaa asuntoja ja kiinteistöjä, ja vuokraa niitä suoraan yksityisille asiakkaille omalla riskillään. Asumispalvelun kilpailutuksen kautta SiunSote voi ostaa asumispalveluja yksityiseltä toimijalta. Linjaa miten paljon millekin ryhmälle järjestetään asumispalvelua omana toimintana ja miten paljon ostopalveluna tai palvelusetelillä. Rakentaa uusia asuntoja asuntotuotannon kautta kuntaan. Voi rakentaa uusia erityisryhmien asuntoja myös omalla riskillään, jos kunta on myynyt tai vuokrannut tontin. SiunSote ei sitoudu ostamaan palvelua muuten kuin kilpailutuksen kautta. Vastaa palvelutuotannosta itse tai kilpailuttaa asumispalvelut. Mahdollisuus kilpailuttaa palvelut myös kunnan omiin tiloihin jos niin kunnan kanssa sovitaan. Vastaa asuntojen vuokrausprosessista asuntotoimen tai yhtiön kautta. Asukasvalinnassa yhteistyö Siun Soten sastoiminnan kanssa. Välivuokraus mahdollisuus ALV-palautus tilanteissa tai kunnan muuten niin harkitessa Vastaa omien asuntojensa vuokrausprosessista itse. Asukasavalinnassa yhteistyö Siun Soten sas-toiminnan kanssa, mikäli kyse ostopalvelusta. Kilpailuttaa rakennusten yksityiset investorit ja yksityisille tarjottavat tontit.

142 Kunnan ja Siun soten roolit ARAn investointiavustus hankkeissa Jos kunta ei rakenna itse se kilpailuttaa tai etsii ARA -kelpoisen investorin, joka jättää ARA hakemuksen Siun sote antaa ARAn edellyttämän SOTElausunnon. Kunta antaa sen pohjalta oman lausuntonsa ARAlle ARA käsittelee investointiavustuksen Investori rakennuttaa kiinteistön ja kunta voi välivuokrata kiinteistön ja vuokraa asunnot edelleen asiakkaille Kunta päättää TPohjelmassa tai muuten toteuttaako rakennushankkeen itse vai yksityisesti SiunSotelta asumisyksikön tarvearvio. Kunnasta näkemys yksikön sijainnista. Kunta kaavoittaa ja tarvittaessa kilpailuttaa tontin Siunsote järjestää joko itse tai kilpailutuksen kautta asumispalvelut yksikköön Siun sote ja kunnan asuntotoimi osoittavat ARA kriteerien mukaiset asiakkaat vuokralaisiksi. Kunta ja Siun sote voivat tarvittaessa sopia palvelusopimuksen siitä kuinka kauan kiinteistöä käytetään palvelutuotannossa

143 Logistiikka (henkilökuljetukset) Parhaillaan selvitetään joka kunnasta liikenne- ja logistiikkapalvelut kokonaisuutena. Selvitys koskee liikenteeseen kohdistuvia logistisia palveluja ja sisältöä, mahdollisia toimenpiteitä ja liittymäpintoja sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, esimerkiksi ruoka- ja sisäisen postin kuljetukset, laboratorionäyte- ja apuvälinekuljetukset, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset. Työryhmä ehdottaa myös, että kunnat uudelleenorganisoinnin yhteydessä huomioivat ja tunnistavat logistiset palvelut kokonaisuutena ja huomioivat omat kuljetuksensa suhteessa SiunSoten kuljetuksiin, (esim. päiväkodin pyykkikuljetukset ja SiunSoten tehostetun asumisen ruokakuljetukset, jne) Jatkotyössä logistisiin järjestelyihin resursoidaan SiunSote kunta rajapinnassa kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön tiiviimmin. Seuraavassa rajapintaryhmässä asiaa käsittelyssä. Valmistelun tuloksena myöhemmin ehdotus nykyistä laajemmasta; Logistiikan laajentamishanke vuodet

144 Avustukset / kumppanuudet Kunnalla on päävastuu järjestöjen kanssa tehtävistä kumppanuus- ja avustussopimuksista. Kolmannen sektorin avustukset, yhteistyösopimukset ja koordinointi on kunnassa. Kunnassa on nimetty yhdistysyhdyshenkilö SiunSote vastaa maakunnallisista ja isoista järjestöjen kehittämishankkeista, joiden substanssi on sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoa tukevassa toiminnassa. Näiden hankkeiden tulee tukea suurta osaa maakuntaa. Jäsenyydet Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ry kannatusyhdistyksessä (ISO) ja Maitohygienialiittossa siirtyvät SiunSotelle, Suomen Sosiaali- ja terveys ry (SOSTE), yhteistöjäsenyys kunnalle/kaupungille

145 Yhdistysten laaja rooli (Soste) Järjestölähtöis ten yritysten markkinaehtois esti tuottamat palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki Järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukse en perustuva toiminta SOTEALUEET KUNTA - Elinvoimakunta - Hyvinvointikunta

146 Paikallinen neuvottelukunta - Neuvottelukunnat ovat kuntakohtaisia toimielimiä (2 vuotta) / hyvinvointityöryhmä - Kunnissa on annettava neuvottelukuntaa koskevat määräykset hallintosäännössä. - Hallintosäännössä määritellään kuntakohtaisesti neuvottelukunnan nimi, jäsenten lukumäärä kunnan osalta ja keskeiset tehtävät. - Kokoonpanossa tulisi huomioida luottamushenkilöiden lisäksi toimialan paikallisten järjestöjen edustus - Hallintosäännössä määrätään neuvottelukunnan valmistelusta/esittelijästä Paikallisen neuvottelukunnan työ ei ole varsinaisesti omistajaohjausta Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu paikallisen asiantuntemuksen tuominen SiunSotelle

147 Neuvottelukuntaan osallistuvat SiunSoten nimeämät, ensisijaisesti paikalliset asiantuntijat (mandaattiasema). Paikalliset neuvottelukunnat: sovittavat yhteen kunta - sote rajapintaan liittyviä toimintoja päätettyjen linjausten pohjalta, esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lapset ja nuoret, asumispalvelut, työllisyysasiat, maahanmuutto, logistiikka, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, avustukset, paikallinen viestintä antaa lausuntoja, tekee mahdollisesti esityksiä kehittämisestä, käsittelee toimintakatsaukset säännöllisesti, seuraa palvelujen toteutumista, käsittelee paikallisia toimitilakysymyksiä, sähköisen hyvinvointikertomuksen tavoitteita, seurantaa ja indikaattoreita. kutsuu harkintansa mukaan kokouksiin asiantuntijoita tai muita tarvittavia toimijoita (kansalaisjärjestöjen edustajia)

148 Maahanmuuttajatyö Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen kehittämis- ja käynnistämishankkeen (Siltoja rakentamassa) tavoitteena on kuntien vastaanotto- ja alkuvaiheen tukipalvelujen kehittäminen, kotouttamisosaamisen lisääminen ja ylläpitäminen sekä Joensuun seudun maahanmuuttajapalvelujen toimintamallin pilotointi. Hanke on käynnistynyt maaliskuussa 2016 ja sitä rahoittaa Sisäministeriön päätöksellä EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Pilotoinnin jälkeen arvioidaan mahdollista toimintamallin laajentamista. Kunta tekee pakolaisten ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskevat sopimukset ELY:n kanssa. Kunnan ja Siun soten sopimusmalli valmistellaan vuoden 2016 aikana. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta moniammatillisesti (oleskeluluvan jälkeen vapaa asumisen valinta kuluja voi tulla henkilön kohdalla 10 vuodeksi eteenpäin). Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnan valtuustossa. Kotouttamisohjelman keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina

149

150 Soten rajapintahenkilöstö Kuntiin on tullut myös rajapintaan liittyvän henkilöstön osalta kysely (vastausta on pyydetty mennessä) Kuntatasolla tulee tarkistaa rajapintahenkilöstö ja varmistaa oman toiminnan joustava jatkumo

151 Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Pekka Kuosmanen, vt toimitusjohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Toiminta alkaa

152 Siun sote Miten tähän on tultu? Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan alkaen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

153 Siun sote

154 Miksi Pohjois-Karjala? yhtenäinen maakunta pitkä ja menestyksekäs maakunnallinen yhteistyö ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä (Mediatri), maakuntaverkko - edelläkävijä riittävä väestöpohja ( ) myös erikoissairaanhoitoon, yksi keskussairaala, ei aluesairaaloita asioita on pystytty sopimaan 4

155 Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys

156 SOTE palvelurakenne P-K:ssa (1) ISER hanke (4 shp:n yhdistäminen) lopetettiin hankkeen ohjausryhmä esitti itä- ja keski-suomen kunnille ja shp:lle ERVA-alueen laajuisen hankkeen (ISKE) käynnistämistä 12 kuntajohtajaa kokoontui keskustelemaan jatkosta P-K:n kannalta mahdollisen ISKE-hankkeen ohjausryhmään valittiin Esko Lehto, Olli Riikonen, Kari Karjalainen ja PKSSK:n edustaja (Ilkka Naukkarinen) ratkaisujen valmistelu peruskuntien johdolla kj:t huolehtivat tiedottamisen päättäjille todettiin pienemmän työryhmän tarve P-K:aan ERVA-tasoinen ISKE-hanke ei saanut rahoitusta, eikä ole edennyt. Ohjausryhmä on kokoontunut muutaman kerran lähinnä kuulemaan tilanneselvitystä.

157 SOTE palvelurakenne P-K:ssa (2) sovittiin, että ISKE-työn osana muodostetaan P-K:n oma epävirallinen valmistelutyöryhmä tehtävänä pohtia väestölähtöisesti maakunnan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamis-/toteuttamistapaa, ei niinkään järjestämis- ja hallintomallia työryhmän kokoonpano o Kari Karjalainen, Pekka Kuosmanen o Esko Lehto, Asko Saatsi, Soile Syrjäläinen o Hannele Mikkanen, Markku Lappalainen, Olli Riikonen o Antti Turunen/Anu Niemi työ on virkamiesvalmistelua, joka ei sido kuntia työryhmä kokoontui 5 kertaa seurannut aktiivisesti kansallista kehitystä ehdottaa etenemistä P-K:ssa huhtikuun 2014 seminaarit Kimmelissä ja Huhmarissa

158 Miksi SoTe-rakenneuudistus jo nyt? Talouden realiteetit kuntien kantokyky, max + 0.9% tehtävä muutoksia Palvelujen turvaaminen erityisesti lähipalvelut Mahdollisuus integroitu ja kustannustehokas asiakas-, asukaskeskeinen palvelujärjestelmä Siun sote 8

159 periaatteita asukaslähtöisyys, osallistuminen lähipalvelut lähipalvelut, seudulliset, yhteiset monituottajuus uudet palvelumallit omahoito, sähköiset palvelut, etäyhteydet, liikkuvat yksiköt, palvelusetelit, henkilökohtainen budjetti toimintalähtöinen rakenne päivystys + ensihoito, avohoito, hoito ja hoiva/sairaalathoiva-asuminen, sosiaalipalvelut, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö yhteinen ohjaus paikallinen johto kustannustehokkaampi tuotantorakenne 9

160 Pohjois-Karjalan malli mallin rakentaminen aloitettu ennen kesälomia 2014 palvelutuotanto ja sitä tukevat rakenteet poliittinen ohjausryhmä pj Eero Reijonen, vpj Tuula Rautiainen koordinaatioryhmä pj Kari Karjalainen, vpj Ilkka Naukkarinen valmisteluryhmät- hlöstön edustaja kaikissa ryhmissä palvelutuotantoryhmä, pj Anu Niemi hallinto- ja taloustyöryhmä, pj Asko Saatsi sote-kunta rajapintatyöryhmä, pj Hannele Mikkanen tukipalvelutyöryhmä, pj Esko Lehto henkilöstötyöryhmä, pj Sari Lempiäinen väliraportti loppuraportti kuntien päätökset ennen kesää

161 Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Päihdehuollon peruspalvelut Erikoissairaanhoito Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 ensihoito Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Kouluterveydenhuolto Lääkärituki Erityistyöntekijät Sosiaalipäivystys Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Asumispalvelut Terveyskeskussairaala Neuvolat 11

162 Kuntien sote-menot 2014

163 Ikäihmisten hoitoketjun kustannus ikäihmistä kohden (2014) Vuodeosasto Laitoshoito, asumispalvelut Kotihoito

164 Sote-kunta rajapinta - yhteenveto

165

166 Valmistelutiimin järjestäytyminen (koordinaatioryhmä ) tiimin vetäjä / Pekka Kuosmanen 0.8, yleisjohto, strategia, hallintorakenteet, hallinnon ja toiminnan koordinointi / Asko Saatsi, Kari Karjalainen hallintosihteeri, Markus Hirvonen 0.6, yhtymävaltuuston ja hallituksen valmistelija, hallintosääntö, sopimukset talous/päivi Lintumäki 0.5, Johanna Tähkiö 0,5, Satu Huikuri 0,2 / Olli Riikonen, Eeva-Liisa Auvinen hallinto / Ismo Rouvinen , ict, kiinteistöt, kliinistä toimintaa tukevat palvelut / Jarkko Määttänen ravinto- ja siivouspalvelut, hankinnat, logistiikka / Hannele Portman 0.5 / henkilöstö / Sari Lempiäinen 0,5, Jouko Kantola 0,5, Mari Pitkänen 0,2 0,4 /Jere Penttilä viestintä / Ville Moilanen, Susanna Prokkola, kuntien viestintävastaavat + maakuntaliiton viestintähenkilöstö / Hannele Mikkanen toimistosihteeri Maria Partio 1.0, tiimin tukipalvelut Siun sote 16

167 JÄRJESTÄMISMALLI Järjestäjä Yhtymävaltuusto Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat omistajaohjaus Tark Hallitus Toimitusjohtaja TUOTANTO Paikallisohjaus Jaostot SOTE-kuntayhtymä Hyvinvointikertomus Siun sote

168 Miksi näin - yhteenveto historia maakunnan ominaisuudet toiminta edellä perussopimuksen hyväksymisvaiheessa ei hallintolaatikoita tehty itse henkilöiden sitoutuminen - luottamus moniammatillinen valmisteleva sihteeristö avoin suunnitelmallinen viestintä kuntavierailut jatkovalmistelu talkoilla Siun sote 18

169 Siun soten valmistelutiimi hallinto/tukipalvelut Siun sote-päivä Rouvinen Ismo Siun soten valmistelutiimin jäsen

170 Toimintakokonaisuudet (kliinistä toimintaa tukevat palvelut ICT-kokonaisuus Turvallisuus ja valmiussuunnittelu Tilojen hallinta, kiinteistö- ja lääkintälaitehuolto sekä apuvälinehuolto Välinehuolto ja toimistopalvelut Johdon suunnittelu- ja seurantapalvelut (tietojohtaminen, analysointi) PKSSK:n tytäryhtiöt Logistiikka (osa) Ambulanssi- ja siirtokuljetukset Mm. varasto, lääke, hoitotarvike, tavarakuljetukset, sisäinen potilaskuljetus, lähettitoiminta

171 Ryhmittely Ulkopuolisen tuottamat palvelut Konsernihallinnon johtoa tukevat palvelut Kliinistä toimintaa tukevat palvelut

172 Ulkopuolisen tuottamat palvelut ICT-kokonaisuus Ambulanssi- ja siirtokuljetukset

173 ICT-kokonaisuus PTTK tuottaa palvelut Tekninen toteutus Järjestelmien asiantuntemus Kokonaisuuteen liittyvien sopimusten teko kolmansien osapuolien kanssa Siun soteen tilaajaosaaminen Osa asiantuntijakokonaisuutta konsernihallinnossa ICT-kehittäminen Kuntarajapinta: Sote-toiminnan ulkopuolella olevat kuntiin jäävät ICT-asiat, ohjelmistomuutokset o Mm. oppilas/opiskelijahuolto, työllisyys, maahanmuutto ratkaistava molempien osa-puolien osalta

174 Ambulanssi- ja siirtokuljetukset Siun sote järjestää ja Pela tuottaa palvelun Liikelaitos In-house-aseman huomiointi Kuntarajapinta: Nykyisin kuntien vastuulla olevat siirtokuljetusten kustannukset siirtyvät Siun soteen

175 Konsernihallinnon johtoa tukevat palvelut Turvallisuus, valmiussuunnittelu ja riskien hallinta Tilojen hallinta Johdon suunnittelu- ja seurantapalvelut

176 Turvallisuus, valmiussuunnittelu ja riskien hallinta Osa asiantuntijakokonaisuutta konsernihallinnossa Riskien hallinnan osa-alueet Toiminnan johtaminen ja talous Henkilöstöturvallisuus Tietoturvallisuus Valmiussuunnittelu Fyysiset toimintaedellytykset Osa-alueet voivat hallinnollisesti olla eri kokonaisuuksissa, mutta kuitenkin lähellä ylintä johtoa Vartiointi Nykyisen kaltainen malli, Siun sotessa tuotetaan keskussairaalan vahtimestari- ja turvallisuuspalvelut Muiden toimipisteiden tarve arvioidaan riskien hallinnan kautta ja kilpailutetaan maakunnallisesti

177 Tilojen hallinta Osa asiantuntijakokonaisuutta konsernihallinnossa Siun sote vuokraa kuntien omistamat sote-tilat ja omistaa keskussairaalaympäristön Tilahallinta o koordinoi sote-kiinteistöjen kokonaisuutta o laatii ja päivittää vuokrasopimukset o Vuokrien laskentaperiaatteiden määrittely o Koordinoi rakennusinvestointeja ja rakentamista

178 Toteutetaan teknisen nykyarvon määrittely Ulkopuolinen toteutus Pääomantuotto%:n määrittely on poliittinen päätös Teknisen nykyarvon tarkastelu esim. 2-3 vuoden välein ja sen myötä pääomavuokran tarkastus Vuokrasopimus toistaiseksi

179 Johdon suunnittelu- ja seurantapalvelut Osa asiantuntijakokonaisuutta konsernihallinnossa Tietojohtaminen Johdon assistentit ja johdon sihteerit Controller-toiminnat Toimialueiden johtotiimi Omalta osaltaan mahdollistaa Rehulan teesien toteutumista Sote-integraatiossa onnistuminen Tietojohtamisessa onnistuminen Johtamisen muutos

180 Lähtökohdat Tietoa toiminnasta Vertailtavuus Läpinäkyvyys Kustannustietoisuuden lisääminen ASUKAS/ASIAKAS/POTILAS Tiedolla johtaminen Prosessimuotoinen raportointi Toiminnan kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Toiminnassa tapahtuvien muutosten avulla Liittäminen strategiaan Syy-seuraus-suhteiden analysointi

181 Nykytila -> tahtotila

182 Tietojohtaminen Johdon näkymä (avainmittarit) Henkilöstö näkymä (avainmittarit) Toiminta näkymä (avainmittarit) Talous näkymä (avainmittarit) Henkilöstö raportit (x kpl) Toiminta raportit (x kpl) Talous raportit (x kpl) Tietovarasto ja koodistopalvelu Henkilöstöhallinnonjärjestelmät Asiakas ja potilastietojärjestelmät Kirjanpitojärjestelmät

183 Toimintaa ja taloutta Rakennetaan toimintamallia, joka käytettävissä vaikka rahoitus siirtymässä valtiolle 2019 Laskutus Jäsenkuntien maksuosuus perustuu ennakkomaksuihin Sisäinen laskutus o Yksiköiden toimintaa kuitenkin seurattava Tuotteistus Toimintayksiköiden toiminnan kuukausittaiseen seuraamiseen Saadaan automaattisesti tietojärjestelmistä Tarvitaan myös jatkossa, vaikka rahoitus siirtyykin valtiolle Organisaatio Johtamisjärjestelmä huomioiminen mahdollistaa tietojohtamisen o Ylin johto, keskijohto, lähiesimiehet

184 Kliinistä toimintaa tukevat palvelut Kiinteistö- ja lääkintälaitehuolto sekä apuvälinehuolto Välinehuolto Toimistopalvelut Materiaalilogistiikka

185 Kiinteistö- ja lääkintälaitehuolto sekä apuvälinehuolto eli huoltopalvelut Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut hallinnoidaan keskitetysti o Huoltopalveluiden keskitetty malli täydentää tätä kokonaisuutta Keskistetty toimintamalli o Vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut ja asunnon muutostyöt myös koordinoidusti o Tekninen päivystys Kuntarajapinta o Keskitetty toimintamalli ei poista lähipalveluja Kunnissa oleva toiminta sovitaan kuntakohtaisesti» Koordinointi keskitetysti, palvelu tarvittaessa ostetaan kunnilta

186 Välinehuolto Keskistetty toimintamalli o Osa kliinistä toimintaa tukevia palveluja o Kaksi pääprosessia Vaativa esh sekä avovastaanotto- ja suunterveydenhuolto» Toiminta läpileikkaa kaikki toimialueet Esh:n palvelutuotanto sijaitsee keskussairaalan tuotantotiloissa Avohoitotoiminnan palvelutuotanto mahdollista keskittää muutamaan toimipisteeseen maakunnallisesti» Toimitilojen, logistiikan ja materiaalivolyymin perusteella o Hankkii, omistaa ja huoltaa instrumentit

187 Toimistopalvelut Keskistetty toimintamalli o Osa kliinistä toimintaa tukevia palveluja Toiminta läpileikkaa kaikki toimialueet o Toimintaa kunkin toimialueen sisällä Keskitetty johtaminen o Henkilöstö hajasijoitettuna alueelle eri toimipisteisiin o Kuntarajapinta: Toimeentulotukikäsittely siirtyy KELA:lle vapautuvan työpanoksen siirtyminen tai sijoittaminen kunta-organisaation /Siun soteen?

188 Materiaalilogistiikka Hoitotarvikkeet ja varastot o Keskistetty toimintamalli Osa kliinistä toimintaa tukevia palveluja Mahdollista laajentaa jäsenkuntien alueelle tämän vuoden aikana asteittain o Hoitaa jatkossa kaiken terveydenhuollon materiaalikuljetukset näytteet, lääkkeet, hoitotarvikkeet ja muut keskusvarastotuotteet sisäinen posti muut soten materiaalikuljetukset o Varastotoiminnan keskittäminen keskussairaalan keskusvarastoon Tarvikkeet jaetaan maakuntaan Keskusvarastojen yhdistäminen asteittain o Toimintamalli, esim. Toimitus keskussairaalan keskusvarastolta yhteen pisteeseen terveysasemille kukin terveysasema hoitaa itse tuotteiden sisäisen jakelun, hyllytyksen sekä tuotteiden tilaukset

189 Materiaalilogistiikka Operatiivinen osto Yhteistyön tiivistäminen maakunnallisen hankintatoimen kanssa, kilpailutuksen keskittäminen Kuntarajapinta: Muu kunnallinen materiaalilogistiikka Sotessa ja kunnassa olevien lähettien tehtävin tarkastelu päällekkäisyyksien välttämiseksi Tekstiililogistiikka Keskittäminen tekstiilipalvelujen tuottajan vastuulle

190 Kiitos!

191 MAAKUNNALLISEN ICT-YHTEISTYÖHANKKEEN HANKESUUNNITELMA Voisiko yhdessä tekeminen olla yksin tekemistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja varmempaa? Hyväksytty ICT-työryhmässa xx ja maakuntahallituksessa xx.x.2016.

192 1 1. Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen taustaa Maakunnallinen ICT-kokonaisuus (information and communications technology) on Pohjois- Savossa pirstoutunut lomittaisiin ja päällekkäisiin toimintamalleihin ilman merkittävää edistymistä digitalisaation isossa kuvassa. Myöskään kokonaisarkkitehtuurin hallinnasta ei Pohjois- Savossa voida puhua ilman paikallisten ja alueellisten toimintamallien muuttamista maakunnalliseen yhteistoimintamalliin. Yhdessä eri toimijoiden kanssa on kevään 2016 aikana muodostettu tilannekuvaa ja haettu askelmerkkejä asian edistämiselle. Valmistelutyön perusteella maakuntahallitus päätti uuden maakunnallisen ICTtyöryhmän muodostamisesta. Maakunnallinen ICT-työryhmä keskittyy Kunta-ICT & kuntapalvelujen digitalisaatio asioihin. Uuden ryhmän jäsenistä puolet on asiaan perehtyneitä ja siitä kiinnostuneita kunnan ylintä viranhaltijajohtoa ja puolet kuntien ICT-asiantuntijoita. Työryhmän ensisijaiseksi tehtäväksi määriteltiin maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen hankesuunnitelman laatiminen. Ryhmän toissijainen tehtävä on koordinoida, yhteen sovittaa ja harmonisoida yhteisesti sovittuja ja priorisoituja Pohjois-Savon kuntien ja kuntayhtyminen ICT-hankkeita sekä edistää tietohallinnon keinoin kunnallista ja ylikunnallista palvelutuotantoa. Lisäksi työryhmä antaa kunnille ja kuntayhtymille suosituksia toimenpiteistä, jotka edistävät työryhmälle asetettuja tavoitteita. Tietointegraation kustannukset kasvavat vuosi vuodelta yhtä monimutkaisempien järjestelmien ja lisääntyvien palveluntarjoajien johdosta. Toiminnallinen Kunta-ICT integraatio on perusteltua käynnistää tilanteessa, jossa järjestämis- ja tuottamisvastuut jaetaan uudelleen kuntien, maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. Kyse on maakunnan kuntien tahtotilasta, sillä toiminnallinen muutos tulee olemaan teknistä muutosta vaikeampaa. Hankkeen läpiviemisessä on korostettava tietotekniikan sijasta toiminnallisia prosesseja, palveluja, käytettävyyttä, tarveharkintaa ja kustannuksia. 2. Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen vaiheet Maakunnallinen ICT-yhteistyöhanke toteutetaan kolmessa vaiheessa, jotka ovat: a) Hankesuunnitelman laadinta ( ) Huhtikuussa 2016 maakuntahallituksen toimesta nimetty uusi Maakunnallinen ICT-työryhmä laatii touko-kesäkuun 2016 aikana Pohjois-Savon liitolle hankesuunnitelman, jonka tavoitteena on maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen 1. osan käynnistäminen. Hankkeen sisällössä huomioidaan myös alueellisen tiedonohjaus hankkeen sekä sähköisen arkistoinnin suunnitelmat ja muut käynnissä tai käynnistymäisillään olevat pienemmät kehittämishankkeet sekä aiemmin laaditut ICT-selvitykset. Hankesuunnitelma sisältää mm. hankkeen eri vaiheet, toimenpiteet, yhteistyön sekä esityksen hankkeen toteuttamisesta. b) Hankkeen 1. vaihe ( ) Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen 1. osa käynnistetään Pohjois-Savon liiton toimesta elokuussa Hankkeen toteuttajaksi valitaan selvitysmies, jolla on riittävä asiantuntemus,

193 2 kiinnostus ja toimintaympäristön tuntemus. Hankkeen ohjausryhmänä toimii Maakunnallinen ICT-työryhmä johtavine viranhaltijoineen ja asiantuntijoineen. ICT- yhteistyöhankkeen 1. osa selvittää ja vertailee erilaiset vaihtoehdot sekä tekee esityksen Pohjois-Savon parhaasta ICTyhteistoimintamallista. Tämä paras malli esitellään hankkeen 1. vaiheen tuloksena maakunnan kunnille helmikuun 2017 loppuun mennessä. Esitys pitää sisällään suunnitelman maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen 2. osasta, joka toteuttaa yhdessä valitun parhaan mallin. Kunnilta pyydetään päätökset parhaaseen malliin mukaan lähtemisestä toukokuun 2017 loppuun mennessä. Hankkeen 1. vaiheen toimenpiteet: Kuntakohtaiset haastattelut ja analyysit nykyisistä ICT-toimintamalleista Kuntien ICT-toimintamallien yhteneväisyyksien tunnistaminen Kuntien omien toiveiden, tarpeiden ja näkemysten kokoaminen Graafisen tietojärjestelmäkartan suunnittelu ja toteuttaminen Suomen parhaiden ICT-yhteistoimintamallinen kartoittaminen Valtakunnalliset Kunta-ICT linjaukset ja niiden vaikutukset Tulevaisuuden Kunta-ICT ratkaisujen ja palvelujen visioiminen Kunta-ICT sanaston kokoaminen, jotta puhumme samaa kieltä Esitys parhaasta mallista esim. uusi maakunnallinen yhtiö (Kunta-ICT), alueellinen tai valtakunnallinen nykyinen toimija, joku muu yhteistoimintamalli. Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen 2. osan suunnitteleminen c) Hankkeen 2. vaihe ( ) Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen osa 2. käynnistyisi Pohjois-Savon liiton toimesta ja rahoituksella heinäkuussa 2017 ja päättyisi noin kahden vuoden päästä toukokuussa Hankkeen lopputuloksena olisi maakuntaan muodostunut asetetun tavoitteen mukainen kuntien yhteisesti omistama ja hallinnoima Kunta-ICT organisaatio / palvelujen tuottaja. Paikallisista ja alueellisista toimintamalleista olisi siirrytty toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaaseen maakunnalliseen yhteistoimintamalliin, kokonaisarkkitehtuurin hallintaan ja digitaalisten palvelujen edelläkävijäksi. Uudenmallinen yhteistoiminta mahdollistaisi myös kuntarajat ylittävän palveluyhteistyön aiempaa joustavammin. Päällekkäiset työt, resurssit ja hankinnat saataisiin hallintaan ja voimavaroja enemmän uuden kehittämiseen. 3. Maakunnallisen ICT-hankkeen yhteistyö Hanketta ennen tai niiden aikana maakunnan sisällä toteutetut kuntakokeilut ja pilotit eivät ole ristiriidassa esitetyn kokonaisuuden kannalta, vaan mahdollistavat parhaiden toimintamallien laajemman käyttöönottamisen hyvien kokemuksien myötä. Huomattava on myös, että kunnan rooli tukipalvelujen tuottajana muuttuu maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Yhteistoiminnan merkitys sähköisten palvelujen kehittämisessä ja hyödyntämisestä korostuu entisestään ja yhä suuremmat kunnat tarvitsevat laajempaa yhteistyötä. Posote yhteistyöryhmän alatyöryhmänä Tiedonhallintatyöryhmä" keskittyy jatkossa sote- ICT & tiedonhallinta-asioihin valitsemallaan tavalla. Sote-ICT on kulkemassa kansallisesti omaan suuntaansa ja eriytymässä peruskuntien Kunta-ICT:stä. Muistettava on kuitenkin, että vaikka sote-ict poikkeaa tietyiltä osin Kunta-ICT:stä, on niillä molemmilla paljon samoja elementtejä ja yhteisiä rajapintoja.

194 3 Sekä Posote Tiedonhallintatyöryhmä" että "Maakunnallinen ICT-työryhmä" pitävät toisensa ajan tasalla vastuunjaon ja rajapinta-asioiden kirkastamiseksi mm. niin, että puheenjohtajat osallistuvat toistensa kokouksiin. Lisäksi kumppanityöryhmän tilannekatsaus saatettaisiin tiedoksi toisen työryhmän kokouksessa. 4. Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen toteuttaminen Pohjois-Savon kehittämisrahaston tavoitteena on Pohjois-Savon kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttaminen sekä yhteistyön lisääminen kehittämistoimenpiteissä verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Maakunnallinen ICT-yhteistyöhanke täyttää kaikki edellä mainitut tavoitteet, jonka johdoksi hankkeen rahoittajaksi ja hallinnoijaksi esitetään Pohjois-Savon liittoa. Hankkeen 1. vaiheen kustannukset (sis. Alv) on arvioitu seuraavasti: 1. Palkkakustannukset, sisältävät lakisääteiset sivukulut euroa 2. Ostopalvelut Asiantuntijapalvelut euroa Muut palvelut euroa Painatus-, ilmoitus- ja tiedotuskulut euroa 3. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 500 euroa 4. Matkakustannukset Kotimaan matkakulut euroa Ulkomaan matkakulut 0 euroa 5. Kone- ja laitehankinnat 0 euroa 6. Muut kustannukset (koneiden, laitteiden ja tilojen vuokrat) euroa 7. Prosenttimääräinen korvaus palkkakuluista (24%/15%) 0 euroa 8. Luontoissuoritukset (avattava hankesuunnitelmassa) 0 euroa KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Tulot (vähennetään) RAHOITETTAVAT NETTOKUSTANNUKSET euroa 0 euroa euroa Hankkeen 2. vaiheen rahoituksesta vastaavat Pohjois-Savon liitto ja parhaaseen malliin mukaan lähtevät maakunnan kunnat. 2. vaiheen kustannukset arvioidaan hankkeen 1. vaiheen aikana. 5. Hankesuunnitelman liitteet ja linkit Liitteet Linkit Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen aikataululuonnos (liite 1.) Maakunnallisen ICT-yhteistyöryhmän kokoonpano (liite 2.)

195 MAAKUNNALLINEN ICT-YHTEISTYÖHANKE TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Hankesuunnitelman laadinta Kesätauko Hankkeen 1. vaihe ICT-työryhmä ja puheenjohtaja ICT-työryhmä ja selvitysmies 2017 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU Hankkeen 1. vaiheen esittely kunnille Kuntien päätökset "parhaaseen malliin" mukaan lähtemisestä Kesätauko Hankkeen 2. vaihe ICT-työryhmä ja selvitysmies Kunnanjohtajat, hallitus ja valtuusto ICT-työryhmä ja selvitysmies SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU Hankkeen 2. vaihe ICT-työryhmä ja selvitysmies 2018 TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU Hankkeen 2. vaihe ICT-työryhmä ja selvitysmies Kesätauko 2019 TAMMI HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU Hankkeen 2. vaihe ICT-työryhmä ja selvitysmies Maakunnallisen ICT-yhteistyöhankkeen aikataululuonnos on laadittu Pohjois-Savon liiton käyttöön Kuntien yhteisesti omistama ja hallinnoima kunta-ict organisaatio Organisaation johto, omistajaohjaus ja kehittymisen jatkaminen

196 POsote yhteistyöryhmän kokouspöytäkirjaan kannanotto Ikääntyvä-palvelujen väliraporttiin kohtaan 4. ARVOT Kirjaus moniammatillisen riittävän ja osaavan henkilöstön liikkuvuus ilman rajoja korvataan seuraavasti : Moniammatillisen riittävän kouluteun henkilöstön liikkuvuus lähipalveluissa Marja Kiljunen Henkilöstöedustaja ikääntyvätpalvelujen työryhmästä

197 Pohjois-Savon sote-valmistelun malli Yhteistyöryhmän ehdotus POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

198 Poliittinen ohjaus (koko maakuntavalmistelu) Kuntakokous Valmistelun koordinointi (koko maakuntavalmistelu) Ohjaus- ja seurantaryhmä Operatiivinen valmistelu PoSoTe valmistelu Maakuntahallinnon valmistelu (yhteinen kaikille) Muiden toimialojen valmistelu Valmistelun johtotiimi Hallinto- ja tuki ICT palvelut Henkilöstö j atalous Maakuntaliitot ELY, AVI, TE, Pelastuslaitos Lapset, nuoret ja perheet Yhteiset palvelut ja työikäiset Ikääntyvien palvelut Kunta-soterajapinta Tiedonhallintatyöryhmä Alatyöryhmät POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

199 Valmistelun organisoituminen Kuntakokous: poliittinen ohjaus, linjaus sekä kuntien antamalla mandaatilla päätösvalta Ohjaus- ja seurantaryhmä: valmistelutyön ohjaus ja koordinointi sekä seuranta Valmistelu jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: Maakunnan yhteiset palvelut (hallinto- ja tukipalvelut, ICT palvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut jne.) Sote-valmistelu (PoSoTe valmistelun organisointi) Maakuntaan yhdistyvät muut toimialat ( Maakuntaliitto, Ely, Avi, pelastuslaitos jne.) POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

200 Raportointivastuu PoSoTe - valmistelu Kuntakokous linjaa (myös päätösvalta) Ohjaus- ja seurantaryhmä vastaa valmistelu koordinoinnista ja seurannasta Johtotiimi vastaa operatiivisesta valmistelusta raportoi ja vie päätettäväksi ohjaus- ja seurantaryhmälle sekä kuntakokoukselle Valmistelutyö tehdään työryhmätyöskentelynä kolme päätyöryhmää Alatyöryhmät kunta-sote rajapinta tiedonhallinnan työryhmä Johtotiimin tukena sihteeristö ja viestintähenkilöstö Johtotiimi ja sihteeristö resursoidaan osittain irrottaen henkilöitä virkatehtävistä valmisteluun POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN