MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa

Transkriptio

1 MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Finlandia-talo, Helsinki

2 ! MODERNISAATIO: ESI- MODERNI, MODERNI, TOINEN MODERNI! RADIKAALI MODERNI JA LAPSUUDEN DILEMMAT! KOHTI EPÄVARMAA TULEVAISUUTTA? VIISI LASTEN SUOJELUN SKENAARIOTA TEEMAT

3 MODERNISAATIO! Länsimaisten yhteiskuntien muutosta kuvaava kertomus! Kertomukset kuvaavat erilaisia kohteita, niiden tiedonintressit vaihtelevat ja tutkimusmenetelmät poikkeavat toisistaan.! Modernisaatiokertomukset ovat usein yhteiskuntafilosofian tai yhteiskuntateorian merkittäviä klassikoita, joissa on onnistuttu valottamaan jotain yksittäistä modernisaatiomuutoksen tendenssiä tai niistä koostunutta nippua.! Muutoksesta on esitetty sivilisaatioaffirmatiivisia tai kriittisiä tulkintoja. Modernisoituminen on merkinnyt siirtymää joko kohti parempaa tai huonompaa.

4 SOSIOLOGIAN KOLME MODERNISAATIOKLASSIKKOA! Talous: kapitalistisen tuotantotavan perustana olevan lisäarvon tuottaminen johtaa kiihtyviin tuotanto- ja talouselämän sykleihin. Kansallisvaltio on luokkavaltio ja työväestö kurjistuu riiston seurauksena Aikaa myöten ylikansallisen pääoma keskittyy ja alkaa ehdollistaa kansallisvaltioiden toimintaa sekä murentaa niiden arvovaltaa ja toiminnan perusteita. Seuraa kommunistinen vallankumous. (Karl Marx 1867->)! Toiminnan mieli: länsimaisen kulttuurin tunnusomainen piirre on sen kalkyloiva ja rationaalinen luonne. (Max Weber 1905/1930)! Solidaarisuuden perusta: Esimodernien yhteisöjen mekaaninen solidaarisuus perustui yksilöiden samankaltaisuuteen ja sen ylläpitämiseen rangaistusten ja sanktioiden avulla. Yhteisöissä repression ja rikosoikeuden asema yhteisön toiminnan säätelijänä on keskeinen. Modernien yhteiskuntien orgaaninen solidaarisuus puolestaan perustuu mukaan toimijoiden työnjakoon ja sen erilaistumiseen. (Emile Durkheim 1893).

5 LAPSUUS ESIMODERNISSA, MODERNISSA JA TOISESSA MODERNISSA ESIMODERNI! Lokaliteetti: paikallinen MODERNI! Lokaliteetti: kansallinen! Toimeentulo ja työ: esiteollinen, käsityö ja maanviljelys. Rahvaan lapset työvoimana.! Sosiaalinen asema: säädyn mukainen lapsuus.! Perhe- ja läheissuhteet: säätyoppiin perustuva isännänvalta, patria potestas! Uskomusjärjestelmät: uskonto, tapa ja traditio! Ongelmia: orpous, absoluuttinen köyhyys, nälkä, kulkutaudit, lapsikuolleisuus, normi-rikkomukset TOINEN MODERNI? MYÖHÄISMODERNI?! Toimeentulo ja työ: teollinen työ ja tehdastyö: lapsityökysymyksen synty ja siirtymä koulutukseen.! Sosiaalinen asema: kansallinen, universaali lapsuus sekä luokkalapsuus! Perhe- ja läheissuhteet: julkisen vallan lisääntyvät interventiot! Uskomusjärjestelmät: tiede, laki ja ekspertiisi! Ongelmia: yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, suhteellinen köyhyys, oikeudellinen eriarvoisuus, sopeutumattomuus

6 MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Radikalisoituva moderni ja lapsuuden dilemmat Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Finlandia-talo, Helsinki

7 ! GIDDENS (1990) RADIKALISOITUVA MODERNI?! Ajan ja paikan erottaminen toisistaan, tyhjentyminen paikallisista merkityksistään ja laajentuminen globaaleiksi sos. järjestelmiksi! Sos. instituutioiden irtautuminen paikallisista ja konkreettisista suhteistaan abstrakteiksi merkitysjärjestelmiksi ja mekanismeiksi.! Institutionaalinen refleksiivisyys, jossa sosiaalisen elämän olosuhteista kerättävää tietoa käytetään sen uudelleen organisointiin.! TALOUS: Kommunistisen vallankumouksen ideasta kohti edistynyttä liberalismia ja turbokapitalismia (Young 2007)?! Toimeentulon hankkimisen ehdot ovat koventuneet kultaisista vuosista, työmarkkinat ovat muuntuneet joustavammiksi ja työsuhteita leimaa maailmanlaajuinen ja pysyvä epävarmuus.! Kokonaisten valtioiden olemassaolon kyseenalaistuminen itsenäisinä taloudellisina toimijoina. Valtio muokkaa ja takaa talouden ja markkinavoimien toiminnalle soveltuvat ja otolliset olosuhteet maailmanpolitiikassa (Harvey 2005)! Lapsuuden ja nuoruuden hallinnan kilpailuvaltiollinen mieli: dikotomia: sosiaalinen investointi/syrjäytymisvaara, valtiollisen politiikan buliminen ilmiö (mm. Young 1999).! TOIMINNAN MIELI: Riskirationaliteetti myöhäismodernien yhteisöjen hallinnan instrumenttina? o Riskin diskursiivinen objektivoituminen : myöhäismoderni on tunnusomaisesti riskikulttuuria (Giddens 1990) o Riskien hallinta ja rationaliteetti on korostuneesti tulevaisuuspolitiikkaa. Riskirationaliteetti toimii nykyisyydessä, mutta nykyhetki on vain operationaalinen episodi tavoitteiden kiinnittyessä tulevaisuuden hallintaan ja ohjaamiseen. o Sukupolvipoliittista keskustelu tulevien ikäpolvien elinolosuhteista, maksettavaksi jäävistä julkisista veloista ja huoltosuhteesta. o SOLIDAARISUUS: jaettu pelko ja huoli solidariteetin lähteenä?! Voimakkaan talouskasvun ja kansalaisten yhdenvertaisuuden kultaiset vuodet (Hobsbawm 1994) ohi: keskeiseksi solidaarisuutta motivoivaksi tekijäksi nousee ahdistus ja turvattomuus, jotka yhdessä tuottavat pyrkimyksiä turvallisuuden lisäämiseen. (Beck 1992)! Yhteiskunnallinen utopia ei ole enää positiivisen sosiaalisen muutoksen ja varallisuuden lisääntymisen voimassa vaan riskiyhteiskunnan utopia on negatiivissävytteinen ja defensiivinen. Ensisijainen pyrkimys on kaikkein pahimman estäminen, joka saavutetaan erilaisilla henkilökohtaisten ja yhteisöllisten rajoitusten lisäämisellä.

8 PAIKKA JA AIKA MYÖHÄISMODERNI LAPSUUS Kansainvälinen, jopa globalisoituva lapsuus (mm. tietoverkot, kulutus ja ihmisoikeuskoodistot) EU:n harmonisointikoodisto (mm. lastentarvikkeet) Maailmanriskiyhteiskunnan fataalius (hiljaiset luonnonkatastrofit ja inhimilliset katastrofit) TOIMEENTULO JA TYÖ Globaalin talouden nopeutuvat syklit ja heilahtelut. Suorat vaikutukset kansallisvaltioiden autonomiaan, perheiden ja nuorten elämään. Glocal impact!!! Työelämän pysyväksi jäänyt epävarmuus. Joustava, globalisoituva informaatiotyö ja palvelutuotanto. Lisääntyvä pyrkimys lasten eristämiseen työstä ja tuotantosuhteista. LAPSEN SOSIAALINEN ASEMA Lapsuuden ja aikuisuuden elämänpiirien hämärtyminen: lapsuuden lyheneminen ja aikuisten infantilisoituminen. Sukupolvien välisten suhteiden tuleminen uudelleen neuvoteltavaksi. Modernien instituutioiden kyseenalaistuminen ja institutionaalisten rajojen heiluttelu. Lapsuuden dekonstruktiot, moninaiset lapsuudet, riskilapsuus, suhteistaan eristetty lapsi PERHE- JA LÄHEISSUHTEET Julkisen vallan lisääntyvä, laajentuva ja hienojakoistuva sääntely yhä useammille elämänalueille. Huolen ilmapiirissä perinteisten, jopa esimodernien sukupolvijärjestysten vahvistaminen Keski- ja työväenluokan sijasta uudenlainen jaottelu riskiperheisiin Dosentti ja Timo hyviin Harrikari perheisiin.

9 MYÖHÄISMODERNI LAPSUUS USKOMUSJÄRJESTELMÄT Kansainvälinen, reflektoitu ihmisoikeusperuste; kansallisten talouksien riskikalkylointi ja sosiaalisen investoinnin idea. Globaalien pääomaliikkeiden, julkisen sektorin liikkeenjohdollisten oppien ja monetarismin ehdollistama hyvinvointivaltion jälkiekspansiivinen rationaliteetti. Varhainen havaitseminen sekä varhainen ja nopea puuttuminen keskeiset taktiikat ja tekniikat. Uusi turvallisuusajattelu ja yhteiskunnan suojeleminen erilaisilta riskitekijöiltä ja yksilöiltä. Tuen ja kontrollin uudet yhdistelmät. (Potential terrorists, mm. Englannissa Channel Project). Paikallistasolla traditioiden evakuointia, vanhan palauttamista sukupolvijärjestyksen ylläpitämiseksi. Yksilöivä vastuunosoittaminen, myös lasten ja nuorten osalta Uuden turvallisuutta painottavan paradigman tilannekohtainen ennaltaehkäisy (toiminnan estäminen, esim. kotiintuloajat). Julkisen kontrollin ja valvonnan tehostuminen sekä intoleranssin kasvu. Post-Positivistinen käänne. Luonnon/lääketieteellinen tieteenfilosofia, teoreettiset mallit ja sovellukset (näyttöperustaiset käytännöt) Aktuarialismi ja menetelmäorientoituneisuus, jotka irtoavat toiminnan arvokysymyksistä (esim. sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) ja eristyvät teknisluontoiseksi riskien hallinnaksi. LAPSIA KOSKEVIA ONGELMIA Lapsia uhkaavat riskit (esim. syrjäytyminen ) tai lapset kansantaloudellisena ja yhteisöllisenä riskinä (esim. rikokset). Mielenterveysongelmat.

10 LAPSUUS ESIMODERNISSA, MODERNISSA JA TOISESSA MODERNISSA ESIMODERNI! Lokaliteetti: paikallinen! Toimeentulo ja työ: esiteollinen, käsityö ja maanviljelys. Rahvaan lapset työvoimana.! Sosiaalinen asema: säädyn mukainen lapsuus.! Perhe- ja läheissuhteet: säätyoppiin perustuva isännänvalta, patria potestas! Uskomusjärjestelmät: uskonto, tapa ja traditio! Ongelmia: orpous, absoluuttinen köyhyys, nälkä, kulkutaudit, lapsikuolleisuus, normi-rikkomukset MODERNI! Lokaliteetti: kansallinen! Toimeentulo ja työ: teollinen työ ja tehdastyö: lapsityökysymyksen synty ja siirtymä koulutukseen.! Sosiaalinen asema: kansallinen, universaali lapsuus sekä luokkalapsuus! Perhe- ja läheissuhteet: julkisen vallan lisääntyvät interventiot! Uskomusjärjestelmät: tiede, laki ja ekspertiisi! Ongelmia: yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, suhteellinen köyhyys, oikeudellinen eriarvoisuus, sopeutumattomuus TOINEN MODERNI! Lokaliteetti: kansainvälinen, globaali! Toimeentulo ja työ: joustava, globalisoituva informaatiotyö ja palvelut. Uuden talouden nopeutuvat syklit! Sosiaalinen asema: institutionaalisten rajojen hämärtyminen, ambivalenssi ja neuvottelu, lapsuuden dekonstruktiot, riskilapsuudet, suhteistaan irrotettu! Perhe- ja läheissuhteet: lisääntyvä ja hienojakoistuva julkisen vallan sääntely. Konservatiiviset vastaiskut! Uskomusjärjestelmät: kansainvälinen, reflektoitu ihmisoikeusperuste, riskikalkylointi ja traditioiden evakuointi! Ongelmia: lapset kansantaloudellisena ja yhteisöllisenä riskinä, syrjäytyminen, mielenterveysongelmat, rikokset

11 MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Kohti epävarmaa tulevaisuutta? Viisi skenaariota. Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Finlandia-talo, Helsinki

12 1. Yksilöitymisen, vastuunosoittamisen ja oikeudellistumisen tendenssi! Lähtökohtana globalisoitumisen, kansainvälinen sääntelyn ja talouden liberalisoimisen tendenssi.! Lapsiväestö yksilöllistyy ja yksilöityy. Seurauksena on makujen ja kulutuksen atomisoitunut sukupolvi (yksilöllistyminen). Lastensuojelu käsittelee lasta yksikkönä, oikeuksiensa omistajana sekä perheestä irrallisena objektina (Yksilöityminen).! Kansainvälinen oikeusnormisto lisääntyy, tarkentuu ja alkaa jäsentää perusoikeussääntelyn ohella kansallisia että paikallisia lastensuojelukäytäntöjä yhä hienojakoisemmin.! Lastensuojelun perhe- ja yksilökohtaisen huollon päätösten perustana on lapsen mielipide, jonka selvittämiseksi kehitetään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä ja innovatiivisia käytäntöjä.! Juridinen ja erityisesti prosessioikeudellinen osaaminen korostuu. Hyvinvointiprofessioiden osuus lastensuojelutyössä kaventuu. Johtavina viranhaltijoina toimii lastensuojeluasioiden prosessuaaliset yksityiskohdat hallitsevia oikeusoppineita. Lisääntyvä ja tarkentuva oikeudellinen sääntely jäsentää lastensuojelun dokumentointia ja sitä tehdään virkavastuun pelossa.! Lastensuojeluasiat siirtyvät tuomioistuinten ja lisääntyvässä määrin myös kansainvälisten tuomioistuinten päätettäviksi.! Lastensuojelun ongelmat ymmärretään lapsen oikeuksien loukkauksina ja toimenpiteitä jäsentää oikeudellisen restoraation näkökulma. Nollasummapeli, jossa loukkauksen aiheuttaneen oikeussubjektin suosimisen ajatellaan olevan automaattisesti loukatulta pois, voimistuu. Vastuunosoittaminen voimistuu.! Lasten kansalaisuuden näkökulma vahvistuu. Heidän toimijuuttaan ja osallistumistaan pyritään edistämään. Lapset ovat oikeussubjekteja, jotka eivät eroa merkittävästi aikuisväestöstä. Lasten ymmärtäminen aktiivisina toimijoina laajentuu myös sellaisille institutionaalisille kentille, joissa lapset on perinteisesti ymmärretty suojelua tarvitsevina (esim. rikosoikeus)

13 2. Jälkiekspansiivisen riskienhallinnan ja tehostuvan kontrollin vääjäämättömyys! Myöhäismodernille tunnusomainen lapsia, nuoria ja lapsiperheitä tilannetta koskeva julkinen huoli, ahdistus ja herkistyminen kasvavat. Turvallisuushakuisuus lisääntyy.! Epäluottamukseen perustuva yhteiskunnallinen ilmapiiri suosii kontrollin tehostamista ja valvonnan lisäämistä, jopa ankaroituvaa sanktiointia. Lasten ja nuorten näkeminen vaarallisina ja riskeinä voimistuu.! Riskitietoisuus ja riskirationaliteetti voimistuvat. Lastensuojelua koskevia poliittisia ja hallinnollisia päätöksiä tehdään entistä enemmän kärjekkäiden yksityistapausten perusteella kuin keskimääräisen ja normaalin perusteella. Medialla on keskeinen asema.! Lastensuojelun riskilaskenta ja kalkyloivuus tehostuvat kehittyvien tietoteknisten sovellusten mahdollistamina. Lastensuojelun perhe- ja yksilötason päätökset perustuvat menneiden tapahtumien arvioinnin sijasta tulevaisuuden riskien ja uhkien näkymään.! Huomio kiinnittyy lisääntyvästi turvallisuuteen ja ilmikäyttäytymiseen. Niiden hallintaan pyrkivät tilannekohtaiset valvonnan tekniset sovellukset lisääntyvät. Turvallisuuden asiantuntijuuden käyttö lisääntyy ja käyttäytymisen arvioita tehdään riskienhallinta- ja turvallisuusdiskurssien läpi.! Lastensuojelutyö irtoaa sen eettisistä ja moraalisista tavoitteista. Se muuttuu menetelmäkeskeiseksi ja keskittyy teknisiin osaratkaisuihin. Lastensuojelun yhteiskuntapoliittiset kysymykset lapsiperheitä koskeva sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tulonjako ja eriarvoistuminen esiintyvät epäolennaisina ja eristyvät mahdollisen toimenpidearsenaalin ulkopuolelle.

14 3. Hyvinvointipolitiikan paluun ja ekspansiivisen valtion revanssi! Kommunitaristinen ajattelu (sosiaalinen investointi?!?) voimistuu ja tapahtuu hyvinvointipoliittisen kollektivismin paluu aina kansallistason tavoitteita myöten. (ks. esim. Etzioni 1996, MacIntyre 1999, Taylor 1991)! Jälkiekspansiivisen rationaliteetin jälkeen palataan hyvinvointivaltion ekspansiiviseen tilaan. Julkinen valta näkee lapsiväestön itseisarvoisena kansallisena voimavarana, johon panostetaan taloudellisesti.! Lasten osallisuutta voimavaroista lisätään. Siirrytään kohti ennaltaehkäisemistä, tehokkaasti lapsiperheiden sosiaalisia ongelmia ehkäisevien universaalien tukijärjestelmien kehittämistä. Lapsiperheiden tulonsiirtojen tasoa nostetaan merkittävästi ja uusia tulon-siirtoja lisätään.! Kun jälkiekspansiivinen rationaliteetti häipyy, lapsiperheitä koskevat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja eriarvoisuuden kysymykset alkavat jälleen jäsentää lapsipolitiikkaa ja lastensuojelua koskevaa keskustelua. Lastensuojelun ongelmia tarkastellaan laajoina sosiaalisina ongelmina oikeusloukkauksien, järjestyksenpidon tai riskienhallinnan sijasta.! Palveluissa panostetaan normaalipalveluihin, joihin tehdään merkittäviä henkilöstölisäyksiä. Puuttumisen eetos heikkenee, kontrollin sijasta yksilötason interventioita välttämään tavoittelevien tuen muotojen osuus lastensuojelutyössä voimistuu.! Perinteiset hyvinvointipoliittiset ammattikunnat voimistavat ääntänsä lastensuojelun kentällä. Lastensuojelun perhe- ja yksilökohtaiset päätökset ja toimenpiteet perustuvat suojelun tarpeeseen. Yksilötasolla dynaamiset ja kognitiiviset tulkinnat ja selitysmallit voimistuvat.

15 4. Traditionalismin, lokalisoitumisen ja kansalaisyhteiskunnan takapotku! Myöhäismodernin riskikulttuurin, globalisoitumisen ja liberalisoitumisen vastatendenssinä tapahtuu traditioiden evakuointia eli muutos traditionaaliseen ja lokaaliin suuntaan. (Giddens 1995).! Julkinen vallan asema lastensuojelun määrittelijänä ja toteuttajana kaventuu. Se jättää tehtäväkseen lähinnä lainsäädäntötyön (Nightwatch state).! Lastensuojelutyö toimeenpannaan kolmannella sektorilla, yritysmaailmassa ja kansalaisyhteis-kunnassa. Tradition evakuoinnin vuoksi erityisesti kirkon asema lastensuojelun määrittelijänä ja toteuttajana kasvaa.! Moraaliseen diskurssiin tukeutuvat kansalaisyhteiskunnan karismaattiset aktiivit lisäävät ääntänsä lastensuojelun asioissa.! Perheen ja suvun merkitystä painotetaan. Ydinperheyksikön arvostus ja ylisukupolvisten sukusiteiden merkitys kasvaa. Perusarvojen ääni voimistuu.! Lapset nähdään osana perhekokonaisuutta, jossa vanhemmat sukupolvet tekevät päätöksiä. Sukupolvien välisten suhteiden hierarkkisuutta korostetaan.! Lastensuojelutyön substanssissa traditionaalisten uskomusjärjestelmien mukaiset tulkinnat voimistuvat. Vanhemmista teoriaperinteistä äidin ja lapsen suhteeseen kiinnittyvällä varhaisen vuorovaikutuksen teorialla on paikkansa traditionaalisia suhteita tukevana viitekehyksenä. Myös läheisneuvonpidon tapaisilla työskentelytavoilla on tilauksensa.! Paikalliset suhteet ja traditiot saavat painoarvoa lastensuojelun perhe- ja yksilökohtaisten toimenpiteiden ja päätösten perustana asiantuntijoiden ja oikeusnormien sijasta. Interventioita vältetään perheen pyhyyden vuoksi, mutta jos niihin ryhdytään, ne toteutetaan vanhempien ehdoilla. Lasten erottamista perheestä vältetään, laitoshoidosta luovutaan ja sukulaissijoitukset lisääntyvät.

16 5. Radikaalin ympäristömuutoksen turbulenssi! Hiljaisille luonnonkatastrofeille (ilmansaasteet, otsonikato, säteily) altistuu koko globaalin kylän lapsiväestö. Lisäksi teknisen riskienlaskennan epäonnistumisesta seuraavien katastrofien seuraukset saattavat vaarantaa koko ihmiskunnan olemassaolon. (Harrisburg, Chernybyl, Fukushima)! Globaali ympäristömuutos voimistuu tai kärjistyy. Yhteiskunta siirtyy niukkuuden tilaan (ilma, vesi, saastumattomat ja radikaaleista luonnonilmiöistä vapaat alueet), jossa sosiaaliset jaot menevät uusiksi. Necessity is hierarchial, smog is democratic Risks display a social boomerang effect in their diffusion: even rich and powerful are not safe from them. The formerly latent side effects strike back even at the centers of their production (Beck 1986).! Seuraa pyrkimyksiä säädellä ja koordinoida kansallisvaltioiden, yritysten, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden toimintaa ja tarpeita aiempaa keskitetymmin ja tehostetummin.! Syntyy uusia suojelun tarpeita, jotka eivät jaottele keskiluokkaisia ja työväenluokkaisia tai hyvien perheiden ja riskiperheiden lapsia. Suojelun tarve kiinnittyy haitallisimmilla ja saastuneimmilla alueilla asuviin lapsiin. Wealth accumulates at the top, risks at the bottom.! Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun päätökset keskittyvät perinteisten näkökulmien lisäksi alueelliseen ja julkisen tilan sääntelyyn.! Lastensuojelun asiantuntijaksi nousee teknologiatiede, joka laskee ja arvioi riskin puhunnallisen kategorian sijasta todellisia riskiarvoja.

17 Myöhäismodernin lastensuojelun viisi mahdollista maailma! Yksilöitymisen, vastuunosoittamisen ja oikeudellistumisen tendenssi! Jälkiekspansiivisen riskienhallinnan ja tehostuvan kontrollin vääjäämättömyys! Hyvinvointipolitiikan paluun ja ekspansiivisen valtion revanssi! Traditionalismin, lokalisoitumisen ja kansalaisyhteiskunnan takapotku! Radikaalin ympäristömuutoksen turbulenssi

18 MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Finlandia-talo, Helsinki