NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

2 SISÄLTÖ! SYRJÄYTYMISEN KÄSITE! Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa! Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: käsitteen ilmaantuminen, linkittyminen merkityskarttoihin ja kytkeytyminen hallinnan strategioihin! SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT! Neljä ajankohtaista reflektiota.! Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy.! Myrskylä & EVA: Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?! Niinistön työryhmä: Ihan tavallisia asioita.! Vanhasen II hallitusohjelma! SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA! Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos! Kolme näkökulmaa: talous, toiminnan mieli ja solidaarisuus! YHTEENVETOA

3 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN: KÄSITE Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

4 NÄKÖKULMAN EKSPLIKOINTI: HALLINNAN ANALYTIIKAN LUKUTAPA! Syrjäytyminen ovat historiallinen, aikaan ja paikkaan sidottu käsite.! Syrjäytyminen on relationaalinen käsite, joka linkittyy toisiin ajassa vaelteleviin käsitteisiin ja yhdessä ne muodostavat käsite- ja merkityskarttoja, joiden läpi käsitystä todellisuudesta muodostetaan ja sitä tulkitaan.! Merkityskartat ohjaavat yhteiskuntapoliittisia strategioita ja ne kytkeytyvät siten elimellisesti yhteiskunnallisiin asemiin ja a/symmetristen hallinnan suhteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja oikeuttamiseen.! Mitä totuudenmukaisempana ja vaihtoehdottomana syrjäytymisen käsite tai siihen kytköksissä olevat puhetavat näyttäytyvät, sitä tehokkaammin jokin tai jotkin tahot ovat onnistuneet 1) ottamaan sen käyttöön, 2) vangitsemaan sillä todellisuuden heterogeenisen luonteen, 3) vakiinnuttamaan syrjäytymisen vaihtoehdottomaksi näkemisen tavaksi ja 4) kytkemään mahdollisesti myös muut toimijat oman näkemyksensä airueeksi.! Vaihtoehdottomuus ei ilmene vain siinä, mihin uskotaan tai mitä lausutaan vaan samalla rajataan myös mahdottomien, järjettömien ja kiellettyjen uskomusten ja lausumien alue.

5 SYRJÄYTYMISKÄSITTEEN PAIKANTAMINEN! SYRJÄYTYMINEN TIEDON OBJEKTIKSI (HISTORIALLISUUS)! Väite syrjäytymistä on aina ollut anakronistinen ja jos, niin missä määrin? (Kalela 2000)! Syrjäytymistä koskeva keskustelu alkoi tutkijapiireissä 1980-luvulla (Helne 2002) ja levisi sieltä kulovalkean tavoin suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallintoon 90-luvun lopulla (Harrikari 2012)! Syrjäytymisen siirtyminen yhteiskuntapoliittisten ohjelmien keskiöön on tapahtunut verrattain samanaikaisesti muun muassa 1990-luvun lamasta alkaneen hyvinvointivaltion transformaation ja Euroopan Unioniin liittymisen kanssa.! LINKITTYMINEN MERKITYSKARTTOIHIN (RELATIONAALISUUS)! Syrjäytymisen määritelmälliset ulottuvuudet (staattinen/dynaaminen & tulot/muut alueet) ja rinnakkaiskäsitteet.! Suhteellisen säännönmukaisesti käsitteiden kanssa esiintyvät muun muassa sellaiset ilmaisut ja käsitteet kuin syrjäytymisvaara, syrjäytymisriski, riskilapsuus, riskinuori, riskiperhe, varhainen puuttuminen, syrjäytyneiden etsiminen. Eletäänkö kulttuurisen aikalaiskuplan sisällä?! KENEN KÄSITE, KUKA KÄYTTÄÄ JA HYÖTYY? (VALTA JA HEGEMONISUUS)! Vaikea, ei itsestään selvä tai edes reilu kysymys, kyse on vaihtoehdottomasta aikalaistodellisuudesta.! Poliittisissa ohjelmissa, hallinnollisissa toimenpiteissä, julkisessa keskustelussa ja joillain tutkimusaloilla syrjäytyminen on saanut kuitenkin melko essentiaalisen luonteen. Sitä kuvataan toisinaan objektiivisena ja lähes omalakisena luonnonvoimana, jota vastaan tulee taistella.! Arkipäivän professionaalisissa ja institutionaalisissa käytännöissä syrjäytyneistä puhuminen melko epätavallista. Tutkijapiireissä vastustusta ja kriittistä keskustelua, myös paljon käsitteen kannattajia.! Nuoret, joista puhutaan syrjäytyneinä tai syrjäytymisvaarassa olevina, tapaavat vastustaa identiteettimääritystä tai eivät tunnista tarjottua määritystä. Institutionaaliset syrjäytymismääritykset eivät välttämättä kohtaa nuorten omaa kokemusmaailmaa ja kokonaiselämäntilannetta.

6 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN. POLITIIKAT: Neljä ajankohtaista reflektiota Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

7 NELJÄ AJANKOHTAISTA REFLEKTIOTA! Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)! Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012.! Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma (2008): Hyvinvoinnin politiikkaohjelma! Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä (2012) Ihan tavallisia asioita! Kysymykset:! Millaisen kuvan dokumentit nuorten syrjäytymisestä antavat?! Millaisia julkilausuttuja ja lausumattomia oletuksia dokumenteista voidaan lukea esiin?! Millaisiin laajempiin poliittisen hallinnan strategioihin tekstit ja niiden välittämät käsitykset kytkeytyvät?

8 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)! Syrjäytymisen vaiheita ovat: 1. Vaikeudet koulussa, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä 2. Koulun keskeyttäminen tai alisuorittaminen 3. Työmarkkinavaihe, jossa ajautuminen huonoon työmarkkina-asemaan 4. Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, kriminalisoituminen, sosiaaliavustusten varassa toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen) ja 5. Laitostuminen tai eristäminen muusta yhteiskunnasta! Kolme selvitystehtävää: 1. Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta? 2. Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat? 3. Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys?

9 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta? Vastaus: Ongelmana on toiminnan koordinointi, osin yhteistyökulttuurin kehittymättömyys, resurssien vähyys, sekä työn- ja vastuunjakoon liittyvien velvoitteiden ja vastuiden puute (s. 73)

10 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat? Vastaus: Tietoa nuorten syrjäytymistoimenpiteiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähän. Sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, että erityisesti vaikuttavuuden arviointiin liittyvä käsitteistä on monitulkintaista ja vakiintumatonta. Vaikuttavuuden arvioinnin haastavuutta lisäävät myös syy-seuraus-suhteiden monimutkaisuus ja se, että toimenpiteiden vaikutukset tulevat näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua. Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden on tarkastushavaintojen perusteella osaltaan estänyt tiedonsaantiin liittyvät ongelmat. Nuoria koskevan seurantatiedon kattavuutta ja laatua olisi mahdollista parantaa yhdistämällä eri viranomaisten aineistoja (s )

11 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys? Vastaus: Syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan taloudellisia vaikutuksia pidetään yleisesti merkittävinä. Näkemys perustuu siihen, että jos nuori syrjäytyy täysin yhteiskunnasta ja pahimmassa tapauksessa joutuu laitoshoitoon, ovat kustannukset aina suuremmat kuin ehkäisevään toimintaan sijoitetut panokset. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt perustuvat riskien kasautumisen estämiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät voidaan tunnistaa ja niitä vähentää, sitä suuremmat ovat ehkäisytoimenpiteistä saatavat hyödyt. Riskien tunnistaminen ja ehkäisytoimenpiteet lisäävät monen eri palvelusektorin menoja välittömästi. Sen sijaan hyödyt tulevat suurelta osin näkyviin vasta pitkällä aikavälillä (s. 113)

12 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Syrjäytyminen on lavea ilmiö, jolla tarkoitetaan usein laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuutta, henkistä putoamista yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Tässä analyysissa syrjäytymistä lähestytään tilastojen, lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston kautta. Tarkoitus on hahmottaa tätä kautta syrjäytyneiden nuorten (15 29 v.) määrä ja tämän joukon rakenne. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

13 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Ei ole enää uutinen, että väestömme ikääntyy ja sen myötä huoltosuhde heikkenee. Uhkaava työvoimapula yhdistettynä hyvinvointiyhteiskunnan kasvaviin rahoitustarpeisiin vaatii kaikkien työikäisten ja työhön kykenevien laajaa osallistumista työmarkkinoille. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää maahanmuuttajia paikkaamaan työmarkkinoille jäävää työvoimavajetta.

14 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Syrjäytyneiden ydinryhmä, hukkuneet nuorta, on löydettävä pikaisesti. Työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneisiin syrjäytyneisiin nuoriin verrattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllistämistoimenpiteiden piiriin heitä voidaan auttaa. Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa

15 WORKFARE?: WORKING, NOT BEGGING

16 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Workfare! Tolkkua törsäämiseen: Helpolla ja ansiotta saatu laiskistaa. Seurauksena on tyytymättömyys ja tyhjyyden tunne. Älä anna nuorelle liikaa rahaa, tavaraa tai herkkuja. Se opettaa ajattelemaan, että kaikki aina vain tulee jostain automaattisesti. Jos nuori omaksuu tällaisen asenteen, hän ei ehkä opi hankkimaan elantoaan työllä. Paikat kuntoon: Pelkällä hauskanpidolla ei elämässä pärjää. Koti, koulu ja muut paikat on pidettävä siisteinä. Järjestys jäsentää mieltäkin. Opetelkaa tekemään tylsiäkin hommia ja tehkää niitä yhdessä. Talkoot ovat hyvää harjoitusta yhdessä tekemiseen. Kohtuus riittää ihan hyvin. Työ tutuksi: Työtä tehdään usein poissa nuoren näkyvistä, ja se saattaa tuntua etäiseltä, jopa käsittämättömältä. Työelämään kannattaa tutustuttaa varhain. Nuoria kiinnostaa, missä mitäkin työtä tehdään ja millaista se oikeasti on. Vastuuyritys: Työpaikka voi olla tulevaisuuden avain. Työnantaja, palkkaa nuori töihin, jos suinkin voit. Yritä edistää kaikin laillisin keinoin nuoren työllistymistä. Työelämään tutustuminen ei ala, jos se ei ensin ala jostain.

17 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): NEIGHBORHOOD -AGENDA Vapaaehtoisvoimaa: Monet liikuntaseurat ja harrasteryhmät tarvitsevat vapaaehtoisvoimia. Nämä yhteisöt saattavat olla lapsen ja nuoren henkireikiä ja ainoita paikkoja, joissa saa olla turvallisten aikuisten seurassa. Pieni panostus: Monet tärkeää työtä tekevät vapaaehtoisjärjestöt kärsivät rahapulasta. Tutustu järjestöjen toimintaan vaikka netissä. Jos et jaksa tai halua itse osallistua vapaaehtoistoimintaan, auta edes taloudellisesti. Saatesanat: Mitä voimme tehdä yhdessä? Mihin sinä voit tarttua? Millaista tukea odotat naapureiltasi ja lähipiiriltäsi? Miten voit itse tukea? Voit harkita itse, mitä ehdotuksia käytännössä sovellat ja miten.

18 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Uhattu lapsuus! Univelka aiheuttaa masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Kehittyvä seksuaalisuus vaurioituu herkästi. Kaikkea myydään kauneudella ja menestyksellä. Nuoruusiässä aivot kehittyvät nopeasti: ajatukset ja tunteet ailahtelevat. Lapset ja nuoret uupuvat, jos tuntevat pinnistelevänsä yksin. Pelikoneet ja televisio nuoren omassa huoneessa altistavat hallitsemattomalle ajankäytölle. Nimittely ja kiroilu mädättävät henkistä selkärankaa. Lapsi ja nuori tulee riippuvaiseksi alkoholista paljon nopeammin kuin aikuinen, sillä alaikäisen aivot ovat vielä kasvuvaiheessa. Liikkumattomuuden taustalla voi olla turhautuminen, yksinäisyys tai lohduttomuus. Hyvät tavat ehkäisevät ristiriitoja ja tuovat varmuutta. Liian kovat vaatimukset ja jatkuva häviäminen eivät opeta sietämään pettymyksiä. Turhautuminen tekee levottomaksi ja hyökkääväksi. Suorituspaineet ja ylikuormitus aiheuttavat näkymättömän uhkan. Lapsen ei kuulu hoitaa aikuista.

19 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Ymmärrettävät nuoret? Nuorella on oma perusluonne ja taipumukset. Jos nuori ei uskalla tulla kotiin, hänelle voi tapahtua jotakin pahaa. Kotiintulon kartteleminen voi olla merkki siitä, että nuori on hylätty. Sinun täytyy taata nuorellesi, että hän voi aina tulla kotiin, oli tilanne mikä hyvänsä. Velvoita nuori vastaamaan, kun soitat. Nuori saa täysi-ikäisenä päättää asioistaan. Näin isoa juttua on harjoiteltava. Pahoille teille houkuttelevat kaverit voivat viedä suoraan suohon. Nuorten häiriköinti on usein huomion tavoittelua. Lapsia ei haeta kaupasta takuulapun kanssa. Välillä nuoren valinnat ärsyttävät tai ällistyttävät.

20 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Vastuutetut aikuiset! Aikuinen, hoida omaa jaksamistasi. Aikaa & Pullaa. Ei ole laatuaikaa, on vain aikaa. Yhdessäolon määrä ratkaisee. Voit miettiä, että onko ihan pakko aloittaa työpalaveri vielä iltasella. Sinä saat ympärilläsi aikaan joko hyvinvointia tai pahoinvointia. Lapset ja nuoret oppivat matkimalla, ja meistä jokainen on malli. Tutustu toisiin vanhempiin. Sopikaa pelisäännöistä. Kyky hahmottaa elämää ja ilmaista itseään on usein sanoista kiinni. Pelolla kasvattaminen tekee lapsesta ja nuoresta ahdistuneen. Lapset haluavat elää yhteistä elämää ja kokea kaikkea, mitä se sisältää. Tarjoa toistenkin lapsille aikaa ja tukea aina kun voit. Älä silti unohda omaa lastasi. Ulkoilkaa ja tehkää sitä, mikä kiinnostaa teitä kaikkia. Lapsesta tulee itsekäs tai onneton, jos häneltä odotetaan täydellisyyttä ja hänet jätetään selviämään yksin hankalista tilanteista.

21 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Strateginen analogia? They're casting their problem on society. And, you know, there is no such thing as society. There are individual men and women, and there are families. And no government can do anything except through people, and people must look to themselves first. It's our duty to look after ourselves and then, also to look after our neighbour. People have got the entitlements too much in mind, without the obligations, because there is no such thing as an entitlement unless someone has first met an obligation" (Margaret Thatcher 1987)

22 VANHASEN II HALLITUS (2007) Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä --- Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. 22 YTT Timo Harrikari

23 POLITIIKKA: KYSYMYKSIÄ! Onko syrjäytymispuheessa itse asiassa viime kädessä kysymys valtion lujittuvasta huoltosuhdepolitiikasta, jossa kasvavia sukupolvia sidotaan yhä tiukemmin normatiiviseen, keskiluokkaisen palkansaajan tai lisääntyvässä määrin myös yrittäjän elämänkaareen? Jos näin, kenen tavoite se on?! Onko nuoriin kohdistuva yhteiskunnallinen toleranssi madaltunut ja nähdäänkö nuoruus politiikan kentällä entistä enemmän välineellisenä elämänvaiheena kaikenlaisen hiljalleen naturalisoituneen talous-, tehokkuus- ja vaikuttavuuspuheen viidakossa?! Vapaan yhteiskunnan rajapinnat: Saako Suomessa olla hukassa? Ja jos ei, miksi ei? Elämäntapojen diversiteetin tukahduttaminen? Kilpailuvaltion edellyttämän mekaanisen solidaarisuuden sävyttämä yhteiskuntapoliittinen tuulahdus?! Millaiseen laajempaan yhteiskuntarakenteiden, politiikkojen, poliittisten valtasuhteiden, hallinnan sektoreiden, disipliinien ja professionaalisten tekniikoiden muutokseen ohjelmat voidaan liittää?

24 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN: AJANKUVA Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan tavan muutokset Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

25 AJANKUVA?! Nuorten ja nuoruuden kansallisvaltiollisen hallinnan muutokset modernisaatioteorian valossa miten! 1) ajan, paikan ja tilan tiivistyminen,! 2) epävarmuuden ja turvallisuuden kysymykset sekä! 3) uudet sosiaaliset jaot! vaikuttavat kansallisvaltioiden muuttuvaan asemaan ja suodattuvat sitä kautta nuorison kansallisvaltiolliseen hallintaan?! Siirtymät ensimmäisestä modernista toiseen. Kolme näkökulmaa: Toimeentulon hankkimisen ehdot Toiminnan mieli ja hallinnan tavat Yhteisöjen koheesiota ylläpitävä solidaarisuus, sen muuttuva perusta ja myös ilmenemismuodot

26 SOSIOLOGIAN KOLME MODERNISAATIOKLASSIKKOA! Talous: kapitalistisen tuotantotavan perustana olevan lisäarvon tuottaminen johtaa kiihtyviin tuotanto- ja talouselämän sykleihin. Kansallisvaltio on luokkavaltio ja työväestö kurjistuu riiston seurauksena Aikaa myöten ylikansallisen pääoma keskittyy ja alkaa ehdollistaa kansallisvaltioiden toimintaa sekä murentaa niiden arvovaltaa ja toiminnan perusteita. (Karl Marx 1867). Seuraa kommunistinen vallankumous.! Toiminnan mieli: länsimaisen kulttuurin tunnusomainen piirre on sen kalkyloiva ja rationaalinen luonne. (Max Weber 1930)! Solidaarisuuden perusta: Esimodernien yhteisöjen mekaaninen solidaarisuus perustui yksilöiden samankaltaisuuteen ja sen ylläpitämiseen rangaistusten ja sanktioiden avulla. Yhteisöissä repression ja rikosoikeuden asema yhteisön toiminnan säätelijänä on keskeinen. Modernien yhteiskuntien orgaaninen solidaarisuus puolestaan perustuu mukaan toimijoiden työnjakoon ja sen erilaistumiseen. (Emile Durkheim 1893).

27 Talous: KOMMUNISTISEN VALLANKUMOUKSEN IDEASTA KOHTI EDISTYNYTTÄ LIBERALISMIA JA TURBOKAPITALISMIA! Toimeentulon hankkimisen ehdot ovat koventuneet kultaisista vuosista (Golden Era, Hobsbawn 1994), työmarkkinat ovat muuntuneet joustavammiksi ja työsuhteita leimaa maailmanlaajuinen ja pysyvä epävarmuus. Tapahtuu ennen näkemättömän nopeita tuotannon siirtymiä.! Eriarvoisuuden kasvu länsimaisten kansallisvaltioiden sisällä. Irlannin, Islannin, Espanjan ja Kreikan tilanteet ovat kyseenalaistaneet kokonaisten valtioiden olemassaolon itsenäisinä taloudellisina toimijoina.! Valtio muokkaa ja takaa talouden ja markkinavoimien toiminnalle soveltuvat ja otolliset olosuhteet maailmanpolitiikassa (Harvey 2005). Markkinat tai markkinavoimat -metafora on luonteeltaan vanhatestamentillinen jumala-suhde, jonka mukaan tottelemattomuudesta seuraa kansakuntaa uhkaa rangaistus (vrt luvukujen teokraattinen sovitusoppi)! Globaalien pääomaliikkeiden, monetaristisen finanssipolitiikan ja julkisen sektorin liikkeenjohdollisten oppien ehdollistama hyvinvointivaltion jälkiekspansiivinen rationaliteetti.! Nuoruuden hallinnan kilpailuvaltiollinen mieli! Kaksijakoinen dikotomia: nuoret joko sosiaalisena investointina (social investment) tai syrjäytymisvaarassa olevina.! Valtiollisen politiikan buliminen ilmiö ja syrjäytymisen tuottaminen: rakenteet lyövät korville, vaikka halua olisikin.

28 Myöhäismodernin toiminnan mieli: RISKIRATIONALITEETTI HALLINNAN INSTRUMENTTINA, NUORUUS TULEVAISUUDEN HALLINNAN VÄLINEENÄ Ø Ø Ø Ø Ø Ø Riskin diskursiivinen objektivoituminen ja muodostuminen ehkä keskeisimmäksi yhteiskuntapoliittisia strategioita jäsentäväksi tulokulmaksi ja niiden rationaliteetiksi. Myöhäismoderni on tunnusomaisesti riskikulttuuria. Riskien hallinta on korostuneesti tulevaisuuspolitiikkaa. Tämä leimaa myös myöhäismodernia sukupolvipolitiikkaa ja sukupolvien välisten suhteiden säätelemisen logiikkaa. Riskirationaliteetti toimii nykyisyydessä, mutta nykyhetki on vain operationaalinen episodi tavoitteiden kiinnittyessä tulevaisuuden hallintaan ja sen ohjattavuuden kysymyksiin. Tiedonmuodostusta ja politiikkoja hallitsevat aktuarialismi ja menetelmäorientoituneisuus, jotka irtoavat toiminnan arvokysymyksistä (esim. sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) ja eristyvät teknisluontoiseksi ja neutraaliksi riskien hallinnaksi. Vähintäänkin implisiittistä sukupolvipoliittista keskustelua käydään jatkuvasti tulevien ikäpolvien elinolosuhteista, niille maksettavaksi jäävistä julkisista veloista ja huoltosuhteesta, joka koko Euroopassa on kääntymässä nykyisellä talouspoliittisella ajattelulla arvioiden epäedulliseksi. Epistemologisesti tarkastellen voidaan kysyä, missä määrin nuoruutta voidaan pitää toisaalta kalkyloitavana ja toisaalta ei-kalkyloitavana hallinnan kohteena.

29 Solidaarisuus: JAETTU PELKO SOLIDAARISUUDEN LÄHTEENÄ?! Menneet vuosikymmenet ennen uusliberaalien ideologisten tuulten puhallusta olivat suhteellisen voimakkaan talouskasvun ja kansalaisten yhdenvertaisuutta koskevien painotusten aikaa. Vaan mitä siirtymä kultaisista vuosista kohti toista modernia merkitsee sosiaalisen solidaarisuuden perustalle?! Keskeiseksi solidaarisuutta motivoivaksi tekijäksi nousee ahdistus ja turvattomuus, jotka yhdessä tuottavat pyrkimyksiä turvallisuuden lisäämiseen. Yhteiskunnallinen utopia ei ole enää positiivisen sosiaalisen muutoksen ja varallisuuden lisääntymisen voimassa vaan riskiyhteiskunnan utopia on negatiivissävytteinen ja defensiivinen. Ensisijainen pyrkimys on kaikkein pahimman estäminen, joka saavutetaan erilaisilla henkilökohtaisten ja yhteisöllisten rajoitusten lisäämisellä. (Beck 1992)! Räjähdysmäisesti lisääntynyt maailmanlaajuinen uutisointi ja nopean kulkeutumisen mahdollistava sosiaalinen media tuottavat kokemusta jatkuvien kriisien ketjuuntumisesta (Garland 2001)?! Yhteisöjen toleranssiaste laskee hiljaisen näkymättömästi kautta poliittisen repertuaarin. Myös selkeän eksplikoituja ilmaisuja erilaisten nollatoleranssien muodossa esiintyy.! Seuraa pyrkimyksiä puuttua entistä varhaisemmin, nopeammin ja tuntuvammin. Varhainen puuttuminen näyttäytyy myöhäismodernien yhteiskuntien neuroottisena ja reflektoimattomana ontologisen ahdistuksen (huolidiskurssi) hallinnan instrumenttina.! Yhteisöt tulevat entistä reaktiivisemmiksi ja siirrymme kohti hälytysvalmiusyhteiskuntaa, jonka lähtökohtainen ajatus on, että milloin tahansa voi tapahtua mitä tahansa.

30 YHTEENVETO! SYRJÄYTYMISEN KÄSITE! Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa: syrjäytymiskäsitteen historiallisuus, relationaalisuus ja kytkeytyminen valta-asetelmiin ja strategioihin! Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: 1990-laman jälkeinen ilmaantuminen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallinnollisiin toimintaohjelmiin.! SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT! Neljä esimerkkiä:! Laiskan ei pidä leipää syömän: tee työtä! (Workfare)! Tuottava ei saa olla hukassa! (Kontrolli, hallinta ja vapaan yhteiskunnan rajat)! On vain yksilöitä ja perheitä, ja korkeintaan naapurustoja! (kommunitaristinen agenda)! Nuoret ovat huoltosuhdepolitiikan väline (yhteiskuntaruumiiseen sitominen)! SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA! Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos! Kolme näkökulmaa:! Talous: kohti edistynyttä liberalismia ja turbokapitalismia! Toiminnan mieli: riski ja kärjistyneen kalkyloiva mieli! Solidaarisuus: luottamuksen orgaanisesta solidaarisuudesta jaettuun epäluottamukseen, pelkoon ja huoleen.

31 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström, Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä Eeva Hellström, 12.5.2016 Vision Europe Summit 2015: Redesigning European Welfare States Ways Forward Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2015 2 Sitra Eeva

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa

Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli

Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Ari Tarkiainen YTT Hankeasiantuntija Karelia-amk 14.2.2013 Mikkeli Kokemuksellisen hyvinvointitiedon haaste Tiedontuotannon analyysi Uudet menetelmät ja kanssakehittäminen Hyvinvointikertomus- hyvinvointijohtaminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Hyvinvointia työstä Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 26.10.2015 Työterveyslaitos Anna-Leena Kurki www.ttl.fi Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014

Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa. Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Konsulttidemokratia asiantuntijuutta korvaamassa Hanna Kuusela, tutkijatohtori Suomen Akatemia / Tampereen yliopisto Kevätneuvokki 2014 Mikä konsulttidemokratia? Teknokratiasta konsulttidemokratiaan. Konsulttidemokratiassa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot