NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

2 SISÄLTÖ! SYRJÄYTYMISEN KÄSITE! Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa! Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: käsitteen ilmaantuminen, linkittyminen merkityskarttoihin ja kytkeytyminen hallinnan strategioihin! SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT! Neljä ajankohtaista reflektiota.! Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy.! Myrskylä & EVA: Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?! Niinistön työryhmä: Ihan tavallisia asioita.! Vanhasen II hallitusohjelma! SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA! Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos! Kolme näkökulmaa: talous, toiminnan mieli ja solidaarisuus! YHTEENVETOA

3 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN: KÄSITE Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

4 NÄKÖKULMAN EKSPLIKOINTI: HALLINNAN ANALYTIIKAN LUKUTAPA! Syrjäytyminen ovat historiallinen, aikaan ja paikkaan sidottu käsite.! Syrjäytyminen on relationaalinen käsite, joka linkittyy toisiin ajassa vaelteleviin käsitteisiin ja yhdessä ne muodostavat käsite- ja merkityskarttoja, joiden läpi käsitystä todellisuudesta muodostetaan ja sitä tulkitaan.! Merkityskartat ohjaavat yhteiskuntapoliittisia strategioita ja ne kytkeytyvät siten elimellisesti yhteiskunnallisiin asemiin ja a/symmetristen hallinnan suhteiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja oikeuttamiseen.! Mitä totuudenmukaisempana ja vaihtoehdottomana syrjäytymisen käsite tai siihen kytköksissä olevat puhetavat näyttäytyvät, sitä tehokkaammin jokin tai jotkin tahot ovat onnistuneet 1) ottamaan sen käyttöön, 2) vangitsemaan sillä todellisuuden heterogeenisen luonteen, 3) vakiinnuttamaan syrjäytymisen vaihtoehdottomaksi näkemisen tavaksi ja 4) kytkemään mahdollisesti myös muut toimijat oman näkemyksensä airueeksi.! Vaihtoehdottomuus ei ilmene vain siinä, mihin uskotaan tai mitä lausutaan vaan samalla rajataan myös mahdottomien, järjettömien ja kiellettyjen uskomusten ja lausumien alue.

5 SYRJÄYTYMISKÄSITTEEN PAIKANTAMINEN! SYRJÄYTYMINEN TIEDON OBJEKTIKSI (HISTORIALLISUUS)! Väite syrjäytymistä on aina ollut anakronistinen ja jos, niin missä määrin? (Kalela 2000)! Syrjäytymistä koskeva keskustelu alkoi tutkijapiireissä 1980-luvulla (Helne 2002) ja levisi sieltä kulovalkean tavoin suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallintoon 90-luvun lopulla (Harrikari 2012)! Syrjäytymisen siirtyminen yhteiskuntapoliittisten ohjelmien keskiöön on tapahtunut verrattain samanaikaisesti muun muassa 1990-luvun lamasta alkaneen hyvinvointivaltion transformaation ja Euroopan Unioniin liittymisen kanssa.! LINKITTYMINEN MERKITYSKARTTOIHIN (RELATIONAALISUUS)! Syrjäytymisen määritelmälliset ulottuvuudet (staattinen/dynaaminen & tulot/muut alueet) ja rinnakkaiskäsitteet.! Suhteellisen säännönmukaisesti käsitteiden kanssa esiintyvät muun muassa sellaiset ilmaisut ja käsitteet kuin syrjäytymisvaara, syrjäytymisriski, riskilapsuus, riskinuori, riskiperhe, varhainen puuttuminen, syrjäytyneiden etsiminen. Eletäänkö kulttuurisen aikalaiskuplan sisällä?! KENEN KÄSITE, KUKA KÄYTTÄÄ JA HYÖTYY? (VALTA JA HEGEMONISUUS)! Vaikea, ei itsestään selvä tai edes reilu kysymys, kyse on vaihtoehdottomasta aikalaistodellisuudesta.! Poliittisissa ohjelmissa, hallinnollisissa toimenpiteissä, julkisessa keskustelussa ja joillain tutkimusaloilla syrjäytyminen on saanut kuitenkin melko essentiaalisen luonteen. Sitä kuvataan toisinaan objektiivisena ja lähes omalakisena luonnonvoimana, jota vastaan tulee taistella.! Arkipäivän professionaalisissa ja institutionaalisissa käytännöissä syrjäytyneistä puhuminen melko epätavallista. Tutkijapiireissä vastustusta ja kriittistä keskustelua, myös paljon käsitteen kannattajia.! Nuoret, joista puhutaan syrjäytyneinä tai syrjäytymisvaarassa olevina, tapaavat vastustaa identiteettimääritystä tai eivät tunnista tarjottua määritystä. Institutionaaliset syrjäytymismääritykset eivät välttämättä kohtaa nuorten omaa kokemusmaailmaa ja kokonaiselämäntilannetta.

6 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN. POLITIIKAT: Neljä ajankohtaista reflektiota Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

7 NELJÄ AJANKOHTAISTA REFLEKTIOTA! Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)! Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012.! Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma (2008): Hyvinvoinnin politiikkaohjelma! Presidentti Sauli Niinistön asettama työryhmä (2012) Ihan tavallisia asioita! Kysymykset:! Millaisen kuvan dokumentit nuorten syrjäytymisestä antavat?! Millaisia julkilausuttuja ja lausumattomia oletuksia dokumenteista voidaan lukea esiin?! Millaisiin laajempiin poliittisen hallinnan strategioihin tekstit ja niiden välittämät käsitykset kytkeytyvät?

8 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007)! Syrjäytymisen vaiheita ovat: 1. Vaikeudet koulussa, koulussa tai sosiaalisessa toimintaympäristössä 2. Koulun keskeyttäminen tai alisuorittaminen 3. Työmarkkinavaihe, jossa ajautuminen huonoon työmarkkina-asemaan 4. Täydellinen syrjäytyminen (työn vieroksunta, kriminalisoituminen, sosiaaliavustusten varassa toimeentulo, alkoholisoituminen, eristäytyminen tai muu vastaava marginalisoituminen) ja 5. Laitostuminen tai eristäminen muusta yhteiskunnasta! Kolme selvitystehtävää: 1. Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta? 2. Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat? 3. Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys?

9 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Onko hallinnonalojen välinen yhteistyö edistänyt nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden vaikuttavuutta? Vastaus: Ongelmana on toiminnan koordinointi, osin yhteistyökulttuurin kehittymättömyys, resurssien vähyys, sekä työn- ja vastuunjakoon liittyvien velvoitteiden ja vastuiden puute (s. 73)

10 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Miten vaikuttavia nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskevat hallinnonalojen väliset toimenpiteet ovat? Vastaus: Tietoa nuorten syrjäytymistoimenpiteiden vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähän. Sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, että erityisesti vaikuttavuuden arviointiin liittyvä käsitteistä on monitulkintaista ja vakiintumatonta. Vaikuttavuuden arvioinnin haastavuutta lisäävät myös syy-seuraus-suhteiden monimutkaisuus ja se, että toimenpiteiden vaikutukset tulevat näkyviin vasta pitkän ajan kuluttua. Nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden on tarkastushavaintojen perusteella osaltaan estänyt tiedonsaantiin liittyvät ongelmat. Nuoria koskevan seurantatiedon kattavuutta ja laatua olisi mahdollista parantaa yhdistämällä eri viranomaisten aineistoja (s )

11 Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (2007) Kysymys: Mikä on nuorten syrjäytymisen ehkäisyn taloudellinen merkitys? Vastaus: Syrjäytymistä ehkäisevän toiminnan taloudellisia vaikutuksia pidetään yleisesti merkittävinä. Näkemys perustuu siihen, että jos nuori syrjäytyy täysin yhteiskunnasta ja pahimmassa tapauksessa joutuu laitoshoitoon, ovat kustannukset aina suuremmat kuin ehkäisevään toimintaan sijoitetut panokset. Syrjäytymisen ehkäisyn hyödyt perustuvat riskien kasautumisen estämiseen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät voidaan tunnistaa ja niitä vähentää, sitä suuremmat ovat ehkäisytoimenpiteistä saatavat hyödyt. Riskien tunnistaminen ja ehkäisytoimenpiteet lisäävät monen eri palvelusektorin menoja välittömästi. Sen sijaan hyödyt tulevat suurelta osin näkyviin vasta pitkällä aikavälillä (s. 113)

12 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Syrjäytyminen on lavea ilmiö, jolla tarkoitetaan usein laajaa psyykkis-aineellista ongelmakokonaisuutta, henkistä putoamista yhteiskunnan normaalien käytäntöjen ulkopuolelle tai erilaisia päihderiippuvuuksia ja rikollisuuden muotoja. Tässä analyysissa syrjäytymistä lähestytään tilastojen, lähinnä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston kautta. Tarkoitus on hahmottaa tätä kautta syrjäytyneiden nuorten (15 29 v.) määrä ja tämän joukon rakenne. Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta.

13 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Ei ole enää uutinen, että väestömme ikääntyy ja sen myötä huoltosuhde heikkenee. Uhkaava työvoimapula yhdistettynä hyvinvointiyhteiskunnan kasvaviin rahoitustarpeisiin vaatii kaikkien työikäisten ja työhön kykenevien laajaa osallistumista työmarkkinoille. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää maahanmuuttajia paikkaamaan työmarkkinoille jäävää työvoimavajetta.

14 Pekka Myrskylä (2012) Hukassa. Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA-analyysi 19/2012. Syrjäytyneiden ydinryhmä, hukkuneet nuorta, on löydettävä pikaisesti. Työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneisiin syrjäytyneisiin nuoriin verrattuna hukkuneiden asema on vakavampi. Työttömät nuoret voidaan ohjata toimiviksi todettujen työllistämistoimenpiteiden piiriin heitä voidaan auttaa. Hukassa olevien auttaminen on paljon vaikeampaa

15 WORKFARE?: WORKING, NOT BEGGING

16 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Workfare! Tolkkua törsäämiseen: Helpolla ja ansiotta saatu laiskistaa. Seurauksena on tyytymättömyys ja tyhjyyden tunne. Älä anna nuorelle liikaa rahaa, tavaraa tai herkkuja. Se opettaa ajattelemaan, että kaikki aina vain tulee jostain automaattisesti. Jos nuori omaksuu tällaisen asenteen, hän ei ehkä opi hankkimaan elantoaan työllä. Paikat kuntoon: Pelkällä hauskanpidolla ei elämässä pärjää. Koti, koulu ja muut paikat on pidettävä siisteinä. Järjestys jäsentää mieltäkin. Opetelkaa tekemään tylsiäkin hommia ja tehkää niitä yhdessä. Talkoot ovat hyvää harjoitusta yhdessä tekemiseen. Kohtuus riittää ihan hyvin. Työ tutuksi: Työtä tehdään usein poissa nuoren näkyvistä, ja se saattaa tuntua etäiseltä, jopa käsittämättömältä. Työelämään kannattaa tutustuttaa varhain. Nuoria kiinnostaa, missä mitäkin työtä tehdään ja millaista se oikeasti on. Vastuuyritys: Työpaikka voi olla tulevaisuuden avain. Työnantaja, palkkaa nuori töihin, jos suinkin voit. Yritä edistää kaikin laillisin keinoin nuoren työllistymistä. Työelämään tutustuminen ei ala, jos se ei ensin ala jostain.

17 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): NEIGHBORHOOD -AGENDA Vapaaehtoisvoimaa: Monet liikuntaseurat ja harrasteryhmät tarvitsevat vapaaehtoisvoimia. Nämä yhteisöt saattavat olla lapsen ja nuoren henkireikiä ja ainoita paikkoja, joissa saa olla turvallisten aikuisten seurassa. Pieni panostus: Monet tärkeää työtä tekevät vapaaehtoisjärjestöt kärsivät rahapulasta. Tutustu järjestöjen toimintaan vaikka netissä. Jos et jaksa tai halua itse osallistua vapaaehtoistoimintaan, auta edes taloudellisesti. Saatesanat: Mitä voimme tehdä yhdessä? Mihin sinä voit tarttua? Millaista tukea odotat naapureiltasi ja lähipiiriltäsi? Miten voit itse tukea? Voit harkita itse, mitä ehdotuksia käytännössä sovellat ja miten.

18 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Uhattu lapsuus! Univelka aiheuttaa masennusta ja muita mielenterveysongelmia. Kehittyvä seksuaalisuus vaurioituu herkästi. Kaikkea myydään kauneudella ja menestyksellä. Nuoruusiässä aivot kehittyvät nopeasti: ajatukset ja tunteet ailahtelevat. Lapset ja nuoret uupuvat, jos tuntevat pinnistelevänsä yksin. Pelikoneet ja televisio nuoren omassa huoneessa altistavat hallitsemattomalle ajankäytölle. Nimittely ja kiroilu mädättävät henkistä selkärankaa. Lapsi ja nuori tulee riippuvaiseksi alkoholista paljon nopeammin kuin aikuinen, sillä alaikäisen aivot ovat vielä kasvuvaiheessa. Liikkumattomuuden taustalla voi olla turhautuminen, yksinäisyys tai lohduttomuus. Hyvät tavat ehkäisevät ristiriitoja ja tuovat varmuutta. Liian kovat vaatimukset ja jatkuva häviäminen eivät opeta sietämään pettymyksiä. Turhautuminen tekee levottomaksi ja hyökkääväksi. Suorituspaineet ja ylikuormitus aiheuttavat näkymättömän uhkan. Lapsen ei kuulu hoitaa aikuista.

19 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Ymmärrettävät nuoret? Nuorella on oma perusluonne ja taipumukset. Jos nuori ei uskalla tulla kotiin, hänelle voi tapahtua jotakin pahaa. Kotiintulon kartteleminen voi olla merkki siitä, että nuori on hylätty. Sinun täytyy taata nuorellesi, että hän voi aina tulla kotiin, oli tilanne mikä hyvänsä. Velvoita nuori vastaamaan, kun soitat. Nuori saa täysi-ikäisenä päättää asioistaan. Näin isoa juttua on harjoiteltava. Pahoille teille houkuttelevat kaverit voivat viedä suoraan suohon. Nuorten häiriköinti on usein huomion tavoittelua. Lapsia ei haeta kaupasta takuulapun kanssa. Välillä nuoren valinnat ärsyttävät tai ällistyttävät.

20 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Vastuutetut aikuiset! Aikuinen, hoida omaa jaksamistasi. Aikaa & Pullaa. Ei ole laatuaikaa, on vain aikaa. Yhdessäolon määrä ratkaisee. Voit miettiä, että onko ihan pakko aloittaa työpalaveri vielä iltasella. Sinä saat ympärilläsi aikaan joko hyvinvointia tai pahoinvointia. Lapset ja nuoret oppivat matkimalla, ja meistä jokainen on malli. Tutustu toisiin vanhempiin. Sopikaa pelisäännöistä. Kyky hahmottaa elämää ja ilmaista itseään on usein sanoista kiinni. Pelolla kasvattaminen tekee lapsesta ja nuoresta ahdistuneen. Lapset haluavat elää yhteistä elämää ja kokea kaikkea, mitä se sisältää. Tarjoa toistenkin lapsille aikaa ja tukea aina kun voit. Älä silti unohda omaa lastasi. Ulkoilkaa ja tehkää sitä, mikä kiinnostaa teitä kaikkia. Lapsesta tulee itsekäs tai onneton, jos häneltä odotetaan täydellisyyttä ja hänet jätetään selviämään yksin hankalista tilanteista.

21 IHAN TAVALLISIA ASIOITA (2012): Strateginen analogia? They're casting their problem on society. And, you know, there is no such thing as society. There are individual men and women, and there are families. And no government can do anything except through people, and people must look to themselves first. It's our duty to look after ourselves and then, also to look after our neighbour. People have got the entitlements too much in mind, without the obligations, because there is no such thing as an entitlement unless someone has first met an obligation" (Margaret Thatcher 1987)

22 VANHASEN II HALLITUS (2007) Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat ikääntyvän Suomen paras vanhuuden turva. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin investoiminen on kannattavaa. Hallituksen tavoitteena on lapsiystävällisempi Suomi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Useimmat kasvun ja kehityksen riskitekijät ovat havaittavissa jo varhaislapsuudessa. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Terveydelle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille luodaan pohja jo lapsuus- ja nuoruusiässä --- Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia. 22 YTT Timo Harrikari

23 POLITIIKKA: KYSYMYKSIÄ! Onko syrjäytymispuheessa itse asiassa viime kädessä kysymys valtion lujittuvasta huoltosuhdepolitiikasta, jossa kasvavia sukupolvia sidotaan yhä tiukemmin normatiiviseen, keskiluokkaisen palkansaajan tai lisääntyvässä määrin myös yrittäjän elämänkaareen? Jos näin, kenen tavoite se on?! Onko nuoriin kohdistuva yhteiskunnallinen toleranssi madaltunut ja nähdäänkö nuoruus politiikan kentällä entistä enemmän välineellisenä elämänvaiheena kaikenlaisen hiljalleen naturalisoituneen talous-, tehokkuus- ja vaikuttavuuspuheen viidakossa?! Vapaan yhteiskunnan rajapinnat: Saako Suomessa olla hukassa? Ja jos ei, miksi ei? Elämäntapojen diversiteetin tukahduttaminen? Kilpailuvaltion edellyttämän mekaanisen solidaarisuuden sävyttämä yhteiskuntapoliittinen tuulahdus?! Millaiseen laajempaan yhteiskuntarakenteiden, politiikkojen, poliittisten valtasuhteiden, hallinnan sektoreiden, disipliinien ja professionaalisten tekniikoiden muutokseen ohjelmat voidaan liittää?

24 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN: AJANKUVA Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan tavan muutokset Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

25 AJANKUVA?! Nuorten ja nuoruuden kansallisvaltiollisen hallinnan muutokset modernisaatioteorian valossa miten! 1) ajan, paikan ja tilan tiivistyminen,! 2) epävarmuuden ja turvallisuuden kysymykset sekä! 3) uudet sosiaaliset jaot! vaikuttavat kansallisvaltioiden muuttuvaan asemaan ja suodattuvat sitä kautta nuorison kansallisvaltiolliseen hallintaan?! Siirtymät ensimmäisestä modernista toiseen. Kolme näkökulmaa: Toimeentulon hankkimisen ehdot Toiminnan mieli ja hallinnan tavat Yhteisöjen koheesiota ylläpitävä solidaarisuus, sen muuttuva perusta ja myös ilmenemismuodot

26 SOSIOLOGIAN KOLME MODERNISAATIOKLASSIKKOA! Talous: kapitalistisen tuotantotavan perustana olevan lisäarvon tuottaminen johtaa kiihtyviin tuotanto- ja talouselämän sykleihin. Kansallisvaltio on luokkavaltio ja työväestö kurjistuu riiston seurauksena Aikaa myöten ylikansallisen pääoma keskittyy ja alkaa ehdollistaa kansallisvaltioiden toimintaa sekä murentaa niiden arvovaltaa ja toiminnan perusteita. (Karl Marx 1867). Seuraa kommunistinen vallankumous.! Toiminnan mieli: länsimaisen kulttuurin tunnusomainen piirre on sen kalkyloiva ja rationaalinen luonne. (Max Weber 1930)! Solidaarisuuden perusta: Esimodernien yhteisöjen mekaaninen solidaarisuus perustui yksilöiden samankaltaisuuteen ja sen ylläpitämiseen rangaistusten ja sanktioiden avulla. Yhteisöissä repression ja rikosoikeuden asema yhteisön toiminnan säätelijänä on keskeinen. Modernien yhteiskuntien orgaaninen solidaarisuus puolestaan perustuu mukaan toimijoiden työnjakoon ja sen erilaistumiseen. (Emile Durkheim 1893).

27 Talous: KOMMUNISTISEN VALLANKUMOUKSEN IDEASTA KOHTI EDISTYNYTTÄ LIBERALISMIA JA TURBOKAPITALISMIA! Toimeentulon hankkimisen ehdot ovat koventuneet kultaisista vuosista (Golden Era, Hobsbawn 1994), työmarkkinat ovat muuntuneet joustavammiksi ja työsuhteita leimaa maailmanlaajuinen ja pysyvä epävarmuus. Tapahtuu ennen näkemättömän nopeita tuotannon siirtymiä.! Eriarvoisuuden kasvu länsimaisten kansallisvaltioiden sisällä. Irlannin, Islannin, Espanjan ja Kreikan tilanteet ovat kyseenalaistaneet kokonaisten valtioiden olemassaolon itsenäisinä taloudellisina toimijoina.! Valtio muokkaa ja takaa talouden ja markkinavoimien toiminnalle soveltuvat ja otolliset olosuhteet maailmanpolitiikassa (Harvey 2005). Markkinat tai markkinavoimat -metafora on luonteeltaan vanhatestamentillinen jumala-suhde, jonka mukaan tottelemattomuudesta seuraa kansakuntaa uhkaa rangaistus (vrt luvukujen teokraattinen sovitusoppi)! Globaalien pääomaliikkeiden, monetaristisen finanssipolitiikan ja julkisen sektorin liikkeenjohdollisten oppien ehdollistama hyvinvointivaltion jälkiekspansiivinen rationaliteetti.! Nuoruuden hallinnan kilpailuvaltiollinen mieli! Kaksijakoinen dikotomia: nuoret joko sosiaalisena investointina (social investment) tai syrjäytymisvaarassa olevina.! Valtiollisen politiikan buliminen ilmiö ja syrjäytymisen tuottaminen: rakenteet lyövät korville, vaikka halua olisikin.

28 Myöhäismodernin toiminnan mieli: RISKIRATIONALITEETTI HALLINNAN INSTRUMENTTINA, NUORUUS TULEVAISUUDEN HALLINNAN VÄLINEENÄ Ø Ø Ø Ø Ø Ø Riskin diskursiivinen objektivoituminen ja muodostuminen ehkä keskeisimmäksi yhteiskuntapoliittisia strategioita jäsentäväksi tulokulmaksi ja niiden rationaliteetiksi. Myöhäismoderni on tunnusomaisesti riskikulttuuria. Riskien hallinta on korostuneesti tulevaisuuspolitiikkaa. Tämä leimaa myös myöhäismodernia sukupolvipolitiikkaa ja sukupolvien välisten suhteiden säätelemisen logiikkaa. Riskirationaliteetti toimii nykyisyydessä, mutta nykyhetki on vain operationaalinen episodi tavoitteiden kiinnittyessä tulevaisuuden hallintaan ja sen ohjattavuuden kysymyksiin. Tiedonmuodostusta ja politiikkoja hallitsevat aktuarialismi ja menetelmäorientoituneisuus, jotka irtoavat toiminnan arvokysymyksistä (esim. sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) ja eristyvät teknisluontoiseksi ja neutraaliksi riskien hallinnaksi. Vähintäänkin implisiittistä sukupolvipoliittista keskustelua käydään jatkuvasti tulevien ikäpolvien elinolosuhteista, niille maksettavaksi jäävistä julkisista veloista ja huoltosuhteesta, joka koko Euroopassa on kääntymässä nykyisellä talouspoliittisella ajattelulla arvioiden epäedulliseksi. Epistemologisesti tarkastellen voidaan kysyä, missä määrin nuoruutta voidaan pitää toisaalta kalkyloitavana ja toisaalta ei-kalkyloitavana hallinnan kohteena.

29 Solidaarisuus: JAETTU PELKO SOLIDAARISUUDEN LÄHTEENÄ?! Menneet vuosikymmenet ennen uusliberaalien ideologisten tuulten puhallusta olivat suhteellisen voimakkaan talouskasvun ja kansalaisten yhdenvertaisuutta koskevien painotusten aikaa. Vaan mitä siirtymä kultaisista vuosista kohti toista modernia merkitsee sosiaalisen solidaarisuuden perustalle?! Keskeiseksi solidaarisuutta motivoivaksi tekijäksi nousee ahdistus ja turvattomuus, jotka yhdessä tuottavat pyrkimyksiä turvallisuuden lisäämiseen. Yhteiskunnallinen utopia ei ole enää positiivisen sosiaalisen muutoksen ja varallisuuden lisääntymisen voimassa vaan riskiyhteiskunnan utopia on negatiivissävytteinen ja defensiivinen. Ensisijainen pyrkimys on kaikkein pahimman estäminen, joka saavutetaan erilaisilla henkilökohtaisten ja yhteisöllisten rajoitusten lisäämisellä. (Beck 1992)! Räjähdysmäisesti lisääntynyt maailmanlaajuinen uutisointi ja nopean kulkeutumisen mahdollistava sosiaalinen media tuottavat kokemusta jatkuvien kriisien ketjuuntumisesta (Garland 2001)?! Yhteisöjen toleranssiaste laskee hiljaisen näkymättömästi kautta poliittisen repertuaarin. Myös selkeän eksplikoituja ilmaisuja erilaisten nollatoleranssien muodossa esiintyy.! Seuraa pyrkimyksiä puuttua entistä varhaisemmin, nopeammin ja tuntuvammin. Varhainen puuttuminen näyttäytyy myöhäismodernien yhteiskuntien neuroottisena ja reflektoimattomana ontologisen ahdistuksen (huolidiskurssi) hallinnan instrumenttina.! Yhteisöt tulevat entistä reaktiivisemmiksi ja siirrymme kohti hälytysvalmiusyhteiskuntaa, jonka lähtökohtainen ajatus on, että milloin tahansa voi tapahtua mitä tahansa.

30 YHTEENVETO! SYRJÄYTYMISEN KÄSITE! Näkökulman eksplikointi: hallinnan analytiikan lukutapa: syrjäytymiskäsitteen historiallisuus, relationaalisuus ja kytkeytyminen valta-asetelmiin ja strategioihin! Syrjäytymiskäsitteen paikantaminen: 1990-laman jälkeinen ilmaantuminen yhteiskuntapolitiikkaan ja hallinnollisiin toimintaohjelmiin.! SYRJÄYTYMISEN POLITIIKAT! Neljä esimerkkiä:! Laiskan ei pidä leipää syömän: tee työtä! (Workfare)! Tuottava ei saa olla hukassa! (Kontrolli, hallinta ja vapaan yhteiskunnan rajat)! On vain yksilöitä ja perheitä, ja korkeintaan naapurustoja! (kommunitaristinen agenda)! Nuoret ovat huoltosuhdepolitiikan väline (yhteiskuntaruumiiseen sitominen)! SYRJÄYTYMISEN AJANKUVA! Radikalisoituva moderniteetti ja nuoruuden hallinnan muutos! Kolme näkökulmaa:! Talous: kohti edistynyttä liberalismia ja turbokapitalismia! Toiminnan mieli: riski ja kärjistyneen kalkyloiva mieli! Solidaarisuus: luottamuksen orgaanisesta solidaarisuudesta jaettuun epäluottamukseen, pelkoon ja huoleen.

31 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN KÄSITE, POLITIIKAT JA AJANKUVA Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos Sosiaalilääketieteen päivät Helsinki,

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen. Kuka syrjääntyy ja miksi?

Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen. Kuka syrjääntyy ja miksi? Nuorten osallisuus ja syrjäytyminen Kuka syrjääntyy ja miksi? Päivän sisältöjä: Yhteiskunta-analyysi: Mikä on tunnusomaista nykypäivän yhteiskunnalle? Yhteiskunnan erityispiirteitä 2000-luvun Suomessa

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa

MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa MYÖHÄISMODERNI LASTENSUOJELU? Lasten suojelemisen yhteiskunnalliset tendenssit radikalisoituvassa maailmassa Timo Harrikari YTT, dosentti, akatemiatutkija Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Vallattomat ryhmät kaupungissa VTT ENNAKOINTISEMINAARI 11.10.2017 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta KEITÄ OVAT VALLATTOMAT RYHMÄT? Enemmän tai vähemmän työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää

Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää Joustavat polut kohti tulevaisuuden työelämää KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea yliopettaja, hyvinvointi- ja liiketoimintaosaaminen 26.3.2014 Tulevaisuusfoorumi 3 www.laurea.fi

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu? Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Mistä on kysymys? Ihan tavallisten asioiden, arkikeinojen, avulla me aikuiset voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa.

Mistä on kysymys? Ihan tavallisten asioiden, arkikeinojen, avulla me aikuiset voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa. Mistä on kysymys? Ihan tavallisten asioiden, arkikeinojen, avulla me aikuiset voimme yhdessä tehdä lasten ja nuorten arjesta turvallisempaa. Ei ole vain yhtä syytä siihen, miksi elämän tapahtumat joskus

Lisätiedot

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten 15.11.2011 Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten hyvinvoinnin parantaminen Projektin tavoite ja tulos Projektin

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström,

Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä. Eeva Hellström, Johtaminen hyvinvointivaltion tulevaisuuden kysymyksenä Eeva Hellström, 12.5.2016 Vision Europe Summit 2015: Redesigning European Welfare States Ways Forward Sitra Etunimi Sukunimi 0.0.2015 2 Sitra Eeva

Lisätiedot

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010

Strateginen ketteryys ja johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Strateginen ketteryys johtaminen julkisissa palveluissa 6.5.2010 Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista Edistyksellinen teollisuus- innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen mittava T&K panostus)

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa Proto versio 0.1 Suomen Punainen Risti Kuvat: Jarkko Mikkonen, Tatu Blomqvist 9.8.2017 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot