ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto AIKA kello 18:00-19:27 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 12 Pöytäkirjantarkastus 5 13 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 6 14 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen Vanhuspoliittisen ohjelman laatiminen / päivittäminen Vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteet Omakotitonttien hinnoittelu Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungin 39 kaikkia toimialoja käsittävän terveyden edistämisen toimenpidesuunnitelman laatimisesta 20 Keskusta-oikeiston valtuustoryhmän valtuustoaloite "seniori-info" 43 käyttöön Äänekoskella 21 Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite alkoholitarjoilusta 45 luopumisesta kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa 22 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kodinhoitajia lapsiperheiden 48 tueksi 23 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: kodinhoitajat 52 lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi 24 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite vauvarahasta Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän 60 käyttöönotosta Äänekoskella 26 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Kaupungin omistamien 67 talousmetsien arvon selvittämisestä mahdollista realisointia varten 27 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite Äänekosken Keskuskoulun 70 koulunkäynninohjaajien vakinaistamisesta 28 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite nuorisokortti seniorikortin 72 rinnalle 29 Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite Äänekoskelaiset edistämään terveyttään painonpudotuskampanjalla kaupungin tukemana 75

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Alatalo Tuire 18:00-19:27 jäsen Flinkman Heikki 18:00-19:27 jäsen Heimonen Tapio 18:00-19:27 jäsen Holopainen Simo 18:00-19:27 jäsen Hyytiäinen Laura-Liisa 18:00-19:27 jäsen Hänninen Seppo 18:00-19:27 jäsen Kainu Keijo 18:00-19:27 jäsen Kiiskinen Kari 18:00-19:27 jäsen Kumpu Risto 18:00-19:27 jäsen Kylmälä Armi 18:00-19:27 jäsen Laitila Jukka 18:00-19:27 jäsen Lehtinen Erkki 18:00-19:27 jäsen Leppänen Pekka 18:00-19:27 jäsen Lindell Leila 18:00-19:27 jäsen Lindeman Leif 18:00-19:27 jäsen Lunttila Tommi 18:00-19:27 jäsen Luukkainen Pirjo 18:00-19:27 jäsen Lång Kyllikki 18:00-19:27 jäsen Niskanen Kalle 18:00-19:27 jäsen Nyholm Rolf 18:00-19:27 jäsen Närhi Merja 18:00-19:27 jäsen Penttinen Hannu 18:00-19:27 jäsen Piilonen Pentti 18:00-19:27 jäsen Pohjonen Erja 18:00-19:27 jäsen Pulli Timo 18:00-19:27 jäsen Pönkänen Erkki 18:00-19:27 jäsen Ruotsalainen Seppo 18:00-19:27 jäsen Salmelin Simo 18:00-19:27 jäsen Sohlman Jouni 18:00-19:27 jäsen Soininen Piia 18:00-19:27 jäsen Tani Jaana 18:00-19:27 jäsen Tikander Suvi 18:00-19:27 jäsen Tiusanen Matti 18:00-19:27 jäsen Tuhkanen Marko 18:00-19:27 jäsen Tuikka Kimmo 18:00-19:27 jäsen Tuikka Minna 18:00-19:27 jäsen Tuominen Marke 18:00-19:27 jäsen Uusitalo Pirjo 18:00-19:27 jäsen Vainikainen Antti 18:00-19:27 jäsen Vainio Hannele 18:00-19:27 jäsen Vertainen Olli 18:00-19:27 jäsen Kaukometsä Jarkko 18:00-19:27 varajäsen Porrassalmi Mirka 18:00-19:27 varajäsen POISSA Martins Sirpa jäsen Nurmi Eila jäsen Kinnunen Olli kaavoituspäällikkö MUU Javanainen Hannu 18:00-19:27 kaupunginjohtaja Härtsiä Ville 18:00-19:27 sivistysjohtaja Kolehmainen Raija 18:00-19:27 perusturvajohtaja Kriivarinmäki Arja-Leena 18:00-19:27 henkilöstöpäällikkö Latvala Jarmo 18:00-19:27 tekninen johtaja Lemettinen Pertti 18:00-19:27 hallintojohtaja

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Salonen Jouko 18:00-19:27 rahoitusjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Risto Kumpu Puheenjohtaja Pertti Lemettinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Rolf Nyholm Merja Närhi PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KVALT 11 Kuntalain 54 :n 4 momentin mukaan kokouskutsu val tuuston kokoukseen on lähetettävä vä hintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouk sesta annettava yleisesti tieto siten kunta KuntaL:n 64 :ssä sääde tään. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Ehdotus: Suoritetaan nimenhuuto, minkä jälkeen kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltai seksi. Kaupunginvaltuuston päätös: Suoritetussa nimenhuudossa paikalla todettiin olevan 41 valtuutet tua ja 2 varavaltuutettua. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjantarkastus KVALT 12 Ehdotus: Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoi tuk si neen pi de tään tar kastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on en na kolta ilmoitettu. Kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 12. päivänä maaliskuuta 2010 klo 16 mennessä ja tarkastetun pöy tä kir jan pi det tä väksi ylei sesti nähtävänä maanantaina 15. päivänä maaliskuuta 2010 klo 9-12 Ääne kos ken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Rolf Nyholm ja Merja Närhi. Kaupunginvaltuuston päätös:

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginvaltuusto Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 69/000503/2008 KHALL Valtioneuvosto on joulukuussa 2007 hyväksynyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, joka luo hallituksen tavoitteet, painopis teet ja käytännön toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantami seksi kuluvalla hallituskaudella (Opetusministeriön julkaisuja 2007:41). Useat kunnat ovat Stakesin suosituksen mukaisesti laatineet kuntakohtaisen lapsipoliittisen strategian jo luvun taitteessa. Äänekoskella toteutettiin vuo sina entisen Äänekosken kaupungin vetovastuulla, mut ta kaikkien yhdistyneiden kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteisenä hankkeena Lava- hanke (Lastensuojeluun vaikuttavuutta yhteistyöllä ja osaamisella). Hankkeen työskentelyyn osallistui hyvin laajalti lasten ja nuorten parissa toimi via tahoja, ja siinä kehitettiin laaja-alainen, varhaisen vaiheen tukeen keskittynyt yhteinen toimin tamalli. Lava- hankkeen päättyessä sovit tiin, että yhtenä jatkotoi menpiteenä on työn laajentaminen lapsipoliit tiseksi ohjelmaksi. Lapsipoliittisen ohjelman laatimisesta on entisen Äänekosken aika na tehty myös valtuusto aloite, mutta työn aloittaminen on viivästynyt uuden kunnan rakenta misprosessin vuoksi. Kun uuden kunnan kokonaisstrategia vuoden 2007 lopussa valmistui, sisällytettiin vuoden 2008 tavoitteisiin myös lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatiminen. Strategiatyön poh jaksi on valmistumassa Piia Soinisen pro gradu -työnä Äänekosken hyvinvointikertomus, ja parhaillaan ollaan toteutta massa myös STM.n rahoittamaa Lapsivaikutusten arviointihanketta (Lavaus). Tämän hankkeen yhteydessä saadaan tietoa sii tä, minkä laisia vai kutuksia kunnallisella päätöksenteko- ja palvelujär jestelmällä on las ten ja lapsiperheiden elämään ja hyvinvointiin. Lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian laatimisen tarkoituksena on linjata kaupungin päätök sentekoa ja palvelujen kehittämistä siten, että edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Strategian tulee olla laa ja-alainen, ja sen laatimiseen tulee osallistua kaupun gin organisaa tio kokonaisuudessaan, ja lisäksi soveltuvin osin muita lasten ja nuorten parissa toimivia organisaatioita ja yhteisöjä, mm. kolmas sektori, järjestöt, poliisi jne. Painopisteen tulee olla lasten hyvinvoin nin edellytyksissä ja ennalta ehkäisevässä työssä, mutta myös las ten hyvinvointia uhkaavat ja vaurioittavat tekijät, ja niiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi tarvittavat palvelut sisältyvät strate giaan.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginjohtajan ehdotus: Uusi, vuoden 2008 alussa voimaan astunut lastensuojelulaki myös velvoittaa laatimaan suunnitelman siitä, miten kunta huolehtii lasten ja nuorten hyvinvoin nista ja lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Suunnitel ma sisältää tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin ti lasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäi sevistä toimista ja palveluista, sekä lastensuojelun tarpeesta, voima varoista ja palvelujärjestelmästä. Suunnitelman hyväksyy kaupun ginvaltuusto, ja se tarkistetaan valtuustokausittain neljän vuoden vä lein. Lastensuojelusuunnitelma voi pohjautua laa jempaan lapsipoliittiseen ohjelmaan tai olla osa sitä. Lap si- ja nuo ri so po liit ti nen stra te gia on tar koi tus laa tia si ten, et tä se sa mal la täyt tää uu den las tensuojelu lain vel voit teen. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa kevään ja syksyn 2008 aikana. Työtä tekemään vapautetaan muista tehtä vistään joku perusturva tai sivistystoimialan henkilö. Ensimmäinen vaihe pitää sisällään teoria- ja taustatiedon kokoamista. Oleellisena osana tätä materiaalia tulee olemaan Lavaus-hankkeen loppura portti sekä Piia Soinisen pro garadu-työnä valmistuva Äänekosken kaupungin hyvinvointiselvitys. Lisäksi tässä vaiheessa kuvataan millaisia ja minkä tasoisia palveluita Äänekos ken kaupungissa on lapsiperheille, lapsille ja nuorille. Aineiston pe rusteella pyritään luo maan kokonaiskuva siitä miten lasten ja nuor ten asioita hoidetaan Äänekosken kaupungissa. Toisessa vaiheessa toteutetaan kahden päivän pituinen työpaja, jos sa työstetään visio oh jaamaan lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Vision saavutta miseksi työpajassa määritetään osa-alueittain toimenpiteet, aikatau lut ja vastuutahot. Työpajaan osallistuu mahdollisimman laajasti kau pungin organisaatiosta lasten ja nuorten parissa työskenteleviä vir kamiehiä ja luottamushenkilöitä, seurakuntien järjestöjen edustajia sekä nuorison edustajia. Lasten ja nuorten osallistaminen tässä työ vaiheessa on erittäin tärkeää. Työpajan ve täjinä käytetään esimer kiksi Jamkin työpajaohjaajia. Työpaja toteu tetaan syyskuun 2008 ai kana. Kolmannessa vaiheessa kootaan materiaali yhtenäiseksi asiakirjak si, josta pyydetään lau sunnot mahdollisimman laajasti eri lautakun nilta, järjestöiltä, seura kunnilta ja nuorilta ja lapsilta. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma tuodaan hallituskäsittelyyn joulukuussa Ohjelman laatimista ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu perustur van ja sivistystoimialan viranhaltijoista sekä kaupungin hallituksen edustajasta. Kaupunginhallitus päättää, että Äänekosken kaupungille laaditaan lapsi- ja nuorisopoliittinen strategia.

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus asettaa työtä ohjaamaan ja seuraa maan ohjausryhmän, johon seuraavia tahoja pyydetään nimeämään edustajansa huhtikuun loppuun men nessä: - Keskushallinto: kaavoitustoimen edustaja - Perusturvatoimiala: lasten ja perheiden palvelujen edustaja, terveys palvelujen edustaja ja sosiaalityön edustaja - Sivistystoimiala: opetustoimen edustaja, vapaa-aikatoimen edustaja ja kulttuuritoimen edustaja - Tekninen toimiala: liikenteen edus taja Lisäksi kaupunginhallitus nimeää edustajansa ohjausryhmään, ja nimeää työryhmän puheenjohtajan. Jäseniksi valittiin Mirka Porrassalmi ja Lei la Lindell. Samalla Leila Lindell nimettiin työryhmän puheenjohtajak si. KHALL Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LÄSNÄ) on valmistunut. Ohjel ma sisältää myös lastensuojelulain edellyttämän lastensuojelusuunnitelman. Ohjelmatyötä var ten os tet tiin konsultaatiopalvelua Jy väs ky län am matti kor kea koululta, mistä pää asiassa Ti mo Hin tikka ja Tui ja Ketola ovat se kä vetäneet asiaa työs täviä työ pajoja et tä koon neet työn tuloksia teksti muotoon. Timo Hin tikka toi mi myös oh jaus ryhmän sihteerinä, ja vas tasi ohjelma-asiakirjan laati misesta. Ohjel matyötä teh tiin useissa moniamma tillisissa työpajois sa, joissa alan toimijat olivat laajasti edustettuina. Lisäksi järjestet tiin nuorten kuu lemista yläkouluissa yhteiskuntaopin tunneil la, sekä laajasti infor moi tu per heiden kuulemistilaisuus kau pun ginta lolla. Myös La va us - pro jektin (lapsivaiku tusten arviointi) ai neistoa hyödynnettiin valmistelutyössä. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisen tueksi asetettiin ohjausryhmä, johon toimialat nimesivät edustajia seuraavasti: - Leila Lindell, pj. (kaupunginhallitus) - Mirka Porrassalmi (kaupunginhallitus) - Ville Härtsiä (sivistystoimiala) - Jaana Tani (sivistystoimi, opetuspalvelut) - Pirjo Heinonen (perusturva, päivähoito) - Anne Hakkarainen (perusturva, neuvolat, kouluterv.huolto) - Tuuli Tolonen (kaavoituspalvelut) - Mika Inkeroinen (nuorisotoimi) - Jukka Karppinen (kunnallistekninen suunnittelu) - Raija Kolehmainen (perusturvatoimiala) - Timo Hintikka (Jamk, asiantuntija, sihteeri) - Tuija Ketola (Jamk, asiantuntija, sihteeri) Lapsipoliittinen ohjelma laadittiin koko kaupungin kaikkien toimialo jen yhteiseksi asiakirjaksi. Tavoitteena oli löytää painopisteet ja lin jaukset,

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginjohtajan ehdotus: joita toteuttamalla luodaan edellytyksiä ja edistetään las ten ja lapsiperheiden hyvinvointia Äänekosken kaupungissa. Työpajojen työskentelyssä pyrittiin löytämään muutama painopistealue ja muu tama keskeinen tavoite, jotta tärkeimmät edistettävät asiat ei vät huk kuisi "toiveiden tynnyriin". Ohjelmassa nousi esiin kolme keskeistä teemaa, joiden sisällä työ ryhmä mää ritteli tarvittavat toimenpiteet ja vastuutukset. Keskeiset pai nopiste alueet ovat: 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen 3. Yhteisöllisyys ja turvallisuus Lapsi- ja nuorisopoliittisen oh jelman käsittelyn yhteyteen sovittiin ajoitettavaksi muutamia lasten ja perheiden asioita koskevia valtuustoaloitteita. Pyrkimyksenä oli, että valtuustoaloitteita koskevat kannanotot eivät tulisi käsittelyyn erillisi nä asioina, vaan ne tulisivat mukaan kokonaisvaltaisempaan tarkas teluun osana lapsiperheiden hyvinvointia edistävää keinovalikoimaa. Ko. valtuustoaloitteet ovat: - Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite: Kodinhoitajat lapsiperheiden, vammaisten ja vanhusten avuksi. - Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite kodinhoitajia lapsiperheiden tuek si. - Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite vauvarahasta - Keskusta-oikeiston valtuustoryhmän valtuustoaloite Kotihoidon kuntalisän käyt töönotosta Äänekoskella. (Valmistelu perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, puh ) Pyydetään lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta teknisen lautakunnan, opetuslautakunnan, vapaa-aikalautakunnan ja perusturvalautakunnan lausunnot. Lausunnoissa tulee erityisesti arvioida toimialan mahdollisuuksia sitoutua ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ohjelman toteuttamiseen osana toimialan vuosisuunnittelua. Pyydetään, että lausuntojen valmistelun yhteydessä perusturvatoimi ala ja sivistystoimiala (aloite kodinhoitajat lapsiperheiden tueksi) valmistelevat myös lausuntonsa yllä lueteltujen valtuustoaloitteiden joh dosta.

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ PETUR Perusturvan palveluissa vanhemmuuden tukeminen perustuu van hempien omien voimavarojen tunnistamisen. Tukemisen muo dot vaihtelevat perheen eri elämäntilanteis sa. Mo niam ma tillisilla pal ve luilla yli hallintokuntarajojen pyritään van hem muutta tu kemaan si ten, että vanhemmat olisivat mahdollisim man vahvasti osallisina koko pro sessissa ja sitoutuisivat osaltaan sovittuihin me nettelyta poihin (osal lis taminen). Riittävin resurssein ja osaavalla hen kilö kun nal la perus turva pystyy perheitä lähellä olevien peruspalveluiden kautta par hai ten per hei den tu ke mi seen. Kasvatus kumppanuuskoulutus on käyn nis tetty var hais kasva tuk sessa ja neljä päivähoidon työntekijää on mu kana laa jassa val takun nalli sessa kou luttajakou lutuksessa. Uutta ajat telua laajennetaan perhepalveluiden hen ki lös tölle usei den päi vien koulu tusprosessin kautta, johon liittyy myös oman toi minnan tar kas te lua ja prosessityösken telyä. Sosiaalinen vahvistaminen on taitoa löytää ja tukea vahvuuksia ja hyvää lap ses sa, nuoressa ja perheessä ja ottaa se näkökulma työn lähtö koh dak si. Osallistamissa on kysymys siitä, että asiakas kokee voi vansa vai kut taa itse ään koskevien asioiden käsittelyyn. Näiden asioiden to teutu minen vaatii työntekijältä valmiutta aktiivisesti toimia erilaisten asiak kaiden kans sa, kuunnella heitä ja ottaa heidän mielipiteensä huo mioon. Pe rus turvan toiminnoista tiedotta mi nen kun talaisille sekä erilaisten ryhmien kokoontumisen mahdol lis tami nen yhdessä mui den toimijoiden kanssa tu kevat osallisuutta ja osal taan edistävät sosiaalista vah vis ta mis ta. Yhteisöllisyys ja turvallisuus toteutuvat silloin, kun lapsen ei tarvitse pelätä ja hänestä pidetään huolta ja häntä suojellaan terveyttä ja ke hi tystä vaarantavilta tekijöiltä. Lapsi kokee turvalliseksi, kun aikuinen päättää ja lapsi osallistuu päätöksentekoon edellytystensä mukai sesti. Säännöllinen rytmi perheen ja eri palveluiden arjessa tuovat turvallisuutta. Pysyvät vertaisryhmät varhaiskasvatuksessa ja perus opetuksessa oikein rytmitettynä luovat turvallisuutta. Päivähoidon varahoitojärjestelmä vaatii kehit tä mis tä, jot ta lap si voi si ko kea olon sa mahdollisimman turvalliseksi vuo den jo kai sena hoi to päi vänä. Riit tävä, pysyvä ja motivoitunut henki lökun ta yhdessä ter veellisen op pimisympäristön kanssa luovat puit teet tur valliselle kas vulle, kehityk selle ja oppi misel le. Lasten ja perheiden palveluiden toimintasuunni telmassa Äänekos ken lapsi- ja nuorisopoliitti sen ohjelman painopis tealueet ja tavoitteet ovat suunnittelun perus tana. Erityisen tär keä nä kehittämisen koh teena vastuualueella koetaan yli hallintorajojen teh tä vä yh teis työ, jot ta lap siper heil le saadaan yhdessä vanhempien kanssa kehiteltyä nykyresurssein sel lai nen pal ve luver kos to, joka vas taa tä män ajan ja tulevaisuudenkin haasteisiin. Lastensuojelun ja sen palvelui den riit tävyyden näkökul masta kes kei sin kysymys on missä määrin ennalta ehkäisevän las tensuojelu työ toteutuu

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvajohtajan ehdotus: kaupungin pe ruspal veluissa. Varhaisen tuen ja vanhem pien kasvatusvastuun huomioi minen tulisi olla läsnä kai kissa palve luissa. Lastensuojelussa sitoudutaan vanhemmuuden tukemiseksi valittujen toimenpiteiden osalta yhteistyöhön. Sosiaalisen vahvistamisen ja osallistumisen tehtävät liittyvät lastensuojelussa ja muussa sosiaalityössä myös nuorten työllistymistä tukeviin tehtäviin erityi sesti typ-toiminnan kautta. Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteistä lastensuojelu on sitoutunut osallistumaan koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön ja oppilashuoltoon sekä moniammatilliseen yhteistyöhön joka liittyy lasten ja nuorten yleiseen, fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti ter veel li seen ja tur val li seen ympäristöön. Lastensuojelusuunnitelmassa esitettyjen kehittämistavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten osalta sosiaalityön tulosalue/lastensuojelu on sitoutunut olemaan keskeinen vastuutaho. Sijaishuollon tarpeen vä hentä mi ses sä rat kaisevaa on miten Läsnä-ohjelman ehkäisevän työn ja var hai sen puuttumisen kehittämistoimenpiteet toteutuvat. Perhetukikeskuksen työn määrittely ja arviointi on keskeinen ko ko naisuus mietittäessä las tensuojelun tarkoituksenmukaista palvelu ra kennetta ja mahdollisuuksia siirtää painopistettä korjaavasta työstä ennaltaeh käisevään lastensuojeluun ja avohuollon toimenpi teisiin. Annetaan lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta (Läsnä) yllä oleva lausunto. Asia päätettiin jättää pöydälle. PETUR Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta (Läsnä) yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Merkittiin pöytäkirjaan, että perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen osal listui ko kouk seen asiantuntijana tässä asiassa. KHALL Lapsi- ja nuorisopoliittisesta ohjelmasta pyydetyt lausunnot on saatu

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginjohtajan ehdotus: kaikilta toimielimiltä (oheismateriaali). Lausunnoissa ilmenee hy vä toimi alo jen pa neu tuminen ja sitoutuminen ohjelman mukaisiin lin jauk siin. Vapaa-aikalautakunta on äänestyspäätöksellä päättänyt lisätä nuorisopalveluiden tekstiin seuraavaa: " Päihteettömät tapahtumat ja nollatoleranssin varmistaminen nuorisopalveluiden alaisessa toiminnassa, kun kyseessä on lapsille suunnatut palvelut". Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on tarkoitettu antamaan toimialo jen kehittämistyölle päälinjoja ja yhteisiä suuntaviivoja, joilla ediste tään lasten ja nuorten hyvinvointia. Kukin toimiala huomioi ko. pää lin jaukset vuotuisia taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asettaes saan, ja määri tellessään toimialakohtaisia toimenpiteitä ja mittareita. Vapaa-aika lautakunnan esi tys on nuo ri so pal ve lu jen it sen sä omis sa tilai suuk sis saan huo mioi tava toi min nal li nen yk si tyis kohta, jonka to teuttami ses sa toi mi valta ja vas tuu tus on nuori so toi mella. Hyväksytään lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ohjelma-asiakirjana niin, että siinä esitetyt päälinjaukset huomioidaan vuo sit tain toi mi alojen taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asetet taessa. Hyväksytään, että ohjelmatyön ohjausryhmä jatkaa seurantaryhmä nä, joka vuosittain kokoontuu seuraamaan tavoitteiden edistymistä ja varmistamaan toi mi alo jen si tou tu mis ta tavoitteisiin. Todetaan, että Äänekosken nuorisotoimen järjestämät tilaisuudet ovat ai na päih teettömiä. Saatetaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma tiedoksi kaupunginvaltuustolle. KVALT 13 Kaupunginvaltuuston päätös: Oheismateriaali LÄSNÄ - Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginvaltuusto Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen 127/061003/2008 KHALL Mielenterveystyön onnistumisen ehtona on mielenter veyden huomi oon ottami nen kaikessa yhteiskunnallisessa päätök senteossa. Mielenterveys työn onnistumi seen vai kuttaa pal ve lujen saumat tomuus, monipuo lisuus, jousta vuus ja asiakaslähtöisyys. Sa maan ai kaan, kun mielen ter veyson gelmien hoidon painopiste on siir tynyt laitoshoi dosta avo hoitoon, mie lenter veys työn painopiste on siir tynyt paikalli sesti moni toimijai seen ja verkos toi tuneeseen yh teis työ hön. Tätä yhteistyötä on pyritty Ääneseudulla kehittämään vuosina osallistumalla val takunnal liseen Mielekäs Elä mä- hankkee seen, missä pai kallisesti py rittiin kehittämään mo niammatillista mielenterveystyö tä. Stakes laati valtakunnallisen hank keen pohjalta Mielekäs Elämä-ohjelman toi menpi desuo situkset (STM 2003:9). Kehittämistä jatkettiin, kun Ääneseudun ter veydenhuollon kuntayhty mä sai Län si-suomen lää ninhallituk selta val tionosuutta Mieli net- hankkeeseen vuosille Hank keen ni menä oli Alueelli sen yhteistyömallin kehittäminen aikuisten mielen terveyspalveluihin ( net.jyu.fi/en/por tal/tkk/mie linet). Tässä hankkeessa tuo tettiin samalla aineistoa mielenter veys työn koko naissuunnitelmaa varten, mikä päätettiin toteuttaa Mielinet-hank keen jatkotyö nä. Useat kunnat ovat STM:n suosituksen mukaisesti laati neet Mielenterveystyön kokonaissuun nitelmat jo 2000-luvun alku puolella, mutta Äänekoskel la sitä ei ole vielä tehty. Tälle vuodelle Uu den Äänekos ken toiminnan tavoittei siin sisältyy perusturvan ai kuisväestön vas tuu alueella mm. mielenterveystyön ko konais suun nitelman laatimi nen. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ai kuispsykiatrian koko naissuunnitelman tuomat muu tokset psykiatri sessa palvelujär jestel mässä luovat tar peita miettiä mielenterveys työn kokonai suutta kun nas samme. Mielenterveyslain ( /1116) mukaan kunnan tai kuntainlii ton on huoleh dittava siitä, että mie lenterveyspalvelut järjes tetään si sällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi, kuin kunnassa tai kun tainliiton alueella esiinty vä tarve edellyttää. Mielenterveyspal velujen jär jestämisessä on sairaanhoitopiirin kun tainliiton ja sen alueella toi mivien terveys keskusten yh dessä kunnal lisen so si aalihuollon ja eri tyispalveluja antavien kuntainliittojen kanssa huoleh dittava sii tä, et tä mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonai suus.

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Sekä mielenterveyspalveluiden kehittämis suositukset (STM 2000:4), että mielen terveys palveluiden laatusuosi tukset (STM 2001:9) esittä vät alueelli sen mie lenterveys työn ko ko nais suunnitelman laatimis ta kunnan alueelle. Mielen terveystyön ko konais suunnitelman te ko on ennen kaikkea kun nan asia ja sen tu lee kattaa mielenter veystyö laa jassa merkityk sessä. Tuolloin mielenter veystyö hön kuuluu kunnan olosuhteista huo lehtiminen siten, että ne edistä vät ja turvaa vat kun talaisten hyvinvointia, ennal taehkäi sevää työtä sekä palveluiden jär jestä mistä. Mielenterveyspalvelujen laatusuositus lähtee ajatukses ta, jonka mukaan mielen terveysongel mat kehit tyvät prosessina. Sik si mielenterveystyön pal veluita tulisi olla saatavis sa prosessin kaikis sa vaiheis sa, elämisen ja selviytymi sen voimavarojen vahvis tami seksi, psykososiaalis ten ongelmien sel vittelemisek si, häiriöiden var haiseksi tunnistami seksi sekä hoidon ja kun toutuk sen järjestä mi seksi. Laatusuositus perustuu sosiaali- ja ter veydenhuollon tavoite- ja toimin taohjelmaan ja käsittelee mielenter veyspalve luita mielenterveys lain määrit telemässä merkityksessä. Suositus si sältää 12 eri laatukriteeriä, jot ka ovat: 1. Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. 2. Kuntalaisia autetaan peruspalveluissa. 3. Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmu kaiseen tutki mukseen ja hoitoon. 4. Hoito toteutuu sovitun suunnitelman mukaan. 5. Ensisijaista on avohoito, kaikessa hoidossa on oltava kuntouttava ote. 6. Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa. 7. Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja so vittu. 8. Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. 9. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana ko konaissuunnitelmaa. 10. Henkilöstön osaamisesta pidetään huolta. 11. Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyö dynnetään suunnittelussa. 12. Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:9) Mielenterveyspalveluiden laatusuositusta voi hyödyntää arvioitaessa mielenter veyspalvelui den tilan netta kunnassa ja pohdit taessa palveluiden kehit tämistä. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen to teutetaan kolmessa vaiheessa syksyn 2008 aika na. Laadintaproses si on vaativa ja paljon ai kaa vievä ko konaisuus, minkä vuoksi pyri tään hankki maan ulkopuolis ta apua hanketta koordinoimaan. En sim mäi nen vai he pi tää si säl lään teoria- ja taustatie don ko koamista. Ai neis ton ko koa mi sessa voi daan käyt tää hy väksi Mieli net-hank keessa tuotettua materiaalia ja

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Pia Soini sen pro-gra du-työnä val mistu vaa Ää ne kos ken kau pungin hyvinvointiselvitystä. Yhtenä ai neiston ke ruu mene telmä nä voi daan käyttää avainhen kilöiden haastattelua. En nen suun nitelman laa ti mista tulee myös kar toittaa kunnan palvelut ja pal ve luiden nykyinen ja tuleva tarve se kä mie lenterveys työn te kijät ja hei dän erilai set toi mensa ja projektinsa. Toisessa vaiheessa toteutetaan ikäkaariajattelun mukai sesti kolme koko päivän kestävää mielenter veysfoorumia ( lapset/ nuoret, aikuisväestö ja vanhusväes tö). Foorumityöskentelyn tarkoi tuksena on löy tää kes kuste luyhteyk siä teorian ja käytännön, pai kallisen toiminnan ja valta kunnallisten linjan veto jen, palveluiden käyttäjien ja niiden tar joajien sekä päättä jien, toi mijoiden ja kansa laisten välille. Mielenterveysfoorumi tulisi olla avoin kaikille asiasta kiin nostuneille. Siihen tulisi kutsua aina kin jul kisten palvelujen tuottajat ( eri hallintokunnat ja edustajat eri lautakunnista), yksityi set pal velu jen tuottajat, palveluja tuottavat jär jestöt ja säätiöt, palvelujen käyttä jät, omais- ja poti las järjestöt, alu eel li set päätök sentekijät ja asukkai den edustajat sekä mahdollinen tutki muslai tos ten edustus. Kolmannessa vaiheessa kootaan materiaali yhtenäiseksi asiakirjaksi,josta pyy detään lausun not mahdol lisimman laajasti. Mie lenter veystyön koko nais suun nitel ma tuo daan hallituskäsitte lyyn jou lu kuussa Kokonaissuunnitelman laatimista ohjaamaan peruste taan ohjausryhmä, mihin pyydetään ni meämään edustaja perustur van toimialu een eri vastuu alueilta ja sivis tystoimi alueelta, työ voi matoimesta (TYP) ja Keski-Suomen sai raanhoitopiiristä. Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelija Tuula-Saarenketo-Kilpiäinen) Äänekosken kaupunki aloittaa mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimisen. Suunni telmaa ohjaamaan peruste taan ohjaus- ja seurantaryhmä, johon kaupunginhallitus pyytää seuraavia toimialoja nimeämään edusta jansa: - Perusturvatoimiala: terveydenhuollon vastaanottopalvelujen, sosiaalityön ja vanhuspalvelujen edustus - Sivistystoimiala: opetus- ja vapaa-aikatoimen edustus - Työvoimatoimisto - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - ko. toimialalla toimivat järjestöt Lisäksi kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään edustajansa. Ohjausryhmän puheenjohtajan valitsee ohjausryhmä keskuudes taan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii psykososiaalisten palvelujen johtaja

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tuula Saarenketo-Kilpiäinen. Kaupunginhallituksen edustajaksi valittiin Pekka Leppänen. KHALL Mielenterveyden kokonaissuunnitelma on valmistunut. Samanaikaisesti on toimialan omalla valmistelutoimeksiannolla laadittu psykososiaalisten pal ve lu jen tu los yk si kön toi sen palvelukoko nai suu den, päihde pal velu jen strategia, jossa kyseessä oli lähinnä jo ole mas saolevien päihdestrategioiden yhdistämisestä ja päivittämisestä. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimiseksi on asetettu ohjausryhmä, mihin toimialat ovat nimenneet edustajia seuraavasti: - Pekka Leppänen (kaupunginhallitus) - Tapio Tammela (perusturva, terveyspalvelut) - Tuula Saarenketo-Kilpiäinen, pj. (perusturva, mielenterveyspalv) - Tuomo Takala (perusturva, mielenterveyspalvelut) - Jaana Piilonen (perusturva, terv.huollon vastaanottopalv.) - Sinikka Salmikuukka (perusturva, sosiaalipalvelut) - Ville Härtsiä (sivistystoimiala) - Markku Auvinen (vapaa-aikapalvelut) - Kristiina Pikkupeura (perusturva, vanhuspalvelut) - Tuula-Riitta Savolainen, (sairaanhoitopiiri) - Päivi Viitasalo (työ- ja elinkeinotoimisto) - Anne Kauranen (potilasyhdistys Ilona) - Hannu Mäkinen, sihteeri (asiantuntija, Jyväskylä avoin yliopisto) Strategiatyöhön on ostet tu kon sul taa tio pal ve lua Jy väs ky län avoi melta yliopistolta, josta Han nu Mä ki nen on oh jannut ja ve tänyt työ ryhmiä, toiminut työryhmien ja oh jausryh män sih teerinä ja laatinut strategia-asiakirjan. Työskentely tapana on ollut kehittä mis kohteiden ja toimenpide-ehdo tusten työs täminen ikä kaa rimallin mu kais ten, moniam ma til lis ten mie lenterveysfoorumeiden sekä asiantuntijoiden yhteisfoorumin avul la. Foo ru meihin on osallistunut hyvin laaja joukko alan toi mi joita. Li säk si on hyö dyn net ty ai kai sem pia alan ke hit tämis pro sesseja, eri tyisesti Mieli net- pro jek tia, jos sa Han nu Mä ki nen myös toimi asian tuntijana. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa on laadittu poikkihallinnollisena prosessina. Keskeisenä periaatteena on ollut mielenterveyden käsite laajasti ymmärrettynä niin, että se kattaa kaiken henkistä hy vinvointia edistävän toiminnan. Siitä syystä mm. kaikilla Äänekoskel la toimivilla palveluntuottajilla on vastuu asiakkaistaan siellä, missä hei dät kohdataan, ja kaikilla toimijoilla on vastuuta mielenterveyttä edis tävän toimintaympäristön muodostumisessa. Mielenterveyspal veluilla on keskeinen rooli mm. asiantuntijuuden saamiseksi laa ja-alaiseen

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginjohtajan ehdotus: hyötykäyttöön, kun pyritään rakentamaan hyvää mielen terveyttä edistävää elinympäristöä. Mielenterveyspalvelujen osalta keskeinen näkökulma on avohoito painotteisuus, ja palvelujen siirtyminen monitoimijaiseen ja verkos toituneeseen yhteistyöhön. Keskeisiä onnistumisen kriteerejä ovat saumattomuus, monipuolisuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Päihdestrategian päivittämistä varten ei perustettu varsinaista ohjausryhmää. Päävastuu työstä on ollut päihdeklinikan tiimin vetäjäl lä, sosiaalityöntekijä Ari Baasilla, joka on myös koonnut tekstin. Työssä on ollut tukena moniammatillinen työryhmä. Myös päihde strategiaa on työstetty laaja-alaisissa ikäkaarimallin mukaisissa foo rumeissa. Strategiatyön lop pu vai hees sa on pi det ty yh teis työ ta hoille se mi naari, mis sä tiedo tettiin työn tavoitteista ja kes keisis tä si sällöis tä, ja työstettiin toi men pide osiota yh tei sen si tou tumi sen vah vistami sek si. (Valmistelija perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, puh ) Pyydetään Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja Päihdestrategiasta lausunnot opetuslautakunnalta, vapaa-aikalautakunnal ta ja pe rusturvalautakunnalta. Lausunnoissa tulee erityisesti arvioida toimialan mahdollisuuksia sitoutua ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ohjelman toteuttamiseen osana toimialan vuosisuunnittelua. PETUR Molemmat ohjelmat, mielenterveystyön ko konaissuun nitelma ja päihdestrategia on laadittu pe rusturvan pal veluissa val litsevan elämänkaariajat telun mukaises ti. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Äänekoskella tarjottavat mielenterveyspalvelut ovat mo nipuoliset ja hyvin verkostoitu neet. Palveluja tarjoavat kaupungin pe rusturvan ja sivis tystoimen pal veluyksiköt yhdessä sai raanhoitopiirin, järjestöjen, seu rakunnan, valtionhallinnon ja yksityisten yritysten palvelujen kanssa. Äänekoskella esiintyy keskimääräistä enemmän vakavia mielenterveysongelmia. Viime vuosina näiden hoi dossa on paino piste siirtynyt ly hyessä ajassa sairaalahoidos ta avohoi toon. Sairaala hoidon käyttö on lä hestynyt maa kunnallista keskiarvoa ja sairaalahoi dosta ai heutuneet kus tannukset ovat pienenty neet. Nopean psykiatrisen

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ hoidon rakenne muutoksen vuoksi avohoi don palvelujen kehittäminen on kesken. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päälinjaukset ovat seuraavat: 1. Ennalta ehkäisevän mielenterveystyön korostaminen 2. Hyvä verkostoituminen eri palvelujen tuottajien kesken ja yhteis työn jatkuva kehittäminen 3. Palvelujen toteuttaminen asiakaslähtöistä matalan kynnyksen pe riaatetta noudattaen. 4. Eri ikäryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen kehittäminen kokonaisuus tasapai noisesti huomioiden Ennaltaehkäisevä työ on kaikkia koskevaa hyvinvointia edistävää toimintaa, mikä olisi tiedostetta va kaikilla kaupungin toi mialoilla ja pää töksen teossa. Näin mielen terveystyön kokonais suunnitelman mu kainen ennalta ehkäisevä ohjelma pystyt täisiin toteut tamaan nykyisillä resurs seilla. Mielenterveysongelmista useimmat ovat sellaisia, joissa avun voi antaa koulutustaustastaan riip pumatta en simmäinen ta ho, joka ongelmat kohtaa. Hyvin toimi vat moniam matilliset pe ruspalvelut ovat palveluketjus sa keskeisel lä sijalla. Mie lenterveys työn erityis- palveluja tarvitaan vasta sitten, kun perus palvelut eivät riitä. Palve- luilta odotetaan nopeaa rea gointia, hyvää yhteistyötä, hoitoketjujen suunnittelua ja hoi don porrastuksesta sopi mista. Suu rempi osa työstä pyri tään suun taamaan koulutuksen ja konsultaation antamiseen. Tämä onnistuu, jos peruspalvelujärjestelmä saadaan toimivaksi. Kolmannen sektorin tekemä mielenterveystyö täydentää kunnan omaa palvelutuotantoa, ja kau pungin on tär keä tukea heidän työtään. Omaisten panos mielenterveystyön kokonaisuudessa on aivan keskeinen. Tämän työn tukemista yhteiskunnan tulee edis tää kaikin keinoin ja kaikkien palvelujen piirissä. Mielenterveystyö on kaikilla toimialoilla ja koko kunnas sa tapahtuvaa hyvinvointia edistävää toi mintaa. Tämä tulee ottaa huomioon kunnan strategiois sa kaikilla hallinnon alueilla, jotta mie lenterveystyön kokonaissuunnitelman mu kaiset strate giat ja ohjel mat voidaan to teuttaa nykyisillä resursseilla niin, että se nähdään yh tenä toimivana osana hyvin vointipoliittista ohjelmaa. Päihdestrategia Viimeisten 20 vuoden aikana alkoholinkulutus asukasta kohti on jatkuvasti noussut ollen v Äänekoskella 10,7 litraa. Lisääntynyt juominen aiheuttaa riskejä, hait toja ja ongel mia kaikissa ikäryhmissä ja siitä on tullut yksi kaupunki laisten hyvin vointia eniten vaaranta vista

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ tekijöistä. Tä mä realiteetti on huomioi tu päihde strategiassa. Päihdestrategia on laadittu perusturvan palveluissa val litsevan elämänkaariajattelun mukaisesti ja strategia koostuu nel jästä eri päihdetyön ja -palvelu jen muodoista. Päihde työn muodot ovat ehkäisevä päihdetyö, var haiseen puuttumiseen täh täävä päih detyö, kuntoutukseen tähtää vä päihdetyö ja haittojen vähentämi seen tähtäävä päih detyö. Ehkäisevä päihdetyö on sekä tiedotusta, valistusta ja päihteiden saatavuuden valvontaa että hy vinvointia ja terveyttä edistävien päihteet tömien toimin ta- ja elinympäristön luo mista. Ehkäi sevän päihdetyön kohteena on koko väestö. Keinoina ovat muun muassa päihteet tömien elinta pojen edistäminen, päihde haittojen eh käisy ja vähentäminen sekä päihteisiin liit tyvien ilmiöi den ymmär rys. Päihdehuollossa varhainen puuttuminen tarkoittaa ris kien ehkäisyä ja siihen liittyviä työmenetelmiä. Varhainen puuttuminen sijoittuu ehkäi sevän ja korjaavan päihde työn rajapin nalle ja sen kohteena ovat erityi sesti päihteitä riskialttiisti käyttävät suurkuluttajat. Varhaisen puut tumisen tavoitteena on tun nistaa ja puuttua jo il menneisiin päihdeongelmiin mah dollisimman aikaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta käyte tään usein käsitettä korjaava päihdetyö. Sen kohteina ovat päihtei den haitalliset käyt täjät ja päihde riippuvuu desta kärsivät henkilöt ja heidän omaisensa ja se edellyt tää riittävää ymmärrystä päihteistä, päihdeongelmasta ja siihen liittyvistä oheisongelmista sekä erityi sesti sosiaalija ter veydenhuollon palvelu-jär jestelmän ja päihdepalve lujärjestelmän hallintaa (ver kostotyö). Päihdetyössä haittojen vähentämisellä tarkoitetaan kaik kia niitä toimenpiteitä, jotka vähentävät asiakkaan päihteidenkäy töstä yhteis kun nalle tulevia haittoja ja kus tannuksia se kä turvaavat henkilölle tietyt välttämättö mät, inhimilliset perustar peet huolimatta siitä ettei hän ole lopettanut päihteiden käyttöään. Päihdestrategia on perusturvatoimialan näkökulmasta asiasisällöltään oikeansuuntainen ja siinä ehdotetut käytännön toi menpiteet ovat toteutettavis sa. Strategia on laadittu laajalla kuule mismenettelyllä ja sen laatimi sesta vastaavat henkilöt ovat osallistu neet myös muiden strategioi den ja hyvin vointisuunni telmien laadin taan. Näin on haluttu varmistaa ko. strategioi den ja suun nitelmien ni voutuminen toi siinsa ja niissä ehdotettujen toimenpitei den sovitetta vuus muuhun toi mintaan. Toteu tuksen onnistumisessa keskeisessä roolissa ovat paitsi perusturvatoi mialan omat toimenpi teet, niin kun nan kaikkien toimi joiden vastuun ottaminen erityisesti eh käisevästä päihdetyöstä ja var haisen puut tumisen toimintamalliin osallistumises ta. Tässä työssä erityisesti perustervey denhuollon, työpaikkojen ja työterveyshuol lon, opetustoimen, va paa-aikatoimen ja nuorisotoi men toimenpiteillä on onnistues saan sellaista kantavuut ta, jolla oleel lisesti voi-

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvajohtajan ehdotus: daan vaikuttaa ras kaan korjaa van päihde työn tarpeen syntymiseen. Annetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta yllä oleva lausunto kaupungin hallitukselle. Asia päätettiin jättää pöydälle. PETUR Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Merkittiin pöytäkirjaan, että psykososiaalisten palvelujen johtaja Tuu la Saarenketo-Kilpiäinen osallistui kokoukseen asiantuntijana tässä asiassa. KHALL Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta pyydetyt toimialojen lausunnot on saatu (oheismateriaali). Lausunnoista käy ilmi toimialojen hyvä paneutuminen ja vahva sitoutuminen erityisesti mielenterveystyön kokonaissuunnitelman linjauksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Hyväksytään mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia ohjelma-asiakirjoina niin, että niissä esitetyt päälinjaukset huomioidaan vuosittain toimialojen taloudellisia ja toiminnallisia tavoittei ta asetettaessa. Hyväksytään, että ohjelmatyön ohjausryhmät jatkavat seurantaryh minä, jotka vuosittain kokoontuvat seuraamaan tavoitteiden edisty mistä ja varmistamaan toimialojen sitoutumista tavoitteisiin. Saatetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrate gia tiedoksi kaupunginvaltuustolle.