Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen 127/061003/2008

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginhallitus, julkinen Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus, julkinen Kaupunginvaltuusto Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen 127/061003/2008 KHALL 163 Mielenterveystyön onnistumisen ehtona on mielenterveyden huomioon ottaminen kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Mielenterveystyön onnistumiseen vaikuttaa palvelujen saumattomuus, monipuolisuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Samaan aikaan, kun mielenterveysongelmien hoidon painopiste on siirtynyt laitoshoidosta avohoitoon, mielenterveystyön painopiste on siirtynyt paikallisesti monitoimijaiseen ja verkostoituneeseen yhteistyöhön. Tätä yhteistyötä on pyritty Ääneseudulla kehittämään vuosina osallistumalla valtakunnalliseen Mielekäs Elämähankkeeseen, missä paikallisesti pyrittiin kehittämään moniammatillista mielenterveystyötä. Stakes laati valtakunnallisen hankkeen pohjalta Mielekäs Elämä-ohjelman toimenpidesuositukset (STM 2003:9). Kehittämistä jatkettiin, kun Ääneseudun terveydenhuollon kuntayhtymä sai Länsi-Suomen lääninhallitukselta valtionosuutta Mielinet- hankkeeseen vuosille Hankkeen nimenä oli Alueellisen yhteistyömallin kehittäminen aikuisten mielenterveyspalveluihin ( Tässä hankkeessa tuotettiin samalla aineistoa mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa varten, mikä päätettiin toteuttaa Mielinet-hankkeen jatkotyönä. Useat kunnat ovat STM:n suosituksen mukaisesti laatineet Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmat jo 2000-luvun alkupuolella, mutta Äänekoskella sitä ei ole vielä tehty. Tälle vuodelle Uuden Äänekosken toiminnan tavoitteisiin sisältyy perusturvan aikuisväestön vastuualueella mm. mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen. Myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian kokonaissuunnitelman tuomat muutokset psykiatrisessa palvelujärjestelmässä luovat tarpeita miettiä mielenterveystyön kokonaisuutta kunnassamme. Mielenterveyslain ( /1116) mukaan kunnan tai kuntainliiton on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi, kuin kunnassa tai kuntainliiton alueella esiintyvä tarve edellyttää. Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntainliiton ja sen alueella toimivien terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien

2 kuntainliittojen kanssa huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. Sekä mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset (STM 2000:4), että mielenterveyspalveluiden laatusuositukset (STM 2001:9) esittävät alueellisen mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimista kunnan alueelle. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman teko on ennen kaikkea kunnan asia ja sen tulee kattaa mielenterveystyö laajassa merkityksessä. Tuolloin mielenterveystyöhön kuuluu kunnan olosuhteista huolehtiminen siten, että ne edistävät ja turvaavat kuntalaisten hyvinvointia, ennaltaehkäisevää työtä sekä palveluiden järjestämistä. Mielenterveyspalvelujen laatusuositus lähtee ajatuksesta, jonka mukaan mielenterveysongelmat kehittyvät prosessina. Siksi mielenterveystyön palveluita tulisi olla saatavissa prosessin kaikissa vaiheissa, elämisen ja selviytymisen voimavarojen vahvistamiseksi, psykososiaalisten ongelmien selvittelemiseksi, häiriöiden varhaiseksi tunnistamiseksi sekä hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseksi. Laatusuositus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan ja käsittelee mielenterveyspalveluita mielenterveyslain määrittelemässä merkityksessä. Suositus sisältää 12 eri laatukriteeriä, jotka ovat: 1. Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. 2. Kuntalaisia autetaan peruspalveluissa. 3. Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimukseen ja hoitoon. 4. Hoito toteutuu sovitun suunnitelman mukaan. 5. Ensisijaista on avohoito, kaikessa hoidossa on oltava kuntouttava ote. 6. Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa. 7. Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja sovittu. 8. Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. 9. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana kokonaissuunnitelmaa. 10. Henkilöstön osaamisesta pidetään huolta. 11. Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa. 12. Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001:9) Mielenterveyspalveluiden laatusuositusta voi hyödyntää arvioitaessa mielenterveyspalveluiden tilannetta kunnassa ja pohdittaessa palveluiden kehittämistä. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatiminen toteutetaan kolmessa vaiheessa syksyn 2008 aikana. Laadintaprosessi on vaativa ja paljon aikaa vievä kokonaisuus, minkä vuoksi pyritään hankkimaan ulkopuolista apua hanketta koordinoimaan. Ensimmäinen vaihe pitää sisällään teoria- ja taustatiedon

3 kokoamista. Aineiston kokoamisessa voidaan käyttää hyväksi Mielinet-hankkeessa tuotettua materiaalia ja Pia Soinisen pro-gradu-työnä valmistuvaa Äänekosken kaupungin hyvinvointiselvitystä. Yhtenä aineiston keruumenetelmänä voidaan käyttää avainhenkilöiden haastattelua. Ennen suunnitelman laatimista tulee myös kartoittaa kunnan palvelut ja palveluiden nykyinen ja tuleva tarve sekä mielenterveystyön tekijät ja heidän erilaiset toimensa ja projektinsa. Toisessa vaiheessa toteutetaan ikäkaariajattelun mukaisesti kolme koko päivän kestävää mielenterveysfoorumia ( lapset/ nuoret, aikuisväestö ja vanhusväestö). Foorumityöskentelyn tarkoituksena on löytää keskusteluyhteyksiä teorian ja käytännön, paikallisen toiminnan ja valtakunnallisten linjanvetojen, palveluiden käyttäjien ja niiden tarjoajien sekä päättäjien, toimijoiden ja kansalaisten välille. Mielenterveysfoorumi tulisi olla avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Siihen tulisi kutsua ainakin julkisten palvelujen tuottajat ( eri hallintokunnat ja edustajat eri lautakunnista), yksityiset palvelujen tuottajat, palveluja tuottavat järjestöt ja säätiöt, palvelujen käyttäjät, omais- ja potilasjärjestöt, alueelliset päätöksentekijät ja asukkaiden edustajat sekä mahdollinen tutkimuslaitosten edustus. Kolmannessa vaiheessa kootaan materiaali yhtenäiseksi asiakirjaksi,josta pyydetään lausunnot mahdollisimman laajasti. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma tuodaan hallituskäsittelyyn joulukuussa Kokonaissuunnitelman laatimista ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä, mihin pyydetään nimeämään edustaja perusturvan toimialueen eri vastuualueilta ja sivistystoimialueelta, työvoimatoimesta (TYP) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Kaupunginjohtajan ehdotus: (Valmistelija Tuula-Saarenketo-Kilpiäinen) Äänekosken kaupunki aloittaa mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa ohjaamaan perustetaan ohjaus- ja seurantaryhmä, johon kaupunginhallitus pyytää seuraavia toimialoja nimeämään edustajansa: - Perusturvatoimiala: terveydenhuollon vastaanottopalvelujen, sosiaalityön ja vanhuspalvelujen edustus - Sivistystoimiala: opetus- ja vapaa-aikatoimen edustus - Työvoimatoimisto - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri - ko. toimialalla toimivat järjestöt Lisäksi kaupunginhallitus nimeää ohjausryhmään edustajansa. Ohjausryhmän puheenjohtajan valitsee ohjausryhmä keskuudestaan. Ohjausryhmän sihteerinä toimii psykososiaalisten

4 palvelujen johtaja Tuula Saarenketo-Kilpiäinen. Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen edustajaksi valittiin Pekka Leppänen. KHALL 310 Mielenterveyden kokonaissuunnitelma on valmistunut. Samanaikaisesti on toimialan omalla valmistelutoimeksiannolla laadittu psykososiaalisten palvelujen tulosyksikön toisen palvelukokonaisuuden, päihdepalvelujen strategia, jossa kyseessä oli lähinnä jo olemassaolevien päihdestrategioiden yhdistämisestä ja päivittämisestä. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman laatimiseksi on asetettu ohjausryhmä, mihin toimialat ovat nimenneet edustajia seuraavasti: - Pekka Leppänen (kaupunginhallitus) - Tapio Tammela (perusturva, terveyspalvelut) - Tuula Saarenketo-Kilpiäinen, pj. (perusturva, mielenterveyspalv) - Tuomo Takala (perusturva, mielenterveyspalvelut) - Jaana Piilonen (perusturva, terv.huollon vastaanottopalv.) - Sinikka Salmikuukka (perusturva, sosiaalipalvelut) - Ville Härtsiä (sivistystoimiala) - Markku Auvinen (vapaa-aikapalvelut) - Kristiina Pikkupeura (perusturva, vanhuspalvelut) - Tuula-Riitta Savolainen, (sairaanhoitopiiri) - Päivi Viitasalo (työ- ja elinkeinotoimisto) - Anne Kauranen (potilasyhdistys Ilona) - Hannu Mäkinen, sihteeri (asiantuntija, Jyväskylä avoin yliopisto) Strategiatyöhön on ostettu konsultaatiopalvelua Jyväskylän avoimelta yliopistolta, josta Hannu Mäkinen on ohjannut ja vetänyt työryhmiä, toiminut työryhmien ja ohjausryhmän sihteerinä ja laatinut strategia-asiakirjan. Työskentelytapana on ollut kehittämiskohteiden ja toimenpide-ehdotusten työstäminen ikäkaarimallin mukaisten, moniammatillisten mielenterveysfoorumeiden sekä asiantuntijoiden yhteisfoorumin avulla. Foorumeihin on osallistunut hyvin laaja joukko alan toimijoita. Lisäksi on hyödynnetty aikaisempia alan kehittämisprosesseja, erityisesti Mielinet- projektia, jossa Hannu Mäkinen myös toimi asiantuntijana. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa on laadittu poikkihallinnollisena prosessina. Keskeisenä periaatteena on ollut mielenterveyden käsite laajasti ymmärrettynä niin, että se kattaa kaiken henkistä hyvinvointia edistävän toiminnan. Siitä syystä mm. kaikilla Äänekoskella toimivilla palveluntuottajilla on vastuu asiakkaistaan siellä, missä heidät kohdataan, ja kaikilla toimijoilla on vastuuta mielenterveyttä edistävän toimintaympäristön muodostumisessa. Mielenterveyspalveluilla on keskeinen rooli mm.

5 Kaupunginjohtajan ehdotus: asiantuntijuuden saamiseksi laaja-alaiseen hyötykäyttöön, kun pyritään rakentamaan hyvää mielenterveyttä edistävää elinympäristöä. Mielenterveyspalvelujen osalta keskeinen näkökulma on avohoitopainotteisuus, ja palvelujen siirtyminen monitoimijaiseen ja verkostoituneeseen yhteistyöhön. Keskeisiä onnistumisen kriteerejä ovat saumattomuus, monipuolisuus, joustavuus ja asiakaslähtöisyys. Päihdestrategian päivittämistä varten ei perustettu varsinaista ohjausryhmää. Päävastuu työstä on ollut päihdeklinikan tiimin vetäjällä, sosiaalityöntekijä Ari Baasilla, joka on myös koonnut tekstin. Työssä on ollut tukena moniammatillinen työryhmä. Myös päihdestrategiaa on työstetty laaja-alaisissa ikäkaarimallin mukaisissa foorumeissa. Strategiatyön loppuvaiheessa on pidetty yhteistyötahoille seminaari, missä tiedotettiin työn tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä, ja työstettiin toimenpideosiota yhteisen sitoutumisen vahvistamiseksi. (Valmistelija perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, puh ) Pyydetään Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja Päihdestrategiasta lausunnot opetuslautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta ja perusturvalautakunnalta. Lausunnoissa tulee erityisesti arvioida toimialan mahdollisuuksia sitoutua ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin ja ohjelman toteuttamiseen osana toimialan vuosisuunnittelua. Hyväksyttiin. PETUR 79 Molemmat ohjelmat, mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia on laadittu perusturvan palveluissa vallitsevan elämänkaariajattelun mukaisesti. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma Äänekoskella tarjottavat mielenterveyspalvelut ovat monipuoliset ja hyvin verkostoituneet. Palveluja tarjoavat kaupungin perusturvan ja sivistystoimen palveluyksiköt yhdessä sairaanhoitopiirin, järjestöjen, seurakunnan, valtionhallinnon ja yksityisten yritysten palvelujen kanssa. Äänekoskella esiintyy keskimääräistä enemmän vakavia mielenterveysongelmia. Viime vuosina näiden hoidossa on painopiste siirtynyt lyhyessä ajassa sairaalahoidosta avohoitoon. Sairaalahoidon käyttö on lähestynyt maakunnallista keskiarvoa ja sairaalahoidosta aiheutuneet kustannukset ovat pienentyneet. Nopean psykiatrisen

6 hoidon rakennemuutoksen vuoksi avohoidon palvelujen kehittäminen on kesken. Mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päälinjaukset ovat seuraavat: 1. Ennalta ehkäisevän mielenterveystyön korostaminen 2. Hyvä verkostoituminen eri palvelujen tuottajien kesken ja yhteistyön jatkuva kehittäminen 3. Palvelujen toteuttaminen asiakaslähtöistä matalan kynnyksen periaatetta noudattaen. 4. Eri ikäryhmille suunnattujen mielenterveyspalvelujen kehittäminen kokonaisuus tasapainoisesti huomioiden Ennaltaehkäisevä työ on kaikkia koskevaa hyvinvointia edistävää toimintaa, mikä olisi tiedostettava kaikilla kaupungin toimialoilla ja päätöksen teossa. Näin mielenterveystyön kokonaissuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ohjelma pystyttäisiin toteuttamaan nykyisillä resursseilla. Mielenterveysongelmista useimmat ovat sellaisia, joissa avun voi antaa koulutustaustastaan riippumatta ensimmäinen taho, joka ongelmat kohtaa. Hyvin toimivat moniammatilliset peruspalvelut ovat palveluketjussa keskeisellä sijalla. Mielenterveystyön erityispalveluja tarvitaan vasta sitten, kun peruspalvelut eivät riitä. Palveluilta odotetaan nopeaa reagointia, hyvää yhteistyötä, hoitoketjujen suunnittelua ja hoidon porrastuksesta sopimista. Suurempi osa työstä pyritään suuntaamaan koulutuksen ja konsultaation antamiseen. Tämä onnistuu, jos peruspalvelujärjestelmä saadaan toimivaksi. Kolmannen sektorin tekemä mielenterveystyö täydentää kunnan omaa palvelutuotantoa, ja kaupungin on tärkeä tukea heidän työtään. Omaisten panos mielenterveystyön kokonaisuudessa on aivan keskeinen. Tämän työn tukemista yhteiskunnan tulee edistää kaikin keinoin ja kaikkien palvelujen piirissä. Mielenterveystyö on kaikilla toimialoilla ja koko kunnassa tapahtuvaa hyvinvointia edistävää toimintaa. Tämä tulee ottaa huomioon kunnan strategioissa kaikilla hallinnon alueilla, jotta mielenterveystyön kokonaissuunnitelman mukaiset strategiat ja ohjelmat voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla niin, että se nähdään yhtenä toimivana osana hyvinvointipoliittista ohjelmaa. Päihdestrategia Viimeisten 20 vuoden aikana alkoholinkulutus asukasta kohti on jatkuvasti noussut ollen v Äänekoskella 10,7 litraa. Lisääntynyt juominen aiheuttaa riskejä, haittoja ja ongelmia kaikissa ikäryhmissä ja siitä on tullut yksi kaupunkilaisten hyvinvointia eniten vaaranta vista tekijöistä. Tämä realiteetti on huomioitu päihdestrategiassa.

7 Päihdestrategia on laadittu perusturvan palveluissa vallitsevan elämänkaariajattelun mukaisesti ja strategia koostuu neljästä eri päihdetyön ja -palvelujen muodoista. Päihdetyön muodot ovat ehkäisevä päihdetyö, varhaiseen puuttumiseen tähtäävä päihdetyö, kuntoutukseen tähtäävä päihdetyö ja haittojen vähentämiseen tähtäävä päihdetyö. Ehkäisevä päihdetyö on sekä tiedotusta, valistusta ja päihteiden saatavuuden valvontaa että hyvinvointia ja terveyttä edistävien päihteettömien toiminta- ja elinympäristön luomista. Ehkäisevän päihdetyön kohteena on koko väestö. Keinoina ovat muun muassa päihteettömien elintapojen edistäminen, päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä päihteisiin liittyvien ilmiöiden ymmärrys. Päihdehuollossa varhainen puuttuminen tarkoittaa riskien ehkäisyä ja siihen liittyviä työmenetelmiä. Varhainen puuttuminen sijoittuu ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön rajapinnalle ja sen kohteena ovat erityisesti päihteitä riskialttiisti käyttävät suurkuluttajat. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on tunnistaa ja puuttua jo ilmenneisiin päihdeongelmiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Päihdeongelmaisten hoidosta ja kuntoutuksesta käytetään usein käsitettä korjaava päihdetyö. Sen kohteina ovat päihteiden haitalliset käyttäjät ja päihderiippuvuudesta kärsivät henkilöt ja heidän omaisensa ja se edellyttää riittävää ymmärrystä päihteistä, päihdeongelmasta ja siihen liittyvistä oheisongelmista sekä erityisesti sosiaalija terveydenhuollon palvelu-järjestelmän ja päihdepalvelujärjestelmän hallintaa (verkostotyö). Päihdetyössä haittojen vähentämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka vähentävät asiakkaan päihteidenkäytöstä yhteis kunnalle tulevia haittoja ja kustannuksia sekä turvaavat henkilölle tietyt välttämättömät, inhimilliset perustarpeet huolimatta siitä ettei hän ole lopettanut päihteidenkäyttöään. Päihdestrategia on perusturvatoimialan näkökulmasta asiasisällöltään oikeansuuntainen ja siinä ehdotetut käytännön toimenpiteet ovat toteutettavissa. Strategia on laadittu laajalla kuulemismenettelyllä ja sen laatimisesta vastaavat henkilöt ovat osallistuneet myös muiden strategioiden ja hyvinvointisuunnitelmien laadintaan. Näin on haluttu varmistaa ko. strategioiden ja suunnitelmien nivoutuminen toisiinsa ja niissä ehdotettujen toimenpiteiden sovitettavuus muuhun toimintaan. Toteutuksen onnistumisessa keskeisessä roolissa ovat paitsi perusturvatoimialan omat toimenpiteet, niin kunnan kaikkien toimijoiden vastuun ottaminen erityisesti ehkäisevästä päihdetyöstä ja varhaisen puuttumisen toimintamalliin osallistumisesta. Tässä työssä erityisesti perusterveydenhuollon, työpaikkojen ja työterveyshuollon, opetustoimen, vapaa-aikatoimen ja nuorisotoimen toimenpiteillä on onnistuessaan sellaista kantavuutta, jolla oleellisesti voidaan vaikuttaa raskaan korjaavan päihdetyön tarpeen syntymiseen.

8 Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Asia päätettiin jättää pöydälle. PETUR 94 Perusturvajohtajan ehdotus: Annetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta yllä oleva lausunto kaupunginhallitukselle. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että psykososiaalisten palvelujen johtaja Tuula Saarenketo-Kilpiäinen osallistui kokoukseen asiantuntijana tässä asiassa. KHALL 45 Mielenterveystyön kokonaissuunnitelmasta ja päihdestrategiasta pyydetyt toimialojen lausunnot on saatu (oheismateriaali). Lausunnoista käy ilmi toimialojen hyvä paneutuminen ja vahva sitoutuminen erityisesti mielenterveystyön kokonaissuunnitelman linjauksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Hyväksytään mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia ohjelma-asiakirjoina niin, että niissä esitetyt päälinjaukset huomioidaan vuosittain toimialojen taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita asetettaessa. Hyväksytään, että ohjelmatyön ohjausryhmät jatkavat seurantaryhminä, jotka vuosittain kokoontuvat seuraamaan tavoitteiden edistymistä ja varmistamaan toimialojen sitoutumista tavoitteisiin. Saatetaan mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin. KVALT 14

9 Kaupunginvaltuuston päätös: Hyväksyttiin.