VUOSIKERTOMUS Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2009 Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Hallituksen toimintakertomus Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Konsernipalvelut Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Vaasan Sähkö -konsernin tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Ympäristökatsaus Erillisyhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähkö Oy Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa Kaukolämpö Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab Konsernin tunnuslukujen kehitys Liikevaihto (milj.euroa) Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % % Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 35% 50 2,50 30% 25% 20% ,00 1,50 15% 10% 5% ,00 0,50 0% Sijoitetun pääoman tuotto-% Investoinnit (milj.euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. Vaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Konserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Laman aallonpohja on ohitettu Maailmanlaajuinen talouslama rantautui kaikkialle vuoden 2009 aikana. Pahimmat skenaariot eivät kuitenkaan ole toteutuneet. Globaalit ja alueelliset elvytystoimenpiteet monilla tasoilla ovat onnistuneesti lieventäneet laman vaikutuksia. Vuoden 2010 alkaessa rahamarkkinoiden stabiloituminen ja pörssikurssien alkanut nousu antavat uskoa laman aallonpohjan tulleen ohitetuksi. Työttömyyden lisääntyminen ja julkisen sektorin velkaantuminen hidastavat kasvua vielä pitkään. Kööpenhaminan ilmastokokouksen konkreettinen anti jäi vähäiseksi. Ilmastomuutoksen hillinnän kannalta tämä ei välttämättä ole haitaksi. Ilmastonmuutoksen tutkimuksen tieteellisen pohjan vahvistuminen antaa tulevaisuudessa kestävämmän pohjan myös poliittisten ohjauskeinojen valitsemiseen. Eurooppalaisen elinkeinoelämän ja energiatoimijoiden kannalta globaalien pelisääntöjen puuttuminen on kuitenkin merkittävä taloudellinen uhka. Joulukuussa 2009 alkanut pakkasjakso on tervetullut muistutus toimivan energiahuollon tärkeydestä. Lamasta huolimatta reservituotanto on osoittautunut tarpeelliseksi. Toimenpiteet ilmastomuutoksen torjumiseksi ovat tärkeitä, mutta niitä ei pidä toteuttaa sähkö- ja lämpöenergian toimitusvarmuutta heikentämällä. Vuoden 2009 aikana Suomen hallitus kertoi kivihiilen ja maakaasun polttoaineverojen merkittävästä korotuksesta vuoden 2011 alussa. Tällainen polttoaineverojen yhtäkkinen valtava muutos kohtelee markkinaosapuolia epäoikeudenmukaisesti sekä aiheuttaa taloudellista haittaa pääomavaltaisen toimialan kehittämiselle. Hämmentävää on ollut todeta, että energiatehokkuutensa vuoksi kansainvälisiä palkintoja keräävä Suomen yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto tulee ympäristöarvoista huolimatta näin voimakkaasti verotetuksi. Sähkön kulutus Suomessa on ensimmäistä kertaa pudonnut kahtena peräkkäisenä vuonna johtuen ennen kaikkea teollisuuden kulutuksen alentumisesta. Vuoden 2010 alkaessa laman aallonpohja on ohitettu ja sähkön kulutus on kääntynyt kasvuun. Kuntatalouden heikentyminen voi lähivuosina vaikuttaa suomalaisten energiayhtiöiden toimintaedellytyksiin. Vaasan Sähkö valmistautuu nousukauteen Vuosi 2009 sujui Vaasan Sähkö -konsernin osalta kamppailussa laman vaikutuksia ja ilmastohuolesta nousevia 4 4

5 ohjaustoimenpiteitä vastaan. Konsernin liikevaihto pieneni ja tulos heikkeni vuonna 2009, mutta oli siitä huolimatta tyydyttävä ja budjetoitua parempi. Tuloksen alenema johtui pääasiassa alhaisesta sähkömarkkinahinnasta, jolloin sähkön spot-myynti toteutui sekä määrällisesti että hinnallisesti aiempia vuosia vaatimattomampana. Vaasan Sähkön toiminnassa sähkökaupan suhteellinen osuus on poikkeuksellisen suuri kilpaileviin toimijoihin verrattuna. Sähkökaupan asiakasmäärä jatkoi vahvaa kasvua ollen vuoden lopussa jo Asiakastutkimusten mukaan Vaasan Sähkön edullinen hinnoittelu ja asiakaspalvelun sujuvuus ovat synnyttäneet asiakkaiden luottamuksen. Kaukolämmön toimitusmäärässä saavutettiin lisääntyneiden lämmityskohteiden ja kylmän loppuvuoden ansiosta uusi ennätys. Aiempi ennätys oli vuodelta Kaukolämmön tuotannossa sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus oli 93 %. Laajakaistaliiketoiminta myytiin toimintavuoden aikana Anvialle. Vaasan Sähköverkon alueella sähkön kulutus kasvoi valtakunnallisesta trendistä poiketen. Kasvu oli tosin vain 0,2 % ja edellisenä vuonna 1,2 %. Koko Suomen kulutus aleni 6,1 % vuonna 2009 ja edellisenä vuonna 3,1 %. Toimintavuoden suuri haaste oli etäluentaan siirtyminen, joka talven aikana on onnistuneesti saatu valmiiksi. Toinen tytäryhtiö, Oy RAVERA Ab, on määrätietoisen toimintansa tehostamisen avulla saavuttanut tyydyttävän urakointiyhtiölle suorastaan hyvän kannattavuustason. Toimintavuoden lopulla saatujen merkittävien sopimusten ansiosta RAVERAn liiketoiminta kasvaa ja toiminta-alue laajenee. EPV Energia Oy:n, jonka suurin omistaja Vaasan Sähkö on yli 40 %:n omistuksellaan, vahvistuminen energiamarkkinoilla jatkui vuoden 2009 aikana. Tornion Röyttään on alkanut kahdeksan isoa tuulivoimalaa käsittävän tuulivoimapuiston rakentaminen. Suomen Energiavarat Oy perustettiin omistamaan Vapo Oy:tä, kun Metsäliiton omistus ostettiin. Lokakuussa 2009 Westenergy Oy Ab:n hallitus teki investointipäätöksen jätteiden energiahyötykäyttölaitoksen rakentamisesta. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti lähes kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä runsaan 10 MW:n teholla sähköä. Erityisen iloinen olen siitä, että haastavissa olosuhteissa vuodesta selvittiin työllisyyden osalta hyvin. Kiitän henkilöstöä heidän työpanoksestaan, hyvästä työilmapiiristä ja ymmärtäväisyydestä työtä järjesteltäessä, sekä asiak kaita ja yhteistyökumppaneita erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä. Kiitän myös kaikkien konserniyhtiöiden hallitusten sekä hallintoneuvoston jäseniä rakentavasta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

6 Hallituksen toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vaasan Sähkön useita vuosia jatkunut kasvu taittui talouslaman ja alhaisten sähkömarkkinahintojen seurauksena laskuksi. Huomattavin supistuma tapahtui sähkökaupassa, jonka suhteellinen osuus konsernin liiketoiminnasta on suuri. Sähkökaupan kannattavuus oli kuitenkin tyydyttävä. Kaukolämmön liikevaihto ja kannattavuus paranivat lisääntyneen lämmitystarpeen ja edellisvuotta korkeamman hinnan seurauksena. Vaasan Sähköverkko Oy:n kannattavuus aleni suurten investointien, kanta- ja alueverkkomaksujen sekä häviösähkökustannusten nousun myötä. Oy RAVERA Ab vakiinnutti edellisenä vuonna saavuttamansa aseman. Sen liikevaihto supistui hiukan kannattavuuden samalla parantuessa. EPV Energia Oy:n puitteissa luotu Suomen Energiavarat Oy osti kesäkuussa Metsäliiton omistuksen (49,9 %) Vapo Oy:stä. Vaasan Sähkö Oy on kotimaisuuteen ja bioenergiaan panostavan Suomen Markku Mäntymaa Kaj Skåtar Miapetra Kumpula-Natri Riitta Viitala 6

7 Energiavarat Oy:n B-osakesarjan toiseksi suurin omistaja. EPV Energia Oy:n tytäryhtiön Rajakiiri Oy:n investointipäätös kahdeksan ison tuulivoimalan rakentamisesta Tornioon lisää valmistuttuaan Vaasan Sähkön tuulivoimasähkön määrää merkittävästi. Laajakaistaliiketoiminta myytiin toimintavuoden aikana Anvialle. Korsnäsin Tuulivoimapuisto Oy:n loppuselvitys rekisteröitiin VS Tuulivoima Oy:n jatkaessa liiketoimintaa. Taloudellinen kehitys Vaasan Sähkö -konserni teki tyydyttävän tuloksen tilikaudella Konsernin vuoden 2009 liikevaihto oli 117,7 (121,5) miljoonaa euroa, missä oli laskua 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto laski 25,6 prosenttia, ollen 22,5 (30,2) miljoonaa euroa. Merkittävin syy liikevaihdon laskuun oli sähkökauppaliiketoiminnan liikevaihdon lasku 9,2 prosentilla edellisestä vuodesta. Kaikista liiketoiminnoista suhteellisesti eniten liikevaihtoaan kasvatti kaukolämpöliiketoiminta, jonka kasvu oli 22,7 prosenttia. Sähkönmyynnin liikevaihto oli 71,0 (78,2) miljoonaa euroa. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 21,6 (21,6) miljoonaa euroa ja kaukolämmön 25,9 (21,1) miljoonaa euroa. Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 8,8 (9,2) miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään gigawattituntia (1 643 GWh), sähkön siirto 956 gigawattituntia (954 GWh) ja kaukolämmön myynti 651 gigawattituntia (606 GWh). Konsernin tilikauden voitto oli 16,4 (22,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 14,3 (20,9) miljoonaa euroa. Emoyhtiössä sähkökauppaliiketoiminnan osuus tilikauden tuloksesta oli 67,6 prosenttia (79,0). Konsernin bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 44,4 (13,7) miljoonaa euroa, josta Vapo järjestelyn osuus oli 25,0 miljoonaa euroa. Sähkö- ja kaukolämpöverkkoinvestoinnit olivat 15,7 (10,7) miljoonaa euroa, josta AMR-projektin osuus oli 6,1 miljoonaa euroa. Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,5 (2,8) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 21,8 (5,4) miljoonaa euroa Maksuvalmius oli vuoden aikana kohtalainen, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 7,8 (27,3) miljoonaa euroa. Mauri Holma 7

8 Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo Liikevaihto Liikevaihdon muutos % -3,1% 15,8 % -3,3 % 18,4 % Liikevoitto % 19,1 % 24,9 % 18,2 % 24,8 % Oman pääoman tuotto % *) 11,9 % 17,8 % 15,6 % 24,7 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 15,0 % 23,3 % 18,9 % 30,6 % Omavaraisuusaste % *) 71,2 % 78,3 % 66,9 % 77 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,8 2,0 0,9 2,1 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni Konserni Emo Emo Keskimääräinen lukumäärä tilikaudella Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Tilikauden palkat ja palkkiot Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy, Oy Enerit Ab sekä Smedsby Värmeservice Ab. Tilikauden jälkeiset olennaiset tapahtumat Joulukuun alkupuolella alkanut kylmä säätyyppi on haastanut energiayhtiön kaikki liiketoiminta-alueet. Vaasan Sähkö -konserni on selvinnyt haasteesta hyvin. Kylmimpiä jaksoja lukuun ottamatta pakkastalven taloudellinen vaikutus liiketoimintojen tulokseen tulee olemaan myönteinen. Oy RAVERA Ab on ostanut VK-Electric Oy:n jakeluverkkourakointia koskevan liiketoiminnan maaliskuussa tehdyllä kaupalla. Arvio tulevasta kehityksestä Lähivuosien investointitaso tulee uusiutuvan sähköntuotannon rakentamisen sekä kaukolämmön tuotantoinvestointien takia pysymään korkealla tasolla. Merkittävimmät investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat EPV:n omistamien tuulivoimayhtiöiden Rajakiiri Oy:n ja EPV Tuulivoima Oy:n sekä myöhemmässä vaiheessa Suomen Merituuli Oy:n tuotantolaitokset. Jäte-energian hyödyntämiseksi on käynnissä Westenergy Oy:n voimalaitoksen rakentaminen 8

9 Stormossenin alueelle. Vaasan Sähkö on myös aktiivisesti edistämässä TVO:n ydinvoimahankkeita. Konsernin vahvasta talousasemasta huolimatta korkea investointitaso muodostaa rahoitusmarkkinoiden tiukennuttua aiempaa suuremman haasteen. Näkymät ovat kuitenkin konsernin kasvun ja kannattavuuden kehittymisen kannalta kaikkien liiketoimintojen osalta suotuisat. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjoh- 9

10 tajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 54,211 miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 14,310 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on osaketta, joiden nimellisarvo on 50,46 euroa. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Pääomalainat Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy on antanut pääomalainaa tytäryhtiölle Oy RAVERA Ab:lle. Laina-aika on 10 vuotta. Lainan korko on sidottu 6 kuukauden euriboriin 0,25 prosenttiyksikön marginaalilla. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääomalainan pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voida maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. osinkona jaetaan 227,15 euroa/osake eli yhteensä ,00 jätetään omaan pääomaan , ,40 10

11 Organisaatio, johto ja tilintarkastajat Yhtiökokouksen huhtikuussa 2009 valitsemina kuuluivat Vaasan Sähkö Oy:n hallintoneuvostoon Jarmo Wahlström (puh.joht.), Juha Häkkinen (varapuh.joht.), Ragnvald Blomfeldt (varapuh.joht.), Viveca Bäck, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Raija Kumpula, Pentti Paloniemi, Urpo Saari, Anna Swanljung, Anne Södervik, Roger Thölix ( ) ja Tuula Wägar. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina luottamushenkilöt Seppo Aro, Karl-Erik Gullblom, Ulla Ylinen ja Ari Salo. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Ragnvald Blomfeldtin, Niilo Hamarin, Juha Häkkisen ja Jarmo Wahlströmin, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina kuuluivat Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen varsinaisina jäseninä Kaj Skåtar (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh. joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa ja Riitta Viitala. Hallitus kokoontui kaikkiaan 10 kertaa tilikauden aikana. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Heikki Lamminmäki, Tarja Launonen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Arja Rosing ja Antero Vehkala. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sune Back. 11

12 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Henkilöstön osallistuminen päätöksentekoon ja paikallinen sopiminen tähtäävät tasapainoisen työyhteisön kehittämiseen. Vuonna 2010 käynnistetään konsernissa esimiestyön kehittämisen Hyvä johtaminen Vaasan Sähkö -konsernissa -projekti, jonka tavoitteena on esimiestyön kehittämisen lisäksi tarjota konsernin esimiehille työvälineitä oman esimiestyönsä tueksi. Vuoden 2009 TYHY-päivien yhteydessä kerättiin jokavuotinen palaute toimitusjohtajille ja talvella tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin strategian jalkautumista organisaatiossa. Tulokset osoittivat konsernin henkilöstön sisäistäneen strategian tavoitteet vertailuyrityksiä paremmin. 12

13 Vaasan Vaasan Konserni Sähkö Oy Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab yhteensä Henkilöstö (92) 49 (50) 44 (43) 190 (185) Henkilöstö keskimäärin (93) 46 (47) 42 (42) 177 (181) Keski-ikä 46 v 7 kk 49 v 43 v 9 kk 46 v 7 kk Koulutus keskimäärin 4 pv 3 pv 2,5 pv 4 pv Sairauspäivät keskimäärin 8,3 pv 10 pv 7,6 pv 8,6 pv Ylityöt keskimäärin 20 h 27 h 40 h 27 h Työkyvyn ylläpitäminen (TYKY-toiminta) on kehittynyt vähitellen laaja-alaisemmaksi työhyvinvointi-toiminnaksi (TYHY). Painopistettä TYHY-toiminnassa suunnataan tulevina vuosina rasittavien ja kuormittavien töiden rationalisointiin, valistuksen lisäämiseen ruokailu- ja liikuntatottumuksissa sekä viihtyisän työympäristön ja mielekkään työn luomiseen. Henkilöstön osaamista on tilikauden aikana kehitetty ja ylläpidetty tarjoamalla koulutusta keskimäärin 4 päivää henkilöä kohden. Vaasan Sähkö -konserni edistää henkilöstön hyvinvointia myös tukemalla erilaisia liikunta-, virkistys - ja kulttuuripalveluja, joita henkilöstö voi käyttää vapaa-aikanaan. Vuonna 2009 työsuhteessa olevien määrä oli keskimäärin 192 henkilöä, kun henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 177. Henkilöstön keski-ikä vuoden lopussa oli 46 vuotta 7 kuukautta (46 v 2 kk vuotta aiemmin). Työnantajavelvoitteensa sidosryhmiin konserni hoitaa tarjoamalla kesätöitä (18 henkilöä), harjoittelupaikkoja sekä insinööri- ja diplomityömahdollisuuksia alasta kiinnostuneille. 13

14 Konsernipalvelut Prosessien sähköistäminen ja automatisointi harppauksittain eteenpäin Siirtyminen sähköisiin prosesseihin ja prosessien automatisointi mahdollistavat toiminnan tehostumisen ja merkittävät kustannussäästöt yrityksille, myös palveluissa. Laskutuksen ja muiden palvelujen sähköistyminen on muutaman vuoden elänyt suvantovaihetta ja kasvuluvut ovat olleet sangen vaatimattomia. Vuonna 2009 sähköistyminen otti kuitenkin ilahduttavasti harppauksen eteenpäin. Vaasan Sähköverkon jakeluverkon alueella jo lähes kaikkien asiakkaiden laskutus perustui vuoden 2009 lopussa reaaliaikaiseen luentaan. Etäluettaviksi vaihdettuja mittareita oli tuolloin jo n kappaletta. Sähköisen myyntilaskutussopimuksen piirissä oli vuonna 2009 henkilöasiakkaista ja yritysasiakkaista Vuoden aikana konsernista lähti sähköistä laskua (vuonna 2008 määrä oli kpl). Myyntilaskujen yhteismäärä konsernissa tilikaudella oli n kappaletta (hieman alle vuonna 2008). Tilikauden lopussa siirrettiin kaikki konsernin sisäinen myynti- ja ostolaskutus sähköiseksi. Konsernin ostolaskujen kokonaismäärä laski laajakaistaliiketoiminnan myynnin myötä kappaleesta kappaleeseen. Samanaikaisesti ostolaskuista verkkolaskujen osuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä 30 prosentista 37 prosenttiin. Verotilin käyttöönotto kertoo myös julkisen sektorin liittymisestä palvelujen automatisoinnin ja sähköistäjien joukkoon. Hankkeeseen on konsernissa varauduttu järjestelmiä päivittäen ja henkilöstöä kouluttaen. Vuonna 2009 toteutettujen sisäisen raportointi- ja konsernikonsolidointi -järjestelmienkin käyttöönottojen tavoitteena on prosessien tehostaminen ja sitä kautta suurempien volyymien läpikulun mahdollistaminen. 14

15 Toukokuussa 2009 emoyhtiössä suoritettu ennakkoperinnän, arvonlisäveron ja elinkeinoverotuksen verotarkastus osoitti selkeästi myös verottajan siirtyneen sähköisiin medioihin. Tarkastuksesta suurin osa suoritettiin sähköisesti jo etukäteen ja loppuosa tarkastuksesta sujui paikan päällä vaivattomasti ja tehokkaasti. Emoyhtiö sai tarkastuksessa verottajalta täysin puhtaat paperit. Osana Eurooppaa ja kaupunkikonsernia Euroopan alueen maksuliikenteen harmonisointi etenee ja myös meidän konsernissamme SEPA:n (Single European Payment Area) tuloon varautumista on jatkettu. Lähes kaikkien maksuliikenneaineistoa tuottavien järjestelmien SEPA-konvertoinnit on jo aikataulutettu ja ensimmäiset SEPA-maksatukset tehty. Tammikuussa 2009 täsmäytettiin ensimmäisen kerran, emokonsernin Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen johdosta, myös vuoden aikaiset ostot ja myynnit kaupunkikonsernin sisällä. Aikaisempina vuosina täsmäytykset ja eliminoinnit on tehty ainoastaan vuoden vaihteen saatava- ja velkasaldoista. Hyvää asiakaspalautetta Asiakaspalvelumme sai hyvää palautetta syksyllä 2009 Vaasan rakennusmessujen yhteydessä tehdyssä asiakaskyselyssä. Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää asiakasprosesseja entistä parempaan suuntaan. Mm. konserniyhtiöiden kotisivujen uudistaminen on vuorossa syksystä 2010 alkaen. Yhtenä esimerkkinä jo toteutetusta muutoksesta on asiakaspalvelun aukioloaikojen laajennus kesäkuun 2009 alusta lukien. Asiakkaiden parissa paljon kiitosta saanut Nette-asiakaslehti tulee edelleen vuonna 2010 palvelemaan tärkeänä tiedostuskanavana asiakkaiden suuntaan. Laskutusmuutoksen myötä energianeuvonnan rooli asiakaspalvelussamme on muuttunut keskeiseksi. Arviolaskutuksen tasaerälaskutuksesta kulutuksen mukaisiin vaihtelevan suuruisiin laskuihin tottuminen vaatii asiakkailta neuvonnan lisäksi aikaa. Tulevia näkymiä Automatisoinnin tiellä jatketaan myös tulevana vuonna. Iso asiakas- ja laskutustietojärjestelmän päivityksen määrittely käynnistettiin konsernissa elokuussa Päivityksen käyttöönotto on heti vuoden 2010 alussa. Päivitys vie omalta osaltaan automatisointia eteenpäin mahdollistaen mm. sähköisen kirjanpitoliittymän. Asiakkaille asti projekti näkyy sähkö- ja kaukolämpölaskujen ulkoasun muutoksena ja luettavuuden paranemisena. E-laskujen käyttöönoton vauhdittamiseksi järjestetään ns. e-laskukampanja, jonka tarkoituksena on houkutella kuluttaja-asiakkaat enenevässä määrin sähköisen laskun käyttäjiksi. Internet palvelujen laajentaminen ja kehittäminen asiakkaille on tulevien vuosien painopistealueita. Vuonna 2009 nettipalvelut laajenivat mm. mahdollisuudella työmaakeskustilauksiin netissä. Myös henkilöstöpalveluja sähköistetään vuonna 2010; verkkopalkan käyttöönotto vaatinee jonkin verran opettelua palkansaajilta, mutta tuo tehostumista palkanmaksuprosessiin. Arja Rosing talousjohtaja 15

16 Sähkökauppa Taantuma alensi markkinahintoja Globaalin talouskriisin seurauksena polttoaineiden, päästöoikeuksien ja siten myös sähkön markkinahinnat olivat helmikuussa alhaisimmillaan. Hinnat vakiintuivat loppuvuodesta hiili maksoi noin 60 euroa tonnilta ja päästöoikeus noin 14 euroa hiilidioksiditonnilta. Suomen teollisuuden sähkönkulutus väheni taantuman vaikutuksesta lähes 16 prosenttia ja oli siten alemmalla tasolla kuin vuonna Joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tavoiteltiin vuoden 2012 loppuun päättyvän Kioton sopimuksen jatkoksi uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta, mutta kokous jäi tuloksettomaksi. Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta laski 28 prosenttia vuodesta 2008 ja oli 36,98 euroa/mwh. Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli halvimmillaan toukokuussa 33,13 /MWh ja kalleimmillaan joulukuussa 47,98 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 1,96 /MWh systeemihintaa korkeampi. Sähköpörssissä tehtiin uusi ennätys , kun kalleimman tunnin hinta oli /MWh. Tämä johtui Pohjoismaissa vallitsevasta kylmästä säästä ja siitä, että osa Ruotsin ydinvoimaloista oli huollossa. Vastaavia hintapiikkejä esiintyi myös tammi- ja helmikuussa Kiristyneessä kilpailutilanteessa uusia asiakkaita Sähkönmyynnin asiakasmäärä ja sopimusmyynnin volyymi kasvoivat edellisestä vuodesta. Vuoden lopussa sähköä myyntiin sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollisen myynnin hinta säilyi asiakkaille edelleen edullisena. Markkinointisuunnitelman mukaisesti asiakashankintakampanjoita toteutettiin Länsi- ja 16

17 Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet Vaasan Sähkö Oy 40,6 % Tornion Voima Oy 100 % EPV Energia Oy 100 % EPV Alueverkko Oy Teollisuuden Voima Oyj 6,6 % 58,3 % 7,2 % Pohjolan Voima Oy 50 % Rapid Power Oy PVO-Huippuvoima Oy 100 % 50 % 50 % Vaskiluodon Voima Oy Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilökunnan määrä Pohjois-Suomessa. Nette-asiakaslehti jaettiin kaikille asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Asiakkaille vaivatonta sähköistä asiointia kehitettiin mm. markkinoimalla e-laskua yksityisasiakkaille. Sähkönhankinnassa panostettiin uusiutuviin tuotantomuotoihin Sähkönhankinta oli gigawattituntia vuonna Vähennystä edelliseen vuoteen oli 4,4 prosenttia. Vaasan Sähkö on mukana EPV Energian kautta Tornioon rakennettavassa tuulivoimapuistossa, jonka ensimmäisestä vaiheesta tehtiin investointipäätös. Tornioon rakennetaan n. 3,6 MW:n tuulivoimaloita yhteensä kahdeksan kappaletta. Loppuvuodesta varmistui Vaasan Sähkön ja Westenergyn yhteinen jätteidenenergiahyötykäyttöön tarkoitetun voimalaitoksen rakentaminen Mustasaareen. Laitoksen kaupallinen käyttö alkaa suunnitelmien mukaan vuonna Sähkökaupan tulos tyydyttävä Sähkökaupan liikevaihto oli 71,0 milj. euroa ja liikevoitto 13,5 milj. euroa vuonna Tulosta voitiin pitää tässä markkinatilanteessa tyydyttävänä. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja 17

18 18

19 Kaukolämpö Kaukolämmön myynti ennätyskorkea Kylmä loppuvuosi ja suuret liittyjämäärät viime vuosien aikana nostivat kaukolämmön myynnin uuteen ennätykseen vuonna Kokonaisuutena vuosi 2009 oli normaalivuotta lämpimämpi, mutta edellinen energiassa laskettu myyntiennätys vuodelta 2003 ylittyi kuitenkin noin 3 prosentilla. Vuoden 2009 kokonaismyynti oli 651 GWh, josta 325 GWh suuntautui asuintaloille, 303 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 29 GWh Smedsby Värmeservice Ab:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2009 oli 48,3 euroa/megawattitunti (alv. 22 %) kun se edellisenä vuonna oli 42,7 /MWh. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut Liikevaihto Liikevaihdon muutos % 21 7 Myyntivolyymi (GWh) Liikevoitto Sijoitetun pääoman tuotto % Henkilökunnan määrä Ympäristöystävällisen yhteistuotannon määrä säilyi korkeana Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 706 gigawattituntia eli ensimmäisen kerran ylitettiin 700 GWh:n raja. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 658 GWh ja öljyllä omassa vastapainelaitoksessa 0,2 GWh. Yhteistuotannon kokonais- määrä oli suhteessa sama kuin edellisenä vuonna eli noin 93 prosenttia koko hankinnasta. Kesällä Vaskiluoto 2:n huoltoseisokin aikana ja talvipakkasilla, kun Vaskiluoto 2:n teho ei riittänyt, lämpöä tuotettiin myös omilla öljykäyttöisillä lämpökeskuksilla. Oman lämpökeskustuotannon kokonaismäärä vuonna 2009 oli 45 gigawattituntia eli noin 6 prosenttia koko hankinnasta. Loput kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui dieselmoottorien koeajolämmöstä (noin 2 GWh) sekä kaatopaikkakaasun poltosta (noin 1 GWh). Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä , jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 245 megawattia. Jälleen yli 100 uutta asiakasta Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 102 uutta asiakasta, joista 71 oli omakotitaloja. Sadan liittyjän raja ylitettiin vasta toisen kerran 1980-luvun jälkeen. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli Suurin yksittäinen kaukolämpöverkoston laajennustyö oli siirtoyhteyden rakentaminen Laivakadulta Kotirannan läpi Kivihakaan ja Vetokannakselle. Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 70 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 132 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 14 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 201 km. Smedsby Värmeservice Ab:lle urakoitiin lisäksi vuoden aikana yhteensä 255 metriä uutta kaukolämpöverkostoa. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 55,3 gigawattituntia eli 7,8 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja 19

20 20