OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN III KOKOUSMUISTIO

Transkriptio

1 OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN III KOKOUSMUISTIO Aika: klo Paikka: Hämeentie 1, Äänekoski Paikalla: Sirpa Hämäläinen, Wiitaunioni Elisa Hämäläinen, Wiitaunioni Raili Tenhunen, Wiitaunioni Virpi Lahtinen, Wiitaunioni Hanna-Reetta Ranta-Nilkku, Äänekoski Sirkka-Liisa Lindgren, Äänekoski Riitta Kotilainen, Osallistuva muistisairas hanke Jarkko Toivainen, Osallistuva muistisairas hanke Anne Mäntynen, Saarikka Tarja Liimatainen, Saarikka Anna-Liisa Haataja, Oma tupa, oma lupa Timo Itäpuisto, Oma tupa, oma lupa Tiia Vaarala, Oma tupa, oma lupa Tausta: Työryhmässä keskitytään tavoitteisiin Muistiongelmaisten kotona asumisen tukemisen toimintamallien selvittäminen sekä Omaishoitajien vapaiden järjestämisen uusien tapojen suunnittelu. Kokouksen muistio: Sosiaalityöntekijä Sirkka- Liisa Lingren toivotti tervetulleeksi Äänekoskelle 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen ( ) muistio a_omaishoitajat Edellisessä työryhmässä kuultiin Saarikan kuntoutuskonseptista.

2 Kaisu Pitkälän tutkimustulokset, liikunnan merkitys muistisairaan kuntoutuksena. Löytyy pdf-tiedostona hankkeen kotisivuilta. Anna-Liisa Haatajan kuulumiset Vanhuspalvelut päiviltä. Ravitsemuksen merkitys muistisairaiden hoidosta, löytyy verkkojulkaisuna. Muistisairaiden optimimallin kotitehtävä 3. Osallistuva muistisairas mahdollisuuksista käytäntöön - hanke Hanke on Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:n ja Keski-Suomen Parkinson yhdistys ry:n yhteinen nelivuotinen kehityshanke. Sen hallinnoinnista vastaa Keski-Suomen Muistiyhdistys ry ja hankkeen rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Hanke on aloittanut toimintansa huhtikuussa 2012 ja se jatkuu vuoden 2015 loppuun saakka. Yleisesti hankkeen päämääränä on muistisairauksista aiheutuvien haittojen vähentäminen. Keskeistä on uuden aineiston ja toimintamuotojen luominen ja kokeileminen sekä olemassa olevien toimintatapojen jatkokehitys. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat: tiedon jakaminen aivoterveydestä ja aivosairauksien ennaltaehkäisystä tukimuotojen kehittäminen muistisairauden alkuvaiheeseen muistisairaiden ihmisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen itsemääräämisoikeutta tukevien oikeudellisten keinojen käytön edistäminen Osallistuva muistisairas hanke toimii pääasiassa Äänekosken seudulla. Sen Kohtaamo niminen toimipiste sijaitsee Kauppakadulla Äänekoskella. Kohtaamoon ovat tervetulleita keskustelemaan ilman ajanvarausta ja maksutta kaikki, joita muistiterveys tai -sairaudet kiinnostavat. Kohtaamossa voit tavata erikoissairaanhoitajan, toimintaterapeutin ja lakimiehen. Hankkeen edustajat Riitta Kotilainen ja Jarkko Toivainen kertoivat hankkeesta: Riitta Kotilainen: monesti ajatellaan, että muistisairaus tarkoittaa, että peli on pelattu. Päinvastoin. Mahdollisuuksia on, kun ihmiselle annetaan tukea. Sumiainen, Suolahti, Äänekoski Kotikäyntejä tehdään 1. Pitkään ilman palveluita, varhaisenvaiheen puuttuminen tärkeää, sillä yksin ja perhepiirissä sinnittely luo epäedulliset kuviot

3 Jarkko Toivainen: Hyvä olisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennakoida muistisairaudesta seuraavaa oikeudellistakin toimintakyvyn supistumista. Vaihtoehtoja on erilaisia: valtuutus, edunvalvonta, hoitotahto- järjestelmät, edunvalvontavaltuutus Kotikäynneillä keskustellaan rauhassa nykytilanteesta, ja mitä toiveita tulevalta on omaisilla ja ikääntyneellä itsellään. Omaisuuden hallinta, esim. kotitalon myynti/ vuokraus, kokonaiselämän kuvan hahmottaminen; testamentti, siviilisääty, lahjoitustoiveet Asiasta olemassa kirjallista materiaalia: Muistiliiton maksuton oikeusopas löytyy verkosta. Hoitotahto-lomake (hoitotestamentti) löytyy Muistiliiton kotisivuilta. Ikääntymisen ennakointi- teos. Kokouksen osallistujien keskustelua/kysymyksiä hankkeelle, yhteenvetoa: - Hoitotahto tulisi ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ehkä miettiä esim. kytkemistä kotihoidon asiakkaaksi tuloon. Nykyisin tehdään usein liian myöhään - Hoitotahtolomake kannattaa tehdä yksilöllisesti asiantuntijan ( esim. pankkien notariaattiosasto, lakimiehet) kanssa. Valmis lomakepohja antaa osviittaa mietittävistä asioista mutta harvoin toimii sinällään - Verkkopankkitunnuksia käytetään usein väärin. Tunnukset ovat aina henkilökohtaisia. Jos pankilla on syytä epäillä, että joku muu kuin tilin omistaja käyttää, on pankilla velvollisuus sulkea tili. Tosin pankin mahdollisuudet ko. tieto saada esim. omaisen tunnuksia käyttäessä on pieni. Syytä tehdä tilinkäyttöoikeus (haku kestää n. kaksi kk.) - Muita mahdollisuuksia on mm. tehdä tilille nostoraja tai perustaa useampi tili, jolloin ikääntyvä ei nosta kerralla kaikkia rahoja - Asiakkaista osa kulkee kimppakyydeillä hankkeen ryhmiin, osa haetaan. Elämäni kuvat ryhmään osa omaisista tuo mielellään, sillä ryhmästä saatu positiivisia kokemuksia 4. Muistisairaiden hoitopolun optimimalli (Viime kokouksessa sovittu, muistisairaan hoitopolun optimimallia aletaan että työryhmässä aletaan miettiä ja sen kautta polun kehittämisen paikkoja kunnittain) Kerrattiin optimimallikuvio Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laatima alueellinen muistipotilaan hoitoketju alkaa diagnoosista. Sosiaalisektori ja jatkoseuranta puuttuu hoiteketjusta, kuten preventio ja epäily muistisairaudesta Optimallin kehittämisessä hyvä keskittyä nimenomaan puuttuviin osiin ja täydentää siten sairaanhoitopiirin laatimaan terveydenhuollon osuutta. Mitä ovat ne keinot ja välineet, miten alkuvaiheeseen puututaan? Mallin työstämisen tulokset PP esityksessä. Työstämistä jatketaan ensi kerralla.

4 Lapin malli, ostona geriatri videoyhteys Tampereelta Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiritoiminta Oma tupa, oma lupa -hankesuunnitelmassa on yhdeksi tavoitteeksi nostettu entisten omaishoitajien kouluttaminen omaishoitajien tukiverkostoksi. Hankkeen aikana oli tarkoitus selvittää entisten omaishoitajien kiinnostus koulutukseen sekä suunnitella heille mahdollinen koulutus sisältöineen ja toteuttamistapoineen. Varsinainen kouluttaminen oli tarkoitus toteuttaa Oma tupa, oma lupa hankkeen II vaiheessa, jota oli tarkoitus hakea. Kuntien päätösten mukaan hankkeelle ei kuitenkaan haeta jatkoa suunnitellusti, joten entisten omaishoitajien kouluttamista tuli miettiä eri pohjalta. Asiasta keskusteltiin työryhmän ensimmäisessä 4.10 pidetyssä kokouksessa. Kiinnostusta asiaan edelleen oli. Hankkeessa todettu haaste tavoittaa entisiä omaishoitajia oli edelleen olemassa. Kokouksessa sovittiin, että hanke kartoittaa järjestöjen kautta mahdollisuuksia edetä asiassa. Vanhustyön keskusliitolla on Ystäväpiiri toimintaa, joka on liiton kehittämää ikäihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi. Ryhmätoiminnan tavoitteena on ikääntyneiden ryhmäläisten ystävystyminen, yksinäisyyden tunteen lievittyminen ja jakaminen sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen. Ryhmää ohjaavat koulutetut ryhmänohjaajat. Alueohjaaja järjestää Ystäväpiiri-koulutuksia alueellaan yhteistyössä vapaaehtoistyötä järjestävien sekä muiden tahojen kanssa. Koulutukset suunnataan niille vapaaehtoistyöntekijöille, jotka ovat kiinnostuneita ryhmänohjaamisesta sekä ryhmätoiminnan sisällöistä. Ystäväpiiri-ryhmäohjaajakoulutuksen tavoitteena on opettaa suunnittelemaan, toteuttamaan ja ohjaamaan tavoitteellisesti toimivia ikäihmisten ryhmiä, joissa sisältöinä käytetään keskusteluja, taidetta, kulttuuria ja liikuntaa. Toiminnassa hyödynnetään paikallisia palveluja ja osaajia. Hankkeesta on keskusteltu Länsi-Suomen alueohjaajan kanssa ja häneltä on saatu viesti, että koulutuksen markkinointi tulisi aloittaa viimeistään tulevan vuodenvaihteen jälkeen. - Käydyssä keskustelussa päätettiin, ettei koulutusta lähdetä viemään eteenpäin. koska on epätodennäköistä, että halukkaita osallistujia löydettäisiin riittävästi. 6. Gerocenterin alustava selvitys muistisairaiden kotona asumisen tukemisen toimintamalleista Suomessa

5 Hankkeen ja GeroCenterin kesken käydyssä välikeskustelussa sovittiin, että selvityksessä keskitytään jatkossa tarkemmin selvittämään seuraavien paikkakuntien toimintamalleja: a. Eksote (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari) b. Pohjois-Karjala (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Nurmes, Lieksa, Kitee, Juuka, Ilomantsi, Valtimo, Tohmajärvi, Rääkkylä) c. Oulun seutu d. Kymenlaakso Yksitttäiset caset: a. Uusikaupunki: hoitopolku alkaa jo työterveyshuollosta kattavana. Vaikuttavuus pystytty osoittamaan b. Valkeakoski: monipuolinen kokonaisuus c. Ylöjärvi: muistiosasto d. Rovaniemi: liikkuva muistineuvola, muistikaveri, muistitupa e. Sodankylä (Kotona paras-hanke, f. Kokkola: kotiin jalkautuva muistitiimi g. Lempäälä, Pirkkala ja Vaasa: Muistiluotsien suosittelema kohteita h. Mikkeli : useita RAY:n rahoittamia hankkeita koskien muistisairaita i. Muutamia yksittäisiä hankkeita Mahdollisia tutustumiskohteita? Ensi kerralla käydään selvitystä tarkemmin läpi. 7. Työryhmän työskentelyn jatkaminen keväällä 2014 Ke klo Sosiaalialan osaaamiskeskus Matarankatu 4 Aiheena: jatketaan musitisairaan hoitopolku, Gerocenterin selvitys To klo Viitasaarella Ti klo toiveena eteläinen Keski-Suomi Ti klo Kokouksen päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion kirjasivat: Anna-Liisa Haataja, projektipäällikkö, puh Timo Itäpuisto, projektityöntekijä, puh Tiia Vaarala, harjoittelija,