mahdollisuuksia vihreään kasvuun

Transkriptio

1 Kestävä kemia mahdollisuuksia vihreään kasvuun Sustainable Chemistry possibilities for green growth

2 Ohjelma / Programme Keynote speakers biographies Chair / Puheenjohtaja: Pirkko Kivelä (Ministry of the Environment) Opening address Minister of Agriculture and the Environment Mr. Kimmo Tiilikainen Sustainable chemistry: what is it about? Professor Dr. Dirk Bunke, Oeko-Institut International dimension of sustainable chemistry and the role of the UN Programme Officer Mr. Frank Moser, Secretariat of the Basel, Rotterdam and Stockholm Conventions From regulatory compliance to sustainable chemistry solutions and circular economy Deputy Executive Director Mr. Jukka Malm, European Chemicals Agency Discussion Break Tauko Tiedemaailman puheenvuoro: Kestävän kemian mahdollisuudet Oulun yliopiston soveltavan kemian professori Ulla Lassi Helsingin yliopiston orgaanisen kemian professori Kristiina Wähälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen Paneelikeskustelu: Liike-elämän onnistumisia kestävän kemian alalla Suomessa Fasilitaattori: Mari Pantsar, SITRA Panelistit: Tomas Biström (Kemira), Simo Honkanen (Neste), Niklas von Weymarn (Metsägroup), Pekka Natri (Outotec), Tuomas Mustonen (Paptic Oy) ja Linda Fröberg-Niemi (Smart Chemistry Park) Paneelin yhteenveto ja päätössanat Dr. Dirk Bunke coordinates the activities of Oeko-Institut in the field of sustainable chemistry and works in this area since 24 years. On behalf of the German Federal Environment Agency he develops the Concept of Sustainable Chemistry in one of the on-going projects on Sustainable Chemistry of the Agency. Dirk Bunke is Member of the Advisory Board to the project establishing the International Sustainable Chemistry Collaborative Center (ISC3) and member of the PBT Expert Group of ECHA. Since 2002, he has been project leader in the projects of Oeko-Institut concerning the White Paper for DR. PROF. DIRK BUNKE Oeko-Institut the Reform of Chemicals Policy and implementation of REACH. Dirk Bunke has been member of the RIP 3.2 expert group on Risk Characterisation Human Health and of the ECHA Partner Expert Group on Scope of Exposure Scenarios. He coordinated the 5 Years Update of the REACH Baseline Study a part of the REACH Review Program. He is the project leader of the on-going 10 Years Update of the REACH Baseline Study, commissioned by DG Growth. Recently he developed a guidance for companies for the selection of sustainable chemicals. Sustainable Chemistry possibilities for green growth 3

3 KEYNOTE SPEAKERS BIOGRAPHIES KEYNOTE SPEAKERS BIOGRAPHIES JUKKA MALM, DEPUTY EXECUTIVE DIRECTOR European Chemicals Agency FRANK MOSER, PHD, PROGRAMME OFFICER Basel, Rotterdam and Stockholm Conventions Jukka Malm joined the European Chemicals Agency (ECHA) in September 2008 as the Director of Assessment with the main responsibility to build up the processes of evaluation and risk management. Since 2011 Mr. Malm is leading the directorate of Regulatory Affairs, and was appointed as Deputy Executive Director in January He is responsible for the work of Scientific Committees of ECHA and for the Legal Affairs unit. In addition, he is coordinating the scientific activities of the agency. Mr. Malm has been working in the field of chemicals legislation for over 25 years and has been involved in a wide range of activities related to the risk assessment and risk management of chemicals at the national, EU, and global level. Prior to working at the Agency he worked as the Director of Expert Services at the Finnish Environment Institute and was also the first chairman of the Management Board of ECHA. He holds a Master s degree in Agriculture and Forestry, specializing in Environmental Protection. Mr. Moser joined the Secretariat in Prior to that, he worked for the United Nations Industrial Development Organization (UNIDO) in Vienna and the Chemicals Branch of the United Nations Environment Programme (UNEP). Mr. Moser serves as the Resource Mobilization Focal Point for the Secretariat of the Basel, Rotterdam and Stockholm conventions and is responsible for all matters relating to financial resources under the three conventions. He also serves as the Focal Point for the Financial Mechanism of the Stockholm Convention, the Global Environment Facility. In 2015, he concluded his PhD studies on the topic of Ethics in Chemistry, focusing on Sustainable Chemistry and Chemical Leasing. He holds advanced university degrees in chemistry and economics. 4 Kestävä kemia mahdollisuudet vihreään kasvuun Sustainable Chemistry possibilities for green growth 5

4 Keynote speakers summaries Prof. Dr. Dirk Bunke, Oeko-Institut, Freiburg, Germany Sustainable Chemistry: What is it about? Jukka Malm, Deputy Executive Director, European Chemicals Agency From regulatory compliance to sustainable chemistry solutions and circular economy Sustainable chemistry can make a significant contribution to sustainable development. In this rapidly growing field a clear understanding of what actually constitutes sustainable chemistry is still missing. Furthermore, there is a lack of direction and prioritization of the various activities which have developed here in the last few decades. A common understanding of sustainable chemistry, guidelines for the implementation and specific targets are required. At the international level, the term sustainable chemistry has been defined by the OECD in 2014: it is a chemistry characterized by increased resource efficiency, safer and less polluting substances, through innovations beyond sector borders, improved performance and increased added value. Sustainble chemistry in 100 words Sustainable chemistry contributes to a positive, long-term development in society, environment and economy. With new approaches and technologies it creates attractive products and services for the civil society needs. Sustainable chemistry uses increasingly substances, materials and processes with the least possible adverse effects. Moreover, substitutes, alternative processes and recycling concepts are used, and natural resources are conserved. Thus, damage and impairments to human beings, ecosystems and resources are avoided. Sustainable chemistry is based on a holistic approach, setting measurable targets for a continuous process of change. Scientific research and education for sustainable development in schools and vocational training serve as an important basis for this development. Since its entry into force 2007 the REACH Regulation has generated an impressive amount of new information on chemicals safety. European Chemicals Agency, as the EU body in charge of coordinating the implementation of REACH, now holds one of the biggest data bases in the world containing information on human health and environmental hazards of substances, their use and other exposure related information. This information is a result of a serious investment by EU companies to comply with REACH. So far, ECHA has received about registration dossiers, covering substances. The information is in the first place used by companies themselves to ensure safe use of chemicals throughout the supply chain. It is also used by authorities to identify which substances may need risk management measures at EU level. While the data is generated for REACH compliance it can and should be used more widely. It for example provides lot of opportunities to advise companies on sustainable chemistry solutions. REACH data actually offers an opportunity, and gives a head start, for proactive companies to combine regulatory compliance and sustainable chemistry solutions. Companies can use REACH data to manage their chemicals portfolio, to steer innovation and substitution, and for sustainable product design. Similarly, there are obvious links between circular economy and chemicals safety. REACH data can be used to assess and to ensure recyclability of materials and products, and REACH risk management processes can be used to minimise the circulation of substances of very high concern in the society. 6 Kestävä kemia mahdollisuudet vihreään kasvuun Sustainable Chemistry possibilities for green growth 7

5 KEYNOTE SPEAKERS SUMMARIES Tiedemaailman puheenvuorojen tiivistelmät Mr. Frank Moser, Programme Officer, Basel, Rotterdam and Stockholm Conventions International dimension of sustainable chemistry and the role of the UN With the adoption of the Sustainable Development Goals (SDGs) in 2015, the international development agenda enters into a new era that will require all parties to connect the 2030 sustainable development agenda to the furtherance of the chemicals and waste cluster goals and objectives. The environmentally sound management (ESM) of chemicals and waste affects almost all aspects of development and therefore support the implementation of SDGs. Achieving the environmentally sound management of chemicals and all wastes throughout their life cycle is a specific target under SDG 12 on Sustainable Consumption and Production. It is referred to under SDG 3 on Good Health and Well-being and SDG 6 on Clean Water and Sanitation. The ESM also supports achieving the goals and targets in other areas, such as food security, health or sustainable cities. The concept of Sustainable Chemistry therefore merits attention. By focusing on the entire life-cycle of potentially hazardous chemicals, it provides solutions for the closing of technology gaps; it fosters innovation and supports the shift to a green economy. As a market-based approach, it shows a vast potential to engage the private sector. Financing the ESM of chemicals and waste continues to stay high up on the agenda of the governing bodies of the legally binding and voluntary instruments in the chemical and waste cluster. With its holistic setting, Sustainable Chemistry can provide valuable input to pave the road for the ongoing discussion on the future of International Environmental Governance and the post agenda. Kristiina Wähälä, orgaanisen kemian professori, Helsingin yliopisto Rakennuspalikoita luonnosta ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vihreän kemian keinoin Synteesien toteuttaminen vihreän kemian keinoin on tärkein osa tulevaisuuden kestävää kemiaa. Menetelmien ympäristöystävällisyys ja yksinkertaisuus on suunnittelun perusta uusia valmistusprosesseja kehitettäessä. Luonnosta saatavat rakennuspalikat voivat edesauttaa tätä kehitystyötä ja tukea metsiemme hyödyntämistä kestävällä tavalla. Luonnonaineilla on kasvava merkitys lääkekehitystyössä, hyvinvointi- ja kosmetiikka-alalla ja elintarvikesektorilla. Esimerkiksi lääkeaineiden kehitystyössä luonnonaineet voivat luoda lähtökohdan tietokonepohjaiselle suunnittelulle ja skriinaukselle. Tässä esityksessä tarkastellaan metsästä saatavia biopohjaisia kemiallisia yhdisteitä, niiden vaikutuksia ja niiden käyttöä uusien tai lääkemodifikaatioiden aihioina, ja niiden soveltuvuutta muuhun käyttöön. Samalla tarkastellaan alan tulevaisuuden haasteita. Mahdollisuudet ovat lähes loppumattomat luonto itsessään on syntetisoinut enemmän kuin bioaktiivista orgaanista yhdistettä isopreenistä, rakennuspalikasta, joka on kasvi- ja metsäpohjainen viiden hiilen hiilivety. Ulla Lassi, soveltavan kemian ja prosessikemian professori, Oulun yliopisto Toni Kauppinen ja Pekka Tynjälä Alkaliparistojen kierrätys haasteet ja mahdollisuudet EU:n alueella paristojäte on perinteisesti käsitelty elektroniikkaromun tapaan metallisulatoissa, joita on viime vuosina ympäristösyistä suljettu. Tämän vuoksi nykyisten sulattojen kapasiteetti on riittämätön, ja uusia ratkaisuja ja kemian osaamista tarvitaan. Alkaliparistot vastaavat noin 75 85% kaikesta kierrätettävästä paristomassasta. 8 Kestävä kemia mahdollisuudet vihreään kasvuun Sustainable Chemistry possibilities for green growth 9

6 TIEDEMAAILMAN PUHEENVUOROJEN TIIVISTELMÄT TIEDEMAAILMAN PUHEENVUOROJEN TIIVISTELMÄT Paristodirektiivi edellyttää 45 % kierrätysastetta vuoteen 2016 mennessä, mihin ei nykyisillä menetelmillä päästä, koska ainoastaan rauta voidaan hyödyntää. Tutkimusryhmämme on etsinyt aktiivisesti uusia ratkaisuja alkalipariston kierrättämiseksi, ja erityisesti alkaliparistojen sisältämien metallien (rauta, sinkki, mangaani, kalium) talteen ottamiseksi. Yksi vaihtoehto alkalimustamassan käsittelyyn on raudan talteenotto magneettisesti, alkalimustan kemiallinen liuotus ja sinkin sekä mangaanin selektiivinen erotus saostamalla. Näin sinkki voitaisiin hyödyntää esim. sinkkihydroksina sinkin tuotannossa ja mangaani akkukemikaalien valmistuksen raaka-aineena. Toinen vaihtoehto on alkalimustan selektiivinen liuotus ja kiteytys, jolloin saatu Zn-Mn-sulfaatti soveltuisi suoraan lannoitehivenaineeksi. Kyseinen patentoitu menetelmä mahdollistaa huoneenlämpötilassa tapahtuvan käsittelyn korkealla saannolla ja hyvällä selektiivisyydellä. Kemiallisten tutkimusten ja lannoituskokeiden perusteella Suomessa ollaan investoimassa alkaliparistojen käsittelyn pilot-laitokseen, joka käsittelisi vuositasolla noin 6000 t. alkalimurskaa ja mahdollistaisi lähes 100 % kierrätysasteen alkaliparistoille. Antti Tahvanainen, tutkimuspäällikkö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Onko biotalouteen ladattu liian suuria odotuksia kilpailukyvyn parantajana? Tuoreimpien arvoketjuanalyysien mukaan biotalouden teolliset rakenteet eivät anna lupausta lyhyen aikavälin kasvusta. Yhteiskunnalliset ponnistelut biotalouden vahvistamiseksi eivät siksi tule olemaan nopea täsmälääke Suomen talouskurjimukseen. Kokonaisen teollisen ekosysteemin synnyttäminen monitahoisine ja poikkiteollisine kytköksineen on realistista ainoastaan pitkän aikavälin strategiana. Yhteiskuntapoliittisten kasvuohjelmien tulisi olla paremmin linjassa todetusti olemassa olevien teollisten muutossuuntausten kanssa. Biotaloutta selkeästi voimakkaampia kasvusignaaleja on havaittavissa esimerkiksi älyverkkojen ja älyliikenteen alueilta. Kummallakin on kasvupotentiaalin lisäksi runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää kuluttajamarkkinoiden imua, mikä tähän asti on ollut yksi suomalaisen cleantech-sektorin ehdottomista puutteista. Ulla Lassi, Sari Tuomikoski, Tero Luukkonen, Hanna Runtti, Kimmo Kemppainen, Emma-Tuulia Tolonen, Jaakko Rämö, Pekka Tynjälä Teollisten sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntäminen vedenpuhdistuksessa Teollisuudessa muodostuu suuria määriä epäorgaanisia ja orgaanisia sivutuotteita sekä jätteitä, joiden hyödyntämistä uusissa materiaaleissa (vedenpuhdistuskemikaalit) tutkitaan. Näitä uusia veden puhdistukseen soveltuvia adsorbenttimateriaaleja ovat esimerkiksi geopolymeerit ja hiilipohjaiset adsorbentit. Geopolymeerit ovat alumiinisilikaattiyhdisteitä, joita voidaan valmistaa mm. terästeollisuuden masuunikuonasta tai energiantuotannon tuhkista. Tutkimusryhmässämme valmistetut geopolymeerit ovat osoittautuneet toimiviksi mm. ammoniumtypen ja metallien poistossa. Orgaanisista sivuvirroista, kuten metsäteollisuuden tähteistä (sahateollisuuden puru) ja selluteollisuuden ligniinistä, voidaan valmistaa vedenpuhdistukseen erilaatuista aktiivihiiltä. Aktiivihiili valmistetaan yleisesti kookospähkinän kuoresta, miksi suomalaista biomassaa ei voitaisi hyödyntää vastaavasti? 10 Kestävä kemia mahdollisuudet vihreään kasvuun Sustainable Chemistry possibilities for green growth 11

7 Jaa tunnelmia ja osallistu keskusteluun twitterissä tunnisteella #kestäväkemia