IT-ura-tutkimus 2011

Transkriptio

1 Tietotekniikan liitto ry IT-ura-tutkimus

2 Palkkaraportti 2 (25) Sisällys 1. Yhteenveto Ylestä Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tulosten edustavuus, ikävakiointi Taustatietoja Palkkaus ja siihen vaikuttavia tekijöitä Palkkajakaumat Palkka ja sukupuoli Palkka ja ikä Palkka ja peruskoulutus Palkka ja pääasiallinen työtehtävä Palkka ja työpaikan sijainti Palkka ja työnantajan päätoimiala Palkkakehitys ja asema organisaatiossa Kouluttautuminen työn ohessa Mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitämiseen Kouluttautumiseen käytetty aika Sertifikaattien suorittaminen Tyytyväisyys työhön Työtilanne kokonaisuutena Työympäristötekijät Työympäristötekijöiden kuiluanalyysi Pitemmän aikavälin kehitys... 25

3 Palkkaraportti 3 (25) 1. Yhteenveto Tietotekniikan liiton perinteinen palkkatutkimus suoritettiin keväällä yhteistyökumppanina Tietoviikko. Palkkatutkimusta on toistettu 1 2 vuoden välein ja tuloksista on saatavissa vertailukelpoisia tietoja vuosilta IT-ammattilaisten palkat ovat nousseet vuosina 2009 maltillisesti, peruspalkkojen keskiarvo 6 % ja kokonaisansioiden keskiarvo 3 %. Kokonaisansioon luetaan kuukausipalkan lisäksi luontaisedut, ylityökorvaukset ja vastaavat lisät, ei kuitenkaan vuositasolla maksettavia bonuksia. Keväällä keskimääräinen peruspalkka oli ja kokonaisansiot euroa kuukaudessa. Keskimääräisten palkkojen nousu johtuu osittain siitä, että alan työntekijöiden keski-ikä on hiukan noussut, koska IT-alan rekrytointi on ollut aikaisempaa hiljaisempaa. Pitemmällä tähtäimellä tarkastellen IT-ammattilaisten palkkakehitys tutkimusvuosina 2005 vastaa tarkasti yleisen ansiotasoindeksin kehitystä. Palkkaan vaikuttavat merkittävästi mm. ikä, peruskoulutus, työtehtävät ja työpaikan sijainti. Sen sijaan sukupuolten palkkaerot ovat muihin aloihin verrattuna pienet, mistä ala voi olla jopa hiukan ylpeä. Naisten ja miesten keskimääräisten peruspalkkojen suhde noin 0,93 eli naisen euro on 93 senttiä. Kokonaisansioiden kohdalla vastaava suhde on hiukan pienempi, noin 0,91. Suomen IT-ammattilaisen toimenkuvat ovat moninaiset. Monien mielessä alaa edustavat hiukan stereotyyppisesti ohjelmoijan ja mikrotukihenkilön ammattikuvat, jotka kuitenkin muodostavat nykyisin melko pienen osan kokonaisuudesta. IT-ammattien kokonaisuus saattaa olla vaikea hahmottaa jopa IT-ammattilaisellekin ja siksi jotkut tulokset saattavat olla yllättäviä. Tutkimuksessa mitattiin vastaajan tyytyväisyyttä eräiden työhön liittyvien tekijöiden tilanteeseen ja tekijöiden tärkeyttä vastaajalle ja paikannettiin kuiluanalyysin keinoin tekijöitä, joissa on eniten kehittämistarvetta. Odotetusti palkkaukseen liittyvät tekijät ovat keskeinen tyytymättömyyden aihe, mutta vahvasti nousee esille myös urakehitykseen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin liittyviä tekijöitä. Yksi johtopäätös on, että satsaus työntekijöiden ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin on it-ammattilaisten työnantajan kannalta aina harkinnan arvoinen keino työtyytyväisyyden lisäämiseksi. 2. Ylestä 2.1 Tutkimuksen tausta Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat keväällä perinteisen palkkatutkimuksen, jonka tiedot kerättiin netti- ja kirjekyselynä toukokuussa. Edellinen vastaava tutkimus suoritettiin vastaavaan aiokaan vuonna Tutkimuksissa on kartoitettu palkkojen lisäksi myös työtyytyväisyyttä, työn ohessa tapahtuvaa koulutusta, urakehitystä sekä vaihtuvia, tutkimusaikana ajankohtaisia ilmiöitä. Tällä kertaa selvitettiin taantuman vaikutuksia IT-ammattilaisen työhön. Tässä raportissa kuvataan perustuloksia yleisellä tasolla.

4 Palkkaraportti 4 (25) 2.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on seurata Suomen tietotekniikka-ammattilaisten ansiotason, tehtävien ja työolojen kehitystä. Haastattelun kohderyhmä on TTL:n henkilöjäsenet (hiukan vajaa 20 % kaikista Suomen IT-ammattilaisista). Käytettävissä olevien vertailutietojen perusteella TTL:n jäsenkunta näyttää edustavan melko hyvin Suomen kaikkien IT-ammattilaisten populaatiota lukuun ottamatta ikäjakaumaa. TTL:n jäsenistössä vanhemmat ikäluokat ovat yliedustettuja ja iän korrelaatio esimerkiksi palkan kanssa on tunnetusti positiivinen. Tästä syystä tutkimusotoksesta laskettuja tunnuslukuja ei julkaista sellaisinaan vaan ne yleistetään kaikkia Suomen IT-ammattilaisia koskeviksi arvioiksi painottamalla vastauksia vastaajan iän mukaisella kertoimella. 2.3 Tutkimusasetelma Tutkimuksen toteutti Innolink Oy. Tutkimus toteutettiin sekä internet- että kirjekyselynä. TTL:n henkilöjäsenien joukosta poimittiin 2500 henkilön otos. Niille otokseen kuuluneille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin sähköpostikutsu osallistua tutkimukseen Sähköpostikutsuja lähetettiin yhteensä 1637 kpl. Muistutuksia kyselyyn vastaamisesta lähetettiin yhteensä kaksi kertaa. Kirjekyselyjä postitettiin 687 kpl ja kirjekyselyn saaneet saivat kyselyn mukana tunnukset internetin kautta vastaamiseen, jolloin he pystyivät valitsemaan itselleen mieluisimman tavan vastata tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 517 henkilöä, joista 383 vastasi internetin kautta ja 134 kirjeitse. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 21 % (30 % vuonna 2009). Työelämän ulkopuolella vastaajista oli 28 henkilöä (37 henkilöä vuonna 2009). Vastausaktiivisuus on siis laskenut edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Sitä voidaan vielä pitää tämän tapaisessa tutkimuksessa tyydyttävänä, mutta se rajoittaa osa-aineistojen tarkastelumahdollisuuksia. Palkka-analyysejä varten vastanneiden joukosta poistettiin ne, jotka eivät ole työelämässä mukana sekä muutama, joilla oli ilmeisiä puutteita tai virheitä palkkatiedoissa. Ikäpainotuksen soveltamisen johdosta jouduttiin lisäksi poistamaan vastaajia, jotka eivät olleet ilmoittaneet syntymävuottaan. Analyysiin jäi 417 vastaajaa. 2.4 Tulosten edustavuus, ikävakiointi Seuraavassa tarkastellaan tutkimukseen vastanneita verrattuna Suomen kaikkia noin ITammattilaista ( Väestö ) koskeviin tietoihin, jotka on poimittu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta. Myös työvoimatutkimus on otospohjainen, täydellistä ajantasaista rekisteripohjaista tietoa ei ole. Sikäli kuin on pystytty analysoimaan, TTL:n henkilöjäsenet edustavat kohtuullisen hyvin Suomen ITammattilaisia kokonaisuudessaan, paitsi ikärakenteeltaan. Jäsenten keski-ikä on pitkään ollut kaikkien ammattilaisten keskiarvoa korkeampi ja on edelleen, vaikka viime vuosina ero onkin hiukan pienentynyt.

5 Palkkaraportti 5 (25) % Kuva 1: IT-ammattilaisten ikäjakauma otoksessa verrattuna kaikkiin IT-ammattilaisiin (Kaikki = Tilastokeskuksen aineisto) Nuorimpien ikäryhmien aliedustus on erittäin jyrkkä. Jotta tulokset voitaisiin yleistää, ne on laskettu ikäryhmittäin ja painotettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistosta lasketun ikäjakauman mukaisesti eli ikävakioitu. Ikävakiointi on käypä tilastollinen menetelmä tarkasteltaessa iän kanssa korreloivia tietoja. Kaikki seuraavassa esitettävät IT-ura -tutkimuksen tulokset ovat ikävakioituja ja niillä siis kuvataan Suomen kaikkia IT-ammattilaisia.

6 Palkkaraportti 6 (25) 3. Taustatietoja Tietotekniikan varhaisina vuosina naisten osuus kasvoi hiljalleen ja saavutti noin 30 % tason vuoden 1980 paikkeilla. Sen jälkeen luku on pysytellyt paikoillaan, mutta on hiukan laskenut, koska alalle tulevien joukossa naisia on entistä vähemmän. Nyt naisten osuus on 29 %: Kuva 2: IT-ammattilaiset sukupuolen mukaan Osuudet ovat samat kuin 2009 tutkimuksessa. Ammattikorkeakoulujen osuus IT-ammattilaisten peruskoulutuksena on ollut voimakkaassa kasvussa ja on nyt saavuttanut alaa vuosikymmenet hallinneen yliopistokoulutuksen. Karkeasti kolmasosa ITammattilaisista on valmistunut ammattikorkeakoulusta, kolmasosa yliopistosta ja kolmasosa muista oppilaitoksista: Kuva 3: IT-ammattilaisten peruskoulutustaso

7 Palkkaraportti 7 (25) IT-ammattilaisen työnkuvat ovat nykyisin hyvin moninaiset. Monien mielikuvissa IT-ammattilainen on edelleen ohjelmoija. Systeemityö eli tietojärjestelmien suunnittelu, toteutus ja ylläpito työllistää nykyisin noin neljäsosan IT-ammattilaisista. Kuva 4: IT-ammattilaisten pääasiallinen työtehtävä IT-työpaikat keskittyvät yhä selvemmin pääkaupunkiseudulle: Kuva 5: IT-ammattilaisten työpaikkojen sijoittuminen alueittain

8 Palkkaraportti 8 (25) Noin puolet IT-ammattilaisista työskentelee ICT-toimialan yrityksissä ja puolet asiakkaan puolella : Kuva 6: IT-ammattilaisten työnantajien päätoimiala 4. Palkkaus ja siihen vaikuttavia tekijöitä Tutkimuksessa kokonaispalkka muodostuu peruspalkasta, luontoiseduista (esim. puhelin) ja lisäansioista (esim. ylityökorvaukset). Keskiluvut ovat seuraavat: Keskiarvo Mediaani Peruspalkka Kokonaisansio Taulu 1: Kuukausipalkkojen keskiarvot ja mediaanit Edellisessä tutkimuksessa 2009 vastaavalla tavalla laskettu peruspalkkojen keskiarvo oli ja kokonaisansioiden keskiarvo oli euroa/kk. Kesästä 2009 kesään peruspalkat ovat siten nousseet 6 % ja kokonaisansiot 3 %. Tämä johtuu kuitenkin pääasiassa ikäjakauman muutoksesta (Kuva 2).

9 Palkkaraportti 9 (25) 4.1 Palkkajakaumat % Kuva 7: IT-ammattilaisten peruspalkan jakauma Monilla palkanlisät ovat merkittävä osa palkkausta ja ne tasoittavat jossain määrin peruspalkkojen eroja. % Kuva 8: IT-ammattilaisten kokonaisansion jakauma Monilla palkanlisät ovat merkittävä osa palkkausta ja ne tasoittavat jossain määrin peruspalkkojen eroja.

10 Palkkaraportti 10 (25) Palkkatutkimusta on 2000-luvulla toistettu 1 2 vuoden välein ja kertyneen aineiston avulla voidaan verrata IT-ammattilaisten palkkakehitystä yleiseen kehitykseen. Vertailukelpoisia tietoja on saatavissa vuosilta Tällä aikavälillä sekä peruspalkat että kokonaispalkat ovat seuranneet varsin tarkasti yleisen ansiotasoindeksin kehitystä: *) tietoja 2Q11 ei ole raportin laatimishetkellä käytettävissä Kuva 9: IT-ammattilaisten palkkakehitys verrattuna yleiseen ansiotasoindeksiin Kaikissa indeksisarjoissa on valittu 2Q2005 perustasoksi (=100). Vertailuissa on käytetty yleisen ansiotasoindeksin arvoa vuoden kunkin vuoden tutkimusajankohtaa vastaavalla vuosineljänneksellä. IT-alan kokonaispalkat ovat noin 40 % korkeampia kuin kaikkien ammattien ja työnantajasektorien keskiarvo.

11 Palkkaraportti 11 (25) 4.2 Palkka ja sukupuoli Aikaisempina vuosina on palkka-aineiston analyyseissä osoitettu, että tietotekniikka-ammateissa toteutuu varsin hyvin periaate sama palkka samoista tehtävistä. Kuva 10: Kokonaisansion jakautuminen sukupuolen mukaan Naisilla on selvä yliedustus luokassa ja miehillä luokissa Peruspalkka Kokonaisansio Miehet (N=291) Naiset (N=124) Miehet (N=291) Naiset (N=124) Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Taulu 2: Keskipalkat sukupuolen mukaan Lukumäärät on esitetty painottamattomina eli alkuperäisen otoksen mukaisina. Peruspalkkojen ero miesten ja naisten välillä on 7,3 %, mikä on suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa (5,3 %), mutta edelleen joihinkin muihin toimialoihin verrattuna vähän. Kokonaisansioiden ero sukupuolten välillä on 8,6 %. Ero johtuu pääosin siitä, että naisia on suhteellisesti vähemmän johtavassa asemassa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä. Päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä naisia sen sijaan on suhteellisesti hiukan enemmän. Kysymykseen valikoitumisen syistä tämä tutkimus ei pysty vastaamaan.

12 Palkkaraportti 12 (25) 4.3 Palkka ja ikä IT-ammattilaisten ikäjakauma on esitetty kohdassa 2.4. Tulot nousevat johdonmukaisesti siirryttäessä vanhempiin ikäryhmiin ja ovat korkeimmillaan ikäryhmissä vuotta. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä osa-aikainen työskentely kuitenkin on jo tavallisempaa ja alentaa tuloja. Kuva 11: Keskimääräinen kokonaisansio iän mukaan Peruspalkka Kokonaisansio Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani N (painottamaton) Taulu 3: Keskipalkat iän mukaan

13 Palkkaraportti 13 (25) Kuva 12: Keskimääräinen kokonaisansio iän mukaan, muutos 2009 Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna eniten ovat nousseet vuotiaiden palkat. Nuoremmissa ikäluokissa keskiarvot ovat kahden vuoden takaisella tasolla. 4.4 Palkka ja peruskoulutus Kuva 13: Keskimääräinen peruspalkka peruskoulutustason mukaan

14 Palkkaraportti 14 (25) Yliopisto Ammattikorkeakoulu Opistotaso Muu koulutus Perus- Keskiarvo palkka Mediaani Kokonais- Keskiarvo ansio Mediaani N (painottamaton) Taulu 5: Keskipalkat peruskoulutustason mukaan Ammattikorkeakoulututkintoja on suoritettu vasta 1997 alkaen ja ne ovat suurelta osin korvanneet aikaisemmat opistotason tutkinnot. Siksi ammattikorkeakoulutaustaiset ovat edelleen selvästi nuorimpia ja opistotaustaiset vanhimpia (vrt. kuva 13 alla), mikä näkyy palkkakeskiarvoissa. Kuva 14: Peruskoulutus ja ikä

15 Palkkaraportti 15 (25) 4.5 Palkka ja pääasiallinen työtehtävä Työtehtävien luokitus on uusittu tavoitteena parempi yhteensopivuus Tilastokeskuksen käyttöön ottaman, kansainvälisen Ammattiluokitus 2010:n kanssa. Kuva 15: Keskimääräinen kokonaisansio pääasiallisen työtehtävän mukaan Pienestä otoskoosta johtuen tulokset tehtäväryhmissä Myyntitehtävät ja Opetus ja koulutus ovat vain suuntaa-antavia. Huomiota kiinnittää, että kokonaisansiot myyntityössä ylittävät selvästi johtamistyön. Sama tilanne oli myös edellisessä tutkimuksessa. Käytännössä roolit usein yhdistyvät ja esimerkiksi moni myyntijohtaja ilmoittaa pääasialliseksi tehtäväkseen myymisen. Lisäksi johtamistyön keskiarvoa alentavat yrittäjät.

16 Palkkaraportti 16 (25) 4.6 Palkka ja työpaikan sijainti Useimmat IT-työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla ja palkat ovat siellä noin 20 % korkeammat kuin muualla Suomessa. Kuva 16: Keskimääräinen peruspalkka ja kokonaisansio alueittain Pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla kokonaisansiot ovat hyvin lähellä toisiaan. Aineiston koko ei riitä läänien välisten erojen analysointiin luokan Muu Suomi sisällä. 4.7 Palkka ja työnantajan päätoimiala Parhaiten ICT-ammattilaiset ansaitsevat ICT-alan valmistus- ja -myynti-yrityksissä, muilla sektoreilla palkat ovat varsin lähellä toisiaan, lukuun ottamatta hiukan alempia palkkoja maksavaa julkista sektoria. Kuva 17: Keskimääräinen peruspalkka ja kokonaisansio työnantajan päätoimialan mukaan

17 Palkkaraportti 17 (25) 4.8 Palkkakehitys ja asema organisaatiossa Asiantuntijatyyppisissä tehtävissä (vaativat asiantuntijatehtävät ja asiantuntijatehtävät) palkkakehitys on ollut hiukan parempi kuin esimiestehtävissä (johtajat ja päälliköt): Kuva 18: Kokonaispalkan muutos 2005 organisaatioaseman mukaan Asiantuntijoiden kokonaisansiot nousivat tarkastelujaksolla 28 % ja esimiesten kokonaisansiot 12%. 5. Kouluttautuminen työn ohessa 5.1 Mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitämiseen IT-ammattilaisten peruskoulutuksen jakauma on esitetty kuvassa 3. Tiedon uusiutumisnopeus IT-alalla vanhentaa nopeasti peruskoulutuksen tiedot ja pakottaa opiskelemaan melko paljon työn ohessa. Mahdollisuuksia tähän kysyttiin seuraavasti: Kuva 19: Pystyttekö työnne ohessa riittävästi ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoanne?

18 Palkkaraportti 18 (25) Edellisessä tutkimuksessa 2009 kyllä -vastausten osuus oli hiukan pienempi 53 % joten suunta on ollut hyvä. Kysyttäessä syytä koulutusvajeeseen annetut vaihtoehdot sopivaa koulutusta ei ole tarjolla, ei ole selkeää käsitystä siitä mitä tarvitsen, kouluttautumiseen ei ole aikaa ja kouluttautuminen ei ole mahdollista kustannussyistä saivat jokseenkin saman verran kannatusta. Koulutusta on parhaiten saatavissa pääkaupunkiseudulla ja ymmärrettävästi vajetta näyttää olevan erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseudulla työskentelevistä 65 % ilmoittaa ammattitaidon ylläpitämismahdollisuuksien olevan riittäviä mutta muualla Suomessa työskentelevistä vain 50 %. Tarkasteltaessa kouluttautumismahdollisuuksia työtehtävän mukaan havaitaan, että erityisesti myyjien mahdollisuuksista on huolehdittu hyvin, mutta käyttöön liittyvissä ja opetus- ja koulutustehtävissä on erityisen paljon vajetta. Kuva 20: Ammattitaidon kehittämismahdollisuudet pääasiallisen työtehtävän mukaan

19 Palkkaraportti 19 (25) 5.2 Kouluttautumiseen käytetty aika Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka monta päivää he ovat käyttäneet erilaisiin työn ohessa kouluttautumisen muotoihin: maksullinen koulutus maksuton koulutus itseopiskelu 2,6 1,2 4,5 Taulu 6: Kouluttautumiseen käytetty aika päivinä, keskiarvot Tuloksen mukaan noin yksi kolmasosa koulutuspalveluista saadaan nykyisin toimittajien, järjestöjen ja muiden tahojen tarjoamina ilmaisina palveluina ja kaksi kolmasosaa hankitaan kaupallisilta kouluttajilta. Verrattaessa kouluttautumiseen käytettyä aikaa sen mukaan, arvioiko vastaaja pystyvänsä riittävästi ylläpitämään ammattitaitoaan havaitaan, että eroa syntyy erityisesti mahdollisuudesta itseopiskeluun: maksullinen koulututus maksuton koulu- itseopiskelu tyytyväinen 3,4 1,5 6,9 ei tyytyväinen 2,5 1,4 3,4 kaikki 2,6 1,2 4,5 Taulu 7: Kouluttautumiseen käytetty aika päivinä ja tyytyväisyys ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin, keskiarvot 5.3 Sertifikaattien suorittaminen Sertifikaattien suorittaminen on yleistynyt selvästi vuoteen 2009 verrattuna: nyt jokin sertifikaatti on 36 %:lla kun 2009 sertifioitujen osuus oli 26 %. Kiinnostus valmistajista riippumattomaan sertifiointiin näyttää kasvaneen niiden tarjonnan lisääntyessä ja sertifiointitoiminnan aktivoituessa ja nyt valmistajista riippumattoman sertifikaatin ilmoittaa omistavansa 25 % (vuonna %). Vastaavasti valmistajakohtaisia sertifikaatteja oli hankkinut 12 % (vuonna %). Yleisimmin mainittuja valmistajista riippumattomia sertifikaatteja olivat ITIL-sertifikaatit, joita tulosten mukaan on noin 14 %:lla IT-ammattilaisista. Projektien johtaminen, palvelujen ja prosessien hallinta (mm. ITIL, SPICE, TOGAF, 19 % Scrum Master) Testaaminen (mm. ISTQB, ISEB) 5 % Tietoturva (mm. CISA, CISSP) 5 % Taulu 8: Yleisimmät valmistajariippumattomien sertifikaattien aihealueet

20 Palkkaraportti 20 (25) Valmistajakohtaisista sertifikaateista yleisimpiä olivat Microsoft-sertifikaatit (7 %), Cisco-sertifikaatit (3 %). Selvästi vähemmän ilmoitettiin HP-, SAP-, F-Secure ja Citrix-sertifikaatteja. 6. Tyytyväisyys työhön Tutkimuksessa kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä työolosuhteisiinsa kahdella tavalla: yleisellä kysymyksellä Miten tyytyväinen tai tyytymätön olette nykyiseen työtilanteeseenne kokonaisuutena ottaen? ja erikseen tyytyväisyyttä työtilanteen osatekijöihin sekä tekijöiden tärkeyttä vastaajan kannalta. Tutkimuksessa mitattiin työtyytyväisyyttä kuiluanalyysin keinoin. Vastaajille esitettiin 17 työtehtäviä, työympäristöä ja työsuhteen ehtoja kuvaavaa tekijää ja pyydettiin pisteyttämään niiden tärkeys ja tyytyväisyys. 6.1 Työtilanne kokonaisuutena Tulos on varsin positiivinen: ainoastaan 11 % oli tyytymättömiä (vastaukset 1 2) kun taas selvä enemmistö 61 % oli tyytyväisiä (vastaukset 4 5) työtilanteeseensa kokonaisuutena: Kuva 21: Tyytyväisyys työtilanteeseen kokonaisuutena Oman osaamisen kehittäminen on IT-ammattilaisille tärkeää ja siksi siihen annetut mahdollisuudet näyttävät jossain määrin selittävän yleistä tyytyväisyyttä työhön: kouluttautumismahdollisuuksiinsa tyytyväisistä 69 % on tyytyväisiä myös työtilanteeseensa kokonaisuutena, mutta vailla riittäviä kouluttautumismahdollisuuksia olevista vain 49 %. Kaikkein selvimmin tyytyväisyys kuitenkin riippuu palkkatasosta. Mitä korkeampi peruspalkka, sitä tyytyväisempiä vastaajat ovat:

21 Palkkaraportti 21 (25) Kuva 22: Tyytyväisyys työtilanteeseen palkkatason mukaan Luonnollisesti paremmin palkattujen tyytyväisyyttä ovat selittämässä rahan ohella myös työtehtävien luonne, niiden mukanaan tuoma sosiaalinen arvostus jne. 6.2 Työympäristötekijät Tärkeimmiksi tekijöiksi arvioitiin työtehtävien haastavuus ja kiinnostavuus, esimiehet ja työtoverit sekä vapaa-ajan riittävyys. Palkkaus seuraa kärkiryhmän tuntumassa: Kuva 23: Työympäristötekijöiden tärkeys

22 Palkkaraportti 22 (25) Tyytyväisimpiä ollaan työtovereihin, työsuhteen turvallisuuteen sekä työtehtävien haastavuuteen ja kiinnostavuuteen ja vähiten tyytyväisiä palkkaustekijöihin: Kuva 24: Tyytyväisyys työympäristötekijöihin 6.3 Työympäristötekijöiden kuiluanalyysi Kuiluanalyysissä verrataan tekijöittäin arvioitua tekijän tärkeyttä ja tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen. Nyt ensimmäiseksi nousee peruspalkka ja heti sen tuntumassa vapaa-ajan riittävyys ja osaamisen kehittämismahdollisuudet:

23 Palkkaraportti 23 (25) Kuva 25: Työympäristötekijöiden kuiluanalyysi Ei ole yllätys, että palkkaukseen liittyvät tekijät ovat keskeinen tyytymättömyyden aihe. Kuitenkin vahvasti nousee esille myös urakehitykseen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin liittyviä tekijöitä. Tyytyväisyys ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittymisen mahdollisuuksiin selittää vahvasti useimpia työtyytyväisyyden mittareita kuiluanalyysissä:

24 Palkkaraportti 24 (25) Kuva 26: Tyytyväisyys työympäristötekijöihin ja ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin Kuvaa ei pidä tulkita suoraan syysuhteena, tekijöiden keskinäiset vaikutukset ovat monisyisiä. Kuitenkin oman ammatillisen identiteetin tärkeys it-ammattilaiselle korostuu tutkimuksessa. Voidaan sanoa, että satsaus työntekijöiden ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin on aina harkinnan arvoinen keino yleisen työtyytyväisyyden parantamiseksi.

25 Palkkaraportti 25 (25) 7. Pitemmän aikavälin kehitys Vielä IT-kuplan puhjettua vuonna 2000 IT-ammattilaisten määrä jatkoi selkeätä kasvua muutamien vuosien ajan, mutta vuosikymmenen puyolivälissä kasvu taittui ja sen jälkeen ammattilaisten kokonaismäärä on pysynyt muutamien vuosien ajan paikkeilla: Kuva 27: IT-ammattilaisten lukumäärän kehitys Rekrytoinnin vähentyminen on luonnollisesti merkinnyt henkilöstön ikääntymistä. kehitys näkyy selkeästi verrattaessa Tilastokeskuksen työvoimatutkimusaineistoista laskettuja ikäjakaumia 2005 ja : Kuva 28: IT-ammattilaisten ikäjakauman muutos 2005 Nuorimpien ikäluokkien katoaminen näkyy erittäin selvästi. Ikäjakauman kehitys selittää osan keskimääräisten palkkojen kehityksestä.