Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja

Transkriptio

1 Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja 1

2 Suositeltavaa luettavaa Berkowitz S, Bryant R, ym. Skills for Psychological Recovery: Field Operations Guide. The National Center for PTSD & the National Child Traumatic Stress Network, Brymer M, Jacobs A, ym. Psychological First Aid: Field Operations Guide, 2nd Edition. The National Child Traumatic Stress Network & the National Center for PTSD, Hobfoll SE, Watson P, ym. Five essential elements of immediate and mid-term mass trauma intervention: empirical evidence. Psychiatry 2007;70: ; discussion NICE. Post-traumatic stress disorder, the management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. National Clinical Practice Guideline Number 26. London, Royal College of Psychiatrists and British Psychological Society, North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to community disasters: a systematic review. JAMA 2013;310: doi: /jama Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut. Opas kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:16, Traumaperäinen stressihäiriö [verkkodokumentti]. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, OPSIC-Project, Operationalising Psychosocial Support in Crisis, SEC The comprehensive guideline on mental health and psychosocial support (MHPSS) in disaster settings. Deliverable D2.2, D3.3, D4.3 April

3 Psyykkisen oireilun ja toimintakyvyn laskun kehityskaaret Kuva mukailtu: Bonanno GA. Resilience in the face of potential trauma. Current directions in psychological science 2005;14:

4 Resilienssi Osa yksilöistä pärjää hyvin vaikka ovat altistuneet vaikeille kokemuksille, he ovat resilienttejä Resilienssi psyykkinen joustavuus, dynaaminen toipumiskyky Ihmisen luontaista sopeutumiskykyä Ei ole sama kuin riski- ja suojaavien tekijöiden summa 4

5 Vaiheittainen psykologinen sopeutumisprosessi Psyykkisen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Cullberg J (1975) Kris och utveckling. Stockhom, Natur & Kultur Traumaattisen tapahtuman muistoa ei voi ihmisen mielestä poistaa. Tavoitteena on, että ihminen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään trauman osaksi omaa elämäntarinaansa. Hän pystyy halutessaan olemaan ajattelematta tapahtumaa tai voi halutessaan ajatella tapahtumaa ja kohdata tapahtumasta muistuttavia asioita ilman voimakkaita tunnereaktioita 5

6 Akuutti stressireaktio (ASR, F43.0) Traumaattinen kokemus altistaa traumaperäisille stressioireille, jotka valtaosalta häviävät tunneissapäivissä Katsotaan ettei varsinaisesti edusta patologiaa mutta voimakkaina kyllä ennustavat pitkittyvää reaktiota Sydämentykytys, huimaus, käsien vapina, levottomuus, outouden tunne, ahdistuneisuus, uniongelmat, intensiivinen pelko, kauhu, avuttomuus, outo käytös, turtumus Erotusdiagnostiikka vammoihin ja muihin akuutin sekavuuden syihin joskus tarpeen Lepo, rauhoittaminen, tilanteen jäsentäminen Ei saa jättää yksin! 6

7 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD, F43.1) Patologinen jälkireaktio henkeä uhkaaville tapahtumille Altistuminen traumaattiselle kokemukselle ei itsessään riitä selittämään oireilun kehittymistä Koostuu oireryppäistä Uudelleenkokeminen Uudelleenkokeminen Välttely ja turtumus Välttely Vireystilan muutokset Kognitiiviset ja emotionaaliset muutokset Vireystilan muutokset PTSD-oireet ilmenevät tyypillisesti noin kuukauden sisällä traumasta, voivat ilmetä myös viiveellä kuukausien tai vuosien päästä 7

8 PTSD:n kehittymiseen vaikuttaa Trauman vakavuus Aiemmin karttuneet traumakokemukset Lapsilla ja nuorilla vanhemman uhatuksi tuleminen Biologiset haavoittuvuustekijät Osa paranee spontaanisti, toisaalta PTSD-oireilu voi jatkua vuosia Naisilla vaikeampaa ja pidempikestoisempaa PTSD-oireilua Tyypillisiä samanaikaisia sairauksia ovat masennus, muut ahdistusryhmän häiriöt, päihdehäiriöt ja käytöshäiriöt 8

9 Lapsilla ja nuorilla periaatteessa samat diagnostiset kriteerit kuin aikuisilla Nuorten oireet lähellä aikuisten oirekuvaa, pikkulapsilla regressio, käytösoireet, kouluvaikeudet, unihäiriöt ja somaattiset oireet, vähemmän välttely/turtumusoireita Vanhemmat aliarvioivat lapsensa PTSD oireita! Lapsilla ja nuorilla tyypillisiä samanaikaisia sairauksia ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt ja käytöshäiriöt 9

10 Vaiheittainen psykologinen sopeutumisprosessi vs. patologinen reaktio? Trauma Psyykkisen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe (mukaillen M.Henriksson) ASD PTSD krooninen PTSD 10

11 Varautuminen Suuronnettomuuksiin varautuminen on lakisääteistä myös psykososiaalisen tuen suhteen. Yleissairaalapsykiatriasta vastaava yksikkö vastaa sairaalassa hoidettavana olevien potilaiden psykososiaalisesta tuesta. Varautuminen vaatii paitsi hyvää ennakkosuunnittelua myös säännöllistä harjoittelua yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Johtaminen poikkeusoloissa eroaa tavanomaisesta jonkin verran; ja poikkeavalla tavalla johtamista ja johdettavana olemista tulee myös etukäteen harjoitella. Psykososiaalinen tuki on vaiheittaista, valtaosa tapahtumien vaikutuspiiriin joutuneista tarvitsee jonkinlaista tukea mutta vain pieni osa laajempaa psykiatrista hoitoa. 11

12 Psykososiaalinen tuki ja palvelut Kriisien jälkeen psykososiaalisten tukitoimien ja palveluiden tavoitteina on vähentää kriisitilanteen psyykkisiä jälkiseuraamuksia ihmisille ja yhteisöille sekä tukea normaalia toipumista. Big five: edistetään Turvallisuuden tunnetta Rauhallisuutta Minäpystyvyyttä ja yhteisön pystyvyyttä Yhteyttä muihin/ läheisiin Toivoa Hobfoll ym Five essential elements of immediate and mid-term mass trauma intervention: empirical evidence five empirically supported intervention principles that should be used to guide and inform intervention and prevention efforts at the early to mid-term stages. These are promoting: 1) a sense of safety, 2) calming, 3) a sense of self- and community efficacy, 4) connectedness, and 5) hope. 12

13 Yhteistyö suuronnettomuustilanteessa Muut toimijat -Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys: koordinoi valtakunnan tasolla psykososiaalista tukea pyytää apua SPR:lta ja muilta toimijoilta -Paikkakunnittaiset kriisikeskukset hoitavat sairaalassa olevien potilaiden omaisten psykososiaalisen tuen -Työterveyshuolto tukee sairaaloiden henkilökuntaa Tapahtumakunta Johtaa tapahtumapaikan toimintaa Ohjaa oikeaan hoitoon Somaattisten vammojen perustason hoito Tapahtumapaikan kriisiapu yhteistyössä muiden toimijoiden (kriisikeskus, SPR, seurakunnat) kanssa Potilaan kotikunta Potilaiden ja omaisten kriisiapu, psykososiaalinen tuki, psykiatrinen hoito ja jälkipuinti sekä jatkohoidot Yleissairaalapsykiatrian yksikkö somaattisessa hoidossa olevien potilaiden psykososiaalinen tuki, kriisiapu, psykiatrinen arviointi ja hoito sekä jatkohoidon ohjaus 13

14 14

15 15

16 TSIG Trauma Signature Analysis 1. Constructing a hazard profile of the disaster to delineate the types, magnitude, intensity, scope, and scale of exposures. 2. Assessing the potential psychological effects of the physical forces of harm characterized in the hazard profile. A psychological stressor matrix is created, presenting the salient risk factors for psychological consequences within each of the disaster phases and this is crossreferenced with a review of the evidence-based literature. 3. TSIG juxtaposes hazard, vulnerability, and resilience factors and provides a synopsis of findings in a TSIG summary. Use the initial TSIG analysis into actionable guidance for disaster response teams update. Shultz, Neria. Trauma signature analysis. State of the art and evolving future directions Disaster Health (1): 4 8. doi: /dish

17 SUURONNETTOMUUS Onko aiempi oireileva psykiatrinen häiriö tai psykiatrinen kriisi tai henkilö/ läheiset pyytävät mielenterveyspalveluita? A Psykiatrista hoitoa ja tukea tarvitsevien tunnistaminen Henkilö on altistunut tai on suuronnettomuuden vaikutuspiirissä Mielenterveyden arvio A Ei Todetaanko kuormitukseen liittyvä mielenterveyden häiriö? a,b Henkilö/läheiset pyytävät mielenterveyspalveluita Todetaanko altistumiseen liittyvä PTSD? b Yleiset psykososiaaliset interventiot esim. psyykkinen ensiapu, henkinen ensiapu, kriisituki, psykoedukaatio, aktiivisen seurannan järjestäminen Psyykkinen vointi heikentyy Onko altistunut traumalle? Altistumisen vakavuus? Kyllä Kyllä B Ei A Ei Kyllä B Ei Kyllä Hoitoa tarvitsevan tunnistaminen Triage, arviointi Interventio B Tuen ja hoidon tarpeen tunnistaminen, psykiatrinen triage ja interventiot suuronettomuuden jälkeen. Kuva North ja Pfefferbaum 2013 mukaisesti. Tavoitteena on systemaattisesti erotella patologiset reaktiot tavanomaisesta psyykkisestä kuormittumisesta, arvioida asianmukainen hoito/tukimuoto ja toteuttaa asianmukaisesti kohdennetut interventiot tarvearvioon perustuen. Toimet on esitetty siinä järjestyksessä ja aikataulussa, jossa ne yleensä tapahtuvat, tarve voi kestää pitkään. a Omaisen menettänyt henkilö, vakava masennustila, vaikea ahdistus, akuutit stressioireet, pitkittyvä unihäiriö. b Seulonta voi aluksi kohdistua henkilöihin, joilla psykiatrisen häiriön kehittyminen on epätodennäköistä. Diagnostinen arvio tarvitaan kuitenkin ennen hoitopäätösten tekemistä, ennen varsinaisia psykiatrisia hoitoja. B Ei Todetaanko psykiatrinen kriisi? c Kyllä Psykiatriset hoidot Spesifit psykoterapiat (traumafokusoitu, CBT, altistuspohjainen, EMDR) ja lääkehoito Aiemman psykiatrisen häiriön ja katastrofia seuranneiden uusien oireiden hoito c Itsemurha-suunnitelma, toisen vahingoittamiseen liittyviä suunnitelmia, psykoosi, mielenterveyden järkkymisen vuoksi kyvytön huolehtimaan itsestään tai huollettavistaan (holtiton käytös, esim. päihteiden käyttö). Traumaperäisten psykiatristen häiriöiden hoito 2 vkoa 2 vkoa 2 vkoa Aika 17

18 Johtaminen Tiedonkeruu, päiväkirjat Tilannekuvan muodostaminen 18

19 Auttamisen tasot 19

20 Suositeltuja toimintatapoja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja sopeutumiskyvyn (resilienssin) lisäämiseksi akuutissa traumaattisessa kriisissä Voimakkaiden fyysisten ja psyykkisten stressivasteiden sekä ylivireyden rauhoittaminen Inhimillisen ja tunkeilemattoman kontaktin, kuuntelun ja läsnäolon tarjoaminen Fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista huolehtiminen, turvallisuuden turvaaminen Käytännön asioiden selvittely, neuvonta ja tuen tarjoaminen Kontaktin palauttaminen läheisiin ja perheeseen, tukiverkoston varmistaminen, yhteisön tuen piiriin ohjaaminen, yksilön ja yhteisön pysyvyyden tunteen parantaminen Realistisen toivon ylläpitäminen 20

21 Tiedon antaminen mahdollisista reaktiotavoista ja luonnollisten selviytymiskeinojen tukeminen: sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen pakottamatta, coping-keinojen vahvistaminen, erityisesti läheisen menettäneiden seuranta Kliinisen arvion teko henkilön tilanteesta, tarvittaessa ohjaaminen muihin tukipalveluihin ja hoitoihin ja erityisen haavoittuvaisten tunnistaminen, seurannan varmistaminen 21

22 Kriisitilanteiden mielenterveyttä tukevat interventiot - tasot Taso 1 Yleisesti koko (kohde)väestölle tarjottavat Psykoedukaatio, resiliensiin pohjautuvat Psyykkinen ensiapua, kriisituki, kriisi-istunnot Taso 2 Erikoistuneet, kohdennetut Trauma ja/tai suru fokuksella työskentely Ammatillisesti johdettu vertaistukiprosessi Lyhytkestoiset, ratkaisukeskeiset Digi-sovellukset toipumisen tukena Taitoja mielen toipumiseen Taso 3 Erikoistuneet, mielenterveyspalvelut Psykiatriset palvelut ja hoidot, TF-CBT, EMDR, NET 22

23 Traumaattisen kriisin vaiheet ja interventiomuodot PSYYKKINEN SOKKI Suojareaktio -> ei ole mahdollista prosessoida järkyttävää kokemusta REAKTIOVAIHE tapahtuneen merkityksen tiedostaminen kriisiavun oikea annostelu, käsitelleen vain se mihin osallistujien psyykkinen kyky siinä vaiheessa riittää TYÖSTÄMIS- JA KÄSITTELYVAIHE PSYYKKINEN ENSIAPU Puhdas supportio Psykologinen defusing VARHAINEN INTERVENTIO Yksilöihin, perheisiin, laajennettuihin perheisiin ja muihin luonnollisiin ryhmiin kohdistuva (ryhmämuotoinen) psykologinen läpikäynti, kriisiistunto/istunnot PITKÄKESTOINEN TUKI Kriisi- ja traumaterapiat TF-CBT, EMDR, NET Ammatillisesti johdettu vertaistukiprosessi 23

24 PTSD:n estäminen? Traumaattisten tilanteiden uhrien enemmistön psyykkistä ennustetta parantanevat eniten jo alusta alkaen tehokkaasti järjestetty laaja-alainen psykososiaalinen tuki ja siihen liittyvät palvelut Mistään lääkehoidosta ei ole riittävää näyttöä. Oirekuvan mukaan, esim. uni/ rauhoittava lääkitys vain lyhytkestoisesti Yhden kerran debriefing ei vaikutusta, voi haitata Valikoimattomat henkilöt: Jonkin verran on näyttöä, että varhaiset, lyhyet ja fokusoidut psykoterapeuttiset interventiot voivat vähentää PTSD:n ilmaantuvuutta ja oireilun vakavuutta. Valikoiduilla/ oireilevilla: TF-CBT voi suositella henkilöillä, joilla on akuutteja traumaattisen stressin oireita. Lasten ja nuorten kohdalla on näyttöä kouluympäristöön sovelletuista CBT:n menetelmistä varhaisessa vaiheessa kriisin jälkeen (Cohen ym. 2010). 24

25 Mitä asioita arvioida tavattaessa henkilöitä, joilla epäilee psyykkistä oireilua trauman seurauksena? Onko kokenut traumaattisen tapahtuman ja kuinka vaikeasti? Aiempi mielenterveys? Yleiset oireet: ahdistuneisuus, mieliala, itsetuhoisuus, aggressiivisuus, päihteet? Toimintakyky/ opiskelukyky/ työkyky? Tukiverkosto? Traumaperäiset oireet (TSQ, IES-22, PCL-5)? Aikaisintaan 2 vkon kohdalla, mieluiten n. 4 vkon kohdalla Jatkuvat kivut ja säryt? 25

26 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan T1= 4 kk tapahtumista T2= 16kk tapahtumista T3= 28 kk tapahtumista % T1 T2 T3 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 26

27 Traumaperäiset oireet? Seulontaan ja oireiden arvioinnin tueksi on itsearviointimenetelmiä: TSQ Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely, 10 kysymystä. (Brewin ym. 2002, Käypä hoidon liitemateriaaleissa) PCL-5, PTSD Checklist for DSM-5, 20 kysymystä. Voidaan arvioida eri oiredimensioita mutta tavallisimmin pisteet lasketaan yhteen, PTSD seularaja Voidaan käyttää PTSD:n hoidon seurannassa. Aikuisille ja nuorille. (Weathers ym ) Lapsille ja varhaisnuorille CRIES 27

28 Trauman vaikutus toimintakykyyn Psyykkinen trauma aiheuttaa keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Koulunkäynnissä/ opiskelussa/ työnteossa tästä seuraa pulmia. Usein suoriutuminen heikkenee. Tästä huolimatta syytä kannustaa jatkamaan ja pyrkiä tekemään muutoksia esimerkiksi opiskelusuunnitelmaan. 28

29 Tukiverkosto? Läheiset ovat keskeinen ja jopa kriittinen tuki traumatisoituneelle. Läheisten näkemyksen kuuleminen ja oma jaksaminen? Kannustetaan tavalliseen elämään! 29

30 Tarjottu tuki välittömän tuen jälkeen Jokela Perhe ja ystävät 99 % sai tukea 95 % näistä koki tuen auttavan Kriisityöntekijät tapahtumaa seuranneen viikon aikana 57 % sai tukea 60 % näistä koki tuen auttavan Oppilashuolto 68 % sai tukea 56 % näistä koki tuen auttavan Nuorisotyö 67 % sai tukea 71 % näistä koki tuen auttavan Kauhajoki Perhe ja ystävät 99 % sai tukea 97 % näistä koki tuen auttavan Kriisityöntekijät tapahtumaa seuranneen viikon (kahden) aikana 63 % sai tukea 69 % näistä koki tuen auttavan Oppilashuolto 82 % sai tukea 82 % näistä koki tuen auttavan Nuorisotyö 36 % sai tukea 73 % näistä koki tuen auttavan 30

31 Mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen perusperiaatteet kriisitilanteissa (OPSIC-Project 2015) 1. Varmistetaan ihmisarvot ja tasa-arvoisuus. 2. Älä vahingoita. Mm. käytetyt interventiot valitaan parhaan tieteellisen tiedon pohjalta sekä sitoudutaan avoimuuteen ja arvioitavaksi. 3. Tukeudutaan käytettävissä oleviin voimavaroihin. Kaikilla altistuneillakin ryhmillä on resursseja ja ominaisuuksia, jotka tukevat mielenterveyttä ja hyvinvointia. Hätätilanteissakin tukeudutaan paikallisiin voimavaroihin, oma-apuun ja vahvistetaan jo olemassa olevia resursseja. 4. Käytetään (muihin palveluihin) integroituja tukipalveluja kapea-alaisten palvelujen sijaan. 5. Tarjotaan monitasoisia sekä porrastettuja palveluja ja tukitoimia henkilöiden ja ryhmien erilaisten tarpeiden vuoksi. 6. Ennakoidaan, suunnitellaan ja varaudutaan etukäteen. 7. Suunnitellaan tukitoimet perheille ja yhteisöille heidän tarpeidensa mukaisesti. 8. Kehitetään, ylläpidetään ja palautetaan psykososiaalista resilienssiä. Maksimoidaan altistuneiden yhteisöjen ja niiden jäsenten osallisuus. Palautetaan ensin yhteisöjen toimintakyky ja toiseksi yhteisöjen sosiaaliset verkostot jotta ne pystyvät vastaamaan tehokkaasti psykososiaalisiin ja mielenterveyden haasteisiin tilanteessa. Yhteisöt tarvitsevat suuronnettomuuksien ja katastrofien jälkeen (a) humanitaarista apua, (b) hyvinvointipalveluja, (c) yhteisöjen ja yksilöiden resilienssiä kehittäviä ja ylläpitäviä palveluja sekä (d) oikein ajoitettuja ja oikean tasoisia mielenterveyspalveluja. 9. Mielenterveyden ja psykososiaaliset tukitoimet ja palvelut integroidaan eri päätöksenteon tasoihin ja instituutioiden sekä hoitoja palvelujärjestelmien toimintaan. 10. Kaikkien toimintoja suunnittelevien, valmiusvastaavien, ammattihenkilöiden, vapaaehtoisten, tutkijoiden ja arvioijien tulee sitoutua työskentelemään yhteisten normien ja kriteerien mukaisesti. 31

32 Keskeisimmät löydökset ja havainnot mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen tutkimusnäytöstä (OPSIC-Project 2015) 1. Resilienssiin perustuva lähestymistapa. Henkilöitä ja ryhmiä voidaan tukea hakemaan psykologista, sosiaalista, kulttuurista ja muita voimavaroja palauttamaan tavallista toimintakykyä. 2. Reaktiot traumaattisiin tapahtumiin ovat tavallisia ja odotettavissa olevia suurimmalla osalla ihmisistä. Ilmenemismuodot ovat vaihtelevia ja ohimeneviä. Auttajat voivat tukea altistuneita normalisoimaan reaktioitaan. On hyödyllistä antaa tietoa mahdollisista reaktiotavoista ja selviytymiskeinoista. Vältetään medikalisoimasta reaktioita ja henkilöitä ei esimerkiksi pakoteta puhumaan kokemuksistaan. 3. Toissijaisten kuormittavien tekijöiden tärkeys. Olkaa tietoisia toissijaisista kuormittamista tekijöistä, kuten resurssien menetyksestä, sosiaalisen verkoston menetyksestä, puuttuvista perheenjäsenistä. 4. Sekä mielenterveyshäiriöiden hoidolle että psykososiaalisille tukitoimille ja palveluille on tarve. Tarvitaan valikoima hoitoja tukitoimia (porrastettu ja monitasoinen lähestymistapa), sisältäen tunnistamis- ja hoitoonohjaamisväylät. 5. Pääosa altistuneista henkilöistä ei tarvitse erityistasoista mielenterveyshäiriöiden hoitoa mutta voi tarvita psykososiaalista tukea ja palveluita. Psykososiaalisten tuen ja palveluiden implementaatio on ensisijainen mielenterveyshäiriöiden hoitojen järjestämiseen nähden. 6. Interventioiden viisi keskeistä elementtiä (Hobfoll ym., 2007) turvallisuuden tunne, yhteys muihin/läheisiin, rauhoittuminen, minäpystyvyys ja yhteisön pystyvyys, toivon ylläpito 7. Seulo riskitekijöitä. Riskitekijöiden, kuten sosiaalisen tuen puutteellisuuden ja aiempien mielenterveyshäiriöiden, seulontaa suositellaan. 8. Seulo mielenterveyshäiriöiden oireita neljän viikon jälkeen suuronnettomuudesta erityisesti niiden riskissä olevilta asianmukaiseen jatkohoitoon ohjaamiseksi. 32

33 Psykososiaalisen tuen pääelementit Kauhajoen kouluampumisten seurauksille vakavimmin altistuneiden ryhmissä (Turunen ym. 2014). Intervention taso Yksilö Perhe Ryhmä Yhteisö Menehtyneiden perheet Koulun opiskelijat ja henkilökunta Ensipäivät - viikot Kuukaudet - vuodet Ensipäivät - viikot Kuukaudet - vuodet Kriisiklinikan palvelut Tuki tapahtumapaikalla käydessä Käytännöllinen tuki Ryhmäkeskustelut Tuki perheille tapahtumapaikalla käydessä Yhteydenotto perheisiin puhelimitse tuen asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi Tiedottaminen jälkihoitoorganisaation tarjoamista palveluista Kirje sisältäen psykoedukatiivista tietoa ja kutsu osallistua ammatillisesti johdettu ryhmämuotoiseen vertaistukiprosessiin Kriisiklinikan palvelut Psykoterapiat Fysioterapiat Käytännöllinen tuki Toistuvat yhteydenotot puhelimitse perheenjäsenten yksilöllisten tarpeiden arvioimiseksi Kaksi kotikäyntiä perheiden tilanteen ja tarpeiden arvioimiseksi Tuki emotionaalisesti vaativissa tilanteissa Ammatillisesti johdettu ryhmämuotoinen vertaistukiprosessi Tuki emotionaalisesti vaativissa tilanteissa Toipumista ja suremista tukevat rituaalit, muistotilaisuudet Kriisiklinikan palvelut Haastattelut ja altistumisen vakavuuden arviointi sekä käytettävissä olevan tuen arviointi Vanhempainilta, jossa käytännön informaatiota ja psykoedukaatiota Ryhmäkeskustelut erikseen opiskelijoille ja henkilökunnalle Psykoedukaatiota ja toipumista tukevia rituaaleja sisältävät yhteiset tilaisuudet Kriisiklinikan palvelut Ryhmäkeskustelut alueen muissa kouluissa Vanhempainillat alueen muilla kouluilla Tiedotteet sisältäen psykoedukatiivista materiaalia Kriisiklinikan palvelut Haastattelut vakavimmin altistuneiden lisätuen tarpeen arvioimiseksi Posttraumaattisen oireilun seulonta kaksi, neljä, 16 ja 28 kuukautta tapahtumista Terveystarkastukset Psykoterapiat Fysioterapiat ja hieronta Ammatillisesti johdettu ryhmämuotoinen vertaistukiprosessi vakavimmin altistuneille Kotiväenillat läheisille Ryhmäkeskustelut erikseen opiskelijoille ja henkilökunnalle Opettajien työnohjaus Toipumista ja suremista tukevat rituaalit, muistotilaisuudet Kriisiklinikan palvelut Vahvistettu nuorisotyö ja oppilashuolto Tiedottaminen vuosipäivänä Avoimet ovet tilaisuus korjattuun kouluun palatessa 33

34 Opittua Toimiva jälkihoito vaatii moammatillista ja monialaista yhteityötä Erillisresurssit ovat määrämittaisia ja niiden ei ole tarkoitus muodostua pysyviksi Viestimien välityksellä ja yhteisötilaisuuksissa on mahdollista tavoittaa suuria henkilömääriä tiedon välittämiseksi ja turvallisuuden tunteen ja selviytymiseen tunteen lisäämiseksi

35 Opittua Lasten ja nuorten auttaminen traumaattisen kokemuksen yli on psykososiaalisen jälkihoidon ytimessä Toipuminen on yksilöllinen prosessi Resielienssiä ja toipumista on päästy todistamaan Jälkihoidon päätavoite on tukea ihmisten omaa toipumiskykyä ja auttaa niitä joilla on vaikeuksia löytää sitä Monipuolinen palveluiden tarjotin, joka tarjotaan riittävä usein Tukea hakeva köytös on vaihtelevaa Vaikean ja sekundaarisen traumatisoitumisen tunnistaminen

36 Skills for psychological recovery Taitoja mielen toipumiseen - kun ei varsinaista häiriötä tai henkilö ei halua spesifiä hoitoa 36