Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia
|
|
- Sakari Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT
2 Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Noora Berg, YtM Henna Haravuori, LT, eval Janne Helin, TM psyk sh Kristi Kajak, LL, eval Olli Kiviruusu, VtM Mauri Marttunen, Professori, LT Kalle Murtonen, TtM Laura Suomalainen, LT, eval Markus Henriksson, LT, dos Eija Palosaari, PsT Tuija Turunen, PsM Raija-Leena Punamäki, professori
3 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Tutkimusasetelma 2(-4) vuotta kestävä prospektiivinen seurantatutkimus Alkuarvio 4 kuukautta traumatisoitumisesta Kyselylomake Jokelassa 3/2008 Kauhajoella 1/2009 1v seuranta noin 1v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomake Osajoukolle puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu K-SADS-PL / SCID Jokela 3/ 2009 Kauhajoki 1/2010 2v seuranta noin 2 v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomakkeet Jokela 3/2010 Kauhajoki 1/
4 Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Keskeiset kysymyksenasettelut Onko ampumistrauman kokeneilla verrokkeja useammin psyykkisiä oireita ja mielenterveyden häiriöitä seuranta-aikana? Onko ja kuinka pitkään ampumistrauman kokeneiden toimintakyky verrokkeja huonompi? Mitkä traumatisoituneeseen henkilöön itseensä, tapahtumaan ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä hyvään ja toisaalta huonoon toipumiseen? Onko tuen ja hoidon tarve ja toteutunut tuki yleisempää altistuneilla verrokkeihin nähden? Mitkä altistuneeseen itseensä, traumatilanteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat koetun tuen ja hoidon tarpeeseen ja toteutuneeseen tukeen ja hoitoon? Mikä on traumatisoituneiden oma kokemus tarjotusta tuesta ja hoidosta? Mikä on median vaikutus oireiluun ja traumasta toipumiseen? Kokivatko trauman kokeneet tutkimukseen osallistumisen kuormittavampana kuin verrokit?
5 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jokela (N=231, 49 %) Osallistuneista 61% oli tyttöjä, keski-ikä 15.0 v Pirkkala Osallistuneista 57% oli tyttöjä, keski-ikä 14.7 v Kauhajoki (N=235, 60,4 %) Osallistuneista 95 % oli naisia keski-ikä 24.9 v Sedu:n oppilaista osallistui 72 % ja SeAMK oppilaista 55 % Kerava Osallistuneista 62 % oli naisia keski-ikä 20.4 v Keudan oppilaista osallistui 39 % ja Laurean oppilaista 20 %
6 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jos huoli psyykkisestä voinnista nousi kyselylomakkeen perusteella oppilas ohjattiin hoitoon 4 kuukautta 1 vuosi 4 kk Jokelassa altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 3 % 24% Kirje kotiin 9 % 5% Verrokit Pirkkala Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 1 % 4% Kirje kotiin 11% 6% Kauhajoella altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 13 % 4% Kirje kotiin 13 % 1% Verrokit Kerava Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 5 % 2% Kirje kotiin 9 % 6%
7 Altistumisen aste Traumalle altistumisen aste jaettiin oppilaiden/opiskelijoiden kokemusten perusteella kuuteen luokkaan: Ei altistumista: kontrollioppilaitosten opiskelija, joka ei menettänyt tuntemaansa/ itselleen merkittävää henkilöä. Vähäinen tai lievä: Jokelan tai Kauhajoen oppilaus/opiskelija, joka ei ollut koulussa tapahtuma-aikaan ja ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Kohtalainen: Oli koulussa, ei suoraan todistanut tapahtumia, ei joutunut piileskelemään, mutta evakuoitui omatoimisesti tai ohjeistettuna, ei ollut kontaktissa ampujaan, ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Huomattava: Joutui toimimaan, ettei joutunut hengenvaaraan tai joutui piileskelemään tai näki ammutun tai menetti tutun/tuttuja. Vakava: Oli lähellä hengenvaaraa tai näki toisen tulevan aseella uhatuksi tai menetti ystävän/ystäviä. Äärimmäinen: Joutui itse välittömään hengenvaaraan tai näki toisen ihmisen tulevan ammutuksi tai menetti perheenjäsenen
8 Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Traumaperäinen oireilu (IES) 4 kk tapahtuman jälkeen Jokelassa oppilailla: 3.8 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 6.0 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja naissukupuoli riskitekijöitä, perheen ja ystävien tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle Kauhajoella opiskelijoilla 1.7 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 3.7 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja nuorempi ikä riskitekijöitä, perheen tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle (Sukupuolta ei voitu analysoida)
9 Kyselyyn vastanneiden traumaperäinen oireilu Impact of Event Scale (IES) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 90 IES % Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 10 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
10 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista % 50 Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste
11 Kyselyyn vastanneiden ja psyykkinen oireilu General Health Questionnaire (GHQ-12) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista 100 GHQ-12 % Merkittäviä oireita (GHQ 4-12) Ei oireita tai vähän oireita (GHQ 0-3) T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
12 Elämänlaatu 4 kk ja vuosi ja 4 kk tapahtumista Elämänlaadun ilmoitti hyväksi tai erittäin hyväksi lähes sama osuus altistuneista kuin verrokeista 4 kk: Eroa oli havaittavissa kokemuksessa energian riittävyydessä ja tyytyväisyydessä, miten hyvin suoriutuu tehtävistään 1 v 4 kk: erot verrokkeihin nähden olivat tasaantuneet. Myös tyytyväisyys itseen parani seuranta-aikana. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin oli altistuneilla vähintään yhtä hyvä kuin verrokeilla. Valtaosa ilmaisi saaneensa tukea lähipiiriltään tapahtumien käsittelyyn sekä Jokelassa että Kauhajoella
13 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. Koettu elämänlaatu 100 % 90 % 80 % % 60 % Huono 50 % 40 % Kohtuullinen 30 % 20 % Hyvä tai erittäin hyvä 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
14 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Energiaa jokapäiväiseen elämään % Liian vähän 40 % 30 % Melko riittävästi Tarpeeksi 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
15 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys kykyyn suoriutua päivittäisistä tehtävistä % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
16 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys itseen % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
17 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % Tyytyväisyys ihmissuhteisiin % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava
18 Välitön tuki ja kriisityö viikon kuluessa Suurin osa kouluampumisille altistuneista oppilaista (Jokela 69 %, Kauhajoki 85 %) sai välitöntä tukea Yli puolet oppilaista sai kriisitukea ensimmäisen viikon kuluessa Vakava altistumisen aste ja posttraumaattinen ja psyykkinen oireilu (IES, GHQ) olivat yhteydessä tarjottuun välittömään tukeen
19 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Pohdintaa Vakavimmin altistuneet oireilevat pisimpään Altistuksen astetta tulisi heti alusta pitäen arvioida ja altistuneita seuloa Jokelassa kroonisesti oireilevilla oli lähtötilanteessa selkeästi korkeammat IES-pisteet kuin muilla Jos seulonnassa IES-pisteet korkeat, ohjattava spesifisten traumahoitojen piiriin Vakavimmin altistuneille tulisi fokusoidusti tarjota spesifejä hoitoja alusta alkaen Traumafokusoitu hoito Nykyhoitomuodot riittänevät lievemmin altistuneille, mutta eivät ole optimaalisia vaikeasti altistuneille, koska vaikeasti traumatisoituneet eivät näytä toipuvan 1v 4 kk seurannassa
20 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Suosituksia Alkuvaiheessa traumatisoituneiden kokoaminen, psykoedukaatio ja rauhoittumisen opettaminen Vanhempien ja muun lähipiirin psykoedukaatio ja kriisitukeen mukaan ottaminen Ammatillisen tuen tarjoaminen tärkeää erityisesti heille joilla perheen ja läheisten tuki ei ole riittävää Opettajien tuki ja psykoedukaatio, opettajat eivät vastaa hoidosta Vertaistuen hyödyntäminen (organisoidut interventiot) Seulonnat Vaikeasti - äärimmäisesti altistuneet ohjattava heti spesifeihin traumahoitoihin ( EMDR; Tf- CBT) Seulonnan toistaminen 3-4 kk kuluttua, riittävän pitkä seuranta (> 2v? ), selkeästi oireilevat spesifin hoidon piiriin
21 KIITOS!
Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään
Henna Haravuori, Laura Suomalainen ja Mauri Marttunen SUURONNETTOMUUS- PSYKIATRIA Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään Koulusurmat Jokelassa ja Kauhajoella olivat
LisätiedotJokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito
Henna Haravuori Laura Suomalainen Tuija Turunen Noora Berg Kalle Murtonen Mauri Marttunen Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden Kahden vuoden seurantatutkimusten
Lisätiedotaltistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito
Laura Suomalainen Henna Haravuori Noora Berg Olli Kiviruusu Mauri Marttunen Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito Kahden vuoden prospektiivisen seurantatutkimuksen
LisätiedotKauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito
Henna Haravuori Laura Suomalainen Tuija Turunen Janne Helin Noora Berg Kalle Murtonen Kristi Kajak Olli Kiviruusu Mauri Marttunen Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki
LisätiedotKoulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta. Tiivistelmä
Final but unedited version Koulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta tuesta Tuija Turunen, Henna Haravuori, Jaakko Pihlajamäki, Mauri Marttunen,
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotNuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti
Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014 Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia:
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotSalli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi
Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi 23.3.2015 Neljä keskeistä pulma-aluetta Tutkimusten mukaan 2/3 järkyttävälle kokemukselle altistuneista selviää kokemuksesta oman sosiaalisen verkostonsa
LisätiedotMonia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja
Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja 1 Suositeltavaa luettavaa Berkowitz S, Bryant R, ym. Skills for Psychological
LisätiedotPOLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKorkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella. Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki
Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki 11.2.2011 Tapahtumat Kauhajoella 23.9.08 SeAMK:n Kauhajoen toimipisteessä ammuttiin klo
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotAuttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke
Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset
LisätiedotYläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki
Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet
LisätiedotTaitoja mielen toipumiseen
Taitoja mielen toipumiseen Työmalli Kriisityön päivät 7.4.2016 Henna Haravuori, LT, erikoistutkija 1 Taustaa Kriisien jälkeen psykososiaalisten tukitoimien ja palveluiden tavoitteina on vähentää kriisitilanteen
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari
LisätiedotLÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU
LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotTURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet
TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotHiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin
Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotPsykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa?
Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa? Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kirkot kriisien kohtaajana seminaari Markus Henriksson Ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotRelaxion Oy:n asiakaskysely vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta
Relaxion Oy:n asiakaskysely 2019 - vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta Toteutus ja vastaajien profiili Relaxionissa oli vuoden 2018 aikana yhteensä 3615
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotSosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL
Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotLähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotNew Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset
New Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset Elämänlaatu ja yhteiskunnallisen markkinoinnin interventioiden vaikuttavuus Osahankkeen johtaja: Professori Janet Anand (kansainvälinen
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana
ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti 22.2.2018 Icehearts / Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen
LisätiedotIPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä
IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
LisätiedotMiten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?
Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Kuntoutuspäivät 2014 11.3.2014 Tuula Jauhiainen Kirsti Tuorila Päihdehuollon jälkikuntoutus Etelän psykiatria-
LisätiedotOpiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta
Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotOpiskeluhuolto ja ESH
Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori
LisätiedotPalvelulaatukysely: Henkilökunta
Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan
LisätiedotLataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb
Lataa Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64 -vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät Lataa ISBN: 9789526112404 Sivumäärä: 66 Formaatti:
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotLasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke
Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotPerhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana
Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet
LisätiedotRCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma
RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma 1.12.2017 Piia Karjalainen 1 Taustaa Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotAsiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle
Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetoinnin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta - valtakunnallinen kehittämishanke 2016-2019 Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake
LisätiedotLähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.
1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotNuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa
Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPOSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling
POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI Esa Nordling 4.12..2018 MIELENTERVEYS Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää oman potentiaalinsa, selviytyy normaaleista stressitilanteista,
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotUusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö
Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi
LisätiedotUutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä
Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä pätevä tiedonkeruu, koskien hoitavien omaisten rasitusta, on Euroopan laajuisesti täten mahdollista samalla
LisätiedotHeinävaaran koulu (vnnm)
Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (alakoulut) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 70 Oppilaiden lkm. 102 Vastausprosentti (%)
LisätiedotTraumaperäinen stressihäiriö
Traumaperäinen stressihäiriö - synty, käypä hoito ja työkyvyn arvio Professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Traumapsykiatrian historiaa Sotilaan sydän Da Costan syndrooma:
LisätiedotKuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuntouttava palveluasuminen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2.4.2013 1 Palveluasunto, palveluasuminen: Palveluasunnolla tarkoitetaan asumisyksikön asuntoja, joihin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotJotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa
Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,
LisätiedotNelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia
Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely
LisätiedotBaletti - Kysely huoltajille 2015
Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti
LisätiedotPolven tekonivelleikkauksen tulokset
Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25
Lisätiedot