Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia"

Transkriptio

1 Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT

2 Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Noora Berg, YtM Henna Haravuori, LT, eval Janne Helin, TM psyk sh Kristi Kajak, LL, eval Olli Kiviruusu, VtM Mauri Marttunen, Professori, LT Kalle Murtonen, TtM Laura Suomalainen, LT, eval Markus Henriksson, LT, dos Eija Palosaari, PsT Tuija Turunen, PsM Raija-Leena Punamäki, professori

3 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Tutkimusasetelma 2(-4) vuotta kestävä prospektiivinen seurantatutkimus Alkuarvio 4 kuukautta traumatisoitumisesta Kyselylomake Jokelassa 3/2008 Kauhajoella 1/2009 1v seuranta noin 1v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomake Osajoukolle puolistrukturoitu diagnostinen haastattelu K-SADS-PL / SCID Jokela 3/ 2009 Kauhajoki 1/2010 2v seuranta noin 2 v 4 kk traumatisoitumisesta Kyselylomakkeet Jokela 3/2010 Kauhajoki 1/

4 Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Keskeiset kysymyksenasettelut Onko ampumistrauman kokeneilla verrokkeja useammin psyykkisiä oireita ja mielenterveyden häiriöitä seuranta-aikana? Onko ja kuinka pitkään ampumistrauman kokeneiden toimintakyky verrokkeja huonompi? Mitkä traumatisoituneeseen henkilöön itseensä, tapahtumaan ja ympäristöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä hyvään ja toisaalta huonoon toipumiseen? Onko tuen ja hoidon tarve ja toteutunut tuki yleisempää altistuneilla verrokkeihin nähden? Mitkä altistuneeseen itseensä, traumatilanteeseen ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat koetun tuen ja hoidon tarpeeseen ja toteutuneeseen tukeen ja hoitoon? Mikä on traumatisoituneiden oma kokemus tarjotusta tuesta ja hoidosta? Mikä on median vaikutus oireiluun ja traumasta toipumiseen? Kokivatko trauman kokeneet tutkimukseen osallistumisen kuormittavampana kuin verrokit?

5 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jokela (N=231, 49 %) Osallistuneista 61% oli tyttöjä, keski-ikä 15.0 v Pirkkala Osallistuneista 57% oli tyttöjä, keski-ikä 14.7 v Kauhajoki (N=235, 60,4 %) Osallistuneista 95 % oli naisia keski-ikä 24.9 v Sedu:n oppilaista osallistui 72 % ja SeAMK oppilaista 55 % Kerava Osallistuneista 62 % oli naisia keski-ikä 20.4 v Keudan oppilaista osallistui 39 % ja Laurean oppilaista 20 %

6 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Jos huoli psyykkisestä voinnista nousi kyselylomakkeen perusteella oppilas ohjattiin hoitoon 4 kuukautta 1 vuosi 4 kk Jokelassa altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 3 % 24% Kirje kotiin 9 % 5% Verrokit Pirkkala Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 1 % 4% Kirje kotiin 11% 6% Kauhajoella altistuneet Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 13 % 4% Kirje kotiin 13 % 1% Verrokit Kerava Yhteydenotto muutaman päivän sisällä 5 % 2% Kirje kotiin 9 % 6%

7 Altistumisen aste Traumalle altistumisen aste jaettiin oppilaiden/opiskelijoiden kokemusten perusteella kuuteen luokkaan: Ei altistumista: kontrollioppilaitosten opiskelija, joka ei menettänyt tuntemaansa/ itselleen merkittävää henkilöä. Vähäinen tai lievä: Jokelan tai Kauhajoen oppilaus/opiskelija, joka ei ollut koulussa tapahtuma-aikaan ja ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Kohtalainen: Oli koulussa, ei suoraan todistanut tapahtumia, ei joutunut piileskelemään, mutta evakuoitui omatoimisesti tai ohjeistettuna, ei ollut kontaktissa ampujaan, ei menettänyt itselleen merkittävää henkilöä. Huomattava: Joutui toimimaan, ettei joutunut hengenvaaraan tai joutui piileskelemään tai näki ammutun tai menetti tutun/tuttuja. Vakava: Oli lähellä hengenvaaraa tai näki toisen tulevan aseella uhatuksi tai menetti ystävän/ystäviä. Äärimmäinen: Joutui itse välittömään hengenvaaraan tai näki toisen ihmisen tulevan ammutuksi tai menetti perheenjäsenen

8 Jokelan ja Kauhajoen koulukeskusten ampumissurmille altistuneiden selviytyminen, tuki ja hoito Traumaperäinen oireilu (IES) 4 kk tapahtuman jälkeen Jokelassa oppilailla: 3.8 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 6.0 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja naissukupuoli riskitekijöitä, perheen ja ystävien tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle Kauhajoella opiskelijoilla 1.7 -kertainen riski traumaperäiselle oireilulle verrattuna verrokkeihin 3.7 -kertainen riski vakavalle traumaperäiselle oireilulle (PTSD) verrattuna verrokkeihin altistumisen aste ja nuorempi ikä riskitekijöitä, perheen tuki suojaava tekijä vakavalle traumaperäiselle oireilulle (Sukupuolta ei voitu analysoida)

9 Kyselyyn vastanneiden traumaperäinen oireilu Impact of Event Scale (IES) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 90 IES % Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 10 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

10 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista % 50 Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 0 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste

11 Kyselyyn vastanneiden ja psyykkinen oireilu General Health Questionnaire (GHQ-12) kysymyssarjojen perusteella T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista 100 GHQ-12 % Merkittäviä oireita (GHQ 4-12) Ei oireita tai vähän oireita (GHQ 0-3) T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

12 Elämänlaatu 4 kk ja vuosi ja 4 kk tapahtumista Elämänlaadun ilmoitti hyväksi tai erittäin hyväksi lähes sama osuus altistuneista kuin verrokeista 4 kk: Eroa oli havaittavissa kokemuksessa energian riittävyydessä ja tyytyväisyydessä, miten hyvin suoriutuu tehtävistään 1 v 4 kk: erot verrokkeihin nähden olivat tasaantuneet. Myös tyytyväisyys itseen parani seuranta-aikana. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin oli altistuneilla vähintään yhtä hyvä kuin verrokeilla. Valtaosa ilmaisi saaneensa tukea lähipiiriltään tapahtumien käsittelyyn sekä Jokelassa että Kauhajoella

13 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. Koettu elämänlaatu 100 % 90 % 80 % % 60 % Huono 50 % 40 % Kohtuullinen 30 % 20 % Hyvä tai erittäin hyvä 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

14 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Energiaa jokapäiväiseen elämään % Liian vähän 40 % 30 % Melko riittävästi Tarpeeksi 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

15 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys kykyyn suoriutua päivittäisistä tehtävistä % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

16 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % Tyytyväisyys itseen % 60 % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

17 Elämänlaatu kysymyssarjan vastausten jakaumat. T1= 4 kk tapahtumista T2= vuosi ja 4 kk tapahtumista. 100 % 90 % 80 % 70 % Tyytyväisyys ihmissuhteisiin % 50 % Tyytymätön 40 % 30 % Ei tyytyväinen eikä tyymätön Tyytyväinen 20 % 10 % 0 % T1 T2 T1 T2 T1 T2 T1 T2 Jokela Pirkkala Kauhajoki Kerava

18 Välitön tuki ja kriisityö viikon kuluessa Suurin osa kouluampumisille altistuneista oppilaista (Jokela 69 %, Kauhajoki 85 %) sai välitöntä tukea Yli puolet oppilaista sai kriisitukea ensimmäisen viikon kuluessa Vakava altistumisen aste ja posttraumaattinen ja psyykkinen oireilu (IES, GHQ) olivat yhteydessä tarjottuun välittömään tukeen

19 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Pohdintaa Vakavimmin altistuneet oireilevat pisimpään Altistuksen astetta tulisi heti alusta pitäen arvioida ja altistuneita seuloa Jokelassa kroonisesti oireilevilla oli lähtötilanteessa selkeästi korkeammat IES-pisteet kuin muilla Jos seulonnassa IES-pisteet korkeat, ohjattava spesifisten traumahoitojen piiriin Vakavimmin altistuneille tulisi fokusoidusti tarjota spesifejä hoitoja alusta alkaen Traumafokusoitu hoito Nykyhoitomuodot riittänevät lievemmin altistuneille, mutta eivät ole optimaalisia vaikeasti altistuneille, koska vaikeasti traumatisoituneet eivät näytä toipuvan 1v 4 kk seurannassa

20 Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisille altistuneiden seurantatutkimus Suosituksia Alkuvaiheessa traumatisoituneiden kokoaminen, psykoedukaatio ja rauhoittumisen opettaminen Vanhempien ja muun lähipiirin psykoedukaatio ja kriisitukeen mukaan ottaminen Ammatillisen tuen tarjoaminen tärkeää erityisesti heille joilla perheen ja läheisten tuki ei ole riittävää Opettajien tuki ja psykoedukaatio, opettajat eivät vastaa hoidosta Vertaistuen hyödyntäminen (organisoidut interventiot) Seulonnat Vaikeasti - äärimmäisesti altistuneet ohjattava heti spesifeihin traumahoitoihin ( EMDR; Tf- CBT) Seulonnan toistaminen 3-4 kk kuluttua, riittävän pitkä seuranta (> 2v? ), selkeästi oireilevat spesifin hoidon piiriin

21 KIITOS!

Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään

Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään Henna Haravuori, Laura Suomalainen ja Mauri Marttunen SUURONNETTOMUUS- PSYKIATRIA Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi miten nuoret voivat tänään Koulusurmat Jokelassa ja Kauhajoella olivat

Lisätiedot

Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito

Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito Henna Haravuori Laura Suomalainen Tuija Turunen Noora Berg Kalle Murtonen Mauri Marttunen Jokelan ja Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden Kahden vuoden seurantatutkimusten

Lisätiedot

altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito

altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito Laura Suomalainen Henna Haravuori Noora Berg Olli Kiviruusu Mauri Marttunen Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden oppilaiden selviytyminen, tuki ja hoito Kahden vuoden prospektiivisen seurantatutkimuksen

Lisätiedot

Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito

Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki ja hoito Henna Haravuori Laura Suomalainen Tuija Turunen Janne Helin Noora Berg Kalle Murtonen Kristi Kajak Olli Kiviruusu Mauri Marttunen Kauhajoen ampumissurmille altistuneiden opiskelijoiden selviytyminen, tuki

Lisätiedot

Koulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta. Tiivistelmä

Koulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta. Tiivistelmä Final but unedited version Koulusurmien jälkeisen psykososiaalisen tuen malli ja opiskelijoiden kokemukset heille tarjotusta tuesta Tuija Turunen, Henna Haravuori, Jaakko Pihlajamäki, Mauri Marttunen,

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014 Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia:

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi

Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi Salli Saari Dosentti, psykologi Avoin eettinen foorumi 23.3.2015 Neljä keskeistä pulma-aluetta Tutkimusten mukaan 2/3 järkyttävälle kokemukselle altistuneista selviää kokemuksesta oman sosiaalisen verkostonsa

Lisätiedot

Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja

Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja 1 Suositeltavaa luettavaa Berkowitz S, Bryant R, ym. Skills for Psychological

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella. Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki

Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella. Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki Korkeakoulun näkökulma tapahtumiin Kauhajoella Rehtori Tapio Varmola Korkeakoulujen kriisityön seminaari Seinäjoki 11.2.2011 Tapahtumat Kauhajoella 23.9.08 SeAMK:n Kauhajoen toimipisteessä ammuttiin klo

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki Yläkouluseminaari Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki 14-15.3.2019 Seurantatutkimuksen kulku Mixed-methods pitkittäistutkimus Seuranta-aika syksy 2017 kevät 2021 Määrällinen: Webropol-kyselylomakkeet

Lisätiedot

Taitoja mielen toipumiseen

Taitoja mielen toipumiseen Taitoja mielen toipumiseen Työmalli Kriisityön päivät 7.4.2016 Henna Haravuori, LT, erikoistutkija 1 Taustaa Kriisien jälkeen psykososiaalisten tukitoimien ja palveluiden tavoitteina on vähentää kriisitilanteen

Lisätiedot

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM

Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari

Lisätiedot

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU

LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU LÄÄKISLÄISET VÄSYVÄT, MUTTEIVÄT UUVU Suomen Yleislääkärit ry, kevätpäivä 25.5.18 Kristina Kunttu, LT, nuorisolääketieteen erityispätevyys senioritutkija, YTHS Esitys perustuu VUODEN 16 VALTAKUNNALLISEEN

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Lisätiedot

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin LK Kanerva Rautila, ei sidonnaisuuksia Ohjaajat: LL Paula Tiittala, LT Pia Kivelä, Dos. Matti Ristola

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa?

Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa? Psykososiaalinen tuki ja palvelut traumaattisissa tilanteissa -hyötyä vai haittaa? Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Kirkot kriisien kohtaajana seminaari Markus Henriksson Ylilääkäri, Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Relaxion Oy:n asiakaskysely vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta

Relaxion Oy:n asiakaskysely vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta Relaxion Oy:n asiakaskysely 2019 - vastaukset ja kommentit - Kyselyn laati ja toteutti: Toimitusjohtaja Samu Kaukoranta Toteutus ja vastaajien profiili Relaxionissa oli vuoden 2018 aikana yhteensä 3615

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE

EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu. 1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

New Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset

New Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset New Start Finland! kotoutumisen alkuvaiheessa olevat pakolaistaustaiset Elämänlaatu ja yhteiskunnallisen markkinoinnin interventioiden vaikuttavuus Osahankkeen johtaja: Professori Janet Anand (kansainvälinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana

ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana ICEHEARTS PITKITTÄISTUTKIMUS Iceheartsin hyödyt vanhempien ja kasvattajien arvioimana Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti 22.2.2018 Icehearts / Appelqvist-Schmidlechner & Kekkonen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä?

Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Miten sosiaalinen kuntoutuminen ilmenee yksilötasolla ja mitä se edellyttää käytännön asiakastyöltä? Kuntoutuspäivät 2014 11.3.2014 Tuula Jauhiainen Kirsti Tuorila Päihdehuollon jälkikuntoutus Etelän psykiatria-

Lisätiedot

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja ESH

Opiskeluhuolto ja ESH Opiskeluhuolto ja ESH Yhteistyön vahvistaminen 19.9.2018 Minna Nikula Ylilääkäri HUS Nuorisopsykiatria Nuorten Geneerinen Mielenterveysinstrumentti, (GMI) Lähtökohtia GMI kehittämiselle Keskiössä nuori

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb

Lataa. ISBN: Sivumäärä: 66 Formaatti: PDF Tiedoston koko: Mb Lataa Mielenterveydeltään pitkäaikaisesti oireilevien ja oireettomien 25-64 -vuotiaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät Lataa ISBN: 9789526112404 Sivumäärä: 66 Formaatti:

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma 1.12.2017 Piia Karjalainen 1 Taustaa Käytöshäiriön syntyyn vaikuttavat useat lapsen elinympäristöön ja lapsen omiin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle

Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake VERROKKI-asiakkaalle Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen budjetoinnin avulla osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta - valtakunnallinen kehittämishanke 2016-2019 Asiakaskokemukset ja tyytyväisyys - kyselylomake

Lisätiedot

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu. 1 Vastaajan nimi: Vastauspäivämäärä / 2011 Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa

Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling

POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI. Esa Nordling POSITIIVISEN MIELENTERVEYDEN MITTARI Esa Nordling 4.12..2018 MIELENTERVEYS Mielenterveys on psyykkisen hyvinvoinnin tila, jossa ihminen ymmärtää oman potentiaalinsa, selviytyy normaaleista stressitilanteista,

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Kriisin psykososiaaliset

Kriisin psykososiaaliset Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä

Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä pätevä tiedonkeruu, koskien hoitavien omaisten rasitusta, on Euroopan laajuisesti täten mahdollista samalla

Lisätiedot

Heinävaaran koulu (vnnm)

Heinävaaran koulu (vnnm) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste (alakoulut) Lue lisää Koulu: Kyselyn tiedot Kysely alkanut 2019-02-11 Kysely päättynyt 2019-03-04 Vastanneiden lkm. 70 Oppilaiden lkm. 102 Vastausprosentti (%)

Lisätiedot

Traumaperäinen stressihäiriö

Traumaperäinen stressihäiriö Traumaperäinen stressihäiriö - synty, käypä hoito ja työkyvyn arvio Professori Sami Pirkola Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Traumapsykiatrian historiaa Sotilaan sydän Da Costan syndrooma:

Lisätiedot

Kuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuntouttava palveluasuminen. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntouttava palveluasuminen Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2.4.2013 1 Palveluasunto, palveluasuminen: Palveluasunnolla tarkoitetaan asumisyksikön asuntoja, joihin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa

Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,

Lisätiedot

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia

Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Nelivuotiaiden lasten terveys ja hyvinvointi alustavia tuloksia Neuvolapäivät.11.2017. Tutkimuspäällikkö Johanna Lammi-Taskula, THL Taustaa THL:n Nelivuotiaiden terveys, hyvinvointi ja palvelut kysely

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot