Psyykkisen trauman seurauksien arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psyykkisen trauman seurauksien arviointi"

Transkriptio

1 Psyykkisen trauman seurauksien arviointi häiriöiden erotusdiagnostiikkaa ja toipumisen seuraamista LT Henna Haravuori 1

2 Traumaattisen tapahtuman seuraukset Valtaosa ihmisistä kokee jonkin poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman elinaikanaan. Kokemus voi aiheuttaa psyykkiseen trauman, jos mielen tasapainon säätelykeinot eivät riitä tapahtuman käsittelyyn. Trauma voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen maailmankuvaan, emotionaaliseen säätelyyn ja kognitiiviseen toimintaan Psyykkinen trauma on lähes kaikkien mielenterveyden häiriöiden riskitekijä ja voi vaikeuttaa kaikkia mielenterveyden häiriöitä Toisaalta valtaosa selviytyy ilman pitkäaikaisia seuraamuksia mielenterveydelle, omien ja läheisten voimavarojen turvin. Tätä luonnollista toipumiskykyä tulisi tukea ensisijaisesti. Myönteisiäkin seurauksia voi olla, esimerkiksi ihmissuhteiden arvostaminen. 2

3 Psyykkisen oireilun ja toimintakyvyn laskun kehityskaaret Kuva mukailtu: Bonanno GA. Resilience in the face of potential trauma. Current directions in psychological science 2005;14:

4 Kertaluonteinen trauma vai jatkuvat vastoinkäymiset kumpi vakavampi? Tyyppi I vs. tyyppi II trauma Ei olla varmoja, onko lasten ja nuorten psyykkisen terveyden, psykopatologian kehittymisen, kannalta hankalampi voimakkaat traumaattiset kokemukset vai krooniset sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyvät Minkä tyyppisiin stressoreihin riski ylipäätään liittyy? Mitkä ovat todennäköisimmät psykopatologiset kehityskulut? Riippuuko stressorista vai kehitysvaiheesta? Miten perhe(ympäristö) moderoi reaktioita?

5 Resilienssi Resilienssi psyykkinen joustavuus, dynaaminen toipumiskyky Resilienssin tutkimusalalla tutkitaan yksilöiden välisiä eroja reaktioissa stressiin Ei ole sama kuin riski- ja suojaavien tekijöiden summa Osa yksilöistä pärjää hyvin vaikka ovat altistuneet vaikeille kokemuksille Resilienssi on dynaamisia, sopeutumista edistäviä prosesseja, jotka ilmenevät ennen altistusta, sen aikana ja sen jälkeen Yksilön sisäisiä prosesseja biologisella ja käyttäytymisen tasolla kuin myös interpersonaalisia prosesseja ja yhteydessä koko ympäristöön

6 Miten trauma poikkeaa muista elämäntapahtumista? Biologia ohjaa automaattisesti -> tarkoituksena säilyä hengissä Aivotoiminnoissa kognitiivisten toimintojen estymistä sekä aivorungon ja limbisen systeemin ylivireyttä -> rationaalinen ajattelu estyy Vahvat psyyken suojautumiskeinot käytössä automaattisesti Uhkaavassa tilanteessa aktivoituvat stressivasteet niin aivoissa kuin autonomisessa hermostossa ja stressihormonijärjestelmässä Poikkeava muistijälki (kognitiot, aistit, tuntemukset, liikkeet, autonominen hermosto) Stressi vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmiin, immuunisysteemi aluksi aktivoituu, erilaiset pitkäaikaiset muutokset myös mahdollisia

7 Kissa ja hiiri Taistelu, pako, jähmettyminen Hyperarousal Hypoarousal Jähmettyminen Totaalinen antautuminen

8 Vaiheittainen psykologinen sopeutumisprosessi Psyykkisen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Tutkimuksellinen näyttö vähäinen Traumaattisen tapahtuman muistoa ei voi ihmisen mielestä poistaa. Tavoitteena on, että ihminen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään trauman osaksi omaa elämäntarinaansa. Hän pystyy halutessaan olemaan ajattelematta tapahtumaa tai voi halutessaan ajatella tapahtumaa ja kohdata tapahtumasta muistuttavia asioita ilman voimakkaita tunnereaktioita

9 Suositeltuja toimintatapoja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja sopeutumiskyvyn (resilienssin) lisäämiseksi akuutissa vaiheessa Voimakkaiden fyysisten ja psyykkisten stressivasteiden sekä ylivireyden rauhoittaminen Inhimillisen ja tunkeilemattoman kontaktin, kuuntelun ja läsnäolon tarjoaminen Fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista huolehtiminen, turvallisuuden turvaaminen Käytännön asioiden selvittely, neuvonta ja tuen tarjoaminen Kontaktin palauttaminen läheisiin ja perheeseen, tukiverkoston varmistaminen, yhteisön tuen piiriin ohjaaminen, yksilön ja yhteisön pysyvyyden tunteen parantaminen Realistisen toivon ylläpitäminen

10 Tiedon antaminen mahdollisista reaktiotavoista ja luonnollisten selviytymiskeinojen tukeminen: sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen pakottamatta, coping-keinojen vahvistaminen, erityisesti läheisen menettäneiden seuranta Kliinisen arvion teko henkilön tilanteesta, tarvittaessa ohjaaminen muihin tukipalveluihin ja hoitoihin ja erityisen haavoittuvaisten tunnistaminen, seurannan varmistaminen

11 Onko reagointi epänormaaliin normaalia?

12 Diagnoosin perusta? Etiologia vai patofysiologia, jonka pohjalta kliininen syndrooma muodostuu Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä -> tarve määritellä mielenterveyden häiriöiden patofysiologia (final common pathways) Merkittävä riskitekijä tai laukaiseva tekijä häiriö tai diagnoosi Jos jollekin ilmiölle on olemassa psykologinen selitys, sen psykopatologinen merkitys ei katoa tai vähene!

13 Deskriptiivisen diagnostiikan mukaan psykiatriset sairaudet ovat oireryppäitä Psykiatrisissa sairauksissa on kyse usein joukosta oireita, jotka kokemuksen mukaan esiintyvät yhdessä. Tutkimuksen myötä löytyy tekijöitä jotka vahvistavat käsitystä yhtenäisestä taudista tai sitten kumoavat aiemman käsityksen: esim. hoidot ja aivokuvantaminen. Diagnoosi ei selitä vaan kuvaa tilan!

14 Psyykkisen trauman seurauksia Traumaattinen kokemus altistaa traumaperäisille stressioireille, jotka valtaosalta häviävät tunneissa- päivissä Sydämentykytys, huimaus, käsien vapina, levottomuus, outouden tunne, ahdistuneisuus, uniongelmat, intensiivinen pelko, kauhu, avuttomuus, outo käytös

15 Osa trauman kokeneista oireilee sopeutumishäiriöllä (esim. reaktiivinen masennus, ahdistuneisuus tai käytösoireet) Sopeutumishäiriö ei täytä minkään spesifin mielenterveydenhäiriön kriteerejä mutta nuorilla voi vaikuttaa toimintakykyyn ja lisätä itsetuhoisuutta Osalla oireilu voi kehittyä varsinaiseksi masennustilaksi tai ahdistuneisuushäiriöksi (paniikkihäiriö, fobiat, pimeä pelko, välttelykäyttäytyminen)

16 Sokki- ja reaktiovaiheen aikana voi ilmetä myös äkillinen stressihäiriö (ASD, kesto enintään 1 kk) Oirekuvaan kuuluu ahdistuneisuus, dissosiatiiviset oireet, autonomisen hermoston ylivirittyneisyys Stressioireet jäävät päälle ja toisaalta traumaan liittyvissä kognitioissa poikkeavuutta Dissosiaatio: yksilön kyvyttömyys yhdistää omat ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Dissosiaatio-oireita raportoitu onnettomuustilanteissa 10-60%:lla uhreista Dissosiaatio-oireita nuorilla on raportoitu onnettomuustilanteissa 30-40%:lla uhreista

17 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Äkillinen stressihäiriö ja stressioireet voivat edelleen johtaa pidempikestoiseen traumaperäiseen stressihäiriöön (posttraumatic stress disorder, PTSD) Dissosiatiivisuus ei ennusta vaan muut oireet Maladaptiivinen vaste henkeä uhkaaville tapahtumille Koostuu oireryppäistä Uudelleenkokeminen Uudelleenkokeminen Välttely ja turtumus Välttely Vireystilan kohoaminen Kognitiiviset ja emotionaaliset muutokset Vireystilan muutokset PTSD-oireet ilmenevät tyypillisesti noin kuukauden kuluessa traumasta, voivat ilmetä myös viiveellä kuukausien tai vuosien päästä

18 Onko reagointi epänormaaliin normaalia? PTSD on monilta oireiltaan keskeisesti ahdistuneisuushäiriö Trauma rikkoo kuitenkin turvallisuuskäsitykset vakavammin kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä Paljon yleistyneemmät pelko-reaktiot mm. Altistuminen traumaattiselle kokemukselle ei itsessään riitä selittämään oireilun kehittymistä

19 PTSD:n kehittymiseen vaikuttaa trauman vakavuus ja vanhempien/aikuisten reagointitapa aiemmin karttuneet traumakokemukset vanhemman uhatuksi tuleminen (myös nuorilla) biologiset haavoittuvuustekijät Osa paranee spontaanisti, toisaalta PTSD-oireilu voi jatkua vuosia Tytöillä vaikeampaa ja pidempikestoisempaa PTSD-oireilua Kroonisessa PTSD-oireilussa, jossa on pitkittynyt traumatisoituminen, voi olla enemmän dissosiatiivisia piirteitä Persoonan hajoamisen tuntemukset, itsetuhoisuus, päihdehakuisuus, aggressio Yhteys epävakaaseen persoonallisuushäiriöön erityisesti seksuaalisen trauman kokeneilla nuorilla?

20 Lapsilla ja nuorilla periaatteessa samat diagnostiset kriteerit kuin aikuisilla Nuorten oireet lähellä aikuisten oirekuvaa, pikkulapsilla regressio, käytösoireet, kouluvaikeudet, unihäiriöt ja somaattiset oireet, vähemmän välttely/turtumusoireita Haastattelun pohjana esim. K-SADS-pl Traumatisoitumisesta pitää kysyä Vanhemmat aliarvioivat lapsensa PTSD oireita! Tyypillisiä komorbideja sairauksia ovat masennus, muut ahdistusryhmän häiriöt, päihdehäiriöt ja käytöshäiriöt

21 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)

22 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Uudelleen kokemisen tuntemus (illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita

23 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen ja turtumisen oireet (3) Pyrkimys välttää traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Affektien latistuminen Tulevaisuuden näkymien kapeutuminen

24 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV D. Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita (2) Nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet Ärtyneisyys tai vihan purkaukset Keskittymisvaikeudet Korostunut varuillaan olo Säikkyminen E. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden F. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa

25 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen Itse kokemalla, näkee/ kokee tapahtumat toisille tapahtuvana, tulee tietoiseksi läheiselle ihmiselle sattuneista tapahtumista, toistuva altistus sisällölle työn kautta (siviilin altistus esim. tv:n kautta ei hyväksytä altistukseksi) A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)

26 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Dissosiatiiviset reaktiot (voimakas uudelleen kokemisen/ elämisen tuntemus, illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita

27 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen (1) Pyrkimys välttää traumaa koskevia muistoja, ajatuksia ja tunteita Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta ja nostattavat häiritseviä muistoja, ajatuksia tai tunteita

28 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 D. negatiiviset muutokset kognitioissa ja mielialassa (2) Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja (dissosiatiivinen amnesia) Jatkuvat ja ylilyövät negatiiviset uskomukset tai odotukset itseä, toisia tai maailmaa kohtaan (olen paha, kehenkään ei voi luottaa, maailma on hyvin vaarallinen) Jatkuvat vääristyneet käsitykset tapahtuman syistä tai seuraamuksista, joka johtaa itsesyytöksiin tai muiden syyttelyyn Jatkuva negatiivinen tunnetila (pelko, kauhu, viha, syyllisyys, häpeä) Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Jatkuva vaikeus kokea positiivisia tunteita (ilo, tyytyväisyys, rakkaus)

29 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 E. Jatkuvia muuttuneen vireystilan ja reaktiivisuuden oireita (2) Ärtynyt käytös tai vihan purkaukset (tyypillisesti verbaalisena tai fyysisenä aggressiivisuutena toisia kohtaan) Holtiton tai itsetuhoinen käytös Korostunut varuillaan olo Ylivireä säikähtämisreaktio (startle response) Keskittymisvaikeudet Unihäiriöt (nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet) F. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden G. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa

30 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 Dissosiatiivisuus lisäkriteeri: Nykyisen tai aiemman PTSD oirekriteerit täyttyvät tai lähes täyttyvät ja lisäksi reaktiona stressitekijöihin kokee joko/tai: Depersonalisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia omien ajatusten tai oman kehon ulkopuolella olemisesta (esim. kokee olevansa unessa, epätodellinen olo, itse tai oma keho tuntuvat vierailta tai aika kulkee hitaasti) Derealisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia ympäristön epätodellisuudesta (esim. maailma vaikuttaa unen kaltaiselta, epätodelliselta, etäiseltä tai vääristyneelta)

31 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? The Developmental Trauma Disorder (DTD) Criteria A. Exposure A1. Direct experience or witnessing of repeated and severe episodes of interpersonal violence A2. Significant disruptions of protective caregiving B. Affective and Physiological Dysregulation (2) B1. Inability to modulate, tolerate, or recover from extreme affect states B2. Disturbances in regulation in bodily functions B3. Diminished awareness/dissociation of sensations, emotions, and bodily states B4. Impaired capacity to describe emotions or bodily states

32 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? C. Attentional and behavioral dysregulation (3) C1. Preoccupation with threat, or impaired capacity to perceive threat, including misreading of cues C2. Impaired capacity for self-protection, including extreme risk taking or thrill seeking C3. Maladaptive attempts at self-soothing C4. Habitual or reactive self-harm C5. Inability to initiate or sustain goal-directed behavior

33 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? D. Self- and relational dysregulation (3) D1. Intense preoccupation with safety of the caregiver or other loved ones or difficulty tolerating reunion with them D2. Persistent negative sense of self, including selfloathing, helplessness,worthlessness, or defectiveness D3. Extreme and persistent distrust, defiance, or lack of reciprocal behavior in close relationships D4. Reactive physical or verbal aggression D5. Inappropriate attempts to get intimate contact or excessive reliance on peers or adults for safety and reassurance D6. Impaired capacity to regulated empathic arousal as evidenced by lack of empathy for, or intolerance of, expresexpressions of distress in others, or excessive responsiveness to the distress of others

34 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? E. Posttraumatic spectrum symptoms The child exhibits at least one symptom in at least two of the three posttraumatic stress disorder (PTSD) symptom Clusters B, C, and D. F. Duration of disturbance Symptoms in DTD Criteria B, C, D, and E last at least 6 months. G. Functional impairment The disturbance causes clinically significant distress or impairment in at two of the areas of functioning

35 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Nuoruusikään kuuluvat ajoittaiset kokemukset kaikkivoipaisuudesta ja pyrkimys eriytyä vanhemmista. ->Trauman jälkeinen turvattomuus korostaa läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja hidastaa nuoren itsenäistymisyrityksiä Aggressio ja seksuaalisuus kehittymässä Syyllisyys, häpeä, ahdistus ja epävarmuus trauman laukaisemana

36 Maailmankuvan ja tulevaisuuden rakentaminen, sekä tunteiden säätely ja ilmaisu häiriintyvät traumaattisten kokemusten jälkeen Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen voi tulla esiin itsetuhoisuutena Ruumiillinen vammautuminen tai vammautunut keho on hankala hyväksyä ja integroida identiteettiin Traumatisoitumista saattaa seurata uhri-identiteetin kehitys, passivoituminen ja avuttomuus.

37 Nuoruusiässä ymmärrys aiemmista kokemuksista syvenee ja aiemmin koetut traumat voivat saada uuden merkityksen. Uusi traumatisoituminen altistaa aikaisempien traumojen aktivoitumiselle Nuori voi kieltää tapahtumat, kokea niistä epärealistista syyllisyyttä tai haaveilla tapahtumiin puuttumisesta tai kostosta Nuorille tyypillistä agitoituneisuutta, levottomuutta, epäloogista käyttäytymistä, kouluvaikeuksia ja lisääntynyttä päihdekäyttöä voi olla hankala tunnistaa traumatisoitumiseen liittyviksi.

38 Mitä asioita arvioida tavattaessa nuoria, joilla epäilee psyykkistä oireilua trauman seurauksena? Onko kokenut traumaattisen tapahtuman? Ahdistuneisuus Mieliala? Itsetuhoisuus? Päihteet? Jatkuvat kivut ja säryt? Traumaperäiset oireet (IES)? Toimintakyky/ opiskelukyky/ työkyky? Tukiverkosto?

39 Onko kokenut traumaattisen tapahtuman, kuinka vaikeasti? Kysyttävä suoraan, onko henkilö kokenut elämänsä aikana tapahtumia, jotka ovat häntä järkyttäneet todella pahoin. Voi antaa esimerkkejä: Liikenneonnettomuus tai muu vakava onnettomuus (esim. tippuminen korkealta), jossa sinä tai joku muu loukkaantui vakavasti ja tarvitsi sairaalahoitoa Tulipalo, jota sammuttamaan tarvittiin palokunta Luonnonmullistus, esimerkiksi maanjäristys tai tulva Nähnyt väkivaltarikoksen, esimerkiksi kaupan ryöstön Joutunut väkivaltarikoksen uhriksi, esimerkiksi ryöstetty, pahoinpidelty tai uhattu aseella Kuullut äkillisiä järkyttäviä uutisia, esimerkiksi läheinen ihminen kuollut tai sairastunut vakavasti Nähnyt kotona kiivasta riitelyä tai kuritettu kotona niin, että jäi jälkiä Seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä

40 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan T1= 4 kk tapahtumista T2= 16kk tapahtumista T3= 28 kk tapahtumista % T1 T2 T3 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 40

41 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely IES (Impact of Event Scale) on 22 kohdan kysymyssarja, joka kartoittaa traumaperäisiä oireita Sen täyttää potilas/ asiakas itse. Tärkein asia ohjeistaa on, että henkilö miettii vointiaan viimeisen viikon ajalta. (Traumatisoituneet usein humpsahtavat tapahtuma-aikaan, miettiessään kokemuksiaan ja vastaavat sen mukaan.) Lomaketta voi toistaa hoidon/ seurannan aikana, jotta saa käsityksen muutoksesta voinnissa.

42 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely Lomakkeen kohdat pisteytetään: ei lainkaan = 0, harvoin = 1, joskus = 3, usein = 5. Kohdat lasketaan yhteen summapistemäärän saamiseksi. IES-22 versioon ei ole olemassa virallisia suomalaisia rajaarvoja. Ehdotan konservatiivisia seulonnan raja-arvoja käytännön työhön IES-22 lomakkeelle: 0-25 normaali tai lievä reaktio, ei viitettä traumaperäisestä oireilusta kohtalainen reaktio, traumaperäisen stressin oireita, vähintään seurattava. 46- vakava reaktio, todennäköinen traumaperäinen stressihäiriö, todennäköinen hoidon tarve

43 IES Impact of Event Scale KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 1. Kaikki tapahtumasta muistuttavat asiat palauttivat mieleen siihen liittyviä tunteita. 2. Minulla oli nukkumisvaikeuksia. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein Ohjeet: Seuraava lista sisältää kommentteja, joita stressaavan tapahtuman läpikäyneet ihmiset ovat antaneet tapahtuman jälkeen. Ole hyvä ja täytä lomake käyttäen stressaavana tapahtumana. Rastita neljästä vaihtoehdosta se, joka osoittaa kuinka usein sinulla on ollut kyseinen kokemus viimeksi kuluneen seitsemän päivän aikana. 3. Muut asiat saivat jatkuvasti minut ajattelemaan sitä. 4. Tunsin itseni ärtyisäksi ja vihaiseksi. 5. En antanut asiaa koskevien ajatusten tai siitä muistuttavien asioiden järkyttää tunteitani. 6. Ajattelin tapahtumaa silloinkin kun minun ei ollut tarkoitus. 7.Tuntui kuin tapahtumaa ei olisi ollutkaan tai se tuntui epätodelliselta. 8. Välttelin tapahtumasta muistuttavia asioita. 9. Mielikuvia tapahtumasta palasi yhtäkkiä mieleeni. 10. Olin hermostunut ja säpsähtelin helposti.

44 KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 11. Yritin olla ajattelematta tapahtumaa. 12. Tiedostin, että minulla oli vielä paljon tapahtumaan liittyviä tunteita, mutta en käsitellyt niitä 13. Tapahtumaan liittyvät tunteeni olivat ikään kuin turtuneita. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein 14. Huomasin käyttäytyväni tai tuntevani ikään kuin olisin ollut jälleen tapahtuman hetkessä. 15. Minulla oli nukahtamisvaikeuksia. 16. Voimakkaat tapahtumaan liittyvät tunteet valtasivat mieleni. 17. Yritin poistaa sen mielestäni. 18. Minulla oli keskittymisvaikeuksia. 19. Tapahtumasta muistuttavat asiat aiheuttivat minussa fyysisiä reaktioita kuten hikoilu, hengenahdistusta, pahoinvointia tai sydämentykytystä. 20. Näin unia tapahtumasta. 21. Tunsin oloni valppaaksi ja varuillaan olevaksi. 22. Yritin olla puhumatta tapahtumasta.

45 PCL-5 Tapahtuma, jonka olet kokenut oli ja se tapahtui. OHJE: Seuraava lista kuvaa vaikeuksia ja oireita joita ihmisillä toisinaan on reaktiona erittäin kuormittaviin kokemuksiin. Lue jokainen kohta huolellisesti ja valitse/ympäröi/rastita numeroista se, joka osoittaa parhaiten, kuinka paljon kyseinen oire on sinua häirinnyt viimeisen kuukauden aikana. Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon 1. Toistuvia, häiritseviä ja epätoivottuja muistoja, kuormittavasta kokemuksesta? Erittäin paljon 2. Toistuvia häiritseviä unia kuormittavasta kokemuksesta? 3. Yhtäkkiä tunnet tai käyttäydyt ikään kuin kuormittava kokemus tapahtuisi uudelleen (ikään kuin todella uudelleen eläisit sitä)? Tunnet olevasi hyvin järkyttynyt, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta? Koet voimakkaita fyysisiä reaktioita, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta (esim. sydämen tykytystä, hengenahdistusta tai hikoilua)? Vältät muistoja, ajatuksia tai tunteita, jotka liittyvät kuormittavaan kokemukseen? Vältät kuormittavasta kokemuksesta muistuttavia asioita (esim. ihmisiä, paikkoja, keskusteluja, toimintoja, esineitä tai tilanteita)? 8. Vaikeuksia muistaa keskeisiä osia kuormittavasta kokemuksesta? 9. Voimakkaita kielteisiä uskomuksia itseä, muita ihmisiä tai maailmaa koskien (esim. ajatuksia kuten: olen paha, minussa on jotain pahasti vialla, kehenkään ei voi luottaa, maailman on täysin vaarallinen)?

46 Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon 10. Syytät itseäsi tai jotakuta muuta kuormittavasta kokemuksestasi tai mitä siitä seurasi? Voimakkaita kielteisiä tunteita kuten pelkoa, kauhua, vihaa, syyllisyyttä tai häpeää? Menettänyt kiinnostuksen toimintoihin, joista aiemmin nautit? 13. Tunnet etääntyneesi tai vieraantuneesi muista ihmisistä? 14. Vaikeuksia kokea myönteisiä tunteita (esim. olet kyvytön kokemaan onnellisuutta, tai kyvytön kokemaan rakastavia tunteita läheisiäsi kohtaan)? 15. Ärtynyttä käyttäytymistä, vihanpurkauksia tai aggressiivisia tekoja? 16. Otat liian paljon riskejä tai teet asioita, jotka voivat aiheuttaa sinulle haittaa? 17. Olet hälytysvalmiudessa tai valpas ja varuillaan oleva? Tunnet itsesi hermostuneeksi tai säikyt helposti? Koet keskittymisvaikeuksia? 20. Vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa? PCL-5 (8/14/2013) Weathers, Litz, Keane, Palmieri, Marx, & Schnurr -- National Center for PTSD (suom. H.Haravuori 11/2013 THL) 46

47 Traumaperäiset oireet Henkilöä kannattaa pyytää kuvailemaan tarkasti, mitä hän päivän aikana tekee heräämisestä nukahtamiseen Traumatisoitunut henkilö saattaa suorittaa (koulu)päivän rutiini tavanomaisesti mutta illalla olla lamaantunut Vältteleekö henkilö joitain asioita tai tilanteita, onko elämä kapeutunut?

48 Jatkuvat kivut ja säryt? Psyykkinen trauma voi ilmetä kehollisina oireina Ensisijaisesti tulee pois sulkea somaattiset sairaudet

49 Trauman vaikutus toimintakykyyn Psyykkinen trauma aiheuttaa keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Koulunkäynnissä/ opiskelussa/ työteossa tästä seuraa pulmia. Usein koulu/ opiskelusuoriutuminen heikkenee. Tästä huolimatta syytä kannustaa jatkamaan ja pyrkiä tekemään muutoksia esimerkiksi opiskelusuunnitelmaan.

50 Tukiverkosto? Läheiset ovat keskeinen ja jopa kriittinen tuki traumatisoituneelle. Läheisten näkemyksen kuuleminen ja oma jaksaminen? Kannustetaan tavalliseen elämään!

51 Kehon havainnoinnista Huomio ihon värin muutoksiin, pupillien kokoon, lihasjännityksiin, vapinaan, silmien liikkeeseen Ryhdin romahtaminen, niskan asento, käsien liikkeet, jäykkyys ym. Mikä olo itsellä on? Muuttuuko oma vireystila? Rentoutumisharjoitukset, hengityksen rauhoittaminen Liikunta, tavalliset askareet

52 Toleranssi-ikkuna Uudelleen kokemisen yhteydessä tapahtuu sama kuin traumatisoitumisen aikaan. Keho on vaarassa, limbiset alueet ottavat vallan. Pitää paeta Työntekijän tehtävänä on säädellä ja auttaa säätelemään reaktioiden voimakkuutta Optimaalinen tila työskennellä; ei liian ylhäällä eikä liian alhaalla Tärkeintä on turvan ja hallinnan tunteen lisääntyminen Havainnointi työvälineenä

53 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Kumpi pitäisi olla hoidon fokuksessa trauma vai nuoruusiän kehityksen tukeminen? Koska haasteiden läpi käyminen yhtä aikaa voi olla liikaa, mahdotonta?

54 Cave I m very concerned that students are taught to urge their patients to talk about the most painful events of their lives without helping them to modulate their arousal. That is obviously retraumatizing. Asking people to relive the most horrendous events in their lives without teaching them how to feel safe and calm inside is hazardous to people s health; it s so wrong. (Bessel van der Kolk).

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT 14.2.2011 1 Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka

Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I P A R I - J A P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 3 1. 1 0. 2 0 1 6 Klo 935-1200 1. Oireilun tausta:

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 Teksti: Anu Rasinkangas Syksy

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Nimi Täyttöpäivämäärä: SCL-90 OIREKYSELYLOMAKE. Seuraavilla sivuilla on esitetty luettelo ongelmista ja vaivoista joita ihmisillä esiintyy ajoittain

Nimi Täyttöpäivämäärä: SCL-90 OIREKYSELYLOMAKE. Seuraavilla sivuilla on esitetty luettelo ongelmista ja vaivoista joita ihmisillä esiintyy ajoittain Nimi Täyttöpäivämäärä: SCL-90 OIREKYSELYLOMAKE TÄYTTÖOHJEET Seuraavilla sivuilla on esitetty luettelo ongelmista ja vaivoista joita ihmisillä esiintyy ajoittain Luettuasi kunkin kysymyksen huolellisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Taitoja mielen toipumiseen

Taitoja mielen toipumiseen Taitoja mielen toipumiseen Työmalli Kriisityön päivät 7.4.2016 Henna Haravuori, LT, erikoistutkija 1 Taustaa Kriisien jälkeen psykososiaalisten tukitoimien ja palveluiden tavoitteina on vähentää kriisitilanteen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Synnytyksessä traumatisoituminen

Synnytyksessä traumatisoituminen Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat

Traumatisoituneet turvapaikanhakijat Traumatisoituneet turvapaikanhakijat äitiyshuollossa -Elina Ahvenus Psykiatrian erikoislääkäri, Sturenkadun psyk pkl Helsinki Traumatisoituneet pakolaiset äitiyshuollossa Kirjallisuutta Lääkärilehti 12-13/2016:

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot