Psyykkisen trauman seurauksien arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psyykkisen trauman seurauksien arviointi"

Transkriptio

1 Psyykkisen trauman seurauksien arviointi häiriöiden erotusdiagnostiikkaa ja toipumisen seuraamista LT Henna Haravuori 1

2 Traumaattisen tapahtuman seuraukset Valtaosa ihmisistä kokee jonkin poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman elinaikanaan. Kokemus voi aiheuttaa psyykkiseen trauman, jos mielen tasapainon säätelykeinot eivät riitä tapahtuman käsittelyyn. Trauma voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen maailmankuvaan, emotionaaliseen säätelyyn ja kognitiiviseen toimintaan Psyykkinen trauma on lähes kaikkien mielenterveyden häiriöiden riskitekijä ja voi vaikeuttaa kaikkia mielenterveyden häiriöitä Toisaalta valtaosa selviytyy ilman pitkäaikaisia seuraamuksia mielenterveydelle, omien ja läheisten voimavarojen turvin. Tätä luonnollista toipumiskykyä tulisi tukea ensisijaisesti. Myönteisiäkin seurauksia voi olla, esimerkiksi ihmissuhteiden arvostaminen. 2

3 Psyykkisen oireilun ja toimintakyvyn laskun kehityskaaret Kuva mukailtu: Bonanno GA. Resilience in the face of potential trauma. Current directions in psychological science 2005;14:

4 Kertaluonteinen trauma vai jatkuvat vastoinkäymiset kumpi vakavampi? Tyyppi I vs. tyyppi II trauma Ei olla varmoja, onko lasten ja nuorten psyykkisen terveyden, psykopatologian kehittymisen, kannalta hankalampi voimakkaat traumaattiset kokemukset vai krooniset sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyvät Minkä tyyppisiin stressoreihin riski ylipäätään liittyy? Mitkä ovat todennäköisimmät psykopatologiset kehityskulut? Riippuuko stressorista vai kehitysvaiheesta? Miten perhe(ympäristö) moderoi reaktioita?

5 Resilienssi Resilienssi psyykkinen joustavuus, dynaaminen toipumiskyky Resilienssin tutkimusalalla tutkitaan yksilöiden välisiä eroja reaktioissa stressiin Ei ole sama kuin riski- ja suojaavien tekijöiden summa Osa yksilöistä pärjää hyvin vaikka ovat altistuneet vaikeille kokemuksille Resilienssi on dynaamisia, sopeutumista edistäviä prosesseja, jotka ilmenevät ennen altistusta, sen aikana ja sen jälkeen Yksilön sisäisiä prosesseja biologisella ja käyttäytymisen tasolla kuin myös interpersonaalisia prosesseja ja yhteydessä koko ympäristöön

6 Miten trauma poikkeaa muista elämäntapahtumista? Biologia ohjaa automaattisesti -> tarkoituksena säilyä hengissä Aivotoiminnoissa kognitiivisten toimintojen estymistä sekä aivorungon ja limbisen systeemin ylivireyttä -> rationaalinen ajattelu estyy Vahvat psyyken suojautumiskeinot käytössä automaattisesti Uhkaavassa tilanteessa aktivoituvat stressivasteet niin aivoissa kuin autonomisessa hermostossa ja stressihormonijärjestelmässä Poikkeava muistijälki (kognitiot, aistit, tuntemukset, liikkeet, autonominen hermosto) Stressi vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmiin, immuunisysteemi aluksi aktivoituu, erilaiset pitkäaikaiset muutokset myös mahdollisia

7 Kissa ja hiiri Taistelu, pako, jähmettyminen Hyperarousal Hypoarousal Jähmettyminen Totaalinen antautuminen

8 Vaiheittainen psykologinen sopeutumisprosessi Psyykkisen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Tutkimuksellinen näyttö vähäinen Traumaattisen tapahtuman muistoa ei voi ihmisen mielestä poistaa. Tavoitteena on, että ihminen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään trauman osaksi omaa elämäntarinaansa. Hän pystyy halutessaan olemaan ajattelematta tapahtumaa tai voi halutessaan ajatella tapahtumaa ja kohdata tapahtumasta muistuttavia asioita ilman voimakkaita tunnereaktioita

9 Suositeltuja toimintatapoja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja sopeutumiskyvyn (resilienssin) lisäämiseksi akuutissa vaiheessa Voimakkaiden fyysisten ja psyykkisten stressivasteiden sekä ylivireyden rauhoittaminen Inhimillisen ja tunkeilemattoman kontaktin, kuuntelun ja läsnäolon tarjoaminen Fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista huolehtiminen, turvallisuuden turvaaminen Käytännön asioiden selvittely, neuvonta ja tuen tarjoaminen Kontaktin palauttaminen läheisiin ja perheeseen, tukiverkoston varmistaminen, yhteisön tuen piiriin ohjaaminen, yksilön ja yhteisön pysyvyyden tunteen parantaminen Realistisen toivon ylläpitäminen

10 Tiedon antaminen mahdollisista reaktiotavoista ja luonnollisten selviytymiskeinojen tukeminen: sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen pakottamatta, coping-keinojen vahvistaminen, erityisesti läheisen menettäneiden seuranta Kliinisen arvion teko henkilön tilanteesta, tarvittaessa ohjaaminen muihin tukipalveluihin ja hoitoihin ja erityisen haavoittuvaisten tunnistaminen, seurannan varmistaminen

11 Onko reagointi epänormaaliin normaalia?

12 Diagnoosin perusta? Etiologia vai patofysiologia, jonka pohjalta kliininen syndrooma muodostuu Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä -> tarve määritellä mielenterveyden häiriöiden patofysiologia (final common pathways) Merkittävä riskitekijä tai laukaiseva tekijä häiriö tai diagnoosi Jos jollekin ilmiölle on olemassa psykologinen selitys, sen psykopatologinen merkitys ei katoa tai vähene!

13 Deskriptiivisen diagnostiikan mukaan psykiatriset sairaudet ovat oireryppäitä Psykiatrisissa sairauksissa on kyse usein joukosta oireita, jotka kokemuksen mukaan esiintyvät yhdessä. Tutkimuksen myötä löytyy tekijöitä jotka vahvistavat käsitystä yhtenäisestä taudista tai sitten kumoavat aiemman käsityksen: esim. hoidot ja aivokuvantaminen. Diagnoosi ei selitä vaan kuvaa tilan!

14 Psyykkisen trauman seurauksia Traumaattinen kokemus altistaa traumaperäisille stressioireille, jotka valtaosalta häviävät tunneissa- päivissä Sydämentykytys, huimaus, käsien vapina, levottomuus, outouden tunne, ahdistuneisuus, uniongelmat, intensiivinen pelko, kauhu, avuttomuus, outo käytös

15 Osa trauman kokeneista oireilee sopeutumishäiriöllä (esim. reaktiivinen masennus, ahdistuneisuus tai käytösoireet) Sopeutumishäiriö ei täytä minkään spesifin mielenterveydenhäiriön kriteerejä mutta nuorilla voi vaikuttaa toimintakykyyn ja lisätä itsetuhoisuutta Osalla oireilu voi kehittyä varsinaiseksi masennustilaksi tai ahdistuneisuushäiriöksi (paniikkihäiriö, fobiat, pimeä pelko, välttelykäyttäytyminen)

16 Sokki- ja reaktiovaiheen aikana voi ilmetä myös äkillinen stressihäiriö (ASD, kesto enintään 1 kk) Oirekuvaan kuuluu ahdistuneisuus, dissosiatiiviset oireet, autonomisen hermoston ylivirittyneisyys Stressioireet jäävät päälle ja toisaalta traumaan liittyvissä kognitioissa poikkeavuutta Dissosiaatio: yksilön kyvyttömyys yhdistää omat ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Dissosiaatio-oireita raportoitu onnettomuustilanteissa 10-60%:lla uhreista Dissosiaatio-oireita nuorilla on raportoitu onnettomuustilanteissa 30-40%:lla uhreista

17 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Äkillinen stressihäiriö ja stressioireet voivat edelleen johtaa pidempikestoiseen traumaperäiseen stressihäiriöön (posttraumatic stress disorder, PTSD) Dissosiatiivisuus ei ennusta vaan muut oireet Maladaptiivinen vaste henkeä uhkaaville tapahtumille Koostuu oireryppäistä Uudelleenkokeminen Uudelleenkokeminen Välttely ja turtumus Välttely Vireystilan kohoaminen Kognitiiviset ja emotionaaliset muutokset Vireystilan muutokset PTSD-oireet ilmenevät tyypillisesti noin kuukauden kuluessa traumasta, voivat ilmetä myös viiveellä kuukausien tai vuosien päästä

18 Onko reagointi epänormaaliin normaalia? PTSD on monilta oireiltaan keskeisesti ahdistuneisuushäiriö Trauma rikkoo kuitenkin turvallisuuskäsitykset vakavammin kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä Paljon yleistyneemmät pelko-reaktiot mm. Altistuminen traumaattiselle kokemukselle ei itsessään riitä selittämään oireilun kehittymistä

19 PTSD:n kehittymiseen vaikuttaa trauman vakavuus ja vanhempien/aikuisten reagointitapa aiemmin karttuneet traumakokemukset vanhemman uhatuksi tuleminen (myös nuorilla) biologiset haavoittuvuustekijät Osa paranee spontaanisti, toisaalta PTSD-oireilu voi jatkua vuosia Tytöillä vaikeampaa ja pidempikestoisempaa PTSD-oireilua Kroonisessa PTSD-oireilussa, jossa on pitkittynyt traumatisoituminen, voi olla enemmän dissosiatiivisia piirteitä Persoonan hajoamisen tuntemukset, itsetuhoisuus, päihdehakuisuus, aggressio Yhteys epävakaaseen persoonallisuushäiriöön erityisesti seksuaalisen trauman kokeneilla nuorilla?

20 Lapsilla ja nuorilla periaatteessa samat diagnostiset kriteerit kuin aikuisilla Nuorten oireet lähellä aikuisten oirekuvaa, pikkulapsilla regressio, käytösoireet, kouluvaikeudet, unihäiriöt ja somaattiset oireet, vähemmän välttely/turtumusoireita Haastattelun pohjana esim. K-SADS-pl Traumatisoitumisesta pitää kysyä Vanhemmat aliarvioivat lapsensa PTSD oireita! Tyypillisiä komorbideja sairauksia ovat masennus, muut ahdistusryhmän häiriöt, päihdehäiriöt ja käytöshäiriöt

21 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)

22 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Uudelleen kokemisen tuntemus (illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita

23 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen ja turtumisen oireet (3) Pyrkimys välttää traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Affektien latistuminen Tulevaisuuden näkymien kapeutuminen

24 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV D. Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita (2) Nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet Ärtyneisyys tai vihan purkaukset Keskittymisvaikeudet Korostunut varuillaan olo Säikkyminen E. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden F. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa

25 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen Itse kokemalla, näkee/ kokee tapahtumat toisille tapahtuvana, tulee tietoiseksi läheiselle ihmiselle sattuneista tapahtumista, toistuva altistus sisällölle työn kautta (siviilin altistus esim. tv:n kautta ei hyväksytä altistukseksi) A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)

26 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Dissosiatiiviset reaktiot (voimakas uudelleen kokemisen/ elämisen tuntemus, illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita

27 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen (1) Pyrkimys välttää traumaa koskevia muistoja, ajatuksia ja tunteita Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta ja nostattavat häiritseviä muistoja, ajatuksia tai tunteita

28 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 D. negatiiviset muutokset kognitioissa ja mielialassa (2) Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja (dissosiatiivinen amnesia) Jatkuvat ja ylilyövät negatiiviset uskomukset tai odotukset itseä, toisia tai maailmaa kohtaan (olen paha, kehenkään ei voi luottaa, maailma on hyvin vaarallinen) Jatkuvat vääristyneet käsitykset tapahtuman syistä tai seuraamuksista, joka johtaa itsesyytöksiin tai muiden syyttelyyn Jatkuva negatiivinen tunnetila (pelko, kauhu, viha, syyllisyys, häpeä) Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Jatkuva vaikeus kokea positiivisia tunteita (ilo, tyytyväisyys, rakkaus)

29 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 E. Jatkuvia muuttuneen vireystilan ja reaktiivisuuden oireita (2) Ärtynyt käytös tai vihan purkaukset (tyypillisesti verbaalisena tai fyysisenä aggressiivisuutena toisia kohtaan) Holtiton tai itsetuhoinen käytös Korostunut varuillaan olo Ylivireä säikähtämisreaktio (startle response) Keskittymisvaikeudet Unihäiriöt (nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet) F. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden G. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa

30 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 Dissosiatiivisuus lisäkriteeri: Nykyisen tai aiemman PTSD oirekriteerit täyttyvät tai lähes täyttyvät ja lisäksi reaktiona stressitekijöihin kokee joko/tai: Depersonalisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia omien ajatusten tai oman kehon ulkopuolella olemisesta (esim. kokee olevansa unessa, epätodellinen olo, itse tai oma keho tuntuvat vierailta tai aika kulkee hitaasti) Derealisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia ympäristön epätodellisuudesta (esim. maailma vaikuttaa unen kaltaiselta, epätodelliselta, etäiseltä tai vääristyneelta)

31 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? The Developmental Trauma Disorder (DTD) Criteria A. Exposure A1. Direct experience or witnessing of repeated and severe episodes of interpersonal violence A2. Significant disruptions of protective caregiving B. Affective and Physiological Dysregulation (2) B1. Inability to modulate, tolerate, or recover from extreme affect states B2. Disturbances in regulation in bodily functions B3. Diminished awareness/dissociation of sensations, emotions, and bodily states B4. Impaired capacity to describe emotions or bodily states

32 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? C. Attentional and behavioral dysregulation (3) C1. Preoccupation with threat, or impaired capacity to perceive threat, including misreading of cues C2. Impaired capacity for self-protection, including extreme risk taking or thrill seeking C3. Maladaptive attempts at self-soothing C4. Habitual or reactive self-harm C5. Inability to initiate or sustain goal-directed behavior

33 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? D. Self- and relational dysregulation (3) D1. Intense preoccupation with safety of the caregiver or other loved ones or difficulty tolerating reunion with them D2. Persistent negative sense of self, including selfloathing, helplessness,worthlessness, or defectiveness D3. Extreme and persistent distrust, defiance, or lack of reciprocal behavior in close relationships D4. Reactive physical or verbal aggression D5. Inappropriate attempts to get intimate contact or excessive reliance on peers or adults for safety and reassurance D6. Impaired capacity to regulated empathic arousal as evidenced by lack of empathy for, or intolerance of, expresexpressions of distress in others, or excessive responsiveness to the distress of others

34 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? E. Posttraumatic spectrum symptoms The child exhibits at least one symptom in at least two of the three posttraumatic stress disorder (PTSD) symptom Clusters B, C, and D. F. Duration of disturbance Symptoms in DTD Criteria B, C, D, and E last at least 6 months. G. Functional impairment The disturbance causes clinically significant distress or impairment in at two of the areas of functioning

35 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Nuoruusikään kuuluvat ajoittaiset kokemukset kaikkivoipaisuudesta ja pyrkimys eriytyä vanhemmista. ->Trauman jälkeinen turvattomuus korostaa läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja hidastaa nuoren itsenäistymisyrityksiä Aggressio ja seksuaalisuus kehittymässä Syyllisyys, häpeä, ahdistus ja epävarmuus trauman laukaisemana

36 Maailmankuvan ja tulevaisuuden rakentaminen, sekä tunteiden säätely ja ilmaisu häiriintyvät traumaattisten kokemusten jälkeen Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen voi tulla esiin itsetuhoisuutena Ruumiillinen vammautuminen tai vammautunut keho on hankala hyväksyä ja integroida identiteettiin Traumatisoitumista saattaa seurata uhri-identiteetin kehitys, passivoituminen ja avuttomuus.

37 Nuoruusiässä ymmärrys aiemmista kokemuksista syvenee ja aiemmin koetut traumat voivat saada uuden merkityksen. Uusi traumatisoituminen altistaa aikaisempien traumojen aktivoitumiselle Nuori voi kieltää tapahtumat, kokea niistä epärealistista syyllisyyttä tai haaveilla tapahtumiin puuttumisesta tai kostosta Nuorille tyypillistä agitoituneisuutta, levottomuutta, epäloogista käyttäytymistä, kouluvaikeuksia ja lisääntynyttä päihdekäyttöä voi olla hankala tunnistaa traumatisoitumiseen liittyviksi.

38 Mitä asioita arvioida tavattaessa nuoria, joilla epäilee psyykkistä oireilua trauman seurauksena? Onko kokenut traumaattisen tapahtuman? Ahdistuneisuus Mieliala? Itsetuhoisuus? Päihteet? Jatkuvat kivut ja säryt? Traumaperäiset oireet (IES)? Toimintakyky/ opiskelukyky/ työkyky? Tukiverkosto?

39 Onko kokenut traumaattisen tapahtuman, kuinka vaikeasti? Kysyttävä suoraan, onko henkilö kokenut elämänsä aikana tapahtumia, jotka ovat häntä järkyttäneet todella pahoin. Voi antaa esimerkkejä: Liikenneonnettomuus tai muu vakava onnettomuus (esim. tippuminen korkealta), jossa sinä tai joku muu loukkaantui vakavasti ja tarvitsi sairaalahoitoa Tulipalo, jota sammuttamaan tarvittiin palokunta Luonnonmullistus, esimerkiksi maanjäristys tai tulva Nähnyt väkivaltarikoksen, esimerkiksi kaupan ryöstön Joutunut väkivaltarikoksen uhriksi, esimerkiksi ryöstetty, pahoinpidelty tai uhattu aseella Kuullut äkillisiä järkyttäviä uutisia, esimerkiksi läheinen ihminen kuollut tai sairastunut vakavasti Nähnyt kotona kiivasta riitelyä tai kuritettu kotona niin, että jäi jälkiä Seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä

40 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan T1= 4 kk tapahtumista T2= 16kk tapahtumista T3= 28 kk tapahtumista % T1 T2 T3 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 40

41 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely IES (Impact of Event Scale) on 22 kohdan kysymyssarja, joka kartoittaa traumaperäisiä oireita Sen täyttää potilas/ asiakas itse. Tärkein asia ohjeistaa on, että henkilö miettii vointiaan viimeisen viikon ajalta. (Traumatisoituneet usein humpsahtavat tapahtuma-aikaan, miettiessään kokemuksiaan ja vastaavat sen mukaan.) Lomaketta voi toistaa hoidon/ seurannan aikana, jotta saa käsityksen muutoksesta voinnissa.

42 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely Lomakkeen kohdat pisteytetään: ei lainkaan = 0, harvoin = 1, joskus = 3, usein = 5. Kohdat lasketaan yhteen summapistemäärän saamiseksi. IES-22 versioon ei ole olemassa virallisia suomalaisia rajaarvoja. Ehdotan konservatiivisia seulonnan raja-arvoja käytännön työhön IES-22 lomakkeelle: 0-25 normaali tai lievä reaktio, ei viitettä traumaperäisestä oireilusta kohtalainen reaktio, traumaperäisen stressin oireita, vähintään seurattava. 46- vakava reaktio, todennäköinen traumaperäinen stressihäiriö, todennäköinen hoidon tarve

43 IES Impact of Event Scale KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 1. Kaikki tapahtumasta muistuttavat asiat palauttivat mieleen siihen liittyviä tunteita. 2. Minulla oli nukkumisvaikeuksia. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein Ohjeet: Seuraava lista sisältää kommentteja, joita stressaavan tapahtuman läpikäyneet ihmiset ovat antaneet tapahtuman jälkeen. Ole hyvä ja täytä lomake käyttäen stressaavana tapahtumana. Rastita neljästä vaihtoehdosta se, joka osoittaa kuinka usein sinulla on ollut kyseinen kokemus viimeksi kuluneen seitsemän päivän aikana. 3. Muut asiat saivat jatkuvasti minut ajattelemaan sitä. 4. Tunsin itseni ärtyisäksi ja vihaiseksi. 5. En antanut asiaa koskevien ajatusten tai siitä muistuttavien asioiden järkyttää tunteitani. 6. Ajattelin tapahtumaa silloinkin kun minun ei ollut tarkoitus. 7.Tuntui kuin tapahtumaa ei olisi ollutkaan tai se tuntui epätodelliselta. 8. Välttelin tapahtumasta muistuttavia asioita. 9. Mielikuvia tapahtumasta palasi yhtäkkiä mieleeni. 10. Olin hermostunut ja säpsähtelin helposti.

44 KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 11. Yritin olla ajattelematta tapahtumaa. 12. Tiedostin, että minulla oli vielä paljon tapahtumaan liittyviä tunteita, mutta en käsitellyt niitä 13. Tapahtumaan liittyvät tunteeni olivat ikään kuin turtuneita. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein 14. Huomasin käyttäytyväni tai tuntevani ikään kuin olisin ollut jälleen tapahtuman hetkessä. 15. Minulla oli nukahtamisvaikeuksia. 16. Voimakkaat tapahtumaan liittyvät tunteet valtasivat mieleni. 17. Yritin poistaa sen mielestäni. 18. Minulla oli keskittymisvaikeuksia. 19. Tapahtumasta muistuttavat asiat aiheuttivat minussa fyysisiä reaktioita kuten hikoilu, hengenahdistusta, pahoinvointia tai sydämentykytystä. 20. Näin unia tapahtumasta. 21. Tunsin oloni valppaaksi ja varuillaan olevaksi. 22. Yritin olla puhumatta tapahtumasta.

45 PCL-5 Tapahtuma, jonka olet kokenut oli ja se tapahtui. OHJE: Seuraava lista kuvaa vaikeuksia ja oireita joita ihmisillä toisinaan on reaktiona erittäin kuormittaviin kokemuksiin. Lue jokainen kohta huolellisesti ja valitse/ympäröi/rastita numeroista se, joka osoittaa parhaiten, kuinka paljon kyseinen oire on sinua häirinnyt viimeisen kuukauden aikana. Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon 1. Toistuvia, häiritseviä ja epätoivottuja muistoja, kuormittavasta kokemuksesta? Erittäin paljon 2. Toistuvia häiritseviä unia kuormittavasta kokemuksesta? 3. Yhtäkkiä tunnet tai käyttäydyt ikään kuin kuormittava kokemus tapahtuisi uudelleen (ikään kuin todella uudelleen eläisit sitä)? Tunnet olevasi hyvin järkyttynyt, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta? Koet voimakkaita fyysisiä reaktioita, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta (esim. sydämen tykytystä, hengenahdistusta tai hikoilua)? Vältät muistoja, ajatuksia tai tunteita, jotka liittyvät kuormittavaan kokemukseen? Vältät kuormittavasta kokemuksesta muistuttavia asioita (esim. ihmisiä, paikkoja, keskusteluja, toimintoja, esineitä tai tilanteita)? 8. Vaikeuksia muistaa keskeisiä osia kuormittavasta kokemuksesta? 9. Voimakkaita kielteisiä uskomuksia itseä, muita ihmisiä tai maailmaa koskien (esim. ajatuksia kuten: olen paha, minussa on jotain pahasti vialla, kehenkään ei voi luottaa, maailman on täysin vaarallinen)?

46 Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon 10. Syytät itseäsi tai jotakuta muuta kuormittavasta kokemuksestasi tai mitä siitä seurasi? Voimakkaita kielteisiä tunteita kuten pelkoa, kauhua, vihaa, syyllisyyttä tai häpeää? Menettänyt kiinnostuksen toimintoihin, joista aiemmin nautit? 13. Tunnet etääntyneesi tai vieraantuneesi muista ihmisistä? 14. Vaikeuksia kokea myönteisiä tunteita (esim. olet kyvytön kokemaan onnellisuutta, tai kyvytön kokemaan rakastavia tunteita läheisiäsi kohtaan)? 15. Ärtynyttä käyttäytymistä, vihanpurkauksia tai aggressiivisia tekoja? 16. Otat liian paljon riskejä tai teet asioita, jotka voivat aiheuttaa sinulle haittaa? 17. Olet hälytysvalmiudessa tai valpas ja varuillaan oleva? Tunnet itsesi hermostuneeksi tai säikyt helposti? Koet keskittymisvaikeuksia? 20. Vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa? PCL-5 (8/14/2013) Weathers, Litz, Keane, Palmieri, Marx, & Schnurr -- National Center for PTSD (suom. H.Haravuori 11/2013 THL) 46

47 Traumaperäiset oireet Henkilöä kannattaa pyytää kuvailemaan tarkasti, mitä hän päivän aikana tekee heräämisestä nukahtamiseen Traumatisoitunut henkilö saattaa suorittaa (koulu)päivän rutiini tavanomaisesti mutta illalla olla lamaantunut Vältteleekö henkilö joitain asioita tai tilanteita, onko elämä kapeutunut?

48 Jatkuvat kivut ja säryt? Psyykkinen trauma voi ilmetä kehollisina oireina Ensisijaisesti tulee pois sulkea somaattiset sairaudet

49 Trauman vaikutus toimintakykyyn Psyykkinen trauma aiheuttaa keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Koulunkäynnissä/ opiskelussa/ työteossa tästä seuraa pulmia. Usein koulu/ opiskelusuoriutuminen heikkenee. Tästä huolimatta syytä kannustaa jatkamaan ja pyrkiä tekemään muutoksia esimerkiksi opiskelusuunnitelmaan.

50 Tukiverkosto? Läheiset ovat keskeinen ja jopa kriittinen tuki traumatisoituneelle. Läheisten näkemyksen kuuleminen ja oma jaksaminen? Kannustetaan tavalliseen elämään!

51 Kehon havainnoinnista Huomio ihon värin muutoksiin, pupillien kokoon, lihasjännityksiin, vapinaan, silmien liikkeeseen Ryhdin romahtaminen, niskan asento, käsien liikkeet, jäykkyys ym. Mikä olo itsellä on? Muuttuuko oma vireystila? Rentoutumisharjoitukset, hengityksen rauhoittaminen Liikunta, tavalliset askareet

52 Toleranssi-ikkuna Uudelleen kokemisen yhteydessä tapahtuu sama kuin traumatisoitumisen aikaan. Keho on vaarassa, limbiset alueet ottavat vallan. Pitää paeta Työntekijän tehtävänä on säädellä ja auttaa säätelemään reaktioiden voimakkuutta Optimaalinen tila työskennellä; ei liian ylhäällä eikä liian alhaalla Tärkeintä on turvan ja hallinnan tunteen lisääntyminen Havainnointi työvälineenä

53 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Kumpi pitäisi olla hoidon fokuksessa trauma vai nuoruusiän kehityksen tukeminen? Koska haasteiden läpi käyminen yhtä aikaa voi olla liikaa, mahdotonta?

54 Cave I m very concerned that students are taught to urge their patients to talk about the most painful events of their lives without helping them to modulate their arousal. That is obviously retraumatizing. Asking people to relive the most horrendous events in their lives without teaching them how to feel safe and calm inside is hazardous to people s health; it s so wrong. (Bessel van der Kolk).

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014

Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Leena Ehrling 11.3.2014 Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958) 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista?

Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Seksuaalinen väkivalta traumatisoi mikä edistää toipumista? Riitta Ylikomi Yhteisöterveyden vastaava psykologi, YTHS VÄLITÄ-hankkeen seminaari 29.11.2012, Tampere Seksuaalisen väkivallan ilmiön tunnistaminen

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Synnytyksessä traumatisoituminen

Synnytyksessä traumatisoituminen Synnytyksessä traumatisoituminen LL, erikoistuva lääkäri Hanna Rouhe HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013 Esityksen sisältö yleistä traumaattisesta stressihäiriöstä

Lisätiedot

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011

Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Päihde ja mieli luentosarja 30.11.2011 Trauma ja päihteet Marita Harittu Kriisi- ja traumapsykoterapeutti Marita Harittu 30.11.2011 1 Traumanäkökulma laajentunut Traumojen vaikutuksista tiedetty jo yli

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Opas maahanmuuttajien parissa toimiville

Opas maahanmuuttajien parissa toimiville SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA Opas maahanmuuttajien parissa toimiville 2 Tiivistelmä Pitkään jatkuneiden konfliktien seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kotimaansa ulkopuolelle. Tällä hetkellä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä

14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä 14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot