Psyykkisen trauman seurauksien arviointi
|
|
- Riikka Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psyykkisen trauman seurauksien arviointi häiriöiden erotusdiagnostiikkaa ja toipumisen seuraamista LT Henna Haravuori 1
2 Traumaattisen tapahtuman seuraukset Valtaosa ihmisistä kokee jonkin poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman elinaikanaan. Kokemus voi aiheuttaa psyykkiseen trauman, jos mielen tasapainon säätelykeinot eivät riitä tapahtuman käsittelyyn. Trauma voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen maailmankuvaan, emotionaaliseen säätelyyn ja kognitiiviseen toimintaan Psyykkinen trauma on lähes kaikkien mielenterveyden häiriöiden riskitekijä ja voi vaikeuttaa kaikkia mielenterveyden häiriöitä Toisaalta valtaosa selviytyy ilman pitkäaikaisia seuraamuksia mielenterveydelle, omien ja läheisten voimavarojen turvin. Tätä luonnollista toipumiskykyä tulisi tukea ensisijaisesti. Myönteisiäkin seurauksia voi olla, esimerkiksi ihmissuhteiden arvostaminen. 2
3 Psyykkisen oireilun ja toimintakyvyn laskun kehityskaaret Kuva mukailtu: Bonanno GA. Resilience in the face of potential trauma. Current directions in psychological science 2005;14:
4 Kertaluonteinen trauma vai jatkuvat vastoinkäymiset kumpi vakavampi? Tyyppi I vs. tyyppi II trauma Ei olla varmoja, onko lasten ja nuorten psyykkisen terveyden, psykopatologian kehittymisen, kannalta hankalampi voimakkaat traumaattiset kokemukset vai krooniset sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyvät Minkä tyyppisiin stressoreihin riski ylipäätään liittyy? Mitkä ovat todennäköisimmät psykopatologiset kehityskulut? Riippuuko stressorista vai kehitysvaiheesta? Miten perhe(ympäristö) moderoi reaktioita?
5 Resilienssi Resilienssi psyykkinen joustavuus, dynaaminen toipumiskyky Resilienssin tutkimusalalla tutkitaan yksilöiden välisiä eroja reaktioissa stressiin Ei ole sama kuin riski- ja suojaavien tekijöiden summa Osa yksilöistä pärjää hyvin vaikka ovat altistuneet vaikeille kokemuksille Resilienssi on dynaamisia, sopeutumista edistäviä prosesseja, jotka ilmenevät ennen altistusta, sen aikana ja sen jälkeen Yksilön sisäisiä prosesseja biologisella ja käyttäytymisen tasolla kuin myös interpersonaalisia prosesseja ja yhteydessä koko ympäristöön
6 Miten trauma poikkeaa muista elämäntapahtumista? Biologia ohjaa automaattisesti -> tarkoituksena säilyä hengissä Aivotoiminnoissa kognitiivisten toimintojen estymistä sekä aivorungon ja limbisen systeemin ylivireyttä -> rationaalinen ajattelu estyy Vahvat psyyken suojautumiskeinot käytössä automaattisesti Uhkaavassa tilanteessa aktivoituvat stressivasteet niin aivoissa kuin autonomisessa hermostossa ja stressihormonijärjestelmässä Poikkeava muistijälki (kognitiot, aistit, tuntemukset, liikkeet, autonominen hermosto) Stressi vaikuttaa myös elimistön puolustusjärjestelmiin, immuunisysteemi aluksi aktivoituu, erilaiset pitkäaikaiset muutokset myös mahdollisia
7 Kissa ja hiiri Taistelu, pako, jähmettyminen Hyperarousal Hypoarousal Jähmettyminen Totaalinen antautuminen
8 Vaiheittainen psykologinen sopeutumisprosessi Psyykkisen sokki Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Tutkimuksellinen näyttö vähäinen Traumaattisen tapahtuman muistoa ei voi ihmisen mielestä poistaa. Tavoitteena on, että ihminen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään trauman osaksi omaa elämäntarinaansa. Hän pystyy halutessaan olemaan ajattelematta tapahtumaa tai voi halutessaan ajatella tapahtumaa ja kohdata tapahtumasta muistuttavia asioita ilman voimakkaita tunnereaktioita
9 Suositeltuja toimintatapoja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja sopeutumiskyvyn (resilienssin) lisäämiseksi akuutissa vaiheessa Voimakkaiden fyysisten ja psyykkisten stressivasteiden sekä ylivireyden rauhoittaminen Inhimillisen ja tunkeilemattoman kontaktin, kuuntelun ja läsnäolon tarjoaminen Fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista huolehtiminen, turvallisuuden turvaaminen Käytännön asioiden selvittely, neuvonta ja tuen tarjoaminen Kontaktin palauttaminen läheisiin ja perheeseen, tukiverkoston varmistaminen, yhteisön tuen piiriin ohjaaminen, yksilön ja yhteisön pysyvyyden tunteen parantaminen Realistisen toivon ylläpitäminen
10 Tiedon antaminen mahdollisista reaktiotavoista ja luonnollisten selviytymiskeinojen tukeminen: sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen pakottamatta, coping-keinojen vahvistaminen, erityisesti läheisen menettäneiden seuranta Kliinisen arvion teko henkilön tilanteesta, tarvittaessa ohjaaminen muihin tukipalveluihin ja hoitoihin ja erityisen haavoittuvaisten tunnistaminen, seurannan varmistaminen
11 Onko reagointi epänormaaliin normaalia?
12 Diagnoosin perusta? Etiologia vai patofysiologia, jonka pohjalta kliininen syndrooma muodostuu Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä -> tarve määritellä mielenterveyden häiriöiden patofysiologia (final common pathways) Merkittävä riskitekijä tai laukaiseva tekijä häiriö tai diagnoosi Jos jollekin ilmiölle on olemassa psykologinen selitys, sen psykopatologinen merkitys ei katoa tai vähene!
13 Deskriptiivisen diagnostiikan mukaan psykiatriset sairaudet ovat oireryppäitä Psykiatrisissa sairauksissa on kyse usein joukosta oireita, jotka kokemuksen mukaan esiintyvät yhdessä. Tutkimuksen myötä löytyy tekijöitä jotka vahvistavat käsitystä yhtenäisestä taudista tai sitten kumoavat aiemman käsityksen: esim. hoidot ja aivokuvantaminen. Diagnoosi ei selitä vaan kuvaa tilan!
14 Psyykkisen trauman seurauksia Traumaattinen kokemus altistaa traumaperäisille stressioireille, jotka valtaosalta häviävät tunneissa- päivissä Sydämentykytys, huimaus, käsien vapina, levottomuus, outouden tunne, ahdistuneisuus, uniongelmat, intensiivinen pelko, kauhu, avuttomuus, outo käytös
15 Osa trauman kokeneista oireilee sopeutumishäiriöllä (esim. reaktiivinen masennus, ahdistuneisuus tai käytösoireet) Sopeutumishäiriö ei täytä minkään spesifin mielenterveydenhäiriön kriteerejä mutta nuorilla voi vaikuttaa toimintakykyyn ja lisätä itsetuhoisuutta Osalla oireilu voi kehittyä varsinaiseksi masennustilaksi tai ahdistuneisuushäiriöksi (paniikkihäiriö, fobiat, pimeä pelko, välttelykäyttäytyminen)
16 Sokki- ja reaktiovaiheen aikana voi ilmetä myös äkillinen stressihäiriö (ASD, kesto enintään 1 kk) Oirekuvaan kuuluu ahdistuneisuus, dissosiatiiviset oireet, autonomisen hermoston ylivirittyneisyys Stressioireet jäävät päälle ja toisaalta traumaan liittyvissä kognitioissa poikkeavuutta Dissosiaatio: yksilön kyvyttömyys yhdistää omat ajatukset, tunteet ja muistot mielekkääksi kokonaisuudeksi. Dissosiaatio-oireita raportoitu onnettomuustilanteissa 10-60%:lla uhreista Dissosiaatio-oireita nuorilla on raportoitu onnettomuustilanteissa 30-40%:lla uhreista
17 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) Äkillinen stressihäiriö ja stressioireet voivat edelleen johtaa pidempikestoiseen traumaperäiseen stressihäiriöön (posttraumatic stress disorder, PTSD) Dissosiatiivisuus ei ennusta vaan muut oireet Maladaptiivinen vaste henkeä uhkaaville tapahtumille Koostuu oireryppäistä Uudelleenkokeminen Uudelleenkokeminen Välttely ja turtumus Välttely Vireystilan kohoaminen Kognitiiviset ja emotionaaliset muutokset Vireystilan muutokset PTSD-oireet ilmenevät tyypillisesti noin kuukauden kuluessa traumasta, voivat ilmetä myös viiveellä kuukausien tai vuosien päästä
18 Onko reagointi epänormaaliin normaalia? PTSD on monilta oireiltaan keskeisesti ahdistuneisuushäiriö Trauma rikkoo kuitenkin turvallisuuskäsitykset vakavammin kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä Paljon yleistyneemmät pelko-reaktiot mm. Altistuminen traumaattiselle kokemukselle ei itsessään riitä selittämään oireilun kehittymistä
19 PTSD:n kehittymiseen vaikuttaa trauman vakavuus ja vanhempien/aikuisten reagointitapa aiemmin karttuneet traumakokemukset vanhemman uhatuksi tuleminen (myös nuorilla) biologiset haavoittuvuustekijät Osa paranee spontaanisti, toisaalta PTSD-oireilu voi jatkua vuosia Tytöillä vaikeampaa ja pidempikestoisempaa PTSD-oireilua Kroonisessa PTSD-oireilussa, jossa on pitkittynyt traumatisoituminen, voi olla enemmän dissosiatiivisia piirteitä Persoonan hajoamisen tuntemukset, itsetuhoisuus, päihdehakuisuus, aggressio Yhteys epävakaaseen persoonallisuushäiriöön erityisesti seksuaalisen trauman kokeneilla nuorilla?
20 Lapsilla ja nuorilla periaatteessa samat diagnostiset kriteerit kuin aikuisilla Nuorten oireet lähellä aikuisten oirekuvaa, pikkulapsilla regressio, käytösoireet, kouluvaikeudet, unihäiriöt ja somaattiset oireet, vähemmän välttely/turtumusoireita Haastattelun pohjana esim. K-SADS-pl Traumatisoitumisesta pitää kysyä Vanhemmat aliarvioivat lapsensa PTSD oireita! Tyypillisiä komorbideja sairauksia ovat masennus, muut ahdistusryhmän häiriöt, päihdehäiriöt ja käytöshäiriöt
21 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)
22 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Uudelleen kokemisen tuntemus (illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita
23 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen ja turtumisen oireet (3) Pyrkimys välttää traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Affektien latistuminen Tulevaisuuden näkymien kapeutuminen
24 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV D. Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita (2) Nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet Ärtyneisyys tai vihan purkaukset Keskittymisvaikeudet Korostunut varuillaan olo Säikkyminen E. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden F. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa
25 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 A1. traumaattinen kokemus, johon liittyi kuolema tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai oman tai muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen Itse kokemalla, näkee/ kokee tapahtumat toisille tapahtuvana, tulee tietoiseksi läheiselle ihmiselle sattuneista tapahtumista, toistuva altistus sisällölle työn kautta (siviilin altistus esim. tv:n kautta ei hyväksytä altistukseksi) A2. henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu (lapsilla hajanainen käytös tai levottomuus)
26 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 B. traumaattisen tapahtuman uudelleen kokeminen jatkuvasti (1) Toistuvia tunkeutuvia muistikuvia (lapsilla toistoleikki) Toistuvia ja ahdistavia unia tapahtumasta (lapsilla ahdistavat unet ylipäätään) Dissosiatiiviset reaktiot (voimakas uudelleen kokemisen/ elämisen tuntemus, illuusiot, aistiharhat, flashbackit) Psyykkinen ahdistus koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita Fysiologiset reaktiot koettaessa traumaa muistuttavia tai symboloivia sisäisiä tai ulkoisia asioita
27 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 C. traumaan liittyvien asioiden jatkuva välttäminen (1) Pyrkimys välttää traumaa koskevia muistoja, ajatuksia ja tunteita Pyrkimys välttää toimintoja, paikkoja tai ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta ja nostattavat häiritseviä muistoja, ajatuksia tai tunteita
28 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 D. negatiiviset muutokset kognitioissa ja mielialassa (2) Kykenemättömyys muistaa traumaan liittyviä keskeisiä seikkoja (dissosiatiivinen amnesia) Jatkuvat ja ylilyövät negatiiviset uskomukset tai odotukset itseä, toisia tai maailmaa kohtaan (olen paha, kehenkään ei voi luottaa, maailma on hyvin vaarallinen) Jatkuvat vääristyneet käsitykset tapahtuman syistä tai seuraamuksista, joka johtaa itsesyytöksiin tai muiden syyttelyyn Jatkuva negatiivinen tunnetila (pelko, kauhu, viha, syyllisyys, häpeä) Kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi Muista etääntyminen tai vieraantumisen tunne Jatkuva vaikeus kokea positiivisia tunteita (ilo, tyytyväisyys, rakkaus)
29 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 E. Jatkuvia muuttuneen vireystilan ja reaktiivisuuden oireita (2) Ärtynyt käytös tai vihan purkaukset (tyypillisesti verbaalisena tai fyysisenä aggressiivisuutena toisia kohtaan) Holtiton tai itsetuhoinen käytös Korostunut varuillaan olo Ylivireä säikähtämisreaktio (startle response) Keskittymisvaikeudet Unihäiriöt (nukahtamis ja unessapysymisvaikeudet) F. Oireilu on jatkunut vähintään kuukauden G. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa
30 Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5 Dissosiatiivisuus lisäkriteeri: Nykyisen tai aiemman PTSD oirekriteerit täyttyvät tai lähes täyttyvät ja lisäksi reaktiona stressitekijöihin kokee joko/tai: Depersonalisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia omien ajatusten tai oman kehon ulkopuolella olemisesta (esim. kokee olevansa unessa, epätodellinen olo, itse tai oma keho tuntuvat vierailta tai aika kulkee hitaasti) Derealisaation oireita: Toistuvia tai jatkuvia kokemuksia ympäristön epätodellisuudesta (esim. maailma vaikuttaa unen kaltaiselta, epätodelliselta, etäiseltä tai vääristyneelta)
31 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? The Developmental Trauma Disorder (DTD) Criteria A. Exposure A1. Direct experience or witnessing of repeated and severe episodes of interpersonal violence A2. Significant disruptions of protective caregiving B. Affective and Physiological Dysregulation (2) B1. Inability to modulate, tolerate, or recover from extreme affect states B2. Disturbances in regulation in bodily functions B3. Diminished awareness/dissociation of sensations, emotions, and bodily states B4. Impaired capacity to describe emotions or bodily states
32 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? C. Attentional and behavioral dysregulation (3) C1. Preoccupation with threat, or impaired capacity to perceive threat, including misreading of cues C2. Impaired capacity for self-protection, including extreme risk taking or thrill seeking C3. Maladaptive attempts at self-soothing C4. Habitual or reactive self-harm C5. Inability to initiate or sustain goal-directed behavior
33 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? D. Self- and relational dysregulation (3) D1. Intense preoccupation with safety of the caregiver or other loved ones or difficulty tolerating reunion with them D2. Persistent negative sense of self, including selfloathing, helplessness,worthlessness, or defectiveness D3. Extreme and persistent distrust, defiance, or lack of reciprocal behavior in close relationships D4. Reactive physical or verbal aggression D5. Inappropriate attempts to get intimate contact or excessive reliance on peers or adults for safety and reassurance D6. Impaired capacity to regulated empathic arousal as evidenced by lack of empathy for, or intolerance of, expresexpressions of distress in others, or excessive responsiveness to the distress of others
34 Kompleksinen trauma diagnoosiksi? E. Posttraumatic spectrum symptoms The child exhibits at least one symptom in at least two of the three posttraumatic stress disorder (PTSD) symptom Clusters B, C, and D. F. Duration of disturbance Symptoms in DTD Criteria B, C, D, and E last at least 6 months. G. Functional impairment The disturbance causes clinically significant distress or impairment in at two of the areas of functioning
35 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Nuoruusikään kuuluvat ajoittaiset kokemukset kaikkivoipaisuudesta ja pyrkimys eriytyä vanhemmista. ->Trauman jälkeinen turvattomuus korostaa läheisten ihmissuhteiden merkitystä ja hidastaa nuoren itsenäistymisyrityksiä Aggressio ja seksuaalisuus kehittymässä Syyllisyys, häpeä, ahdistus ja epävarmuus trauman laukaisemana
36 Maailmankuvan ja tulevaisuuden rakentaminen, sekä tunteiden säätely ja ilmaisu häiriintyvät traumaattisten kokemusten jälkeen Näköalattomuus tulevaisuuden suhteen voi tulla esiin itsetuhoisuutena Ruumiillinen vammautuminen tai vammautunut keho on hankala hyväksyä ja integroida identiteettiin Traumatisoitumista saattaa seurata uhri-identiteetin kehitys, passivoituminen ja avuttomuus.
37 Nuoruusiässä ymmärrys aiemmista kokemuksista syvenee ja aiemmin koetut traumat voivat saada uuden merkityksen. Uusi traumatisoituminen altistaa aikaisempien traumojen aktivoitumiselle Nuori voi kieltää tapahtumat, kokea niistä epärealistista syyllisyyttä tai haaveilla tapahtumiin puuttumisesta tai kostosta Nuorille tyypillistä agitoituneisuutta, levottomuutta, epäloogista käyttäytymistä, kouluvaikeuksia ja lisääntynyttä päihdekäyttöä voi olla hankala tunnistaa traumatisoitumiseen liittyviksi.
38 Mitä asioita arvioida tavattaessa nuoria, joilla epäilee psyykkistä oireilua trauman seurauksena? Onko kokenut traumaattisen tapahtuman? Ahdistuneisuus Mieliala? Itsetuhoisuus? Päihteet? Jatkuvat kivut ja säryt? Traumaperäiset oireet (IES)? Toimintakyky/ opiskelukyky/ työkyky? Tukiverkosto?
39 Onko kokenut traumaattisen tapahtuman, kuinka vaikeasti? Kysyttävä suoraan, onko henkilö kokenut elämänsä aikana tapahtumia, jotka ovat häntä järkyttäneet todella pahoin. Voi antaa esimerkkejä: Liikenneonnettomuus tai muu vakava onnettomuus (esim. tippuminen korkealta), jossa sinä tai joku muu loukkaantui vakavasti ja tarvitsi sairaalahoitoa Tulipalo, jota sammuttamaan tarvittiin palokunta Luonnonmullistus, esimerkiksi maanjäristys tai tulva Nähnyt väkivaltarikoksen, esimerkiksi kaupan ryöstön Joutunut väkivaltarikoksen uhriksi, esimerkiksi ryöstetty, pahoinpidelty tai uhattu aseella Kuullut äkillisiä järkyttäviä uutisia, esimerkiksi läheinen ihminen kuollut tai sairastunut vakavasti Nähnyt kotona kiivasta riitelyä tai kuritettu kotona niin, että jäi jälkiä Seksuaalista ahdistelua tai hyväksikäyttöä
40 Jokelan koulukeskuksen oppilaiden ja Kauhajoen oppilaitoksen opiskelijoiden traumaperäinen oireilu altistumisen vakavuuden mukaan T1= 4 kk tapahtumista T2= 16kk tapahtumista T3= 28 kk tapahtumista % T1 T2 T3 T1 T2 T3 T1 T2 T3 Lievä - Kohtalainen Huomattava Vakava - Äärimmäinen Altistuksen aste Merkittävästi oireita (IES 35-75) Kohtalaisesti oireita (IES 20-34) Vähän oireita (IES 0-19) 40
41 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely IES (Impact of Event Scale) on 22 kohdan kysymyssarja, joka kartoittaa traumaperäisiä oireita Sen täyttää potilas/ asiakas itse. Tärkein asia ohjeistaa on, että henkilö miettii vointiaan viimeisen viikon ajalta. (Traumatisoituneet usein humpsahtavat tapahtuma-aikaan, miettiessään kokemuksiaan ja vastaavat sen mukaan.) Lomaketta voi toistaa hoidon/ seurannan aikana, jotta saa käsityksen muutoksesta voinnissa.
42 Traumaperäiset oireet ja IES-kysely Lomakkeen kohdat pisteytetään: ei lainkaan = 0, harvoin = 1, joskus = 3, usein = 5. Kohdat lasketaan yhteen summapistemäärän saamiseksi. IES-22 versioon ei ole olemassa virallisia suomalaisia rajaarvoja. Ehdotan konservatiivisia seulonnan raja-arvoja käytännön työhön IES-22 lomakkeelle: 0-25 normaali tai lievä reaktio, ei viitettä traumaperäisestä oireilusta kohtalainen reaktio, traumaperäisen stressin oireita, vähintään seurattava. 46- vakava reaktio, todennäköinen traumaperäinen stressihäiriö, todennäköinen hoidon tarve
43 IES Impact of Event Scale KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 1. Kaikki tapahtumasta muistuttavat asiat palauttivat mieleen siihen liittyviä tunteita. 2. Minulla oli nukkumisvaikeuksia. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein Ohjeet: Seuraava lista sisältää kommentteja, joita stressaavan tapahtuman läpikäyneet ihmiset ovat antaneet tapahtuman jälkeen. Ole hyvä ja täytä lomake käyttäen stressaavana tapahtumana. Rastita neljästä vaihtoehdosta se, joka osoittaa kuinka usein sinulla on ollut kyseinen kokemus viimeksi kuluneen seitsemän päivän aikana. 3. Muut asiat saivat jatkuvasti minut ajattelemaan sitä. 4. Tunsin itseni ärtyisäksi ja vihaiseksi. 5. En antanut asiaa koskevien ajatusten tai siitä muistuttavien asioiden järkyttää tunteitani. 6. Ajattelin tapahtumaa silloinkin kun minun ei ollut tarkoitus. 7.Tuntui kuin tapahtumaa ei olisi ollutkaan tai se tuntui epätodelliselta. 8. Välttelin tapahtumasta muistuttavia asioita. 9. Mielikuvia tapahtumasta palasi yhtäkkiä mieleeni. 10. Olin hermostunut ja säpsähtelin helposti.
44 KUINKA USEIN SAMA KOKEMUS 11. Yritin olla ajattelematta tapahtumaa. 12. Tiedostin, että minulla oli vielä paljon tapahtumaan liittyviä tunteita, mutta en käsitellyt niitä 13. Tapahtumaan liittyvät tunteeni olivat ikään kuin turtuneita. Ei lainkaan Harvoin Joskus Usein 14. Huomasin käyttäytyväni tai tuntevani ikään kuin olisin ollut jälleen tapahtuman hetkessä. 15. Minulla oli nukahtamisvaikeuksia. 16. Voimakkaat tapahtumaan liittyvät tunteet valtasivat mieleni. 17. Yritin poistaa sen mielestäni. 18. Minulla oli keskittymisvaikeuksia. 19. Tapahtumasta muistuttavat asiat aiheuttivat minussa fyysisiä reaktioita kuten hikoilu, hengenahdistusta, pahoinvointia tai sydämentykytystä. 20. Näin unia tapahtumasta. 21. Tunsin oloni valppaaksi ja varuillaan olevaksi. 22. Yritin olla puhumatta tapahtumasta.
45 PCL-5 Tapahtuma, jonka olet kokenut oli ja se tapahtui. OHJE: Seuraava lista kuvaa vaikeuksia ja oireita joita ihmisillä toisinaan on reaktiona erittäin kuormittaviin kokemuksiin. Lue jokainen kohta huolellisesti ja valitse/ympäröi/rastita numeroista se, joka osoittaa parhaiten, kuinka paljon kyseinen oire on sinua häirinnyt viimeisen kuukauden aikana. Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon 1. Toistuvia, häiritseviä ja epätoivottuja muistoja, kuormittavasta kokemuksesta? Erittäin paljon 2. Toistuvia häiritseviä unia kuormittavasta kokemuksesta? 3. Yhtäkkiä tunnet tai käyttäydyt ikään kuin kuormittava kokemus tapahtuisi uudelleen (ikään kuin todella uudelleen eläisit sitä)? Tunnet olevasi hyvin järkyttynyt, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta? Koet voimakkaita fyysisiä reaktioita, kun jokin muistutti sinua kuormittavasta kokemuksesta (esim. sydämen tykytystä, hengenahdistusta tai hikoilua)? Vältät muistoja, ajatuksia tai tunteita, jotka liittyvät kuormittavaan kokemukseen? Vältät kuormittavasta kokemuksesta muistuttavia asioita (esim. ihmisiä, paikkoja, keskusteluja, toimintoja, esineitä tai tilanteita)? 8. Vaikeuksia muistaa keskeisiä osia kuormittavasta kokemuksesta? 9. Voimakkaita kielteisiä uskomuksia itseä, muita ihmisiä tai maailmaa koskien (esim. ajatuksia kuten: olen paha, minussa on jotain pahasti vialla, kehenkään ei voi luottaa, maailman on täysin vaarallinen)?
46 Ei lainkaan Melko vähän Jonkin verran Melko paljon Erittäin paljon 10. Syytät itseäsi tai jotakuta muuta kuormittavasta kokemuksestasi tai mitä siitä seurasi? Voimakkaita kielteisiä tunteita kuten pelkoa, kauhua, vihaa, syyllisyyttä tai häpeää? Menettänyt kiinnostuksen toimintoihin, joista aiemmin nautit? 13. Tunnet etääntyneesi tai vieraantuneesi muista ihmisistä? 14. Vaikeuksia kokea myönteisiä tunteita (esim. olet kyvytön kokemaan onnellisuutta, tai kyvytön kokemaan rakastavia tunteita läheisiäsi kohtaan)? 15. Ärtynyttä käyttäytymistä, vihanpurkauksia tai aggressiivisia tekoja? 16. Otat liian paljon riskejä tai teet asioita, jotka voivat aiheuttaa sinulle haittaa? 17. Olet hälytysvalmiudessa tai valpas ja varuillaan oleva? Tunnet itsesi hermostuneeksi tai säikyt helposti? Koet keskittymisvaikeuksia? 20. Vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa? PCL-5 (8/14/2013) Weathers, Litz, Keane, Palmieri, Marx, & Schnurr -- National Center for PTSD (suom. H.Haravuori 11/2013 THL) 46
47 Traumaperäiset oireet Henkilöä kannattaa pyytää kuvailemaan tarkasti, mitä hän päivän aikana tekee heräämisestä nukahtamiseen Traumatisoitunut henkilö saattaa suorittaa (koulu)päivän rutiini tavanomaisesti mutta illalla olla lamaantunut Vältteleekö henkilö joitain asioita tai tilanteita, onko elämä kapeutunut?
48 Jatkuvat kivut ja säryt? Psyykkinen trauma voi ilmetä kehollisina oireina Ensisijaisesti tulee pois sulkea somaattiset sairaudet
49 Trauman vaikutus toimintakykyyn Psyykkinen trauma aiheuttaa keskittymiskyvyn ja muistin ongelmia. Koulunkäynnissä/ opiskelussa/ työteossa tästä seuraa pulmia. Usein koulu/ opiskelusuoriutuminen heikkenee. Tästä huolimatta syytä kannustaa jatkamaan ja pyrkiä tekemään muutoksia esimerkiksi opiskelusuunnitelmaan.
50 Tukiverkosto? Läheiset ovat keskeinen ja jopa kriittinen tuki traumatisoituneelle. Läheisten näkemyksen kuuleminen ja oma jaksaminen? Kannustetaan tavalliseen elämään!
51 Kehon havainnoinnista Huomio ihon värin muutoksiin, pupillien kokoon, lihasjännityksiin, vapinaan, silmien liikkeeseen Ryhdin romahtaminen, niskan asento, käsien liikkeet, jäykkyys ym. Mikä olo itsellä on? Muuttuuko oma vireystila? Rentoutumisharjoitukset, hengityksen rauhoittaminen Liikunta, tavalliset askareet
52 Toleranssi-ikkuna Uudelleen kokemisen yhteydessä tapahtuu sama kuin traumatisoitumisen aikaan. Keho on vaarassa, limbiset alueet ottavat vallan. Pitää paeta Työntekijän tehtävänä on säädellä ja auttaa säätelemään reaktioiden voimakkuutta Optimaalinen tila työskennellä; ei liian ylhäällä eikä liian alhaalla Tärkeintä on turvan ja hallinnan tunteen lisääntyminen Havainnointi työvälineenä
53 Traumareaktioihin liittyy usein normatiivisen nuoruusiän kehityksen vaikeutuminen Kumpi pitäisi olla hoidon fokuksessa trauma vai nuoruusiän kehityksen tukeminen? Koska haasteiden läpi käyminen yhtä aikaa voi olla liikaa, mahdotonta?
54 Cave I m very concerned that students are taught to urge their patients to talk about the most painful events of their lives without helping them to modulate their arousal. That is obviously retraumatizing. Asking people to relive the most horrendous events in their lives without teaching them how to feel safe and calm inside is hazardous to people s health; it s so wrong. (Bessel van der Kolk).
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotJokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmille altistuneiden seurantatutkimuksen tähänastisia tuloksia Laura Suomalainen, LT 14.2.2011 1 Tutkimusryhmä Mielenterveys ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotAkuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö
Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotMielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL
Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotTunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta
Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotMonia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito. Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja
Monia koskettavan traumaattisen tapahtuman hoito Henna Haravuori, erikoistutkija THL, vs oyl HUS HYKS Nuorisopsykiatrian linja 1 Suositeltavaa luettavaa Berkowitz S, Bryant R, ym. Skills for Psychological
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotTupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara
Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotLevottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka
Levottoman oppilaan tausta ja syrjäytymisuhka J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I P A R I - J A P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 3 1. 1 0. 2 0 1 6 Klo 935-1200 1. Oireilun tausta:
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotPäivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014
Päivi Maaranen LT, apulaisylilääkäri KYS Nuorisopsykiatrian päivät 3.-4.4.2014 Dissosiaation määritelmä Osittainen tai täydellinen kykenemättömyys yhdistää keskenään menneisyyteen liittyviä muistikuvia,
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotOmaisen kohtaamisen prosessi
Omaisen kohtaamisen prosessi www.omaiset-tampere.fi www.omaisetep.fi Läheisen sairastuminen on aina kriisi koko perheelle. Omaisen, jonka läheisellä on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia,
LisätiedotLataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa
Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari Lataa Kirjailija: Salli Saari ISBN: 9789511186724 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.27 Mb Apua syvän järkytyksen kokeneille, heidän läheisilleen
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTrauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen
PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotLasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)
Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotKotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström
Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten
LisätiedotMielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia
Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia Leena Ehrling 11.3.2014 Hyvinvoinnin saavuttaminen vaatii muutakin kuin pahoinvoinnin poistamisen. (Jahoda 1958) 25.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotMiten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti
Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen
LisätiedotOsallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen
Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla Miikka Niskanen 18.3.2017 Onko meidän tarpeen keskustella osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukemisesta?
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi
KUOLEMA JA TARKOITUS Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 KUOLEMA JA TARKOITUS ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALISESSA PROSESSISSA Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi.
LisätiedotPsyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen
Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotJohdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.
Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän
LisätiedotFcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014
FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.
LisätiedotNormaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen
Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
Lisätiedot