TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 1 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos TOIMINTAKERTOMUS 2016 MERELTÄ...TUNTUREILLE...KAUPUNGEISTA...ERÄMAIHAN TURVANASI LAPISSA

2 2 Sisällysluettelo Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus... 2 Lapin pelastuslautakunta... 3 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio... 4 Pelastustoiminta... 6 Vuosi Koulutus ja harjoitukset Öljyntorjunta Ensivaste Onnettomuuksien ehkäisy Vuosi Valvontatehtävät Valvontasuunnitelman kohteet A1 - A Asiakirjavalvonta Asiantuntijapalvelut Turvallisuusviestintä Lapissa Nuohoustoiminta Palontutkinta Varautuminen Viestintä Henkilöstö Sopimuspalokunnat Talous Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilinpäätös ja erilliset liitteet Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Käyttötalouden toteutumisvertailu Investointien toteumavertailu Henkilöstökulut ja maksetut puolueverot Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä... 54

3 3 Pelastusjohtajan katsaus Lapin pelastuslaitoksen kolmastoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisiä hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4358 (ed.v.4187). Palokuntien tehtävämäärät ovat vakiintuneet runsaaseen neljääntuhanteen tehtävään. Eniten tehtävämääriin vaikuttaa kesän sääolosuhteet (sateet / kuivuus). Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen johtuen pitkälle juuri kesän sääolosuhteista. Toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, ensivastetoiminnan tuotoista sekä öljysuojarahaston korvauksista. Toimintamenojen alitukseen vaikuttivat lomapalkkavelan, varallaolo- ja ylityötuntien sekä varhaiseläkemaksujen pieneneminen. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on valtakunnan alhaisin ja valtiontuen lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Kertomusvuoden alusta tulivat voimaan uudet alue- ja palokuntasopimukset. Kaikkiaan 31 vapaaehtoista palokuntaa toimii Lapissa sopimuspalokuntana. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta ja samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Pelastustoimen uudistamisen valmistelussa koettiin varsin erikoisia vaiheita. Huhtikuussa hallitus yllättäen linjasi, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden maakunnan tehtäväksi ja näin lakiluonnokset lähtivät viiden pelastuslaitoksen vaihtoehdosta. Kuulemis- ja lausuntokierroksen aikana ministeriön virkamiesvalmistelun tuloksena syntynyt lakiesitys pelastustoimen järjestämislaiksi sai kriittisen vastaanoton. Pelastuslautakunta katsoi, ettei lakiesitystä pidä antaa eduskunnalle sellaisena kuin se oli virkamiesvalmistelun tuloksena syntynyt. Pelastuslautakunnan mielestä pelastustoimen järjestämisvastuun tulee olla 18 maakunnalla tasavertaisesti, pelastustoimen rahoituksen tulee perustua muihin kriteereihin kuin maakunnan asukaslukuun eikä valtion ohjaus saa rajoittaa maakunnan pelastustoimen riskeihin perustuvaa pelastustoimen palvelujen järjestämistä. Maakuntahallitus omassa lausunnossaan yhtyi pelastuslautakunnan näkemykseen. Joulukuussa hallitus päätti linjauksesta, jonka mukaan vuoden 2019 alusta aloittavat maakunnat järjestävät kukin pelastustoimen omalla alueellaan. Linjaukseen sisältyy myös valtion ohjauksen vahvistuminen. Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnononnettomuuksiin koko maassa. Pelastustoimi uudistuu ja muuttuu merkittävästi lähivuosina. Myös sisäisen turvallisuuden uudet haasteet koskettavat läheisesti pelastustoimea. Onko pelastustoimella muutos- ja uudistumisvalmiutta? Vuosikymmenten saatossa palo- ja pelastustointa on uudistettu useaan kertaan, joten valmiutemme on siinäkin suhteessa koeponnistettu. Nyt olemme osa Suomen historian suurinta hallintouudistusta, emmekä ole sille jarruna vaan aktiivisesti mukana. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin pelastustoimen uudistamiseksi.

4 4 Lapin pelastuslautakunta Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 4 kokousta ja käsitteli 71 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytä-kirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja. Pelastuslautakunta Puheenjohtaja Aarne Jänkälä, Rovaniemi Varapuheenjohtaja Pentti Mäkitalo, Enontekiö Jäsenet Laila Aikio, Inari Eeva Harmanen, Inari Jussi-Pekka Heinonen, Pello Sisko Korrensalo, Kemi Tanja Joona, Ylitornio Matti Lankila, Tornio Laina Meriläinen, Rovaniemi Matti Myllykangas, Muonio Marko Poikela, Pelkosenniemi Olli Saariniemi, Salla Varajäsen Sanna Karhu, Rovaniemi Helinä Hautamäki, Enontekiö Teuvo Katajamaa, Inari Jari Hakkarainen, Sodankylä Sakari Lipponen, Kolari Reijo Viitala, Kemi Pauliina Koskenniemi, Pello Teuvo Alatalo; Keminmaa Jouni Järvelä, Rovaniemi Sari Keskitalo, Enontekiö Heikki Honkanen, Pelkosenniemi Saara Harzel, Rovaniemi Antti Mäkituomas, hallituksen edustaja, Pello Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti 4 kokousta.

5 5 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio VALTUUSTO HALLITUS PELASTUS LAUTAKUNTA PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja HALLINTO Johtoryhmä Hallintopalvelut Yhteistyötoimikunta Neuvottelukunta (Kunnat) Neuvottelukunta (Sopimuspalokunnat) Hankintatiimi PELASTUSTOIMI TURVALLISUUS- PALVELUT Pelastuspäällikkö Johtoryhmä PELASTUS- TOIMINTA Pelastuspäällikkö Johtoryhmä ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS ENSIVASTESOPIMUS Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin pelastuslaitos on m aakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.

6 6 Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Organisaation muutoksessa alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat. PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja PELASTUSTOIMI Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Teollisuus Kaupunkirakenne Maaseutu / matkailu Tarkastustoiminta Neuvontapalvelut Nuohoustoiminta Kemikaalivalvonta Palontutkinta Varautuminen Väestönsuojelu Riskianalyysi Turvallisuussuunnittelu Tiedotus Viranomaisyhteistyö Koulutus Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Sammutus- ja pelastustoiminta mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin Öljyvahingontorjunta Kemikaalitorjunta Kansainvälinen toiminta Sopimuspalokunta-asiat Viranomaisyhteistyö Operatiivinen johtaminen Vastesuunnittelu Toimintavalmius Tiedotus Hankinta-asiat Riskianalyysi Palontutkinta Koulutus Pelastustoimen vastuualueet, joihin on ni metyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.

7 7 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Harri Paldanius Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan. Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat välittömässä ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella. Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat (yhteensä 31 kpl), joiden ensilähtö on 10 m inuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat lain mukaisesti pelastuslaitoksen viranhaltijat. Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä. Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoiminta- ja suuronnettomuusharjoituksilla. Pelastuslaitoksen alueella on 16 Seveso III direktiivin piirissä olevaa tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa, joihin tulee laatia ulkoinen pelastussuunnitel-

8 8 ma ja pitää suuronnettomuusharjoitus vähintään kolmen vuoden välein. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus on keskittynyt Tornioon ja paperiteollisuuskeskittymä löytyy Kemistä. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin kaksi ja puolimiljoonaa turistia. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat: Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki Pelastustoimintaa tulee pelastuslain mukaisesti johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystäväpalomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena mm. valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä. Vuosi 2016 Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla uuden valtakunnallisen ERICA -hätäkeskustietojärjestelmän testaamiseen sekä toteuttamisen valmisteluun. Pelastuslaitos hyödyntää pelastustoiminnassaan valtakunnallista pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää -PEKE. Järjestelmä on kaikkien päivystävien palomestareiden käytössä sekä monissa ensilähdön sammutusautoissa. Valtakunnalliseen pelastustoiminnan kehittämistyöhön osallistuttiin kansainvälisen pelastustoiminnan, sopimuspalokuntatoiminnan ja palotarkastustyön kehittämistyöryhmissä. Vuoteen 2016 s isältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Maahanmuuton haasteet otettiin huomioon erityisesti viranomaisyhteistyössä. Sähkönjakelun häiriötilanteita harjoiteltiin yhdessä puolustusvoimien kanssa. Öljyntorjunnassa jatkettiin öljytorjunnan valmiutta parantavaa yhteistyötä Perämeren alueelle Oulu Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa. Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä kasvoi hieman vuonna 2016 edellisvuodesta. Maastopalojen määrä pysyi alhaisena, mutta erheellisten paloilmoitinhälytysten määrä kääntyi kasvuun.

9 9 Pelastuslaitoksella oli 4358 hälytystehtävää, kun niitä vuonna 2015 oli Tehtävämäärät ovat vakiin-tuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Lähivuosien tehtävämäärien huippu (4494) tavoitettiin vuonna Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2016 k uoli tulipaloissa neljä ihmistä. Edellisenä vuonna tulipaloissa kuoli kuusi ihmistä. Kahdeksan edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli 39 henkilöä (edellisenä vuonna 31). Vakavasti loukkaantuneita oli 95 (91) sekä lievästi loukkaantuneita 652 (671). Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyyppinä säilyivät automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden määrä oli 926 tehtävää (855). Paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävämäärät ovat viime vuosina vähentyneet pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn ja tehostuneen neuvonnan myötä, mutta kääntyivät vuonna 2016 taas nousuun. Suurimmillaan paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtäviä oli vuonna 2010 (1163 tehtävää). Vertailujaksolla ilmoitinlaitteistojen määrä on lisääntynyt. Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimmaksi tehtävätyypiksi nousivat ensivastetehtävät. Tehtäviä oli 806 (715). Lapin jokaisessa kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen a mbulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Liikenneonnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 707 kertaa (812). Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 49 (44) kpl. Moottorikelkka oli näissä ensisijaisena osallisena liikennevälineenä 46 k ertaa. Maastoliikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2010 maastoliikenneonnettomuuksia tilastoitiin 24 tehtävää. Pelastuslaitoksen tilastoihin tulevat vain ne liikenneonnettomuudet, joissa pelastuslaitoksen yksikkö on käynyt kohteessa. Hienoista kasvua tapahtui rakennuspaloissa, joita oli 112 kpl (106). Rakennuspalovaaroja tilastoitiin edellisvuotta enemmän eli 188 k pl (158). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 307 kpl (276). Suurimpana ryhmä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 223 kpl (174). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen

10 10 saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Vesipelastustehtäviä oli 27 kpl (31) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 26 kertaa (36). Toinen perättäinen sateinen kesä näkyi merkittävästi maastopalojen määrässä. Maastopaloja oli 40 kpl (53) Vuosina 2013 ja vuonna 2014 maastopaloja oli noin 200 kpl. Eläintenpelastustehtäviä oli 51 kpl (78) Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 64 (46), liikennevälinepalot 131 kpl (145) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 8 kpl (6). Tehtävien määrä vaihteli jonkin verran eri kuukausien välillä. Vilkkain kuukausi oli joulukuu (451 kpl) ja rauhallisin kuu oli toukokuu (292kpl). Joulukuussa muita kuukausia runsaammin oli erityisesti liikenneonnettomuuksia, ensivastetehtäviä sekä paloilmoittimien tarkastustehtäviä. Viikonpäivistä tehtäviä oli eninten edellisvuoden tapaan perjantaisin (681) ja lauantaisin (679) ja vähiten sunnuntaisin (523kpl). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo 8-21 väliselle ajalle, jolloin tehtäviä on 2-3 kertaa yöaikaa enemmän ( kpl). Yön tunteinakin (klo 02-06) tehtäviä on ollut kpl. Kaikista tehtävistä lähes puolet (1967 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Naapurivaltioiden puolella käytiin 6 kertaa. Tehtävämäärät vuonna 2016 onnettomuustyypeittäin Autom.paloilm. Liikenneonnetto Ensivastetehtävä Muu Ihmisen Rakennuspalovaara Maastopalo Vahingontorjunta Rakennuspalo Avunantotehtävä Liikennevälinepalo Virka-aputehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen Öljyvahinko Eläimen Vaarallisten Räjähdys / Sortuma /

11 11 Tehtävämäärät kuukausittain, joulukuu oli vilkkain kuukausi vuonna Tehtävämäärät tapahtumakunnittain vuonna Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Tehtävämäärät vuonna 2016 pelastusyksiköittäin top RLA 401 RLA 111 RLA 101 RLA 501 RLA 631 RLA 811 RLA 741 RLA 801 RLA 821 RLA 171 RLA 731 RLA 611 RLA401 = Rovaniemen paloasema, RLA111 = Kemin paloasema, RLA101 = Tornion paloasema, RLA501 = Kemijärven paloasema, RLA631 = Enontekiön (Hetta) paloasema, RLA811 = Inarin paloasema, RLA741 = Sirkan (Levin) paloasema, RLA801 = Ivalon paloasema, RLA821 = Saariselän paloasema, RLA171 = Tervolan paloasema, RLA731 = Kittilän paloasema, RLA611 = Äkäslompolon paloasema.

12 12 Tehtävämäärät vuosia Vuosi 2011 Vuosi 2012Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Koulutus ja harjoitukset Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Sopimuspalokuntalaisille pidettiin vuonna peruskurssia (sammutus-, savusukellus- ja pelastustyökurssit sekä pintapelastus-, vaarallistenaineiden-, korkealta pelastamisen-, ensiapu- ja ensivastekurssit). Yhteensä koulutuksiin osallistui 207 sopimuspalokuntalaista. Pelastuslaitos järjesti 11 koulutustapahtumaa, joiden kohderyhmänä oli teollisuuden ja kaivoksien henkilöstöä. Koulutukset suunniteltiin tuotantolaitosten tarpeiden mukaan ja niistä laskutettiin yhteensä Koulutusta annettiin mm. pelastustoiminnan johtamisesta ja sammutusmiehistön perustaidoista. Tuotantolaitoksien koulutusten tavoitteena oli parantaa kohteiden omakohtaisen varautumisen tasoa. Tuotantolaitosten tekemät alkuvaiheen sammutus- ja pelastustoimet rajoittavat merkittävästi onnettomuuden seurauksia, erityisesti kohteissa joissa pelastuslaitoksen ajomatka kohteeseen on pitkä. Viran- ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti. Vuonna 2016 pidettiin kolme suuronnettomuusharjoitusta (Metsä Fibre Oy Kemin tehdas, Neste Oyj Rovaniemen varasto ja Inarin Kettuvaaran varasto) sekä kaksipäiväinen kaivannaisjätealtaiden suuronnettomuustyöpaja (Outokumpu Oy. Boliden Oy ja Agnico Eagle Oy).

13 13 Öljyntorjunta Öljyntorjuntavalmiuden osalta merkittävin tapahtuma oli elokuussa järjestetty Nuotta2016-harjoitus. Harjoituksessa osallistui eri viranomaistahoja sekä vapaaehtoisia. Mukana olivat mm. Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset, Länsi-Suomen Merivartiosto, Poliisi, Kemin Satama sekä vapaaehtoistahoina Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Suomen lentopelastusseura, Vapepa, WWF sekä Meripelastajat Kemistä ja Torniosta. Suomen ympäristökeskus osallistui harjoitukseen sekä tarkkailijana että Boris -tilannekuvajärjestelmän kouluttajana. Harjoitukseen osallistui noin 150 henkilöä. Harjoitus oli ensimmäinen laatuaan Lapin pelastuslaitoksella jossa harjoiteltiin toimintaa suuressa öljyvahingossa tässä mittakaavassa. Harjoituksen suunnittelu aloitettiin joulukuussa Harjoituksen toiminnallinen osuus kesti 3 päi vää. Harjoituksen pääpaino oli eri viranomaisten, vapaaehtoistoimijoiden, sekä muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisessä operatiivisessa öljyntorjunnassa, öljyntorjuntaoperaation johtamisessa, sekä öljyn keräämisessä merialueilta. Harjoituksen tavoitteet saavutettiin. Kalustohankintojen osalta noudatettiin Lapin pelastuslaitoksen voimassa ollutta öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman kalustohankintasuunnitelmaa. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman viisivuotiskausi päättyi 2016 vuoden lopulla. Uusi suunnitelma hankintoineen vuosille hyväksyttiin pelastuslautakunnassa lokakuussa 2016.

14 14 Ensivaste Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 al usta ja sopimukset sekä ohjeet päivitettiin vuoden 2015 aikana. Ensivastekoulutusta saatiin hyvin vaihtelevasti riippuen toimipaikasta. Sairaanhoitopiireillä on parannettavaa sopimuksen mukaisen koulutuksen järjestämisessä. Ensivastetehtäviä on toiseksi eniten tehtäväluokista, vuonna 2016 tehtäviä oli 806. Pelastuslaitoksella ja Lapin Pelastushelikopteri Tuki Ry:llä on k eskinäinen sopimus ASLAK-helikopterin käytöstä pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Pelastuslaitos on antanut Oulun hätäkeskukselle hälytysohjeen pelastushelikopterille välitettävistä pelastustoimen tehtävistä, joissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Pelastuslaitoksen ohje ei muuta muiden viranomaisten hätäkeskukselle antamia ohjeita eri ilma-alusten käytöstä. Pelastusviranomaisen päätöksellä ja erikseen pyydettäessä pelastushelikopteri Aslak ja sen maayksikkö voidaan hälyttää myös muihin tehtäviin. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuspäällikkö Timo Rantala Onnettomuuksien ehkäisyn tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja -kulttuuria. Onnettomuuksien ehkäisyssä toimii kokopäiväisesti neljä henkilöä. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ylläpito vaatii 130 henkilön virkamies organisaation Lapissa. Onnettomuuksien ehkäisytyö pääasiallinen resurssi saadaan edellä mainitun organisaation olemassa olevan työajan tehostamisesta. Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden seurauksia.

15 15 Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuin- ja toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi. Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa. Vuosi 2016 Valvontasuunnitelman toteutuma oli 97 %.Vuoden 2016 valvontateemoina olivat marjanpoimijoiden ja turvapaikan hakijoiden majoitus sekä vuosina rakennettujen tunturikohteiden tulisijat. Valvontateemoissa ei esiintynyt poikkeamia tai asioita, jotka tulisi erikseen huomioida valvonnan ja riskienarvioinnissa. Osaamisen johtamiseen siirtymistä valmisteltiin ja osaamista saadaan vahvistettua palotarkasta Päivi Kyläsen valinnalla ja hänen osallistumisella kumppanuusverkoston työryhmään, jonka tehtävänä on laatia pelastuslaitoksille valvonnan käsikirja ja tehdä esitys sähköisen asioinnin mallista. Valtakunnallinen Varanto Valvontasovellus-hanke on ha kenut jatkoaikaa Palosuojelurahastolta vuoden 2017 loppuun saakka. Tarkoituksena on suunnitelmallisesti ja tarkoituksen mukaisesti tarkentaa Valvontasovelluksen toteutuksen sisältöä ja rakennetta yhdessä.

16 16 Sisäministeriö asetti työryhmiä pelastustoimen uudistukseen liittyvien tehtävien kehittämiseksi. Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen työryhmän tavoitteena on t ehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Lapin pelastuslaitokselta Timo Rantala nimettiin jäseneksi työryhmään Valvontatehtävät voimaan tulleen pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa. Pelastuslain 78 : n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on v armistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 : ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Pelastuslautakunta hyväksyi Lapin pelastuslaitoksen Valvontasuunnitelman, jossa oli määritelty toimipaikoittain palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa.

17 17 Valvontatehtävät pääluokat vuonna % 3 % 1 % 54 % Palotarkastukset 1334 kpl 22 % 54 % 22 % Asiakirjavalvonta 528 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala Palotarkastukset 1334 kpl jakautuivat vuonna 2016 pääluokittain seuraavasti 9 % 1 % 1 % 7 % 2 % 80 % 80 % Yleiset palotarkastukset 1066 kpl 9 % Erityiset palotarkastukset 122 kpl 7 % Muut palotarkastukset 95 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala

18 18 Lapin pelastuslaitos suorittaa määräaikaiset palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Palotarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti suuriin riskikohteisiin esim. suuret hoito- ja majoituslaitokset, suurteollisuus sekä suppeamman arviointimallin mukaisesti muihin. Palotarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että kohteen edustaja on varautunut tarkastukseen tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 434/ :n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö. Valvontasuunnitelman kohteet A1- A6 Valvontasuunnitelmaohjeen mukainen riskienarviointi perustuu rakennuksien käyttötapaan, kokoon ja valtakunnallisiin riskitilastoihin (VTT). Ensimmäinen valvontasuunnitelma 2013 on tehty valvontaohjeen mukaisesti. Riskienarviointia pyritään tarkistamaan valvontasuunnitelmassa vuosittain palautteen perusteella, joka saadaan pääosin palotarkastuksen yhteydessä tehtävästä riskienarvioinnista sekä esityksistä parantaa valvontatyön tehokkuutta ja laadukkuutta. Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin on k oettu haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa turvallisuus asiantuntijatason osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E) turvallisuustekniikan lisäksi: A) turvallisuusjohtamista B) onnettomuusriskienhallintaa C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja F) turvallisuusviestintää ja osaamista

19 19 Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on py styttävä soveltamaan kohteen mukaan. Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa. Valvontakohteiden A1-A6 toteutuma 2016 Kohteita kpl Vuonna 2016 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä [kpl] Vuonna 2016 suoritettujen tarkastusten lukumäärä [kpl] Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet % A2 Opetusrakennukset ja päivä-kodit % A3 Kokoontumis- ja liiketilat % A4 Teollisuus- ja varasto-rakennukset % A5 Maatalous-rakennukset % A6 Muut rakennukset % Yhteensä % Lähde Valvontasuunnitelma 2017/ Timo Rantala Vuosi Valvontakohteiden A1 -A6 toteutuman kehittyminen vuosina PelLtk. hyv.valv.suunn. Lopullinen suunnitelma Toteutuma Prosentti % % % % Lähde: Valvontasuunnitelma / Timo Rantala

20 20 Valvontakohteiden A1 - A6 toteutuman kehittyminen toimialueittain vuosina Vuosi Läntinen toimialue Itäinen toimialue Pohjoinen toimialue Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % % % % % % % % % % % % % Lähde: Valvontasuunnitelma / / Timo Rantala Asiakirjavalvonta Pelastuslain 78 : n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on v armistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Asiakirjavalvonta pääluokat 11 % 0 % 18 % 0 % Omavalvontalomakkeet 0 kpl 18 % Pelastussuunnitelmat 98 kpl 32 % 39 % 39 % Yleisötapahtumien pelastusuunnitelmat 207 kpl 32 % Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 167 kpl 11 % Muu asiakirja valvonta 56 kpl

21 21 Lähde Pronto/ Timo Rantala Omavalvontaohjeistus on asuinrakennuksiin, rivitaloihin kerrostaloihin. Vapaa-ajan rakennuksien omavalvontaohjeistus valmistui vuoden lopussa. Lapin pelastuslaitoksen omavalvonnan kokeiluissa tuloksien käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi koska asiakaspintaan tarvitaan sähköinen alusta suurien tietomassojen tehokkaaseen käsittelyyn. Omavalvontaan käytettävissä olevat resurssit oli päätetty käyttää marjanpoimijoiden ja turvapaikan hakijoiden majoituksen sekä vuosina rakennettujen tunturikohteiden tulisijojen valvontateemoihin. Asiantuntijapalvelut Rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus. Asiantuntijapalvelut pääluokat 3 % 0 % 97 % Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 472 kpl 3 % Muut lausunnot 15 kpl 97 %

22 22 Lähde Pronto/ Timo Rantala Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Turvallisuusviestintä Pronto tietojärjestelmään vuodelle 2016 on kirjattu 366 turvallisuusviestintätapahtumaa, joihin osallistui yhteensä kävijää. Koko Lapin väestöstä tilaisuuksissa tavoitettiin n. 12 %. Aihepiireittäin tilaisuudet osallistujamäärien suuruusjärjestyksessä (10 suurinta). Aihe Tilaisuuksia Osallistujia Pelastustoimen esittely Poistumisturvallisuus Muu aihe Alkusammutus Toiminta onnettomuustilanteessa Asumisen turvallisuus Päivä paloasemalla Arjen turvallisuus Nou Hätä! Palovaroitin Muut yhteensä (14 aihetta) Yhteensä Tilaisuuksista toteuttajaorganisaationa oli päätoiminen henkilöstö 334 kertaa ja sopimuspalokunta 79 kertaa. Useat tilaisuudet toteutettiin näiden tiiviissä yhteistyössä. Muita toteuttajia olivat mm SPEK, Pelastusopisto ja muut järjestöt. Merkittävimpinä kohderyhminä olivat suuri yleisö (9061 osallistujaa), peruskoulun 1-6 -luokat (3744), peruskoulun 7-9(10) luokat (2642) sekä hoitolaitosten henkilökunta (1043). Pronto tilastoihin ei ole kirjattu eri medioiden kautta tapahtunutta mediaviestintää.

23 23 Lapissa Lapissa ERHE-laskutus saatiin toimivaksi vuonna 2014 ja tämän jälkeen käynnistykseen tarvittua vahvaa valvontaa laskutuksessa vähennettiin. Laskutus on ollut hyvin toimivaa mutta laskutuksen vähentyminen vuonna 2016 kiinnittää huomiota Lapin osalta, koska se ei ole linjassa muihin tietoihin. Yhtenä syynä voidaan nähdä uus ien laitteistojen pitkät suoja-ajat koska uusien laitteistojen säädöissä halutaan huomioida kaikki neljä vuoden aikaa. Paloilmoitusten määrän käyttäytymistä voidaan tarkastella pitemmällä aikajaksolla. Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä. Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa Vuosi Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Yhteensä Lähde: Pronto / Timo Rantala

24 24 Paloilmoitusten syyt Lapissa Automaattisen paloilmoituksen syy Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Korjausmääräys lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Huolimatt. kiint. korjaus-, asennustai huoltotyössä Ajoneuvon pakokaasu Tupakointi Muu savu tai pöly Kosteus tai vesi Korkea tilapäinen lämpötila Salaman aiheuttama ylijännite tai vaurio Isku ilmaisimeen Ilmaisinvika paloilmoitin- tai sammutus- laitteistossa Keskuslaitteiston vika Virhe tai vika paloilmoittimen ja hätäkeskuksen välisessä yhteydessä Sprinklerin rikkoontuminen Sprinkleriputkiston vuoto Paineenvaihtelu sprinkleriputkistossa Sprinkleriputkiston jäätyminen Erehdys tai väärä käyttö Ilkivaltainen käyttö Ruuan valmistus Huolimattomuus tulitöissä Teholähdevika Hätäkeskuksen toiminta Virhe kuukausikokeilussa Virhe irtikytkennöissä Painikkeen vikaantuminen Muu syy Tuntematon syy Tietoa ei ole kirjattu Yhteensä Lähde: Pronto / Rantala Timo

25 25 Lapin pelastuslaitoksen ohje erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta perustuu soveltuvin osin Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelujen päivättyyn muistioon; Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus. Valtakunnallisesti Erhe-valituksista saatujen päätöksien laskutusperusteet ovat kestäneet hallinto-oikeudessa. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on päätettävänä ensimmäinen ihmisen käyttäytymisestä johtuva ERHE-laskun valitus ja se on tehty Lapin pelastuslaitoksen laskusta. Nuohoustoiminta Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää pelastuslautakunta. Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen Seutukunta alue-pel.ltk pel.ltk pel.ltk pel.ltk Kemi-Tornion seutu-kunta 0,53 (0,65) 0,74 (092) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) Tornionlaakso 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) Rovaniemen seutu 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,75 (0,93) Itä-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) Pohjois-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) Tunturi-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,79 (0,98) Lähde: Pel.Ltk , päätös 11 Palontutkinta Vuonna 2016 palontutkinnassa panostettiin sisäiseen koulutukseen ja sen kehittämiseen. Palontutkijoille sekä pelastuslaitoksen palontutkinnan yhteistyötahoille järjestettiin paikallisia koulutuksia, joissa perehdyttiin mm. laite- ja linja- auto paloihin sekä lakiasioihin. Koulutuksia olivat pitämässä eri alojen asiantuntijat useasta eri organisaatioista, joten samalla myös päästiin verkostoitumaan laajasti. Valtakunnallisille opintopäiville osallistuttiin kolmeen eri tilaisuuteen. Näitä valtakunnallisia tilaisuuksia olivat: palontutkinnan kehittämispäivä Helsingissä, palontutkinnan yhdyshenkilöiden tapaaminen Vantaalla ja palontutkinnan opintopäivät Jyväskylässä. Sisäisistä ja valtakunnallisista koulutuksista saatujen kokemuksien ja palautteiden pohjalta on l ähdetty kehittämään laitoksen palontutkintamenetelmiä, joita sovelletaan käytäntöön jatkossa. Viime vuonna palontutkintaryhmään koulutettiin uusi henkilö pohjoiselle toimialueelle. Pelastuslaitoksella on nyt kaikkiaan kaksitoista nimettyä palontutkijaa. Kaikilta toimialueilta löytyy neljä palon-

26 26 tutkijaa, joiden työpisteet ovat kahdeksalla eri toimipaikalla. Pohjoinen toimialue on ollut haasteellinen toimintaympäristö pitkien etäisyyksien johdosta mutta nyt tilanne on parantunut merkittävästi, koska toimialueen tutkijoiden toimipaikat sijoittuvat maantieteellisesti siten, että alueiden tuntemus ja saavutettavuudet paranivat. Alla on kuvattuina eri toimialueet ja palontutkijoiden toimipaikat. Vuonna 2016 pal ontutkintatehtäviä oli yhteensä 21 k appaletta. Nämä jakautuivat toimialueiden kesken siten, että pohjoisella toimialueella oli 3 tutkintaa, läntisellä toimialueella 8 tutkintaa ja itäisellä toimialueella 10 t utkintaa. Alla on hav ainnointikuva tutkintamääristä toimialueittain kahdelta edelliseltä vuodelta. 5 Palontutkinnat vuonna 2015 yht. 14 kpl 5 4 Pohjoinen toimialue 4 Läntinen toimialue 5 Itäinen toimialue 5 10 Palontutkinnat vuonna 2016 yht. 21 kpl 3 8 Pohjoinen toimialue 3 Läntinen toimialue 8 Itäinen toimialue 10

27 27 Vuonna 2016 vakavia palokuolemiin johtaneita tehtäviä oli neljä kappaletta. Palontutkinta suoritettiin myös viidessä palokohteessa, joissa henkilö tai henkilöitä oli loukkaantunut palossa. Paloissa loukkaantui eriasteisesti kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Muilta osin palontutkintatehtävät koostuivat isoista omaisuusvahingoista koostuneista tehtävistä sekä teematutkinnoista ja erikseen pyydetyistä tutkinnoista. Palontutkinnassa on tehty viranomaisyhteistyötä poliisin kanssa jo usean vuoden ajan. Tästä yhteistyöstä on ollut merkittävä apu tutkintatehtävien asioiden selvyyden saamiselle. Pelastuslaitoksella on ollut mm. mahdollisuus käyttää poliisin tutkintalaboratorioita hyödyksi palopaikan jäänteiden tutkimista varten sekä kohteiden tiedoista on saatu laajemmin tietoa poliisi järjestelmien kautta. Yhteistyöllä on palopaikalla saatu eri näkökantoja asiaan, jotka ovat tuottaneet tulosta tutkinnan päätökseen saamisessa. Merkittävän avun palontutkintatehtäville on tuonut myös poliisin virkakoira Routa, joka on e rikoiskoulutettu palokoiraksi. Palokoira on koulutettu tunnistamaan palavat nesteet, joten joissakin tapauksissa palopaikoilla asiaan on saatu heti merkkaus tai sitten tämä on ollut ns. poissulkeva tutkintamalli eri tapauksissa. Alla olevassa kuvassa palokoira on työtehtävissä palontutkintapaikalla. Kuva: Lapin poliisilaitos

28 28 Varautuminen Valmiussuunnittelun johtoryhmä käynnistettiin vuoden 2016 ai kana pelastusjohtajan johdolla kokoontuvan valmiussuunnittelun johtoryhmän työskentely. Johtoryhmään kuuluvat esittelijänä valmiuspäällikkö sekä muina jäseninä pelastuspäälliköt, viestimestari sekä toimipaikkojen päällystöedustaja. Johtoryhmä kokoontui 2 kaksi kertaa, minkä lisäksi keskustellaan ja tiedotetaan ajankohtaisista varautumiseen ja oman toiminnan jatkuvuuteen liittyvistä asioista. Vuoden 2016 as ioita oli mm. kuntien kanssa tehtävät evakuointisuunnitelmat. Toimipaikkavastaavat ovat käynnistäneet eri paikkakunnilla valmiuspäällikön tuella evakuointisuunnittelua, mutta monin paikoin työ on vielä kesken. Suunnittelussa keskitytään ensivaiheessa normaaliolojen evakointeihin (= pelastustoimen johdolla tapahtuva suojaväistö) ja evakuoitujen vastaanottoon (kunta vastaa). Myös Lapin väestöhälytinjärjestelmien riskiarvioon perustuva uusimistyö on käynnistetty. Pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman päivitystä on jatkettu. Viestintä Ulkoisen viestinnän osalta merkittävintä vuoden 2016 aikana oli uusien verkkosivujen käyttöönotto kesäkuun alussa ( Sivujen ulkoasua on ny kyaikaistettu, asiakasystävällisyyttä on py ritty parantamaan sekä uudistuksen myötä sivujen käyttäminen mobiililaitteilla onnistuu huomattavasti paremmin. Sivuilla on lähinnä arkipäivisin n. 150 kävijää. Yleisimmin kävijä tulee ensin etusivulle (21%). Varsinaisista alasivuista suosituin on Yhteystiedot (9,1%) ja seuraavana on kävijätilastoissa on uutena julkaisumuotona ilmestyvä Ajankohtaista sivut, johon etusivun kautta linkitetään erilaisia ajankohtaisia artikkeleita (5,4%). Merkittävä ulkoisen viestinnän muoto on sosiaalinen media. Pelastuslaitos otti käyttöön facebooksivut ( vuonna 2013, jonka jutut linkitetään myös Twitteriin (@Lapinpelastus). Vuonna 2016 avattiin myös oma Youtube tili ( johon on t arkoitus kerätä pelastuslaitoksen itse tuottamat videot. Täältä on löydettävissä toistaiseksi vain esittelyvideo vuodelta Vuoden 2016 ai kana laadittiin omaa henkilöstöä ja sopimuspalokuntalaisia koskeva sosiaalisen median ohje. Sosiaalinen media on pelastuslaitokselle merkittävä ulkoisen viestinnän ja erityisesti turvallisuusviestinnän väline. Vuonna 2016 Facebook-sivut tavoittivat kävijää.

29 29 Julkaisuista suurin osa liittyi erilaiseen turvallisuusviestintään joko itse tuotettuna tai jakoina muiden julkaisuista. Sivujen tykkääjien määrä on tasaisessa kasvussa. Vuoden alun tykkääjästä on nous tu 2016 lopussa tykkääjään. Haasteena on tavoittaa erityisesti nuoriso sekä ikääntyneet, mikä on nähtävissä oheisesta kuvasta. Lapin pelastuslaitoksen tykkääjäprofiili sukupuolen ja ikäjakauman mukaan: Pelastuslaitoksen ulkoisessa viestinnässä pyritään aktiiviseen ja hyvään yhteistyöhön median kanssa. Ulkoinen viestintä tapahtuu sekä tehtävänmukaisen että alueellisen vastuun mukaisesti. Näkyvin osa ulkoista viestintää on onnettomuustiedottaminen joka tapahtuu ohjeistettuna pelastustoimen mediapalvelun ns. Peto-Median avulla. Valmiuspäällikkö toimii oman työnsä ohessa viestinnän vastuuhenkilönä ja viestinnän tukena koko viestinnän kentällä tuottaen ajankohtaistiedotteita ja toimien ns. some-ryhmän vetäjänä. Sisäinen viestintä tapahtuu osin linjaorganisaation kautta mm. erilaisissa kokouksissa, sähköpostein, tiedottein sekä lähinnä toimipaikkakohtaisin tiedotustilaisuuksin. Lapin pelastuslaitoksella olisi tarve kehittää sisäistä tiedottamista esimerkiksi sähköisen henkilöstölehden myötä muulla tavoin. Tämä edellyttäisi viestinnän lisäresursointia. Henkilöstö Lapin pelastuslaitos aloitti Lapin maakuntaliiton alaisuudessa alueellisena pelastustoimen organisaationa. Silloisen 22 k unnan pelastustoimen henkilöstö (161 vakanssia) siirtyi vanhoina työntekijöinä Lapin liiton palvelukseen. Lisäksi perustettiin hallintoon kaksi vakanssia. Myöhemmin sairaankuljetuksen siirryttyä Rovaniemellä kaupungin organisaatioon, vakansseja palautui kuntaan 8 kpl. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on 155 vakanssia. Kertomusvuoden lopussa pelas-

30 30 tuslaitoksessa oli vakinaisesti täytetty 140 virkaa ja tointa, mukaan lukien puolivakinaiset ja sivutoimiset sammutusmiehet. Määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa oli 20 henkilöä. Oppisopimussuhteessa oli 1 henkilö. Työsuojelupäällikkönä toimii pelastuspäällikkö Timo Rantala, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuina Mika Hyvärinen ja työntekijöiden Jyrki Savolainen. Yhteistyötoimikunta kokoontui kerran ja paikallinen neuvottelu pidettiin kaksi kertaa. Pelastuslautakunta on määritellyt työterveyshuollon palvelut. Pelastuslaitoksella on k aikkiaan 22 työterveyshuollon sopimusta, jotka on tehty pääsääntöisesti kuntien työterveyspalvelujen kanssa. Myös sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat liitetty pelastuslaitoksen työterveyshuollon sopimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna ,14. Pelastuslaitos selvitti kertomusvuoden aikana ladattavien virikekorttien käyttömahdollisuuden, joilla korvataan käytössä olleet paperiset tyky-setelit. Ladattavat virikekortit tulevat henkilökunnan käyttöön v alussa. Henkilöstön rekrytointi järjestetään avoimella hakumenettelyllä ja virkahakuilmoitukset julkaistaan pelastuslaitoksen ja työvoimahallinnon sivuilla. Vaikeuksia on ol lut täyttää päällystövirkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mutta tilanne on viime vuosina helpottunut. Miehistö- ja alipäällystövirkoihin on ollut riittävästi asetuksen kelpoisuuden omaavia hakijoita. Kertomusvuoden aikana rekrytoitiin kaksi henkilöä ja eläkkeelle jäi 5 henkilöä. Kaksi henkilöä irtisanoutui virasta. Sijaisten tarve on suurimmillaan kesäkautena. Tavoitteena on, että myös sijaiset olisivat pelastajan perustutkinnon suorittaneita, mutta käytännössä sijaisiksi voidaan joutua ottamaan pelastajakoulun toisen vuoden opiskelijoita ja harva-alueelle sopimuspalokuntalaisia. Tunnuslukuja vakinaisesta henkilöstöstä Vakinaiset kk-palkkaiset vakanssit Määräaikaiset ja oppisopimussuhteiset Sivutoimiset ja puolivakinaiset Eläkkeelle jääneet 5 1 Henkilöstökulut (1000 euroa) Virkamatkat keskimäärin (sis. Koulutukset) 2,2 pv / hlö 2,4 pv / hlö Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kalenteripvä 9,8 pv / hlö 11,4 pv / hlö Työssä sattuneet tapaturmat 9 kpl 7 kpl Tapaturmat sairauspvä/ kpl

31 31 Henkilöstön keski-ikä Palv.suhteen luonne Sukupuoli Määrä Keski-ikä v Vakinaiset ja puolivakinaiset Miehet ,4 46,7 Vakinaiset Naiset 8 48,5 47,5 Määräaikaiset ja oppisopimussuhteiset Miehet 20 35,4 35,1 Määräaikaiset ja sivutoimiset Naiset 1 47,0 31,0 Vakinainen henkilökunta ammattiryhmittäin Henkilölukumäärä Päällystö 38 Alipäällystö 12 Miehistö 76 Muu henkilökunta 4 Henkilöstömäärä sopimusaloittain Sukupuoli KVTES TS Sivutoimiset Miehet Naiset Tehdyt työtunnit Työtunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Poissaolot kalenteripäivinä Sairaus Työtapaturma Kuntoutus 0 5 Perhevapaa Muu vapaa (yksityisasia, merkkivapaa Opintovapaa Koulutus, työn edellyttämä Vuorotteluvapaa Vuosiloma Lomarahavapaa 0 0

32 32 Eläkkeelle siirtyminen Henkilöstöryhmä Toteutunut 2016 Arvio 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Arvio 2021 Päällystö Alipäällystö Miehistö Muu henkilökunta Yhteensä Sopimuspalokunnat Lapin pelastuslaitoksella on alkaen päivitetyt palokuntasopimukset 31 vapaapalokuntayhdistyksen kanssa. Sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Kumpula Keijo, pohjoinen toimialue, Kolarin Vpk Kallo Markku, itäinen toimialue, Pelkosenniemen Vpk Heinonen Jussi-Pekka, läntinen toimialue, Pellon Vpk Majuri Sami, läntinen toimialue, Keminmaan Vpk Teräsniska Mika, itäinen toimialue, Alakemijoen Vpk Tenoranta Jarkko, pohjoinen toimialue, Karigasniemen Vpk Herva Sakari, läntinen toimialue, Kemin Vpk Lehto Pekka, pohjoinen toimialue, Kittilän vpk Sopimuspalokuntien neuvottelukunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Keskeisimmät asiat olivat turvallisuusmääräysten noudattaminen ja käyttäytyminen hälytystilanteissa, miehistön perusja täydennyskoulutukset sekä sopimuspalokuntalaisen hälytyskelpoisuus Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet jatkoivat toimikauttaan aikaisemmin valitulla kokoonpanolla. Työsuojeluasiamiehet tutustuivat mm. FireFit testausjärjestelmään. Sopimuspalokuntien työsuojeluasiamiehet ovat: Itäinen alue: Jouko Kuusela, Markku Kallio Läntinen alue: Rauno Tervo, Jari Koivuranta Pohjoinen alue: Keijo Kumpula, Mika Aikio

33 33 Sopimuspalokunnat (31 kpl) osallistuivat vuoden 2016 aikana 2575 hälytystehtävään. Sopimuspalokunnat vastasivat 59 % kaikista hälytystehtävistä. Kertomusvuoden aikana maksettiin palkkaa 873 sopimushenkilölle. Sopimuspalokuntien järjestötoiminnassa on mukana kaikkiaan henkilöä. Sijaismaksajana suoritetut henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot ,59 Eläkekulut ,04 Muut henkilöstösivukulut ,55 Henkilöstökulut yhteensä ,18 Henkilöstön määrä v Sopimuspalokuntien ikärakenne Sukupuoli Määrä Keski-ikä Sopimuspalokuntalaiset Miehet ,4 Sopimuspalokuntalaiset Naiset ,6 Hälytysosastoissa on 260 yksikönjohtajaa, 344 vanhempaa sammutusmiestä, 115 sammutusmiestä, 345 nuor empaa sammutusmiestä, 51 häl ytysosastoon kuuluvaa täydennyshenkilöstöä sekä 357 sammutusmiesharjoittelijaa. Kertomusvuoden keskeisimpiä asioita oli jalkauttaa työturvallisuusasioita ja palokuntasopimusten tulkintaa sopimuspalokunnille. Suurta mielenkiintoa herätti myös keväällä esitetty pelastuslaitosuudistus ja loppuvuodesta käynnistetty maakuntauudistus. HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ ME HOIDAMME LAPIN PELASTUSTOIMINNAN TEHTÄVÄT Uudet sopimukset astuivat voimaan Lapin pelastuslaitos ja alueen sopimuspalokunnat

34 34 Talous Lapin liiton valtuusto hyväksyi kokouksessa talousarvion 2016, joka sisältää käyttötalous-, investointi- ja rahoitusosiot. Valtuusto hyväksyi talousarvion sitovuustasoksi tuloslaskelman toimintakulut ja -tuotot. Lapin pelastuslaitos kuuluu taseyksikkönä Lapin liiton kuntayhtymään. Valtuuston hyväksymästä talousarviosta pelastuslautakunta hyväksyi käyttötaloussuunnitelman, joka sisältää hallinnon, pelastustoimen sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen määrärahat. Ensihoitopalvelun tulosalueen kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla, vaan menot tulee kattaa ensivastesopimuksiin perustuvilla tuloilla. Lapin liiton valtuuston hyväksymä Lapin pelastuslaitoksen toimintavuoden 2016 käyttötalouden talousarvio oli , josta jäsenkuntien maksuosuudeksi vahvistettiin Investointimääräraha vahvistettiin 3,50 / asukas, yhteensä Jäsenkuntien maksuosuus perustuu 50 % asukaslukuun ja 50 % kahden viimeisen tilinpäätöksen toimintakulujen keskiarvoon. Toimintatuotot ylittyivät 2 %, eli Oman toiminnan tuotto oli Suurimmat tuloerät olivat jäsenkuntien maksuosuuksien lisäksi öljynsuojarahaston korvaukset , ensivastetehtävistä aiheutuneet tuotot sekä erheellisten hälytysten aiheuttamat maksut Valvontamaksuista kertyi tuloa Toimintakulut jäivät alle budjetoidun määrärahan Henkilöstömenot olivat Henkilöstömenot pienentyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Lomapalkkavelka pieneni edellisestä vuodesta Varallaolo- ja ylityötunteja maksettiin vähemmän, kuin talousarvioon oli varattu määrärahaa. Työnantajan maksamat eläkkeet vuonna 2016 olivat , josta eläkemenoperusteinen osuus oli 8.753,42. Varhaiseläkemaksut ,25, josta yhteisvastuullinen osuus oli ,43. Varhe -maksujen velvoite on nyt siirtynyt myös Lapin liiton virastolle, joten tulevina vuosina yhteisvastuulliset maksut pienenevät pelastuslaitoksen osalta. Palveluiden ostot ylittyivät Suurimmat menoerät olivat atk-palvelut , koneiden ja laitteiden kunnossapito yhteistoimintasopimukset Viranomaisverkon ylläpitoon kului ja vakuutuksiin Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät Suurimmat menoerät olivat pienkalustohankinnat ja korjaustarvikkeet ja varaosat Kaluston korjaus- ja huoltokustannuksiin käytettiin Kaluston ikääntymiseen ja kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Poltto- ja voiteluaineisiin käytettiin

35 35 Lapin pelastuslaitos vuokraa toimitilat ensisijaisesti kunnilta. Rakennusten vuokramenot olivat Lapin pelastuslaitoksen investointimenot kertomusvuoden aikana oli Kärkihankkeina toteutettiin Sallaan sijoitettava sammutusauto ja investointivarauksella hankittu Tornion sammutusauto, joka valmistuu helmikuussa Molempiin autoihin saatiin lisäksi palosuojelurahaston avustus. Pelastuslaitos hankki myös yhden käytetyn säiliöauton alustan, hankintahinnaltaan , jonka sijoituspaikka on Tervolan paloasema. Investointien rahoitusosuudet kokonaisuudessa olivat Pienempien ajoneuvojen vaihdon yhteydessä pelastuslaitos sai kaluston myynnistä Rovaniemen letkunhuoltolinjaston uusiminen ja Enontekiön miehistöauton hankinta valmistuivat kertomusvuonna. Kemi Tornio alueen johtoyksikön hankinta siirtyi v Lapin liiton perussopimuksen 38 mukaan kunnat luovuttavat pelastustoimen kaluston ja varusteet korvauksetta Lapin pelastuslaitokselle, kun kaluston poisto-ohjelma on käyty läpi. Lapin pelastuslaitoksen koneiden ja kaluston tasearvo oli ,30. Kuntien luovuttamien ja pelastuslaitoksen hankkimien sekä sopimuspalokuntien omistamien ajoneuvojen uushankintahinta on KPL Uushankinta-arvo Alukset Veneet Johtoautot Tarkastusautot Miehistöautot Sammutusautot Säiliöautot Puomitikas Muut pelastusautot Kuntien omistamat Sopimuspalokuntien omistamat Yhteensä Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Lapin pelastuslautakunta esittää, että tilikauden tuloksesta ,27 ennen poistoeron vähennystä tehdään investointivaraus Pelkosenniemen, Pyhätunturin säiliöauton hankintaan. Pyhätunturilla sijaitseva säiliöauto siirretään Kilpisjärvelle turvaamaan sammutusvesihuoltoa. Loppuosa ylijäämästä ,27 siirretään omaan pääomaan yli- ja alijäämätilille.

36 36 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos TILINPÄÄTÖS MERELTÄ...TUNTUREILLE...KAUPUNGEISTA...ERÄMAIHAN TURVANASI LAPISSA

37 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( ) ) (EUR) KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM VUOSIKATE Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi (ennuste ed. tilik. perusteella) TALGRAF TULOSLASKELMA - JOULUKUU 2016 (EUR) JOULUKUU 2016 vuoden alusta JOULUKUU 2015 vuoden alusta 2016 talousarvio Käyttö-% talousarviosta TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ

38 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) ) TASE - JOULUKUU 2016 (EUR) JOULUKUU 2016 vuoden alusta VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT: JOULUKUU 2015 vuoden alusta 2015 TILINPÄÄTÖS MUUTOS vuoden alusta AINEETTOMAT HYÖDYKKEET: AINEELLISET HYÖDYKKEET: Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto AINEELLISET HYÖDYKKEET YHT SIJOITUKSET: PYSYVÄT VASTAAVAT YHT TOIMEKSIANTOJEN VARAT: VAIHTUVAT VASTAAVAT: VAIHTO-OMAISUUS: PITKÄAIKAISET SAAMISET: LYHYTAIKAISET SAAMISET: Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset LYHYTAIKAISET SAAMISET YHT SAAMISET YHTEENSÄ RAHOITUSARVOPAPERIT: RAHAT JA PANKKISAAMISET: Rahat ja pankkisaamiset RAHAT JA PANKKISAAMISET YHT VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT VASTAAVAA YHTEENSÄ

39 39 (EUR) JOULUKUU 2016 vuoden alusta JOULUKUU 2015 vuoden alusta 2015 TILINPÄÄTÖS MUUTOS vuoden alusta VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA: Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä Kertynyt yli- / alijäämä yhteensä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET: Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VAR. YHT PAKOLLISET VARAUKSET: TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT: PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA: LYHYTAIKAINEN VPO: Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat LYHYTAIKAINEN VPO YHT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

40 40 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate , ,87 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,32 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,94 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,70 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,59 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,73 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen ja pääomien mu Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos , ,69 Korottomien velkojen muutos , , , ,84 Rahoituksen rahavirta , ,84 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,57 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,34 Rahavarat , , , ,57

41 41 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMISVERTAILU KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteuma Poikkeama Toteuma- % HALLINTO Toimintatuotot , , ,01 107,9 Toimintakulut , , ,72 107,8 Toimintakate , ,29 PELASTUSTOIMI Toimintatuotot , , ,47 101,7 Toimintakulut , , ,88 100,2 Toimintakate , ,59 ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS Toimintatuotot , , ,38 103,0 Toimintakulut , , ,33 72,0 Toimintakate 0, ,71 VARS. TOIMINNAN KÄYTTÖTALOUSTUOTOT ,86 VARS. TOIMINNAN KÄYTTÖTALOUSMENOT ,27 VARS. TOIMINNAN NETTOMENO ,41 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,00 TOIMINTAKATE ,59 TULOSLASKELMA TOIMINNALLISET TUOTOT ,86 TOIMINNALLISET KULUT ,27 TOIMINTAKATE ,59 RAHOITUSTUOTOT/-KULUT -23,21 VUOSIKATE ,38 POISTOT ,11 SATUNNAISET KULUT 0,00 POISTOERON MUUTOS ,00 VARAUSTEN MUUTOS ,00 TILIKAUDEN TULOS ,27 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ,27

42 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Paineilmalaitteet INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,28-886,72 MUUT INVESTOINTIMENOT ,28-886,72 INVESTOINTIMENOT ,28-886,72 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,28 886,72 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,28 886,72 INVESTOINTITULOT ,28 886,72 INVESTOINNIT NETTO Virve -päätelaitteet INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,40-90,60 MUUT INVESTOINTIMENOT ,40-90,60 INVESTOINTIMENOT ,40-90,60 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,40 90,60 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,40 90,60 INVESTOINTITULOT ,40 90,60 INVESTOINNIT NETTO Korkeanpaikan työskentelyvälineet 10 v INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT

43 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Inv/Käyttöomaisuuden osto ,97-391,03 MUUT INVESTOINTIMENOT ,97-391,03 INVESTOINTIMENOT ,97-391,03 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,97 391,03 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,97 391,03 INVESTOINTITULOT ,97 391,03 INVESTOINNIT NETTO Ke-To alueen öljyntorjuntakontti INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO Kemin tarkastusauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,75-11,25 MUUT INVESTOINTIMENOT ,75-11,25 INVESTOINTIMENOT ,75-11,25 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI

44 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Inv/Käyttöomaisuuden myynti ,61 48,39 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI ,61 48,39 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,14-37,14 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,14-37,14 INVESTOINTITULOT ,75 11,25 INVESTOINNIT NETTO Tervolan säiliöauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO Tornion ja Pellon vesijetit INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,39-51,61 MUUT INVESTOINTIMENOT ,39-51,61 INVESTOINTIMENOT ,39-51,61 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,39 51,61 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,39 51,61

45 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma INVESTOINTITULOT ,39 51,61 INVESTOINNIT NETTO Tornion tarkastusauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,76-111,24 MUUT INVESTOINTIMENOT ,76-111,24 INVESTOINTIMENOT ,76-111,24 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti ,20-74,20 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI ,20-74,20 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,56 185,44 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,56 185,44 INVESTOINTITULOT ,76 111,24 INVESTOINNIT NETTO Tornion sammutusauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00

46 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma INVESTOINNIT NETTO , Kemijärven johtoauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,68 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,68 INVESTOINTIMENOT , ,68 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO , , Sallan sammutusauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,30-580,70 MUUT INVESTOINTIMENOT ,30-580,70 INVESTOINTIMENOT ,30-580,70 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,30 580,70 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,30 580,70 INVESTOINTITULOT ,30 580,70 INVESTOINNIT NETTO Rovaniemen letkunhuoltolinjasto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT

47 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO Rovaniemen tarkastusauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,21-300,79 MUUT INVESTOINTIMENOT ,21-300,79 INVESTOINTIMENOT ,21-300,79 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti ,84 20,16 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI ,84 20,16 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,37 280,63 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,37 280,63 INVESTOINTITULOT ,21 300,79 INVESTOINNIT NETTO Sodankylän johtoauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT

48 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,81 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,81 INVESTOINTIMENOT , ,81 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti ,00 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO , , Sodankylän moottorikelkka INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,19-0,81 MUUT INVESTOINTIMENOT ,19-0,81 INVESTOINTIMENOT ,19-0,81 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,19 0,81 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,19 0,81 INVESTOINTITULOT ,19 0,81 INVESTOINNIT NETTO Sodankylän A-luokan vene INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00-21,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00-21,00

49 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma INVESTOINTIMENOT ,00-21,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 21,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 21,00 INVESTOINTITULOT ,00 21,00 INVESTOINNIT NETTO Sodankylän hydraulinen pelastussarja INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,00 MUUT INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTIMENOT ,00 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt 3.734, ,71 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI , ,71 INVESTOINTITULOT , ,71 INVESTOINNIT NETTO , , Enontekiön miehistöauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,91 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,91 INVESTOINTIMENOT , ,91 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI

50 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,00 INVESTOINNIT NETTO , , Kittilän moottorikelkka INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,19-0,81 MUUT INVESTOINTIMENOT ,19-0,81 INVESTOINTIMENOT ,19-0,81 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,19 0,81 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,19 0,81 INVESTOINTITULOT ,19 0,81 INVESTOINNIT NETTO Äkäslompolon moottorikelkka INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,85 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,85 INVESTOINTIMENOT , ,85 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti 5.012, ,10 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI 5.012, ,10 INVESTOINTITULOT 5.012, ,10 INVESTOINNIT NETTO , ,75 0 0

51 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma Pohjoisen toimialueen sammutusasut INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,50 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,50 INVESTOINTIMENOT , ,50 INVESTOINTITULOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt , ,50 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI , ,50 INVESTOINTITULOT , ,50 INVESTOINNIT NETTO Muonion johtoauto INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto ,51 911,51 MUUT INVESTOINTIMENOT ,51 911,51 INVESTOINTIMENOT ,51 911,51 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti ,42 22,58 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI ,42 22,58 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT ,42 22,58 INVESTOINNIT NETTO ,09 934, Lapin liitto/lapin pelastuslaitos INVESTOINNIT

52 Lapin liitto/lapin pelastuslaitos Sivu Investointien toteutumavertailu Virallinen budjetti EUR Ulkoinen Kustannus- Budjetti Toteutuma Poikkeama Muutokset Kokonaisarvio toteutuma INVESTOINTIMENOT MUUT INVESTOINTIMENOT Inv/Käyttöomaisuuden osto , ,70 MUUT INVESTOINTIMENOT , ,70 INVESTOINTIMENOT , ,70 INVESTOINTITULOT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI Inv/Käyttöomaisuuden myynti , ,17 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI , ,17 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI Inv/Rahoitusosuudet valtiol ,00 Inv/Rahoitusosuudet kunnilt ,00 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEI ,00 INVESTOINTITULOT , ,17 INVESTOINNIT NETTO , ,53 0 0

53 53 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Henkilöstökulut Pelastuslaitoksen henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,42 Jaksotetut palkat , ,15 Henkilöstökorvaukset , ,25 Eläkekulut , ,29 Muut henkilöstösivukulut , ,20 Henkilöstökulut yhteensä , ,81 Henkilöstön lukumäärä Sijaismaksajana suoritetut henkilöstökulut Maksetut palkat ja palkkiot , ,11 Eläkekulut , ,20 Muut henkilöstösivukulut , ,97 Henkilöstökulut yhteensä , ,28 Maksettu palkkaa v Kaikki henkilöstökulut yhteensä Maksetut palkat ja palkkiot , ,53 Jaksotetut palkat , ,15 Henkilöstökorvaukset , ,25 Eläkekulut , ,49 Muut henkilöstösivukulut , ,17 Henkilöstökulut yhteensä , ,09 Henkilöstön lukumäärä Maksetut puolueverot Vasemmistoliiton Lapin Piiri Ry 98,00 112,00 Lapin Sosialidemokraattinen Piiri Ry 56,00 42,00 Kansallinen Kokoomus 10,50 21,00 Keskusta Lapin Piiri 206,00 262,00 370,50 437,00

54 54 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kiinteät rakenteet ja laitteet ,60 lisäykset 0,00 poistot ,20 Kiinteät rakenteet ja laitteet ,40 KULJETUSVÄLINEET Koneet ja kalusto ,28 lisäykset ,52 poistot ,90 Koneet ja kalusto ,90 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ ,30 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet * muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet ** tasapoisto 10 vuotta 3 721,20 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet * muut kuljetusvälineet, ajoneuvot yli 3.5 tn ** tasapoisto 10 vuotta ,31 * muut kuljetusvälineet, ajoneuvot alle 3.5 tn **tasapoisto 4 vuotta ,76 Muut koneet ja kalusto * muut koneet ja kalusto ** tasapoisto 3 vuotta ,84 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT YHTEENSÄ ,11 LEASING -VASTUUT Tukirahoitus DanskeBank Siemens LapIt Yhteensä v , , , , , vuotta 7 194, , , , ,98 Yhteensä , , , , ,28

55 55