TOIMINTAKERTOMUS 2014

Transkriptio

1 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos...mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin TOIMINTAKERTOMUS 2014 Muurolan koulun joukkue (kuvassa) on Suomen paras peruskoulun kasiluokkalaisista pelastustiedoissa ja -taidoissa. Muurolan koulun joukkue voitti Kuopiossa peruskoululaisille järjestetyn pelastustaidon Nou Hätä! -finaalin. Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Hallinto Koskikatu Rovaniemi Pel.ltk asia 9, liite 7

2 1 Sisällysluettelo Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus... 2 Lapin pelastuslautakunta... 3 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio... 4 Pelastustoiminta... 6 Vuosi Koulutus ja harjoitukset: Öljyntorjunta: Ensivaste Turvallisuuspalvelut Vuosi Valvontatehtävät Turvallisuusviestintä Eräiden suoritteiden maksullisuus Nuohoustoiminta Palontutkinta Palokuolemat Henkilöstö Sopimuspalokunnat Talous Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tasekirja ja erilliset liitteet Tilinpäätös /132 Tuloslaskelma... 2/132 Tase... 3/132 Rahoituslaskelma... 4/132 Käyttötalouden toteutumisvertailu... 5/132 Investointien toteumavertailu... 6/132 Tilinpäätöksen liitetiedot... 13/132 Henkilöstökulut ja Oman pääoman oikaisu... 14/132 Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut... 15/132 Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä... 16/132

3 2 Pelastusjohtajan katsaus Lapin pelastuslaitoksen yhdestoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien kokonaismäärä lisääntyi 213 tehtävällä. Hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4450, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein tehtävämäärä (4494 tehtävää v. 2009). Maakunnan palokunnilla kiireisin aika oli heinäkuu, jolloin saavutettiin yhden kuukauden ennätys 534 tehtävää. Onnettomuustyypeistä edelleen suurin tehtäväryhmä on automaattisten paloilmoittimien tarkastusja varmistustehtävät (886 tehtävää). Vuodesta 2011 alkaen nämä tehtävät vähenivät 10%:n vuosivauhdilla mutta viime vuonna aleneva kehitys näyttää pysähtyneen. Toiseksi suurin tehtävätyyppi on liikenneonnettomuudet (788 tehtävää). Liikenneonnettomuuksia, joihin palokunta hälytetään, on vuosittain ollut noin 600 tehtävää, joten näiden tehtävien kasvu on erityisen merkittävä. Kolmanneksi yleisin tehtävätyyppi on ensivastetehtävät (756 tehtävää / ed.vuonna 770). Terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Pelastuslaitoksella on varaensihoitopalvelusopimukset sairaanhoitopiirin ja Posion sekä Ranuan kuntien kanssa. Ensihoitopalvelun kustannuksia ei kateta jäsenkuntien maksuosuuksilla vaan menot katetaan toiminnasta aiheutuvilla tuloilla. Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen, vaikka heinä-syyskuun tulos oli pahasti alijäämäinen. Talouden kannalta kesä on kriittinen aika ja viime vuoden heinäkuun ennätyssuuri hälytystehtävien määrä aiheutti tasapainottamistarpeen mutta talouden toteuma kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimintatuotot ylittyivät 1,96% ja toimintakulut 1,30%. Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, valvontamaksujen ja ensivastetoiminnan tuotoista. Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat toimenpidepalkkaisten tehtävämäärän kasvu, lomapalkkavelan kasvu, varallaolo- ja ylityötuntien kasvu. Investoinneista toteutettiin Kemin sammutusauton ja Pellon säiliöauton hankinnat. Lisäksi käytetyille alustoille rakennettiin kaksi säiliöautoa ja hankittiin käytetty sammutusauto. Toinen säiliöautoista sijoitettiin Utsjoelle ja sammutusauto Nuorgamiin. Perämeren alueen öljytorjuntavalmiutta parannettiin merkittävästi. Öljysuojarahaston rahoittamana (90%) hankittiin E-luokan öljyntorjunta-alus. Aluksen hankinta on pelastuslaitoksen suurin yksittäinen kalustoinvestointi. Lisäksi tehtiin päätös ja tilaus öljynkeräyslaitteiston hankinnasta mutta sen toteutuminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on kuitenkin valtakunnan pienin ja valtiontuen lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Kemin paloasema valmistui edellisen vuoden lopulla ja pihatöiden jälkeen uusi paloasema virallisesti vihittiin käyttöön syyskuussa juhlallisin menoin. Palosuojelurahaston tuella Utsjoen kunta rakennutti Euroopan Unionin pohjoisimman paloaseman Nuorgamiin. Valtioneuvosto päätti v.2013 lopulla rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä, että pelastuslaitosten määrä vähennetään nykyistä 22:sta puoleen. Maaliskuussa 2014 päätös peruttiin mutta sen sijaan sisäministeriö esitti, että pelastuslaitosten kuntamaksuosuudet jäädytetään 2014 vuoden tasolle vuoden 2017 loppuun saakka. Tämä esitys merkitsee pelastustoimelle 7,5, miljoonan euron säästövelvoitetta. Sisäministeriö on ryhtynyt seuraamaan esityksen toteutumista tilinpäätöstietojen perusteella. Mikäli ministeriön esityksen mukainen säästövelvoite joudutaan toteuttamaan, merkitsee se pelastuslaitoksen talouden ja toiminnan sopeuttamista ja palvelutasopäätöksen avaamista, sillä nykyistä palvelutasoa ei säästövelvoitteen jälkeen kyetä ylläpitämään.

4 3 Lapin pelastuslautakunta Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 5 kokousta ja käsitteli 80 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja. Pelastuslautakunta Puheenjohtaja Aarne Jänkälä Rovaniemi Varapuheenjohtaja Pentti Mäkitalo Enontekiö Jäsenet Laila Aikio Inari Eeva Harmanen Inari Jussi-Pekka Heinonen Pello Sisko Korrensalo Kemi Pauliina Koskenniemi Pello Matti Lankila Tornio Laina Meriläinen Rovaniemi Matti Myllykangas Muonio Marko Poikela Pelkosenniemi Olli Saariniemi Salla Varajäsen Sanna Karhu Rovaniemi Helinä Hautamäki Enontekiö Teuvo Katajamaa Inari Jari Hakkarainen Sodankylä Sakari Lipponen Kolari Reijo Viitala Kemi Tanja Joona Ylitornio Teuvo Alatalo Keminmaa Jouni Järvelä Rovaniemi Sari Keskitalo Enontekiö Heikki Honkanen Pelkosenniemi Saara Harzel Rovaniemi Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti kolme kokousta ja sopimuspalokuntien yleinen palokuntakokous pidettiin kerran.

5 4 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio VALTUUSTO HALLITUS PELASTUS LAUTAKUNTA PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja HALLINTO Johtoryhmä Hallintopalvelut Yhteistyötoimikunta Neuvottelukunta (Kunnat) Neuvottelukunta (Sopimuspalokunnat) Hankintatiimi PELASTUSTOIMI TURVALLISUUS PALVELUT Pelastuspäällikkö Johtoryhmä PELASTUS TOIMINTA Pelastuspäällikkö Johtoryhmä ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS ENSIVASTESOPIMUS Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.

6 5 Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Organisaation muutoksessa alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat. PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja PELASTUSTOIMI Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Teollisuus Kaupunkirakenne Maaseutu / matkailu Tarkastustoiminta Neuvontapalvelut Nuohoustoiminta Kemikaalivalvonta Palontutkinta Varautuminen Väestönsuojelu Riskianalyysi Turvallisuussuunnittelu Tiedotus Viranomaisyhteistyö Koulutus Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Sammutus- ja pelastustoiminta mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin Öljyvahingontorjunta Kemikaalitorjunta Kansainvälinen toiminta Sopimuspalokunta-asiat Viranomaisyhteistyö Operatiivinen johtaminen Vastesuunnittelu Toimintavalmius Tiedotus Hankinta-asiat Riskianalyysi Palontutkinta Koulutus Pelastustoimen vastuualueet, joihin on nimetyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.

7 6 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Harri Paldanius: Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan. Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat 60 sekunnin ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella. Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat (yhteensä 31 kpl), joiden ensilähtö on 5 10 minuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat lain mukaan pelastuslaitoksen vakinaiset viranhaltijat. Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastus-toimintaan vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä. Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoiminta- ja suuronnettomuusharjoituksilla. Pelastuslaitoksen alueella on neljätoista Seveso II direktiivin piirissä olevaa tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa ja viisi lentokenttää. Kaivostoiminta on aktiivista Keminmaassa, Kittilässä ja Sodankylässä. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus

8 7 on keskittynyt Tornioon. Paperiteollisuuskeskittymä löytyy Kemistä. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin kaksi miljoonaa turistia. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat: Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki Pelastustoimintaa tulee johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystävä palomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä. Vuosi 2014 Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla valtakunnallisen tietoliikenteen uudistamishankkeen suunnitteluun sekä toteuttamisen valmisteluun. Vuoteen 2014 sisältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Öljyntorjunnassa käynnistettiin merkittävä öljytorjunnan valmiutta parantava hanke Perämeren alueelle. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäämurtajaan rakennetaan öljynkeräyslaite, jolla voidaan kerätä öljyä jäisissä olosuhteissa. Pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien määrä lisääntyi jälleen hieman edellisvuodesta. Pelastuslaitoksella oli 4450 hälytystehtävää, kun niitä edellisenä vuonna oli Tehtävämäärät ovat vakiintuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Lähivuosien tehtävämäärien huippu (4494) tavoitettiin vuonna Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin, jotka kirjataan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2014 kuoli tulipaloissa 5 ihmistä. Edellisenä vuonna tulipaloissa kuoli 3 ihmistä. Kuuden edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli ensitietojen mukaan 34 henkilöä ( 38). Vakavasti loukkaantuneita oli 123 (101) sekä lievästi loukkaantuneita 775 (585). Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyyppinä säilyivät automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden määrä oli 886 tehtävää (888). Paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät ovat viime vuosina vähentyneet pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn

9 8 ja tehostuneen neuvonnan myötä n. 10 prosentin vuosivauhdilla. Vuodesta 2011 alkanut myönteinen kehitys (laskeva) automaattisten paloilmoittimien tehtävämäärissä näyttää nyt pysähtyneen. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä. Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimmaksi tehtävätyypiksi nousivat liikenneonnettomuudet. Liikenneonnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 788 kertaa (648). Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 40 (38) kpl. Merkittävä kasvu tapahtui myös tasoristeysonnettomuuksien osalta, joita vuonna 2014 oli 7 kpl (2). Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi eniten palokuntia työllisti ensivastetoiminta yhteensä 756 kertaa (770). Jokaisessa Lapin kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Rakennuspaloja oli 134 kpl (117) ja rakennuspalovaaroja 213 kpl (166). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 326 kpl (267). Suurimpana ryhmänä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 200 kpl (164). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen saaresta veneen rikkoutumisen johdosta. Vesipelastustehtäviä oli 40 kpl (33) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 36 kertaa (25). Maastopaloja oli edelliskesän tavoin verrattain paljon eli 196 kpl (208). Maastopalojen määrä on yhteydessä kesän sateisuuteen. Viiden viimeisen vuoden aikana maastopalojen määrä on vaihdellut välillä Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. eläinten pelastustehtävät 48 kpl (50), öljyvahingot 51 (51), liikennevälinepalot 117 kpl (145) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 14 kpl (10). Pelastuslaitoksen yksiköt osallistuivat Oulu-Koillismaan alueen pelastus- ja ensivastetehtäviin 50 kertaa. Ruotsin puolen tehtäviin osallistuttiin 12 kertaa.

10 9 Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain. Vilkkain kuukausi oli heinäkuu (534 kpl) ja rauhallisin toukokuu (285 kpl). Viikonpäivittäin tehtäviä oli eniten lauantaisin (690 kpl) ja vähiten sunnuntaisin (545 kpl). Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo väliselle ajalle (yli 200 tehtävää / tuntiyksikkö). Rauhallisinta oli aikavälillä 01-07, jolloin tehtävien määrä vaihteli välillä / tuntiyksikkö. Kaikista tehtävistä lähes puolet (2127 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista Autom.paloilm. Liikenneonnetto Ensivastetehtävä Muu Ihmisen Rakennuspalova Maastopalo Vahingontorjunt Rakennuspalo Avunantotehtävä Liikennevälinepalo Virka-aputehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen Öljyvahinko Eläimen Vaarallisten Räjähdys / Sortuma / Lapin Pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät kunnittain Vuosi Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Yhteensä

11 10 Lapin pelastuslaitos yht tehtävää Rakennuspalo 134 Rakennuspalovaara 213 Maastopalo 196 Liikennevälinepalo 117 Muu tulipalo 99 Liikenneonnettomuus Öljyvahinko 51 V-A onnettomuus 14 Räjähdys / Räjähdysvaara 1 Sortuma / Sortumavaara Autom. paloilm. tarkastus- /varmistustehtävä 886 Palovaroittimen tark./ varm. 92 Muu tarkastus- /varmistustehtävä 92 Ensivastetehtävä 756 Ihmisen pelastaminen 319 Eläimen pelastaminen 48 Vahingontorjuntatehtävä 162 Avunantotehtävä 125 Virka-aputehtävä 101 Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain, vilkkain kuukausi oli heinäkuu Tehtäviä oli kohtuullisen tasaisesti kaikkina viikonpäivinä merkittävä osa tehtävistä on (mm. liikenneonnettomuudet, ihmisen pelastustehtävät, maastopalot ja ensivastetehtävät) 3-4 riskialueilla (harva-alueella)

12 11 Koulutus ja harjoitukset: Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksen toimesta koulutuksen suunnittelu ja järjestämisen organisointi ja vastuut päätettiin pelastuslautakunnan kokouksessa , 77. Sopimuspalokuntalaisille pidettiin neljä peruskurssia (sammutus- ja pelastustyö). Teollisuuden ja kaivoksien henkilöstölle pidettiin yksitoista kurssia, joista saatiin myyntituloa. Viran ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti. Suuronnettomuusharjoituksia pidettiin kolme: Nesteen / Baltic Servicen öljysataman polttoainesäiliön tulipaloharjoitus, Agan, Nesteen, ja Outokummun yhteinen nestekaasuonnettomuusharjoitus sekä pelastuspalveluseminaari Saariselällä, johon kuului lento-onnettomuusharjoitus Ivalon lentoasemalla. Lisäksi pienempiä yhteistoimintaharjoituksia pidettiin mm. Sodankylän ja Kittilän kaivosten kanssa. Barents 2015 harjoituksen suunnittelu käynnistettiin. Öljyntorjunta: Öljyntorjunnassa käynnistettiin merkittävä öljyntorjunnan valmiutta parantava hanke Perämeren alueelle. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäänmurtajaan rakennetaan öljynkeräyslaitteisto, jolla voidaan kerätä öljyä jäisissä olosuhteissa. Laitteistolla voidaan kerätä öljyä myös avovesikaudella. Jäänmurtaja Ahto sitoutuu valmistellun sopimuksen mukaan pitämään öljyntorjuntavalmiutta yllä talvikuukausina Perämeren alueella. Pelastuslaitoksen uusi E-luokan öljyntorjuntavene valmistui vuonna Vene luovutettiin ja vastaanotettiin telakalla Porvoossa, josta sillä tehtiin koulutuspurjehdus Kemiin syyskuussa. Vene on 15 m pitkä ja se on varustettu öljynkeräyslaitteistolla. Nykyaikainen vene parantaa huomattavasti pelastuslaitoksen valmiutta öljyntorjuntaan. Veneen hankintahinta oli 0,93 milj., josta öljysuojarahaston korvaus oli 90 %. Vuonna 2013 aloitettu venehanke on suurin pelastuslaitoksen yksittäinen kalustohankkeista.

13 12 Ensivaste Ensivaste tarkoittaa yksikköä, joka ehtii ensimmäisenä tapahtumapaikalle (first response, ensimmäinen, tärkein vastaus, ensivaste). Ensivastetoiminta on huomattavasti vaativampi ja haastavampi tehtävä kuin ensiapu. Ensiauttajatasoisen ensivasteyksikön henkilöstöllä tulee olla riittävä, terveystoimen hyväksymä koulutus. Henkilöstöstä ja heidän koulutustaustastaan ylläpidetään tietokantaa, jonka terveystoimen vastuulääkäri vahvistaa vuosittain. Ensivaste toimii yleisemmin ensiauttajatasolla, eli sen henkilöstö kykenee aloittamaan tehokkaasti hätäensiavun. Ensiauttajat käyttävät apunaan ensihoidosta tuttua tutkimus- ja ensihoitovälineistöä, joita he ovat opetelleet käyttämään. Terveystoimi järjestää työpaikkakoulutusta ensiauttajatasoisen ensivasteyksikön henkilöstölle. Ensivastetoiminnan harjoituksia järjestetään myös tehtävää suorittavien palokuntien harjoituksissa säännöllisesti ensivasteohjeen mukaisesti. Ensivasteyksikön tehtävänä on aloittaa hätäensiaputoiminta paikanpäällä, hoitaa tehtävää siihen asti kun sairaankuljetusyksikkö saapuu paikalle. Ensivasteyksikkö ei yleensä kuljeta potilasta. Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Ensivastetehtävät Lapin pelastuslaitoksen toimialueella: Ensivastetehtävät, kpl Pelastuslaitoksella on kaksi varaensihoitosopimusta, Ranuan ja Posion kuntien kanssa. Ensihoito tehtäviin noudetaan terveydenhuollon ammattilainen em. kuntien terveyskeskuksesta. Nämä varaensihoitotehtävät eivät sisälly pelastustoimen tehtävään.

14 13 Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Timo Rantala: Turvallisuuspalvelun tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja kulttuuria. Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden seurauksia. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuin- ja toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi. Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Pelastuslaissa ei määritellä palotarkastettavia kohteita vaan valvontasuunnitelmassa pelastuslaitos itse määrittelee palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit alueella esiintyvien riskien mukaan. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa.

15 14 Vuosi 2014 Käynnistettiin kehittämistyö tavoitteena koko henkilökunnan työuran ja osaamisen hyödyntäminen tehokkaammin jakamalla valvontatyö useisiin erilaisiin vaativuustasoihin. Tavoitteena on mahdollistaa valvontatehtävien tarjoaminen työntekijöille kokonaisvaltaisemmin heidän erilaisten osaamis- ja kokemustaustansa mukaan. Pelastustehtävissä karttuvan osaamisen ja kokemuksen laajempi hyödyntäminen turvallisuuspalvelussa tuo työurasuunnitteluun lisää mahdollisuuksia. Valvontatyötä pyritään kehittämään niin, että voidaan hyödyntää koulutuksen lisäksi pelastustehtävissä saatua pitkäaikaista kokemusta. Käynnistettiin valvontatyön suunnittelu toimialueittain yli kuntarajojen. Vähentämällä toimipaikka sidonnaisuutta organisaation joustavuus lisääntyy ja mahdollistaa tehokkaamman henkilökunnan käytön. Pienten valvontakohteiden osalta lisättiin toimipaikkojen toimivaltaa valvontakohteiden riskien arvioinnissa. Valvontatehtävät Pelastuslain (79 ) mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvonta-suunnitelmassa. Tarkoituksena on kohdentaa resursseja valvonta-alueen riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvontatyötä tehostetaan siirtämällä resursseja valvontakohteiden määrästä turvallisuuskulttuuriin vaikuttamiseen ja arviointityöhön. Palotarkastuksin valvotaan omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ), rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ), laitteiden kunnossapitoa (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuus-selvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden

16 15 tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ) ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi suoritetaan muuta valvontaa erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastusviranomaisten valvontaan liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla edistetään, tuetaan ja seurataan pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely, sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvontaan kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. havaittujen puutteiden korjausten toteutuminen dokumenttien perusteella, jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Pelastusviranomaisen tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta ja on se osoitus valvonnan laadukkuudesta. Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksen on laadittava erityinen valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä.

17 16 Valvontatehtävät pääluokat 3 % 2 % 49 % Palotarkastukset 1473 kpl 24 % 49 % 22 % Asiakirjavalvonta 1325 kpl 22 % 24 % Asiantuntijapalvelut 847 kpl 3 % Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 2 % Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 34 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala Palotarkastukset 1349 kpl jakautuivat pääluokittain seuraavasti 10 % 8 % 3 % 1 % 1 % 77 % 77 % Yleiset palotarkastukset 1041 kpl 10 % Erityiset palotarkastukset 133 kpl 8 % Muut palotarkastukset 101 kpl 3 % Ylimääräiset palotarkastukset 41 kpl 2 % Jälkitarkastukset 2 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala

18 17 Pelastuslautakunta hyväksyi ( ) Valvontasuunnitelman, jossa määriteltiin toimipaikoittain palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa. Omatoimisen varautumisen auditointimalli on tarkoitettu sekä pelastusviranomaisille auditoivan palotarkastuksen suorittamiseksi, että organisaatioille turvallisuuden ja omatoimisen varautumisen kehittämisvälineeksi. Auditointimallista tehtiin vuonna 2014 suppeampi arviointimalli, joka soveltuu paremmin keskisuuriin ja pieniin kohteisiin. Auditointimallin soveltaminen vaatii erittäin hyvää mallin ymmärtämistä ja hyvää perehtymistä asiaan. Valvontakohteiden tarkastukset painottuivat ympärivuorokautisessa käytössä oleviin kohteisiin, jotka ovat henkilöturvallisuusriskeiltään vaativia hoitolaitoksia, lastenkoteja, koulukoteja, vankiloita ja ympäri vuorokauden auki olevia päiväkoteja. Valvontakohteiden A1-A6 toteutuma 2014 A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet Kohteita kpl Vuonna 2014 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä [kpl] Vuonna 2014 suoritettujen tarkastusten lukumäärä [kpl] Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] % A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit % A3 Kokoontumis- ja liiketilat % A4 Teollisuus- ja varastorakennukset % A5 Maatalous-rakennukset % A6 Muut rakennukset % Yhteensä % Lähde Valvontasuunnitelma 2015/ Timo Rantala

19 18 Valvontakohteiden A1- A6 toteutuma toimialueittain Läntinen Itäinen Pohjoinen Suunniteltu 578 kpl 327 kpl 316 kpl Toteutuma 458 kpl 300 kpl 248 kpl Tarkastus 79 % 92 % 79 % Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin koetaan haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa asiantuntijatason osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E) turvallisuustekniikan lisäksi: A) turvallisuusjohtamista B) onnettomuusriskienhallintaa C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja F) turvallisuusviestintää ja osaamista Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on pystyttävä soveltamaan kohteen mukaan. Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa. Keskussairaalat, suuret hoitolaitokset, -hotellit, -opetusrakennukset, -kokoontumisrakennukset ja suurteollisuus vaativat valvontatyössä kehittynyttä asiantuntijuutta ja vuorovaikutustaitoja. Työn hallitakseen siihen on perehdyttävä ja erikoistuttava työn kautta. Vaativien valvontakohteiden osalta valvontatyö on järjesteltävä toimialueittain, että kohteita on yhdelle henkilölle riittävästi ja erikoistuminen työn kautta on mahdollista. Käynnistymisvaiheen jälkeen valvontakohteiden tarkastusten toteutuma nousi edellisestä vuodesta. Muutoksessa haasteeksi koettiin työntekijämäärältään pienien paikkojen mahdollisuus vertaistukeen. Toimipaikkojen muutoksen etenemisvauhdissa oli vielä suuria eroja, mitä toi haasteita muutostyön vaiheistamiseen.

20 19 Asiakirjavalvonta pääluokat 9 % Omavalvontalomakkeet 58 kpl 24 % 3 % 9 % 26 % Pelastussuunnitelmat 156 kpl 26 % 38 % Yleisötapahtumien pelastusuunnitelmat 232 kpl 38 % 24 % Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 145 kpl 3 % Muu asiakirja valvonta 18 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala Omavalvonnalla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantamiseen. Omatoimisessa palotarkastuksessa kiinteistön omistajalle lähetetään postitse opasvihkonen ja tarkistuslista. Tarkistuslistan kysymyksiin löytyy vastauksena opasvihkosta oikea toimintatapa, johon kiinteistön omistaja voi verrata omaa tilannettaan. Omavalvonta tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Omavalvonnan tulosten mukaan palotarkastuksia voidaan kohdentaa. Saatujen tuloksien perusteella asiakirjavalvontaa tullaan laajentamaan vapaa-ajan asuinrakennuksiin. Omavalvontaohjeistukset ovat käytössä asuinrakennuksiin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Omavalvonnan pilotissa tulosten käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi. Omavalvontaan käytettävissä olevat resurssit käytetään vuonna 2014 ja 2015 vapaa-ajan rakennuksien omavalvontaohjeistuksen tekemiseen. Tämän jälkeen katsotaan uudestaan, onko tulosten käsittelyprosessiin saatavilla hyviä sähköisiä työkaluja.

21 20 Asiantuntijapalvelut pääluokat 4 % 1 % 95 % Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 646 kpl 4 % Muut lausunnot 26 kpl 95 % 1 % Muut päätökset 4 kpl Kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuva ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus. Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnässä saavutettiin hyvin 10 prosentin tavoite maakunnan asukkaille annettavasta valistuksesta ja neuvonnasta. Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Lapissa oli kertomusvuonna henkilöä, joka on noin 13 % koko maakunnan väestöstä.

22 21 Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 290 kpl. Suuria yleisötapahtumia oli 21 kpl, joihin osallistujien lukumäärä oli henkilöä. Turvallisuusviestintä Lapissa 2014 Kohderyhmä Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Alle kouluikäiset Päivähoitohenkilökunta Peruskoulun 1-6 -luokat Peruskoulun 7-9(10) -luokat Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat Oppilaitosten henkilökunta 3 59 Ikäihmiset Asuinrakennusten asukkaat 3 48 Varusmiehet Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet Maahanmuuttajat 1 12 Virkamiehet ja luottamusmiehet 3 37 Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta Hoitolaitosten henkilökunta Majoitusliikkeiden henkilökunta 4 44 Suuri yleisö Muu kohderyhmä Yhteensä: Lähde: Pronto / Timo Rantala Eräiden suoritteiden maksullisuus Erheellisten hälytysten maksujen perintä aloitettiin ja valvontamaksujen laskutus käynnistettiin vuoden 2013 alusta. Automaattisten hälytysten määrän selvä väheneminen vuodesta 2011 pysähtyi viime vuonna. Hallinto-oikeuteen valitettiin yhdestä laskusta. Kaksi valitusta on vielä hallinto-oikeudessa ja kahdesta on tullut pelastuslaitokselle myönteinen päätös. Painopisteenä neuvonnassa oli toimenpiteet kiinteistön erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi aiheena esim. ihmisten käyttäytyminen ja paloilmoitinjärjestelmälle haasteelliset majoitustilat sekä viivästetty paloilmoitus. Hälytysmäärät ovat vähentyneet kohteissa, joissa vanhoja järjestelmiä on uusittu kokonaan ja myös uusissa kohteissa on ilmaisimia vaihdettu tilaan paremmin sopiviksi sekä vaihdettu ilmaisimien paikkoja. Majoitusliikkeissä ja hoitolaitoksissa on lisäksi vaikutettu ihmisten käyttäytymiseen sekä paranneltu saunojen, suihkujen, takkojen ja liesien kohdepoistoja.

23 22 Lapissa automaattisten paloilmoituslaitosten hälytysten määrän muutos vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli kolmanneksi suurin pelastuslaitoksista. Paloilmoitusten määrän käyttäytyminen Suomessa Lapin pelastuslaitos Lähde: Pronto / Timo Rantala Paloilmoitukset Suomessa Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Vuosi Yhteensä Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa Lapin pelastuslaitos Lähde: Pronto / Timo Rantala Paloilmoitukset Lapissa. Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri Tehtäviä/ ilmoittanut Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) laitteistojen lkm laitteisto keskimäärin Vuosi Yhteensä Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä.

24 23 Paloilmoitusten syyt Lapissa Lapin pelastuslaitos 2014 Lähde: Pronto / Rantala Timo Laskutus Automaattisen paloilmoituksen syy Huolimatt. kiint. korjaus-, asennustai huoltotyössä Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Korjausmääräys lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Ajoneuvon pakokaasu Tupakointi Muu savu tai pöly Kosteus tai vesi Korkea tilapäinen lämpötila Salaman aiheuttama ylijännite tai vaurio Isku ilmaisimeen Ilmaisinvika paloilmoitin- tai sammutus- laitteistossa Keskuslaitteiston vika Virhe tai vika paloilmoittimen ja hätäkeskuksen välisessä yhteydessä Sprinklerin rikkoontuminen Sprinkleriputkiston vuoto Paineenvaihtelu sprinkleriputkistossa Sprinkleriputkiston jäätyminen Erehdys tai väärä käyttö Ilkivaltainen käyttö Ruuan valmistus Huolimattomuus tulitöissä Teholähdevika Hätäkeskuksen toiminta Virhe kuukausikokeilussa Virhe irtikytkennöissä Painikkeen vikaantuminen Muu syy Tuntematon syy Tietoa ei ole kirjattu Yhteensä

25 24 Nuohoustoiminta Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää pelastuslautakunta. Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen. Seutukunta alue-pel.ltk pel.ltk pel.ltk pel.ltk Kemi-Tornion seutu-kunta 0,53 (0,65) 0,72 (0,89) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Tornionlaakso 0,57 (0,70) 0,72 (0,89) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Rovaniemen seutu 0,57 (0,70) 0,72 (0,89) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Itä-Lappi 0,61 (0,75) 0,76 (0,94) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Pohjois-Lappi 0,61 (0,75) 0,76 (0,94) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Tunturi-Lappi 0,61 (0,75) 0,76 (0,94) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) (Lähde: Pel.Ltk , päätös 8) Sisäministeriön toimesta valmistui esiselvityshanke, jonka tavoitteena on selvittää nuohousta koskevan pelastustoimen lainsäädännön muutostarpeet. Esiselvityksessä kartoitetaan nykytilanne nuohouspalvelujen järjestämisessä. Esiselvityksessä myös arvioidaan sääntelyn toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita sekä vertaillaan vaihtoehtoisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia nuohouspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen, valvontaan, sisältöön, hintaan sekä laatuun. Yksityiskohtaisempi vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi tehdään mahdollisessa jatkotoimenpiteenä asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa. Palontutkinta Palontutkinta on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkinta tilanteissa, joissa joku henkilö menehtyy tai loukkaantuu paloissa, omaisuusvahingot ovat huomattavat tai tutkinta nähdään tarpeelliseksi muusta syystä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisiin teematutkimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen alueella teematutkintoina suoritetaan kaikki hoitolaitospalot ja näiden ns. läheltäpiti tilanteet sekä tehtävät, joissa palokunta pelastaa henkilön palosta. Palontutkintatehtävät ja niihin liittyvät koulutukset suoritetaan tiiviissä yhteistyössä poliisin teknisten tutkijoiden kanssa. Lapin pelastuslaitoksella on nimettynä yksitoista henkilöä palontutkintaryhmiin. Palontutkintaryhmät löytyvät pelastuslaitoksen jokaiselta toimialueelta. Pohjoisella toimialueella on 3 tutkijaa ja läntisellä ja itäisellä toimialueella on molemmissa 4 tutkijaa. Nykymuotoisena palontutkintatoiminta on alkanut vuoden 2012 alusta.

26 25 7 Palontutkinnat vuonna 2014 yht. 17 kpl 5 5 Pohjoinen toimialue 5 Läntinen toimialue 5 Itäinen toimialue 7 10 Palontutkinnat vuonna 2013 yht. 21 kpl 3 8 Pohjoinen toimialue 3 Läntinen toimialue 8 Itäinen toimialue 10 Pelastuslaitoksella on ollut paikallisia koulutuksia palontutkijoille kaksi kertaa viime vuoden aikana. Lisäksi seitsemän henkilöä osallistui Jyväskylässä pidetylle valtakunnalliselle palontutkijoiden koulutuspäivälle. Pelastuslaitoksen tutkijoista neljä on osallistunut poliisi ammattikorkeakoulun järjestämälle tuhotyörikosten torjuntakurssille viimeisen kolmen vuoden aikana. Poliisin tutkijoiden kanssa ollaankin aloittelemassa entistä tiiviimpää yhteistyötä ensivuodelle. Tällä tarkoitetaan koulutus ja yhteispalavereiden tehostamista tutkintatyön osalta. Palokuolemat Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille. Palokuolemat ensitiedon mukaan Suomessa vuosina

27 26 Palokuolemat ensitiedon mukaan Lapissa vuosina Palokuolemien määrät asukasta kohti Vuosi Suomessa asukasta kohti Lapissa asukasta kohti ,65 5, ,27 16, ,97 38, ,46 21, ,52 27, ,34 38, ,02 10, ,89 10, ,64 43, ,82 10, ,83 27,20 Keskiarvo 15,58 22,73 (Jakana on käytetty tilastokeskuksen tietoja Palokuolemat Pronto) Johtopäätöksiä - Lapin palokuolemien määrä asukasta kohti on korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. - Iäkkäiden kotona asuvien ihmisten palokuolemien määrä on nousussa Henkilöstö Lapin pelastuslaitos aloitti Lapin maakuntaliiton alaisuudessa alueellisena pelastustoimen organisaationa. Silloisen 22 kunnan pelastustoimen henkilöstö (161 vakanssia) siirtyi vanhoina työntekijöinä Lapin liiton palvelukseen. Lisäksi perustettiin hallintoon kaksi vakanssia. Myöhemmin sairaankuljetuksen siirryttyä Rovaniemellä kaupungin organisaatioon, vakansseja palautui kuntaan 8 kpl. Tällä hetkellä Lapin pelastuslaitoksella on 155 vakanssia.

28 27 Kertomusvuoden lopussa pelastuslaitoksessa oli vakinaisesti täytetty 142 virkaa ja tointa. Määräaikaisessa virka- ja työsuhteessa oli 22 henkilöä. Työsuojelupäällikkönä toimii pelastuspäällikkö Timo Rantala, toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuina Mika Hyvärinen ja työntekijöiden Jyrki Savolainen. Yhteistyötoimikunta piti viisi kokousta ja niissä kirjattiin 62 asiaa. Paikallinen neuvottelu käytiin varallaolosopimuksesta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii pelastuslautakunnan jäsen Matti Lankila ja toimikunnan muut jäsenet ovat: työsuojeluvaltuutetut Hyvärinen ja Savolainen, Aku Heinonen JHL, Timo Uusimaa Jyty, Reijo Huhtala SPAL, pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Vuoden 2014 lopussa päättyivät yt-neuvottelut, jotka kohdistuivat Lapin liiton viraston ja pelastuslaitoksen toimistohenkilöstöön. Tavoitteena oli talous- ja palkkahallinnon synergiaedut. Neuvottelujen tuloksena hallitus päätti siirtää pelastuslaitoksen kolme toimistohenkilöstöä liiton hallintojohtajan alaisuuteen alkaen. Ketään ei irtisanottu ja siirrettyjen työntekijöiden tehtävät säilyivät samoina. Pelastuslautakunta on määritellyt työterveyshuollon palvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkiaan 22 työterveyshuollon sopimusta, jotka on tehty pääsääntöisesti kuntien työterveyspalvelujen kanssa. Myös sopimuspalokuntien hälytysosastot ovat liitetty pelastuslaitoksen työterveyshuollon sopimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen työterveyshuollon kustannukset olivat kertomusvuonna Lapin pelastuslaitoksen henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää tyky-seteleitä enintään 48 kpl á 4 / vuosi. Tyky-seteleitä käytettiin 5404 kpl, yhteensä Henkilöstön rekrytointi järjestetään avoimella hakumenettelyllä ja virkahakuilmoitukset julkaistaan Lapin liiton, pelastuslaitoksen ja työvoimahallinnon sivuilla. Vaikeuksia on ollut täyttää päällystövirkoja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, mutta tilanne on viime vuosina helpottunut. Miehistö- ja alipäällystövirkoihin on ollut riittävästi asetuksen kelpoisuuden omaavia hakijoita. Kertomusvuoden aikana rekrytoitiin kahdeksan henkilöä ja eläkkeelle jäi viisi henkilöä. Sijaisten tarve on suurimmillaan kesäkautena. Tavoitteena on, että myös sijaiset olisivat pelastajan perustutkinnon suorittaneita, mutta käytännössä sijaisiksi voidaan joutua ottamaan pelastajakoulutuksen toisen vuoden opiskelijoita ja harva-alueelle sopimuspalokuntalaisia.

29 28 Tunnuslukuja vakinaisesta henkilöstöstä Vakinaiset kk-palkkaiset vakanssit Määräaikaiset Puolivakinaiset 10 8 Eläkkeelle jääneet 5 5 Henkilöstökulut (1000 euroa) Virkamatkat keskimäärin (sis. Koulutukset) 2,8 pv / hlö 3,1 pv / hlö Sairauspoissaolopäiviä keskimäärin kalenteripvä 10,4 pv / hlö 13 pv / hlö Työssä sattuneet tapaturmat 25 kpl 8 kpl Tapaturmat sairauspvä/ kpl Henkilöstön keski-ikä Palv.suhteen luonne Sukupuoli Määrä Keski-ikä v Vakinaiset Miehet ,9 46,2 Vakinaiset Naiset 10 48,5 49,7 Määräaikaiset Miehet 20 38,7 37 Määräaikaiset Naiset 2 24,0 18 Keski-ikä on hieman laskenut mutta vaihtelu toimipaikoittain voi olla erittäin suuri. Henkilöstön ikärakenne Palv.suhteen Sukupuoli alle luonne 20v 24v 29v 34v 39v 44v 49v 54v 59v 64v Vakinaiset Miehet Vakinaiset Naiset Määräaikaiset Miehet Määräaikaiset Naiset Yhteensä v Yhteensä v

30 29 Vakinainen henkilökunta ammattiryhmittäin Henkilölukumäärä Päällystö 37 Alipäällystö 13 Miehistö 87 Muu henkilökunta 7 Poikkeusluvan mukaista työaikaa tekee 80 henkilöä. Henkilöstömäärä sopimusaloittain Sukupuoli KVTES TS Puolivakinaiset Miehet Naiset Tehdyt työtunnit Työtunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Poissaolot kalenteripäivinä Sairaus Työtapaturma Kuntoutus Perhevapaa Muu vapaa (yksityisasia, merkkivapaa Opintovapaa Koulutus, työn edellyttämä Vuorotteluvapaa Vuosiloma Lomarahavapaa Eläkkeelle siirtyminen Toteutunut Arvio Arvio Arvio Arvio Arvio Henkilöstöryhmä Päällystö Alipäällystö Miehistö Muu henkilökunta Yhteensä