TOIMINTAKERTOMUS 2015

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) Levillä.

2 Sisällysluettelo Toimintakertomus Pelastusjohtajan katsaus... 2 Lapin pelastuslautakunta... 3 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio... 4 Pelastustoiminta... 6 Vuosi Koulutus ja harjoitukset: Öljyntorjunta: Ensivaste Turvallisuuspalvelut Vuosi Valvontatehtävät Turvallisuusviestintä Eräiden suoritteiden maksullisuus Nuohoustoiminta Palokuolemat Palontutkinta Henkilöstö Sopimuspalokunnat Talous Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilinpäätös ja erilliset liitteet Tilinpäätös /110 Tuloslaskelma... 2/110 Tase... 3/110 Rahoituslaskelma... 5/110 Käyttötalouden toteutumisvertailu... 6/110 Investointien toteumavertailu... 7/110 Henkilöstökulut ja maksetut puolueverot... 16/110 Aineelliset hyödykkeet ja suunnitelman mukaiset poistot, Leasing -vastuut... 17/110 Allekirjoitukset ja tilintarkastusmerkintä... 18/110

3 2 Pelastusjohtajan katsaus Sisäministeriön ja Lapin pelastuslaitoksen isännöimä pelastusharjoitus Barents Rescue 2015 harjoitus järjestettiin Kittilässä Lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen alueen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riitä vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja pelastusapua pyydetään naapurimaista. Norja, Ruotsi, Venäjä ja Suomi ovat valtiosopimuksin sopineet Barentsin alueella yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyn, niihin varautumisen ja pelastustoiminnan osalta. Harjoituksen skenaarioina oli pitkään jatkuneet sateet Tunturi-Lapin alueella sekä samaan aikaan tapahtuva kaivosonnettomuus. Tulva ja nouseva vedenpinta murentavat alueen tiestöä ja jättävät joitain alueita ilman maayhteyksiä, vaikeuttavat elintarvikehuoltoa ja aiheuttavat ongelmia sähkönjakelussa. Lisäksi alueelle lavastettiin liikenneonnettomuus (vaarallisten aineiden kuljetus / linja-auto) ja maanvyörymä. Harjoitukseen osallistui noin 900 pelastus- ja lääkintätoimen ammattilaista sekä vapaaehtoisia ja tarkkailijoita eri rooleissa. Harjoituksen tavoitteena oli toimintavalmiuden ja yhteistoiminnan parantaminen. Harjoituksen teemoina olivat avunpyytäminen naapurimailta, hälytystoiminta, kansainvälisen avun vastaanottoon liittyvät rajamuodollisuudet ja tukipalvelut, pelastustoimen johtaminen, tiedottaminen ja viestintä. Harjoitus oli suunniteltu pelastuksen ja ensihoidon näkökulmasta ja tarpeista. Viime syksyn todellinen tilanne, pakolaisten maahantulo, vaikutti jonkin verran muiden viranomaisten osallistumiseen. Lapin pelastuslaitoksen kahdestoista toimintavuosi toteutui toiminnan, palvelujen ja talouden osalta tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen kiireellisiä hälytystehtäviä oli kaikkiaan 4187 (ed.v. 4450). Palokuntien tehtävämäärät ovat vakiintuneet runsaaseen neljääntuhanteen tehtävään. Eniten tehtävämääriin vaikuttaa kesän sääolosuhteet (sateet / kuivuus). Pelastuslaitoksen tilikauden tulos on ylijäämäinen johtuen pitkälle juuri kesän sääolosuhteista. Toimintatuotot ylittyivät 3,2% ja toimintakulut 1,8%. Tuottojen hyvä kertymä johtuu erhe-maksujen, ensivastetoiminnan tuotoista sekä öljysuojarahaston korvauksista. Barentsin harjoituksesta luonnollisesti aiheutui ylimääräisiä kuluja, mutta niistä suurimman osan sisäministeriö korvasi. Toimintamenojen ylitykseen vaikuttivat lomapalkkavelan, varallaolo- ja ylityötuntien sekä varhaiseläkemaksujen kasvu. Pelastuslaitoksen kaluston investointitaso on edelleen valtakunnan pienin ja valtiontuen lopettaminen ja rahaston avustusten pieneneminen merkitsee ajoneuvokannan ikääntymistä ja heikentymistä, mikä puolestaan näkyy korjaus- ja huoltokustannusten kasvuna. Kertomusvuoden aikana vietiin päätökseen yhdessä sopimuspalokuntien neuvottelukunnan kanssa alue- ja palokuntasopimusten uudistamishanke. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana itsehallintoalueiden perustamista samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote-uudistus) kanssa. Tämä tarkoittaa, että pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta samoille itsehallinnollisille alueille kuin sosiaali- ja terveyspalvelut. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja uudistushankkeet vaikuttavat pelastustoimenkin tulevaisuuteen entistä enemmän ja syvällisemmin. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa vakinaista ja vapaaehtoista henkilöstöä. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin pelastustoimen uudistamiseksi tavoitteena Arjen Turvaa mereltä tuntureille, kaupungeista erämaihin!

4 3 Lapin pelastuslautakunta Pelastuslautakunnan johtosäännössä on määritelty lautakunnan tehtävät ja toimivalta. Pelastuslautakunta on pelastuslain tarkoittama alueen pelastusviranomainen. Kertomusvuoden aikana pelastuslautakunta piti 6 kokousta ja käsitteli 73 asiaa. Pelastuslautakunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii pelastusjohtaja. Pelastuslautakunta Puheenjohtaja Aarne Jänkälä, Rovaniemi Varapuheenjohtaja Pentti Mäkitalo, Enontekiö Jäsenet Laila Aikio, Inari Eeva Harmanen, Inari Jussi-Pekka Heinonen, Pello Sisko Korrensalo, Kemi Pauliina Koskenniemi asti, Pello Tanja Joona alkaen, Ylitornio Matti Lankila, Tornio Laina Meriläinen, Rovaniemi Matti Myllykangas, Muonio Marko Poikela, Pelkosenniemi Olli Saariniemi, Salla Varajäsen Sanna Karhu, Rovaniemi Helinä Hautamäki, Enontekiö Teuvo Katajamaa, Inari Jari Hakkarainen, Sodankylä Sakari Lipponen, Kolari Reijo Viitala, Kemi Tanja Joona asti, Ylitornio Pauliina Koskenniemi alkaen, Pello Teuvo Alatalo; Keminmaa Jouni Järvelä, Rovaniemi Sari Keskitalo, Enontekiö Heikki Honkanen, Pelkosenniemi Saara Harzel, Rovaniemi Jouni Ollikkala, hallituksen edustaja, Ylitornio, asti Antti Mäkituomas, hallituksen edustaja, Pello, alkaen Pelastuslaitoksen neuvottelukunta, johon kunnat ovat nimenneet edustajansa, piti kertomusvuoden aikana kaksi kokousta. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta piti 5 kokousta ja sopimuspalokuntien yleinen palokuntakokous pidettiin kaksi kertaa.

5 4 Lapin liitto / Lapin pelastuslaitoksen organisaatio VALTUUSTO HALLITUS PELASTUS LAUTAKUNTA PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja HALLINTO Johtoryhmä Hallintopalvelut Yhteistyötoimikunta Neuvottelukunta (Kunnat) Neuvottelukunta (Sopimuspalokunnat) Hankintatiimi PELASTUSTOIMI TURVALLISUUS PALVELUT Pelastuspäällikkö Johtoryhmä PELASTUS TOIMINTA Pelastuspäällikkö Johtoryhmä ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUS ENSIVASTESOPIMUS Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Lapin pelastuslaitos on maakuntaliiton, Lapin liiton alainen pelastusorganisaatio. Pelastuslautakunta vastaa alueen pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulosalueita ovat hallinto, pelastustoimi, ensihoito- ja sairaankuljetus.

6 5 Pelastustoimen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lapin pelastuslaitoksen tehtävänä on vastata maakunnan alueella pelastuslaissa ja -asetuksessa sekä muussa lainsäädännössä pelastustoimelle määrätyistä tehtävistä. Organisaation muutoksessa alkaen luovuttiin seutukuntajaosta ja toiminta jaettiin pelastustoimintaan ja turvallisuuspalveluihin, joista pelastuspäälliköt vastaavat. PELASTUSLAITOS Pelastusjohtaja PELASTUSTOIMI Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Teollisuus Kaupunkirakenne Maaseutu / matkailu Tarkastustoiminta Neuvontapalvelut Nuohoustoiminta Kemikaalivalvonta Palontutkinta Varautuminen Väestönsuojelu Riskianalyysi Turvallisuussuunnittelu Tiedotus Viranomaisyhteistyö Koulutus Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Johtoryhmä Sammutus- ja pelastustoiminta mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin Öljyvahingontorjunta Kemikaalitorjunta Kansainvälinen toiminta Sopimuspalokunta-asiat Viranomaisyhteistyö Operatiivinen johtaminen Vastesuunnittelu Toimintavalmius Tiedotus Hankinta-asiat Riskianalyysi Palontutkinta Koulutus Pelastustoimen vastuualueet, joihin on nimetyt työryhmät kehittämään ja toteuttamaan yhdenmukaista toimintaa Lapin pelastuslaitoksen alueella.

7 6 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Harri Paldanius: Pelastustoiminta on tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä, ja ryhtyy tarvittaessa osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueen laajuus, pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys sekä toimintaympäristön monimuotoisuus mereltä tuntureille asettaa erityisiä haasteita ja vaatimuksia pelastustoimintaan. Lapin pelastuslaitoksella on vähintään yksi paloasema Lapin jokaisessa kunnassa. Pelastustehtävään lähtee pelastushenkilöstöä kalustoineen joko yhdeltä tai useammalta paloasemalta. Pelastustoiminnassa tarvittavat resurssit kootaan lähimmän yksikön tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Tarvittaessa koko maakunnan pelastusresurssit ovat käytettävissä pelastustoiminnassa. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös rajanaapurivaltioiden puolelle. Pelastushenkilöstö on päätoimista ammattihenkilöstöä, puolivakinaista henkilöstöä tai sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöä. Lapissa on päätoimisesta ammattihenkilöstöstä koostuvat vakinaiset palokunnat Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Vakinaiset palokunnat ovat 60 sekunnin ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa paloasemilla. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoaan säännöllisellä harjoittelulla sekä täydennyskoulutuksella. Muissa Lapin kunnissa pelastustoiminnasta vastaavat pääsääntöisesti sopimuspalokunnat (yhteensä 30 kpl), joiden ensilähtö on 10 minuutin toimintavalmiudessa. Tällöinkin pelastustoiminnan johtamisesta vastaavat lain mukaisesti pelastuslaitoksen viranhaltijat. Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä alueen sopimuspalokunnat osallistuvat myös pelastustoimintaan vakinaisen palokunnan rinnalla. Kemijärvellä on lisäksi ns. puolivakinaisia palomiehiä. Pelastuslaitos varautuu poikkeustilanteisiin sekä suuronnettomuuksiin suunnitelmin sekä yhteistoiminta- ja suuronnettomuusharjoituksilla. Pelastuslaitoksen alueella on 16 Seveso II direktiivin piirissä olevaa tuotantolaitosta, kaivosta tai varastoa, joihin tulee laatia ulkoinen pelastus-

8 7 suunnitelma ja pitää suuronnettomuusharjoitus vähintään kolmen vuoden välein. Vuonna 2015 pidettiin neljä suuronnettomuusharjoitusta. Uusina kohteina tulivat velvoitteen piiriin puolustusvoimien varastot. Kaivostoiminta on aktiivista Keminmaassa, Kittilässä ja Sodankylässä. Kansainvälisesti merkittävä terästeollisuus on keskittynyt Tornioon ja paperiteollisuuskeskittymä löytyy Kemistä. Oman haasteensa pelastustoiminnalle tuo Lapin alueella vuosittain vierailevat noin kaksi miljoonaa turistia. Lapin pelastuslaitoksen toiminta-alueisiin kuuluvat kunnat: Läntinen toimialue: Kemi, Keminmaa, Pello, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Itäinen toimialue: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Savukoski ja Salla Pohjoinen toimialue: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki Pelastustoimintaa tulee johtaa aina pelastusviranomainen. Lapin pelastuslaitoksen alue on jaettu kolmeen operatiiviseen toiminta-alueeseen ja kahdeksaan viranomaispäivystysalueeseen. Jokaisen alueen päivystäväpalomestari vastaa vuorollaan toiminta-alueensa pelastustoiminnasta. Lisäksi taustalla on tukena päällikköpäivystäjä vaativimpien tehtävien varalta ja yhteistoimintaviranomaisena valtion viranomaisiin päin. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä on kolmiportainen, yksikönjohtaja päivystäväpalomestari ja päällikköpäivystäjä.

9 8 Vuosi 2015 Pelastuslaitos pyrki vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin mm. osallistumalla valtakunnallisen tietoliikenteen uudistamishankkeen suunnitteluun sekä toteuttamisen valmisteluun. Vuonna 2016 otetaan käyttöön täysin uusi hätäkeskuksien ERICA tietojärjestelmä, johon liittyy myös viranomaisten yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä. Vuoteen 2015 sisältyi edelleen palvelujen kehittämistä lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman avun periaatteella yhdessä Hätäkeskus Oulun kanssa. Maahanmuuton tuomat haasteet otettiin huomioon erityisesti viranomaisyhteistyössä. Öljyntorjunnassa jatkettiin öljytorjunnan valmiutta parantavaa yhteistyötä Perämeren alueelle Oulu Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten kanssa. Kemin ja Tornion satamia palvelevaan jäämurtajaan saatiin öljynkeräyslaite ja Kemin satamaan uusi öljyntorjuntavarastorakennus. Sateinen kesä säästi maastopaloilta Lapin pelastuslaitoksen hälytystehtävämäärä väheni hieman vuonna 2015 edellisvuodesta. Pelastuslaitoksella oli 4187 hälytystehtävää, kun niitä vuonna 2014 oli Tehtävämäärät ovat vakiintuneet reiluun neljääntuhanteen tehtävään vuodessa. Lähivuosien tehtävämäärien huippu (4494 kpl) tavoitettiin vuonna Tilastot perustuvat pelastuslaitoksen saamiin ensitietoihin, jotka kirjataan valtakunnalliseen Pronto -tietojärjestelmään. Lapin pelastuslaitoksen alueella vuonna 2015 kuoli tulipaloissa kuusi ihmistä. Edellisenä vuonna tulipaloissa kuoli viisi ihmistä. Seitsemän edellisen vuoden aikana palokuolemien määrä on vaihdellut kahdesta kahdeksaan. Kaikkiaan erilaisissa onnettomuuksissa kuoli ensitietojen mukaan 31 henkilöä (vuonna ). Vakavasti loukkaantuneita oli 91 (123) sekä lievästi loukkaantuneita 671 (775). Onnettomuustyypeittäin suurimpana tehtävätyyppinä säilyivät automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät, joiden määrä oli 855 tehtävää (886). Paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävät ovat viime vuosina vähentyneet pelastuslain mahdollistaman laskutusmenettelyn ja tehostuneen neuvonnan myötä. Suurimmillaan paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtäviä oli vuonna 2010 (1163 tehtävää). Vertailujaksolla ilmoitinlaitteistojen määrä on lisääntynyt. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos voi laskuttaa paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa. Maksu peritään kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta 12 kuukauden aikana. Maksulla tähdätään erheellisten ilmoitusten vähentämiseen. Ylimääräisten kustannusten lisäksi erheelliset ilmoitukset vaarantavat myös palokunnan muuta toimintavalmiutta. Automaattisten paloilmoittimien hälytystehtävistä yli 95 % on erheellisiä.

10 9 Onnettomuustyypeittäin toiseksi suurimpana tehtävätyyppinä jatkoivat kasvuaan liikenneonnettomuudet. Liikenneonnettomuudet työllistivät pelastuslaitosta 812 kertaa (788). Liikenneonnettomuuksiin tilastoidaan myös moottorikelkka- ja maastomönkijäonnettomuudet, joita oli 44 (41) kpl. Maastoliikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2010 maastoliikenneonnettomuuksia tilastoitiin 24 tehtävää. Onnettomuustyypeittäin kolmanneksi eniten palokuntia työllisti ensivastetoiminta yhteensä 715 kertaa (756). Jokaisessa Lapin kunnassa tapahtuvan ensivastetoiminnan avulla pyritään tavoittamaan äkillisesti ja vakavasti sairastunut tai loukkaantunut henkilö mahdollisimman nopeasti ja aloittamaan hänen hoitamisensa jo ennen ambulanssin saapumista. Tehtävään koulutettu ensivastehenkilöstö voi myös avustaa sairaankuljetushenkilöstöä potilaan ensihoidossa. Ensivasteyksikkö ei kuljeta potilasta. Merkittävä vähentymistä tapahtui rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrässä. Rakennuspaloja oli 106 kpl (134) ja rakennuspalovaaroja 158 kpl (213). Rakennuspalovaaraksi tilastoidaan tilanteet, joissa palokunnan kohteeseen tullessa palo ei eri syistä johtuen ole ehtinyt levitä rakenteisiin ja irtaimistoon. Erilaisia ihmisten pelastustehtäviä oli yhteensä 276 kpl (319). Suurimpana ryhmä näistä oli maastopelastustehtävät, joita oli 174 kpl (200). Maastopelastustehtäviksi luetaan esim. ihmisen pelastaminen luonnossa tapahtuneen tapaturman, uupumuksen tms. johdosta sekä ihmisen pelastaminen veneen tai moottorikelkan rikkoutumisen johdosta. Vesipelastustehtäviä oli 31 kpl (40) ja vikaantuneista hisseistä vapautettiin ihmisiä 36 kertaa (23). Sateinen kesä näkyi merkittävästi maastopalojen vähentymisenä. Maastopaloja oli 53kpl (196). Kuuden viimeisen vuoden aikana maastopalojen määrä on vaihdellut välillä Eläinten pelastustehtävät lisääntyivät merkittävästi. Tehtäviä oli 78 kpl (48). Kasvua selittää mm. loppuvuoden lukuisat porojen jäistä pelastamistehtävät. Muita hälytystehtäviä onnettomuustyypeittäin olivat mm. öljyvahingot 46 (51), liikennevälinepalot 145 kpl (117) sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet 6kpl (14). Tehtävien määrä vaihteli jonkin verraneri kuukausien välillä. Vilkkain kuukausi oli maaliskuu (400 kpl) ja perinteisesti kiireinen heinäkuu oli maastopalojen puutuessa nyt rauhallisin (316). Viikonpäivistä tehtäviä oli eninten perjantaisin (682) ja lauantaisin (667) ja vähiten sunnuntaisin (517 kpl).

11 Autom.paloilm. Liikenneonnettomuus Ensivastetehtävä Muu tarkistustehtävä Ihmisen pelastaminen Rakennuspalovaara Maastopalo Vahingontorjuntateh Rakennuspalo Avunantotehtävä Liikennevälinepalo Virka-aputehtävä Muu tulipalo Palovaroittimen Öljyvahinko Eläimen pelastaminen Vaarallisten aineiden Räjähdys / Sortuma / 10 Kelloajan mukaan tehtävät painottuvat tunneittain klo väliselle ajalle, jolloin tehtäviä on 2-3 kertaa yöaikaa enemmän. Kaikista tehtävistä lähes puolet (1957 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Naapurivaltioiden puolella käytiin 6 kertaa Tehtävien määrä vaihteli runsaasti kuukausittain, vilkkain kuukausi oli maaliskuu Tehtäviä oli kohtuullisen tasaisesti kaikkina viikonpäivinä Kaikista tehtävistä lähes puolet (1957 kpl) sijaitsi IV-luokan riskialueilla, mitkä sijaitsevat yleensä kaukana paloasemista. Naapurivaltioiden puolella käytiin 6 kertaa.

12 11 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät riskiluokittain ( ) Vuosi I II III IV Naapurivaltio Yhteensä Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosittain Ensisijainen onnettomuustyyppi Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Yhteensä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Luonnononnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä Muu tarkastus-/varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtävä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteistoimintatehtävä Yhteensä

13 12 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät kuukausittain Onnettomuustyyppi (ensisijainen) Tammiku u Helmiku u Maalisku u Huhtiku u Toukoku u Kesäku u Heinäku u Eloku u Syysku u Lokaku u Marrasku u Jouluku u Yhteens ä Rakennuspalo Rakennuspalovaara Maastopalo Liikennevälinepalo Muu tulipalo Liikenneonnettomuus Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Sortuma/sortumavaara Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä Palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävä Muu tarkastus- /varmistustehtävä Ensivastetehtävä Ihmisen pelastaminen Eläimen pelastaminen Vahingontorjuntatehtäv ä Avunantotehtävä Virka-aputehtävä Yhteensä

14 13 Lapin pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosittain Tapahtumakunnan mukaan Tapahtumakunta Yhteensä Enontekiö Inari Kemi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijärvi Muonio Pelkosenniemi Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Pello Utsjoki Ylitornio Yhteensä Koulutus ja harjoitukset: Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä pelastuslain 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Sopimuspalokuntalaisille pidettiin 14 kurssia (sammutussavusukellus- ja pelastustyökurssit sekä pintapelastus-, vaarallistenaineiden-, ensiapu- ja ensivastekurssit). Yhteensä koulutuksiin osallistui 193 sopimuspalokuntalaista. Kaikille sopimuspalokuntien peruskursseille koulutettiin SPEK:n toimesta kurssinjohtajat, jotka jalkauttavat koulutusuudistuksen sisällön pelastuslaitokselle aikana. Teollisuuden ja kaivoksien henkilöstölle pidettiin 15 kurssia / koulutustapahtumaa, joista saatiin myyntituloa (laskutus noin ). Viran ja toimenhaltijoiden täydennyskoulutus järjestettiin pelastuslaitoksen tarpeiden ja henkilöstön halukkuuksien mukaisesti vastuualueittain sekä toimipaikkakohtaisesti. Suuronnettomuusharjoituksia pidettiin neljä: Kemissä Stora Enson paperitehtaalla, Kittilän kultakaivoksella, Kemin kaivoksella ja Tornion Outokummun terästehtaalla.

15 14 Kittilän Levillä pidettiin Barentsin alueen maiden (Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä) kansainvälinen Suomen isännöimä pelastusharjoitus. Harjoitus oli Suomen suurin pelastusharjoitus vuonna Harjoituksen lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riittäneet vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja apua pyydettiin naapurimaista. Harjoitukseen osallistui runsas joukko pelastus- ja lääkintäalan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia, yhteensä lähes 900 henkilöä eri rooleissa. Tavoitteena oli toimintavalmiuden, johtamisen, isäntämaan tuen antamisen ja yhteistoiminnan parantaminen tositilanteen varalle. Isäntävaltion tukea on muun muassa se, että raja- ja tullimuodollisuudet hoidetaan joustavasti, saapuville avustusjoukoille tarjotaan tulkit ja oppaat käyttöön, heidän ruokailustaan, majoituksestaan ja muista huoltotoimista huolehditaan sekä varmistetaan polttoaineen ja veden saanti. Oleellista saapuvien joukkojen johtamisessa on sellaisten tehtävien osoittaminen, joissa joukot voivat käyttää omaa erityisosaamistaan. Palautteen perusteella pelastuslaitos saavutti tavoitteet ja sai osallistujilta sekä arvioitsijoilta hyvää palautetta.

16 15 Öljyntorjunta: Merellisen öljyntorjunnan valmiuden osalta merkittävin hanke saatiin valmiiksi, kun Lapin pelastuslaitoksen ja Arctia Karhu Oy:n välinen palvelusopimus astui voimaan kevät-talvella. Palvelusopimukseen kuuluu arktisen jääolosuhteissa tapahtuvan öljyntorjunnan valmius Lapin pelastuslaitoksen omistamalla kalustolla, sekä kesäaikana valmius kesäkeräykseen. Talvikeräykseen käytetään satamajäänmurtaja Ahtoon sijoitettavaa keräyslaitetta, joka on lajissaan maailman ainoita keräyslaitteita joka kykenee keräämään öljyä jäisiltä laivaväyliltä. Palvelusopimukseen kuuluu myös Arctia Shippingin Oy:n tarjoama öljyntorjuntakoulutus pelastuslaitoksen henkilöstölle, johon osa henkilöstöstä osallistui syksyllä. Koulutusta on jatkossa vuosittain. Kevät-talvella SYKE järjesti Kemissä kansainvälisen öljyntorjuntaseminaarin, ja harjoituksen johon pelastuslaitos osallistui jääkeräyslaitteistolla. Vuonna 2015 tehtiin myös puomikalustohankintoja, jotka osaltaan parantavat ja nopeuttavat merellä tapahtuvien onnettomuuksien hoitamista. Maaöljyvahinkojen torjuntavalmiutta parannettiin öljynimeytysainehankinnoilla. Jokaiselle pelastuslaitoksen asemapaikalle hankittiin ensitoimenpiteisiin määritetty imeytyskalusto. Lisäksi pelastuslaitoksen alueelle perustettiin neljä varastopaikkaa, joista tarvittavia imeytysainetäydennyksiä voidaan tehdä asemapaikkakohtaisesti. Öljynsuojarahaston rahoittama öljynkeräyslaitteisto, joka on sijoitettu Ajoksen satamaan.

17 16 Ensivaste Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Yhdenmukaiset sopimukset tulivat voimaan vuoden 2013 alusta ja sopimukset sekä ohjeet päivitettiin vuoden 2015 aikana. Pelastuslaitos osallistui viranomaisten yhteistyökokouksiin Lapinja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla. Pelastuslaitoksella ja Lapin Pelastushelikopteri Tuki Ry:llä on keskinäinen sopimus ASLAKhelikopterin käytöstä pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoitamisesta. Pelastuslaitos on antanut Oulun hätäkeskukselle hälytysohjeen pelastushelikopterille välitettävistä pelastustoimen tehtävistä, joissa johtovastuu on pelastusviranomaisella. Pelastuslaitoksen ohje ei muuta muiden viranomaisten hätäkeskukselle antamia ohjeita eri ilma-alusten käytöstä. Pelastusviranomaisen päätöksellä ja erikseen pyydettäessä pelastushelikopteri Aslak ja sen maayksikkö voidaan hälyttää myös muihin tehtäviin. Ensivastetehtävät Lapin pelastuslaitoksen toimialueella: Ensivastetehtävät Eniten ensivastetehtäviä oli Inarin (86 kpl), Sodankylän (75 kpl) ja Rovaniemen (75 kpl) alueella. Pelastuslaitos on hoitanut varaensihoitotehtäviä Ranuan ja Posion kunnan alueella. Ranualla oli tehtäviä 88 kpl ja Posiolla 312 kpl. Sopimus Posion kunnan alueella tapahtuvasta varaensihoitotehtävistä päättyi Varaensihoitotehtävät eivät sisälly pelastustoimen tehtävään. Ranuan paloaseman kalustoa

18 17 Turvallisuuspalvelut Pelastuspäällikkö Timo Rantala: Turvallisuuspalvelun tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä edistää alueen asukkaiden ja yritysten turvallisuustietoutta ja kulttuuria. Turvallisuuspalvelussa toimii kokopäiväisesti neljä henkilöä. Lapin pelastuslaitoksen toimialue on kolmasosa Suomen pinta-alasta. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ylläpito vaatii 130 henkilön virkamies organisaation Lapissa. Onnettomuuksien ehkäisytyö pääasiallinen resurssi saadaan edellä mainitun organisaation olemassa olevan työajan tehostamisesta. Pelastuslaitos pyrkii onnettomuuksien ehkäisyllä vaikuttamaan henkilö-, omaisuus- ja ympäristöonnettomuusriskeihin, vähentämään onnettomuuksien todennäköisyyttä ja pienentämään niiden seurauksia. Onnettomuuksien ehkäisyssä korostuu jokaisen ihmisen huolellisuusvelvollisuus ja vastuu asuinja toimintaympäristöstään tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran tai vahingon välttämiseksi. Onnettomuusriskit pyritään hallitsemaan kohteen omatoimisella varautumisella sekä pelastusviranomaisten toimenpitein. Pelastustoimessa varaudutaan niin päivittäisiin onnettomuuksiin kuin suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määrättävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvonta-toimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan (PeL 79 ). Pelastuslaitoksen laadukas, säännöllinen ja tehokas valvonta vaatii jatkuvaa kehitystoimintaa.

19 18 Vuosi 2015 Valvontasuunnitelman kohteiden toteutuman osalta saavutettiin vuonna taso jolta pystytään siirtymään ihmisten oman osaamisen ja kiinnostuksen ehdoilla tapahtuvaan osaamisen johtamiseen. Vuonna 2015 käynnistettiin vastuujakotaulukon suunnittelu ja ihmisten osaamisen sekä kiinnostuksen kartoitus tarkoituksena keskittää toimialueittain riskikohteiden valvontatoimintaa ilman kuntarajoja. Valvontatehtäviä jaettiin lisää päällystölle, jotka olivat aiemmin toimineet pelastustehtävissä, mutta eivät olleet osallistuneet valvontatyöhön ja pelastustehtävissä saatua pitkäaikaista kokemusta saatiin hyödynnettyä. Virka-aikaa tekevää miehistö osallistui valvontatyöhön ja turvallisuusviestintään valistus- ja koulutustehtäviin. Vuorokausirytmissä olevaa miehistö osallistui turvallisuusviestinnän tehtäviin. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelut alueen puheenjohtajuus ajalla päättyi vuoden lopussa. Pelastuslaitosten yhteisenä hankintana käynnistettiin ensimmäisenä Varantosovellutuksena uuden palotarkastusohjelman suunnittelu. Puheenjohtajuus vahvisti Lapin pelastuslaitoksen olemassa olevia yhteyksiä Turvallisuuspalvelut asiantuntijaverkostoon. Sisäministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on pelastuslain (379/2011) kokonaisuudistuksen täytäntöönpanoa koskeva arviointi ja mahdollisten kehittämisehdotusten tekeminen pelastustoimen valvontatehtävien (palotarkastukset) osalta. Lapin pelastuslaitokselta Timo Rantala nimettiin jäseneksi työryhmään mikä mahdollistaa osaamisen ja ymmärtämisen syventämisen lakisääteisissä valvontatehtävissä. Valvontatehtävät voimaan tulleen pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueella pelastuslain 2 luvun mukaisia jokaiselle asetettuja velvollisuuksia sekä 3 luvun mukaisia toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettuja velvoitteita. Palotarkastajat valvovat, että palo- ja henkilöturvallisuutta koskevia sääntöjä ja määräyksiä noudatetaan ja että pelastustoiminnan toimintaedellytykset kohteessa ovat olemassa. Valvottavat kohteet sekä valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen määritellään pelastuslaitoksen laatimassa valvontasuunnitelmassa. Tarkoituksena on kohdentaa resursseja valvonta-alueen

20 19 riskejä ja muita erityisiä valvontatarpeita vastaavaksi. Valvontatyötä tehostetaan siirtämällä resursseja valvontakohteiden määrästä turvallisuuskulttuuriin vaikuttamiseen ja arviointityöhön. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapitoa (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulen teon (6 ) ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suorittavat muun muassa pelastuslaitoksen pelastusyksiköiden henkilöstön pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun yksiköt muutoinkin liikkuvat pelastustoimen alueella. Lisäksi pelastuslaitokset suorittavat muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaa liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista. Tällaisia ohjaustoimenpiteitä ovat esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen.

21 20 Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. havaittujen puutteiden korjausten toteutuminen dokumenttien perusteella, jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Pelastuslaitoksien tulee luoda menettelytavat ilmoittaa mahdollisista pelastusrikkomuksista poliisille, joka toimivaltaisena viranomaisena tutkii tapauksen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta ja on osoitus valvonnan laadukkuudesta. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille pelastuslaissa määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Pelastuslain 79 :n mukaan pelastuslaitoksen on laadittava erityinen valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontatehtävät pääluokat 4 % 2 % 53 % Palotarkastukset 1385 kpl 22 % 19 % Asiakirjavalvonta 491 kpl 53 % 22 % Asiantuntijapalvelut 580 kpl 19 % 4 % Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset % Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 50 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala

22 21 Palotarkastukset 1349 kpl jakautuivat pääluokittain seuraavasti 6 % 6 % 2 % 3 % 0 % 83 % Yleiset palotarkastukset 1151 kpl 6 % Erityiset palotarkastukset 79 kpl 6 % Muut palotarkastukset 85 kpl 83 % 3 % Ylimääräiset palotarkastukset 41 kpl 2 % Jälkitarkastukset 23 kpl 0 % Yleisötilaisuuksien palotarkastukset 9 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala Pelastuslautakunta hyväksyi Lapin pelastuslaitoksen Valvontasuunnitelman, jossa oli määritelty toimipaikoittain palotarkastettavat kohteet ja tarkastusvälit. Valvontasuunnitelman tarkoitus on ohjata pelastuslaitoksen valvontatyötä keskittymään onnettomuusriskien näkökulmasta riskialttiisiin kohteisiin. Valvontatyöllä pyritään tukemaan toimijoiden omatoimista varautumista ja vaikuttamaan toimijan turvallisuuskulttuurin kehittymiseen kokonaisuudessa. Valvontatyön yhteydessä tehdään riskienarviointia kohteissa sekä tiedostojen päivittämistyötä. Hyväksytyn valvontasuunnitelman A1- A6 kohteiden määrä väheni 149 kohteella. Tähän vaikutti erityisesti vuokrattavien vapaa-ajan rakennuksien siirtyminen omavalvontaan sekä pienien (alle 300 m2) A3 ja A4 kohteiden väheneminen tehdyn riskienarvioinnin jälkeen. Lapin pelastuslaitos suorittaa määräaikaiset palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Palotarkastus suoritetaan omatoimisen varautumisen auditointimallin mukaisesti suuriin riskikohteisiin esim. suuret hoito- ja majoituslaitokset, suurteollisuus sekä suppeamman arviointimallin mukaisesti muihin. Palotarkastuksen toteuttaminen edellyttää, että kohteen edustaja on varautunut tarkastukseen tämän ohjeen edellyttämällä tavalla. Palotarkastukselle tulee osallistua hallintolain 434/ :n mukainen asianosainen, kuten omistaja, haltija, toiminnanharjoittaja tai näille suoraan vastuussa oleva turvallisuusasioista vastaava henkilö.

23 22 Auditointimallin soveltaminen vaatii erittäin hyvää mallin ymmärtämistä ja hyvää perehtymistä asiaan. Valvontakohteiden tarkastukset painottuivat ympärivuorokautisessa käytössä oleviin kohteisiin, jotka ovat henkilöturvallisuusriskeiltään vaativia hoitolaitoksia, lastenkoteja, koulukoteja, vankiloita ja ympäri vuorokauden auki olevia päiväkoteja. Valvontakohteiden A1-A6 toteutuma 2014 Kohteita kpl Vuonna 2015 toteutettavaksi suunniteltujen tarkastusten määrä [kpl] Vuonna 2015 suoritettujen tarkastusten lukumäärä [kpl] Tarkastusprosentti (toteutunut lkm / suunniteltu lkm) [%] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet >100 % A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit % A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset >100 % % % A6 Muut rakennukset % Yhteensä % Lähde Valvontasuunnitelma 2016/ Timo Rantala

24 23 Vuosi Valvontakohteiden A1 -A6 toteutuma kehittyminen vuosina Peltk. hyv. valv.s. Lopullinen suunn. Toteutuma Prosentti % % % Lähde: Valvontasuunnitelma / Timo Rantala Valvontakohteiden A1 - A6 toteutuman kehittyminen toimialueittain vuosina Vuosi Läntinen toimialue Itäinen toimialue Pohjoinen toimialue Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % Suunn. Tot. % % % % % % % % % % Lähde: Valvontasuunnitelma / / Timo Rantala Valvontatyön siirtyminen teknisestä tarkastuksesta turvallisuuskulttuurin tarkastukseen ja kohteiden arviointiin on koettu haasteelliseksi. Arviointi vaatii laajaa turvallisuus asiantuntijatason osaamista ja kykyä soveltaa osaamistaan, koska kohteessa arvioidaan D) rakenteellisen paloturvallisuuden ja E) turvallisuustekniikan lisäksi: A) turvallisuusjohtamista B) onnettomuusriskienhallintaa C) turvallisuuteen liittyviä asiakirjoja F) turvallisuusviestintää ja osaamista Suurissa kohteissa turvallisuusjohtaminen on kehittynyttä ja arviointiin osallistuva johto sekä vastuuhenkilöt ovat usein osallistuneet omatoimisen varautumisen auditointiin aikaisemmin. Pienissä kohteissa turvallisuusjohtaminen on kohdekohtaista ja arviointityötä on pystyttävä soveltamaan kohteen mukaan. Turvallisuuskulttuurin valvonnassa vaikutetaan ihmisen käyttäytymiseen, joka vaatii hyvää kohteen tuntemusta, turvallisuusosaamista asiantuntijatasolla ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Pienissä toimipaikoissa toimintavalmiuden ylläpitämiseen vaadittava osaaminen on usein ensisijaisesti edellyttänyt hyvää teknisten taitojen asiantuntemusta ja hallintaa.

25 24 Keskussairaalat, suuret hoitolaitokset, -hotellit, -opetusrakennukset, -kokoontumisrakennukset ja suurteollisuus vaativat valvontatyössä kehittynyttä asiantuntijuutta ja vuorovaikutustaitoja. Työn hallitakseen siihen on perehdyttävä ja erikoistuttava työn kautta. Vaativien valvontakohteiden osalta valvontatyö on järjesteltävä toimialueittain, että kohteita on yhdelle henkilölle riittävästi ja erikoistuminen työn kautta on mahdollista. Valvontasuunnitelmaohjeen mukainen riskienarviointi perustuu rakennuksien käyttötapaan, kokoon ja valtakunnallisiin riskitilastoihin (VTT). Ensimmäinen valvontasuunnitelma 2013 on tehty valvontaohjeen mukaisesti. Riskienarviointia pyritään tarkistamaan valvontasuunnitelmassa vuosittain palautteen perusteella, joka saadaan pääosin palotarkastuksen yhteydessä tehtävästä riskienarvioinnista sekä esityksistä parantaa valvontatyön tehokkuutta ja laadukkuutta. Asiakirjavalvonta pääluokat 0 % Omavalvontalomakkeet 1 kpl 26 % 1 % 0 % 23 % 23 % Pelastussuunnitelmat 112 kpl 50 % Yleisötapahtumien pelastusuunnitelmat 245 kpl 50 % 26 % Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto-, varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjat 126 kpl 1 % Muu asiakirja valvonta 5 kpl Lähde Pronto/ Timo Rantala

26 25 Kumppanuusverkoston kautta on saatavana jo omavalvontaohjeistukset asuinrakennuksiin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Lapin pelastuslaitoksen omavalvonnan kokeiluissa tuloksien käsittelyprosessia ei saatu vielä tehokkaaksi ja toimivaksi koska asiakaspintaan tarvitaan sähköinen alusta suurien tietomassojen tehokkaaseen käsittelyyn. Omavalvontaan käyttävissä olevat resurssit oli päätetty käyttää vuonna 2014 ja 2015 vapaa-ajan rakennuksien omavalvontaohjeistuksen tekemiseen. Asiantuntijapalvelut pääluokat 3 % 0 % 97 % Rakentamisen ja maankäytön suunnittelun ohjaus 562 kpl 3 % Muut lausunnot 17 kpl 97 % 0 % Muut päätökset 1 kpl Kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten kuin siitä kunnan kanssa sovitaan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuva ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus.

27 26 Käytännössä rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnässä saavutettiin hyvin 10 prosentin tavoite maakunnan asukkaille annettavasta valistuksesta ja neuvonnasta. Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Lapissa oli kertomusvuonna henkilöä, joka on noin 13 % koko maakunnan väestöstä. Valistus- ja neuvontatilaisuuksia järjestettiin yhteensä 335 kpl. Suuria yleisötapahtumia oli 34 kpl, joihin osallistujien lukumäärä oli henkilöä. Turvallisuusviestintätilasto Lapissa 2015 Kohderyhmä Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Alle kouluikäiset Päivähoitohenkilökunta Peruskoulun 1-6 -luokat Peruskoulun 7-9(10) -luokat Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat Oppilaitosten henkilökunta Ikäihmiset Varusmiehet Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet Maahanmuuttajat Virkamiehet ja luottamusmiehet 5 77 Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta Hoitolaitosten henkilökunta Majoitusliikkeiden henkilökunta Pelastussuunnitelmien laatijat (hoitolaitokset) 2 14 Pelastussuunnitelmien laatijat (yritykset) 1 8 Kotikäyntejä tekevät henkilöt 2 48 Suuri yleisö Muu kohderyhmä Lähde: Pronto / Timo Rantala Yhteensä:

28 27 Turvallisuusviestintätilasto Lapissa 2015 Aihealue Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä 112-päivä Tapaturmapäivä 2 53 Päivä paloasemalla Muu kampanja Pelastustoimen esittely Asumisen turvallisuus Paloturvallisuus Palovaroitin Hätänumero Toiminta onnettomuustilanteessa Muu aihe Nou Hätä Alkusammutus Arjen turvallisuus Turvakävely Palonehkäisy Pelastussuunnitelma Poistumisturvallisuus Toiminta hätätilanteessa Tulityökoulutus 1 6 Muu koulutus Radio 2 0 Yhteensä: Lähde: Pronto / Timo Rantala Eräiden suoritteiden maksullisuus Erheellisten hälytysten maksujen perintä aloitettiin ja valvontamaksujen laskutus käynnistettiin vuoden 2013 alusta. Automaattisten hälytysten määrän selvä väheneminen on tasaantunut. Suunta jatkui kuitenkin edelleen vähenevä (27 kpl). Hallinto-oikeuteen valitettiin yhdestä laskusta joka on vielä hallinto-oikeudessa. Pelastuslaitokselle on tullut myönteinen muista yhteensä neljästä hallinto-oikeuden päätöksestä. Erheellisiä hälytyksiä oli yli kymmenen vuodessa yhteensä seitsemässä kohteessa; suurteollisuudessa, kaivosteollisuudessa, suuressa julkisessa rakennuksessa ja palvelu/ hoitolaitoksissa. Erheellisiä hälytyksiä oli 5-10 hälytystä vuodessa yhteensä 30 kohteessa vastaanottokeskuksen ollessa uusi ilmiö.

29 28 Painopisteenä neuvonnassa oli toimenpiteet kiinteistön erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi aiheena esim. ihmisten käyttäytyminen ja paloilmoitinjärjestelmälle haasteelliset majoitustilat sekä viivästetty paloilmoitus. Hälytysmäärät ovat vähentyneet kohteissa joissa vanhoja järjestelmiä on uusittu kokonaan ja myös uusissa kohteissa on ilmaisimia vaihdettu tilaan paremmin sopiviksi sekä vaihdettu ilmaisimien paikkoja. Majoitusliikkeissä ja hoitolaitoksissa on lisäksi vaikutettu ihmisten käyttäytymiseen sekä paranneltu saunojen, suihkujen, takkojen ja liesien kohdepoistoja. Paloilmoitusten määrän käyttäytyminen Suomessa Vuosi Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Yhteensä Lähde: Pronto / Timo Rantala Paloilmoitusten käyttäytyminen Lapissa Vuosi Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Rakennuspaloja (lkm) Rakennuspalovaaroja (lkm) Yhteensä Lähde: Pronto / Timo Rantala

30 29 Automaattisten hälytysten määrien Pronton tilastotiedot ovat vertailukelpoisia useamman vuoden ajalta. Niistä on luettavissa suunnanmuutos vuonna Lapissa kehitys noudattaa valtakunnallista kehitystä. Automaattisen paloilmoituksen syy Paloilmoitusten syyt Lapissa Tehtävien lukumäärä Ilmoittaneiden eri laitteistojen lkm Tehtäviä/ ilmoittanut laitteisto keskimäärin Korjausmääräys lähetetty (lkm) Lasku lähetetty (lkm) Laskutettu yht. ( ) Huolimatt. kiint. korjaus-, asennus tai huoltotyössä Ajoneuvon pakokaasu Tupakointi Muu savu tai pöly Kosteus tai vesi Korkea tilapäinen lämpötila Salaman aiheuttama ylijännite tai vaurio Isku ilmaisimeen Ilmaisinvika paloilmoitin- tai sammutus- laitteistossa Keskuslaitteiston vika Virhe tai vika paloilmoittimen ja hätäkeskuksen välisessä yhteydessä Sprinklerin rikkoontuminen Sprinkleriputkiston vuoto Paineenvaihtelu sprinkleriputkistossa Sprinkleriputkiston jäätyminen Erehdys tai väärä käyttö Ilkivaltainen käyttö Ruuan valmistus Huolimattomuus tulitöissä Teholähdevika Hätäkeskuksen toiminta Virhe kuukausikokeilussa Virhe irtikytkennöissä Painikkeen vikaantuminen Muu syy Tuntematon syy Tietoa ei ole kirjattu Yhteensä Lähde: Pronto / Rantala Timo

31 30 Lapin pelastuslaitoksen ohje erheellisten paloilmoitusten maksullisuudesta perustuu soveltuvin osin Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Turvallisuuspalvelujen päivättyyn muistioon; Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus. Valtakunnallisesti Erhe-valituksista saatujen päätöksien laskutusperusteet ovat kestäneet hallinto-oikeudessa. Hovioikeuksista ei ole tiedossa päätöksiä. Nuohoustoiminta Pelastuslautakunnan päätöksen mukaisesti nuohoustoimen palvelut Lapin maakunnan alueella hankitaan palvelun tuottajalta, eli käytössä on ns. piirinuohousjärjestelmä. Nuohoustaksan päättää pelastuslautakunta. Nuohousyksikön verottoman (alv 0%) hinnan kehittyminen Seutukunta alue-pel.ltk pel.ltk pel.ltk pel.ltk Kemi-Tornion seutu-kunta 0,53 (0,65) 0,74 (092) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Tornionlaakso 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Rovaniemen seutu 0,57 (0,70) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) 0,74 (0,92) Itä-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Pohjois-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Tunturi-Lappi 0,61 (0,75) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) 0,78 (0,97) Lähde: Pel.Ltk , päätös 11 Palokuolemat Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille.

32 31 Palokuolemat ensitiedon mukaan Suomessa vuosina Palokuolemat ensitiedon mukaan Lapissa vuosina Palokuolemien määrät asukasta kohti Vuosi Suomessa asukasta kohti Lapissa asukasta kohti ,65 5, ,27 16, ,97 38, ,46 21, ,52 27, ,34 38, ,02 10, ,89 10, ,64 43, ,82 10, ,83 27, ,25 33,01 Keskiarvo 15,27 23,78 (Palokuolemat Pronto. Jakajana Väestörekisterikeskus/ Suomen väkiluku ja Lapin liitto Lapin väkiluku, kaksi viimeistä vuotta on sama jakaja )

33 32 Johtopäätöksiä - Lapissa palokuolemien määrä on puolitoistakertainen verrattaessa koko Suomen palokuolemien määrien keskiarvoon asukasta kohti. - Lapissa luvuilla rakennetuissa omakotitaloissa tapahtuvat palokuolemat nousevat tilastoissa esille. Taloja on sekä harvaan asutuilla alueilla, että keskustaajamissa. - Lapissa matkailijoiden ja vapaa-ajan rakennuksien osuus ei nouse esille palokuolemissa vaikka matkailija määrät ovat suuria. Palontutkinta Palontutkinta on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee suorittaa palontutkinta tilanteissa, joissa joku henkilö menehtyy tai loukkaantuu paloissa, omaisuusvahingot ovat huomattavat tai tutkinta nähdään tarpeelliseksi muusta syystä. Lisäksi pelastuslaitos osallistuu valtakunnallisiin teematutkimuksiin. Lapin pelastuslaitoksen alueella teematutkintana suoritetaan kaikki hoitolaitospalot ja näiden ns. läheltäpiti tilanteet. Lapin pelastuslaitoksella suoritetaan palontutkintatehtäviä yhdentoista palontutkintaan erikoiskoulutetun henkilön voimin. Palontutkintaryhmät löytyvät pelastuslaitoksen jokaiselta toimialueelta. Pohjoisella toimialueella on 3 tutkijaa ja läntisellä sekä itäisellä toimialueella on 4 tutkijaa. Palontutkinnat vuonna 2014 yht. 17 kpl Palontutkinnat vuonna 2015 yht. 14 kpl 7 5 Pohjoinen toimialue 5 Läntinen toimialue 5 4 Pohjoinen toimialue 4 Läntinen toimialue 5 5 Itäinen toimialue 7 5 Itäinen toimialue 5 Vuonna 2015 tehtäviä oli yhteensä 14 kappaletta. Nämä jakautuivat toimialueiden kesken siten, että pohjoisella toimialueella oli 4 tutkintaa, läntisellä toimialueella 5 tutkintaa ja itäisellä toimialueella 5 tutkintaa.