Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi"

Maija-Liisa Auvinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Keuhkosammalen Marchantia polymorpha biologiaa ja ekologiaa: menestystarina vai katastrofi Sanna Laaka-Lindberg Kasvitieteen yksikkö, sammaltiimi Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS

Keuhkosammal Marchantia polymorpha Luokka Marchantiophyta, Lahko Marchantiales talloidi eli sekovarrellinen maksasammal polymorpha = monimuotoinen, muunteleva Kolme alalajia: tunturikeuhkosammal

2 Keuhkosammal Marchantia polymorpha Luokka Marchantiophyta, Lahko Marchantiales talloidi eli sekovarrellinen maksasammal polymorpha = monimuotoinen, muunteleva Kolme alalajia: tunturikeuhkosammal (Marchantia polymorpha subsp. montivagans syn. Marchantia alpestris) rantakeuhkosammal (Marchantia polymorpha subsp. polymorpha syn. Marchantia aquatica) palokeuhkosammal (Marchantia polymorpha subsp. ruderalis syn. Marchantia polymorpha) eroina levinneisyys, ekologia

verkkouurteinen ja siinä pistemäisiä ilmarakoja, kärjet

3 Tuntomerkit litteä, nahkamainen, alustanmyötäinen sekovarsi. kasvutapa: ruusukkeina tai mattoina liuskojen yläpinta verkkouurteinen ja siinä pistemäisiä ilmarakoja, kärjet halkihaaraisia Liuskoissa tumma keskisuoni ja alapinnalla juurtumahapsia

kalkkikallioilla ja lehdoissa Lunularia cruciata

4 Samanlaisia lajeja Preissia quadrata hiidensammal tumma keskiranka puuttuu, tuntureilla, kalkkikallioilla ja lehdoissa Lunularia cruciata ansarisammal puolikuunmuotoiset gemmakupit, ei selvästi halkihaarainen

levinneisyys Rantakeuhkosammal lähteiköissä, soilla ja rannoilla Palokeuhkosammal

5 Levinneisyys Kosmopoliitti, lauhkeat ja viileät alueet. Suomessa rantakeuhkosammal koko maassa yleinen, tunturi ja palokeuhkosammal hajanaisempi levinneisyys Rantakeuhkosammal lähteiköissä, soilla ja rannoilla Palokeuhkosammal ruderaatti, metsäpaloalueilla ensimmäisiä kolonisoijia Tunturikeuhkosammal hyvin suurikokoinen, levinneisyys painottuu pohjoiseen

6 Keuhkosammalen lisääntymisbiologia: A. Suvullinen lisääntyminen kaksikotinen pesäkkeenkannattimet: Naarasversot: munapesäkkeistön kannattimet: sateenvarjot Alapinnalla munapesäkkeet ja itiöpesäkkeet Koirasversot: siittiöpesäkkeistön kannattimet, kukanmuotoiset Yläpinnalla siittiöpesäkkeet Siittiöiden leviämissäde jopa useita metrejä Itiöitä Nx10 000/sateenvarjo Iitiöt pieniä, kulkeutuvat ilmavirtojen mukana, muodostavat maahan itiöpankin

Keuhkosammalen lisääntymisbiologia: A. Suvullinen lisääntyminen Koiraaksi/naaraksi kehittymistä ohjaa kromosomi/genotyyppi koirasgeeni.

7 Keuhkosammalen lisääntymisbiologia: A. Suvullinen lisääntyminen Koiraaksi/naaraksi kehittymistä ohjaa kromosomi/genotyyppi koirasgeeni. Nuori verso kehittyy koiraaksi kemiallisten, lämpötilaan ja ilmeisesti myös valoon liittyvien tekijöiden vaikutuksesta Naaraselinten kehitys samoin sisäisten ja ulkoisten tekijöiden indusoimaa. Naarasversot koiraita pienempiä. Kasvu usein pysähtyy itiöpesäketuotantoon Kokeita laboratorio oloissa, ei kovin paljon tietoa luonnonolosuhteista

8 B Suvuton lisääntyminen kaksi tyyppiä: 1) kasvullinen lisääntyminen /leviäminen 2) varsinainen suvuton lisääntyminen erilaistuneiden leviäinten (itujyväset eli gemmat) avulla gemmat: suurempia kuin itiöt monisoluisia ja yhteyttäviä vahvoja, alkavat kasvun nopeasti sijaitsevat sekovarsien yläpinnalla korimaisissa itujyväsmaljoissa (gemma cup) leviävät roiskekuppi mekanismilla (Splash cup): mitattu jopa metrien pituisia matkoja

9 Suvuttoman lisääntymisen merkitys varmistaa nopea kolonisaatio gemmat geneettisesti emon kopioita; koirasversoista koirasversoja jne myös kaukolevintä mahdollista: kokeet vesiympäristössä gemmat saattavat esim uida alavirtaan merkittäviä matkoja ei tiettävästi gemmapankkia gemmatuotannon indusoivia tekijöitä ei tunneta kovin hyvin

10 Suvuttoman lisääntymisen merkitys Suvuton lisääntyminen halvempaa kuin itiötuotanto koiraiden ja naaraiden välillä ero lisääntymispanoksessa ja lisääntymisen vaikutuksessa: koiraat kasvavat suuremmiksi kuin lisääntyvät naaraat pesäkkeelliset naaraat tuottavat vähemmän gemmoja kuin koiraat

11 Entäs sitten? Mitkä tiedot ja ominaisuudet voisivat auttaa maksasammalen torjunnassa? Olennaiset biologiset tekijät: 1. Lisääntyminen: Suvullinen lisääntyminen: geneettinen rekombinaatio sopeutuminen estettävä suvullinen lisääntyminen Kaksikotisella lajilla helpointa kun estää toisen sukupuolen kehittymisen Vain yksi sukupuoli/genotyyppi ei suvullisia versoja, ei lisääntymistä Uusien yksilöiden tuotanto jälkeläisten määrä vähenne ävä jälkeläisten menestyminen estettävä/heikennettävä Suvullisen lisääntymisen tuote = itiöt i öt muodostuvat i öpesäkkeissä este ävä i öpesäkkeiden muodostuminen itiöiden vapautuminen johtaa dispersaaliin este ävä i öiden kehi yminen ja vapautuminen ONGELMA: keuhkosammal lisääntyy ja leviää sekä kasvullisesti että suvuttomasti

12 Olennaiset biologiset tekijät: 2. Leviäminen Jos voidaan estää itiötuotanto, estetään kaukolevintä! Jos estetään gemmatuotanto, rajoitetaan paikallisen populaation kasvua ja maan kontaminaatiota Gemmatuotannon kemiallisesta tms indusoimisesta vähemmän tietoa kuin suvullisen lisääntymisen

sisäiset kuten kasvuhormonit, muut kemikaalit) joilla voidaan estää

torjunta (ken es jopa täsmätorjunta) Mikäli gemmoilla gemmapankki

13 Mitä keuhkosammalelle voi tehdä? Tiedetään kasvutekijöitä (ulkoiset tekijät kuten lämpötila ja sisäiset kuten kasvuhormonit, muut kemikaalit) joilla voidaan estää sukupuolisolujen kehitys ja suvullinen lisääntyminen kemiallinen torjunta (ken es jopa täsmätorjunta) Mikäli gemmoilla gemmapankki maassa, maan puhdistus/kuumennus tms Hinta torjuntaeffortille? Kemiallisen torjunnan ympäristöhaitat?

14 Kiitos mielenkiinnosta! yhteystiedot: sanna.laaka

Samankaltaiset tiedostot

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma Lisääntyminen BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma säilyä hengissä ja lisääntyä kaksi tapaa lisääntyä suvuton suvullinen suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö syntyy ilman sukusoluja suvullisessa