Hallitus LAUSUNTO Oulun seudun ammattikorkeakoulu Itä-Hakkilantie 11 PL VANTAA OULU

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO Tiedoksi Selvitysmies Pertti Törmälä Rehtori Jouko Paaso Oulun seudun ammattikorkeakoulu Itä-Hakkilantie 11 PL VANTAA OULU Viite: P.T RAAHEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Raahen kauppakamariosaston edustajien elinkeino-, työvoima- ja koulutuspoliittiset tavoitteet ja odotukset Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen selvitystyöhön: Raahen kauppakamariosaston lausunto perustuu sen jäsenistön Raahen kampuksen tulevaisuudesta esittämiin näkemyksiin ja osaston jäsenten osallistumiseen OAMK:n koulutusohjelmien neuvottelukuntien kokouksiin. Lisäksi on huomioitu selvitystyön lehtiuutisiin liittyneet yhteydenotot kauppakamariosastoon OAMK:n henkilökunnan ja opiskelijoiden taholta sekä rehtori Jouko Paason ja Raahessa pitämät puheet. Raahen kauppakamariosasto toimii Siika- ja Pyhäjokilaaksojen alueella. Sen tehtävänä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen. Osaston toimintaalueeseen kuuluvat Haapavesi, Kärsämäki, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäntä, Raahe, Siikajoki, Siikalatva ja Vihanti. 1. Raahen seutukunnan elinkeinorakenne toimintaympäristönä - kampuksen nykyinen opetus tukee nykyisiä alueen päätoimialoja, - Raahen kampuksen koulutusohjelmat tukevat jatkuvuutta seutukunnan :lle työpaikalle, joista 3500 metallinjalostuksessa, 1400 kaupanalalla, 700 ICT-alalla ja 600 konepaja-alalla, - työpaikkaomavaraisuus on seutukunnassa 102 %, mikä osoittaa vahvaa koulutustarvetta seutukunnassa, - kansainvälisessä Raahen toimintaympäristössä tarvitaan kansallisen tason huippukoulutusta. (Tätä osoittaa Raahen kampuksella 2000 luvulla voitetut kolme kansallista insinöörityöpalkintoa)

2 2 2. OAMK:n aluevaikutus edellyttää nuorisoasteen koulutusta Raahessa Nuorisoasteen koulutusta tarvitaan Raahessa, koska aikuiskoulutus ei riitä takaamaan alueen elinkeinoelämälle riittävästi työvoimaa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 on työikäisen väestön määrä seutukunnassa 1900 pienempi kuin nyt. Raahen yksikön tulevaisuutta ei voi rakentaa pelkästään Oulussa opiskelevien opiskelijoiden opinnäytetöiden ja harjoittelujen varaan. Pelkät opinnäytetyöt, t & k -projektit tai projektityöt eivät sitouta työntekijää alueen yrityksiin riittävästi, jos henkilö opiskelee ja asuu Oulussa. Raahessa toimivan nuorisoasteen avulla opinnäytetöistä n. 80 % suuntautuu alueen elinkeinoelämän hyväksi. Myös harjoittelupaikkoja on saatu nuorisoasteen koulutukseen riittävästi ja näin se palvelee alueen yrityksiä. Nuori löytää usein työpaikan työharjoittelun kautta ja vastaavasti yritys pääsee arvioimaan opiskelijan osaamista. Alueen vahva teknologiateollisuus metalli ja ICT tarvitsevat välttämättä kampusalueen koulutusta varmistaakseen teollisuuden toimintaedellytykset Raahen seudulla. Ajanmukainen Raahen tuotantostudioverkosto on yksi nuorisoasteen koulutuksen ja Raahen kampuksen vahvuus. Globalisaation myötä työpaikkoja häviää Suomesta. Raahen seutukunnassa alueen toimialoista ja työpaikoista pysyvyyttä edustavat marraskuussa 2009 ympäristöluvan saanut Laivakankaan kultakaivoshanke, Ruukin terästehtaan masuunien peruskorjaukset, joilla turvataan tehtaan toimintaa ainakin 20 vuodeksi sekä energiatuotannon ja tuulivoiman lisärakentaminen. Erittäin merkittävä on uuden ydinvoimalayksikön mahdollinen tuleminen Pohjois- Suomeen. Nämä luovat kysyntää rakennus- ja konepajateollisuudelle sekä palveluille. Pysyvyyttä edustaa myös seutukunnan asukkaiden tarvitsema palvelutuotanto sisältäen kaupan 1400 työpaikkaa, terveydenhuollon 700 työpaikkaa sekä julkishallinnon. 3. Vetovoimatekijät yritysten sijoittumiselle Oulun läänissä Elokuussa 2009 tehdyssä kauppakamaritutkimuksessa tutkittiin yleisimmät yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin Suomessa vaikuttavat tekijät. Kyselyyn osallistui 1059 yritystä, ja sen mukaan osaavan työvoiman saanti oli tärkein tekijä ja ammattikorkeakoulun sijaitseminen alueella oli tärkeimpien tekijöiden joukossa. Alla on listattu tärkeydeltään yli 37 %:n tekijät, jotka vaikuttavat paljon tai erittäin paljon. Koko tutkimus löytyy osoitteesta

3 3 Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 63 % Alueella on kasvukeskus 62 % Markkinoiden läheisyys 57 % Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö 54 % Liikenneyhteydet 49 % Kunnan / alueen hyvä imago 49 % Ammattikorkeakoulun sijaitseminen alueella 40 % Työvoimakustannusten alentuminen 39 % Yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet 37 % Ammattiopiston sijaitseminen alueella 37 %. Ulkomaisen työvoiman tarve 6 % 4. Raahen kampuksen markkinointi ja vetovoima Raahen kampuksen markkinointi on ollut rajoitettua hakijoiden suuntaan. Raahe puuttuu esimerkiksi valtakunnallisesta nuorten valintaoppaasta opiskelupaikkakuntien joukosta. Niinpä se on tärkeää saada aakkoselliseen hakemistoon muuallekin kuin OAMK:n alle. OAMK:n Oulun yksikön järjestämissä esittelyissä Raahen kampuksen tarjonta unohtuu usein. Myös Raahessa opiskelevien opiskelupaikkakunta on harvoin näkyvillä. Raahen kampuksen markkinointia ja brändin luomista on rajoitettu Oulun yksiköstä käsin turhan paljon. Raahen vetovoimalukuja voidaan parantaa, kun sallitaan Raahelähtöinen brändin rakentaminen ja esiintyminen markkinoinnissa. Myös OAMK:n julkaisuissa osa Raahelle myönteisistä artikkeleista on jätetty julkaisematta. Raahen kampuksen aloituspaikkakohtaisten hakijamäärien vertailupohjaksi käy paremmin pienemmät ammattikorkeat kuin Oulu Pohjois-Suomen pääkaupunkina. OPM:n tavoitteena on 1,5 hakijaa/aloituspaikka. Vetovoimatarkastelussa tulee huomioida sekä kevään että syksyn hakutulokset pelkän keväthaun sijaan. 4 v:n arvo Kone TIT DIT LT RTK ,8 Taulukko: Raahen kampuksen vetovoima hakijat/aloituspaikka koulutusohjelmittain sisältäen kevät -ja syyshakukierroksen

4 4 Täyttöaste %, Raahe/kaikki opiskelijat DIT 80 86, TIT 48,6 43,7 48,2 53,2 RKO 112, ,5 89,4 RLT 113,6 118,5 102,8 96,8 RTK 111,8 108,4 104,8 100,9 Taulukko: Täyttöaste; opiskelijat/aloituspaikka koulutusohjelmittain 5. Koulutuksen tehokkuus Raahen kampuksella Läpäisyprosenteissa on saavutettu Oulun yksikköä parempia tuloksia konepuolella ja liiketaloudessa Konetekniikan puolelta n. 63 % 2004 aloittaneista valmistui normiajassa Liiketalouden puolelta valmistui normiajassa 53 % (159/298) Tietojenkäsittelyn puolelta valmistui normiajassa 49 % (94/131) Tietotekniikan puolelta on n. 35 % aloittaneista on valmistunut Opintojen läpäisy 2008 KOULOHJELMAN NIMI OPINTOJEN LÄPÄISY Liiketalouden koulutusohjelma 71.0 Tietotekniikan koulutusohjelma 11.0 Degree Programme in Information Technology 8.3 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 51.6 YHTEENSÄ 27.1 Taulukko: Koulutuksen tehokkuus läpäisyn avulla mitattuna koulutusohjelmittain vuonna Raahen seutukunnan yritysneuvontaverkosto Raahen seutukunnan yritysneuvonta toimii yhteispalvelusopimuksen mukaisesti verkostona, jossa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksella on muiden ohella tärkeä rooli. Raahen seutukunnan yritysneuvontaverkostoon kuuluvat: - Raahen seutukunnan kehittämiskeskus / Raahen seudun yrityspalvelut - Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy - Raahen seutukunnan työvoimatoimisto - Pohjois-Pohjanmaan TE keskus

5 - Finnvera Oyj - Jokilaaksojen verotoimisto - Raahen kauppakamariosasto - ProAgria Oulu - Oulun yliopisto, Raahen toimintayksikkö - Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen tekniikan ja talouden kampus - Raahen Porvari- ja Kauppakoulu - Raahen koulutuskuntayhtymä - Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy / Raahen osaamiskeskus Oy - Nouseva Rannikkoseutu ry Sopimuksen voimassaoloalue on Raahen seutukunta (Raahe, Siikajoki, Vihanti ja Pyhäjoki). Yrityskoulutus- ja resurssipankki RESPA:ssa raahelaiset oppilaitokset ovat verkostoituneet tiiviisti yhteistyöhön yritysrajapinnan kanssa. Opiskelijarajapintaa edustaa oppilaitosten yhden luukun periaatteella toimiva koulutustietopalvelu Tulevaisuus 7.1 Selvitysmies Pertti Törmälän ja rehtori Jouko Paason esittämät muutostarpeet Raahessa: - Raahen kampus toimisi aluepisteenä. Täällä tapahtuisi harjoitus- ja opinnäytetyöt, aluetta palveleva t & k -toiminta ja tarveharkintainen koulutus. Kauppakamariosaston mielestä nuorisoasteen koulutuksen tulee jatkua Raahessa. - hyvinvointiteknologian uudet tietojärjestelmät. Haasteena hyvinvointiteknologian tietojärjestelmien liiketoiminnassa ovat suljetut rajapinnat, jotka estävät uusien toimijoiden pääsyn toimialalle - ICT-alaa koskeva poikkitieteellisyys Raahelaiset tietotekniikkayritykset toimittavat jo nyt monialaisesti tietojärjestelmiä terveydenhuolto-, paperiteollisuus-, peliteollisuus- ja julkishallinnon aloille 7.2. Raahen kauppakamariosaston Raahen kampuksen koulutukseen esittämät painopisteet ja muutostarpeet - Raahen kampuksen brändin rakentamista ja erikoistumisen näkymistä tulee vahvistaa valintaoppaiden ja mainonnan avulla - liiketalouden koulutusta voi vahvistaa yrityskohtaisella kauppiaskoulutuksella samalla toimintamallilla kuin Oulussa K-ryhmän koulutuksella - energiateollisuuden laitevalmistuksen kasvu seutukunnassa lisää konetekniikan koulutuksen tarvetta tuulimyllytuotannon ja kuudennen ydinvoimalan rakentamisen myötä. Konetekniikan koulutusta tulee kasvattaa ensin lisäämällä OAMK:n aikuiskoulutusta Raahessa.

6 6 - koulutuksen tulee tukea erikoiskovien terästen hyödyntämiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämistä alueen PK-yrityksissä - ICT-koulutuksen jatkuvuus on turvattava - sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusta tarvitaan Raahessa hoitohenkilökunnan eläköitymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi. Alueen hyvinvointialalle voidaan luoda uutta liiketoimintaa hoitotyö- ja tradenomikoulutuksen avulla. - uutena koulutuksena esitetään hoitotyön suuntautumisvaihtoehtoa. - hoitotyön koulutuksessa Raahessa voidaan hyödyntää OYS:a edullisempia harjoittelupaikkahintoja. Hyvinvointialan koulutuspaikkoja voi ottaa ensisijaisesti Raahen ulkomaisen työvoiman tietotekniikan koulutuspaikoista. - Raahen kampus voi vastata elinkeinoelämän tarpeisiin ja koulutuksen jatkumoon nykyistä paremmin, kun Raaheen perustetaan neuvottelukunta, johon valitaan edustajat kuntasektorilta, Raahen seutukunnalta, Raahen ammattiopistolta, Raahen Aikuiskoulutuskeskuksesta, Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta, elinkeinoelämästä, Oulun koulutuskuntayhtymältä, OAMK:n keskushallinnolta sekä yksikön paikallisjohdosta, henkilökunnalta ja opiskelijoilta. - Kauppakamariosasto esittää nuorisoasteen aloituspaikkoihin seuraavia muutoksia vuodelle 2011: Aloituspaikat, Raahe/nuorisoaste DIT TIT TIT&DIT 50 RKO RLT RTK Hoitot,sv Koulutuksen mittareiden muutostarpeet Koulutuksen aluevaikutuksen tulee olla ensisijainen mittari, kun nyt vetovoimamittari ts. ensisijaiset hakijamäärät/ aloituspaikka on tärkein. Kansallinen menestys insinöörityökilpailuissa on huomioitava mittareissa. Kun oppilaitosten vetovoimaa mitataan hakijat/aloituspaikka, tulee huomioida sekä kevään että syksyn hakukierrokset pelkän kevään asemesta. RAAHEN KAUPPAKAMARIOSASTO Raimo Seikkala puheenjohtaja Pauli Kastell asiamies