Tuntisuunnitelma: Karboksyylihapot (90 min)
|
|
- Väinö Kinnunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Heli Kannisto, Piia Pakarinen ja Heli Rasinperä Tuntisuunnitelma: Karboksyylihapot (90 min) Johdanto Opetustunti on suunniteltu peruskoulun yläasteelle 90 minuutin oppitunnille. Tunnin aiheena on karboksyylihapot. Tuntiin on sisällytetty kemian historiaa ja luonnontieteen luonteen ominaispiirteitä. Historiaosuudessa keskitytään orgaanisen kemian syntyyn ja kemisteihin, jotka ovat olleet keskeisessä roolissa luomassa meille tuttuja orgaanisen kemian käsitteitä ja menetelmiä. Luonnontieteelle ominaisista piireistä pyrimme nostamaan näkyville erityisesti tutkimuksen ja tiedon kehittymisen ja tutkijayhteisön käyttäytymisen. Tutkimusmenetelmien kehittyessä tutkimuksen suunta ja tavoitteet saattavat muuttua ja toisaalta tieteellisen tiedon muuttuminen, aikaisempien hyväksyttyjen teorioiden kumoaminen, vaatii toistettavaa ja todistettavissa olevia tutkimusta. Tieteen sosiologia on kuitenkin aina mutkia matkaan tuovaa. Arvostetut tutkijat kykenevät estämään pätevienkin tutkimusten hyväksymisen ja toisaalta tiedeyhteisö antaa kunnioituksensa ansioituneille tutkijoilleen vaikka postuumisti. Tunnin tavoitteet Oppitunnin tavoitteena on historiallisen lähestymistavan ja luonnontieteiden luonteen teemojen avulla johdattaa oppilaat tunnistamaan ja nimeämään yksinkertaisia karboksyylihappoja. Tunnin keskeiset teoriatavoitteet ovat: karboksyyliryhmä, karboksyylihappojen nimeäminen ja rakenne sekä orgaanisten happojen ominaisuudet. Oppitunnin rakenne ja aikataulu 0-20 min Tunnin aluksi oppilaat lukevat lyhyen historiikin orgaanisen kemian synnystä (650 sanaa) (liite 1). Historiikissa esitellään lyhyesti orgaanisen kemian alkuvaiheet 1800-luvun alusta Karlsruhen kongressiin (1860). Tänä aikana alkoi muodostua käsitys nykyajan mukaisista orgaanisten yhdisteiden rakenteista ja merkintätavoista. Historiikissa nostetaan esiin kymmenkunta merkittävää orgaanisen kemian kehittäjää ja huomioidaan myös orgaanisen kemian merkitys atomipainojen ratkaisemiseksi. Historiikin tarkoituksena ei ole, että oppilaat opettelevat orgaanisen kemian historian ulkoa, vaan johdattaa oppilaat ymmärtämään luonnontieteen luonteen teemoja. Lukemisen tueksi oppilaille annetaan sanaristikko (liite 2), josta vihjeiden avulla tulee etsiä 10 ajanjaksolla vaikuttanutta kemistiä.
2 20-40 min Oppilaiden löydettyä kemistit sanaristikosta käydään luonnontieteiden luonteen teemoja läpi sanaristikosta löytyneiden kemistien ja heidän saavutustensa kautta. Liitteessä (liite 3) esittelemme yhden vaihtoehtoisen mallin, jonka mukaan teemoja voi eksplisiittisesti käsitellä. Keskustelun tueksi opettaja voi hahmotella aikajanan, johon sijoittaa orgaanisen kemian kannalta tärkeitä tapahtumia. Luonnontieteiden luonteen teemojen läpikäynnin yhteydessä opettaja voi pyytää oppilaita pohtimaan, miksi luonnontieteen tutkimuksen prosessit ovat niin hitaita ja mitkä asiat lopulta johtivat uusien ajatusten hyväksymiseen min Opettajajohtoisesti esitellään karboksyylihappojen teoriaa (liite 4) min Oppitunnin lopuksi oppilaat kertaavat ja syventävät orgaanisen kemian tietojaan kehittämämme pelin avulla (liite 5). Pelin tarkoituksena on, että oppilaat kertaavat karboksyylihappojen teoriaa, luonnontieteen luonteen teemoja ja orgaanisen kemian historiaa. Osa kysymyksistä on pyritty muotoilemaan siten, että ne mahdollistavat oppilaiden välisen vuorovaikutuksen kannustaen heitä aktiiviseen keskusteluun parinsa kanssa. Tämän tarkoitus on, että oppilaat pyrkivät arvioimaan orgaanisen kemiaan tietojaan reflektiivisesti min Loppuun kootaan karboksyylihappojen olennaisin teoria. Liitteet Liite 1. Teksti orgaanisen kemian historiasta Liite 2. Sanaruudukko Liite 3. Taustaa NOS-teemoihin Liite 4. Karboksyylihappojen teoriaa Liite 5. Peli
3 Liite 1. Orgaanisen kemian synty Aluksi voisi ajatella, ettei jaksollisen järjestelmän kehittymisellä ja sen yleisellä hyväksymisellä ole ollut merkitystä orgaanisen kemian kehittymiseen. Dimitri Mendelejevin ( ) vuonna 1871 julkaisema jaksollinen järjestelmä muodostui silloin tunnetuista alkuaineista ja niiden atomipainoista. Useilla tunnetuilla alkuaineilla oli ollut väärät atomipainot 1800-luvun alussa, koska tiedemiehet yleisesti uskoivat, etteivät kaasut voi esiintyä kaksi- tai useampiatomisina molekyyleinä. Tämän takia myös jaksollisen järjestelmän luominen meille tunnetussa muodossa oli ollut mahdotonta. Useampiatomisen molekyylin mallin esitteli ensimmäistä kertaa Amadeo Avogadro ( ) vuonna Avogadron lakina tunnettu teoria kertoo yksinkertaistettuna, että yksi litra mitä tahansa kaasua sisältää yhtä monta molekyyliä tai atomia kyseistä kaasua. Avogadron lakia käytetään yhä, koska se pätee alhaisissa paineissa (esim. normaali ilmanpaine) riittävän hyvin. Yhdessä litrassa kaasua on n. 22,41 moolia (yksikköä) kaasua. Teoria ei kuitenkaan saanut silloin tiedeyhteisön yleistä hyväksyntää. Tästä huolimatta Avogadro opetti oppilailleen oman teoriansa mukaan. Yksi aikansa suurimmista kemisteistä Jöns Jagob Berzelius ( ) vastusti kiivaasti Avogadron teoriaa, eikä missään vaiheessa hyväksynyt ajatusta useampiatomisesta molekyylistä. Berzelius loi kuitenkin orgaaniseen kemiaan liittyviä tärkeitä käsitteitä. Hän oivalsi, että joissakin reaktioissa jonkin muun, reaktioon suoranaisesti kuulumattoman aineen läsnäolo oli tarpeen. Hän antoi ilmiölle nimen katalyysi. Berzelius otti myös muun muassa käyttöön termit isomeria, allotropia, polymeeri ja proteiini. Arabian alkemian päivistä lähtien eläin- ja kasvilähtöiset aineet on luokiteltu eri ryhmiin kuin mineraalilähtöiset. Niitä on siis tutkittu erillisinä aineryhminä. Vuonna 1790 Torbern Bergman käytti ensimmäisenä käsitettä epäorgaaniset kappaleet ja orgaaniset kappaleet. Berzelius käytti vuonna 1806 ensimmäisen kerran termiä orgaaninen kemia, jolla tarkoitetaan hiiltä sisältävien yhdisteiden kemiaa. Etanoli on ensimmäinen orgaaninen yhdiste, jota on tuotettu suhteellisen puhtaassa muodossa. Euroopassa sitä on valmistettu 1100-luvulta lähtien tislaamalla ja Kiinassa jo satoja vuosia aikaisemmin sekä tislaamalla että vettä laimeasta liuoksesta jäädyttämällä. Ennen vuotta 1780 tunnettiin vain neljä orgaanista happoa: muurahaishappo (metaanihappo), etikkahappo (etaanihappo), bentsoehappo ja meripihkahappo (butaanidihappo). Näihin aikoihin Carl Sheele ( ) eristi useita muita happoja: oksaalihappoa (etaanidihappoa), viinihappoa, sitruunahappoa ja maitohappoa luvun alkupuolella monet kemistit omaksuivat näkemyksen, että orgaaniset yhdisteet voivat syntyä vain elävissä kasveissa ja eläimissä olevan, vis vitaliksen, niin sanotun elämän voiman vaikutuksesta. Tähän perustuvaa oppia sanotaan vitalismiksi. Ensimmäisen kerran vuonna 1828 Friedrich Wöhler ( ) valmisti ureaa. Hän kirjoitti Berzeliukselle: "Osaan valmistaa ureaa ilman munuaista tai edes elävää eläintä, ihmistä tai koiraa". Hän ei kuitenkaan väittänyt kumonneensa vitalismia, koska hänen käyttämänsä syaanihappo ja ammoniakki olivat peräisin
4 luonnon lähteistä. Vuonna 1844 vitalismi sai kuitenkin vakavan iskun, kun Hermann Kolbe ( ) syntetisoi epäorgaanisista lähtöaineista etikkahappoa luvun alkupuolella oli paljon erilaisia yrityksiä määrittää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja atomien välisiä sidoksia. Orgaanisista aineista määritettiin eri alkuaineiden suhteellisia määriä. Nämä yritykset tuottivat useita erilaisia malleja rakenteista, sidoksista ja reaktioista. Mikään teoria ei osoittautunut aukottomaksi ja yksi syy tähän oli se, ettei vedyn, hapen ja typen suhteellista atomimassaa tunnettu oikein toisiinsa nähden. Friedrich August Kekulé von Stradonitz ( ) otti käyttöön neliarvoisen hiilen käsitteen. Vuonna 1858 Kekulé julkaisi artikkelin, jossa hän esitteli neliarvoisen hiilen käsitteen. Päätelmä perustui osittain suokaasun eli metaanin tutkimukseen. Hän ehdotti myös, että hiiliatomit voivat muodostaa ketjuja ja loi näin perustaa alifaattiselle orgaaniselle kemialle (esim. hiiliketjun pituuden merkitys aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen). Koska atomipainoja ei vielä kyetty määrittämään tarkasti, johti tämä kaikkien yhdisteiden kaavoja koskevaan epävarmuuteen. Tämän takia Kekulé päätti kutsua koolle kansainvälisen kongressin. Hän keskusteli vuonna 1859 asiasta Karlsruhen teknisen korkeakoulun professorin, Carl Welzeinin ( ), kanssa, ja tämä otti tehtäväkseen järjestää kansainvälinen kemian kongressi Karlsruhessa jo seuraavana vuonna. Euroopan johtavat kemian tutkijat kokoontuivat Karlsruheen kolmeksi päiväksi. Kongressissa ei päästy hämminkiä aiheuttavista asioista yksimielisyyteen. Stanislao Cannizzaro ( ) piti siellä kuitenkin kuuluisan puheensa, jossa esitteli atomi- ja molekyylipainoja koskevat ajatuksensa. Cannizzaron järjestelmä perustui Avogadron hypoteesiin kaksiatomisesta vetymolekyylistä. Hän osoitti laskennallisesti tämän poistavan atomi- ja molekyylipainoja koskevan sekaannuksen. Vaikka hänen ajatuksiaan ei Karlsruhessa yleisesti hyväksyttykään, Cannizzaron vastustamaton logiikka alkoi hitaasti käännyttää kemistejä. Cannizzaron puhe vaikutti myös nuoreen venäläiseen tutkijaan Dimitri Mendelejeviin. Alexander Crum Brown ( ) otti nykyisiä rakennekaavoja muistuttavat merkit/kaavat käyttöön vuonna Hän keksi myös eteenin kaksoissidoksen samana vuonna. Bentseenin rakenne aiheutti kuitenkin vakavan ongelman. Kekulé ratkaisi tämänkin ongelman. Hän julkaisi useita bentseenin rakennetta koskevia artikkeleja (1865, 1866 ja 1872). Orgaanisen kemian nopea kehitys alkoi 1860-luvulla ja jatkuu yhä. Orgaanisten aineiden kehittyneet synteesimenetelmät ovat luoneet myös kasvavia teollisuuden aloja esim. väriaineteollisuus, lääkeaineteollisuus, polymeeriteollisuus...
5 Liite 2. Etsi kemistejä N V S K G I B C X M É H W I P U G X K A E Y L S Ö R E Z I O Y N M P U I H T E Z L L D N A L K D L A C B L E E I P X E N E N E H L E J Z R L K E R E X E Y T W Z R B S V C N J R E D N A X E L A C E L Y O B X R P G B C V M O R D A G O V A O P P H O L A V O I S I E R O C S H E E L E X P Z L 1. Otti ensimmäisenä käyttöön nykyisiä rakennekaavoja muistuttavan järjestelmän (Huom! etsi kemistin etunimi) Etsi seuraavien kemistien sukunimi: 2. Otti ensimmäisenä käyttöön neliarvoisen hiilen 3. Eristi ensimmäisenä oksaalihapon 4. Syntetisoi etikkahapon 5. Kutsui koolle Karlsruhen kongressin 6. Esitteli Karlsruhessa atomi- ja molekyylipainoa koskevan teorian 7. Valmisti ensimmäisenä ureaa 8. Otti käyttöön termin isomeria 9. Nuori merkittävä venäläistutkija, joka osallistui Kalrsruhen kongressiin 10. Suomalainen kemian Nobel-palkinnon voittaja
6 Liite 3. Taustaa NOS-teemojen käsittelyyn & sanaruudukon läpikäyntiin Orgaaniset aineet ja orgaaninen kemia Sana orgaaninen tulee sanasta organismi (eliö /elävä). Ennen vuotta 1828 kaikki orgaaniset yhdisteet oli saatu erilaisista elävistä organismeista tai niiden jäänteistä. Silloinen uskomus oli, että orgaanisia yhdisteitä pystyttiin tuottamaan vain jossain elävässä (kasvissa, eläimissä jne.). Tätä kutsuttiin vitalismiksi eli elävissä organismeissa oli joku elävä voima, jota tarvittiin aikaansaamaan orgaaninen yhdiste. Jako orgaanisiin ja epäorgaanisiin aineisiin on perua jo hyvin kaukaisilta ajoilta (Arabian alkemian ajalta eli 1000 vuoden takaa), mutta varsinaisesti nimitykset tulivat käyttöön 1790 ( epäorgaaniset ja orgaaniset kappaleet, Torbern Bergman) ja 1809 ( orgaaninen kemia, Jöns Jakob Berzelius). Kaikille tuttuja orgaanisia aineita, joita tällöin tunnettiin olivat muun muassa: etanoli (1100-luvulta, ehkä jo aiemmin) karboksyylihapot: muurahaishappo, etikkahappo, bentsoehappo, oksaalihappo (n. 1780) (3 = Sheele = eristi ensimmäisenä oksaalihapon) sokerit: glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi ( ) kofeiini (1830) rasvat (1820) 1800-luvulla löytyi siis paljon uusia orgaanisia yhdisteitä, jotka kaikki sisälsivät hiiltä orgaaninen kemia = hiiliyhdisteiden kemia. Vuonna 1828 Friedrich Wöhler yllätti tiedeyhteisön valmistamalla ureaa (eli monien eläinten ja ihmisen virtsan virtsa-ainetta) ammoniakista ja syaanihaposta tarvitsematta siihen elävää ihmistä tai eläintä. Vaikka tämä oli todiste vitalismia vastaan, ei uskomusta vielä täysin hylätty eikä Wöhler itsekään vaatinut vitalismin kumoamista. (7 = Wöhler = valmisti ensimmäisenä ureaa) Herman Kolbe valmisti vuonna 1848 etikkahappoa epäorgaanisista lähtöaineista ja tämä johti siihen, että vitalismista luovuttiin vähitellen 1800-luvun loppua kohden. (4 = syntetisoi etikkahapon = Kolbe) Pohdittavaksi: Miksi kesti niin kauan, ennen kuin vitalismin käsitteestä luovuttiin? 1800-luvun aikana kemialliset analyysimenetelmät paranivat ja alkuaineiden suhteellisia pitoisuuksia eri yhdisteissä alettiin määrittää. Orgaanisen kemian kehittymisen ongelmana oli kuitenkin, että 1800-luvun alussa tiedemiehet uskoivat, että kaasut (kuten happi tai typpi) eivät voi esiintyä useampiatomisina molekyyleinä. Vuonna 1811 Amadeo Avogadro oli kuitenkin esitellyt teoriansa,
7 että yhdessä litrassa mitä tahansa kaasua on yhtä monta molekyyliä tai atomia kyseistä kaasua. Tätä teoriaa kuitenkin vastustettiin kiivaasti ja erityisesti aikansa tärkeä ja kuuluisa kemisti Jöns Jakob Berzelius oli kovasti tätä teoriaa vastaan. Atomipainoja koskeva ongelma alkoi selvitä vasta vuonna 1860 järjestetyn Karlsruhen konngressin jälkeen. Kongressiin kokoontuivat kaikkia kemian tärkeät tutkijat ja kongressissa Stansilao Cannizzarro piti puheen, jossa hän laskennallisesti osoitti ajatuksensa atomipainoista. Oikeastaan Cannizzarron ajatukset olivat täysin samat kuin Avogadrolla 50 vuotta aiemmin. Vielä kokouksessa Cannizzarron ajatuksia ei suoraan hyväksytty, mutta pikku hiljaa kemistit alkoivat suhtautua hyväksyvästi ajatukseen siitä, että esimerkiksi vety ei esiinnykään vetykaasussa yksi- vaan kaksiatomisena. (5 = kutsui koolle Karlsruhen kongressin = Welzein) (6 = esitteli Karlsruhessa atomi- ja molekyylipainoa koskevan teorian = Cannizzaro) (8 = nuori merkittävä venäläistutkija, joka osallistui Karlsruhen kongressiin = Mendelejev) Dimitri Mendelejev oli yksi Karslruhen kongressiin osallistuneista kemisteistä. Hän päätti yrittää järjestää alkuaineet niiden ominaisuuksien mukaan ja työskennellessään hän oivalsi miten nämä ominaisuudet olivat riippuvaisia alkuaineiden atomipainoista. Hän kirjoitti alkuaineiden atomipainot ja tyypilliset ominaisuudet korteille ja asettaessaan niitä eri järjestyksiin hän havaitsi, että ominaisuuksien ja atomipainojen välillä oli jaksollinen riippuvuus. Näin syntyi jaksollinen järjestelmä (1871). Tärkeä orgaaniseen kemiaan liittyvä käsite on Friedric Kekulén havainto hiilen neliarvoisuudesta vuonna Kekule oivalsi myös bentseenin rakenteen. (2 = otti ensimmäisenä käyttöön neliarvoisen hiilen = Kekule) luvulla orgaanisten aineiden kaavoille oli useita erilaisia merkintätapoja. Nykyisten rakennekaavojen kaavat otti käyttöön Alexander Crum Brown vuonna (1 = otti ensimmäisenä käyttöön nykyisiä rakennekaavoja muistuttavan järjestelmän. Kemistin etunimi = Alexander) Muuta: (9 = otti käyttöön termin isomeria = Berzelius) Tieteelle tyypillisiä piirteitä: kongressit = tutkijat kokoontuvat yhteen kertomaan uusista tuloksistaan ja teorioistaan ja keskustelemaan niistä tieteellinen tutkimus on usein pitkä prosessi. Uudet ideat hyväksytään harvoin yksittäisten tutkimustulosten pohjalta; tarvitaan siis useita todisteita ja tutkimuksia. Esimerkiksi Berzelius, aikansa tärkeimpiä kemistejä, ei uskonut Avogadron teoriaan, mikä hidasti koko tiedeyhteisön mielipiteen muutosta. Tämä johtu siitä, että Avogadro ei ollut 1800-luvun alussa niin vahvassa asemassa kemian yhteisössä, vaan muut olivat ansioituneimpia.
8 Avogadro sai kunnioitusta jälkikäteen, kun Avogadron laki nimettiin hänen mukaansa. Toisaalta Berzeliuksesta muistetaan, että hän ei hyväksynyt Avogadron ajatuksia. Usein unohdetaan, että hän kuitenkin edisti kemiaa muilla tavoin hyvin paljon. Tiede etenee usein yrityksen ja erehdysten kautta
ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotKPL1 Hiili ja sen yhdisteet. KPL2 Hiilivedyt
KPL1 Hiili ja sen yhdisteet 1. Mikä on hiilen kemiallinen kaava? C 2. Mitkä ovat hiilen 4 eri esiintymismuotoa? Miten ne eroavat toisistaan? Timantti, grafiitti, fullereeni, nanoputki. Eroavat rakenteelta
LisätiedotKEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet
KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan
LisätiedotSIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9
2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
Lisätiedot*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin
*arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotOrgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet
Orgaanisten yhdisteiden rakenne ja ominaisuudet 1 2 KOVALENTTISET SIDOKSET ORGAANISISSA YHDISTEISSÄ 3 4 5 6 7 Orgaanisissa molekyyleissä hiiliatomit muodostavat aina neljä kovalenttista sidosta Hiiliketju
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotKertaus. Tehtävä: Kumpi reagoi kiivaammin kaliumin kanssa, fluori vai kloori? Perustele.
Kertaus 1. Atomin elektronirakenteet ja jaksollinen järjestelmä kvanttimekaaninen atomimalli, atomiorbitaalit virittyminen, ionisoituminen, liekkikokeet jaksollisen järjestelmän rakentuminen alkuaineiden
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotProteiinien historia. Ennen kun proteiinit tunnistetaan omaksi yhdistetyypiksi
Proteiinien historia Ihmisen kuivapainosta noin 50 % on proteiinia, suurin osa tästä proteiinista toimii entsyyminä. Entsyymit ovat elimistön robotteja, jotka ovat mukana lukuisissa elimistön tehtävissä
LisätiedotIlmiö 7-9 Kemia OPS 2016
Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotTuntisuunnitelma 9 luokkalaisille
Tuntisuunnitelma 9 luokkalaisille Tekijät: Jarkko Huusko & Ville-Pekka Kääriäinen Proteiinit historiallista opetustapaa hyödyntäen NOS-teemat: Tieteellinen tutkimusprosessi NOS-teeman voi halutessaan vaihtaa
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten
LisätiedotOrgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi.
Orgaaninen kemia Orgaaninen tarkoittaa eloperäistä ja alunperin kaikki elollisesta luonnosta peräisin olevat yhdisteet luokiteltiin orgaanisiksi yhdisteiksi. Nykyään orgaanisia yhdisteitä osataan valmistaa
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA
KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat
LisätiedotKemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 1. oppiaineena ja tieteen alana 2. n opetuksen tavoitteet,
LisätiedotKemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9
Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet 7. luokka 8. luokka 9. luokka Laajaalainen osaaminen T1
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
Lisätiedot1-12 R1-R3. 21, 22 T4 Tutkielman palautus kurssin lopussa (Työ 2 ja Työ 3), (R4-R6) Sopii myös itsenäiseen opiskeluun Työ 4 R7 - R8
I Aineet ympärillämme 1 Kemia on 1x75 min tai 1-12 R1-R3 Kemia 1 kurssiin tutustumisen voi aloittaa Pohditehtävällä, jonka jälkeen opiskelijat tekevät ryhmissä yhden tehtävistä R1-R3 (tietokoneet). Oheismateriaali:
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotVeden ja glukoosin mallinnus
Veden ja glukoosin mallinnus Jääskeläinen, Piia. Mallinnus, vesi ja glukoosi, http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/jaaskelainen-p-2008.pdf Harjoitustöissä mallinnetaan vesi- ja glukoosimolekyyli ArgusLab-ohjelmalla.
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotLämpö- eli termokemiaa
Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
Lisätiedot2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet
/Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotAro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia
Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotKemian opiskelun avuksi
Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotKE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi
KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia kemiasta kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotKE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Arvostelu: koe 60 %, tuntitestit (n. 3 kpl) 20 %, kokeelliset työt ja palautettavat tehtävät 20 %. Kurssikokeesta saatava kuitenkin vähintään 5. Uusintakokeessa testit,
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
Lisätiedot12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni
12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1
LisätiedotATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
LisätiedotMassaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus
Massaspektrometria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Määritelmä Massaspektrometria on tekniikka-menetelmä, jota käytetään 1) mitattessa orgaanisen molekyylin molekyylimassaa ja 2) määritettäessä
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotNimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi
Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
Lisätiedot5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotKemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava
Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo
LisätiedotEnergiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18
Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki
LisätiedotIsomerian lajit. Rakenne- eli konstituutioisomeria. Avaruus- eli stereoisomeria. Ketjuisomeria Funktioisomeria Paikkaisomeria
Isomeria Isomeria Yhdisteellä on sama molekyylikaava, mutta eri rakenne: siksi eri isomeereillä voi olla erilaiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet!!!! Esim. yhdisteellä C2H6O on kaksi isomeeriä.
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotKEMIA VUOSILUOKAT 7-9
KEMIA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten
Lisätiedot5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotAvaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotIdeoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä
Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot
LisätiedotLataa Orgaaninen kemia - Pirjo Napari. Lataa
Lataa Orgaaninen kemia - Pirjo Napari Lataa Kirjailija: Pirjo Napari ISBN: 9789513715687 Sivumäärä: 330 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.32 Mb Orgaaninen kemia on sekä luonnon että synteettisten hiiliyhdisteiden
LisätiedotLiittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio:
Liittymis- eli additioreaktio Määritelmä, liittymisreaktio: REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Liittymis- eli additioreaktiossa molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli. Reaktio
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 22.1.2015 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotMITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA
MITÄ SIDOKSILLE TAPAHTUU KEMIALLISESSA REAKTIOSSA REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaikissa kemiallisissa reaktioissa atomit törmäilevät toisiinsa siten, että sekä atomit että sidoselektronit järjestyvät uudelleen.
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotAvaruus- eli stereoisomeria
Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen
LisätiedotTaulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet
Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi
LisätiedotKemia. Fritz Haber. Carl Bosch. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin valmistus Tutkii luontoa, sen rakenteita
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotLukion kemian OPS 2016
Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. Keskeiset sisällöt muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotVesimolekyylien kiehtova maailma
Vesimolekyylien kiehtova maailma Luokka-aste Oppitunti molekyylimallinnuksesta oli suunniteltu 8. luokan oppilaille. Tavoitteet Tavoitteena on tarkastella kemiallista mallia ja syventää kemiallisen mallin
Lisätiedot3.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet
3.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta
LisätiedotKemia. Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.
Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita ja ilmiöitä. Tutkii ainetta, sen koostumusta ja ominaisuuksia sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi. 7. Esimerkkejä: Haber-Bosch ja ammoniakin
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
Lisätiedot9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,
Lisätiedot