GEOCALC Syvästabilointi Viasys VDC Oy Versio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOCALC Syvästabilointi Viasys VDC Oy Versio"

Transkriptio

1 GEOCALC Syvästabilointi Viasys VDC Oy Versio

2 2(36) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Calculation Geometrian lähtötiedot Laskennan tiedot (General) Poikkileikkausgeometria (Geometry) Maakerrosten ja pilareiden parametrit (Material) Stabilointipilareiden koko ja kaavio (Columns) Kuormatietojen syöttäminen (Load) Laskenta (Calculate) Laskentaesimerkki 1, laaja-alainen kenttä Yleistä Geometrian tuonti Laskennan lähtötiedot Laskennan tulokset Laskentaesimerkki 2, muuttuva pilarointi Yleistä Laskennan lähtötiedot Laskennan tulokset Stabilointi esimerkki 3: Putkilinja Yleistä Laskennan lähtötiedot Laskennan tulokset Stabiloinnin stabiliteetin laskenta Yleistä Laskennan lähtötiedot Laskennan suorittaminen YHTEYSTIEDOT SYVÄSTABILOINTIPILARIN MITOITUS Yleistä Pilarin murto- ja myötökuorma Pilarin ja maan painumien laskenta... 34

3 3(36) 1. Yleistä GeoCalc Syvästabilointi ohjelma on tarkoitettu syvästabilointipilareiden painumamitoitukseen. Mitoitus voidaan tehdä joko Liikenneviraston syvästabiloinnin suunnittelu (liikenneviraston ohjeita 11/2010) mukaisesti tai Espoon kaupungin ohjeen (KPO 2000) mukaisesti. Kumassakin ohjeessa laskenta perustuu oletukseen, että pilarit ja maapohjatoimivat yhdessä, ja että ne painuvat yhtä paljon. Liikenneviraston ohjeen mukaan pilarit mitoiteetaan kimmoisina (ei myötäävinä) kun taas KPO 2000 ohjeen mukaan pilarit voivat olla joko kimmoisia tai myötääviä. Painumalaskennan lisäksi Syvästabilointiohjelmassa voidaan luoda lähtötiedosto stabiloidun alueen stabiliteettilaskentaa varten. 2. Calculation Calculation valikko sisältää tiedostotason valinnat uusien laskentamallien tekoa varten ja aikaisemmin laadittujen avaamiseen. Import... toiminnalla voidaan käyttää laskennan pohjana aikaisemmin luotua painuma- tai stabiliteettilaskelmaa. Laskelmista voidaan geometrian lisäksi tuoda materiaaliparametrejä soveltuvin osin sekä projektitiedot. Import dialogista valitaan mitä tuodaan aikaisemmin luodusta mallista:

4 4(36) 3. Geometrian lähtötiedot Poikkileikkausgeometrian käsittelyyn liittyvät toiminnot löytyvät Geometry -valikosta ja Geometry -välilehdeltä, jossa geometrian käsittelytoiminnot ryhmitelty painonapeiksi. Samat toiminnot löytyvät myös Geometry valikosta: Geometrian piirtäminen Geometria voidaan piirtää joko kokonaan piirtoalustan avulla tai vaihtoehtoisesti toisesta suunnitteluohjelmasta tuotua kuvaa voidaan edelleen editoida piirtoalustan avulla. Kummassakin tapauksessa mallin uudet geometriatiedot piirretään Polyline piirtotoiminnan avulla. Polyline -toiminnon voi käynnistää esimerkiksi Geometry välilehden toiminnolla

5 5(36) Draw Polyline. Mikäli Fill off -valintaruutu on valittuna, sammutetaan kuvassa mahdollisesti jo olevien materiaalialueiden täyttö viivan piirron ajaksi, jotta piirtäminen olisi helpompaa. Polyline viivan taitepisteet voidaan antaa hiiren avulla vapaasti, ja käyttää Grid (verkko) ja Snap (tartunta) toimintoja, tai antaa tarkat koordinaatit numeroina piirtoalustan vasemmassa alakulmassa olevaan syöttöruudukkoon. Geometriaa voidaan muokata sen syöttämisen jälkeen. Mallia voidaan kaventaa, pistetiheyttä voidaan harventaa, siihen voidaan lisätä yksittäisiä kerroksia sekä poistaa yksittäisiä kerroksia. Geometriamallin muodostaminen Kun tarvittava geometria on saatu joko piirrettyä tai luettua kuvaan, luetaan geometria kuvasta laskentamalliin Geometry valikon Select Soil Layers Polyline tai Geometry lehden - Create layers from- valintalistan toiminnoilla: Valinnalla Free Order viivat voidaan valita vapaassa järjestyksessä, jos viivat eivät leikkaa toisiaan. Jos kahdesta viivasta ei voi päätellä kumpi on toisen yläpuolella, niin aikaisemmin osoitettu tulkitaan yläpuoliseksi. Viivoja ei lyhennetä kummastakaan päästä, vaan kaikki jatkuvat yhtä kauas vasemmalle ja oikealle. Vajaata viivaa jatketaan vaakasuorassa. Mikäli jatkettu viiva leikkaisi olemassa olevaa viivaa, niin viiva seuraa olemassa olevaa viivaa reunaan saakka. Valinnalla From Top to Bottom viivat osoitetaan ylhäältä alaspäin pakotetussa järjestyksessä, jolloin saadaan geometria määritettyä vaikka viivat menisivätkin ristiin. Tässäkään vaihtoehdossa viivoja ei lyhennetä. Kaikkein pisin viiva tulee määrääväksi. Sen alapuolella olevat viivat siirtyvät tarvittaessa alaspäin ja yläpuolella olevat viivat väistävät yläpuolelle. Viivoja ei jatketa vaakasuoraan vaan jatkot hakeutuu kulkemaan valmiin viivan pisteiden kautta. Vaikka ohjelmaan on sisällytetty automatisoituja toimintoja, tulisi käyttäjän kuitenkin aina pyrkiä piirtämään mahdollisimman selkeä malli geometriasta. Alkutilanteessa paras tapa mallin luonnissa olisi vapaa järjestys niiden viivojen kohdalla, jotka eivät leikkaa toisiaan. Sitten mahdollisesti leikkaavat viivat lisätään yksittäisinä kerroksina. Maakerrosrajojen ohella myös muut rajapinnat, pohjavedenpinta, huokospaineen tasaarvokäyrät sekä kallionpinta syötetään vastaavalla tavalla, käyttäen omia toimintojaan. Maakerroksen lisääminen malliin Geometriaan voi myös lisätä yksittäin uusia maakerrosrajoja. Uudet maakerrosrajat piirretään kuten muutkin kerrosrajat Polyline toiminnon avulla. Maakerroksen lisäys tapahtuu Geometry > Add Soil Layer. toiminnon avulla.

6 6(36) Valinnalla Automatic layer numbering (automaattisessa lisäämisessä) uusi viiva ei saa leikata olemassa olevia kerroksia. Uusi viiva jatkuu vasempaan reunaan segmentin suunnassa. Jos uusi viiva leikkaa olemassa olevaa kerrosviivaa, se seuraa viivaa. Vastaavasti toimitaan oikeassa reunassa. Ohjelma tutkii mihin väliin viiva sijoittuu. Lisätty viiva ei levennä mallia. Vajaata viivaa jatketaan sen viimeisen segmentin suunnassa. Jos viiva törmää olemassa olevaan kerrosrajaan, niin viiva seuraa rajaa reunaan saakka, eli yhtyy rajaan. Käyttäjä voi aina myös piirtää lisättävän kerrosrajan kokonaan, jos automatiikka ei toimi toivotulla tavalla. Valinnalla Define layer number voidaan, esimerkiksi stabiloinnin tai ojien mallintamista varten, lisätä maalajikerros halutun kerroksen yläpuolelle. Kerroksen valinta valintalistalta toiminnolla Add on top of Layer. Uusi kerros voi leikata useampiakin alempia kerroksia. Lisätty viiva jatkuu reunoihin saakka siten, että se väistää yläpuolella olevaa kerrosta ja alapuolella olevat kerrokset taas väistävät uutta kerrosta. Maakerroksen poistaminen Toiminnolla Geometry > Remove Soil Layer voidaan poistaa yksittäinen maakerros. Poistossa valitaan kerros, jonka yläreunaviiva poistetaan. Ylimmäisen kerroksen poistaminen ohentaa mallia. Muuten poistossa syntyy kahdesta kerroksesta yksi kerros, joka perii ominaisuudet alemmalta kerrokselta Geometrian muokkaaminen

7 7(36) Maalajirajoja voidaan muokata myös yksittäisinä viivoina tai ryhminä. Geometrian muokkaustoiminto käynnistyy valikosta Geometry > Modify > Edit Geometry toimintoja Kun toiminto käynnistetään, poistetaan näkyvistä maakerrosten täytöt, jotta muokkaus olisi helpompaa. Muokkaustilassa voi maalajirajojen nurkkapisteitä vapaasti siirtää tarttumalla nurkkapisteeseen ja siirtämällä sitä uuteen paikkaan. Myös piirtoalustan Modify valikon toiminnoista esimerkiksi Stretch -toiminto no käyttökelpoinen jos halutaan siirtää kerralla useampia nurkkapisteitä ja/tai päällekkäisiä rajaviivoja. Toiminnoilla Add Break point ja Remove Break point voidaan lisätä ja poistaa maalajirajoista yksittäisiä nurkkapisteitä. Toiminnolla Accept Changes kaikki tehdyt muutokset hyväksytään ja vastaavasti Cancel toiminnolla kaikki muutokset hylätään. Maalajirajan pisteiden harventaminen Mallin maalajirajaviivoissa voi olla paljon taitepisteitä, ja kukin piste tulee kaikkiin kerrosrajoihin. Laskennassa liian tiheässä ja liian kapeat lamellit heikentävät laskennan luotettavuutta. Toiminnoilla Geometry > Modify > Smoothen Geometry voidaan harventaa ja yksinkertaistaa liian tiheässä olevista pisteistä koostuvaa maalajirajaa. Toiminto pyytää osoittamaan harvennettavan alueen vasemman ja oikean rajan, kummankin kahdella pisteellä. Harvennukseen otetaan mukaan ne maalajirajaviivat jotka leikkaavat näitä rajoja. Harvennuksen kriteeri on seuraava: Jos viivan kolmesta peräkkäisestä pisteestä keskimmäinen poikkeaa alle 2 mm pystysuunnassa ensimmäistä ja kolmatta yhdistävästä suorasta, niin piste tulee ehdolle poistettaviin. Tämä ehto pitää täyttyä pisteelle kaikissa kerrosrajoissa. Toiminnon suorituksen jälkeen ohjelma kertoo kuinka paljon pistemäärä väheni. Mallin kaventaminen Mikäli laskentamallia on jatkettu tarpeettoman leveälle alueelle, voidaan laskentamallin vasenta ja oikeaa rajaa leikata toiminnolla Geometry > Modify > Set Left Border / Set Right Border. Toiminto pyytää käyttäjää osoittamaan mallin uuden vasemman tai oikean rajan ja leikkaa kaikki maakerrokset ja muut elementit pois rajan ulkopuolelta.

8 8(36) Ojan mallintaminen Ojan voi malliin lisätä toiminnolla Geometry > Add ditch. Toiminto poistaa näkyviltä maakerrosten täytöt ja pyytää käyttäjää valitsemaan kuvasta valmiiksi piirretyn ojan pohjaa kuvaavan murtoviivan. Murtoviiva saa vapaasti leikata muita mallissa olevia maakerroksia, ja siitä muodostuu uusi maanpinta. 4. Laskennan tiedot (General) General välilehdellä annetaan yleistiedot projektista ja valitaan geometriamalli ja laskentamenetelmä. Advanced calculation options tukee - useita kuormia - kolmea pilarointialuetta Advanced valinta vaikuttaa välilehtien näkymiin. Calculation Guidelines valinnalla määritetään laskentamalli. Painumalaskenta voidaan tehdä joko KPO 2000 ohjeen (Espoon kaupunki) mukaisesti tai Liikenneviraston syvästabiloinnin suunnittelu (Liikenneviraston ohjeita 11/2010) mukaisesti. KPO 2000 ohjeen mukaan pilarit voidaan suunnitella joko myötäämättömin tai osin myötäävinä. liikenneviraston ohjeen mukaan pilarit on suunniteltava myötäämättöminä. Toinen merkittävä ero ohjeiden välillä on, että ainoastaan Liikenneviraston ohjeissa myötökuorman tarkistamisessa otetaan huomioon liikennekuorma. Näistä eroista johtuen liikenneviraston

9 9(36) ohjeiden mukaisnen mitoitustapa johtaa tiheämpään pilarointiin. Tarkempi kuvaus mitoitusperusteista on esitetty liitteessä A. 5. Poikkileikkausgeometria (Geometry) Geometry lehdellä määritellään maakerrosten, kallion, pohjaveden sekä orsiveden geometria poikkileikkauksessa. Geometria voidaan tuoda CAD (dwg) kuvana jota tarpeen tullen editoidaan, tai se voidaan piirtää piirtoalustan toimintojen avulla (Polyline). Esimerkin geometria piirretään kokonaisuudessaan piirtoalustalla avulla. Geometrian luonnin periaatteet on kuvattu kappaleessa Geometrian käsittely. Ensin määritetään näytössä olevan alueen koko valikkotoiminnan Calculation -> Set Working Area avulla, Error! Reference source not found.. Tämän lisäksi näytön asetuksia voi muuttaa valikkotoiminnalla Tools -> Options. 6. Maakerrosten ja pilareiden parametrit (Material) Materiaalitaulukossa eri kombinaatioiden vaatimat lähtöarvot Material model vaihtoehdot Consolidation Pressure vaihtoehdot

10 10(36) Pilareiden leikkauslujuus ja kimmomoduuli. Pilarointia jatketaan niin pitkälle kuin näitä arvoja annetaan. Alla olevassa esimerkissä pilaroidaan kaksi ylintä maakerrosta. Kun Advanced option on valittu annetaan jokaiselle pilarointialueelle omat suunnitteluarvonsa. 7. Stabilointipilareiden koko ja kaavio (Columns) Columns välilehdellä annetaan pilarointialue, pilarien koko ja sijoittelutiedot. Advanced optiolla voidaan määritellä kolme rinnakkaista pilarointialuetta joilla kullakin voi olla oma määritelmänsä pilareille.

11 11(36) 8. Kuormatietojen syöttäminen (Load) Kuormien antaminen. Advanced optiolla voidaaan antaa useita eri kuormia. 9. Laskenta (Calculate)

12 12(36)

13 13(36) 10. Laskentaesimerkki 1, laaja-alainen kenttä Stabilointi esimerkki 1.gcds Tässä esimerkissä käsitellään laaja-alaisen kentän stabilointia. Stabilointivyöhykkeitä on yksi ja sille tulevaa kuormaa ja pilareiden keskeltä keskelle väliä varioidaan Yleistä Tarkastellaan kuvan 1 mukaista poikkileikkausta. Alueella on suunniteltu 1-2 m paksu täyttö. Mikäli penger rakennettaisiin suoraan vahvistamattoman maan varaan, kasvaisivat painumat liian suuriksi. Tästä johtuen alueelle suunnitellaan pilaristabilointi. Kuva 1. Esimerkin 1 geometria ja 40 kpa tasaisen kuorman aiheuttama painuma ilman pohjanvahvistusta Geometrian tuonti Painumalaskentaohjelmassa luotu geometria voidaan tuoda suoraan stabilointiohjelmaan Calculation päävalikon Import toiminnolla, kuva 2. Näin voidaan tuoda sekä geometria että maaparametrit soveltuvin osin. Laskenta tehdään aluksi Espoon kaupungin ohjeen KPO 2000 mukaisesti, joten tämä laskentatapa valitaan päävalikosta, kuva 2. Kuva 2. Painumalaskentatiedoston tuominen import toiminnon avulla syvästabilointiohjelmaan. Päävalikossa valitaan myös minkä ohjeistuksen mukaan stabilointi lasketaan.

14 14(36) Laskennan lähtötiedot Seuraavaksi täydennetään parametritiedot Material välilehdellä, kuva 3. Stabilointi halutaan ulottaa savikerroksen pohjaan asti, joten pilaroinnin materiaalitiedot (lujuus ja moduuli) annetaan kaikille savikerroksille. Pilarin alustavina parametreina käytetään lujuutena 80 kpa ja moduulina kpa. Kuva 3. Materiaalitietojen täydentäminen pilarin lujuus ja muodonmuutosparametreilla. Seuraavaksi annetaan pilaroinnin geometriatiedot Columns välilehdellä, kuva 4. Pilarointi ulotetaan koko alueen läpi ja alustavana pilarihalkaisijana käytetään 600mm. Pilarin sijoitteluksi valitaan neliö ja pilariväliksi arvioidaan 1,2 m. Kuva 4. Pilaroinnin geometriatietojen antaminen Columns välilehdellä. Loads välilehdellä annetaan keskimääräiseksi kuormaksi 30 kpa, kuva 5. Kuva 5. Kuorman antaminen Loads välilehdellä.

15 15(36) Calculate välilehdellä voidaan vielä määrittää k/k välin ja kuorman vaihtelu, kuva 6. Vaihtelu annetaan yksittäisen askeleen suuruutena ja askelmääränä. Vaihteluvälit lasketaan symmetrisesti annetun k/k välin ja kuorman kummallekin puolelle. Tässä tapauksessa lasketaan 4 askelta kumpaankin suuntaan, eli yhteensä 9x9 tapausta. Lisäksi välilehdellä annetaan KPO ohjeen edellyttämät varmuuskerroin ja myötökerroin. LIVIn ohjeen mukaisesti laskettaessa annetaan välilehdellä liikennekuorma. Laskenta käynnistetään Calculate painikkeesta. Kuva 6. Pilarivälin ja kuorman varioinnin määrittely ja laskennan käynnistäminen Calculate välilehdellä Laskennan tulokset Laskennan jälkeen tulokset näkyvät Result, Graph ja Variate välilehdillä kuvaajina sekä Report välilehdellä numeerisena raporttina. Result välilehdellä näytetään pilarien sijoittelu sekä painumaviivat. Aloitusnäytössä näytetään kaikkien laskettujen tapausten painumaviivat. Koska niitä tässä tapauksessa on 81 kappaletta, on kuva epähavainnollinen, mikäli kaikki tulokset piirretään. Painumaviivat voidaan kuitenkin piirtää vain rajatuilla laskentatapauksilla. Usein on kuitenkin selkeämpää tarkastella ensin muita tulostuskuvaajia. Kuvassa 7 on esitetty Variate välilehden kuorma - k/k väli-painumakuvaajat. Vasemmassa alareunassa olevalla liukurilla voidaan valita tarkasteltava pilari. Kuvassa 7 on esitetty pilarin 23 (x = 27) kuvaajat, josta nähdään esimerkiksi, että 1,1 m pilarivälillä taite tulee noin 40 kpa kuorman kohdalla. Tästä voidaan päätellä, että 1,1m pilarivälillä pilari alkaa myötään noin 40 kpa kuormalla.

16 16(36) Kuva 7. Variate välilehden tulokset pilarille 23. Asiaa voidaan tarkastella paremmin Graph välilehden kuvaajien avulla. Valitaan Graph välilehdeltä k/k väliksi 1,1 m ja kuormaksi 40 kpa pilarille 23, kuva 8. Jännityskuvaajasta nähdään, että pilarikuorma on pilarin yläosassa pilarin myötökuorman suuruinen siten, että pilarin myötökuorma ylittyy pienellä osalla pilaria. Pieni kuorman lisäys tai pilarivälin suureneminen aiheuttaa pilarin myötäämisen laajemmalla osalla pilaria ja näin painumien selvän kasvamisen. Graph välilehden kuvaajien avulla onkin hyvä tarkastella pilarin myötäämistä eri k/k väli ja kuorma yhdistelmillä. Kuva 8. Pilarin jännitys ja kokoonpuristuma kuvaaja 1,1 m pilarivälille ja 40 kpa kuormalle. Kuvassa 9 on esitetty pilarin 23 kokoonpuristuma ja painuma 40 kpa kuormalla pilariväleillä 1,1 ja 1,2. Vaikka KPO 2000 ohjeen mukaan pilarien myötääminen onkin sallittua, tulee ohjeen mukaan kuitenkin varmistua, ettei kokoonpuristuma kasva liian suureksi.

17 17(36) Kuva 9. Pilarin 23 painumakuvaajat 40 kpa kuormalla pilariväleillä 1,1 ja 1,2m. Pilarivälin muuttamisen ohella pilarin myötäämiseen ja kokoonpuristuman suuruuteen voi vaikuttaa pilarin lujuutta kasvattamalla. Koska myötääminen alkaa yleensä aina kuivakuorikerroksen alapuolisessa pehmeässä savikerroksessa, voi painumia pienentää kasvattamalla lujuutta (sideainemäärää lisäämällä) vain pilarin yläosassa. Kuvassa 10 on esitetty vastaavat pilarin kuvaajat kuin kuvassa 9 laskettuna tapaukselle, että ylimmäisellä pehmeällä savella pilarin lujuudeksi on annettu 120 kpa. Tässä tapauksessa pilari ei myötää edes 1,2 pilarivälillä kun kuorma on 40 kpa.

18 18(36) Kuva 10. Pilarin 23 painumakuvaajat 40 kpa kuormalla pilariväleillä 1,1 ja 1,2m kun ylimmän pehmeän savikerroksen lujuudeksi on annettu 120 kpa. Mikäli laskenta tehdään Liikenneviraston ohjeen mukaan, ovat laskentatulokset samansuuntaisia, mutta painumat ovat hieman suurempia, kuva 11. Tämä johtuu siitä, että pilarin myötökuormaa laskettaessa horisontaalijännityksen kerroin kh on LIVI laskennassa aina 1, kun taas KPO 200 laskennassa se on annetulla varmuuskertoimen arvolla 3. Kuva 11. Laskennan tulokset LIVI:n ohjeen mukaan laskettuna. Laskijan on tarkastettava laskennan tulokset aina Graph kuvaajasta, ja varmistuttava, ettei pilarin jännitys liikennekuormalla lisättynä ylitä pilarin myötökuormaa valitulla pilaroinnilla. Kuvan 11 perusteella pilari myötää 40 kpa laskentakuorman alla kun pilariväli on noin 1,0

19 19(36) m. Pilarin myötökuorma ylittyy kuitenkin jo aiemmin, koska pilarin myötäämisen tarkastelussa otetaan huomioon liikennekuorma. Kuvassa 12 on esitetty pilarin jännitys ja kokoonpuristumakuvaajat pilarikuormalle 40 kpa ja pilariväleille 1,0 ja 0,8m. Liikenneviraston ohjeen mukaan kuormalle 40 kpa tarvitaan tässä tapauksessa 0,8m pilariväli, jotta pilari ei myötäisi. Geocalc ohjelma ilmoittaa myötöehdon ylittymisestä Graph välilehden pilarijännityskuvaajassa (katso kuva 12) sekä Result lehden painumakuvaajassa muuttamalla myötäävät pilarit punaisiksi, kuva 13. Kuva 12. Pilarin jännitys ja kokoonpuristumakuvaajat pilarikuormalle 40 kpa ja pilariväleille 1,0 ja 0,8m.

20 20(36) Kuva 13. Result lehden kuvaajat LIVI laskennalle kun pilarit myötäävät 40 kpa kuormalla ja 1,0 m pilarivälillä. 11. Laskentaesimerkki 2, muuttuva pilarointi Stabilointi esimerkki 2.gcds Tässä esimerkissä käsitellään pilaristabilointia jossa kuorman suuruuden muuttuessa käytetään vaihtelevaa pilarointia. Pilarointivyöhykkeitä on kolme ja niissä vaikuttaa erisuuruinen kuorma mistä johtuen myös pilareiden keskeltä keskelle välit ovat erisuuruisia Yleistä Tarkastellaan seuraavaksi samaa lähtögeometriaa kuin esimerkissä 1, sillä erotuksella, että nyt alueen keskellä kulkee 2 m korkuinen ja 12 m leveä tiepenger jonka vasemmalle puolelle tulee 1 m paksuinen täyttö ja oikealla 1,5 m paksu täyttö. Geometria ja yksinkertaistettu kuormakaavio on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Esimerkin 2 geometria ja valittu pilarointikaavio.

21 21(36) Laskennan lähtötiedot Alueen suunnittelukriteerinä pidetään maksimissaan noin 10 cm painumaa. Oikea pilariväli voidaan valita joko kokeilemalla tai hyödyntämällä ensin kuorman ja pilarivälin variointilaskentaa. Esimerkin 1 kuvan 7 perusteella voidaan päätellä seuraavaa (tarkastelu tulisi toki tehdä oikealle pilarille/kuorma, mutta erot tässä niin pieniä että ei ole tarpeen esittää kuvia erikseen kolmesta eri kohtaa). 20 kpa kuormalla 100 mm painumaa ei saavuteta millään pilarivälillä. Periaatteessa siis jopa 1,5 m pilariväli voidaan valita. Se on kuitenkin melko suuri, Liikenneviraston ohjeen mukaan pilariväli voi olla 0,7 m + pilarin halkaisija + kuivakuorikerroksen paksuus /2 (maksimissaan 0,3 m lisää). Kyseisessä tapauksessa tästä tulisi juuri tuo 1, 5m. Koska kuivakuorikerroksen paksuus voi vaihdella ja kuorman jakaantuminen voi olla 1 m ohuemmalla kuivakuorikerroksella kriittistä, valitaan tässä ensimmäiselle kuorma-alueella pilariväliksi 1,4m. 40 kpa kuormalla 100 painumaa vastaava pilariväli on noin 1,1 m ja 30 kpa kuormalla noin 1,3 m. Nämä tiedot syötetään Columns välilehdellä ja valitaan edelleen pilarihalkaisijaksi kaikilla pilarointialueilla 600 mm, kuva 15. Kuva 15. Kolmen pilarointialueen tietojen syöttäminen Columns välilehdellä Laskennan tulokset Laskettu painuma on esitetty kuvassa 15. Tämän lisäksi on hyvä aina tarkistaa Graph kuvaajat jokaiselle kuormalle. Kuvassa 16 on esitetty pilarin jännitys ja kokoopuristumakuvaajat pilareille 1 (x = 0,6), 24 (x = 31) ja 47 (x = 59,55).

22 22(36) Kuva 15. Kolmen pilarointialueen painuma Result välilehdellä.

23 23(36) Kuva 16. Pilarin jännitys ja kokoonpuristumakuvaajat pilareille 1 (x = 0,6), 24 (x = 31) ja 47 (x = 59,55).

24 24(36) 12. Stabilointi esimerkki 3: Putkilinja Stabilointi esimerkki 3.gcds Tässä esimerkissä käsitellään pilaristabilointia tien ja sen suuntaisen putkilinjan alla. Esimerkissä on kolme eri pilarointialuetta, joissa on eri kuormat ja kk välit Yleistä Tarkastellaan tapausta jossa tien suuntaisesti kulkee putkilinja. Putkilinjaa varten tehdään 2,5 m syvä kaivanto. Kaivanto täytetään karkearakeisella maalla, ja laskennassa oletetaan, että pohjavesi laskee putkilinjan kohdalla kaivannon pohjalle. Putkilinjan stabilointia mitoitettaessa on otettava huomioon, että kaivannon täyttö on kokonaisuudessaan kuormaa stabilointipilareille. Kaivannon alapuoleista maata on sitä vastoin kuormittanut poiskaivetun maan paino. Tämä otetaan huomioon maan esikonsolidaatiojännityksen avulla. Esimerkin geometria on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Stabilointi esimerkki 3 putkilinja, esimerkin geometria Laskennan lähtötiedot Putkilinjan stabilointi laskentaan käyttäen General välilehden Advanced calculation options valintaa. Stabiloitava alue jaetaan kolmeen osaan siten, että putkikaivanto muodostaa keskimmäisen stabilointivyöhykkeen. Keskimmäisen vyöhykkeen pilareille tulee kuormana myös kaivannon täytöstä aiheutuva jännitys. Tästä johtuen on sille annettava tiheämpi pilarointiväli (mahdollista myös kasvattaa lujuutta). Ohjelma ottaa huomioon maan esikonsolidaatiojännityksen putkilinjan alla, sekä laskee täytöstä tulevan kuormituksen annetulla pohjavedenpinnan tasolla. Lisäksi on mahdollista antaa pohjavedenpinnan alennus putkilinjan sivuilla, joka otetaan huomioon sitä vastaavana kuormana. Oletetaan tässä, että pohjavesi alenee 5 m etäisyydellä putkilinjasta. Tehdään ensimmäinen laskenta käyttämällä pilarointiväliä 1,3m reunimmaisilla vyöhykkeillä ja väliä 1,0 keskimmäisellä vyöhykkeellä. Lähtötiedot on esitetty kuvassa 18.

25 25(36) Kuva 18. Putkilinjan stabiloinnin syöttäminen Columns välilehdellä. Calculate välilehdellä laskijan tulee vielä antaa tiedot horisontaalijännityskertoimen kh määrittämiseksi. Varmuuskertoimen lisäksi käyttäjän tulee antaa kertoimen arvo putkilinjan pilareille sekä putkilinjan viereisille pilareille. Tässä tapauksessa stabiliteetti ilman pilarointi on 1,5, jolloin horisontaalijännityksen kertoimen arvo on yleistapauksessa 3. Putkilinjan osalla voi tapahtua työnaikaisia vaakasiirtymiä, mistä johtuen kertoimelle annetaan arvo 1,0 ja putkilinjan viereisille pilareilla 1,5, katso kuva 19. Kuva 19. Horisontaalijännityksen kertoimen kh määrittäminen Calculate välilehdellä.

26 26(36) Laskennan tulokset Laskennan geometria ja käytetyt pilarointivälit sekä laskennan tulos on esitetty kuvassa 20. Kuva 20. Putkilinjan geometria ja ensimmäisen laskennan tulos. Käytetyillä pilarointiväleillä painuma on epätasaista, putkilinja osuuden painuessa reunimmaisia vyöhykkeitä enemmän. Tasaisempi painuma saadaan valitsemalla putkilinjan pilarointiväliksi 0,8-0,9 m. Vaihtoehtoisesti pilarointi voidaan sijoittaa lamelleiksi kohtisuoraan putkilinjaa vasten. Tällöin putkilinjan pilarointisijoitteluksi annetaan Columns välilehdellä 4- Free ja annettaan pilarivälit X ja Y suunnissa, kuva 21. Ohjelma laskee tällöin tätä vastaavan pilarien suhteellisen pinta-alan a, ja sitä vastaavan painuman.

27 27(36) Kuva 21. Lamellimaisen stabiloinnin syöttäminen putkilinjan osalta Columns välilehdellä. Kuvan 21 lähtötietoja vastaava geometria ja painumaprofiili on esitetty kuvassa 22. Kuva 22. Putkilinjan geometria lamellimaisella stabiloinnilla ja sitä vastaava painumaprofiili.

28 28(36) Graph välilehden kuvaajissa näkyy nyt myös pohjavedenpinnan alentamisesta tullut lisäkuorma ja putkikaivannon täytöstä tuleva lisäkuorma pilareille. Kuva 23. Laskentatulokset putkilinjan vieressä ja putkilinjalla. 13. Stabiloinnin stabiliteetin laskenta. Stabilointi esimerkki 4. Tässä esimerkissä käsitellään stabiloinnin stabiliteetin laskentaa edellisen putkilinjan stabilointiesimerkin avulla Yleistä Stabiloinnin stabiliteetti lasketaan lukemalla stabilointitiedosto stabiliteetin laskentaohjelmaan import toiminnon avulla. Valitse Calculation lehti ja sen valikosta Import, jonka jälkeen valitaan stabilointitiedostot luettavaksi (Geocalc deep stabilization files) ja sitten asianomainen tiedosto. Ohjelma luo automaattisesti Liikenneviraston ohjeen mukaiset lujuusvyöhykkeet ja laskee niille asianmukaiset lujuusarvot. Käyttäjän tulee

29 29(36) kuitenkin määrittää rajakohta aktiivi ja passiivivyöhykkeiden välille. Tätä rajakohtaa tarvitsee yleensä kuitenkin editoida laskennan aikana Laskennan lähtötiedot Putkilinjaesimerkin geometria oli annettu lähinnä tiepenkereen osalta geometrian ollessa hyvin kapea, joten sitä täytyy kasvattaa. Geometriaa voidaan kasvattaa kummallekin sivulle joko stabilointiohjelmassa tai stabiliteettiohjelmassa. On kuitenkin suositeltavaa tehdä geometriamuutokset jo stabilointiohjelmassa. Näin varmistutaan, että aktiivi/passiivi rajakohdan editointi toimii tarvittaessa stabiliteettiohjelmassa. Geometriaa voidaan kasvattaa Geometry lehden Borders toiminoilla. Tämän jälkeen tiedosto tallennetaan ja tuodaan stabiliteetinlaskentaohjelmaan Import toiminnolla. Stabilointiohjelmassa penger oli annettu kuormana, joten sekin täytyy nyt lisätä piirtämällä ja Add soil layer toiminnolla geometriaan. Kuvassa 24 on esitetty tuotu geometria jota on levennetty vasemmalle puolelle 20 m ja johon on lisätty tiepenger ja sen päälle 10 kpa kuorma. Kuva 24. Stabiliteettiohjelmaan import toiminnolla tuotu levennetty putkilinjan stabilointi tiedosto. Kuvassa näkyy, että maakerrokset on jaettu viiteen osaan, jotka vastaavat kolmea stabilointivyöhykettä sekä näiden vieressä olevaa stabiloimatonta maata. Maakerroksia on vielä kuudeskin, jonka avulla joku näistä viidestä alun perin saman maakerroksen vyöhykkeestä jaetaan aktiivi ja passiivi puoliin. Savikerrokset ovat oikealta vasemmalle, Savi (8) luonnontilainen savi su = 10 kpa, Savi (9) stabilointivyöhyke 3, su = 22,46, Savi (10) stabilointivyöhyke 2 su = 33,21, Savi (11) stabilointivyöhyke 1 su = 22,46 kpa, Savi (12) ei käytössä, Savi (13) luonnontilainen savi passiivivyöhykkeessä su = 6,88. Suljettu leikkauslujuus on annettu vakioarvona joka vyöhykkeessä. Tarvittaessa käyttäjä voi antaa syvyyden mukaan kasvavan lujuuden luonnontilaiselle maalle Laskennan suorittaminen Laskenta suoritetaan normaalisti määrittämällä laskentamenetelmä sekä rajat laskennalle. Ensimmäisen laskennan tulos on esitetty kuvassa 25. Kuten kuvasta näkyy, on aktiivi- ja passiivivyöhykkeiden raja osunut oikeaan kohtaan ja laskenta voidaan hyväksyä.

30 30(36) Kuva 25. Stabiloinnin stabiliteetin laskenta. Passiivi/aktiivi raja on oikeassa kohdassa. Mikäli alun perin asetettu aktiivi- ja passiivivyöhykkeen raja ei olisi oikeassa kohdassa, tulisi sitä siirtää. Kuvassa 26 on esitetty tilanne, jossa vaarallisin liukupinta päätyy ojaan. Osa stabiloidusta alueesta on nyt passiivipuolella. Tämän vuoksi rajaa on siirrettävä Geometry lehden Active/Passive Point Position toiminnon avulla. Kuva 26. Laskennan tulos kun geometriaan on lisätty oja. Passiivi/Aktiivi rajaa on nyt väärässä kohdassa, joten se tulee siirtää. Kuvassa 27 on esitetty laskennan tulos, jossa passiivi/aktiivi rajaa on siirretty. Punaisessa vyöhykkeessä olevien stabilointipilareiden lujuutta ei tässä hyödynnetä koska ne ovat passiivipuolella.

31 31(36) Kuva 27. Laskennan tulos kun passiivi/aktiivi raja on siirretty oikeaan kohtaan.

32 32(36) 14. YHTEYSTIEDOT Viasys VDC Oy Vaisalantie Espoo Y-tunnus: Puh (0) Fax +358 (0) Kotisivut: Sähköpostiosoitteet: Tukipalvelut Myynti Henkilöt

33 33(36) 1. SYVÄSTABILOINTIPILARIN MITOITUS 1.1. Yleistä Syvästabilointipilareiden painumamitoitus perustuu oletukseen, että pilarit ja maa toimivat yhdessä. Edelleen oletetaan, että pilarit ja maa painuvat yhtä paljon. Tämä edellyttää, että pilarin tavoitelujuus ja moduuli ovat kohtuullisia suhteessa maan lujuuteen ja moduuliin. Liikenneviraston ohjeiden mukaan pilarit suunnitellaan kimmoisina pilareina, mikä tarkoittaa, että pilareille tuleva jännitys ei saa ylittää niiden myötöjännitystä. KPO 2000 ohjeen mukaan pilarit suunnitellaan joustavina pilareina, mikä tarkoittaa, että pilarit voivat olla myötääviä tai myötäämättömiä (kimmoisia) Pilarin murto- ja myötökuorma Pilareiden kuormitus-kokoonpuristumakäyttäytyminen oletetaan lineaarisesti kimmoisaksi myötöjännitykseen asti, kuva 1. Jos pilarin myötöjännitys saavutetaan, ei pilari voi vastaanottaa enempää kuormaa. Pilarin murtokuorma murto lasketaan yhtälöllä (1). murto 2 k ' (1) p h h p kh h = pilarin leikkauslujuus = horisontaalijännityksen kerroin = maan horisontaalijännitys pilarin vieressä Kuva 1. Pilarin oletettu jännitys-muodonmuutöskäyttäytyminen (UUSI KUVA) Horisontaalijännityksen kertoimen kh arvo riippuu suunnitteluohjeesta. Liikenneviraston ohjeen mukaan kertoimen arvo on aina 1. KPO 2000 ohjeen mukaan kertoimen arvo riippuu kohteen varmuuskertoimesta kuvan 2 mukaisesti.

34 34(36) Kuva 2. Horisontaalijännityksen kh kerroin pilarin murokuormaa laskettaessa Horisontaalijännitys voidaan olettaa yhtä suureksi kuin initiaali vertikaalijännitys johtuen stabiloinnin aiheuttamista pohjamaan vaakasiirtymistä. Horisontaalijännitystä voidaan lisäksi korottaa 50 % stabiloimattomalle maapohjalle tulevasta kuormituslisäyksestä. Liikenneviraston ohjeiden mukaan kyseinen lisäkuormitus (ilman liikennekuormaa) otetaan aina huomioon. KPO 2000 ohjeen mukaan horisontaalijännityksen korostus puolella lisäkuormasta on vaihtoehtoinen. Liikenneviraston ohjeiden mukaan tulee painumalaskennan jälkeen tarkistaa, että pilareille tuleva jännitys ylitä pilarin myötöjännitystä. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon myös pilareille tuleva osuus liikennekuormasta. Ohjeiden mukaan tarkastelu voidaan tehdä kuivakuoren alapinnassa. GeoCalc Syvästabilointiohjelma näyttää pilarin myötökuorman ja pilarijännityksen koko pilarin matkalta. KPO 2000 ohjeen mukaan pilarille voi tulla maksimissaan niiden myötökuorman suuruinen kuorma. Tässä tarkastelussa ei oteta huomioon liikennekuormaa. GeoCalc Syvästabilointiohjelma näyttää miltä osalta pilari mahdollisesti myötää Pilarin ja maan painumien laskenta Painumamitoitus perustuu oletukseen, että pilarit ja maapohja painuvat saman verran. Kuormien tasapainoehdosta saadaan yhtälö (2) kokonaiskuorman, pilarikuorman ja maapohjalle tulevan kuorman välille.

35 35(36) q q q a ( 1 a) (2) p m q = kokonaiskuormitus, kpa qp qm a Ap p m = pilarille tuleva kuormitus, kpa = maapohjalle tuleva kuormitus, kpa = pilarien suhteellinen pinta-ala a = Ap/A = pilarin poikkipinta-ala A = yhden pilarin kannettavaksi tuleva alue (= (k/k) 2 ) k/k = pilarin keskeltä keskelle väli σp σm = pilarille tuleva jännitys, kpa = maalle tuleva jännitys, kpa Pilareiden painumat lasketaan yhtälöllä (3) ja maapohjan yhtälöllä (4) (3) (4) sp Ep h sm M = pilarin painuma = pilarin muodonmuutosmoduuli = kerroksen paksuus = maan painuma = maan kokoonpuristuvuusmoduuli (jännityksestä riippuva, M = M(σ )) Kimmoisilla pilareilla kokonaiskuormitus jaetaan pilareiden ja maapohjan välillä siten, että yhtälöillä (3) ja (4) lasketut painumat ovat yhtä suuria. Mikäli pilareiden sallitaan myötäävän (KPO 2000), ja niiden pilarijännitys kasvaa myötöjännityksen suuruiseksi, ei pilari voi ottaa enempää kuormaa. Tällöin koko loppukuorma tulee maapohjalle, ja painuma lasketaan maan painumana yhtälöllä (4). Maan kokoonpuristuvuusmoduuli voidaan antaa jännityksestä riippuvana eri materiaalimalleilla erikseen yli- ja normaalikonsolidoituneille alueille.stabilointiohjelmassa on käytössä samat materiaalimallit maalle kuin painumalaskentaohjelmassa, katso tarkemmin painumalaskennna teoriaohje. Konsolidaatiojännitys voidaan määrittää, OCR:n ja POP:n avulla tai antamalle esikonsolidaatiojännityksen arvot maakerroksen ylä- ja alapinnassa. GeoCalc Syvästabilointi tekee painumalaskennan jakamalla pilarin ja maakerrokset pieniin kerroksiin ja jakamalla kuormituksen kerroksittain siten, että edellä esitetyt painumaehdot toteutuvat.tämä pätee sekä liikenneviraston ohjeen mkaiselle laskennalle, että KPO 2000 ohjeen mukaiselle laskennalle. Näiden ohjeiden ero, on tavassa miten myötö ja murtokuorma määritetään (kohta 1.2) painumalaskentaa varten, minkä lisäksi Liikenneirasto ohjeessa tehdään erillinen myötökuorman tarkistus liikennekuorman kanssa (kohta 1.2).

36 36(36) Mitoituksen lähtökohtana oleva oletus, että pilarit ja maapohja painuvat yhtä paljon saadaan aikaan jakamalla kokonaiskuormitus pilareiden ja maapohjan välillä siten, että yhtälöillä (2) ja (3) lasketut painumat ovat yhtä suuria (myötäämättömät pilarit). Tarkastelu tehdään koko pilarin matkalla.

GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010

GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 GeoCalc Stabiliteetti käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 2(11) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Laskennan tiedot (General)... 3 3. Näyttöasetukset (View)...

Lisätiedot

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 2(22) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian lähtötiedot... 3 3. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

Kuivatus. Jännitys [kpa] Maakerrosrajat ,27 0, , , maakerros 1

Kuivatus. Jännitys [kpa] Maakerrosrajat ,27 0, , , maakerros 1 P6 Painuma 1.5.xls 1/4 Maakerrosten lkm. 8.5.14 ' cv määritys Piste 6 Vehnäpellontie PL 7/ Ruispellontie PL Maaparametrit Pilarin moduuli pvp. etäisyys Maan muodonmuutosparametrit Pilarit ' cv Maaker z

Lisätiedot

GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012

GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 GeoCalc Stabiliteetti Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 2(41) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian käsittely... 3 3. Perustoiminnallisuus... 7 3.1 Laskennan

Lisätiedot

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010

GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 GeoCalc Painuma käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 2(19) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Geometrian lähtötiedot... 3 3. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

GeoCalc Paalu käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio

GeoCalc Paalu käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio GeoCalc Paalu käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.1.2012 2(10) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Laskennan perustiedot (General)... 4 3. Paalun tietojen syöttäminen

Lisätiedot

Paikka-aikakaavio PlanMan Project

Paikka-aikakaavio PlanMan Project Paikka-aikakaavio PlanMan Project 30.4.2014 Sisältö 1. Paikka-elementin käyttöönotto... 2 2. Tehtävien lisääminen paikka-aikakaavioon... 4 3. Tehtävien ulkoasun muokkaus paikka-aikakaaviossa... 5 4. Tehtävien

Lisätiedot

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY

RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset

Lisätiedot

TAULUKOINTI. Word Taulukot

TAULUKOINTI. Word Taulukot Word 2013 Taulukot TAULUKOINTI TAULUKOINTI... 1 Taulukon tekeminen... 1 Solusta toiseen siirtyminen... 1 Solun tyhjentäminen... 2 Taulukon Layout (Asettelu) välilehti... 2 Alueiden valitseminen taulukossa...

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

VANTAA. Vesiuomien stabiliteettilaskenta. Ohje

VANTAA. Vesiuomien stabiliteettilaskenta. Ohje VANTAA Vesiuomien stabiliteettilaskenta Ohje 05/2013 Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Kuntatekniikan keskus Geotekniikka ALKUSANAT Vantaan kaupungin alueella kulkee kaksi merkittävää vesiuomaa, Vantaanjoki

Lisätiedot

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa.

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. LIITE 1 1 HARJOITUS 1 Kitara Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. Käsiteltävät asiat Edit Poly Muokkaus kuvan mukaan TurboSmooth Extrude 1. Tarkistetaan että mittayksiköt

Lisätiedot

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus

2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus 2016/06/24 13:47 1/11 Yleiskuvaus Yleiskuvaus Tällä toiminnolla määritetään väylän päällysrakenteet. Tätä toimintoa voidaan käyttää myös rehabilitaatiossa rehabilitaatio. Käyttäjä voi myös helposti määrittää

Lisätiedot

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki

Jigi - Käyttöohje. Jigi Ohjelman peruskäyttö. A&S Virtual Systems Oy Laivalahdenkatu 2b FIN Helsinki Jigi - Käyttöohje Ohjelman peruskäyttö Laivalahdenkatu 2b FIN-00880 Helsinki Business ID: 0983544-2 2 (10) Sisällysluettelo 1 Aloitus ja uuden mallin luonti... 3 1.1 Ohjelman käynnistys... 3 1.2 Uuden

Lisätiedot

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille

GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille GeoGebra-harjoituksia malu-opettajille 1. Ohjelman kielen vaihtaminen Mikäli ohjelma ei syystä tai toisesta avaudu toivomallasi kielellä, voit vaihtaa ohjelman käyttöliittymän kielen seuraavasti: 2. Fonttikoon

Lisätiedot

GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010

GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 GeoCalc Tukiseinä käyttöesimerkki Vianova Systems Finland Oy Versio 2.1 3.9.2010 2(30) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleistä... 3 2. Laskennan tiedot (General)... 3 3. Näyttöasetukset (View)...

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

KYMP Webmail -palvelu

KYMP Webmail -palvelu KYMP Webmail -palvelu Sisältö 1. Kirjautuminen... 3 2. Viestin merkinnät... 4 3. Viestien lukeminen... 4 Viestiin vastaaminen... 4 Viestin välittäminen edelleen / uudelleen ohjaus... 5 4. Viestin kirjoittaminen...

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu KÄYTTÖOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOHJE LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001

Lisätiedot

Jakotaso 1. Teoriatausta. Työvaiheet. CAD työkalut harjoituksessa parting_1_1.catpart. CAE DS Muotinsuunnitteluharjoitukset

Jakotaso 1. Teoriatausta. Työvaiheet. CAD työkalut harjoituksessa parting_1_1.catpart. CAE DS Muotinsuunnitteluharjoitukset Jakotaso 1 Technical University of Gabrovo JuhoTaipale Tampere University of Technology Tuula Höök Teoriatausta Muotin perusrakenne Jakolinja Päästöt ja vastapäästöt CAD työkalut harjoituksessa parting_1_1.catpart

Lisätiedot

Syvästabiloinnin suunnitteluohje. Tarkistettu verkkojulkaisu v-04

Syvästabiloinnin suunnitteluohje. Tarkistettu verkkojulkaisu v-04 Syvästabiloinnin suunnitteluohje Tarkistettu verkkojulkaisu 2100008-v-04 Syvästabiloinnin suunnitteluohje Tarkistettu verkkojulkaisu 2100008-v-04 Suunnitteluvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2001 ISBN

Lisätiedot

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1.

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows www.olfellows.net 1. Condes Suunnistuksen ratamestariohjelmisto Versio 7 Quick Start opas Yhteystiedot: olfellows Jouni Laaksonen Poijukuja 4 21120 RAISIO jouni.laaksonen@olfellows.net www.olfellows.net olfellows www.olfellows.net

Lisätiedot

NOVAPOINT Soundings Editor 3.3

NOVAPOINT Soundings Editor 3.3 NOVAPOINT Soundings Editor 3.3 CivilPoint Oy 06/2017 2(17) MATERIAALIN TEKIJÄNOIKEUDET, CIVILPOINT OY Civilpoint tarjoaa koulutuksia käyttämällä omia koulutusaineistojaan ja menetelmiään. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut

2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut 2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta

Lisätiedot

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje

Vapo: Turveauman laskenta 1. Asennusohje Turveauman mittaus 3D-system Oy 3D-Win ohjelman lisätoiminto, jolla lasketaan turveaumasta tilaajan haluamat arvot ja piirretään aumasta kuva. Laskentatoiminto löytyy kohdasta Työkalut/Lisätoiminnot. Valitse

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Syvästabiloinnin suunnittelu Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet

LIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Syvästabiloinnin suunnittelu Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet 11 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Syvästabiloinnin suunnittelu Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet Syvästabiloinnin suunnittelu Tien pohjarakenteiden suunnitteluohjeet Liikenneviraston ohjeita 11/2010

Lisätiedot

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/

LUSAS tiedosto-opas. Matti Lähteenmäki 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2010 http://home.tamk.fi/~mlahteen/ LUSAS tiedosto-opas 2 1. Johdanto LUSASia käytettäessä esiintyy useita erityyppisiä tiedostoja, joista osan käyttäjä luo ja nimeää itse ja osa syntyy

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/

Lisätiedot

2017/01/30 02:12 1/10 Muokkaa

2017/01/30 02:12 1/10 Muokkaa 2017/01/30 02:12 1/10 Muokkaa Muokkaa Valikon toiminnot: Kaivanto > Jaa Kaivanto jaetaan kahdeksi kaivannoksi valitussa solmussa. Valikko: Suunnitelma > Muokkaa > Kaivanto > Jaa Valitse solmu, jossa kaivanto

Lisätiedot

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0

RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0 RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta

Lisätiedot

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. 5 Paraabeli Juuri 5 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 13..017 ENNAKKOTEHTÄVÄT 1. a) Jos a > 0, paraabeli aukeaa oikealle. Jos a < 0, paraabeli aukeaa vasemmalle. Jos a = 0, paraabeli

Lisätiedot

Zimbran käyttöohje

Zimbran käyttöohje Zimbran käyttöohje ZIMBRAN KÄYTTÖOHJE 2 Sisältö 1 ZIMBRA LYHYESTI... 3 2 EDELLEENLÄHETYKSEN KYTKENTÄ... 3 3 LOMAVASTAAJA... 4 4 POSTIN SUODATTIMET... 5 5 ALLEKIRJOITUKSET... 6 6 OSOITEKIRJAN HALLINTA...

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata Opinto-oppaassa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu

Excel-harjoitus 1. Tietojen syöttö työkirjaan. Taulukon muotoilu Excel-harjoitus 1 Tietojen syöttö työkirjaan Kuvitteellinen yritys käyttää Excel-ohjelmaa kirjanpidon laskentaan. He merkitsevät taulukkoon päivittäiset ostot, kunnostuskulut, tilapäistilojen vuokramenot,

Lisätiedot

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6

Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Jouni Pousi Systeemianalyysin laboratorio Mat-2.4129 Systeemien identifiointi Laskuharjoitus 9, tehtävä 6 Tämä ohje sisältää vaihtoehtoisen tavan laskuharjoituksen

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata ssa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on in OpasMuokkaaja-oikeudet. n käyttölupia voi hakea lomakkeella,

Lisätiedot

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO TYÖNUMERO: 60 2816 LIETO, KAIJASEN PELLON VESIHUOLTOLINJAT JA KADUT 1 YLEISTÄ Kaivantojen osalta tässä lausunnossa laaditaan periaateratkaisut

Lisätiedot

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)

RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS

Lisätiedot

Posterin teko MS Publisherilla

Posterin teko MS Publisherilla Posterin teko MS Publisherilla Ensimmäisenä avaa MS Publisher 2010. Löydät sen Windows valikosta - All programs - Microsoft Office. Publisheriin avautuu allaolevan kuvan mukainen näkymä. Mikäli et näe

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot

Hallintaliittymän käyttöohje

Hallintaliittymän käyttöohje Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä

Lisätiedot

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi) Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

2 Pistejoukko koordinaatistossa

2 Pistejoukko koordinaatistossa Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia

Lisätiedot

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy TM Ambientia

Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE. Content Manager. Ambientia Oy  TM Ambientia Liferay CE KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE Ambientia Oy asiakaspalvelu@ambientia.fi www.ambientia.net TM Ambientia Content Manager 2 (13) KÄYTTÖOHJE PÄIVITTÄJÄLLE, SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KIRJAUTUMINEN...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 12.4.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 12.4.2010 1 / 34 Graafiset käyttöliittymät Tähän asti kirjoitetuissa ohjelmissa on ollut tekstipohjainen käyttöliittymä.

Lisätiedot

Tulosta yrityksesi tuloslaskelma ja tase myöhempää tarkastusta varten. Ota varmuuskopio tilanteesta ennen tilimuunnosta.

Tulosta yrityksesi tuloslaskelma ja tase myöhempää tarkastusta varten. Ota varmuuskopio tilanteesta ennen tilimuunnosta. Tilimuunnosohje 1 (5) Tilimuunnosajo Tilimuunnosajo täytyy tehdä jos halutaan vaihtaa yritykselle tilikartta ja säilyttää tilien tapahtumat. Tilikartan vaihtoa varten perustetaan uusi yritys, jonne muunnosajossa

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

KAAVAT. Sisällysluettelo

KAAVAT. Sisällysluettelo Excel 2013 Kaavat Sisällysluettelo KAAVAT KAAVAT... 1 Kaavan tekeminen... 2 Kaavan tekeminen osoittamalla... 2 Kaavan kopioiminen... 3 Kaavan kirjoittaminen... 3 Summa-funktion lisääminen... 4 Suorat eli

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus

Opintokohteiden muokkaus 1 Opintokohteiden muokkaus Näiden ohjeiden avulla hahmottuu kuinka opintokohteita voidaan muokata WebOodissa. Ohje on suunnattu käyttäjille, joilla on WebOodiin OpasMuokkaaja-oikeudet. WebOodin käyttölupia

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815

FCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 18.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 1 Rakennushankkeen kuvaus:... 1 Suunnittelijat, asiantuntijat:... 1 2.

Lisätiedot

Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla.

Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla. Esitysgrafiikka Harjoitellaan esitysgrafiikkaohjelman käyttöä Microsoftin PowerPoint ohjelmalla. Tallenna esimerkki.pptx tiedosto tuokion kansioon. Avaa esimerkki.pptx tiedosto PowerPoint ohjelmassa. Jäsennysnäkymä

Lisätiedot

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een

Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Liite 4 1(19) KEMIN ENERGIA Ohjeisto Trimble Pro 6H yhdistämisestä Juno 5:een Janne Pirttimaa 12.2.2013 Liite 4 2(19) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhdistäminen bluetoothilla... 3 2. Ongelmatilanteet ja ratkaisut...

Lisätiedot

Luiskatun kaivannon suunnittelu

Luiskatun kaivannon suunnittelu RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus 5.2.2015, Helsinki Luiskatun kaivannon suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi ohjeita tarvitaan? 2. Yleistä 3. Laskentamenetelmät 4. Eurokoodin

Lisätiedot

Tentin asetukset. Tentin lisääminen. Tentin asetukset

Tentin asetukset. Tentin lisääminen. Tentin asetukset Tentin asetukset Moodlen tentti-aktiviteetin perusasetukset käydään läpi tällä sivulla. Jos etsit ohjetta kysymysten luomiseen, katso erillinen ohjesivu kysymyspanki sta. Tentti soveltuu "perinteisen tenttimisen"

Lisätiedot

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1

Taulukot. 2002 Päivi Vartiainen 1 Taulukot Taulukon lisääminen FrontPagessa tapahtuu samalla tavoin kuin Word tekstinkäsittelyohjelmassakin. Valitse vakiotyökaluriviltä Lisää taulukko painike. Kun olet napsauttanut painikkeen alas voit

Lisätiedot

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS

VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS VAHVISTETTU MAAVALLI, KEHÄ 1:N JA KIVIKONTIEN ERITASOLIITTYMÄ SUUNNITTELU JA MITOITUS Pohjanvahvistuspäivä 21.8.2014 Kirsi Koivisto, Ramboll Finland Oy SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI JA MELUN LEVIÄMINEN Kivikko

Lisätiedot

Scratch ohjeita. Perusteet

Scratch ohjeita. Perusteet Perusteet Scratch ohjeita Scratch on graafinen ohjelmointiympäristö koodauksen opetteluun. Se soveltuu hyvin alakouluista yläkouluunkin asti, sillä Scratchin käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Scratch

Lisätiedot

ISIS Draw (Windows versio 2.5)

ISIS Draw (Windows versio 2.5) 1 ISIS Draw (Windows versio 2.5) ISIS Draw on helppokäyttöinen kemian piirto-ohjelma, jolla voidaan muun muassa piirtää kemiallisia rakenteita, reaktioyhtälöitä ja yksinkertaisia proteiinirakenteita. Lisäksi

Lisätiedot

Transkribuksen pikaopas

Transkribuksen pikaopas Transkribuksen pikaopas Transkribus on alusta, jolla voi puhtaaksikirjoittaa haluamaansa aineistoa ja automaattisesti tunnistaa käsinkirjoitettua tekstiä. Sitä käyttääkseen täytyy rekisteröityä. Tässä

Lisätiedot

Käyttöohje, yleistä. Sivu 1

Käyttöohje, yleistä. Sivu 1 Käyttöohje, yleistä Mulco hammashihnakäyttöjen laskenta ohjelmalla voidaan laskea ja mitoittaa Breco ja Contitech hammashihnakäyttöjä. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tehonsiirto- että lineaarikäyttöjä.

Lisätiedot

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky

Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 1 Kuusiston kartano Puutarhan putkikaivannon arkeologinen valvonta marraskuu 2015. FT Kari Uotila Muuritutkimus ky 2 Tiivistelmä Kuusiston kartanon puutarhan itäosaan tehtiin marrakuussa 2015 lvi-kaivanto,

Lisätiedot

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto

Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Condess ratamestariohjelman käyttö Aloitus ja alkumäärittelyt Avaa ohjelma ja tarvittaessa Tiedosto -> Uusi kilpailutiedosto Kun kysytään kilpailun nimeä, syötä kuvaava nimi. Samaa nimeä käytetään oletuksena

Lisätiedot

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620

Data@Flow. Verkkosivuston hallinnan ohjeet. atflow Oy tuki@atflow.fi. AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Data@Flow Verkkosivuston hallinnan ohjeet atflow Oy tuki@atflow.fi AtFlow Oy, tuki@atflow.fi, +358 (0)50 452 5620 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sivuston muokkaus... 2 3. Sivujen ja valikoiden

Lisätiedot

Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen

Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen 1 Opiskelijalistojen tulostaminen, opiskelijoiden hallinta ja sähköpostin lähettäminen Sisällysluettelo Opetustapahtuman opiskelijalistan tulostaminen... 2 Tenttien opiskelijalistojen tulostaminen... 3

Lisätiedot

H5P-työkalut Moodlessa

H5P-työkalut Moodlessa H5P-työkalut Moodlessa 1. H5P-työkalujen käyttöönotto Moodlessa Tampereen yliopisto/tietohallinto 2017 Emma Hanhiniemi 1. Klikkaa Moodlen muokkausnäkymässä Lisää aktiviteetti tai aineisto -linkkiä. 2.

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

Selainsähköposti Zimbran käyttöohje

Selainsähköposti Zimbran käyttöohje Selainsähköposti Zimbran käyttöohje 17.11.2010 Sisältö 1 ZIMBRA LYHYESTI... 3 2 EDELLEENLÄHETYKSEN KYTKENTÄ... 3 3 LOMAVASTAAJA... 4 4 POSTIN SUODATTIMET... 5 5 ALLEKIRJOITUKSET... 6 6 OSOITEKIRJAN HALLINTA...

Lisätiedot

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys

Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...

Lisätiedot

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät

Oppilaan pikaopas. Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät 1 Oppilaan pikaopas Project 2013 käyttöliittymä ja näkymät Kun avaat Project 2013 -ohjelman, näet ensimmäisenä pelkistetyn näkymän. Uusi Project 2013 voi auttaa projektinhallinnassa kuten esim. projektitietojen

Lisätiedot

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje

Tietosuoja-portaali. päivittäjän ohje Tietosuoja-portaali päivittäjän ohje Maisa Kinnunen 2010 1 Sisältö PÄIVITTÄJÄN OHJE Kirjautuminen...3 Sivujen tekstin muokkaus...4 Tiedostojen lisääminen palvelimelle...9 Jos sinun pitää selvittää tiedoston/kuvan

Lisätiedot

GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012

GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012 GeoCalc Tukiseinä Vianova Systems Finland Oy Versio 2.3 27.01.2012 2(49) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Perusesimerkki, laskennan suoritus... 3 1.1. Yleistä... 3 1.2. Laskennan tiedot (General)...

Lisätiedot

Pintamallintaminen ja maastomallinnus

Pintamallintaminen ja maastomallinnus 1 / 25 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Pintamallintaminen ja maastomallinnus Muistilista uuden ohjelman opetteluun 2 / 25 1. Aloita käyttöliittymään tutustumisesta: Mitä hiiren näppäintä

Lisätiedot

Internet Explorer 7 & 8 pop-up asetukset

Internet Explorer 7 & 8 pop-up asetukset Sivu 1(8) Internet Explorer 7 & 8 pop-up asetukset www.procountor.com Internet Explorer 7 ja 8 sisältää pop-up ikkunoiden esto toiminnon. ProCountor -Taloushallintoohjelmistossa voidaan raportit tulostaa

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 6 Ke Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 6 Ke 29.3.2017 Timo Männikkö Luento 6 B-puun operaatiot B-puun muunnelmia Nelipuu Trie-rakenteet Standarditrie Pakattu trie Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 6 Ke 29.3.2017 2/31 B-puu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Automaattitilausten hallinta

Automaattitilausten hallinta Automaattitilausten hallinta Automaattitilauksilla voidaan automatisoida kopiotilaukset tuotantolaitokselle. Työkalulla voitte määritellä kansio- sekä tiedostokohtaisia automaattitilauksia. Joka yö SokoPro

Lisätiedot

Yleistä vektoreista GeoGebralla

Yleistä vektoreista GeoGebralla Vektoreita GeoGebralla Vektoreilla voi laskea joko komentopohjaisesti esim. CAS-ikkunassa tai piirtämällä piirtoikkunassa. Ensimmäisen tavan etuna on, että laskujen tueksi muodostuu kuva. Tästä on varmasti

Lisätiedot

Kopio saamasi pelaajatiedosto (.plr) Game01-alikansioon. Valitse pelissä Continue Campaign.

Kopio saamasi pelaajatiedosto (.plr) Game01-alikansioon. Valitse pelissä Continue Campaign. Pura Zip haluamaasi kansioon. Kaksoisnapsauta Campaign-exe-tiedostoa. Ensimmäisen käynnistyksen yhteydessä ohjelma kysyy omaa polkuaan, joka on helppo kopioida suoraan Windows Explorerin (Resurssienhallinnan)

Lisätiedot

Opintokohteiden muokkaus WebOodissa. Sisällys. Aluksi

Opintokohteiden muokkaus WebOodissa. Sisällys. Aluksi Opintokohteiden muokkaus ssa Sisällys Aluksi... 1 Opintokohteen tietojen muokkaaminen... 3 Opettajat... 3 Oppimateriaali... 5 Alemmat opintokohteet... 5 Vastaavat opintokohteet... 6 Kuvaukset... 7 Linkin

Lisätiedot

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293

Pornaisten kunta LASKELMASELOSTUS. Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla PROJEKTINRO 5293 Pornaisten kunta Mt 1493 parantaminen Parkkojan koulun kohdalla LASKELMASELOSTUS Geotekniset laskelmat ja päällysrakenteen mitoitus 22.2.2016 PROJEKTINRO 5293 Sipti Infra Oy Latokartanontie 7A, 00700 Helsinki

Lisätiedot

Ohje internetkarttapalveluun

Ohje internetkarttapalveluun Ohje internetkarttapalveluun Kartalla liikkuminen Liiku kartalla käyttäen hiirtä, karttaikkunan zoomauspainikkeita tai pikavalikkotoimintoja. 1. Näkymän liikuttaminen: Liikuta karttaa hiirellä raahaamalla.

Lisätiedot

Procountor laskutusliittymä

Procountor laskutusliittymä Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän

Lisätiedot

Kyvyt.fi eportfolion luominen

Kyvyt.fi eportfolion luominen Kyvyt.fi eportfolion luominen Portfolion tekeminen koostuu kolmesta vaiheesta: 1 Yksittäisten portfolio-sivujen luominen 2 Sivujen liittäminen yhteen sivustoksi - eportfolioksi 3 Katseluoikeuksien antaminen

Lisätiedot

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS

Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ESIMERKIT 2 2.1 LAITTEISTON TIEDOT 2 2.2 SYÖTÖN VALINTA 3 2.3 PJ-LIITTYMÄ 4 2.4 SJ-LIITTYMÄ 5 2.5 GENERAATTORIJAKELU 8 2.6 SUOJALAITTEET

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

TAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT

TAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT PowerPoint 2013 Taulukko, kaaviot, SmartArt-kuviot Sisällysluettelo TAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT TAULUKOT... 1 Taulukon muotoileminen... 1 Taulukon koon muuttaminen... 2 Rivien valitseminen... 2 Sarakkeiden

Lisätiedot

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS

ALUEELLINEN POHJATUTKIMUS UUDENMAAN POHJATUTKIMUS OY GEO 00 Ristipellontie 7, 0090 HESINKI AUEEINEN POHJATUTKIMUS Purolaakso 060 KERAVA . YEISTÄ Toimeksiannon saaneena on Uudenmaan Pohjatutkimus Oy tehnyt pohjatutkimuksen (geo

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

ADMIN. Käyttöopas 08Q4

ADMIN. Käyttöopas 08Q4 ADMIN Käyttöopas 08Q4 Sisällysluettelo Uuden käyttäjän lisääminen...3 Käyttäjän poistaminen...3 Oikeudet...4 Käyttäjäasetukset...6 Aktiviteetin määritys...8 Aktiviteetin määrittely...8 Kenttämäärittelyt...9

Lisätiedot

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Teräsbetonipaalujen kantokyky Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä

Lisätiedot

Belt Pilot käyttöohje, yleistä

Belt Pilot käyttöohje, yleistä Belt Pilot käyttöohje, yleistä Belt Pilot ohjelmalla voidaan laskea ja mitoittaa Breco ja Contitech hammashihnakäyttöjä. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tehonsiirtohammashihnakäyttöjä, että lineaarikäyttöjä.

Lisätiedot

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN

OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN OHJE WWW.MUKAANPARTIOON.FI -LIPPUKUNTASIVUN MUOKKAAMISEEN 1. KIRJAUDU Navigoi osoitteeseen www.mukaanpartioon.fi. Aloita kirjautumalla: käyttäjätunnus: salasana: lippukunta HpL1Ka KUVA 1: Kirjautumislinkki

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot