HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN. Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN. Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja"

Transkriptio

1 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja Matti Mäkelä Jaana Kilpinen

2 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja Huippu-hankkeen loppujulkaisu Kirjoittajat: Matti Mäkelä ja Jaana Kilpinen Taitto: Kimmo Säikkä Julkaisija: Huippu Nuorten työllistymistä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen -hanke Hankkeen toteuttajaorganisaatiot: Turun kaupungin sivistystoimiala (hallinnoiva organisaatio), Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, Turun kristillisen opiston säätiö Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Toteuttajaorganisaatiot Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 2013 ISBN (nid) ISBN (pdf)

3 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja SISÄLTÖ: ALUKSI...4 ARVIOINTI...10 KARTOITUS...14 KOKEILU...20 KÄYTTÖÖNOTTO...24 ONNISTUNUT SIIRTO...36 Lisätietoja: kirjallisuus ja nettisivut

4 1. ALUKSI

5 1. Aluksi Onnistuminen tai epäonnistuminen innovaatioiden siirtämisessä riippuu samoista perusasioista kuin missä tahansa kehittämistoiminnassa. Hyvien tulosten taustalla on aina selkeä tavoitteiden asettelu, hyvä suunnittelu, kaikkien toimijoiden sitoutuminen ja sitouttaminen sekä onnistunut juurruttamis- ja levittämistyö. Liikaa ei voi myöskään korostaa yhteistyön jatkuvuuden merkitystä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutti on jo vuodesta 2005 tehnyt yhteistyötä pohjoishollantilaisen Groningenin provinssin eri toimijoiden kanssa. Hyöty on ollut molemminpuolista. Hollantilaisia malleja on pystytty hyödyntämään ideoitaessa Varsinais-Suomeen maakunnallista ohjausmallia ja vastaavasti omat asiantuntijamme ovat käyneet useaan otteeseen Groningenissa kouluttamassa eri hankkeissa kehitettyjä koulutus- ja nuorisotakuun toteutumista edistäviä käytäntöjä. Eikä kansallisen tai kansainvälisen levittämistyön tarvitse aina tähdätä näyttäviin ja laajoihin maa- tai jopa valtakunnallisiin malleihin. Yhtä tärkeitä ovat erilaiset työkäytännöt, joiden avulla voidaan kehittää vaikkapa yhden koulutusalan tai -tyypin toimintaa. Esimerkkinä mainittakoon niin ikään Hollannista Turkuun siirretty maahanmuuttajakoulutuksen malli, missä kieltä lähdetään oppimaan työpaikoille heti alkeista lähtien. Eittämättömiä hyveitä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien siirtämisessä ja onnistuneessa hyödyntämisessä ovat myös avoimuus ja kyky tunnistaa mahdollisuuksia. Liian usein innovaatioiden siirto pysähtyy ja tämä koskee niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä siihen, että jäädään tuijottamaan rakenteiden ja toimintamallien eroavaisuuksia ja tätä kautta syntyviä esteitä. Paljon hedelmällisempää on etsiä yhtäläisyyksiä ja nähdä, miten uudet mallit ja käytänteet voisivat edelleen kehitettyinä hyödyttää omaa organisaatiota ja toimintaympäristöä. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä julkaisussa organisaation keskeisten toimijoiden hyväksi käytännöksi määrittelemää toimintamallia, jonka katsotaan tuovan merkittävää lisäarvoa ja uutta organisaation vallitseviin käytäntöihin hyödynsaajien näkökulmasta. Turussa marraskuussa 2013, Matti Mäkelä ja Jaana Kilpinen Hanke pähkinänkuoressa: Huippumallit haussa Huippu-hanke lähti liikkeelle halusta kohdata kansainvälisen yhteistyön ihan hyviä juttujahan siellä oli, mutta ei niitä voida meillä hyödyntää, koska koko toimintaympäristömme on niin erilainen -haasteen. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja siirtää muissa EU-maissa kehitettyjä nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja suomalaisten toimijoiden käyttöön. Toiminta ei rajoittunut pelkästään hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen, vaan tavoitteena oli myös luoda uusia keinoja ja työkaluja toimivien mallien tunnistamiseen ja innovaatioiden siirtoon. Nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja haettiin kansainvälisiltä kumppaneilta Saksasta, Englannista ja Hollannista. Suurin osa työstä tapahtui silti Suomessa, missä hanketoimijat testasivat siirrettäviä malleja ja työmateriaaleja sekä työstivät niitä saadun palautteen perusteella paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. Kv-kumppaneille järjestettiin lisäksi levittämisseminaarit, joissa kerrottiin kokemuksia eri käytäntöjen siirrettävyydestä ja toimivuudesta uudessa toimintaympäristössä sekä esiteltiin innovaatioiden siirtoon rakennettu työkalu. Keväällä 2011 toimintansa aloittanut Huippu-hanke jatkuu saakka. Osin Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen hallinnoivana organisaationa toimii Turun kaupungin sivistystoimiala. Lisätietoja: 5

6 HUIPPU-TYÖKALU SITOUTTAMINEN JUURRUTTAMINEN LEVITTÄMINEN KARTOITUS - haasteiden identifiointi - mahdollisten ratkaisujen kartoitus - suunnittelu ARVIOINTI KOKEILU - osa/osia hyvästä käytännöstä käyttöön -koko käytäntö otetaan käyttöön - modifiointi uuteen toimintaympäristöön - pilotointi - kehittämisprojekti - kokeilu-/ käyttöönottoprojekti ARVIOINTI KÄYTTÖÖN- OTTO - tuotteistaminen - juurrutus - levittäminen - syvälevitys - uudet kehittämisideat UUDET KEHITYSIDEAT Tässä julkaisussa esiteltävä innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen tarkoitettu Huippu-työkalu perustuu siirtoprosessin eri osien yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja hallintaan. Työkalut ja toimintamallit soveltuvat käytettäviksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteistyössä. Vielä yksityiskohtaisemmin niihin voi tutustua hankkeen nettisivuilla. Myöhemmin tässä julkaisussa tarkemmin kuvatut siirtoprosessin osat ovat seuraavat: kartoitus, kokeilu, käyttöönotto Kartoitusvaiheessa on keskeistä selvittää omien kehittämistarpeiden lisäksi mahdolliset ratkaisut ja niiden soveltuvuus oman organisaation toimintaan sekä suunnitella siirtoprosessi. Kokeiluvaiheessa kiinnostavimmiksi koetut toimintamallit pilotoidaan ja niiden toimivuutta arvioidaan. Onnistuneiksi koetut mallit siirtyvät käyttöönottovaiheeseen, jossa käytänteet tuotteistetaan ja juurrutetaan omaan organisaatioon sekä levitetään muiden toimijoiden käyttöön. Arviointi on keskeinen osa prosessia. Eri vaiheiden välissä arviointiin syvennytään erityisen tarkasti (mitkä käytänteet siirretään kartoituksesta kokeiluun? onnistuivatko pilotit niin hyvin, että kokeilun jälkeen on mahdollista siirtyä käyttöönottoon? jne.), mutta arvioinnin täytyy tämän lisäksi olla koko prosessin elinkaaren ajan jatkuvaa. Arvioinnin lisäksi muita läpikäyviä teemoja ovat sitouttaminen ja juurruttaminen sekä levittäminen. 6

7 1. Aluksi Työkalusta sanottua Hanketyössä Huippu-prosessin pitäisi olla luonteva ikiliikkuja, joka jatkuu hankkeesta toiseen omina ja toisiinsa liittyvinä prosesseina ja hioo timantteja toimivista käytännöistä. Projektipäällikkö Henna Rautavuo-Hätönen Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Innovaatioiden siirtoon kehitetty työkalu on enemmän kuin erinomainen. Prosessi ja siihen liittyvät askeleet on helppokäyttöinen ja se on meillä käytössä eri projekteissa. Projektipäällikkö Henk ten Brinke CMO Groningen, Hollanti Parasta Huippu-hankkeen innovaatioiden siirron prosessissa on sen selkeys ja johdonmukainen rakenne. Vaiheittain etenevä prosessi varmistaa suunnitelmallisen työskentelyn innovaatioiden siirrossa. Malli on monipuolinen ja sopii yhtä hyvin kansainväliseen innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen siirtoon kuin paikallisiin pieniin muutosprosesseihin. Toimintamalli tukee hankkeiden hyvien käytäntöjen esille saamista, niiden edelleen kehittämistä sekä ennen kaikkea tuotteistamista. Tiivistetysti sanottuna Huippu-hankkeen innovaatioiden siirron prosessin avulla taataan hyvien käytäntöjen aiempaa laadukkaampi ja tuloksellisempi levittäminen ja juurruttaminen toimijoille. Huippu-malli on erinomainen työkalu toisilta oppimiseen ja oman projektityön kehittämiseen. Kiinnostavaa on myös saada palautetta omista malleista ja nähdä, miten ne muuntuvat muiden käytössä. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuksia ja lähtökohtia uusille innovaatioille ja kehittämishankkeille. Koulutusjohtaja Peter van der Heijden Friesland College, Hollanti Projektisuunnittelija Mervi Leino Salon seudun ammattiopisto, Salo 7

8 Innovaatioiden siirron perushyveet ja kuolemansynnit Perushyveet: - selkeä tavoitteiden asettelu ja tarpeiden määrittely - hyvä suunnittelu - kaikkien toimijoiden sitoutuminen ja sitouttaminen - jatkuva arviointi ja valmius korjaaviin toimenpiteisiin tarvittaessa - onnistunut juurruttamis- ja levittämistyö - pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ja keskinäinen luottamus - siirrettävien käytäntöjen syvällinen tuntemus - avoimuus ja kyky tunnistaa mahdollisuuksia Kuolemansynnit: - siirrettävät innovaatiot eivät vastaa organisaation tai sen henkilöstön kehittämistarpeisiin - huono ja/tai riittämätön suunnittelu -toimijoiden sitouttamiseen ei ole käytetty riittävästi aikaa ja resursseja, eikä uusien käytänteiden tärkeyttä osata/voida perustella riittävän vakuuttavasti -siirtoprosessille ei ole rakennettu arviointisuunnitelmaa - tiedotus ja viestintä riittämätöntä, oletetaan käytäntöjen juurtuvan ja leviävän itsestään - hyvien käytäntöjen haku sieltä täältä ilman paikallistuntemusta, yhteistyösuhteiden lyhytaikaisuus - siirrettäviä hyviä käytäntöjä ja kaikkia niiden yksityiskohtia ei tunneta riittävän hyvin, jotta ne pystyttäisiin siirtämään uusien toimijoiden käyttöön - keskittyminen esteisiin ja ongelmiin - valmius kuunnella myös muutosvastarinnan ääniä ja vaihtoehtoisia ideoita - sokeus omasta suunnitelmasta poikkeaville poluille - sinnikkyys - jääräpäisyys 8

9 1. Aluksi 9

10 2. ARVIOINTI Innovaatioiden tunnistamisen, siirron ja käyttöönoton eri vaiheissa arvioidaan sekä tuloksia että prosessin etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin avainasemassa ovat kaikissa prosessin eri vaiheissa siirrettävien käytäntöjen lopulliset hyödynsaajat ja muut keskeiset toimijat. 10

11 2. Arviointi PROSESSIN ARVIOINTI Innovaatioiden siirtoprosessin suunnitteluvaiheessa tulee prosessille asettaa tavoitteet sekä määritellä kriteerit, joita siirrettäviltä käytännöiltä odotetaan. Lisäksi tulee luoda mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista tullaan arvioimaan. Tavoitteita asetettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää käytettävissä oleviin taloudellisiin ja ajallisiin resursseihin. Prosessin edetessä arvioidaan jatkuvasti sekä siirrettäviä käytäntöjä että niiden siirtämiseen liittyviä vaiheita. Prosessin alussa arvioidaan erityisesti sitä, miten hyvin suunnitellut tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat organisaation kehittämishaasteisiin ja strategisiin painopisteisiin sekä miten siirrettävien innovaatioiden käyttöönoton avainhenkilöt (hyödynsaajat, loppukäyttäjät, muutosagentit ja johto) ovat mukana suunnittelussa ja ovat sitoutuneet prosessin eteenpäin viemiseen. Myöhemmin on hyvä säännöllisin väliajoin pysähtyä arvioimaan prosessin etenemistä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen asetettujen tavoitteiden saavuttaminen suhteessa ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin avainhenkilöiden sitoutuminen ja osallistuminen prosessin eri vaiheisiin (suunnittelu, kartoitus, kokeilu, käyttöönotto) tiedonkulku suunnitelman etenemisestä eri toimijoiden kesken tulosten odotettavissa olevat vaikutukset Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja arviointi Organisaation kehittämishaasteisiin innovaatioiden siirtoprosessin tuloksena löytyneitä ratkaisuja arvioidaan suhteessa asetettuihin kriteereihin. Siihen, millaisin kriteerein innovaatioita kussakin tapauksessa arvioidaan, vaikuttaa se, minkälaisiin haasteisiin ratkaisuja haetaan. Hyviä käytäntöjä voidaan arvioida muun muassa seuraavista näkökulmista: hyödyllisyys ja vaikuttavuus taloudellisuus uudet ja erityiset piirteet sekä lisäarvo suhteessa jo olemassa oleviin käytäntöihin (innovatiivisuus) sovellettavuus ja siirrettävyys vaivattomuus palautteen kerääminen ja hyödyntäminen tulosten pysyvät vaikutukset (sosiaalisesti kestävä kehitys) 11

12 HUIPPUVINKKI Huippu-hankkeen toimijat arvioivat hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin seuraavien kysymysten avulla: Miten Huippu-hanke on onnistunut löytämään uusia näkökulmia ja keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseksi? Miten hanke on onnistunut lisäämään maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksien ja työelämän välistä yhteistyötä? Mitä muita vaikutuksia hankkeella on ollut omaan organisaatioon ja toimintaympäristöön? Arvioinnin tukena Arvioinnin työkaluina prosessin eri vaiheissa voidaan hyödyntää käytettävissä olevista resursseista riippuen erilaisia keinoja. Yleisimmin käytetty keino on prosessin etenemisen itsearviointi. Hyviä käytäntöjä ja niiden siirtämisen prosessia voidaan arvioida myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden, vertaisarvioijien, toimesta. Vertaisarviointi on kuitenkin melko työläs organisoida ja se sitoo itsearviointia enemmän henkilöstöresursseja, aikaa ja rahaa. 12

13 2. Arviointi Yhtenä arvioinnin työkaluna voidaan käyttää SWOT-analyysiä*, jonka avulla arvioijat saavat helposti ja nopeasti tietoa käytäntöjen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Hyvä työkalu innovaatioiden siirtoprosessin arviointiin on myös oheinen hankkeiden tulosten arviointiin suunniteltu lomake. HUIPPUVINKKI ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT Arviointiohjeet: 1 = täysin samaa mieltä, 2 = osittain samaa mieltä, 3 = osittain eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä Perustelut Hankkeen tavoitteet ovat realistiset suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen tavoitteet ovat realistiset suhteessa hankkeen taloudellisiin ja ajallisiin resursseihin. Hankkeen kohderyhmä on tarkoituksenmukaisesti määritelty ottaen huomioon hankkeen tarvelähtöisyys ja tavoitteet. Hankkeen keskeiset toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa. Hankkeella on johdon tuki. Kohderyhmä vaikuttaa hankkeen toteutukseen ja sen edustajat ovat mukana hankkeen toteuttamistyössä. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden välillä on selkeästi määritelty ja kaikkien kumppanien tiedossa. Hanketoimijoiden välinen tiedonkulku ja vuorovaikutus on esteetöntä ja tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hanke hyödyntää muissa hankkeissa ja eri organisaatioissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Hankkeen hyvät käytännöt juurtuvat omaan organisaatioon. *SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämenetelmä, joka on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Siinä kirjataan ylös analysoitavan asian sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat, arvioidaan tilanne, tehdään päätelmiä ja jatkosuunnitelma toiminnan kehittämiseksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/swot-analyysi.) 13

14 3. KARTOITUS Innovaatioiden siirtoprosessin alussa identifioidaan haasteet, määritellään tavoitteet ja arvioinnin kriteerit sekä sitoutetaan keskeiset toimijat ja suunnitellaan prosessin kulku pääpiirteissään. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset ratkaisut ja arvioidaan niiden hyödyntämiskelpoisuus jatkon kannalta. 14

15 3. Kartoitus ASENNE KOHDALLAAN Lähtökohtana onnistuneelle innovaatioiden siirrolle on, että organisaatiossa vallitsee yhteinen tahtotila etsiä kehittämishaasteisiin aktiivisesti ratkaisuja oman organisaation ulkopuolelta. Tahtotilan lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä kokeilla muualta saatujen käytäntöjen toimivuutta uudessa toimintaympäristössä sekä valmiutta tarvittaessa muuttaa toimintakulttuuria, mikäli uudet käytännöt päätetään ottaa käyttöön. Innovaatioiden siirto edellyttää vähintään organisaation avainhenkilöiden sitoutumista ja valmiutta muutokseen, ei pelkästään asenteiden vaan myös käytännön toiminnan tasolla. Jotta asenneilmapiiri olisi suotuisa käytäntöjen käyttöönotolle ja juurtumiselle, kannattaa panostaa siihen, miten käytäntöjen tuleville hyödynsaajille ja loppukäyttäjille jo varhaisessa vaiheessa osoitetaan, mitä lisäarvoa uudet käytännöt perustyöhön tuovat. Apua must-win battle -toimintatavasta Organisaation kehittämishaasteisiin ratkaisujen löytäminen ja niiden ottaminen käyttöön sujuu huomattavasti kitkattomammin, jos organisaation strategisen johtamisen punaisena lankana toimii must-win battle -ajattelu. Tällöin johto on valinnut strategian jalkauttamisen kannalta muutaman keskeisen tavoitteen ja painopisteen, joiden saavuttamiseen kaikki kehittämistoimenpiteet ja niiden vaatimat resurssit suunnataan ja joiden etenemistä johto sekä tehtävään nimetyt vastuuhenkilöt aktiivisesti seuraavat ja arvioivat. Lisätietoja: Killing P., Malnight T., and Keys T Must- Win Battles. Creating the Focus You Need to Achieve Your Key Business Goals. 15

16 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty haasteiden identifiointi Innovaatioiden siirtoprosessin alussa kuvataan organisaation kehittämistoiminnan lähtötilanne ja kartoitetaan haasteet, joihin ratkaisua haetaan. Mitä selkeämmin siirtoprosessin tavoitteet ja kehittämistarpeet on kuvattu ja rajattu, sitä paremmat mahdollisuudet on myös löytää niihin ratkaisuja. Työvälineenä haasteiden kartoittamiseen voidaan käyttää esimerkiksi oheista taulukkoa. HUIPPUVINKKI Haasteiden kartoittaminen Huippu-hankkeessa kehitetyn lomakkeen avulla Kohderyhmä Haasteet / tavoitteet Toimenpiteet Tulokset Maahanmuuttajanuoret Koulutuksesta toiseen siirtyminen sujuvasti ja viivytyksittä; työllistyminen koulutuksen jälkeen Jatko-opintoihin tai työllistämiseen tähtäävien tukimuotojen kehittäminen oppilaitoksessa Nuoret siirtyvät entistä sujuvammin koulutuksesta toiseen ja työllistyvät Suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitteiden lisäksi kriteerit, joita siirrettävältä käytännöltä odotetaan, sekä mittarit, joilla kriteerien täyttymistä tullaan prosessin aikana arvioimaan. Innovaatioiden siirtoprosessin tavoitteita ja kriteerejä on hyvä pohtia sekä talouden että tähän tarkoitukseen käytettävissä olevien aika- ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Jotta innovaatiot aikanaan juurtuvat käytäntöön, tulee prosessin avainhenkilöiden olla mukana sen eri vaiheissa aina haasteiden identifioinnista ja prosessin suunnittelusta käytäntöjen kartoittamiseen ja kokeiluun. Suunnitelmista on tärkeää tiedottaa myös muille organisaation toimijoille, erityisesti mikäli siirrettävät innovaatiot edellyttävät merkittäviä toimintakulttuurin muutoksia. Vaikka prosessille on asetettu selkeät tavoitteet ja avainhenkilöillä on hyvä käsitys siitä, millaisia ratkaisuja haetaan, ei prosessin kulkua ole syytä suunnitella liian tarkkaan, jotta matkan varrella syntyville uusille ideoille ja sattumalle annettaisiin mahdollisuus. 16

17 3. Kartoitus Kumppaneiden ja ratkaisujen kartoitus Vaihtoehtoja siihen, mistä ratkaisuja organisaation kehittämishaasteisiin lähdetään hakemaan, on useita. Helpoin ratkaisu on etsiä hyviä käytäntöjä jo olemassa olevilta kansallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta ja heidän yhteistyöverkostoistaan. Jos ei tarkalleen tiedetä, mistä uusia innovaatioita voitaisiin löytää, apuna voidaan käyttää kansallisia ja kansainvälisiä hanketietokantoja. Valintaa tehtäessä on syytä harkita tarkoin suhteessa toimintaan varattuihin resursseihin, lähdetäänkö käytäntöjä kartoittamaan tutuilta toimijoilta ja tutusta verkostosta vai uusilta yhteistyökumppaneilta. Kun ratkaisuja kehittämishaasteisiin haetaan pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneilta, on molemminpuolinen luottamuksellinen suhde jo rakennettu ja näin päästään nopeammin ja sujuvammin käsiksi itse ongelmaan ja sen ratkaisuvaihtoehtoihin. Vaikka aikaa ei tällöin tarvita kumppaniin ja hänen edustamaansa organisaatioon tutustumiseen, tarvitaan aikaa suhteiden ylläpitoon. Haasteeksi saattaa osoittautua, että osa perustoimintaan jo juurtuneista hyvistä käytännöistä jää huomaamatta, koska oletamme jo tuntevamme tutun yhteistyöorganisaation käytännöt. Kun ratkaisuja haasteisiin kartoitetaan puolestaan uudelta yhteistyökumppanilta, tulee luonnollisesti varata enemmän aikaa molemminpuolisen luottamuksen rakentamiseen sekä organisaation perustoimintaan ja toimijoihin tutustumiseen ennen kuin päästään käsiksi heidän hyviin käytäntöihinsä. Innovaatioiden kartoittamisessa uusilta kumppaneilta on hyvänä puolena se, että ilmeisistä riskeistä huolimatta mahdollisuudet löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja ovat suuremmat myös muihin tarpeisiin kuin mihin ratkaisuja alun alkaen haettiin! Tutut kumppanit + molemminpuolinen luottamuksellinen suhde + päästään nopeammin ja sujuvammin käsiksi ongelmanratkaisuun + etukäteen selkeämpi kuva todennäköisistä tuloksista -aikaa täytyy varata suhteen ylläpitämiseen -perustoimintaan jo juurtuneet hyvät käytännöt saattavat jäädä huomaamatta, kun oletamme tuntevamme toinen toistemme toiminnan jo hyvin Vieraat kumppanit + mahdollisuus löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja (myös muihin tarpeisiin kuin mihin ratkaisuja alun alkaen haettiin!) +/- epävarmuus tulosten todennäköisyydestä -organisaation perustoimintaan ja toimijoihin tutustumiseen ja luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa Miten konkreettisesti? Keinoja innovaatioiden kartoittamiseen on yhtä monia kuin on toimijoitakin. Edellä mainitut hyvien käytäntöjen kansalliset ja kansainväliset tietokannat toimivat hyvinä ratkaisujen kartoittamisen välineinä, mutta mikään ei voita käytäntöjen kehittäjien ja käyttäjien kohtaamista ja käytäntöihin perehtymistä paikan päällä. Innovaatioihin voi paikan päällä perehtyä vaikkapa seuraavin keinoin: haastattelut luennot tapaamiset workshopit ja seminaarit varjostaminen, toisen työn seuraaminen ja osallistuva havainnointi (shadowing) oman toiminnan vertaaminen toisen toimintaan ja toisilta oppiminen (benchmarking) 17

18 Tulosten arviointi Innovaatioiden kartoittamisen päätteeksi arvioidaan saadut alustavat tulokset suhteessa prosessille asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin sekä käytettävissä oleviin ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin. Huomiota kannattaa kiinnittää tässä vaiheessa siihen, mitkä ovat arvioitavan käytännön yleisluontoiset omasta toimintaympäristöstään irrotettavissa olevat ominaisuudet. Jotta käytännöt saadaan tulevaisuudessa juurtumaan käytäntöön, on tärkeää, että tuloksia arvioivat erityisesti ne, jotka tulevat niitä jatkossa työssään hyödyntämään. Arvioinnin tuloksena saadaan tieto niistä hyviksi ja hyödyntämiskelpoisiksi tunnistetuista ideoista ja käytännöistä, joiden uskotaan tuovan lisäarvoa organisaation olemassa oleviin käytäntöihin, ja joiden toimivuutta sitoudutaan käytännössä kokeilemaan. HUIPPUVINKKI Lomake, jota Huippu-hankkeessa käytettiin innovaatioiden siirron alustavien tulosten arviointiin ja hyödyntämiskelpoisten käytäntöjen tunnistamiseen Kiinnostavat käytännöt Gilde-projektin (Hollanti) työvaltainen opiskelumalli suorittaa ammatillisia opintoja. Nuoret, jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opinnot, tekevät vuoden ajan sairaalassa laitos- ja keittiöapulaisen töitä (3,5 päivää/ vko) ja suorittavat ammatillisia opintoja ohjaavan opettajan johdolla (1,5 päivää/vko) sairaalan tiloissa olevassa luokkahuoneessa. Miten voin hyödyntää omassa työssäni/projektissa Laajennetun työssäoppimisen ja työvaltaisten tutkinnon suorittamisen mallien kehittämistyössä ja projekteissa ammatillisella toisella asteella Minne muualle ja miten aion levittää hyviä käytäntöjä (oma organisaatio, yhteistyöverkosto jne.) Muut maakunnan ammatilliset oppilaitokset 18

19 3. Kartoitus Älä heitä lasta pesuveden mukana! Alustavassa tulosten arvioinnissa kannattaa erityistä huomiota kiinnittää siihen, ettei tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä siirrettävien käytäntöjen toimivuudesta tai toimimattomuudesta uudessa toimintaympäristössä ennen niiden kokeilua käytännössä. Käytäntöjen arviointi on aina subjektiivista ja usein onkin käynyt niin, että käytäntö joka on yhdelle toimijalle tuttu ja loppuun kaluttu, vie innovatiivisella tavalla toisen toimijan toimintaa eteenpäin. Keskeiset asiat Toimintaympäristön avainhenkilöiden yhteinen tahtotila ja valmius innovaatioiden siirron edellyttämään toimintakulttuuriin muutokseen Toimintaympäristön kehittämishaasteiden identifiointi ja innovaatioiden siirtoprosessin tavoitteiden kartoitus Siirtoprosessin avainhenkilöiden (hyödynsaajat, loppukäyttäjät, muutosagentit ja -johtajat) sitouttaminen Siirtoprosessin (mitä, miksi, miten ja kenelle) suunnittelu suhteessa ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin Päätetään, kartoitetaanko ratkaisuja jo olemassa olevilta, tutuilta yhteistyökumppaneilta vai uusilta kumppaneilta (vai sekä että) Innovaatioiden kartoittamisen tulosten arviointi suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin Älä suunnittele innovaatioiden siirtoprosessia kuoliaaksi, jotta uusien innovaatioiden ja ideoiden syntyminen on mahdollista 19

20 4. KOKEILU Innovaatioiden siirtoprosessin kokeiluvaiheessa muokataan hyödyntämiskelpoisiksi tunnistetut käytännöt uuteen toimintaympäristöön sopiviksi ja aloitetaan niiden kokeileminen käytännössä. Siirrettävän innovaation luonteesta riippuen voidaan tässä vaiheessa käynnistää käytännön kokeilu-, käyttöönotto- tai kehittämisprojekti, jonka jälkeen arvioidaan saavutetut tulokset. 20

21 4. Kokeilu PÄÄTÖS KOKEILUN ALOITTAMISESTA Kun innovaatioiden kartoittamisen alustavat tulokset on arvioitu, tehdään päätös siitä, mitä organisaation toimintaan lisäarvoa tuottavia käytäntöjä lähdetään kokeilemaan. Päätös tehdään suhteessa innovaatioiden siirtoprosessille alun perin asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin sekä tähän tarkoitukseen varattuihin resursseihin. Mitä suuremmasta toimintakulttuurin muutoksesta on kysymys ja mitä useamman ihmisen työnkuvaan siirrettävä käytäntö vaikuttaa, sitä vaativampi ja pidempi on todennäköisesti myös päätöksentekoprosessi ennen käytännön kokeilua. Yhden tai muutaman ihmisen työkäytäntöihin vaikuttavien innovaatioiden kokeilu voidaan sen sijaan pääsääntöisesti aloittaa nopeasti ilman sen suurempia koko organisaatiota koskevia neuvotteluja. HUIPPUVINKKI Lomake, jonka avulla Huippu-hankkeen toimijat suunnittelivat omassa organisaatiossaan hyödyntämiskelpoisiksi arvioitujen käytäntöjen pilotoinnin jatkotoimenpiteitä. Hyvä käytäntö Keskeinen sisältö Vastaanottaja Tarve Tavoite Rebound Aikalisämahdollisuus ammatillisella toisella asteella keskeyttämisvaarassa oleville nuorille, jossa tehdään osa ajasta opintoja ja osa itsetuntemukseen ja elämänhallintaan liittyviä sisältöjä Johtoryhmä, pedagogisen kehittämisen ryhmä, koulutusjohtajat, opinto-ohjaajat, ammattistartti, ohjaava koulutus Tukea nuorta saamaan ammatillinen perustutkinto ja lisätukea tarvittaessa Keskeyttämisten vähentäminen ja läpäisyn edistäminen Toimenpiteet ja aikataulu Avainsana Jatkolevitys Tulos Aloittamisesta sopiminen, työsuunnitelman tekeminen, projektiryhmän perustaminen, kokeilun toteuttaminen ja tulosten arviointi Keskeyttämisen ehkäisy Yhteistyökumppanit muissa oppilaitoksissa Samantyyppisen mallin käyttöönotto omassa oppilaitoksessa 21

22 Suunnittelu ja kokeilu Aivan kuten innovaatioiden siirtoprosessi kokonaisuudessaan, on myös hyödyntämiskelpoisiksi arvioitujen käytäntöjen kokeileminen syytä suunnitella huolellisesti. Kokeiluvaiheen ja sen suunnittelun keskeisiä toimijoita ovat luonnollisesti kokeiltavien käytäntöjen hyödynsaajat ja loppukäyttäjät. Siirrettävän innovaation luonteesta (työkäytäntö, malli, materiaali, toimintatapa, idea) ja organisaation kehittämistarpeista riippuen otetaan koko käytäntö, osa tai osia siitä kokeiltavaksi. Koska käytännössä on lähes mahdotonta siirtää innovaatioita puhtaasti sellaisenaan uuteen toimintaympäristöön, muokataan siirrettäviä käytäntöjä tarpeen mukaan ennen niiden kokeilemisen aloittamista. Tämä perustuu alustavaan arvioon siirrettävän käytännön yleisluontoisista, innovatiivisista ja uuteen toimintaympäristöön lisäarvoa tuottavista omasta ympäristöstään erotettavissa olevista ominaisuuksista. Hyvän käytännön kokeilu Hyvän käytännön toimivuuden kokeilu on usein helpointa toteuttaa perinteisellä projektimallilla, jossa määritellään tavoitteet, toimenpiteet, kohderyhmät, odotettavissa olevat tulokset ja vaadittavat resurssit. Esimerkiksi aiemmin tässä luvussa mainitussa Rebound-esimerkissä tavoitteena oli siirtää hollantilainen koulupudokkuutta vähentävä toimintamalli suomalaisen oppilaitoksen käyttöön. Toimenpiteitä olivat mallin levittäminen oppilaitoksen johdon ja toimijoiden tietoon, kokeilun aloittamisesta sopiminen ja pilottialojen valinta, työsuunnitelman tekeminen ja projektiryhmän perustaminen sekä kokeilun toteuttaminen ja tulosten arviointi. Kohderyhmiä olivat keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat sekä mallin levittämisen osalta oppilaitoksen henkilöstö ja johto. Odotettavissa oleva tulos oli mallin käyttöönotto sekä levittämissuunnitelma. Mallin kokeilu ja käyttöönotto vaati lisäresursseja ohjaus- ja tukitoimintaan. Esimerkki: Rebound tehostetun ohjauksen kokeilu käytännössä Tehostetun ohjauksen mallissa tuodaan rästien suorittaminen mahdollisimman lähelle opiskelijaa. Erityisopetuksen vastuuopettaja (erva-opettaja) ja opinto-ohjaaja kartoittavat rästejä ja valitsevat sen perusteella ennen jakson alkua ryhmät/opiskelijat, jotka tullaan ohjaamaan tehostettuun ohjaukseen. Myös muut opettajat ohjaavat opiskelijoita tehostettuun ohjaukseen. Opiskelijoiden kanssa sovitaan henkilökohtaisissa keskusteluissa rästien suorittamisesta. Jos opiskelija sitoutuu tekemään rästiin jääneitä opintojaan, opettajat, erva-opettaja ja rästipajan ohjaaja tukevat häntä tavoitteessaan ja tarvittaessa muistuttavat asiasta. Tehostetun ohjauksen mallissa lukujärjestykseen varataan joka viikko samaan ajankohtaan kaksi tuntia rästien suorittamiseen esim. torstaisin klo Samaan aikaan ei ole muita oppitunteja, joten kuka tahansa opiskelija pääsee ohjaukseen. Tarjolla on sekä ammatillisten teorioiden että atto-aineiden suoritusmahdollisuuksia. Atto-aineiden tehtävät pyydetään atto-opettajilta tai saadaan oppilaitoksen rästipajalta. Tehostetun ohjauksen tunneilla on läsnä erva-opettaja ja vaihdelleen muita opettajia. Ammatillisten rästien suorittamiseen tarjotaan vastaavalla tavalla mahdollisuus eri aikaan esim. perjantaina klo Tällöin tehostettua ohjausta antaa ammatillinen ohjaaja Toteutuksen alkuvalmisteluihin aikaa kuluu noin yksi työpäivä. Viikoittain ohjelman tarkistamiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen 1-2 h erva-opettajan työtä, jonka lisäksi tarvitaan opettajien työpanosta opiskelijoiden kannustamiseen rästien suorittamiseksi. 22 Projektisuunnittelija Mervi Leino Salon seudun ammattiopisto, Salo

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika

Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika HAKURYHMÄ: Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Hakuryhmän tavoitteet, painopisteet, valintaperusteet ja hakuaika Hakutiedote, ammattikoulutus, Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen18.4.2011

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki Aira Rajamäki Opetushallituksen valtionavustustoiminta

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan Ammattistartin seurantamallia. Hanke tehdään Opetushallituksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia?

Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja. Miten EVCET tukee prosessia? Opiskelijan ulkomaanjakso osana opintoja Miten EVCET tukee prosessia? Kirsi Lounela, kansainvälisten asioiden päällikkö Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Kansallinen tahtotila siirtyä kaikessa tutkintoon johtavassa

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki

Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen. Helsinki Oppimisympäristön tunnistamisesta osaamistodistukseen Helsinki 29.04.2014 Raportti tunnistetusta oppimisympäristöstä Työpajan yksilöinti: organisaatio, toimiala, osoitetiedot ja tutkinto Työpajan ominaispiirteet

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus

Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus Ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadunvarmistus HYVÄN OHJAUKSEN VARMISTAMINEN 12.5.2015 Pasi Kallioinen Taustaa Keskeyttämiset Ohjauksen / ohjaamattomuuden vaikutus?» Ohjauksen korkean laadun takaaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot