HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN. Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN. Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja"

Transkriptio

1 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja Matti Mäkelä Jaana Kilpinen

2 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja Huippu-hankkeen loppujulkaisu Kirjoittajat: Matti Mäkelä ja Jaana Kilpinen Taitto: Kimmo Säikkä Julkaisija: Huippu Nuorten työllistymistä edistävien hyvien käytäntöjen levittäminen -hanke Hankkeen toteuttajaorganisaatiot: Turun kaupungin sivistystoimiala (hallinnoiva organisaatio), Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala, Turun kristillisen opiston säätiö Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto Varsinais-Suomen ELY-keskus Toteuttajaorganisaatiot Painopaikka: Saarijärven Offset Oy 2013 ISBN (nid) ISBN (pdf)

3 HUIPPUMALLIT KÄYTTÖÖN Innovaatioiden tunnistamisen, siirtämisen ja käyttöönoton käsikirja SISÄLTÖ: ALUKSI...4 ARVIOINTI...10 KARTOITUS...14 KOKEILU...20 KÄYTTÖÖNOTTO...24 ONNISTUNUT SIIRTO...36 Lisätietoja: kirjallisuus ja nettisivut

4 1. ALUKSI

5 1. Aluksi Onnistuminen tai epäonnistuminen innovaatioiden siirtämisessä riippuu samoista perusasioista kuin missä tahansa kehittämistoiminnassa. Hyvien tulosten taustalla on aina selkeä tavoitteiden asettelu, hyvä suunnittelu, kaikkien toimijoiden sitoutuminen ja sitouttaminen sekä onnistunut juurruttamis- ja levittämistyö. Liikaa ei voi myöskään korostaa yhteistyön jatkuvuuden merkitystä. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutti on jo vuodesta 2005 tehnyt yhteistyötä pohjoishollantilaisen Groningenin provinssin eri toimijoiden kanssa. Hyöty on ollut molemminpuolista. Hollantilaisia malleja on pystytty hyödyntämään ideoitaessa Varsinais-Suomeen maakunnallista ohjausmallia ja vastaavasti omat asiantuntijamme ovat käyneet useaan otteeseen Groningenissa kouluttamassa eri hankkeissa kehitettyjä koulutus- ja nuorisotakuun toteutumista edistäviä käytäntöjä. Eikä kansallisen tai kansainvälisen levittämistyön tarvitse aina tähdätä näyttäviin ja laajoihin maa- tai jopa valtakunnallisiin malleihin. Yhtä tärkeitä ovat erilaiset työkäytännöt, joiden avulla voidaan kehittää vaikkapa yhden koulutusalan tai -tyypin toimintaa. Esimerkkinä mainittakoon niin ikään Hollannista Turkuun siirretty maahanmuuttajakoulutuksen malli, missä kieltä lähdetään oppimaan työpaikoille heti alkeista lähtien. Eittämättömiä hyveitä hyvien käytäntöjen ja toimintamallien siirtämisessä ja onnistuneessa hyödyntämisessä ovat myös avoimuus ja kyky tunnistaa mahdollisuuksia. Liian usein innovaatioiden siirto pysähtyy ja tämä koskee niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä siihen, että jäädään tuijottamaan rakenteiden ja toimintamallien eroavaisuuksia ja tätä kautta syntyviä esteitä. Paljon hedelmällisempää on etsiä yhtäläisyyksiä ja nähdä, miten uudet mallit ja käytänteet voisivat edelleen kehitettyinä hyödyttää omaa organisaatiota ja toimintaympäristöä. Innovaatiolla tarkoitetaan tässä julkaisussa organisaation keskeisten toimijoiden hyväksi käytännöksi määrittelemää toimintamallia, jonka katsotaan tuovan merkittävää lisäarvoa ja uutta organisaation vallitseviin käytäntöihin hyödynsaajien näkökulmasta. Turussa marraskuussa 2013, Matti Mäkelä ja Jaana Kilpinen Hanke pähkinänkuoressa: Huippumallit haussa Huippu-hanke lähti liikkeelle halusta kohdata kansainvälisen yhteistyön ihan hyviä juttujahan siellä oli, mutta ei niitä voida meillä hyödyntää, koska koko toimintaympäristömme on niin erilainen -haasteen. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja siirtää muissa EU-maissa kehitettyjä nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja suomalaisten toimijoiden käyttöön. Toiminta ei rajoittunut pelkästään hyvien käytäntöjen hyödyntämiseen, vaan tavoitteena oli myös luoda uusia keinoja ja työkaluja toimivien mallien tunnistamiseen ja innovaatioiden siirtoon. Nuorten työelämään siirtymistä helpottavia malleja haettiin kansainvälisiltä kumppaneilta Saksasta, Englannista ja Hollannista. Suurin osa työstä tapahtui silti Suomessa, missä hanketoimijat testasivat siirrettäviä malleja ja työmateriaaleja sekä työstivät niitä saadun palautteen perusteella paikallisiin tarpeisiin sopiviksi. Kv-kumppaneille järjestettiin lisäksi levittämisseminaarit, joissa kerrottiin kokemuksia eri käytäntöjen siirrettävyydestä ja toimivuudesta uudessa toimintaympäristössä sekä esiteltiin innovaatioiden siirtoon rakennettu työkalu. Keväällä 2011 toimintansa aloittanut Huippu-hanke jatkuu saakka. Osin Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen hallinnoivana organisaationa toimii Turun kaupungin sivistystoimiala. Lisätietoja: 5

6 HUIPPU-TYÖKALU SITOUTTAMINEN JUURRUTTAMINEN LEVITTÄMINEN KARTOITUS - haasteiden identifiointi - mahdollisten ratkaisujen kartoitus - suunnittelu ARVIOINTI KOKEILU - osa/osia hyvästä käytännöstä käyttöön -koko käytäntö otetaan käyttöön - modifiointi uuteen toimintaympäristöön - pilotointi - kehittämisprojekti - kokeilu-/ käyttöönottoprojekti ARVIOINTI KÄYTTÖÖN- OTTO - tuotteistaminen - juurrutus - levittäminen - syvälevitys - uudet kehittämisideat UUDET KEHITYSIDEAT Tässä julkaisussa esiteltävä innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen tarkoitettu Huippu-työkalu perustuu siirtoprosessin eri osien yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja hallintaan. Työkalut ja toimintamallit soveltuvat käytettäviksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä yhteistyössä. Vielä yksityiskohtaisemmin niihin voi tutustua hankkeen nettisivuilla. Myöhemmin tässä julkaisussa tarkemmin kuvatut siirtoprosessin osat ovat seuraavat: kartoitus, kokeilu, käyttöönotto Kartoitusvaiheessa on keskeistä selvittää omien kehittämistarpeiden lisäksi mahdolliset ratkaisut ja niiden soveltuvuus oman organisaation toimintaan sekä suunnitella siirtoprosessi. Kokeiluvaiheessa kiinnostavimmiksi koetut toimintamallit pilotoidaan ja niiden toimivuutta arvioidaan. Onnistuneiksi koetut mallit siirtyvät käyttöönottovaiheeseen, jossa käytänteet tuotteistetaan ja juurrutetaan omaan organisaatioon sekä levitetään muiden toimijoiden käyttöön. Arviointi on keskeinen osa prosessia. Eri vaiheiden välissä arviointiin syvennytään erityisen tarkasti (mitkä käytänteet siirretään kartoituksesta kokeiluun? onnistuivatko pilotit niin hyvin, että kokeilun jälkeen on mahdollista siirtyä käyttöönottoon? jne.), mutta arvioinnin täytyy tämän lisäksi olla koko prosessin elinkaaren ajan jatkuvaa. Arvioinnin lisäksi muita läpikäyviä teemoja ovat sitouttaminen ja juurruttaminen sekä levittäminen. 6

7 1. Aluksi Työkalusta sanottua Hanketyössä Huippu-prosessin pitäisi olla luonteva ikiliikkuja, joka jatkuu hankkeesta toiseen omina ja toisiinsa liittyvinä prosesseina ja hioo timantteja toimivista käytännöistä. Projektipäällikkö Henna Rautavuo-Hätönen Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Innovaatioiden siirtoon kehitetty työkalu on enemmän kuin erinomainen. Prosessi ja siihen liittyvät askeleet on helppokäyttöinen ja se on meillä käytössä eri projekteissa. Projektipäällikkö Henk ten Brinke CMO Groningen, Hollanti Parasta Huippu-hankkeen innovaatioiden siirron prosessissa on sen selkeys ja johdonmukainen rakenne. Vaiheittain etenevä prosessi varmistaa suunnitelmallisen työskentelyn innovaatioiden siirrossa. Malli on monipuolinen ja sopii yhtä hyvin kansainväliseen innovaatioiden ja hyvien käytäntöjen siirtoon kuin paikallisiin pieniin muutosprosesseihin. Toimintamalli tukee hankkeiden hyvien käytäntöjen esille saamista, niiden edelleen kehittämistä sekä ennen kaikkea tuotteistamista. Tiivistetysti sanottuna Huippu-hankkeen innovaatioiden siirron prosessin avulla taataan hyvien käytäntöjen aiempaa laadukkaampi ja tuloksellisempi levittäminen ja juurruttaminen toimijoille. Huippu-malli on erinomainen työkalu toisilta oppimiseen ja oman projektityön kehittämiseen. Kiinnostavaa on myös saada palautetta omista malleista ja nähdä, miten ne muuntuvat muiden käytössä. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuksia ja lähtökohtia uusille innovaatioille ja kehittämishankkeille. Koulutusjohtaja Peter van der Heijden Friesland College, Hollanti Projektisuunnittelija Mervi Leino Salon seudun ammattiopisto, Salo 7

8 Innovaatioiden siirron perushyveet ja kuolemansynnit Perushyveet: - selkeä tavoitteiden asettelu ja tarpeiden määrittely - hyvä suunnittelu - kaikkien toimijoiden sitoutuminen ja sitouttaminen - jatkuva arviointi ja valmius korjaaviin toimenpiteisiin tarvittaessa - onnistunut juurruttamis- ja levittämistyö - pitkäaikaiset yhteistyösuhteet ja keskinäinen luottamus - siirrettävien käytäntöjen syvällinen tuntemus - avoimuus ja kyky tunnistaa mahdollisuuksia Kuolemansynnit: - siirrettävät innovaatiot eivät vastaa organisaation tai sen henkilöstön kehittämistarpeisiin - huono ja/tai riittämätön suunnittelu -toimijoiden sitouttamiseen ei ole käytetty riittävästi aikaa ja resursseja, eikä uusien käytänteiden tärkeyttä osata/voida perustella riittävän vakuuttavasti -siirtoprosessille ei ole rakennettu arviointisuunnitelmaa - tiedotus ja viestintä riittämätöntä, oletetaan käytäntöjen juurtuvan ja leviävän itsestään - hyvien käytäntöjen haku sieltä täältä ilman paikallistuntemusta, yhteistyösuhteiden lyhytaikaisuus - siirrettäviä hyviä käytäntöjä ja kaikkia niiden yksityiskohtia ei tunneta riittävän hyvin, jotta ne pystyttäisiin siirtämään uusien toimijoiden käyttöön - keskittyminen esteisiin ja ongelmiin - valmius kuunnella myös muutosvastarinnan ääniä ja vaihtoehtoisia ideoita - sokeus omasta suunnitelmasta poikkeaville poluille - sinnikkyys - jääräpäisyys 8

9 1. Aluksi 9

10 2. ARVIOINTI Innovaatioiden tunnistamisen, siirron ja käyttöönoton eri vaiheissa arvioidaan sekä tuloksia että prosessin etenemistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin avainasemassa ovat kaikissa prosessin eri vaiheissa siirrettävien käytäntöjen lopulliset hyödynsaajat ja muut keskeiset toimijat. 10

11 2. Arviointi PROSESSIN ARVIOINTI Innovaatioiden siirtoprosessin suunnitteluvaiheessa tulee prosessille asettaa tavoitteet sekä määritellä kriteerit, joita siirrettäviltä käytännöiltä odotetaan. Lisäksi tulee luoda mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista tullaan arvioimaan. Tavoitteita asetettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää käytettävissä oleviin taloudellisiin ja ajallisiin resursseihin. Prosessin edetessä arvioidaan jatkuvasti sekä siirrettäviä käytäntöjä että niiden siirtämiseen liittyviä vaiheita. Prosessin alussa arvioidaan erityisesti sitä, miten hyvin suunnitellut tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat organisaation kehittämishaasteisiin ja strategisiin painopisteisiin sekä miten siirrettävien innovaatioiden käyttöönoton avainhenkilöt (hyödynsaajat, loppukäyttäjät, muutosagentit ja johto) ovat mukana suunnittelussa ja ovat sitoutuneet prosessin eteenpäin viemiseen. Myöhemmin on hyvä säännöllisin väliajoin pysähtyä arvioimaan prosessin etenemistä esimerkiksi seuraavista näkökulmista: suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen asetettujen tavoitteiden saavuttaminen suhteessa ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin avainhenkilöiden sitoutuminen ja osallistuminen prosessin eri vaiheisiin (suunnittelu, kartoitus, kokeilu, käyttöönotto) tiedonkulku suunnitelman etenemisestä eri toimijoiden kesken tulosten odotettavissa olevat vaikutukset Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja arviointi Organisaation kehittämishaasteisiin innovaatioiden siirtoprosessin tuloksena löytyneitä ratkaisuja arvioidaan suhteessa asetettuihin kriteereihin. Siihen, millaisin kriteerein innovaatioita kussakin tapauksessa arvioidaan, vaikuttaa se, minkälaisiin haasteisiin ratkaisuja haetaan. Hyviä käytäntöjä voidaan arvioida muun muassa seuraavista näkökulmista: hyödyllisyys ja vaikuttavuus taloudellisuus uudet ja erityiset piirteet sekä lisäarvo suhteessa jo olemassa oleviin käytäntöihin (innovatiivisuus) sovellettavuus ja siirrettävyys vaivattomuus palautteen kerääminen ja hyödyntäminen tulosten pysyvät vaikutukset (sosiaalisesti kestävä kehitys) 11

12 HUIPPUVINKKI Huippu-hankkeen toimijat arvioivat hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta suhteessa hankkeen tavoitteisiin seuraavien kysymysten avulla: Miten Huippu-hanke on onnistunut löytämään uusia näkökulmia ja keinoja nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistämiseksi? Miten hanke on onnistunut lisäämään maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksien ja työelämän välistä yhteistyötä? Mitä muita vaikutuksia hankkeella on ollut omaan organisaatioon ja toimintaympäristöön? Arvioinnin tukena Arvioinnin työkaluina prosessin eri vaiheissa voidaan hyödyntää käytettävissä olevista resursseista riippuen erilaisia keinoja. Yleisimmin käytetty keino on prosessin etenemisen itsearviointi. Hyviä käytäntöjä ja niiden siirtämisen prosessia voidaan arvioida myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden, vertaisarvioijien, toimesta. Vertaisarviointi on kuitenkin melko työläs organisoida ja se sitoo itsearviointia enemmän henkilöstöresursseja, aikaa ja rahaa. 12

13 2. Arviointi Yhtenä arvioinnin työkaluna voidaan käyttää SWOT-analyysiä*, jonka avulla arvioijat saavat helposti ja nopeasti tietoa käytäntöjen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Hyvä työkalu innovaatioiden siirtoprosessin arviointiin on myös oheinen hankkeiden tulosten arviointiin suunniteltu lomake. HUIPPUVINKKI ARVIOINTIALUEET JA -KRITEERIT Arviointiohjeet: 1 = täysin samaa mieltä, 2 = osittain samaa mieltä, 3 = osittain eri mieltä, 4 = täysin eri mieltä Perustelut Hankkeen tavoitteet ovat realistiset suhteessa suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen tavoitteet ovat realistiset suhteessa hankkeen taloudellisiin ja ajallisiin resursseihin. Hankkeen kohderyhmä on tarkoituksenmukaisesti määritelty ottaen huomioon hankkeen tarvelähtöisyys ja tavoitteet. Hankkeen keskeiset toimijat ovat olleet mukana suunnitelman laadinnassa. Hankkeella on johdon tuki. Kohderyhmä vaikuttaa hankkeen toteutukseen ja sen edustajat ovat mukana hankkeen toteuttamistyössä. Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden välillä on selkeästi määritelty ja kaikkien kumppanien tiedossa. Hanketoimijoiden välinen tiedonkulku ja vuorovaikutus on esteetöntä ja tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Hanke hyödyntää muissa hankkeissa ja eri organisaatioissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Hankkeen hyvät käytännöt juurtuvat omaan organisaatioon. *SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämenetelmä, joka on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Siinä kirjataan ylös analysoitavan asian sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat, arvioidaan tilanne, tehdään päätelmiä ja jatkosuunnitelma toiminnan kehittämiseksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/swot-analyysi.) 13

14 3. KARTOITUS Innovaatioiden siirtoprosessin alussa identifioidaan haasteet, määritellään tavoitteet ja arvioinnin kriteerit sekä sitoutetaan keskeiset toimijat ja suunnitellaan prosessin kulku pääpiirteissään. Lisäksi kartoitetaan mahdolliset ratkaisut ja arvioidaan niiden hyödyntämiskelpoisuus jatkon kannalta. 14

15 3. Kartoitus ASENNE KOHDALLAAN Lähtökohtana onnistuneelle innovaatioiden siirrolle on, että organisaatiossa vallitsee yhteinen tahtotila etsiä kehittämishaasteisiin aktiivisesti ratkaisuja oman organisaation ulkopuolelta. Tahtotilan lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä kokeilla muualta saatujen käytäntöjen toimivuutta uudessa toimintaympäristössä sekä valmiutta tarvittaessa muuttaa toimintakulttuuria, mikäli uudet käytännöt päätetään ottaa käyttöön. Innovaatioiden siirto edellyttää vähintään organisaation avainhenkilöiden sitoutumista ja valmiutta muutokseen, ei pelkästään asenteiden vaan myös käytännön toiminnan tasolla. Jotta asenneilmapiiri olisi suotuisa käytäntöjen käyttöönotolle ja juurtumiselle, kannattaa panostaa siihen, miten käytäntöjen tuleville hyödynsaajille ja loppukäyttäjille jo varhaisessa vaiheessa osoitetaan, mitä lisäarvoa uudet käytännöt perustyöhön tuovat. Apua must-win battle -toimintatavasta Organisaation kehittämishaasteisiin ratkaisujen löytäminen ja niiden ottaminen käyttöön sujuu huomattavasti kitkattomammin, jos organisaation strategisen johtamisen punaisena lankana toimii must-win battle -ajattelu. Tällöin johto on valinnut strategian jalkauttamisen kannalta muutaman keskeisen tavoitteen ja painopisteen, joiden saavuttamiseen kaikki kehittämistoimenpiteet ja niiden vaatimat resurssit suunnataan ja joiden etenemistä johto sekä tehtävään nimetyt vastuuhenkilöt aktiivisesti seuraavat ja arvioivat. Lisätietoja: Killing P., Malnight T., and Keys T Must- Win Battles. Creating the Focus You Need to Achieve Your Key Business Goals. 15

16 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty haasteiden identifiointi Innovaatioiden siirtoprosessin alussa kuvataan organisaation kehittämistoiminnan lähtötilanne ja kartoitetaan haasteet, joihin ratkaisua haetaan. Mitä selkeämmin siirtoprosessin tavoitteet ja kehittämistarpeet on kuvattu ja rajattu, sitä paremmat mahdollisuudet on myös löytää niihin ratkaisuja. Työvälineenä haasteiden kartoittamiseen voidaan käyttää esimerkiksi oheista taulukkoa. HUIPPUVINKKI Haasteiden kartoittaminen Huippu-hankkeessa kehitetyn lomakkeen avulla Kohderyhmä Haasteet / tavoitteet Toimenpiteet Tulokset Maahanmuuttajanuoret Koulutuksesta toiseen siirtyminen sujuvasti ja viivytyksittä; työllistyminen koulutuksen jälkeen Jatko-opintoihin tai työllistämiseen tähtäävien tukimuotojen kehittäminen oppilaitoksessa Nuoret siirtyvät entistä sujuvammin koulutuksesta toiseen ja työllistyvät Suunnitteluvaiheessa määritellään tavoitteiden lisäksi kriteerit, joita siirrettävältä käytännöltä odotetaan, sekä mittarit, joilla kriteerien täyttymistä tullaan prosessin aikana arvioimaan. Innovaatioiden siirtoprosessin tavoitteita ja kriteerejä on hyvä pohtia sekä talouden että tähän tarkoitukseen käytettävissä olevien aika- ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Jotta innovaatiot aikanaan juurtuvat käytäntöön, tulee prosessin avainhenkilöiden olla mukana sen eri vaiheissa aina haasteiden identifioinnista ja prosessin suunnittelusta käytäntöjen kartoittamiseen ja kokeiluun. Suunnitelmista on tärkeää tiedottaa myös muille organisaation toimijoille, erityisesti mikäli siirrettävät innovaatiot edellyttävät merkittäviä toimintakulttuurin muutoksia. Vaikka prosessille on asetettu selkeät tavoitteet ja avainhenkilöillä on hyvä käsitys siitä, millaisia ratkaisuja haetaan, ei prosessin kulkua ole syytä suunnitella liian tarkkaan, jotta matkan varrella syntyville uusille ideoille ja sattumalle annettaisiin mahdollisuus. 16

17 3. Kartoitus Kumppaneiden ja ratkaisujen kartoitus Vaihtoehtoja siihen, mistä ratkaisuja organisaation kehittämishaasteisiin lähdetään hakemaan, on useita. Helpoin ratkaisu on etsiä hyviä käytäntöjä jo olemassa olevilta kansallisilta ja kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta ja heidän yhteistyöverkostoistaan. Jos ei tarkalleen tiedetä, mistä uusia innovaatioita voitaisiin löytää, apuna voidaan käyttää kansallisia ja kansainvälisiä hanketietokantoja. Valintaa tehtäessä on syytä harkita tarkoin suhteessa toimintaan varattuihin resursseihin, lähdetäänkö käytäntöjä kartoittamaan tutuilta toimijoilta ja tutusta verkostosta vai uusilta yhteistyökumppaneilta. Kun ratkaisuja kehittämishaasteisiin haetaan pitkäaikaisilta yhteistyökumppaneilta, on molemminpuolinen luottamuksellinen suhde jo rakennettu ja näin päästään nopeammin ja sujuvammin käsiksi itse ongelmaan ja sen ratkaisuvaihtoehtoihin. Vaikka aikaa ei tällöin tarvita kumppaniin ja hänen edustamaansa organisaatioon tutustumiseen, tarvitaan aikaa suhteiden ylläpitoon. Haasteeksi saattaa osoittautua, että osa perustoimintaan jo juurtuneista hyvistä käytännöistä jää huomaamatta, koska oletamme jo tuntevamme tutun yhteistyöorganisaation käytännöt. Kun ratkaisuja haasteisiin kartoitetaan puolestaan uudelta yhteistyökumppanilta, tulee luonnollisesti varata enemmän aikaa molemminpuolisen luottamuksen rakentamiseen sekä organisaation perustoimintaan ja toimijoihin tutustumiseen ennen kuin päästään käsiksi heidän hyviin käytäntöihinsä. Innovaatioiden kartoittamisessa uusilta kumppaneilta on hyvänä puolena se, että ilmeisistä riskeistä huolimatta mahdollisuudet löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja ovat suuremmat myös muihin tarpeisiin kuin mihin ratkaisuja alun alkaen haettiin! Tutut kumppanit + molemminpuolinen luottamuksellinen suhde + päästään nopeammin ja sujuvammin käsiksi ongelmanratkaisuun + etukäteen selkeämpi kuva todennäköisistä tuloksista -aikaa täytyy varata suhteen ylläpitämiseen -perustoimintaan jo juurtuneet hyvät käytännöt saattavat jäädä huomaamatta, kun oletamme tuntevamme toinen toistemme toiminnan jo hyvin Vieraat kumppanit + mahdollisuus löytää uusia innovatiivisia ratkaisuja (myös muihin tarpeisiin kuin mihin ratkaisuja alun alkaen haettiin!) +/- epävarmuus tulosten todennäköisyydestä -organisaation perustoimintaan ja toimijoihin tutustumiseen ja luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa Miten konkreettisesti? Keinoja innovaatioiden kartoittamiseen on yhtä monia kuin on toimijoitakin. Edellä mainitut hyvien käytäntöjen kansalliset ja kansainväliset tietokannat toimivat hyvinä ratkaisujen kartoittamisen välineinä, mutta mikään ei voita käytäntöjen kehittäjien ja käyttäjien kohtaamista ja käytäntöihin perehtymistä paikan päällä. Innovaatioihin voi paikan päällä perehtyä vaikkapa seuraavin keinoin: haastattelut luennot tapaamiset workshopit ja seminaarit varjostaminen, toisen työn seuraaminen ja osallistuva havainnointi (shadowing) oman toiminnan vertaaminen toisen toimintaan ja toisilta oppiminen (benchmarking) 17

18 Tulosten arviointi Innovaatioiden kartoittamisen päätteeksi arvioidaan saadut alustavat tulokset suhteessa prosessille asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin sekä käytettävissä oleviin ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin. Huomiota kannattaa kiinnittää tässä vaiheessa siihen, mitkä ovat arvioitavan käytännön yleisluontoiset omasta toimintaympäristöstään irrotettavissa olevat ominaisuudet. Jotta käytännöt saadaan tulevaisuudessa juurtumaan käytäntöön, on tärkeää, että tuloksia arvioivat erityisesti ne, jotka tulevat niitä jatkossa työssään hyödyntämään. Arvioinnin tuloksena saadaan tieto niistä hyviksi ja hyödyntämiskelpoisiksi tunnistetuista ideoista ja käytännöistä, joiden uskotaan tuovan lisäarvoa organisaation olemassa oleviin käytäntöihin, ja joiden toimivuutta sitoudutaan käytännössä kokeilemaan. HUIPPUVINKKI Lomake, jota Huippu-hankkeessa käytettiin innovaatioiden siirron alustavien tulosten arviointiin ja hyödyntämiskelpoisten käytäntöjen tunnistamiseen Kiinnostavat käytännöt Gilde-projektin (Hollanti) työvaltainen opiskelumalli suorittaa ammatillisia opintoja. Nuoret, jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opinnot, tekevät vuoden ajan sairaalassa laitos- ja keittiöapulaisen töitä (3,5 päivää/ vko) ja suorittavat ammatillisia opintoja ohjaavan opettajan johdolla (1,5 päivää/vko) sairaalan tiloissa olevassa luokkahuoneessa. Miten voin hyödyntää omassa työssäni/projektissa Laajennetun työssäoppimisen ja työvaltaisten tutkinnon suorittamisen mallien kehittämistyössä ja projekteissa ammatillisella toisella asteella Minne muualle ja miten aion levittää hyviä käytäntöjä (oma organisaatio, yhteistyöverkosto jne.) Muut maakunnan ammatilliset oppilaitokset 18

19 3. Kartoitus Älä heitä lasta pesuveden mukana! Alustavassa tulosten arvioinnissa kannattaa erityistä huomiota kiinnittää siihen, ettei tehdä liian hätäisiä johtopäätöksiä siirrettävien käytäntöjen toimivuudesta tai toimimattomuudesta uudessa toimintaympäristössä ennen niiden kokeilua käytännössä. Käytäntöjen arviointi on aina subjektiivista ja usein onkin käynyt niin, että käytäntö joka on yhdelle toimijalle tuttu ja loppuun kaluttu, vie innovatiivisella tavalla toisen toimijan toimintaa eteenpäin. Keskeiset asiat Toimintaympäristön avainhenkilöiden yhteinen tahtotila ja valmius innovaatioiden siirron edellyttämään toimintakulttuuriin muutokseen Toimintaympäristön kehittämishaasteiden identifiointi ja innovaatioiden siirtoprosessin tavoitteiden kartoitus Siirtoprosessin avainhenkilöiden (hyödynsaajat, loppukäyttäjät, muutosagentit ja -johtajat) sitouttaminen Siirtoprosessin (mitä, miksi, miten ja kenelle) suunnittelu suhteessa ajallisiin ja taloudellisiin resursseihin Päätetään, kartoitetaanko ratkaisuja jo olemassa olevilta, tutuilta yhteistyökumppaneilta vai uusilta kumppaneilta (vai sekä että) Innovaatioiden kartoittamisen tulosten arviointi suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin Älä suunnittele innovaatioiden siirtoprosessia kuoliaaksi, jotta uusien innovaatioiden ja ideoiden syntyminen on mahdollista 19

20 4. KOKEILU Innovaatioiden siirtoprosessin kokeiluvaiheessa muokataan hyödyntämiskelpoisiksi tunnistetut käytännöt uuteen toimintaympäristöön sopiviksi ja aloitetaan niiden kokeileminen käytännössä. Siirrettävän innovaation luonteesta riippuen voidaan tässä vaiheessa käynnistää käytännön kokeilu-, käyttöönotto- tai kehittämisprojekti, jonka jälkeen arvioidaan saavutetut tulokset. 20

21 4. Kokeilu PÄÄTÖS KOKEILUN ALOITTAMISESTA Kun innovaatioiden kartoittamisen alustavat tulokset on arvioitu, tehdään päätös siitä, mitä organisaation toimintaan lisäarvoa tuottavia käytäntöjä lähdetään kokeilemaan. Päätös tehdään suhteessa innovaatioiden siirtoprosessille alun perin asetettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin sekä tähän tarkoitukseen varattuihin resursseihin. Mitä suuremmasta toimintakulttuurin muutoksesta on kysymys ja mitä useamman ihmisen työnkuvaan siirrettävä käytäntö vaikuttaa, sitä vaativampi ja pidempi on todennäköisesti myös päätöksentekoprosessi ennen käytännön kokeilua. Yhden tai muutaman ihmisen työkäytäntöihin vaikuttavien innovaatioiden kokeilu voidaan sen sijaan pääsääntöisesti aloittaa nopeasti ilman sen suurempia koko organisaatiota koskevia neuvotteluja. HUIPPUVINKKI Lomake, jonka avulla Huippu-hankkeen toimijat suunnittelivat omassa organisaatiossaan hyödyntämiskelpoisiksi arvioitujen käytäntöjen pilotoinnin jatkotoimenpiteitä. Hyvä käytäntö Keskeinen sisältö Vastaanottaja Tarve Tavoite Rebound Aikalisämahdollisuus ammatillisella toisella asteella keskeyttämisvaarassa oleville nuorille, jossa tehdään osa ajasta opintoja ja osa itsetuntemukseen ja elämänhallintaan liittyviä sisältöjä Johtoryhmä, pedagogisen kehittämisen ryhmä, koulutusjohtajat, opinto-ohjaajat, ammattistartti, ohjaava koulutus Tukea nuorta saamaan ammatillinen perustutkinto ja lisätukea tarvittaessa Keskeyttämisten vähentäminen ja läpäisyn edistäminen Toimenpiteet ja aikataulu Avainsana Jatkolevitys Tulos Aloittamisesta sopiminen, työsuunnitelman tekeminen, projektiryhmän perustaminen, kokeilun toteuttaminen ja tulosten arviointi Keskeyttämisen ehkäisy Yhteistyökumppanit muissa oppilaitoksissa Samantyyppisen mallin käyttöönotto omassa oppilaitoksessa 21

22 Suunnittelu ja kokeilu Aivan kuten innovaatioiden siirtoprosessi kokonaisuudessaan, on myös hyödyntämiskelpoisiksi arvioitujen käytäntöjen kokeileminen syytä suunnitella huolellisesti. Kokeiluvaiheen ja sen suunnittelun keskeisiä toimijoita ovat luonnollisesti kokeiltavien käytäntöjen hyödynsaajat ja loppukäyttäjät. Siirrettävän innovaation luonteesta (työkäytäntö, malli, materiaali, toimintatapa, idea) ja organisaation kehittämistarpeista riippuen otetaan koko käytäntö, osa tai osia siitä kokeiltavaksi. Koska käytännössä on lähes mahdotonta siirtää innovaatioita puhtaasti sellaisenaan uuteen toimintaympäristöön, muokataan siirrettäviä käytäntöjä tarpeen mukaan ennen niiden kokeilemisen aloittamista. Tämä perustuu alustavaan arvioon siirrettävän käytännön yleisluontoisista, innovatiivisista ja uuteen toimintaympäristöön lisäarvoa tuottavista omasta ympäristöstään erotettavissa olevista ominaisuuksista. Hyvän käytännön kokeilu Hyvän käytännön toimivuuden kokeilu on usein helpointa toteuttaa perinteisellä projektimallilla, jossa määritellään tavoitteet, toimenpiteet, kohderyhmät, odotettavissa olevat tulokset ja vaadittavat resurssit. Esimerkiksi aiemmin tässä luvussa mainitussa Rebound-esimerkissä tavoitteena oli siirtää hollantilainen koulupudokkuutta vähentävä toimintamalli suomalaisen oppilaitoksen käyttöön. Toimenpiteitä olivat mallin levittäminen oppilaitoksen johdon ja toimijoiden tietoon, kokeilun aloittamisesta sopiminen ja pilottialojen valinta, työsuunnitelman tekeminen ja projektiryhmän perustaminen sekä kokeilun toteuttaminen ja tulosten arviointi. Kohderyhmiä olivat keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat sekä mallin levittämisen osalta oppilaitoksen henkilöstö ja johto. Odotettavissa oleva tulos oli mallin käyttöönotto sekä levittämissuunnitelma. Mallin kokeilu ja käyttöönotto vaati lisäresursseja ohjaus- ja tukitoimintaan. Esimerkki: Rebound tehostetun ohjauksen kokeilu käytännössä Tehostetun ohjauksen mallissa tuodaan rästien suorittaminen mahdollisimman lähelle opiskelijaa. Erityisopetuksen vastuuopettaja (erva-opettaja) ja opinto-ohjaaja kartoittavat rästejä ja valitsevat sen perusteella ennen jakson alkua ryhmät/opiskelijat, jotka tullaan ohjaamaan tehostettuun ohjaukseen. Myös muut opettajat ohjaavat opiskelijoita tehostettuun ohjaukseen. Opiskelijoiden kanssa sovitaan henkilökohtaisissa keskusteluissa rästien suorittamisesta. Jos opiskelija sitoutuu tekemään rästiin jääneitä opintojaan, opettajat, erva-opettaja ja rästipajan ohjaaja tukevat häntä tavoitteessaan ja tarvittaessa muistuttavat asiasta. Tehostetun ohjauksen mallissa lukujärjestykseen varataan joka viikko samaan ajankohtaan kaksi tuntia rästien suorittamiseen esim. torstaisin klo Samaan aikaan ei ole muita oppitunteja, joten kuka tahansa opiskelija pääsee ohjaukseen. Tarjolla on sekä ammatillisten teorioiden että atto-aineiden suoritusmahdollisuuksia. Atto-aineiden tehtävät pyydetään atto-opettajilta tai saadaan oppilaitoksen rästipajalta. Tehostetun ohjauksen tunneilla on läsnä erva-opettaja ja vaihdelleen muita opettajia. Ammatillisten rästien suorittamiseen tarjotaan vastaavalla tavalla mahdollisuus eri aikaan esim. perjantaina klo Tällöin tehostettua ohjausta antaa ammatillinen ohjaaja Toteutuksen alkuvalmisteluihin aikaa kuluu noin yksi työpäivä. Viikoittain ohjelman tarkistamiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen 1-2 h erva-opettajan työtä, jonka lisäksi tarvitaan opettajien työpanosta opiskelijoiden kannustamiseen rästien suorittamiseksi. 22 Projektisuunnittelija Mervi Leino Salon seudun ammattiopisto, Salo

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.2011 Esityksen rakenne: o mikä? o miten? o miksi? Mistä

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.

Kotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille. KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen

Ideasta projektiksi. Projektiprosessi henkinen Ideasta projektiksi Liikkuvuushankkeiden hanketyöpaja 26.9.2012 Mika Saarinen Projektiprosessi henkinen 2. Perehdytään! 5-6. Tulostetaan, arvioidaan ja hyväksytetään!!...työstetään. Markku Graae & Riitta

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KASVUN PORTFOLIO. Ohjausmateriaali työpajanuoren tavoitteelliseen ja tuettuun urasuunnitteluun tutustu ja kokeile!

AMMATILLISEN KASVUN PORTFOLIO. Ohjausmateriaali työpajanuoren tavoitteelliseen ja tuettuun urasuunnitteluun tutustu ja kokeile! AMMATILLISEN KASVUN PORTFOLIO Ohjausmateriaali työpajanuoren tavoitteelliseen ja tuettuun urasuunnitteluun tutustu ja kokeile! Ammatillisen kasvun portfolio on suunnattu työpajanuoren tavoitteelliseen

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi

Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi Terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja niiden eroja kaventavat palveluinnovaatiot metropolialueella kehittämishankkeiden metatason arviointi 12.3.2012 Tilannekatsaus Arja Häggman-Laitila 25/4/12 Helsinki

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta LATTE -hankkeen päätösseminaari 9.12.2010 Rovaniemellä City Hotel, Joiku-kabinetti, Pekankatu 9 96200 Rovaniemi Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä WBL TOI Manual -projekti Development of work-based learning by transferring existing good

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

www.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund

www.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund 1 Opetushallituksen hanke - Hankeaika 1.1.2014-31.5.2015 - Hankkeessa mukana Oulu ja Turun ammatti-instituutti - Hankkeessa luvattua: - Opiskelijoiden profilointi

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot