LASTEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEITÄ. Arja Lång ja Helena Pennanen

Transkriptio

1 LASTEN LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEITÄ Arja Lång ja Helena Pennanen

2 Tavoitteet ymmärrät, miten lapsen ikä ja elimistön kehitysvaiheet vaikuttavat lapsen lääkehoitoon tiedät keskeiset lasten lääkehoitoon liittyvät ongelmat ja haittavaikutukset ymmärrät sairaanhoitajan tietojen, taitojen, asenteiden vaikutuksen lasten lääkehoidon onnistumiseen

3 Lasten lääkehoidon historiaa tutkimus myöhäsyntyistä vakavat sivuvaikutukset nopeuttivat tutkimusten tekemistä esim. sulfa: keskosten aivovauriot tetrasykliini: hammasvauriot talidomi: sikiövauriot

4 Lääkeaineiden imeytyminen makeutusaineen vaikutus lääkeaineen imeytymiseen penisilliini imeytyy parhaiten sakkaroosilla makeutettuna kariesriskin lisääntyminen sorbitolin ja fruktoosin käyttö huonontaa imeytymistä %

5 Lääkeaineiden imeytyminen vastasyntyneiden ja imeväisten ruuansulatuskanavasta lääkkeen imeytyminen heikkoa lyhyet ruokintavälit ja mahalaukun hidastunut tyhjentyminen mahan sisällön heikompi happamuus

6 Lääkeaineiden imeytyminen lääkeaineiden imeytyminen iholta ja limakalvoilta on tehokasta lapsen ihon ja limakalvojen pinta-ala on suhteessa paljon suurempi kuin aikuisella nuha- ja silmätippojen sekä kortikosteroidi salvojen suhteen varovaisuutta kivespussista hydrokortisoni imeytyy 42 kertaisesti verrattuna kyynärvarteen perkutaaninen lääkitys on myös mahdollisuus

7 Lääkeaineiden imeytyminen lääkeaineen imeytyminen peräsuolesta nestemäisessä muodossa annettavat lääkeaineet kuten diatsepaami imeytyvät hyvin peräsuolesta peräpuikoista lääkkeen imeytyminen epävarmempaa ja hitaampaa

8 Lääkeaineen jakautuminen Proteiineihin sitoutuminen vieraiden aineiden sitoutuminen proteiineihin vähentää elimistön altistumista myrkyille vastasyntyneillä, erityisesti keskosilla albumiinin määrä pienempi kuin aikuisilla myös laadullisia eroja, sitomiskyky heikompi hyperbilirubinemia

9 Lääkeaineen jakautuminen suuri osa lääkeaineista on vesiliukoisia, vaikuttaa siihen kuinka suuri lääkeainepitoisuus on plasmassa ja kudoksissa vastasyntyneiden ja imeväisten vesipitoisuus, (erityisesti solunulkoinen) elimistössä on suuri % suhteellisesti suurempien annosten tarve verrattuna aikuisiin

10 Lääkeaineen jakautuminen vastasyntyneillä plasmatilavuus pieni pienen koon ja suuren hematokriittiarvon takia suoneen annettava bolus: verisuonten tonukseen ja sydämeen vaikuttavien lääkeaineiden taso voi olla vaarallisen korkea plasman osmolalitteetti voi muuttua vaarallisen korkeaksi noudata ohjeen injektioaikaa

11 Lääkkeiden vaikutusmekanismit Reseptorit ehkä monet poikkeavuudet lääkevasteissa ja sivuvaikutuksissa lapsilla selittyvät poikkeavien reseptoritoimintojen pohjalta

12 Lääkeaineen eliminaatio eli poistuminen Metabolia: aineenvaihduntaa, jolloin lääkeaine muuttuu yhdeksi tai useammaksi aineenvaihduntatuotteeksi eli metaboliitiksi Erittyminen: lääkeaineen poistuminen elimistöstä muuttumattomana munuaisten kautta

13 Lääkeaineiden metabolia suurin osa lääkeaineista metaboloituu maksassa maksan toimintakyky ja entsyymitoimintojen kypsyys kehittymättömiä eräät metaboliaan liittyvät entsyymit kypsyvät jo sikiöaikana, useimpien entsyymien kohdalla vastasyntyneen metaboliakyky heikompi kuin aikuisella hyperbilirubinemia / kellastuneen / ikteerisen lapsen lääkehoitoon liittyvät riskit

14 Lääkeaineiden erittyminen munuaisten toiminta vastasyntyneillä ja erityisesti keskosilla heikompaa vähäisempää lääkkeiden erittymistä virtsaan voidaan myös hyödyntää vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa

15 Lääkevaste lapsen elimistön reaktio lääkeaineeseen eli lääkevaste voi olla voimakkaampi kuin aikuisella vastasyntyneiden keskushermosto on kehittymätön, jolloin lääkkeet kulkeutuvat helpommin verestä aivoihin kuin aikuisilla

16 Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava äidin lääkkeiden vaikutus sikiöön ja lapsen vointiin vastasyntyneenä ihon pinta-ala suuri verrattuna painoon ohut iho suun kautta annettujen lääkkeiden imeytyminen epävarmaa alle kahden viikon ikäiselle ei suun kautta lääkkeitä pienet lihakset ja olematon subcutis

17 Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava mitä pienempi lapsi sitä suurempi vesipitoisuus ja pienempi rasvan määrä proteiinipitoisuus alhainen albumiini sitoo lääkeaineita huonommin kuin aikuisilla + eril. kilpailevien tekijöiden vaikutus maksan kyky metaboloida lääkeaineita heikko

18 Vastasyntyneisyyskauden lääkehoidossa huomioitava glomerulusten suodatusnopeus alhainen ja tubulusten toiminta kypsyy vasta vastasyntyneisyyskauden jälkeen vastasyntyneiden tehohoidossa paljon lääkkeitä - interaktiot lääkkeiden annostuksessa monia epävarmuustekijöitä lapsen tarkkailu lääkeainepitoisuuksien käyttö

19 Imeväisikäisen lääkehoidossa huomioitava imetyksen yhteydessä äidiltä saadut lääkkeet lääkkeiden eliminaation nopeutuminen ja nopea kasvu lisäävät annostarvetta Nopean kasvun huomioonottaminen lääkkeiden annostuksessa

20 Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava uhmaiässä lääkkeen antaminen lapselle vaikeaa lapsen valmistaminen lääkkeenottotilanteisiin korostuu lääkkeenantoreitin ja tavan valinta myrkytystapaturmat lapsen liikkuvuus ja ulottuvuus lisääntyy lapsi laittaa kaiken suuhun (mahdollista jo imeväisiän loppupuolella)

21 Leikki-ikäisen lääkehoidossa huomioitava lääkkeiden eliminaatio nopeimmillaan suhteelliset lääkeannokset suurimmillaan kasvun vaikutus annoksen kokoon

22 Kouluikäisen lääkehoidossa huomioitava lääkehoidon yhdistäminen koulunkäyntiin Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:9 kasvun vaikutus annoskokoon

23 Murrosikäisen lääkehoidossa huomioitava nopean kasvun huomioon ottaminen pitkäaikaishoidon lääkeannoksissa hoitomyöntyvyysongelmat liittyen itsenäistymisprosessiin lääkkeet ja päihteet!/?

24 Lisäksi lasten lääkehoidossa huomioitavaa sivuvaikutukset - lasten lääkehoitoon liittyviä riskitilanteita lapsille sopivat apuaineet esim. ei alkoholia säilytysaineeksi kasvun hidastuminen esim. glukokortikoidit yksilölliset erot erityisesti joidenkin lääkeaineiden kohdalla lääkeainepitoisuudet Arja & lääkkeiden Helena antotapoihin liittyvät erityispiirteet

25 Lääkkeiden antotapoja lapsilla ruoansulatuskanavaan eli enteraalisesti = luonnollinen tie suuonteloon peroraalisesti: tabletit ja kapselit, liuokset peräsuoleen ruokintaletkuun ruoansulatuskanavan ohi eli parenteraalisesti: ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa= luonnollinen tie ja kajoava eli invasiivinen antotapa

26 Lääkkeiden antotapoja lapsilla ei-kajoava eli noninvasiivinen antotapa = luonnollinen tie nenään silmään korvaan iholle eli dermaalisesti ihon kautta eli transdermaalisesti keuhkoihin: lääkkeelliset kaasut ja inhalaatiosumutteet, -nesteet ja jauheet

27 Lääkkeiden antotapoja lapsilla kajoava eli invasiivinen antotapa verenkierron ulkopuolelle eli ekstravaskulaarisesti» ihon sisään i.d. eli i.c.» ihon alle s.c.» lihakseen i.m. laskimoon eli intravenoosisesti, i.v.» keskuslaskimoon keskuslaskimokatetri keskuslaskimoportti

28 Suositeltavat ensisijaiset pistoskohdat ikäryhmittäin (THL: Rokottajan käsikirja): Rokotettavan ikäryhmä Antotapa Pistoskohta Imeväiset (alle 1- vuotiaat) Leikki-ikäiset (1-6- vuotiaat) Kouluikäiset ja aikuiset (7 vuotta täyttäneet) IM SC ID IM SC IM SC reisilihaksen etuyläosa (m. vastus lateralis) Ventrogluteaalinen pakara-alue (kun lapsi on saavuttanut pystyasennon) reisi vasemman olkavarren ulkosivu olkavarren hartialihas (m. deltoideus) tai reisilihaksen etuyläosa reisi tai olkavarsi olkavarren hartialihas Olkavarsi

29 Lääkkeiden antotapoja lapsilla luun sisään eli intraosseaalisesti niveleen eli intra-artikulaarisesti selkäydinkanavaan eli spinaalisesti/ intratekaalisesti, i.t.

30 VAATIMUKSIA LASTEN LÄÄKKEILLE ei saisi sisältää haitallisia apu- tai lisäaineita lapsille sopivassa lääkemuodossa helposti mutta tarkasti annosteltavissa lääkkeen pitäisi olla hyvänmakuinen, jotta lapsi sen mielellään ottaa

31 EOROOPAN LASTENLÄÄKEASETUS tavoitteina esim. kehittää lapsille tarkoitettuja lääkkeitä ja lääkemuotoja varmistaa, että lasten hoitoon käytettävät lääkkeet perustuvat tasokkaaseen tutkimukseen ja lupamenettelyyn lisää käytettävissä olevaa tietoa lääkkeiden vaikutuksista lapsiin

32 Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen virheiden raportointi luodaan ilmapiiri, joka kannustaa hoitajia raportoimaan virheistään hoitajilla hyvä tietämys hoidettavista lapsista virheiltä välttyminen

33 Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen sairaanhoitajan tulee tuntea lääkkeen toivotut vaikutukset ja mahdolliset sivuvaikutukset, soveltuvuus lapsille lääkkeen annon syy patologia lääkkeen enimmäisannos, lapsen kasvu- ja kehitysvaihe, lapsen paino ja pituus lasten lääkehoidon riskitilanteet perheen psykososiaaliset ja kulttuuriset tekijät

34 Lasten lääkehoidon turvallisuuden edistäminen rauhallinen ympäristö lääkehoidon rutiinit voidaan tehdä rauhassa ja keskeytyksittä henkilökunnan välinen hyvä ja avoin kommunikaatio uskallus esittää kysymyksiä ja valvoa myös toisten työtä kaksoistarkastusten tärkeys suullisten lääkemääräysten muuttaminen kirjalliseksi turvajärjestelmien selkiyttäminen ja pelkistäminen (ei vain uusien kehittämistä) oikea potilas, lääke, annos, antoaika ja antoreitti

35 LÄHTEET: Hollmen A Turvallinen lääkehoito kansainvälinen kirjallisuuskatsaus. Laurea ammattikorkeakoulu. Karttunen M lihaksensisäinen injektio vatsanpuoleiselle pakaralihasalueelle. Sairaanhoitaja. 3, Kouvalainen K., Rantanen P., & Uhari M. toim Lapsi ja lääke. Hämeenlinna. Kustannus Oy Duodecim Saano S. & Taam-Ukkonen M Lääkehoidon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro Oy.Storvik_ Sydänmaa S., Talvensaari H., Kaisvuo T. & Uotila N Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

36