YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN

Transkriptio

1 PÄÄTÖS LAPELY/27/07.04/ Lappi ASIA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN HANKKEESTA VASTAAVA TuuliWatti Oy c/o St1 Oy Purotie 1 /PL HELSINKI HAKEMUS TuuliWatti Oy on pyytänyt Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta Simon kuntaan sijoittuvasta Leipiön tuulivoimapuistosta. Hakemus sisältää ympäristöselvitykset. Hanke TuuliWatti Oy suunnittelee kolmen tuulivoimalaitoksen rakentamista Simon kuntaan sijoittuvalle Leipiön alueelle, noin kolmen kilometrin etäisyydelle Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu Kemi-Oulu -valtatien ja -rautatien pohjoispuolelle ja kantaverkon 110 kv Raasakka-Keminmaa -voimajohdon eteläpuolelle, asumattomalle metsäalueelle. Rakenteilla oleva Putaankankaan kolmen voimalan tuulivoimapuisto sijoittuu noin 1,5-2 kilometrin päähän valtaja rautatien eteläpuolelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2,5-3 MW ja tornikorkeudet enintään 140 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 196 metriä. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä tiestön. Sähkönsiirto toteutetaan tuulivoimapuiston sisällä ja sieltä edelleen keskijännitteisellä (20 kv) noin 5 km:n pituisella maakaapelilla Simon sähköasemalle. Tämä Rantakairan Sähkö Oy:n sähköasema sijaitsee Simojoen varrella, joen eteläpuolella. Simojoki ylitetään ilmajohdolla, joka sijoitettaneen oleviin Putaankankaan sähköyhteyden päätepylväisiin. Sähköasemalle tarvitaan uusi muuntamo. Uusia sähköasemia tai korkeajännitteisiä (110 kv) siirtojohtoja ei tarvita eikä rakenneta. Tuulivoimaloiden maa-alue on yksityisessä omistuksessa. TuuliWatti Oy on tehnyt maanvuokrausesisopimukset maanomistajien kanssa. Ympäristöselvitys Asutus Simon kuntakeskus sijaitsee vajaan kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta Simojoen rannalla. Simojokivarteen ja hankealueen luoteis- LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Hallituskatu 5 C Rovaniemi

2 LAPELY/27/07.04/2011 2/11 puolelle noin 3,5 kilometrin etäisyydelle Viantienjokilaaksoon on sijoittunut asutusta. Asutusta sijoittuu myös jonkin verran Kemintien varteen Luonto Kokonaisuutena hankealue on metsä- ja suoluonnon osalta varsin käsiteltyä. Alueen metsät ovat kuivahkon kankaan kivikkoisia talousmetsiä. Väliojan tuntumaan sijoittuu yksi luonnontilainen, pienialainen suo. Alueella sijaitsee kiviainesten ottopaikka. Suojeltua tai uhanalaista kasvillisuutta ei ole. Nisäkäslajisto on tyypillinen. Liito-oravan esiintyminen alueella on epätodennäköinen. Hankealueen merkitys lepakoiden elinalueena todetaan yleispotentiaaliltaan heikoksi. Asuttu petolinnun pesä sijaitsee noin 10 kilometriä hankealueen kaakkoispuolella. Toisen tuulivoiman tuotannon linnustovaikutuksen kannalta erityisen huomioitavan lajin reviiri sijaitsee kuuden kilometrin etäisyydellä, mutta tarkempi pesäpaikka ei ole tiedossa. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse elinympäristöjä, jotka mahdollisesti soveltuvat lajin saalistuspaikoiksi. Syksyllä Perämeren pohjoisosan kiertävä petolintumuutto tiivistyy voimakkaasti Iin pohjoisosan kohdalla, missä on viime vuosina havaittu voimakasta petolintumuuttoa. Muuttovirran tarkempi sijoittuminen rannikkoalueella riippuu voimakkaasti tuulensuunnasta. Rantavyöhykkeen läheisyydessä muutto saattaa kulkea osin törmäyskorkeudella. Muuttoreittien tarkemmasta sijoittumisesta ja lintujen lentokorkeuksista hankealueella ei ole tarkempaa tietoa. Lintutörmäysten ei arvioida aiheuttavan lajeille vähäistä suurempaa populaatiovaikutusta. Hankealuetta lähimmät Natura alueet, sijaitsevat noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Alueen itäpuolelle sijoittuu Simojoen Natura-alue (FI ) joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Perämeren saarten Naturaalue (FI ) sijoittuu lähimmillään Simojoen suistoon, sillä osa Simojoen saarista lukeutuu Natura-alueseen. Maisema- ja kulttuuriympäristö Leipiön hankealue sijaitsee metsäalueella, jossa maisematila on sulkeutunutta. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu rautatie lähimmillään alle kilometrin etäisyydelle voimaloista. Rautatien eteläpuolelle sijoittuu rautatien kanssa samansuuntainen valtatie VT 4, noin 1,5 km etäisyydellä tuulivoimaloista. Hankealueen pohjoispuolella on avoin voimajohtoalue muutaman sadan metrin etäisyydellä hankealueesta. Hankealueelta on etäisyyttä merenrannalle noin 5,5 kilometriä. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Simojoen suun kulttuurimaisema, sijaitsee lähimmillään noin 2,5 km etäisyydellä hankealueesta. Maakunnallisesti arvokas Kuivajoen pohjoisranta sijaitsee noin 11 km:n etäisyydellä kohteesta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (RKY 2009) on Pohjanmaan rantatien linjaus, Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus sekä Simon rautatieasema. Maisema on suhteellisen suurpiirteinen ja alueella on paljon ihmisen aiheuttamaa vaikutusta maisemassa. Tuulivoimaloille ei synnyt paljoa

3 LAPELY/27/07.04/2011 3/11 avoimia näkemäsektoreita, joista voimalat voitaisiin selvästi havaita. Peitteisestä ympäristöstä johtuen tuulivoimaloita ei juurikaan havaita kulttuurihistoriallisista kohteista. Hanke ei oleellisesti muuta kohteiden luonnetta ja arvoa. Muinaisjäännökset Tarkasteluilla voimalapaikoilla sekä tarpeellisiksi katsotuilla alueilla niiden ympäristössä ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä. Ennestään tunnetaan 1,2 km voimalapaikasta 3 kohde Varesharju ( ) ajoittamaton rakkaröykkiö ja viisi rakkakuoppaa. Melu ja varjostus 35 desibelin melualueella ei sijaitse asuin- tai loma-asuinrakennuksia. Asumiseen käytettävillä alueilla ohjearvo melulle on db. Lähimmän lomarakennuksen varjostustunnit vuodessa ovat 'real case' laskennan mukaan noin 4,5 tuntia. Laskennan mukaan varjostustunnit vuodessa ovat hieman alle 4 tuntia lähimmälle vakituiselle asuinrakennukselle Kemintien eteläpuolella Palokankaalla. Suomessa ei ole määräyksiä varjostuksen enimmäiskestoista. Eräissä muissa maissa todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8-10 tuntia. Leipiön eteläpuolella Kemintien merenpuoleiselle alueelle on rakenteilla kolme tuulivoimalaa. Melun- ja varjostuksen osalta on laadittu mallinnukset myös hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. Yhteisvaikutustenkaan osalta melu tai varjostus eivät aiheuta huomattavia haittoja lähimmille häiriintyville kohteille. MUUT HAKEMUKSET Leipiön lähialueella on vireillä Lapin ELY-keskuksessa YVA-menettelyn tarveharkinnassa samanaikaisesti myös Halmekankaan tuulivoimapuistohanke (kolme voimalaa) ja Onkalon tuulivoimapuiston laajennushanke kolmesta voimalasta yhdeksään voimalaan. Leipiön eteläpuolella, noin 1,5 2 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Putaankankaan kolme voimalaa. Kaikkien neljän hankkeen toteutuessa alueelle tulisi yhteensä 18 tuulivoimalaa. Teholtaan nykyiset/rakenteilla olevat voimalat ovat 18 MW, uudet 36 MW ja yhteensä voimaloiden teho olisi 54 MW. Kaikki mainitut hankkeet ovat TuuliWatti Oy:n hankkeita. ASIAN KÄSITTELYN VAIHEET Asia on tullut vireille Lapin ELY- keskukseen Hankkeesta vastaava täydensi tietoja sekä Minkään muun lain mukaisessa menettelyssä ei ole selvitetty Leipiön tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksia. YVA-lain 6 :n mukaiseen arviointimenettelyn tarpeesta järjestettävään neuvotteluun kutsuttiin Simon kunta, Iin kunta, Lapin liitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Trafi, Museovirasto, Lapin aluehallintovirasto, Puolustusvoimien Pääesikunta, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta ja Lapin lennosto, Metsähallitus luontopalvelut, Fingrid Oyj sekä hankkeesta vastaava. Viranomaisneuvottelussa käsiteltiin kaikkia kolmea TuuliWatti Oy:n vireillä olevaa tuulipuistohanketta. Viranomaiset ilmoittivat kantansa seuraavasti:

4 LAPELY/27/07.04/2011 4/11 Lapin liitto: Leipiön ja Onkalon tuulivoima-alueet ovat mukana Länsi- Lapin maakuntakaavaluonnoksessa. Halmekangas ei ole, koska se ei noussut Lapin eteläosien tuulivoimaselvityksessä maakunnallisena kohteena esille. Maakuntakaava ei ratkaise YVA-menettelyn tarpeellisuutta. Ovatko hankkeet erillisiä vai kokonaisuus? Hankkeet voisivat olla myös yksi kokonaisuus. Puolustusvoimien näkökulmasta ei ole tarvetta YVA-menettelylle. Mikäli turbiinien määrä (12) ja voimaloiden maksimikorkeus on esitetyn mukainen, niin näyttäisi siltä, ettei voimaloista ole tutka- eikä lentoestevaikutuksia puolustusvoimien toiminnalle. Suunnittelun edetessä pitää asiasta pyytää virallinen lausunto pääesikunnalta. Lapin aluehallintovirasto (AVI) totesi, että terveysvaikutusten vuoksi hankkeissa ei ole YVA-menettelyn tarvetta. Sitä vastoin yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa sen, että YVA-menettely voi olla tarpeen etenkin sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Toisaalta samat asiat voidaan ehkä hoitaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisella kuulemisella. Simon kunnan mielestä valitut alueet ovat erittäin soveltuvia tuulivoimatuotantoon. Tuulisuus on hyvä, eikä alueilla ole erityisiä luontoarvoja. Myöskään asutus ei ole lähellä. Kunnan käsityksen mukaan hankkeet ovat erillisiä. Halmekangas ja Leipiö käsiteltäisiin suunnittelutarveratkaisuilla ja Onkaloon tulee laatia yleiskaava. Selvitykset ovat riittävät, eikä YVA-menettely ole tarpeen. Iin kunta on antanut lausunnon Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistosta ja todennut yhteensovittamisen tarpeen maakuntarajan yli ulottuvien tuulivoima-aluevarausten suhteen. YVA-asetuksen kokoraja estää hankkeiden mahdollisen laajentamisen ilman YVA-menettelyä Iin puolelle. Iin kunnan mielestä nyt esillä olevat hankkeet eivät edellytä YVA-menettelyä. Metsähallitus, Luontopalvelut piti tärkeänä, että linnustoselvityksiä jatketaan ja havaintoverkostoa laajennetaan. Uhanalaisen petolinnun reviirin etsintään on panostettava. Onkalossa yhden voimalan siirto maankohoamisrannikon suolta on tarpeen. Lisäselvitykset eivät ole tarpeellisia YVAan. Fingrid Oyj totesi alueella olevan useita tuulivoiman rakentamishankkeita sekä vireillä että YVA-menettelyssä. Kantaverkon voimajohto on Isohaara-Raasakka. Voimajohdon terminen siirtokapasiteetti on MW. Olhavan hanke on 25 MW, Myllykangas MW ja Fortumin Nyby 25 MW. Lisäksi TuuliWatti on rakentamassa Simoon yhteensä 18 MW. Yhteensä edellä mainitut ja nyt suunniteltu 36 MW ylittävät johdon termisen siirtokyvyn. Jos kaikki hankkeet toteutetaan, verkkoa on vahvistettava. Myös Rantakairan sähköasemalle on tehtävä jotain. Verkon vahvistamiseen on useita tapoja: vahvemmat johtimet tai uusi johto rinnalle. Myös muut hankkeet ovat kesken, joten ei tiedetä toteuttamisjärjestystä. Tiedossa on, että Myllykankaan hanke on supistunut YVA-ohjelmavaiheesta, ja Isohaaran ja Taivalkosken sähkönsiirtovaihtoehdot ovat poistuneet. YVA-selostuksessa on tarkasteltu 25 MW + 25 MW vaihtoehtoja. Voimaloiden sijoittamisessa tulee ottaa huomioon riittävä etäisyys sekä olevaan voimajohtoon että mahdollisuuteen, että voimajohdon rinnalle rakennetaan uusi voimajohto.

5 LAPELY/27/07.04/2011 5/11 Kirjallisesti on saatu seuraavat kannanotot: Museovirasto antoi alustavan kirjallisen kommenttinsa viitaten samalla kirjeeseensä Onkamon ja Putaankankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettelyä käsitelleeseen viranomaisneuvotteluun (kirje 360/304/2010). Myös nyt virinneet uudet hankesuunnitelmat, Onkalon osalta aiemman suunnitelman laajennus, sijoittuvat alueelle, jossa niillä on vaikutusta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Simonkylän ja Simonniemen kyläasutus) sekä valtakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen (Simonjoen suun kulttuurimaisema). Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava ja analysoitava suhteessa niihin. Tästä näkökulmasta ympäristövaikutusten arviointi YVA-lain tarkoittamalla tavalla on perusteltua. Onkalon ja Putaankankaan vuoden 2010 hankesuunnittelualueella on toteutettu rajattu arkeologinen selvitys, jossa ei todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nyt suunnitellun Onkalon alueen lähipiirissä on Karipalon ennestään tiedossa oleva muinaisjäännöskohde (muinaisjäännösrekisterin tunnus ). Muut tunnetut kohteet ovat etäämmällä. Tiedot alueen muinaisjäännöksistä perustuvat kunnan yleisinventointiin, eivätkä vastaa maankäytön suunnitellulta edellytettäviä vaatimuksia. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on suunnitteluvaiheessa toteutettava arkeologinen inventointi. Pohjois-Pohjanmaan liitto: Vain yksi hankealue voi vaikuttaa liiton suunnitelmiin: Kartan mukaan Onkalon alueella kaksi voimalaa sijoittuisi aivan kunnan ja maakunnan rajalle. Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu tuulivoimalle soveltuva alue jatkuu Pohjois- Pohjanmaan tuulivoimaselvityksessä yhtenäisenä Iin puolella. Selvityksen perusteella tuulivoimala-alueita osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan vireillä olevassa maakuntakaavassa, mutta alustavissa kaavailuissamme tämä alue ei kuulu "parhaiten soveltuviin". Tiedossamme ei ole hanketta tällä alueella. Jos Onkalon alueelle tehdään osayleiskaava tai YVA, aluekokonaisuus on kuitenkin syytä ottaa huomioon sekä Lapin että Pohjois-Pohjanmaan suunnitelmissa. Hankkeesta vastaava korosti, että hankkeet ovat erillisiä. Jos YVAmenettely edellytetään, hankkeiden toteutus kestää kaikkiaan 3-4 vuotta ja hankkeet raukeavat. Muutoin voidaan rakentaa vuonna Maantien pohjoispuolella on tarkoitus hankkia suunnittelutarveratkaisut ja Onkalo toteutetaan yleiskaavalla. Onkalo ja Halmekangas on mahdollista yleiskaavoittaa yhdessä. Kaavan laadinta aloitettaisiin välittömästi. Yleiskaavamenettely mahdollistaisi osallistamisen. Hankkeesta vastaava totesi, että jos puisto laajenee Iin puolelle, se on erillinen hanke. Metsästykselle tulee hyötyjä mm. parempien teiden ja uusien hirvitornien kautta eikä metsästyksen osalta ole todettu ristiriitoja. Voimaloiden paikkoja on mahdollista siirtää, mikäli ne tulevat liian lähelle olevia ja tulevia voimajohtoja. Onkalon yksi voimala siirretään siten, ettei suon vesiolosuhteita muuteta. Hankkeesta vastaava totesi, että sille riittää viranomaisneuvottelu tilaisuudeksi tulla kuulluksi.

6 LAPELY/27/07.04/2011 6/11 HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuulivoimalahankkeet, joissa yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n (359/2011) hankeluetteloon, jonka mukaisiin hankkeisiin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla. Kyseessä oleva hanke alittaa asetuksen hankeluettelon hankkeelle määritetyn koon. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (458/2006) 4.2 :ssä tarkoitettuun hankkeeseen on asetuksen 7 :n mukaan tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, sijaintia ja vaikutusten luonnetta. Tarkasteltavia seikkoja ovat näin ollen mm. hankeen koko, yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa, nykyinen maankäyttö, luonnon sietokyky sekä vaikutuksen suuruus, todennäköisyys, kesto ja palautuvuus. Hankkeen ominaisuudet Muut edellä mainittujen hankkeiden väliset etäisyydet Leipiöstä ovat: Leipiö-Halmekangas 6 km, Leipiö-Onkalo 6,5 km. Huomioiden kaikki neljä hanketta kaukaisimpien voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 10 km. Mainittujen hankkeiden lisäksi Perämeren kaaren maa- ja merialueella on olemassa tai suunnitellaan Suomen puolella seuraavia tuulivoimapuistoja: - Röyttä, Tornio, suunnitellaan laajennusta - Ajos, Kemi, suunnitellaan laajennusta - Kuivaniemen Vatunki, Ii - Myllykangas, Ii - Nyby, Ii - Olhava, Ii, suunnitellaan laajennusta - Suurhiekka - Oulu-Haukipudas - Oulunsalo-Hailuoto Hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne Suunnittelualueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Länsi-Lapin maakuntakaavassa hankealue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) eli pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi, jota voidaan pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta käyttää myös muihin tarkoituksiin. Kaavassa on osoitettu arvokas maisema-alue (am) Onkalon-Simonkylän- Simoniemen ja Simojoen suistosaariston alueelle, valtatie 4:n eteläpuolelle. Länsi-Lapin maakuntakaavan muuttaminen on meneillään. Pesimälinnustoon kohdistuvat hankkeen suorat vaikutukset jäänevät varsin vähäiseksi. Kahden uhanalaisen petolintulajin reviirin sijoittuminen ja niihin kohdistuvat vaikutukset vaatisivat kuitenkin vielä lisäselvittelyä.

7 LAPELY/27/07.04/2011 7/11 Hankkeen vaikutuksia lintujen muuttoon ei varsinaisesti ole selvitetty vaan hakemusasiakirjoissa oletetaan, että tuulipuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle. Vaikutukset muuttolinnustoon voivat kuitenkin olla huomattavia mm. seuraavista syistä: - Hanke sijoittuu Lapin merkittävimmälle muuton pääjohtolinjalle. - Yksittäisten tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on suuri (196 m). Muuton pääjohtolinja sijoittuu Simon korkeudella rannikon kulkua noudattaen. Osa lajistosta muuttaa rantaviivan yleissuuntaa seuraten merellä, osa rannan tuntumassa, osa vaihtelevalla etäisyydellä rantaviivasta sisämaahan päin. Tällä alueella huomattava osa muuttovirrasta alkaa kuitenkin suuntautua sisämaahan päin, osaksi hajallaan, mutta suurimmaksi osaksi pienempiä johtolinjoja (esim. joet, vaaraselänteet) noudattaen. Tämän vuoksi muutto tapahtuu leveällä vyöhykkeellä. Samaan suuntaan vaikuttavat säätekijät ja -olosuhteet siten, että toisinaan tiettyjen, nousevia ilmavirtoja hyväksikäyttävien lajien vilkkain muuttovirta tapahtuu aivan rannan tuntumassa tai jopa merellä, toisinaan taas suhteellisen etäällä sisämaassa. Tämä johtuu mm. rannikolla vaikuttavasta merituuli-ilmiöstä. Keväällä ilmiö vaikuttaa siten, että rannikolta km sisämaahan päin (vallitsevasta tuulesta riippuen joskus etäämmällekin) muodostuu voimakkaasti nostava merituulirintama, kun kylmä, meren päällä oleva ilma virtaa lämpimämmän mantereen päälle. Rannikolta em. rintaman alueelle saakka kylmä meri-ilma estää nostojen synnyn ennen merituulirintamaa. Nostavia ilmavirtoja hyväkseen käyttävät lajit siirtyvät tällöin rantaviivan tuntumasta sisämaahan päin rintaman nostoihin. Siirtymävyöhykkeellä lentokorkeudet jäävät mataliksi nostojen puuttuessa. Merituuli-ilmiö on keväällä aurinkoisella säällä hyvin tyypillinen ja tavallinen. Syksyllä ilmiö on meriveden suhteellisesta lämpimyydestä johtuen heikompi, ja nostoja syntyy auringon asemasta johtuen muutenkin heikommin, mikä johtaa matalampiin muuttokorkeuksiin. Syksyllä törmäysriskiä lisää myös edellisen kesän poikaslintujen osuus ja yömuuttajien suuri määrä (rastaat, monet pikkulintulajit, pöllöt). Myös yömuuttajien johtolinjoina toimivat mm. rannikkoalueet, jolloin muuttovirtojen yksilömäärät ovat suuria. Voimaloiden lentovalot voivat aiheuttaa ns. majakkailmiön, jolloin yömuuttajat suuntaavat lentonsa valonlähdettä kohti. Pohjois-Pohjanmaan puolella on tehty Myllykankaan tuulivoimapuistohanketta koskeva linnustoselvitys. Alue sijoittuu noin 10 km etelään Onkalonperän ja Halmekankaan hankealueilta ja 15 km kaakkoon Leipiön hankealueelta. Selvityksestä on selkeästi tehtävissä johtopäätöksiä rannikon suuntaisen muuton johtolinjan sijoittumisesta ja merkittävyydestä sekä eri havainnoitujen lajien käyttämistä reiteistä muuttolinjan alueella. Mustalinnuilla ( lintua) muuttoväylä kääntyy sisämaahan Oulun - Haukiputaan välillä. Rannikkoa Simon korkeudelle seuraa selvästi vähäisempi määrä. Rannikolla lentokorkeus on osaksi törmäyskorkeudella, sisämaassa linnut nousevat jopa 400 metriin. Törmäyskorkeudella muuttavien lintujen määrä riippuu paljolti sääoloista. Mustalinnun Suomen (Pohjois-Suomen) sisämaan kanta on viime vuosikymmeninä taantunut. Kevätmuutolla kuikka- ( yksilöä) ja kaakkuriparvet (7500 yksilöä) osin jakaantuvat sisämaahan koilliseen Iin ja Simon välissä ja osin jat-

8 LAPELY/27/07.04/2011 8/11 kavat rannikkoväylää luoteeseen pohjoiseen. Kaakkurit lentävät lähempänä rannikkoa, kuikat meren päällä. Voimakkaat länsi-luodetuulet ja sumuiset säät saattavat painaa muuttoväylän mereltä rannikolle tuulivoimaloiden alueelle. Tällöin myös lentokorkeudet jäävät matalammiksi. Kuikkalintujen silmukkamuutosta johtuen syysmuutto on alueella vähäistä. Kaakkurin sisämaakanta on taantunut viime vuosikymmeninä. Kurkien kevät- ja syysmuuttoväylä on rannikon suunnassa rannikkovyöhykkeellä. Kurki käyttää muuttolennoillaan hyväkseen nostavia ilmavirtoja. Levähdysalueina toimivat merenrantaniityt, suot ja pellot. Kurkien muuttomäärät ovat alueella huomattavat (3 500 yksilöä) keväisin ja syksyisin. Lisäksi on huomattava, että Simon Kemin välisen rannikkovyöhykkeen soilla (mm. Martimoaapa) kurkien pesimäkanta on maamme tiheimpiä. Päiväpetolintulajit käyttävät muuttomatkoillaan tehokkaasti nostoja hyväkseen. Erityisesti näin menettelevät suuremmat lajit merikotka, maakotka, kalasääski, piekana, hiirihaukka, mehiläishaukka, sinisuohaukka, ruskosuohaukka, tuulihaukka, kanahaukka ja varpushaukka. Muutto tapahtuu rannikkovyöhykkeellä sekä keväisin että syksyisin. Kuivaniemen Simon alueella osa muuttajista suuntaa sisämaan suuntaan. Korkeuden kerääminen nostoissa alkaa tyypillisesti matalalta ja toistuvia, jatkuvia kaarroksia tehden, jolloin törmäysriski on suuri. Myllykankaan selvityksen perusteella muuttavat petolintumäärät ovat suuria. Selvityksen mukaan päiväpetolinnuista piekana, hiirihaukka, mehiläishaukka, varpushaukka, sinisuohaukka, maakotka ja merikotka lentävät syysmuuttoa kapeaa rannikon suuntaista väylää pohjoisesta noin Olhavan korkeudelle, mistä osa jatkaa kaakkoon mantereen päällä osan jatkaessa rannikon suunnassa. Piekanan (1 000 lintua) syysmuutossa on havaittu, että Simon - Olhavan välille mantereen päälle rannikon tuntumaan muodostuu ns. pullonkaula, kapea muuttoväylä. Olhavan tasalla muuttoväylä laajenee ja jakaantuu kaakon suuntaiseen ja rannikon suuntaiseen kahteen pääväylään. Myllykankaan selvityksen mukaan piekanan lentokorkeudet ovat syysmuutossa metriä. On arvioitavissa, että törmäysriski muuttoväylän tuulivoimala-alueilla muodostuu suureksi myös Simon tuulivoimapuistoissa. Selvityksen perusteella tämä on törmäysvaikutuksista merkittävin. Arvioitu väistöliikekäyttäytyminen (90 % väistäisi) huomioon ottaen on laskettu, että Myllykankaan jälkeen 998 piekanaa selviäisi tuulivoimaloista. YVA-selostuksen perusteella piekanan osalta Myllykankaan tuulivoimapuiston populaatioriski merkitsisi pitkällä aikavälillä (10 vuotta) populaation vähenemistä 10 %:lla kevät ja syysmuuton aikaisten tappioiden yhteisvaikutuksena. Näin suurilla tappioilla on jo merkittävä vaikutus kannan suotuisan suojelutason turvaamisen kannalta. Muuttoväylälle rakennettavien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusta ei tässä laskelmassa ole otettu huomioon. On lisäksi huomattava, että piekanamäärät ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä (1980-luvun yksilöstä nykyiseen 1 000:een). Maakotkan havaittu muuttomäärä Myllykankaan selvityksessä on 15 lintua. Määrää on pidettävä kohtalaisen suurena ottaen huomioon maakotkan kokonaispopulaation (n. 450 paria), joten johtolinja on tärkeä myös maakotkan muutossa. Maakotkan lennot tapahtuvat syysmuuton

9 LAPELY/27/07.04/2011 9/11 aikana suurelta osin törmäyskorkeudella. Tarkempien tietojen saaminen Simon alueelta vaatii lisäselvityksiä. Merikotka käyttää ilmeisesti lähempänä rannikkoa olevia reittejä ja suurempia lentokorkeuksia, mutta tästäkään ei ole tarkempaa selvitettyä tietoa tuulivoimahankkeiden alueelta. Myllykankaan tuulivoimahankkeeseen liittyvä muuttoväyläselvitys antaa selkeän tiedon siitä, että rannikon suuntainen muuton johtoväylä on erittäin merkittävä lintujen muutossa sekä syksyllä että keväällä. Selvitys antaa myös tietoja ja viitteitä siitä, että törmäysriskit eräillä lajeilla, erityisesti piekanalla, voivat muodostua suuriksi ja lajin kantojen suotuisan suojelutason säilymisen kannalta jopa kohtalokkaiksi. Tuulivoimaloiden suuri korkeus ja useiden tuulivoimapuistojen sijoittuminen suhteellisen pienelle alueelle Lapin tärkeimmälle muuttolinnuston johtolinjalle aiheuttavat huomattavan estevaikutuksen ja todennäköisesti merkittävän törmäysriskin. Törmäysriskien toteutuminen muuttotappioina saattaa vaikuttaa heikentävästi pesimälinnustoon maantieteellisesti hyvin laajalla alueella. Vasta julkaistun laajan ruotsalaisen selvityksen perusteella on todettu, että tuulivoimaloiden linnustovaikutukset jäävät verrattain vähäisiksi, mikäli tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen paikat valitaan huolellisesti ottaen linnustonäkökohdat huomioon. Neljän tuulivoimapuiston lähekkäinen sijoittaminen Lapin tärkeimmän muuttojohtolinjan alueelle voi aiheuttaa merkittäviä haitallisia ja heikentäviä linnustovaikutuksia. Leipiön tuulivoimapuiston ja muiden lähistölle rakennettujen ja suunniteltujen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus kohdistuu muuton johtolinjan alueelle aiheuttaen todennäköisesti huomattavan törmäysriskin. Hankealuetta lähimmät Natura-alueet sijaitsevat noin 3 km etäisyydellä hankealueesta. Alueen itäpuolelle sijoittuu Simojoen Natura-alue (FI ), joka on sisällytetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin (SCI) mukaisena kohteena. Perämeren saarten Natura-alue (FI ) (SCI + SPA) sijoittuu lähimmillään Simojoen suistoon, sillä osa Simojoen saarista lukeutuu Natura-alueeseen. Hankkeella yhdessä muiden lähistön hankkeiden kanssa saattaa olla heikentäviä vaikutuksia myös joidenkin etäälläkin olevien Natura-alueiden varausperusteena oleviin luonto(linnusto-)arvoihin, mikäli hankkeen aiheuttamat todennäköiset törmäysriskit toteutuvat. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN PÄÄTÖS Päätös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että Simon Leipiön tuulivoimapuistohankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tällä päätöksellä ei oteta kantaa luonnonsuojelulain 65 :n mukaiseen Natura-arvioinnin tarpeeseen. Perustelut Leipiön tuulivoimapuisto on voimaloiden määrän suhteen pieni, mutta voimalat ovat kooltaan suuria. Hankkeesta vastaavalla on lähialueella muita tuulivoimalahankkeita, joiden kanssa puheena oleva hanke muo-

10 LAPELY/27/07.04/ /11 dostaisi yhteisvaikutuksia. Yhdessä olemassa/rakenteilla olevan Onkalon tuulipuiston ja sen laajennuksen ja olemassa/rakenteilla olevan Putaankankaan tuulivoimapuiston sekä esitetyn Halmekankaan tuulivoimapuiston kanssa tuulivoimaloiden yhteismäärä on 18 voimalaa ja teho on 54 MW. Voimalat sijoittuisivat viiden kilometrin säteelle vaikutusalueen keskipisteestä katsottuna. Kaukaisimpien voimaloiden etäisyys toisistaan on enintään 10 kilometriä. Yhdessä hankkeiden koko ylittää selkeästi tuulivoimaloille asetetun hankeluettelon mukaisen hankekokorajan. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on suuri. Hankkeet sijoittuvat Lapin alueen merkittävimmälle lintujen muuton pääjohtolinjalle. Linnut käyttävät sitä sekä keväällä pesimäalueille matkatessaan että syksyllä paluumuuton aikaan. Muuttovirtojen laji- ja yksilömäärät ovat huomattavan suuria ja muutto tapahtuu muuttovirtojen haarautumisesta ja sääoloista riippuen leveällä vyöhykkeellä. Muuttokorkeudet vaihtelevat lajikohtaisesta käyttäytymisestä ja sääoloista riippuen ja muuttoa tapahtuu yleisesti törmäyskorkeudella. Syksyllä muuttokorkeudet jäävät auringon asemasta ja sääoloista riippuen yleensäkin matalammiksi. Poikaslintujen iso osuus ja yömuuttajien suuri määrä lisäävät myös törmäysriskiä syksyllä. Hankkeista aiheutuu estevaikutus. Ottaen huomioon muut vaikutusalueella olevat ja suunnitellut hankkeet, Leipiön tuulivoimapuisto aiheuttaa mahdollisesti osana tuulipuistojen yhteisvaikutusta merkittävän törmäysriskin muuttavalle lintulajistolle. Joiltakin osin luonnon sietokyky mahdollisesti ylittyy muuttolintuihin kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi. Vaikutukset linnustoon ulottuvat maantieteellisesti hyvin laajalle alueelle. Joidenkin lajien osalta haittavaikutukset voivat johtaa kantojen kehitykseen heikentävästi. Näin ollen haitallisen vaikutuksen kesto voi olla pitkä. Hankkeen linnustoselvitykset ovat puutteellisia ja hankkeiden eteenpäin vieminen edellyttää riittävien linnustoselvitysten laatimista ja hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia. Kantaverkon 110 kv Isohaara-Raasakka -voimajohdon terminen siirtokyky ei riitä alueelle suunniteltujen ja nyt vireillä olevien hankkeiden toteuttamiseen ilman verkon vahvistamista. Etäisyys Isohaarasta Raasakkaan on yli 50 km. Sähkön siirto energiantuotantoalueelta on olennainen osa hanketta. Hankkeen ominaisuuksiin kuuluu yhteisvaikutus sähkön siirron kanssa. Koska kantaverkon vahvistamisen tapaa ja vaikutuksia ei tiedetä, tuulivoimapuistokokonaisuuden vaikutusalue voi olla hyvinkin laaja ja vaikutus monitahoinen. Sähkön siirrosta aiheutuvat vaikutukset voivat aiheuttaa hankeluettelon hankkeisiin verrattavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hanke ei yksin muuta maisemaa merkittävästi, mutta yhteisvaikutus muiden edellä mainittujen tuulivoimapuistohankkeiden kanssa kohdistuu niin laajalle alueelle, että maiseman muuttuminen on verrattavissa hankeluettelon hankekokoluokan hankkeista aiheutuviin vaikutuksiin. Edellä mainituin perustein hanke todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon tuulivoimalahankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämän vuoksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on tarpeen.

11 LAPELY/27/07.04/ /11 Sovelletut oikeusohjeet Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 ja muutos 458/2006) 4, 5.2, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006 ja muutos 359/2011) 6 ja 7. Hallintolaki (434/2003) 60. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (LAP 01 R). Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Johtaja Erkki Kantola Ylitarkastaja Leena Ruokanen PÄÄTÖKSEN NÄHTÄVILLÄOLO JAKELU JA MAKSUT Kuulutus päätöksestä on nähtävänä Simon ja Iin kuntien ilmoitustauluilla Päätös on nähtävänä saman ajan kunnanvirastolla ja toistaiseksi sähköisesti internetissä osoitteessa lappi hakupolkuna Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > yva-päätökset > energiantuotanto > Leipiön tuulivoimapuisto Päätös Maksu Tiedoksi LR/TKi Hakijalle saantitodistuksin maksutta Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Simon kunta Iin kunta Lapin liitto Lapin aluehallintovirasto Museovirasto Puolustusvoimat, Pääesikunta Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Lapin lennosto Liikennevirasto Trafi Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Fingrid Oyj mika.tiiro(at)simo.fi LAP/ YVA-tiimi, Timo Jokelainen, Jani Hiltunen sähköpostilla