Alueellinen markkinakehitys Suomi - Baltia. Maakaasun infotilaisuus TkT Timo Partanen Energiavirasto

Transkriptio

1 Alueellinen markkinakehitys Suomi - Baltia Maakaasun infotilaisuus TkT Timo Partanen Energiavirasto

2 Tausta Maakaasua Suomessa vuodesta Putkiverkosto laajennettu vaiheittain. Alalle tyypillisiä suuret alkuinvestoinnit, perinteisesti pitkät TOP sopimukset, myynti ja siirto paketoituna, kaasun kilpailukyky perustui muiden energiatuotteiden hintakoriin (ns Groningen- malli ). Suomi EU:n jäsen -95 alkaen, Baltia -04. Energian vapaa liikkuvuus kuuluu EU:n perusvapauksiin - tavarat, palvelut, ihmiset ja pääoma. Energian sisämarkkinoiden kolmas paketti Kaasudirektiivi ja asetus markkinoiden avaaminen kilpailulle ja siirron eriyttäminen myynnistä. Suomella ja Baltialla ollut derogaatio (poikkeus direktiivin ja asetuksen vaatimuksista) kun vain yksi toimittaja ja yhteys yhteiseen verkkoon puuttuu. 2

3 Nykytilanne Neljä erillistä markkina-aluetta. Yhteensä noin 2,5 x Suomen markkina. EE, LV ja LT avanneet markkinan kilpailulle ja eriyttäneet myynnin siirrosta. Kulutus laskussa. Putkikaasu Venäjältä, biokaasua paikallisesti, Klaipedan LNG volyymit merkittäviä, Inčukalns:n kaasuvarasto Conexus Baltic Grid:lle. LT ja EE eriyttäminen valmis, markkinat avattu. LV eriyttäminen tehty, omistusjärjestelyt vielä kesken. 3 VTP, yksi kauppapaikka, implisiittinen kapasiteettikauppa rajoille alkaen heinäkuun 1. Neljä TSO:ta ja BC. Kaasupörssi Suomessa, GetBaltic Liettuassa. VTP:n markkinasäännöt valmisteilla, rekisteröityminen kansalliselle NRA:lle. Joka maassa oma regulaatiojärjestelmä ja tuoton sääntelyperusteet. Baltic Connector rakenteilla, valmistuminen Suomen uusi MML Eduskunnassa. 3

4 Muutospaineita ja prosesseja EU:n tavoitteena liittää energiasaarekkeet Euroopan yhteenliitetettyyn verkkoon. Tätä tukee BEMIP ja PCI / CEF järjestely. LNG-terminaalilaiva Klaipedassa (2015), Balticconnector (2019) sekä GIPLputkihanke Puolan ja Liettuan välillä (2021) päättävät Baltian /Suomen markkinoiden eristyneisyyden ja luovat hankintaan vaihtoehdon. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2016 linjaa, että poikkeuksesta luovutaan ja markkinat avataan kilpailulle. Tavoitteena aikaansaada yhteiset Suomen ja Baltian alueelliset markkinat. Infrastruktuuri valtaosin rakennettu. Kaasun rooli muuttumassa. Gazprom ilmoittanut luopuvansa EE jälleenmyyntirajoitteista ja selkeyttävänsä hinnoittelua. Balttiministereiden projekti markkinoiden yhdistämiseksi ja käytäntöjen harmonisoinniksi. 4

5 Suomen/Baltian siirtojärjestelmä 5

6 Suomen ja Baltian kaasumarkkina 2016 Tiedot 2016 Markkinavolyymi Muutos ed vuodesta Suomi 23,8 TWh - 2,1 TWh Eesti 5,3 TWh +0,5 TWh Latvia 13,7 TWh +0,5 TWh Liettua 21,9 TWh - 2,3 TWh Yhteensä 64,7 TWh - 3,4 TWh Kokonaismarkkina suuruudeltaan verrannollinen esim. Itävaltaan, Tšekkiin tai Portugaliin 6

7 Hanke Baltian ja Suomen maakaasun markkinoiden yhdistämiseksi Baltian pääministerit sopivat , että 3 paketin haasteisiin tulee vastata yhdessä. Perustettiin RGMCG, jonka jäsenenä alueen regulaattorit, ministeriöt ja TSO:t. Kiertävä puheenjohtajuus. Tavoitteena luoda suunnitelma alueellisen kaasumarkkinan luomiseksi Tammikuun 14, 2015 Baltian energiaministerit allekirjoittivat energian saannin varmuusjulistuksen jolla vahvistettiin alueellinen ryhmä. Suomen edustajat kutsuttiin liittymään ryhmään. Tavoitteena laatia mm. toimintasuunnitelma markkinoiden avaamiseksi, luonnostella yhteisten Baltian ja Suomen maakaasumarkkinoiden yhteinen Entry/Exit malli. Hankkeen edistymisraportit 1 (2015) & 2 (2016) valmiina. 7

8 Hanke maakaasumarkkinoiden yhdistämiseksi, projektisuunnitelma 8

9 Tavoitetila Derogaatio poistettu, eriyttäminen ja sertifiointi suoritettu, kaasukauppaa käydään vapaasti yhteisellä markkinapaikalla. Yhtenäinen entry-exit vyöhyke markkina-alueella tarkoittaa yksinkertaisempia transaktioita, ei tukevaa lettupinoa syötäväksi. Kaasun kuluttajalle ja kaasukauppiaille helppo toimiva malli. ITC mekanismi huolehtii oikeudenmukaisesta siirtokustannusten jakamisesta TSO:den kesken. Tehostunut infrastruktuurin käyttö mahdollistaa kasvavan kaasuvolyymiin. Vapaa kaasuerien osto ja myynti markkinapaikalla, jossa vastapuolena anonyymi markkinapaikka. Finanssimarkkinat järjestetty. Kaasun hinnoittelu perustuu kaasun referenssihintaan, joka heijastaa kaasun hetkellistä kilpailukykyä. Yhteinen markkina-alue muodostettu valtioiden välisellä sopimuksella. 9

10 FinnBalt markkina 2021 Yhteinen VTP finanssimarkkina Yksi entry / exit vyöhyke Sääntely-ympäristö järejstetty Kaasun rooli tulevassa RES- maailmassa 10

11 Suomen / Baltian kaasumarkkina Import EX RU LNG Storage Biogas GIPL Gas 1. D-n Balancing Group init. 2. D-n Capacity Booking Gasum, BC, Elering, Conexus, Ambergrid 3. D-1 Forecast 4. D-1 Nomination Entry/Exit 5. D-1 Nomination VTP 6. D Physical Transport TRADING VTP M A M 7. D+1 Allocation 8. D+1 Balancing Gasum, BC, Elering, Conexus, Ambergrid 9. D+m Invoicing DSO s Ind cust Storage GIPL Gas Export to RU? 11

12 Kiitos mielenkiinnosta! Timo Partanen Energiavirasto