Uudistuva maakaasumarkkina - infotilaisuus Finlandia-talo

Transkriptio

1 Uudistuva maakaasumarkkina - infotilaisuus Finlandia-talo

2 UUDISTUVA MAAKAASUMARKKINA -INFOTILAISUUS Ohjelma 9:30 10:00 Aamukahvit 10:00 12:00 Tilaisuuden avaus Arto Rajala, TEM 12:00 13:00 Lounastauko Markkinoiden avaamisen tilanne Ville Rahkonen, Tiina Niinimäki ja Janne Grönlund, Gasum Uuden siirtoyhtiön kehittämisen tilanne Kai-Petteri Purhonen, Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy Tariffien laadinnan ja julkistamisen suuntaviivat Ville Stålhandske, Gasum

3 UUDISTUVA MAAKAASUMARKKINA -INFOTILAISUUS :00 14:30 Energiaviraston rooli ja valmistautuminen avointa markkinaa varten Iida Mäkimattila, Energiavirasto Balticconnector-hankkeen tilannekatsaus Herkko Plit, Baltic Connector Alueellinen markkinakehitys Janne Grönlund, Gasum Lainsäädäntökehikon muutokset Arto Rajala, TEM Tilaisuuden päätössanat Arto Rajala, TEM

4 KYSYMYKSIÄ JA KOMMENTTEJA slido.com #MML2018 twitter #Kaasumarkkinat

5 Markkinoiden avaamisen tilanne Ville Rahkonen, Tiina Niinimäki ja Janne Grönlund

6 MARKKINOIDEN AVAAMISEN TILANNE 1. Sääntöjen tilanne, sopimusten valmistelu, markkinaosapuoleksi pääseminen, koulutukset ja työpajat (Ville Rahkonen, Gasum) 2. Tiedonvaihdon ja web-portaalin kehitys (Tiina Niinimäki, Gasum) 3. Mittaussuositukset ja kapasiteetin varausmenettelyjen suunnittelu (Janne Grönlund, Gasum)

7 MARKKINOIDEN AVAAMISEEN LIITTYVÄ KEHITYSTYÖ TSO:LLA Elo 2018 Syy 2018 Lok 2018 Mar 2018 Jou 2018 Tam 2019 Hel 2019 Maa 2019 Huh 2019 Tou 2019 Kes 2019 Hei 2019 Markkinasäännöt Mittaussuositukset Tariffien 2020 suunnittelu Menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeen laadinta Sopimusten laadinta Tar. kuuleminen Valvontalain 10 :n ehdot Koulutusten suunnittelu WEB-portaalin design 1. Koulutuskierros: Mitä? 2. Koulutuskierros: Miten? IT-määrittely ja toteutus Tukkumarkkinan toiminnallisuudet Vähittäismarkkinan taseselvitystoiminnallisuus WEB-portaali Kaasupörssin toiminnallisuudet

8 KAASUMARKKINASÄÄNNÖT 2020 Kaasunsiirron säännöt Kaasunjakelun säännöt Biokaasun säännöt Virtuaalisen kauppapaikan säännöt Kaasupörssin kaupankäyntiilmoitussäännöt Balticconnectorin ja Imatran kapasiteettivaraus- ja määränjakosäännöt Käynyt lausunnoilla 3-4/2018 (sidosryhmät ja Energiavirasto) Valmisteilla

9 LAUSUNTOJEN HUOMIOINTI MARKKINASÄÄNNÖISSÄ Työ- ja elinkeinoministeriö vastaanotti 11 lausuntoa. Lausuntopalaute oli pääosin myönteistä tai lausunnonantajalla ollut asiasta lausuttavaa. Korostettiin tarvetta seurata markkinasääntöjen toimivuutta ja valmiutta tehdä muutoksia markkinasääntöihin, kun muutostarpeita havaitaan. Esitettiin huoli markkinoiden avaamisen kustannusvaikutuksista biokaasun tuotannolle, jakeluverkonhaltijoille ja kuluttajille. Ehdotettiin täsmennyksiä kuluttajia koskevan lainsäädännön vaatimusten toteutumiseen. Muutosehdotukset on pääsääntöisesti otettu huomioon jatkovalmistelussa. Lisätietoja: sekä työpajassa

10 SÄÄNTÖTYÖN ETENEMINEN Sääntöjen täydentäminen Tarkennuksia tiedonvaihtoon Sopimusehtojen laatiminen Mahdolliset muutokset asetuksista ja määräyksistä johtuen Balticconnectorin yhteenliitäntäsopimuksen edellyttämät muutokset Energiaviraston vahvistuspäätös

11 SÄÄNTÖIHIN LIITTYVIEN SOPIMUSTEN VALMISTELU Jakeluverkonhaltija Yhteistyösopimus TSO:n kanssa Liittymissopimus Shipper tai trader Shipperin tai traderin puitesopimus Tasehallintasopimus* Kapasiteettisopimukset* Taseryhmien yhdistämissopimus* Siirtoverkon loppukäyttäjä Siirtoverkon loppukäyttäjän puitesopimus Liittymissopimus Vähittäismyyjä Vähittäismyyjän puitesopimus Biokaasun verkkoonsyöttäjä Biokaasun verkkoonsyöttäjän puitesopimus Liittymissopimus *) Tarvitaan, jos käyttää tähän sopimukseen liittyviä palveluja

12 MITEN PÄÄSTÄ MARKKINAOSAPUOLEKSI? EIC (Energy Identification Code) Koodia tarvitsevat lähinnä kansainväliseen kauppaan osallistuvat markkinaosapuolet. Jos kansainvälinen EIC-koodi ei ole osapuolelle tarpeen, mahdollinen muu osapuolitunnuksena käytettävä koodi varmistuu tiedonvaihdon määrittelyssä myöhemmin. Markkinaroolikohtainen puitesopimus Sisältää markkinaroolissa toimimisen ehdot, pääsyoikeuden järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan portaaliin ja mahdolliset luottokelpoisuusvaatimukset. IT-järjestelmän tiedonvaihtotestin hyväksyminen Vaadittanee shippereiltä, tradereiltä, jakeluverkonhaltijoita ja vähittäismyyjiltä. Tasehallintasopimus tai hyväksytty ilmoitus taseryhmän jäsenyydestä Vaaditaan shippereiltä ja tradereiltä.

13 TULEVIA KOULUTUKSIA Kaasumarkkinoiden avaaminen koulutuspäivä: Mistä avoimessa kaasumarkkinassa on kyse ja mitä se edellyttää toimijoilta Kaksi samansisältöistä tilaisuutta: Koulutuspaikka: Hilton Helsinki Airport, Vantaa Hinta: 249,00 EUR + alv 24% Järjestäjä: Adato yhteistyössä Gasumin ja kaasumarkkinaohjausryhmän kanssa Ilmoittautuminen ja lisätiedot: koulutuskalenteri

14 TULEVIA TIEDONVAIHDON TYÖPAJOJA Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Osuus TP12 Sääntömuutosten läpikäynti TP13 Tiedonvaihto tukkumarkkinoilla TP , , & TP13.1 Kapasiteetinvaraus, -hallinta ja kapasiteettioikeuksien siirtäminen, mittaustiedonvaihto TP TP13.2 Nominointi ja renominointi sekä kaupankäyntiilmoitukset TP13.3 Taseselvitykseen liittyvä tiedonvaihto (koskee lähinnä tasevastaavia) TP TP TP14 Tiedonvaihto vähittäismarkkinoilla TP14.1 Mittaustietojen välittäminen, käyttöpaikkarekisteritietojen ylläpito TP TP14.2 Energiamäärien toimittaminen vähittäismyyjälle TP TP14.3 Sopimustapahtuminen menettelytavat TP Koulutukset Asiakasinfot Valmistelu Työpaja Yleisötilaisuus Koulutustilaisuus Ilmoittautuminen: ville.rahkonen@gasum.com

15 Tiedonvaihdon ja web-portaalin kehitys Tiina Niinimäki

16 TIEDONVAIHDON TAPOJA Integroidut ohjelmoidut rajapinnat Dataa siirretään sovellusten välillä Web Services Protokolla HTTPS Kommunikointimenetelmät SOAP tai REST Dataformaatti tai JSON Vuorovaikutteinen palvelu Sisältö jäsennettynä Käyttöliittymä Protokolla HTTPS Dataformaatti esimerkiksi tietojen siirtäminen tiedostoina tai kopioimalla leikepöydän kautta. AS4 protokolla tulee mukaan kuvaan kun toiminta liittyy yhteenliitänpisteisiin ja siirretään tiedostopohjaisesti. AS4 on mahdollista käyttää muissakin rajapinnoissa. Dataformaatti Protokollien SMTP ja SFTP käytössä on heikkoutena mm. ylläpito ja käyttöoikeudet.

17 WEB-PORTAALI ON KÄYTTÖLIITTYMÄ MARKKINAPROSESSIEN TIEDOILLE JA PALVELUILLE Helppo tapa aloittaa ja toimia kaasumarkkinoilla. Nopea ja yksinkertainen käyttöliittymä nähdä tiedot ja toteuttaa markkinasäännöissä sovittuja asioita. Toteutetaan yhteisiä kaasumarkkinoiden prosesseja. Kokoaa tietoja ja kuvaa niistä kokonaisuuksia selkeästi ja havainnollisesti roolikohtaisesti.

18 MITÄ TIETOA JA TOIMINTOJA WEB-PORTAALISSA Kapasiteetin varaaminen Kapasiteettioikeuksien siirtäminen Kaasun kulutus Nominointi /renominointi Kaupankäyntiilmoitukset Taseryhmät Tasevastaavan tasepoikkeama Toimitussuhteet Jakeluverkot Käyttöpaikat Markkinaosapuolet Verkoston tila Asiakaspalvelu Uutiset ja tiedotteet Ohjeet

19 08/10/ TIEDONVAIHDON OSAPUOLET JA KOMPONENTIT Jakeluverkon loppuasiakas Trader Vähittäismyyjä Shipper Biokaasun verkkoonsyöttäjä Jakeluverkonhaltija Julkiset tiedot Viranomaiset Portaali / Web Services Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija Datahub Konversiojärjestelmä ja testaus Olemassa olevia järjestelmiä ovat Biokaasu Kaasupörssi Mittauspiste (käyttöpaikka) Sopimusosapuolet Kaasumäärät (aikasarjat) Toiminnallisuudet: Markkinaprosessit Määränjako Jäljitettävyys Tilastot Web Services Energiahallintajärjestelmä (olemassa oleva IT-järjestelmä)

20 TIEDONVAIHDON JA PALVELUIDEN ETENEMINEN Ratkaisukuvaus Proto API-rajapinta Energiatiedon hallinta PoC Web-portaali Ratkaisujen ja määrittelyjen toteutus Tiedonvaihto Protoversio 0.1 Roolit Tiedot Käsitemalli Haastattelut Käyttäjäryhmän tarpeet Työpajat tiedonvaihdon suunnitteluun Työpajat tiedonvaihdon suunnitteluun Käyttöönotto Prosessikartta Suorita taselaskenta Koulutukset ja ohjeet Tietojen yhdenmukaista minen ja ohjeet Testaus

21 Kiitos Tiina Niinimäki

22 Kaasun mittaussuositukset ja kapasiteetin varausmenettelyt Gasum Oy Janne Grönlund

23 05/10/ ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Kaasun mittaussuositukset 2. Kapasiteetin varausmenettelyt

24 05/10/ KAASUN MITTAUSSUOSITUKSET - TARKOITUS Täydentävät voimaan astuvia markkinasääntöjä mittauksen ja mittaustietojen käsittelyn osalta. Ottavat huomioon lainsäädännön, asetusten ja määräysten vaatimukset. Sisältävät järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan asettamat suositukset mittauksille ja vaatimukset mittaustietojen käsittelylle. Voivat sisältää markkinaosapuolten yhdessä sopimia best practice -suosituksia. Ajantasaiset vaatimukset ja suositukset siirtoverkonhaltijalle, jakeluverkonhaltijoille ja mittausvastaaville sekä muille mittaukseen sekä mittaustietojen käsittelyyn, välitykseen ja vastaanottoon liittyville osapuolille alkaen.

25 05/10/ KAASUN MITTAUSSUOSITUKSET VALMISTELUN ETENEMINEN Neljä sidosryhmätyöpajaa järjestettiin keväällä Energiavirastolta ja Verohallinnolta on saatu vastauksia erityiskysymyksiin Lämpöarvon määrityksen tarkkuusvaatimukset Mittausalueiden käyttö jakeluverkoissa Järjestelmävastuu jakeluverkkojen kaasun laatuvaatimusten osalta Kaasun mittaussuositusten 1. luonnosversio tulee saataville lokakuun 2018 loppuun mennessä. Muutoksia saattaa vielä tulla ennen vuotta 2020 johtuen mahdollisista päivityksistä markkinasääntöihin, lainsäädäntöön, asetuksiin ja määräyksiin.

26 05/10/ MAAKAASUN JA BIOKAASUN LAATUVAATIMUKSET Siirtoverkossa noudatettavat maakaasun ja biokaasun laatuvaatimukset on määritelty voimassa olevissa Järjestelmävastaavan ehdoissa. Kukin verkonhaltija vastaa oman verkkonsa teknisestä toimivuudesta. Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija suosittelee jakeluverkonhaltijoille samojen maakaasun ja biokaasun laatuvaatimusten täyttämistä kuin on esitetty Järjestelmävastaavan ehdoissa.

27 05/10/ LÄMPÖARVO Maakaasumarkkinalaki 587/2017 edellyttää ylemmän lämpöarvon käyttämistä kaasumäärien muuntamiseen energiaksi. Maakaasun lämpöarvot lasketaan standardin EN ISO-6976 mukaisesti. Siirtoverkossa maakaasun ja biokaasun lämpöarvon mittauksen suurin sallittu virhe on +/- 0,5 % OIML R 140 -toimialasuosituksen mukaisesti. Kun jakeluverkossa on biokaasun verkkoonsyöttöä, jakeluverkonhaltija voi jakaa jakeluverkon mittausalueisiin, joille määritetään lämpöarvo kaasutoimituspäiväkohtaisesti laskennallisesti. Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija suosittelee jakeluverkoissa standardissa EN ISO esitettyjen lämpöarvon määritysmenetelmien käyttämistä.

28 05/10/ MITTAUSTIETOJEN KÄSITTELY Jakeluverkkojen päivittäin luettavista käyttöpaikoista lähetetään mittaustiedot tai arviot keskitettyyn tiedonvaihtoon Määräajat: Alustava taseselvitys TSO:n määrätiedoilla Alustavat mittaustiedot jakeluverkoista Puuttuvat mittaustiedot arvioitava Muistutus jakeluverkonhaltijalle puuttuvista arvoista Lopulliset mittaustiedot D+1 D+2 M+3D M+4D M+5D

29 05/10/ MITTAUSTIETOJEN STATUKSET # Status Selite Millä korjataan 1 Puuttuva Jos validia mittausarvoa ei voida toimittaa, toimitetaan 0 arvo stauksella puuttuva. Sekä puuttuvat että ei-validit arvot raportoidaan nollaarvoina puuttuva statuksella. Korjattava vahvemmalla statuksella ennen lopullista taseselvitystä. (Arvioitu heikko/vahva, Mitattu, Käsin syötetty) 2 Arvioitu, heikko Mittausarvo on arvioitu laskennallisen kokonaismäärän perusteella. Laskennallinen kokonaismäärä perustuu esimerkiksi mittauksen historiatietoihin. 3 Arvioitu, vahva Mittausarvo on arvioitu mitatun kokonaismäärän perusteella. Mitattu kokonaismäärä on laskettu reunalukemien perusteella ja arviointi on tehty interpoloimalla. Voidaan korjata vahvemmalla statuksella ennen lopullista taseselvitystä. (Arvioitu vahva, Mitattu, Käsin syötetty) Voidaan korjata vahvemmalla statuksella ennen lopullista taseselvitystä. (Mitattu, Käsin syötetty) 4 Mitattu Mitattu mittausarvo Voidaan korjata statuksella Käsin syötetty ennen lopullista taseselvitystä. 5 Käsin syötetty Mitattu kokonaismäärä on käsin syötetty/korjattu. 6 Korjattu arvo Mittausarvo sisältää korjausenergiaa. Statusta käytetään ainoastaan tilanteessa, kun aiempaa arvoa korjataan korjausarvolla lopullisen taseselvityksen jälkeen.

30 Suomen Syöttö- ottojärjestelmä Biokaasun virtuaalinen syöttöpiste Kansallinen ottovyöhyke Imatran rajapiste Balticonnector

31 Imatran rajapiste Entry - Kapasiteettisopimuksia tarjotaan seuraavasti: Vuosi (liukuva) Kvartaali Kuukausi (liukuva 30 päivää) Päivä Päivänsisäinen Ensisijaisesti tarjotaan kiinteitä kapasiteettisopimuksia, joiden lisäksi tarjolle asetetaan keskeytyviä tuotteita. Kiinteät kapasiteettituotteet tarjotaan ensin. Nominaatiot edellytetään kapasiteetinvaraamisen lisäksi Kapasiteettisopimukset hyväksytään todennäköisesti varausjärjestyksessä (first come, first served ) Kapasiteettituotteet tarjotaan markkinaosapuolille TSO:n web portaalin kautta

32 Kansallinen ottovyöhyke Exit - Kapasiteettisopimuksia tarjotaan seuraavasti: Vuosi (liukuva) Kvartaali Kuukausi (liukuva 30 päivää) Päivä Päivänsisäinen Shipperit varaavat ottovyöhykkeen kapasiteetin toimitussopimuksilleen Kapasiteetti varataan kaikille toimitussopimuksille yksilöimättä määriä toimituskohteittain. Nominaatioita ei edellytetä TSO voi tarvittaessa vaatia erillisiä käyttöilmoituksia Kapasiteettituotteet tarjotaan markkinaosapuolille TSO:n web portaalin kautta

33 Biokaasun virtuaalinen syöttöpiste Entry - Kapasiteettisopimuksia tarjotaan seuraavasti: Vuosi (liukuva) Kvartaali Kuukausi (liukuva 30 päivää) Päivä Päivänsisäinen Shipperit varaavat kapasiteetin kaikille toimitussopimuksensa mukaisille biokaasun syöttöpisteille mukaan lukien jakeluverkoissa sijaitsevat laitokset Nominaatioita ei edellytetä kapasitetti allokoidaan määrämittaukseen perustuen. Kapasiteettituotteet tarjotaan markkinaosapuolille TSO:n web portaalin kautta

34 Balticconnector Balticconnectorin kapasiteetinjakamisen määrittely on vielä kesken johtuen Baltian kanssa käytävistä neuvotteluista.

35 Balticconnector Balticconnectorin kapasiteetinjakamisen määrittely on vielä kesken johtuen Baltian kanssa käytävistä neuvotteluista. Rajapistetariffi voimassa Kapasiteettituotteet NC CAM mukaisia Kapasiteettituotteet jaetaan seuraavasti: FCFS / (Pro rata), sekä Implisiittisesti pörssituotteiden mukana Tarjotaan kiinteitä sekä keskeytyviä kapasiteettituotteita. Tavoitteena mahdollistaa kapasiteetinjakaminen TSO:n web portaalin kautta.

36 Balticconnector Balticconnectorin kapasiteetinjakamisen määrittely on vielä kesken johtuen Baltian kanssa käytävistä neuvotteluista. Rajapistetariffi voimassa Kapasiteettituotteet NC CAM mukaisia Kapasiteettituotteet jaetaan seuraavasti: FCFS / (Pro rata), sekä Implisiittisesti pörssituotteiden mukana Tarjotaan kiinteitä sekä keskeytyviä kapasiteettituotteita. Tavoitteena mahdollistaa kapasiteetinjakaminen TSO:n web portaalin kautta. Ei rajapistetariffia Useita vaihtoehtoja, joista neuvotellaan parhaillaan vierekkäisen TSO:n (Elering) kanssa. Erillinen kapasiteetinvaraaminen ei välttämätöntä tällöin: nominaatio = kapasiteetinvarauspyyntö Kapasiteetin liiallinen varaaminen yli omien tarpeiden estettävä erillisillä säännöksillä.

37 37 Kiitos!

38 Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy Valmistautuminen avoimeen kaasumarkkinaan etenee Maakaasumarkkinainfo Kai-Petteri Purhonen, Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy, Hallituksen puheenjohtaja

39 Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy Valmistautuminen avoimeen kaasumarkkinaan etenee Omistajastrategian mukaisesti aloittavan TSO:n tavoitteet Mahdollistaa avoimet ja toimivat kaasumarkkinat Luotettavuus avoimen ja itsenäisenä toimijana Kustannustehokas toiminta ja mahdollisimman alhaiset tariffit Siirtoinfrastruktuurin ylläpito ja kehittäminen Jatkuva yhteistyö viranomaisten, kaasuyhteisön ja kaasun myyjien kanssa Aktiivinen eurooppalainen yhteistyö Suomen Kaasusiirtopalveluiden hallituksen jäsenet: Esa Härmälä Hanna Masala

40 40 Tariffien laadinnan ja julkistamisen suuntaviivat Ville Stålhandske

41 05/10/ MARKKINAT AVAUTUVAT MITÄ SIIRTOTARIFFILLE TAPAHTUU? 1. Miksi siirtotariffisto tulee päivittää vuoden 2020 alusta? 2. Miten tariffisto muuttuu? Mitä nykyrakenteesta säilytetään tai muutetaan, mitä poistetaan? Uuden tariffiston rakenne vs nykyinen tariffi 3. Tariffiston julkaisemisen aikataulu ja kuulemistilaisuus vuonna 2019

42 05/10/ MIKSI TARIFFIT PÄIVITETÄÄN? Derogaation päättyessä myös Suomen on noudatettava Euroopan Komission asetusta 2017/460 Kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevasta verkkosäännöstä Kaasulle on tarpeen vahvistaa yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskeva verkkosäännöstö ja määritellä koko unionia koskevat säännöt, joilla pyritään edistämään markkinoiden yhdentymistä, parantamaan toimitusvarmuutta ja lisäämään kaasuverkkojen liittämistä toisiinsa Mutta: EU-tason säännöt antavat vain suuntaviivat ja toimintavälin, jonka puitteissa kukin TSO implementoi oman siirtotariffiston koko tariffirakennetta ei siis anneta valmiina mutta perusperiaatteet harmonisoidaan Mikä ei muutu markkinoiden avautuessa? TSO:n sallitun tuoton (tai Suomen tapauksessa kohtuullisen liikevaihdon) määrittelyyn ei tule EU-tason sääntelyä tason määrittelee Suomessa nyt ja myös vuonna 2020 Energiavirasto

43 05/10/ Jaottelu Perusmaksu Vuodenaikakertoimet Kapasiteettilajit Kapasiteettilajien kertoimet Muut kapasiteetin lajit Hinnoitteluperuste SIIRTOTARIFFISTO NYT Nykyinen tariffi Uusi tariffi 2020 Yleistariffi ja pienkulutustariffi Kohdemaksu Talvi- ja kesäkausi TEHOMAKSU (VAIN YLEISTARIFFISSA) Vuosi/viikkoteho Viikkosiirto (1.7 / 0.7) ja lisäsiirto (3.7 / 2.1) Lisäsiirto SIIRTOMAKSU Yksikköhinta riippuvainen vuosivolyymista (yleistariffi) Vakio yksikköhinta (pienkulutustariffi)

44 05/10/ TARIFFISTON MUUTOKSET YLEIS- JA PIENKULUTUSTARIFFI Nykyinen tariffisto on toimituskohdekohtainen mutta tämä sidos purkautuu vuoden 2020 alussa Nykyään Gasumin (TSO:n) asiakkaita siirtoliiketoiminnassa ovat kaasun loppukäyttäjät (tai jakeluverkkoyhtiöt), mutta jatkossa TSO:n asiakkaita ovat shipperit (jotka voivat toki samalla olla myös kaasunkäyttäjiä) Shipper toimii asiakassuhteessa TSO:n suuntaan. Shipper voi siirtää kaasua useaan eri käyttökohteeseen, sillä Suomen exit-vyöhykkeen kapasiteetti on vapaasti allokoitavaa. Vapaasti allokoitava kapasiteetti: kaasun voi siirtää mihin tahansa käyttökohteeseen Suomessa, johon shipper on tehnyt toimitussopimuksen Nämä muutokset johtavat tilanteeseen, jossa toimituskohdekohtaisesta hinnoittelusta luovutaan Jaottelu yleis- ja pienkulutustariffiin poistuu

45 05/10/ TARIFFISTON MUUTOKSET TEHOMAKSU (JATKOSSA NIMELTÄÄN KAPASITEETTIMAKSU) Kapasiteettilajien pituudet Suomessa harmonisoidaan yhtenäiseksi muiden EU-maiden kanssa: Vuosikapasiteetti Kvartaali Kuukausi Päivä Ja päivän sisäinen kapasiteetti Mitä lyhyempi ajanjakso, sitä suurempi yksikköhinta Q- ja M-kertoimien vaihteluväli D ja wd-kertoimille vastaavasti 1 3 Kertoimien vaihteluvälit on säädetty EU-tasolla. Suomen kertoimet julkaistaan vuonna 2019

46 05/10/ TARIFFISTON MUUTOKSET KAPASITEETTIMAKSU Kapasiteetit varataan sekä entry- että exit pisteisiin (syöttö- ja otto pisteisiin) Entry: Imatra, biokaasun syöttöpisteet ja Balticconnector Exit: kaikki Suomen kaasunkäyttöpaikat sekä Balticconnector Entrymaksu + Exitmaksu = kokonaiskapasiteettimaksu Entry ja Exit hinnoittelujakoa ei ole vielä tehty selviää vuonna 2019 Jakosuhde ei vaikuta siirrosta maksettuun kokonaishintaan postimerkkihinnoittelun takia. Suomessa on vuodesta 2020 alkaen käytössä postimerkkihinnoittelu eli siirron yksikköhinta ei riipu käyttöpaikan sijainnista tai käyttöpaikan teknisestä siirtokapasiteetista Mikäli varattu exit-kapasiteetti kaasutoimituspäivän* ajaksi ei riitä (siis se ylitetään) maksetaan ylityksestä ylitysmaksu Korvaa nykytariffin lisäsiirron Ylitysmaksun yksikköhinta on kalliimpi kuin päivän sisäisen kapasiteettituotteen hinta Ylitysmaksun tarkastelu vain exit-pisteissä * Kaasupäivä = klo Suomen aikaa

47 05/10/ TARIFFISTON MUUTOKSET KOHDEMAKSU Kapasiteetin varaaminen = oikeus siirtää kaasua Suomen siirtoverkostossa varatun kapasiteetin verran Jos kapasiteettia ei ole varattu, voi jäädä ilman siirto-oikeutta Kapasiteettia varataan kaikkiin Suomen entry- ja exit-järjestelmän pisteisiin myös jakeluverkon mahdollisiin entrypisteisiin Aiemmin kaasunkäyttöoikeutta vastasi (tehomaksun lisäksi) toimituskohteen kohdemaksu. Nyt kohdemaksusta luovutaan.

48 05/10/ TARIFFISTON MUUTOKSET SIIRTOMAKSU EU-asetus: Siirtopalvelujen tuotto katetaan kapasiteettiin perustuvilla siirtotariffeilla Kapasiteettimaksuilla katetaan Suomessakin suuri osa (yli 90 %) TSO:n liikevaihdosta Loput kerätään siirtomaksuna Siirtomaksu tulee uuteen tariffiin, mutta seuraavin muutoksin: Maksulla katetaan vain välittömät muuttuvat kustannukset (kompressorien käyttökustannukset) Tässä pyritään yhtenäistämään käytäntöjä Baltian TSO:den kesken Maksu peritään samansuuruisena jokaisen entry- ja exitpisteen välillä EU-säännöt määräävät tämän Maksu peritään toteutuneen kaasunsiirtomäärän mukaan Siirtomaksun nimestä: EU-säännöt puhuvat hyödykemaksusta (englanniksi commodity charge) ja näitä käytetään myös uudessa hinnastossa

49 05/10/ Nykyinen tariffi Uusi tariffi 2020 Jaottelu Yleistariffi ja pienkulutustariffi Ei jaottelua Perusmaksu Kohdemaksu Ei kohdemaksua Vuodenaikakertoimet Talvi- ja kesäkausi Ei vuodenaikakertoimia KAPASITEETTIMAKSU Kapasiteettimaksut Vuosi/viikkoteho A/Q/M/D/wD -kapasiteetti Kapasiteettilajien kertoimet Viikkosiirto (1.7 / 0.7) ja lisäsiirto (3.7 / 2.1) Q/M (1 1.5) ja D/wD (1 3.0) Muut kapasiteetin lajit Lisäsiirto Ylitysmaksu Hinnoitteluperuste YHTEENVETO: SIIRTOTARIFFISTO NYT JA 2020 HYÖDYKEMAKSU Yksikköhinta riippuvainen vuosivolyymista (yleistariffi) Vakio yksikköhinta (pienkulutustariffi) Vakio yksikköhinta (Maksulla katetaan vain siirron välittömät muuttuvat kustannukset)

50 05/10/ TARIFFISTON JULKAISU JA KUULEMISTILAISUUS Alustava tariffisto on nähtävillä kokonaisuudessaan Gasumin nettisivuilla Tariffistosta saa kuka tahansa antaa palautetta sekä esittää kysymyksiä ja kommentteja kuulemisen aikana. Helmikuun alkupuolella Gasum järjestää päivän kestävän kuulemistilaisuuden, jossa käydään tariffiston rakenne yksityiskohtaisesti läpi. Gasum ja valvova viranomainen (Energiavirasto) käyvät mahdolliset palautteet läpi kuulemisen päätyttyä ja julkaisevat niistä yhteenvedon Kuulemisen jälkeen hinnasto saatetaan lopullisesti valmiiksi ja MML:n mukaisesti siirtotariffisto vuodelle 2020 julkaistaan

51 05/10/ KYSYMYKSIÄ?! Tel

52 UUDISTUVA MAAKAASUMARKKINA -INFOTILAISUUS Ohjelma 9:30 10:00 Aamukahvit 10:00 12:00 Tilaisuuden avaus Arto Rajala, TEM 12:00 13:00 Lounastauko Markkinoiden avaamisen tilanne Ville Rahkonen, Tiina Niinimäki ja Janne Grönlund, Gasum Uuden siirtoyhtiön kehittämisen tilanne Kai-Petteri Purhonen, Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy Tariffien laadinnan ja julkistamisen suuntaviivat Ville Stålhandske, Gasum

53 UUDISTUVA MAAKAASUMARKKINA -INFOTILAISUUS :00 14:30 Energiaviraston rooli ja valmistautuminen avointa markkinaa varten Iida Mäkimattila, Energiavirasto Balticconnector-hankkeen tilannekatsaus Herkko Plit, Baltic Connector Alueellinen markkinakehitys Janne Grönlund, Gasum Lainsäädäntökehikon muutokset Arto Rajala, TEM Tilaisuuden päätössanat Arto Rajala, TEM

54 Energiaviraston rooli maakaasumarkkinan avaamisessa Uudistuva maakaasumarkkina -infotilaisuus Iida Mäkimattila

55 Energiaviraston rooli maakaasumarkkinan avaamisessa Markkinoiden valvonta ja markkinoiden toiminnan edistäminen Kansallisen ja EU-lainsäädännön toteutuminen markkinoiden avaamisessa ja avoimella markkinalla Valvontalaki 6 : Energiaviraston tehtävät kansallisena sääntelyviranomaisena 2) Varmistaa, että maakaasuverkkojen haltijat sekä muut maakaasualan yritykset noudattavat kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä johtuvia velvollisuuksiaan, ja päättää toimivaltansa mukaisesti tarvittavista ja oikeasuhtaisista toimenpiteistä maakaasumarkkinoiden kilpailun edistämiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi; 9) Seurata maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle sekä kilpailun toimivuutta näillä markkinoilla. 55

56 Siirtoverkonhaltijan eriyttäminen ja sertifiointi 1/3 Markkinatoimijoiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu Siirtoverkonhaltija erillinen ja riippumaton toimija Siirtoverkonhaltijan eriyttäminen maakaasun ja sähkön tuotantoa ja toimittamista harjoittavista yrityksistä Siirtoverkon omistaminen ja organisaation ja päätöksenteon riippumattomuus Laki maakaasun siirtoverkonhaltijan eriyttämisestä ja EU-sääntely ((EY) 715/ art. ja 2009/73/EY 9-11 art.) Energiavirasto Suomessa toimivaltainen viranomainen, joka varmistaa, että siirtoverkonhaltija eriytetty säännösten mukaisesti ja toimii riippumattomasti 56

57 Siirtoverkonhaltijan eriyttäminen ja sertifiointi 2/3 Siirtoverkonhaltijan jätettävä hakemus sertifioinnista viimeistään tammikuun alussa 2020 Energiaviraston välipäätös 4 kk kuluessa hakemuksesta Välipäätös ilmoitetaan Komissiolle, joka arvioi täyttääkö eriyttäminen EU-säännösten vaatimukset, 2 kk Komissiolla mahdollisuus pyytää lausuntoa ACER:ilta, 2 kk Energiaviraston otettava lopullisessa päätöksessään mahdollisimman tarkasti huomioon Komission lausunto, 2 kk 57

58 Siirtoverkonhaltijan eriyttäminen ja sertifiointi 3/3 Eriyttämiseen ja riippumattomuuteen liittyvien määräysten toteuduttava koko ajan Velvollisuus ilmoittaa etukäteen Energiavirastolle suunnitelluista liiketoimista tai muista organisaatioon tai päätöksentekoon vaikuttavista toimenpiteistä, jotka voivat edellyttää eriyttämisen ja riippumattomuuden vaatimusten täyttymisen uudelleen arviointia Jos suunniteltu liiketoimi/toimenpide edellyttää riippumattomuuden varmentamisen uudelleenarviointia tai kyse on 3. maista tulevista omistajista, siirtoverkonhaltija tai osapuolet eivät saa ryhtyä liiketoimeen tai toimenpiteeseen ennen kuin Energiavirasto on varmentanut siirtoverkonhaltijan riippumattomuuden liiketoimen/toimenpiteen osalta 58

59 Valvontalain 10 :n mukaisten ehtojen vahvistaminen 1/2 Energiavirasto vahvistaa valvontalain 10 :n mukaiset verkonhaltijoiden ehdot Ehtojen tarkistaminen vuoden 2020 alussa vastaamaan avoimen markkinan sääntelyä ja voimaan astuvaa EU-sääntelyä Myös mahdolliset muutokset jakeluverkonhaltijoiden ehtoihin Energiavirasto kuulee markkinaosapuolia ehdoista ennen niiden vahvistamista Verkonhaltijan saatava Energiavirastolta vahvistaminen ehdoista ennen niiden käyttöön ottamista Uuden siirtoverkonhaltijan haettava verkkolupa ennen toimintansa aloittamista sekä sen jälkeen, kun sen riippumattomuus on varmennettu ensimmäisen kerran 59

60 Valvontalain 10 :n mukaisten ehtojen vahvistaminen 2/2 Kaikkia verkonhaltijoita koskevat ehdot 3) verkonhaltijan siirtopalvelun ehdot; 4) verkonhaltijan liittämispalvelun ehdot ja menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi; Vain siirtoverkonhaltijaa koskevat ehdot 5) ylikuormituksen hallintaa ja siirtokapasiteetin jakamista siirtoverkossa koskevat ehdot sekä menetelmät ylikuormituksesta perittävien maksujen määrittämiseksi ja menetelmät ylikuormituksen hallinnasta saatujen tulojen käyttämiseksi; 6) järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen ehdot sekä menetelmät palveluista perittävien maksujen määrittämiseksi; 60

61 Vuoden 2020 alussa voimaan tuleva EU-sääntely Energiavirastolle toimivalta soveltaa täysimääräisesti EU-maakaasusääntelyä ja valvoa markkinoiden toimivan näiden mukaisesti Maakaasun sisämarkkinadirektiivi 2009/73/EY Maakaasuverkkoasetus (EY) 715/2009 ja sen nojalla annetut verkkosäännöt Tariffit: KOMISSION ASETUS (EU) 2017/460 kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevasta verkkosäännöstä, TAR NC Kapasiteetin jakaminen: KOMISSION ASETUS (EU) 2017/459 kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta, CAM NC Tasehallinta: KOMISSION ASETUS (EU) N:o 312/2014 kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta, BAL NC Tiedonvaihto yhteenliitäntäpisteissä: KOMISSION ASETUS (EU) 2015/703 yhteentoimivuuteen ja tiedonvaihtoon liittyviä sääntöjä koskevan verkkosäännön vahvistamisesta, INT NC 61

62 Tariffiverkkosäännön mukaiset tehtävät Tariffiverkkosääntö edellyttää Energiaviraston tai Energiaviraston päätöksestä siirtoverkonhaltijan toteuttamaan tiettyjä kuulemisia sekä julkaisemaan tietoja 26 art. Kuuleminen: viitehintamenetelmä, tariffirakenne, pohjana olevat siirtojärjestelmän tekniset ja taloudelliset muuttujat ACER:in lausunto kuulemisesta ja sen sisällön lainmukaisuudesta 27 art. Energiaviraston päätös kaikista 26 art. mukaisista seikoista 28 art. Alennuksia, kertoimia ja kausitekijöitä koskeva kuuleminen 29 art. Ennen kerran vuodessa pidettävää vuosikapasiteettihuutokauppaa julkaistavat tiedot 30 art. Ennen tariffikautta julkaistavat tiedot 62

63 Kiitos! Lisätietoja: Asiantuntija Iida Mäkimattila, puh

64 Balticconnector tilannekatsaus Herkko Plit Toimitusjohtaja

65 Tie kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Baltic Connector perustettiin mahdollistamaan Suomen kaasumarkkinoiden avaaminen Suomen energiaturvallisuuden ja kaasusektorin toimitusturvallisuuden parantaminen Tuki Euroopan komission energiastrategian avaintavoitteelle: sisäisen, EU:n laajuisen kaasumarkkinan luominen Suomen ja Baltian maiden yhteisen kaasumarkkinan luominen 65

66 Suomen ensimmäinen merenalainen kaasuputki 50 cm 80 barin paine 150 kilometriä työvuotta tonnia euroa

67 Balticconnector on 75 %:sti EU:n rahoittama

68 Projektikokonaisuus Maaputki Inkoo Siuntio 21 km DN 500, 80 bar Kompressori- ja mittausasema Paldiski Kompressorija mittausasema Inkoo Baltic Connector Maaputki 50 km DN 700, 55 bar Merenalainen putki: 77 km Putki on kaksisuuntainen, ja sitä pitkin voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiometriä (72 GWh) kaasua päivässä sekä Suomesta Viroon että Virosta Suomeen vallitsevan markkinatilanteen mukaan. DN 500, 80 bar

69 Projektin aikataulu Suunnittelu ja tutkimukset Luvitus Maaputkien rakentaminen Merenalaisen putken rakentaminen Kompressoriasemien rakentaminen Käyttöönotto 69

70 Hankkeen tilanne Kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat saatu Detaljisuunnittelu on valmistunut Hankinnat on tehty Rakentaminen on käynnissä Hanke etenee aikataulussa ja budjetissa 70

71 Hankkeen rakennusvaihe aloitettu Rakennusvaiheet kompressoriaseman, maaputken ja meriputken osalta aloitettu Vaiheen aloitusta juhlittiin peruskiven muuraus -tilaisuudella 71

72 Maaputki, Siuntio Inkoo Maarakennustyöt ovat käynnissä: tehdään asennusteitä, louhintaa putkikanaalia varten ja kaivetaan putkikaivantoa Putken asennustyöt ovat käynnissä: putkien kuljetus linjalle, asennus putkikanaaliin ja putkien hitsaus Putken lasku ja kaivannon täyttötyöt ovat alkaneet Teiden alitusporaukset ovat käynnissä, alituksista tehty 80% Suuntaporauskohteiden asennustyöt ovat alkamassa (hitsattu putkiletka vedetään pehmeiköllä maan alle) 72

73 Meriputki, Inkoo Paldiski Putket ovat valmistuneet syyskuussa 2018 Suomen alueella tehtävä merenpohjan louhintatyöt valmistuvat lokakuussa Merenpohjan muokkaus kivitäytöllä alkaa marraskuussa 2018 Putken asennustyöt kevät-kesä

74 Kompressoriasema, Inkoo Rakennuksien perustustyöt ja runkorakenteiden pystytys ovat käynnissä Putkiston esivalmistus on käynnissä urakoitsijan konepajalla Putkisto ja laiteasennustyöt on aloitettu Laite ja materiaalitoimitukset ovat käynnissä

75 Viron tilanne Maaputken rakentamistyöt käynnissä Kompressoriaseman valmistelevat työt käynissä 75

76 Balticconnector -hanke mahdollistaa tehokkaan maakaasumarkkinan avaamisen vuoden 2020 alusta

77 Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa osana eurooppalaista kaasumarkkinaa

78 Alueellinen markkinakehitys Gasum Oy Janne Grönlund

79 05/10/ ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Baltian markkinaintegraation tavoitteet ja aikataulu 2. Suomen asettamat tavoitteet markkinaintegraatiolle ja aikataulu 3. Tilannekatsaus Baltiassa tapahtuvaan työhön

80 05/10/ BALTIAN MARKKINAINTEGRAATION TAVOITTEET JA AIKATAULU Joulukuussa 2014 Baltian pääministerit allekirjoittivat yhteisen lausuman, jonka puitteissa tehdään töitä: tehokkaan alueellisen kaasumarkkinan aikaansaamiseksi; implementoidakseen täydellisesti EU:n kolmannen energiapaketin vaatimukset Baltiassa ja Integroidakseen Baltian kaasumarkkinat manner-euroopan markkinoiden sekä Suomen markkinan kanssa. Tammikuussa 2015 perustettiin alueellisen kaasumarkkinoiden koordinointiryhmä (RGMCG, Regional Gas Market Coordination Group), jonka edustajina ovat Baltian ja Suomen: Ministeriöt Kansalliset sääntelyviranomaiset Siirtoverkonhaltijat

81 05/10/ BALTIAN MARKKINAINTEGRAATION TAVOITTEET JA AIKATAULU Toukokuussa 2016 RGMCG vahvisti yhteisen vision alueellisten kaasumarkkinoiden kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimisesta ja muodosti alaisuuteensa työryhmiä viemään toimintasuunnitelmaansa eteenpäin. Vuoden 2016 lopulla RGMCG hyväksyi yhteisen toimintasuunnitelman. Suomi on sitoutunut osallistumaan markkinakehityksen edellyttämään yhteistyöhön toimiessaan osana RGMCG:tä, mutta Suomi ei ole tehnyt Baltian maiden kaltaista sitovaa linjausta markkinaintegraatiosta.

82 05/10/ BALTIAN MARKKINAINTEGRAATION TAVOITTEET JA AIKATAULU Alueellisen markkinaintegraation tavoitetila Alueen sisäisten rajapisteiden tariffien poistaminen Markkina-alueen rajapisteiden Entry-tariffien harmonisointi ITC-sopimus (Inter-TSO compensation) TSO:iden välillä Harmonisoidut markkinasäännöt Yhteinen tasealue Yhteinen virtuaalinen kauppapaikka (VTP) Järjestelmäpalveluiden järjestäminen keskitetysti Siirtoverkonhaltijan kansallisista laeista tulevat operatiiviset velvoitteet ennallaan Baltian tavoite on toteuttaa yllä kuvattu markkinaintegraatio vuoden 2020 alusta.

83 05/10/ SUOMEN ASETTAMAT TAVOITTEET MARKKINAINTEGRAATIOLLE JA AIKATAULU Suomen energia- ja ilmastostrategiassa vuoteen 2030 on linjattu kaasumarkkinoiden kehittämisestä seuraavaa: Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken rakentaminen mahdollistaa kaasumarkkinoiden avautumisen ja uudistamisen. Investoinnin valmistuessa luovutaan maakaasumarkkinadirektiivin poikkeuksesta ja avataan kaasumarkkinat kokonaan kilpailulle vuoden 2020 alusta. Uudessa maakaasumarkkinalaissa luovutaan putkikaasun hintasääntelystä ja otetaan käyttöön kaasun markkinapaikat ja sisämarkkinasäännöt. Tavoitteena on luoda Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat.

84 05/10/ SUOMEN ASETTAMAT TAVOITTEET MARKKINAINTEGRAATIOLLE JA AIKATAULU Suomi on linjannut tarvitsevansa Baltian markkinaintegraation osalta vaiheittaisen lähestymisen, jossa ei edetä ensimmäisessä vaiheessa yhteiseen tasealueeseen, vaan arvioidaan ja mahdollisesti toteutetaan ensin kevyempiä integraation asteita. Syynä tähän ovat: Markkinoiden valmius integraatioon on eri tasolla, sillä siinä missä Baltiassa kaasumarkkinat on jo avattu kilpailulle, Suomi vasta valmistelee kansallisen markkinan avaamista ja siirtoyhtiön eriyttämistä kaasun myyntiyhtiöstä. Suomen kaasumarkkina eroaa loppukäyttäjien luonteen osalta Baltian vastaavasta. Suomi todennäköisesti tarvitsee erilaisia tasehallinnan menetelmiä kuin Baltia, jossa kaasunkäyttö painottuu voimakkaammin pieniin käyttökohteisiin.

85 05/10/ SUOMEN ASETTAMAT TAVOITTEET MARKKINAINTEGRAATIOLLE JA AIKATAULU Vaiheittainen markkinaintegraatio vaihe 1 Alueen sisäisten rajapisteiden tariffien poistaminen Markkina-alueen rajapisteiden Entry-tariffien harmonisointi ITC-sopimus (Inter-TSO compensation) TSO:iden välillä Harmonisoidut markkinasäännöt Yhdistetty tasealue Yhteinen virtuaalinen kauppapaikka (VTP) Järjestelmäpalveluiden järjestäminen keskitetysti Siirtoverkonhaltijan kansallisista laista tulevat operatiiviset velvoitteet ennallaan Suomi käy tällä hetkellä neuvotteluita, jotka tähtäävät rajatariffien poistamiseen vuoden 2020 alusta Balticconnectorissa.

86 05/10/ SUOMEN ASETTAMAT TAVOITTEET MARKKINAINTEGRAATIOLLE JA AIKATAULU Vaiheittainen markkinaintegraatio Suomi jatkaa aktiivista toimintaansa yhteisen markkinan kehittämiseksi, jotta edellytykset Suomen kaasumarkkinan kannalta edulliselle markkinaintegraatiolle olisi myöhemmin olemassa. Suomi on linjannut yhteisen tasealueen olevan mahdollinen Suomen osalta aikaisintaan vuonna 2022.

87 05/10/ MARKKINAINTEGRAATION TILANNEKATSAUS Markkinaintegraation ensimmäinen vaihe, eli alueen sisäisten rajapisteiden tariffien poistaminen edellyttää: 1. Alueen ulkoisten rajapisteiden entry-maksujen harmonisointia 2. TSO:iden välisen ITC-sopimuksen syntymistä. Sopimuksessa määritetään kuinka TSO:t jakavat menetettyjä siirtomaksuja. ITC-sopimuksesta on käyty neuvotteluita aktiivisesti TSO:iden kesken noin vuoden ajan saavuttamatta kuitenkaan yhteistä näkemystä, johon kaikkien neljän maiden osapuolet voisivat suostua. Tällä hetkellä Suomen, Viron ja Latvian TSO:t neuvottelevat kolmen maan välisestä ITCsopimuksesta, ja aikataulullisesti pyritään vielä löytämään ratkaisu niin, että rajapistetariffit voitaisiin poistaa 2020 alusta alkaen.

88 05/10/ MARKKINAINTEGRAATION TILANNEKATSAUS Baltian maiden yhteisen tasealueen osalta suunnittelutyö on edistynyt seuraavasti: Ensimmäinen versio markkinasäännöistä on valmistunut TSO:iden työn pohjalta. Sääntötyössä ei ole vielä konsultoitu muita markkinaosapuolia. Selvitys Baltian kaupallisesta ja operatiivisesta tasapainotuksesta on valmistunut. Järjestelmäpalveluiden edellyttämä IT-kehitystyö on käynnistetty. Järjestelmäpalveluiden järjestämisestä on tehty linjauksia. Aikataulu yhteisen tasealueen saamiseksi Baltian maiden kesken 2020 alusta on varsin haastava. Suomi jatkaa aktiivista vaikuttamista markkinaintegraatioon tähtäävissä työryhmissä, jotta Suomen mahdollinen myöhempi integraatio voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti!

89 89 Kiitos! Lisätietoa markkinaintegraatiosta saat Suomen edustajilta työssä:

90 Lainsäädäntökehikon muutokset Infotilaisuus Gasumin asiakkaille Arto Rajala TEM/Energiaosasto

91 MML:n muutos HE 144/2018 Sähkökaupan datahubia koskevan hallituksen esityksen ohessa MML:n muutos Annettu eduskunnalle Verkkoon pääsyn järjestäminen maakaasujärjestelmässä Mahdollistetaan EU:n sisämarkkinamalli Suomessa Loppukäyttäjä voi entiseen tapaan sopia verkkopalveluista sen verkon kanssa, johon liittynyt Uutena asiana kaasuntoimittajalle (shipperille) oikeus sopia verkkoonpääsyn edellyttämistä verkkopalveluista sen verkonhaltijan kanssa, jonka verkkoon hän toimittaa kaasua tai joka siirtää tai jakelee hänen maakaasuaan Verkonhaltijan on osaltaan järjestettävä edellytykset sille, että verkon käyttäjä saa asianomaiset siirto- ja jakelusopimukset tekemällä ja maksut suorittamalla oikeuden käyttää koko maakaasujärjestelmää 59. Salassapitovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto Vastaavat muutokset kuin sähkömarkkinalain salassapitosäännökseen Liikesalaisuuksien salassapito Maanpuolustukseen, poikkeusoloihin varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvän tiedon salassapito Voimaantulo Työ- ja elinkeinoministeriö

92 Paikkaus-HE SML:n ja MML:n muuttamisesta Alueellisen kaasumarkkinan kehitystyössä lähellä FI, EE ja LV TSO:iden sopimus kolmen maan yhteisestä tariffialueesta Sisältää: 1. Entry-maksujen harmonisointi 2. Alueen sisäisten interconnectoreiden yhteenliitäntäpisteiden (kuten Balticconnector) kapasiteettimaksujen poistaminen 3. TSO:iden välisten siirtojen kompensaatiomaksut (Inter TSO Compensation Mechanism) Käyttöön LT:n toivotaan liittyvän mukaan myöhemmin (väliaikainen ratkaisu) Suomen TSO:lla velvollisuus asettaa kapasiteettimaksut yhteenliitäntäpisteissä -> ITC-sopimuksen voimaansaattaminen edellyttää valtiosopimusta tai MML:n muutosta MML 22 :ään lisäyksenä TSO:iden välinen sopimus eli säännös yhdenmukaiseksi SML:n kanssa Pohdittu ohjausryhmässä myös, voisiko TSO:n siirtotariffien julkaisemispäivämäärää myöhentää jonkin verran, mikä voisi helpottaa uudistuksen saamista voimaan HE annettaisiin eduskunnalle marras-joulukuun taitteessa Luonnos nopealle lausuntokierrokselle lokakuun puolenvälin jälkeen Työ- ja elinkeinoministeriö

93 Markkinauudistuksen jatkotoimenpiteet MML:a täydentävien asetusten valmistelu alkaa loppuvuodesta Vastuuvalmistelija kokoaa toimialalta taustaryhmän valmistelun tueksi

94 Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätiedot: hallitusneuvos Arto Rajala, puh